YLE: Joka kolmas opiskelija tippuu kelkasta

[Sigridur]

Te ajattelette että jokainen opiskelija on 20v, asuu soluasonnossa, ja on yksineläjä.
Mutta mitä pitää tehdä esim. 40 vuotias, perheellinen, joka asuu 120neliössä perheen kanssa? Pitäkö jättä perhettä, hylkää lapset, ja muuttaa yksin soluasuntoon?
Tai kun on paljon kulutusvelkaa?
Itse olen 38v, asun kaksiössä Siilinjärven keskustassa kerrostalossa kissan kanssa.
On kulutusvelkaa, vuokraan ja sähköön menee 750eur, on auto, ja haluan opiskella.
En käynyt pääsykokeessa vain sen takia, että en tiedä, mistä ne 5 vuotta olisin itseensä elättänut. Opintotuki ei riitäis edes vuokraan,muusta puhumattakaan. Kun ei maksaa velkaa, luotokortteja- on ulosotto. Mistä piti maksaa, opintotueesta?
10 000eue vuodessa on tosi vähän, kun ottaa huomioon muu kun ruokaa.

[SakariNora]

[Mutta frendini tienaavat vuodessa tulonrajan verran(14 000 €?), ja valittavat samalla miten pieni opintotuki ja tuloraja on. Sitä en ymmärrä.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Minä taas en ymmärrä sitä, että loiset työttömät nauttivat vastikkeettomista tuista, lorvivat 24/7 ja nauttivat samasta jollei paremmasta elintasosta kun työssäkäyvä opiskelija. En myöskään ymmärrä sitä, että spurguja ja pakolaisia majoitetaan Punavuoressa, mutta opinahjoonsa päivittäin julkisilla raahustava opiskelija saa painua korpeen asumaan.

[requiem]

[Mutta frendini tienaavat vuodessa tulonrajan verran(14 000 €?), ja valittavat samalla miten pieni opintotuki ja tuloraja on. Sitä en ymmärrä.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Minä taas en ymmärrä sitä, että loiset työttömät nauttivat vastikkeettomista tuista, lorvivat 24/7 ja nauttivat samasta jollei paremmasta elintasosta kun työssäkäyvä opiskelija. En myöskään ymmärrä sitä, että spurguja ja pakolaisia majoitetaan Punavuoressa, mutta opinahjoonsa päivittäin julkisilla raahustava opiskelija saa painua korpeen asumaan.

Jeps. Jos jokaiseen sosiaaliturvan varassa elävään suhtauduttaisiin samoilla linjauksilla ja samanlaisella suorittamispieteetillä kuin opiskelijoihin, ei Suomessa olisi oikeastaan minkäänlaista ongelmaa tuon sosiaaliturvajärjestelmän suhteen.

[Siiseli]

Entä jos lähin mahdollinen työpaikkatarjous on 200 km päässä ja sitä varten tulisi hankkia paikasta asunto, järjestää muuttokuormat ees ja taas mukavine maksuineen ja sama karuselli uudestaan paletessaan opiskelemaan.  Ja kun se todellinen nettopalkka on mitä on, niin hyöty hommasta on täysin nolla.

Ja hienoista asunnoista ja autoista puheen ollen; asun solussa ja kuljen bussilla. Syön makaronia, että jäisi edes jotain johonkin muuhun kuin välttämättömään elämiseen.

Noh, esim. kaverini oli koko viime kesän töissä Tampereella vaikka asuu Helsingissä. Että ei se mikään mahdoton asia ole. Kuinka perseessä muuten pitää asua, että työtä ei oikeasti löydy 200 km säteellä? Vai ollaanko sitä nyt kuitenkin hieeeman nirsoja työn suhteen? Ei se taida kuitenkaan ihan mikään susikylä olla, jos oppilaitos ja oikein soluasunnotkin löytyy. Nämä soluasunnotkin lienevät siellä syrjänperässä tuplasti halvempia kuin esim. täällä Helsingissä. Ja jos joudut syömään pelkkää makaroonia, niin mikset hae opintolainaa? Btw, pienillä kokkaustaidoilla saa ihmeitä aikaan todella halvalla. Siksi nämä "mää syön vaan makaroonia"-kortit kuulostaa aina niin huvittavilta...

[Hiidenlintu]

Entä jos lähin mahdollinen työpaikkatarjous on 200 km päässä ja sitä varten tulisi hankkia paikasta asunto, järjestää muuttokuormat ees ja taas mukavine maksuineen ja sama karuselli uudestaan paletessaan opiskelemaan.  Ja kun se todellinen nettopalkka on mitä on, niin hyöty hommasta on täysin nolla.

Ja hienoista asunnoista ja autoista puheen ollen; asun solussa ja kuljen bussilla. Syön makaronia, että jäisi edes jotain johonkin muuhun kuin välttämättömään elämiseen.

Noh, esim. kaverini oli koko viime kesän töissä Tampereella vaikka asuu Helsingissä. Että ei se mikään mahdoton asia ole. Kuinka perseessä muuten pitää asua, että työtä ei oikeasti löydy 200 km säteellä? Vai ollaanko sitä nyt kuitenkin hieeeman nirsoja työn suhteen? Ei se taida kuitenkaan ihan mikään susikylä olla, jos oppilaitos ja oikein soluasunnotkin löytyy. Nämä soluasunnotkin lienevät siellä syrjänperässä tuplasti halvempia kuin esim. täällä Helsingissä. Ja jos joudut syömään pelkkää makaroonia, niin mikset hae opintolainaa?

Se makaronijuttu ei ollut vakava. Otin nyt opintolainaa koska muuten ei yksinkertaisesti rahat riitä. Asumiskustannuksiin tässäkin soluasunnossa menee 270e/kk joten ei sillä lopulla 180e kovin paljoa tee.

Kun ympärillä olevat isommat paikkakunnat ovat KAIKKI sellaisia, joissa n.30% väestöstä koostuu opiskelijoista ja kaikkiin sellaisiin hommmiin, mikä kannattaisi paremmin kuin joutilaisuus, on saatanallinen kilpailu. Etelä-Suomessa asiat saattaa olla toisin.

[Siiseli]

Te ajattelette että jokainen opiskelija on 20v, asuu soluasonnossa, ja on yksineläjä.
Mutta mitä pitää tehdä esim. 40 vuotias, perheellinen, joka asuu 120neliössä perheen kanssa? Pitäkö jättä perhettä, hylkää lapset, ja muuttaa yksin soluasuntoon?
Tai kun on paljon kulutusvelkaa?
Itse olen 38v, asun kaksiössä Siilinjärven keskustassa kerrostalossa kissan kanssa.
On kulutusvelkaa, vuokraan ja sähköön menee 750eur, on auto, ja haluan opiskella.
En käynyt pääsykokeessa vain sen takia, että en tiedä, mistä ne 5 vuotta olisin itseensä elättänut. Opintotuki ei riitäis edes vuokraan,muusta puhumattakaan. Kun ei maksaa velkaa, luotokortteja- on ulosotto. Mistä piti maksaa, opintotueesta?
10 000eue vuodessa on tosi vähän, kun ottaa huomioon muu kun ruokaa.

"Mutku haluun olla täyspäivänen opiskelija vaikka on vitusti menoja" on aika huono perustelu. Ei muillakaan opiskelijoilla ole kaksioita tai autoja tai kissoja.

[Sigridur]

Velkoja pitää maksaa, muuten olisi pian käräjäoikeus ja iso ongelma!
Kissoja rakastan ja käyn kissan kanssa näytteleissä, mulla on ragdoll.
Autoa tarvitsen, koska ilman autoa en pääse juuri mihinkään, enkä paljon pysty kävelemään kovassa pakkasessa.Kesällä on toinen juttu ja kauppaan kävelen, mutta talvella ajana joka paikkaan kun en sa pakkasessa henkeä. (en ole enää niin hyväkuntoinen)Siis, auto on mulle lähes pako olla.
Monet keski-ikäiset asuvat  kaksiössä, kolmiössä, lähes kaikki.
Puolison kanssa meillä on 2 asunnot vuokralla, molemmat kaksiöt- kun emme elää kun puolisot, vaan ainoastaan kun kaverit.
Eli, kuinka pitää opiskella 40v iässä kun on velkaantunut, vuokra on 750eur, auto, ja lääkeisiin menee rahaa, ja syödä pitää.

[Siiseli]

Velkoja pitää maksaa, muuten olisi pian käräjäoikeus ja iso ongelma!
Kissoja rakastan ja käyn kissan kanssa näytteleissä, mulla on ragdoll.
Autoa tarvitsen, koska ilman autoa en pääse juuri mihinkään, enkä paljon pysty kävelemään kovassa pakkasessa.Kesällä on toinen juttu ja kauppaan kävelen, mutta talvella ajana joka paikkaan kun en sa pakkasessa henkeä. (en ole enää niin hyväkuntoinen)Siis, auto on mulle lähes pako olla.
Monet keski-ikäiset asuvat  kaksiössä, kolmiössä, lähes kaikki.
Puolison kanssa meillä on 2 asunnot vuokralla, molemmat kaksiöt- kun emme elää kun puolisot, vaan ainoastaan kun kaverit.
Eli, kuinka pitää opiskella 40v iässä kun on velkaantunut, vuokra on 750eur, auto, ja lääkeisiin menee rahaa, ja syödä pitää.

Jos ei ole tahtoa luopua talosta tai autosta, niin ei kai siinä ole muuta vaihtoetoa kuin käydä töissä ja opiskella. Näin tekevät mooonet monet muutkin, jotka eivät halua tinkiä elämänlaadustaan opiskelun tähden. Vai oletko sitä mieltä, että sinulle pitäisi nyt myöntää jotkut ilmaiset erityistuet, koska sinulla on kalliimpi vuokra ja välttämätön auto, joita muilla ei ole, ja koska haluat niinku tosi paljon opiskella täyspäiväisesti? Eivätkä sinun velkasi varmaankaan ole muiden ongelma.

[Siiseli]

Kun ympärillä olevat isommat paikkakunnat ovat KAIKKI sellaisia, joissa n.30% väestöstä koostuu opiskelijoista ja kaikkiin sellaisiin hommmiin, mikä kannattaisi paremmin kuin joutilaisuus, on saatanallinen kilpailu. Etelä-Suomessa asiat saattaa olla toisin.

Oleko sen takia jättänyt hakematta töihin, että siellä on niin saatanallinen kilpailu? Tee itsestäsi kilpailukykyinen Toki saattaa olla tilanteita, että duunia nyt ei vaan löydy, mutta sitä varten se opintolaina varmaankin on juuri keksitty.

[Leikkimielinen pihapeli]

Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Minun iskällä, äiskällä, saati mummilla tai ukilla ei ole tilileillään tuollaisia summia.

Tämä on huono perustelu lukuvuosimaksuja vastaan. Sinunkin vanhempasi ovat kuitenkin varmasti sijoittaneet harrastuksiisi tuhansia euroja vuodessa ollessasi lapsi. Täysi-ikäiselle ihmiselle ei enää tarvitse harrastuksia maksaa, joten en ymmärrä, mikseivät vanhempasi voisi nyt sijoittaa vastaavaa summaa opiskeluihisi. Yleensähän vielä ihminen tienaa enemmän keski-ikäisena lastensa ollessa 20-25-vuotiaita kuin nuorempana, kun muksut ovat 5-15-kesäisiä. Lisäksi lasten muuttaessa pois voi hyvin vaihtaa asuntoa pienempään, ja siitäkin jää helposti sukanvarteen kymmeniä tuhansia, jotka voi sitten sijoittaa vaikka lasten opintoihin.

[erilainen]

Opiskelijoiden oikean opiskelun mentaliteetti kolmannen asteen opinnoissa, johtuu suurelta osin tosien asteen opintojen helppoudesta. Lukiosta on helppo valmisua, ja kaikille halukkaille löytyy joku amkin jämäpaikka, vaikkei paperit olisi kummoiset.

Ainakin lukioihin oikeasti otetaan liian huonoja oppilaita. Lukio missä olin otti oikeastaan kaikki tulijat katsomatta juurikaan yläasteen keskiarvoa. Eli pieni lukio jolla oppilaista pulaa. Näistä tulisi päästä eroon. Lukioille säädettävä vähimmäisvaatimukset lukuaineissa menestymisen mukaan.

[Enni]

Saisikin kesäansioissa tuon 1400 € /kk! Itsellä se on n. 700-800 €/kk. Vuokraan+ asumisen kuluihin menee se n. 450 € kuussa. Siitä voi sitten laskea, kuinka paljon kesäkuukausina jää käytettäväksi rahaa ruokaan ja muuhun.

Siitä voi sitten sitten laskea, kuinka paljon jää säästöön tulevaa opiskeluvuotta varten. Puhutaan satasista. Noh, parempi se on kai kun ei mitään.

Olen miettinyt, että mikäli en saa kesäksi muuta työpaikkaa, kun tuo mainitsemani 700-800€ kuussa tuottava, niin saatan valita sen lomailuvaihtoehdon. Siis sillä tavalla, että nostaisin kesäkuukausilta opintotuen + lainaa 300 €/kk, koska sillä saisin ihan saman toimeentulon, kun raatamalla töissä. Ei vaan huvittaisi tuhlata noita tukikuukausia, eikä huvittaisi ottaa lainaakaan.

Mutta mutta. Elämä on valintojen tekemistä.  

[erilainen]

Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Minun iskällä, äiskällä, saati mummilla tai ukilla ei ole tilileillään tuollaisia summia.

Tämä on huono perustelu lukuvuosimaksuja vastaan. Sinunkin vanhempasi ovat kuitenkin varmasti sijoittaneet harrastuksiisi tuhansia euroja vuodessa ollessasi lapsi. Täysi-ikäiselle ihmiselle ei enää tarvitse harrastuksia maksaa, joten en ymmärrä, mikseivät vanhempasi voisi nyt sijoittaa vastaavaa summaa opiskeluihisi. Yleensähän vielä ihminen tienaa enemmän keski-ikäisena lastensa ollessa 20-25-vuotiaita kuin nuorempana, kun muksut ovat 5-15-kesäisiä. Lisäksi lasten muuttaessa pois voi hyvin vaihtaa asuntoa pienempään, ja siitäkin jää helposti sukanvarteen kymmeniä tuhansia, jotka voi sitten sijoittaa vaikka lasten opintoihin.

Omakotitaloa on vaikea vaihtaa pienempään, ja harava omasta kodistaan haluaa lähteä. Taidat elää aikamoisissa pilvilinnoissa. On olemassa ihmisiä joille tuhat euroa on ylitse pääsemätön juttu.

[Leikkimielinen pihapeli]

Kaikki eivät valitettavasti välitä siitä. Osan mielestä kaikki maailman paha tulee siitä, että köyhilläkin on joskus jotain. Yhteiskunnan toimivuuden ja rauhallisuuden kannalta on kuitenkin varsin hyvä, että kaikissa yhteiskuntaluokissa elää usko siihen, että lahjoillaan ja työllään voi saavuttaa tavoitteita ja unelmia. Jaloa sukutaustaa ei tarvita.

Minä en oikein ymmärrä, miten tällainen idealistinen diipadaapa liittyy maksuttomaan korkeakouluopetukseen. Sosiaaliluokka on kuitenkin Suomessakin periytyvä ominaisuus. Ei maksuton korkeakouluopetus sitä asiaa miksikään muuta.

Omakotitaloa on vaikea vaihtaa pienempään

Miten niin? Jos lasten kanssa asutaan vaikka 200-300-neliöisessä talossa, niin lasten muutettua pois voi kai ihan hyvin vaihtaa 100-150-neliöiseen taloon. Kyllä siiitä luulisi vähän voittoakin jäävän.

[Kaptah]

Heitetäänpä tähän pienet laskelmat kuvitteellisesta yliopisto-opiskelijasta, joka asuu Helsingissä ja on kotoisin vaikkapa.. Kuopiosta.

Yliopisto-opiskelijan opintotuki koostuu seuraavasti:
Opintoraha 298,00€
Asumislisä 80% vuokrasta, kuitenkin enintään 201,60€, eli yli 252€ menevää osuutta vuokrasta ei makseta.

Oletetaan, että opiskelija asuu hyvin halvalla, eli vuokra on tasan tuo 252€ kuussa, jolla saa esimerkiksi pääkaupunkiseudulta hyvällä säkällä solukämpän. Eräskin ystäväni maksaa HOASin solusta Ruoholahdessa yli 300€ kuussa, mutta oletetaan vuokraksi tuo 252€ kuussa.

Tuloja siis on aika tarkkaan tuo 500€ kuussa, josta menee vuokraan 252€. Jäljelle jää siis vuokran jälkeen pyöreästi 250€.

Tästä vähennetään:
Puhelinlasku 25€
Kouluruokailut 6 kertaa viikossa (pe-la) á 2.60 = 62,40
Junamatka kerran kuussa Kuopioon vanhempia tervehtimään = 60€ edestakaisin

Jo näinkin minimaalisilla hankinnoilla käteen jää kuussa 102€ eli 3,40€ per päivä. Tällä pitää saada kaikki kotona syötävä ruoka, koulukirjat, pakolliset muut hankinnat (tietokone, vaatteet, muut opiskelutarvikkeet) ja mahdolliset harrastukset.

No, ei piru laiskoja ruoki. Menköön töihin. Katsotaanpas. Opintojen tavoitetahti on 60 opintopistettä vuodessa. 60 opintopistettä vaatii standardien mukaan 1600 tuntia töitä. Jos opiskelija opiskelee 8h päivässä, se tarkoittaisi 200 päivän opiskeluja. TKK:n lukukausiohjelma:

Syksy:
I Opetusjakso    ma 7.9. - pe 23.10.2009
2. Tenttijakso    la 24.10. - pe 30.10.2009
II Opetusjakso    ma 2.11. - pe 11.12.2009
3. Tenttijakso    la 12.12. - ti 22.12.2009

Kevät:
III Opetusjakso    ma 18.1. - pe 5.3.2010
5. Tenttijakso    la 6.3. - la 13.3.2010
IV Opetusjakso    ma 15.3. – pe 7.5.2010
6. Tenttijakso    la 8.5. - pe 21.5.2010

Kumpikin lukukausi on siis noin 14 viikkoa, eli vuodessa 28 viikkoa, ellei joudu uusimaan tenttejä ylimääräisillä tenttijaksoilla. Tämä tekeekin viikkotyömääräksi noin 57h. No, myönnän, että viime aikoina olen itse selvinnyt vähemmällä. Ensimmäisenä vuonna tuo saattoi tulla hyvinkin täyteen monena viikkona työläiden peruskurssien vuoksi. Harvalla on aikaa tai energiaa käydä tuon lähes 60 opiskelutunnun lisäksi töissä. Ainakaan mistään harrastamisesta tai ihmissuhteesta on hankala enää tuollaisen opiskelumäärän ja osa-aikatyön jälkeen haaveillakaan.

No, käytännössä kesätöillä minä olen tähän asti onnistunut opintoni rahoittamaan. Vanhemmilta en periaatesyistä rahaa ruinaa (Paitsi joskus isä heittää kaksikymppisen  ), mutta olen päässyt yleensä sangen hyväpalkkaisiin hommiin kesäksi. Näinä aikoina se ei monen kohdalla ole mikään itsestäänselvyys. Kesälomalla ehtii hyvin tienata, jos palkka ei ole kovin humoristinen, mutta esimerkiksi Ennillä ei ilmeisesti ole kovin vakavasti otettavaa palkkaa yleensä ollut saatavilla. Tunnen monia erittäin "oikealle" ja "rehelliselle" tuottavalle alalle opiskelevia, ahkeria, tunnollisia ja oikeasti ahkerasti töitä hakeneita ihmisiä, jotka joutuivat viime kesänä tenttimään humoristikursseja saadakseen opintotukia, kun töitä ei kerta kaikkiaan saanut.

Myöskään ei ole aivan helppoa lähteä työn perässä aivan toiseen kaupunkiin. Kesätöistä kun monesti jää käteen luokkaa tonni kuussa, ja kahdesta asunnosta on ikävä maksaa vuokraa. Asunnosta luopuminen taas ei ole mitenkään järkevää kolmen kuukauden vuoksi, koska monessa paikassa halvat asunnot ovat kiven alla, jos sielläkään.

Ei opiskelijoiden taloustilannetta ole mitään syytä kadehtia. Ymmärrän kyllä senkin, että lainaa saa eikä kenelläkään ole moraalista velvollisuutta minunkaan itseni kehittämistä minulle maksaa, muta lähinnä riepoo se, että valtio tukisi joutilaana kotona istumistani noin kaksinkertaisella panoksella nykytilanteeseen verrattuna.

Kaptah on puhunut.

[Enni]

Sinunkin vanhempasi ovat kuitenkin varmasti sijoittaneet harrastuksiisi tuhansia euroja vuodessa ollessasi lapsi. Täysi-ikäiselle ihmiselle ei enää tarvitse harrastuksia maksaa, joten en ymmärrä, mikseivät vanhempasi voisi nyt sijoittaa vastaavaa summaa opiskeluihisi.

Tämä voisi olla jopa melkeen hyväkin pointti, jos lapsena tosissaan olisin harrastanut jotain, ja jos vanhempani olisivat tuohon harrstukseen voineet satsata tuhansia euroja vuodessa. Vanhustenhoitajaäiti + poliisi-isi eivät kuitenkaan muodosta mitään tulohuippujen kovinta kärkeä. Kun meitä sisaruksia vielä on 3, niin todellakaan mitään harrastuksia ei pahemmin ollut varaa maksaa. Kuka puuhasi vapaaa-aikanaan mitä puuhasi, joku piirteli, joku rakenteli majoja metsään ja joku potki palloa pihalla tai keräsi pokemon- kortteja.   Toimeen olemme aina tulleet ja saanut olen kaiken elämisen kannalta tarpeellisen, mutta mitään porvareita ei todellakaan ole meidän perheessä oltu.

On totta, että nyt varmasti säästävätkin sen verran, mitä esim. meidän lasten ruokkimiseen kotona menisi. Kun olen käynyt työssä 15-vuotiaasta saakka, ja siitä lähtien mm. kesäisin tienannut tosi kivasti, niin kaikki muut "ylimääräiset" hankinnat ja asiat olen ostanut ja maksanut ihan itse. Ajokortit, lomareissut (jos on halunnut lähteä), vaatteet, kengät, kampaajat, puhelimet, tietokoneen, mitkä tahansa palvelut, puhelinlaskut olen maksanut itse 16-vuotiaasta lähtien. Ruoka oli ainoa asia, jonka vanhemmat kustansivat siihen saakka, kun muutin pois 19- vuotiaana. Niin ja lukiossa ne kirjat, jotka piti ostaa uutena. Suurimman osan kirjoista sai kierrätettyä isoveljen vanhoista.

Enkä edes pitäisi ajatuksesta, että vanhempani joutuisivat vielä maksamaan elämistäni, vaikka heillä olisi miljoonia. Olen muuttanut pois kotoa jo vuosia sitten, ja minä haluan elättää itse itseni, ja pärjätä omillani.  

... voi hyvin vaihtaa asuntoa pienempään, ja siitäkin jää helposti sukanvarteen kymmeniä tuhansia, jotka voi sitten sijoittaa vaikka lasten opintoihin.

Tähänkin voin onalta kohdaltani kommentoida, että en tiedä, kuinka paljon pienempään asuntoon vanhempanikaan voisivat enää vaihtaa.   Asuvat ok-talossa, yksikerroksinen, se sama jossa on asuttu aina. Siinä on nippanappa 100 neliötä, veikkaan kyllä, että 95-100 on oikeampi. Minulla oli oma huone (koska olinhan tyttö ), mutta veljeni jakoivat huoneen. Sitten oli olohuone + tupakeittiön tyylinen, ja vanhempieni makuuhuono. Tietysti pesutilat ja sauna, ja varastotilat.
Plus meillä on aina ollut saksanpaimenkoiria lemmikkeinä, nytkin siellä majailee jo 10 vuotias vanha Isa- rouva.  

Jos ollaan kotona vierailulla yhtä aikaa, kuten esim. nyt jouluna, ja paikalla on siis vanhemmat, minä, molemmat veljeni, koiramme,  plus vanhemman veljeni avovaimo plus heidän koiransa, on tunnelma aika tiivis.   Mutta kotoisa.

[erilainen]

Kaikki eivät valitettavasti välitä siitä. Osan mielestä kaikki maailman paha tulee siitä, että köyhilläkin on joskus jotain. Yhteiskunnan toimivuuden ja rauhallisuuden kannalta on kuitenkin varsin hyvä, että kaikissa yhteiskuntaluokissa elää usko siihen, että lahjoillaan ja työllään voi saavuttaa tavoitteita ja unelmia. Jaloa sukutaustaa ei tarvita.

Minä en oikein ymmärrä, miten tällainen idealistinen diipadaapa liittyy maksuttomaan korkeakouluopetukseen. Sosiaaliluokka on kuitenkin Suomessakin periytyvä ominaisuus. Ei maksuton korkeakouluopetus sitä asiaa miksikään muuta.

Omakotitaloa on vaikea vaihtaa pienempään

Miten niin? Jos lasten kanssa asutaan vaikka 200-300-neliöisessä talossa, niin lasten muutettua pois voi kai ihan hyvin vaihtaa 100-150-neliöiseen taloon. Kyllä siiitä luulisi vähän voittoakin jäävän.

En oikeen usko että valtaosa ajattelisi noin. Olisihan se kenties rahallisesti järkevää, mutta ihmisillä on muitakin arvoja. Kuten kiintyminen vaikka siihen omaan taloon, jonka on oman näköiseksensä modifoinut.

[Sigridur]

Nyt katselin netissa. Jopa yksiöt Helsingissä ja Turussa voivat maksaa yli 500 euroa vuokraa. Eli, vaikka opiskelija olisi asunut yksin ilman perhettä, siltti esim. Helsingissä, missä paljon yliopistot, maksaa yksiön vuokraa yli 500e, jopa 800 euroa! Tämä on totuus. Sitten auto, ja pitää saada ruokaa jostain, ja tietysti olutta tai viiniä illalla rentoutaakseen. Monilla lääkkeet, kun eivät kaikki terveet.
Monilla ei ole työpaikka, Suomessa nyt korkea työttömyys, ja voi olla, ettei jokaisen terveys siine tasolla, että pysty hoitamaan koulu ja työ- molemmat.
Eli, kuinka voi olla mahdollista opiskella keski-ikäisille perheellisille ihmisille? Esim. 40v 3 lasten yksinhuoltajille?
Tai velkaantuneelle? Tai ihmisille, joiden terveyden tilanne ei ole ennää niin hyvää, että pysty opiskelemaan ja tehdä töitä täyspainoisesti.
Olen 38v, on jonkun veran saiurauksia, erittäin alhainen paino (42kg 165cm pituuteen), ja kun tulen töistä, olin niin väsynyt, että pitää työ jalkeen ainakin 2 t nukkua. Talvelle terveys reistailee pahempi. Kesällä on hyvä kun on lämmi. En siettä pakkasia. Kolmoishermon särky-ongelman takia on aika voimakkas lääkitys, joka vaikuttaa keskeyttymiseen, ja 7-8t työpäiviä ovat tosi raskaita.
Kuinka sitten pystysi vielä opiskelemaan?
Teille on mielipiteet, että kaikki opiskelijat ovat nuoret ja terveet- eli voivat asua vaikka korvessa, tai tehdä koulu työn ohella.
Mutta entäs sellaiset, jotka ovat vanhemmat, terveys ei ole hyvä? Mistä sit elää kun pääsee opiskelemaan?

Kesällä sain kutsu pääsykokeisiin, mutta kun laskin että opintotuki ei riitäis edes vuokraan, olin etsinut töitä, ainakin pätkätyön huhtikuun asti ja menin miellulaan töihin, koska molempiin en olisi pystynyt.
Kun työ loppuu, menen työkkariin, ja etsin taas jotain, tai ainakin harjoittelua.
Harjoittelustakin saa enemmään rahaa kun opintotuki.
Kun on työttömänä ja lähtee ns. orjaduuniin, tai kurssiin, saa 600euroa ja voi saad asumis tukea, että kuitenkin pysty elää. Kokeiltu on.
Mutta opintotuesta ei kukaan pysty elää kun se on jotain 260eur ja asunto joatin 200 eur.
Työttömyyskorvauskin on isompi. Koska työttömyydenkorvasten lisäksi voi saada asumistukea kun asuu yksin, ja kun menee harjoitteluun, ja myöhemmin voi saada palkkatuki, mitä on ne 1000 euro. Mutta opiskelijan on kituuttava vaikka 5-6 vuotta joku 400eurolla. Se on mahdoton.
Eli, mistä ihminen voi elää kun on keski-ikäinen perheenelättäjä, tai terveyden tila on aika huono, että ei pysty opiskelemaan tyä ohella.

[Hiidenlintu]

Oleko sen takia jättänyt hakematta töihin, että siellä on niin saatanallinen kilpailu?

En.

[Hiidenlintu]

Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Minun iskällä, äiskällä, saati mummilla tai ukilla ei ole tilileillään tuollaisia summia.

Tämä on huono perustelu lukuvuosimaksuja vastaan. Sinunkin vanhempasi ovat kuitenkin varmasti sijoittaneet harrastuksiisi tuhansia euroja vuodessa ollessasi lapsi. Täysi-ikäiselle ihmiselle ei enää tarvitse harrastuksia maksaa, joten en ymmärrä, mikseivät vanhempasi voisi nyt sijoittaa vastaavaa summaa opiskeluihisi.

Onko sinun niin ***** vaikea ymmärtää, että kaikkien vanhemmat eivät ole kovin hyvätuloisia, eivätkä ole sijoittaneet lastensakaan harrastuksiin tuollaisia summia?

Vai kuvitteletko, että esimerkiksi yksin elävällä lähihoitajaäidillä olisi varaa maksaa kolmen lapsen korkeakouluopinnot, jos lukukausi maksaisi tuhansia euroja?

Miksi ihmisen mahdollisuudet opiskella pitäisi olla kiinni siitä, millaisia hänen vanhempansa ovat?

[Leikkimielinen pihapeli]

Tämä voisi olla jopa melkeen hyväkin pointti, jos lapsena tosissaan olisin harrastanut jotain, ja jos vanhempani olisivat tuohon harrstukseen voineet satsata tuhansia euroja vuodessa.

Käytännössähän homma menee niin, että jos ei ihmisellä ole lapsena ollut hyviä harrastuksia, niin ei hän myöskään korkeakoulusta itselleen kovin rahakasta ammattia tule opiskelemaan. Eli käytännössä hän ei juuri mitään menettäisi, jos skippaisi ne opiskelut kokonaan.

On totta, että nyt varmasti säästävätkin sen verran, mitä esim. meidän lasten ruokkimiseen kotona menisi.

Lasten ruuat käsittääkseni kuitenkin pystyy maksamaan lapsilisillä (toisin kuin keskiluokkaiset harrastukset), eli ne eivät tähän ajatukseeni sikäli liity.

Tähänkin voin onalta kohdaltani kommentoida, että en tiedä, kuinka paljon pienempään asuntoon vanhempanikaan voisivat enää vaihtaa.   Asuvat ok-talossa, yksikerroksinen, se sama jossa on asuttu aina. Siinä on nippanappa 100 neliötä, veikkaan kyllä, että 95-100 on oikeampi. Minulla oli oma huone (koska olinhan tyttö ), mutta veljeni jakoivat huoneen. Sitten oli olohuone + tupakeittiön tyylinen, ja vanhempieni makuuhuono. Tietysti pesutilat ja sauna, ja varastotilat.
Plus meillä on aina ollut saksanpaimenkoiria lemmikkeinä, nytkin siellä majailee jo 10 vuotias vanha Isa- rouva.  

Jos ollaan kotona vierailulla yhtä aikaa, kuten esim. nyt jouluna, ja paikalla on siis vanhemmat, minä, molemmat veljeni, koiramme,  plus vanhemman veljeni avovaimo plus heidän koiransa, on tunnelma aika tiivis.   Mutta kotoisa.

Minusta on kyllä perin omituista, jos kaksi ihmistä ei pysty elämään alle 100 neliön tiloissa. Esim. minun perheessäni asui 55 neliön kerrostalokämpässä 3 ihmistä. Mielestäni joku jouluinen ruuhka ei sinällään tarkoita, että ylimääräistä tilaa pitäisi olla niin paljon. Kyllähän sen yön tai pari nukkuu yhtä hyvin hotellissakin.

Itselläni ei edes ole mitään intressiä tupata jouluna porukoille nukkumaan.

Vai kuvitteletko, että esimerkiksi yksin elävällä lähihoitajaäidillä olisi varaa maksaa kolmen lapsen korkeakouluopinnot, jos lukukausi maksaisi tuhansia euroja?

Todennäköisesti ei, mutta niiden lasten isällä saattaisi olla. Ja jos isäkin sattuu olemaan pienituloinen, niin eivät sellaisen taustan omaavat lapset kyllä nykyäänkään mitään hyviä ammatteja itselleen opiskele.

Miksi ihmisen mahdollisuudet opiskella pitäisi olla kiinni siitä, millaisia hänen vanhempansa ovat?

Minä en ota kantaa siihen, miten asioiden pitäisi olla, mutta käytännössä vanhempien sosioekonominen asema kertoo nykyäänkin Suomessa hyvin pitkälti sen, miten heidän lapsensa tulevat elämässä pärjäämään. Asiasta kirjoittavat Aamulehden Alakerta-palstalla silloin tällöin yhteiskuntatieteilijät, ja kaikki he ovat olleet tästä samaa mieltä.

[Enni]

Käytännössähän homma menee niin, että jos ei ihmisellä ole lapsena ollut hyviä harrastuksia, niin ei hän myöskään korkeakoulusta itselleen kovin rahakasta ammattia tule opiskelemaan. Eli käytännössä hän ei juuri mitään menettäisi, jos skippaisi ne opiskelut kokonaan.

Ööö eli sun logiikalla kenenkään ei-rikkaan vanhemman lapsen ei kannata opiskella, jos niillä ei ole lapsuudessa ollut tuhansia euroja vuodessa maksavaa harrastusta? :O Itse harrastelin kyllä monenkinnäköistä, mutta mikään niistä ei maksanut juuri mitään. Pianoa soittanut 6-vuotiaasta asti kansalaisopistossa, ja sen lukuvuosimaksu taisi olla jotain 50 mk paikkeilla. Piirrellyt koko ikäni, laulanut, lenkkeillyt, leikkinyt. Milloin mitäkin. Ilmeisesti tämäkin yökahteen asti tenttiin lukeminen on siis mennyt nyt hukkaan, koska harrastukseni ovat olleet köyhien ihmisten harrastuksia, enkä luultavasti koskaan tule tienaamaan mitään.

Lasten ruuat käsittääkseni kuitenkin pystyy maksamaan lapsilisillä (toisin kuin keskiluokkaiset harrastukset), eli ne eivät tähän ajatukseeni sikäli liity.

Lapsilisistähän voisi maksaa vaikka mitä. Jotkut kavereistani aina kehuivat, että saivat ne omille tileilleen, mutta meillä ei ainakaan sellaista käytäntöä ollut. En suoraan sanottuna tiedä, kuinka paljon se on kuukaudessa, mutta veikkaan, että paljon ja vähän päälle on tarvittu pelkästään niiden lisäksi meidän perheen ruokkimiseksi.

Minusta on kyllä perin omituista, jos kaksi ihmistä ei pysty elämään alle 100 neliön tiloissa. Esim. minun perheessäni asui 55 neliön kerrostalokämpässä 3 ihmistä. Mielestäni joku jouluinen ruuhka ei sinällään tarkoita, että ylimääräistä tilaa pitäisi olla niin paljon. Kyllähän sen yön tai pari nukkuu yhtä hyvin hotellissakin. Itselläni ei edes ole mitään intressiä tupata jouluna porukoille nukkumaan.

Vanhempani eivät IKIMAAILMASSA suostuisi asumaan kerrostalokämpässä. Ehkä se voi joskus olla kyllä edessä, sitä ei tiedä, mutta epäilen kyllä. Elleivät sitten vanhuuttaan johonkin laitokseen joudu. Kukapa haluaisi myöskään luopua järvenranta tontista, omasta rantasaunasta, pihasta ja maaseudun rauhasta, jossa kelpaa koirankin temmeltää. Jos he olisivat koko ikänsä asuneet vaikkapa kerrostaloasunnossa kaupungissa, niin tuskin se mikään ongelma olisikaan. Olisivat tottuneet siihen, että omaa rauhaa tai tilaa ei vain ole. Sinun perheesi on todennäköisesti siihen tottunut, ainakin jos siitä pitivät.

Esimerkiksi joulu on sellainen juhla, että silloin jotkut saattavat haluta mennä rakkaidensa luo. Jos sinulle se ei ole tärkeää, niin muille se voi hyvin ollakin. On ikävää, ettet halua mennä vanhempiesi luokse jouluna yöksi. Se on ihan oma päätös itse kullekkin. Itse yleensä niin teen, sillä opiskelupaikkakuntani on suht kaukana heistä, 150 km päässä, ja olisi ikävää aina pyhien iltoina ajella tätä väliä edestakaisin. Minusta se on jopa mukavaa siksi,että näen niitä ihmisiä, joita muuten näen vain muutaman kerran vuodessa. Olisipa mukava majoittua hotelliin, kukahan vaan senkin maksaisi. Ja jos sellainen olisi lähempänä, kuin 30 km päässä.

[Leikkimielinen pihapeli]

Esimerkiksi joulu on sellainen juhla, että silloin jotkut saattavat haluta mennä rakkaidensa luo.

Varmaan noinkin. Vaikea sanoa, kun ei rakkaudesta ole kokemuksia, käsittääkseni se on enemmänkin keskiluokkaisten ihmisten juttu.

On ikävää, ettet halua mennä vanhempiesi luokse jouluna yöksi. Se on ihan oma päätös itse kullekkin.

En usko, että se ihan pelkästään oma päätös on kaikille. Faijaa ei ole minulla enää hengissä, mutta ei minulla nuorempanakaan olisi varmaan mitään asiaa ollut hänen nurkkiinsa tunkea jouluna, koska en tuntenut koko miestä. Olisi luultavasti käännytetty ovelta takaisin kotiappäin.

Ilmeisesti tämäkin yökahteen asti tenttiin lukeminen on siis mennyt nyt hukkaan, koska harrastukseni ovat olleet köyhien ihmisten harrastuksia, enkä luultavasti koskaan tule tienaamaan mitään.

No kyllä varmaan jonnekin 40 000 euron vuosituloihin voi päästä ilman kunnollisia lapsuuden harrasteitakin, mutta kunnon liksoille pääseminen on sangen epätodennäköistä.

[markusm]

ongelmahan on se että esim amk koulutus on nykyisin monelta osaa luokattoman huonoa, ja monet oppilaitokset ovat lähinnä vitsin tasolla, opintotuki on liian alhainen, siihen nähden että tulisi toimeen ilman sivutöitä monien kohdalla.

kaikkien yhteenlaskettujen miinusten summa vetää keskeyttäneiden lukua suureksi.

parantakaa koulutuksen tasoa, lasketaan vähän aloituspaikkoja, sekä palauttakaa teknikon tutkintonimike, tällä tehtäisiin suuri parannus suomen koulutuspolitiikkaan. ja työelämä kiittäisi.

[Tommi Korhonen]

Suomen on "hitek" imagonsa (ja kustannusrakenteensa) takia pakko pyrkiä hyvään ja korkeatasoiseen ja pitkälle menevään opetukseen mahdollisimman monelle.

Mutta liian pitkälle sitä ei pidä yrittää. Nyt keräämme sen hedelmiä, kun sisäänotot ovat liian suuria, asioita ei voida opettaa ja silti tulee tipukkaita. Eikä toisaalta "tavallisiin" töihin riitä tekijöitä. Olisi kaikille etu jos korkeakoulutusta annettaisiin vain niin monelle kuin sitä tarvitaan. Se voisi ehkä olla jotain puolet nykyisestä. Näin itse sen 90-luvulla kun opetuksen taso romahti ihan silmien edessä, kursseja jouduttiin helpottamaan jotta tarpeeksi moni pääsisi kursseista läpi, ja sisäänotto yli tuplaantui (TTKK:lla) tuona aikana. En tiedä miten sen jälkeen on opiskelijamäärissä tapahtunut, mutta luulisin ettei se vähentynytkään ole paitsi ehkä ihan viimeisinä jo laman aikaisina vuosina. Korkeakoulujen rahoitus taitaa olla vieläkin oppilasmääristä kiinni, joten kunnollista opetustakaan ei ole kouluilla motiivia antaa.

Mitä tulee akateemiseen vapauteen: mielestäni se pitää olla, ja opiskelu oli minulle parasta aikaa elämässä, mutta toisaalta ei sen liian suffeliakaan pidä olla. Miksei vaadita reppaasti, ja anneta siihen sitten mahdollisuus (eli ei sivutöiden pakottavaa tarvetta).

Sama suffeli koskee armeijaakin: jos harjoitukset olisivat järkeviä ja päteviä, niin kyllä uusavotonkin sukupolvi oppisi tekemään nuotiot ja kunto kasvaisi ja ehkä opittaisiin myös varsinaista sotilaallista liikkumista ja taktiikoita. Turhaanhan siellä kykkimään, kun voi mielekkäämminkin saada jotain aikaan sinä aikana. Myös kunnon puolesta.

Olen kyllä koulutuksen puolella, ja ilmaisen korkeakoulutuksen vieläpä. Mutta Suomella ei ole varaa yrittää antaa sitä korkeakoulutusta enemmälle kuin sen pystyvät tekemään.

[Enni]

ongelmahan on se että esim amk koulutus on nykyisin monelta osaa luokattoman huonoa, ja monet oppilaitokset ovat lähinnä vitsin tasolla, opintotuki on liian alhainen, siihen nähden että tulisi toimeen ilman sivutöitä monien kohdalla.

Tuo amk- asia varmaan voi pitää paikkansakin. Itse opiskelin kolmisen vuotta sitten yhden lukuvuoden ammattikorkeassa. Tein sen sillä periaatteella, että olin hakenut amk: hon "varasuunnitelmana", jos en heti pääse yliopistoon, ja siten, että valitsin koulutusohjelmien joukosta vähiten tympivän kuuloisen. Noh, vuoden verran sitä tradenomiksi kouluttautumispelleilyä jaksoi, mutta sitten päätin, että juttu ei ole minua varten.

Monestakin syystä ajattelin niin. Ensinnäkin kiinnostus oli nollassa jo kevään tultua, ja en vaan uskonut, että kuitenkaan saisin sillä kaupan kassaa kummempaa paikkaa. Ammattikorkeakouluista syydetään niin paljon ulos tradenomeja ja muita, ettei kaikille voi olla tarjolle sitä hyvää paikkaa.

Olen myös huomannut, että ammattikorkeakouluissa on paljon sitä porukkaa, jotka "opiskelevat", eli ovat vaan niitä hang-aroundeja, jotka eivät ehkä valmistu about ikinä. Laiskuus mm. yhtenä syynä, ja kenties se, että ala on aivan väärä. Mutta ammattikorkeissa on myös oikeasti niitä, joista jo tietää suunnilleen ensimmäisenä opiskeluvuotena, että he tuleva olemaan todella menestyneitä elämässään. Samaa mentaliteettia taitaa olla myös tottakai yliopistoissa, saattaa jopa olla vielä pahempia hang-aroundeja, tai ainakin pidempiaikaisia. 

Yksi asia, mikä vielä häiritsi tuossa amk: ssa oli se, että käymäni amk on äänestetty Suomen parhaaksi useampana vuonna. Mietin vaan, että jos se oli paras, niin mitä paskaa mahtaa enää muualla ollakkaan. : / Mielestäni käymäni amk muistutti lähinnä yläastetta.

Opetuksen laatu oli.. kehnoa. Näkee TODELLA eritasoista sakkia siellä "opettamassa". En tiedä, mistä suurin osa heistä sen pätevyytensä saa, mutta eivät he ainakaan opettaa osaa. Välillä meininki oli niin sekavaa, ettei edes olisi tiennyt minkä ainaan luennolla istui, jossei lukenut paperista.

Muistan, että meidän ryhmällämme oli tuolloin ensimmäisenä vuonna valmentaja. "Valmentaja". Hänen piti olla tukemassa ja auttamassa ihan käytännön jutuissa, mitä opiskeluissa ja elämässä tulee yleensäkin eteen, mutta emme nähneet häntä juuri koskaan. Totuimme siihen, että tietoa ei ole kellään. Kun meillä piti olla valmentaja- tunteja, niin hän tyypillisiseti soitti jollekkin meistä, ja sanoi olevansa yläkerrassa, ja pyysi laittamaan sähköpostia, jos tulee jotain. Hän oli aivan pihalla kaikesta, eikä edes osallistunut eräille messuille, joita olimme koko vuoden työstäneet.

Muistan yhden kerran, kun olimme kirjoittaneet ja palauttaneet kirjaesseen, ja siitä oli valmentajan kanssa kahdenkeskinen palautteensaanti- tuokio. Noh, istahdin hänen työpöytänsä viereen, ja ensimmäiseksi valmentaja karjui minulle, että en ole vielä palauttanut esseetäni. Vastasin, että kyllä lähetin sen jo noin kuukausi ennen deadlineä sähköpostilla, että kyllä pitäisi olla siellä. Valmentaja alkoi penkoa paperipinoaan pöytälaatikossa, ja naama hymyssä kiskaisi esiin esseeni, jonka olikin tulostanut, mutta ei siis vielä lainkaan lukenut. Edes silmäilemättä tekstiä, saati lukematta sitä, hän alkoi kertomaan minulle, mitkä asiat siinä olivat päin mäntyä ja mitä pitäisi parantaa, ja antoi keskinkertaisen arvosanan.  Siellä on just tollasta touhua, kaikki on ihan pihalla.

[Sarppi]

Monilla ei ole työpaikka, Suomessa nyt korkea työttömyys, ja voi olla, ettei jokaisen terveys siine tasolla, että pysty hoitamaan koulu ja työ- molemmat.
Eli, kuinka voi olla mahdollista opiskella keski-ikäisille perheellisille ihmisille? Esim. 40v 3 lasten yksinhuoltajille?

Minusta on aika selvää, että jos on 40v 3 lapsen yksinhuoltaja eikä rahat riitä, niin kannattaa varmaan käydä töissä ja lykätä niitä opiskeluhaluja. Ei se opiskelu olekaan aina mahdollista kaikille. Jos on perhettä, niin valinnat tehdään eri tavalla kuin ilman vastuuta muista ihmisistä.

Kalliisiin, terveydelle välttämättömiin lääkkeisiin saadaan yleensä avustusta, Kela korvaa osan ja mahdollisesti myös sosiaalitoimi avustaa tällaisessa tilanteessa.

[Sigridur]

Mielestani opintotuki pitää olla pienen palkan tasoinen, koska opiskelu on myös työ ja vaatii paljon. Opiskelu pitää olla mahdollista opintotuen ansiosta sekä nuorille yksineläjille, että keski-ikäisille perheellisille, että yksinhuoltajille. Jokaiselle.
Mielestani opintutoki pitää olla samanlainen kun keski-eläke tai palkkatuki, eli noin 1000euroa.
Asunto 250eurolla vuokraa ei saa mistään. Itse asun pienellä paikkakunnalla- ei todellakaan Helsingissä kaksiössä kerrostalossa, ja vuokra on 750euroa, mikä on aiavan normaalia. Helsingissä samat asunnot maksavat jopa yli 1000euroa vuokraa per kuukausi.

[Kaptah]

Suomen koko koulutusfilosofia on pielessä. Suorittavien alojen tekijöistä on puutetta, kun taas biologeja, historioitsijoita ja kaiken maailman etnomusikologeja valmistuu kymmenkertaisesti vapaana oleviin työpaikkoihin nähden. Samaan aikaan opiskelijat joutuvat käymään töissä opiskelujen ohella, mikä hidastaa valmistumista.

Opetuspaikkoja pitäisi monelta alalta karsia rajusti. Filosofian ei pitäisi olla, että jokaisella on oikeus opiskella sitä mitä huvittaa, vaan että valtio ja oppilaitokset yrittävät kouluttaa ihmisiä sen mukaan, minkä alan osaajista on pulaa. Opiskelijoilla pitäisi olla myös itsellään jonkinlainen vastuu siitä, että he opiskelevat sellaiselle alalle, jossa on mahdollista työllistyä. Hakijoita pitää karsia kovalla kädellä ylimpiin kouluihin, sillä ei kaikista ole maistereiksi eikä kaikkien tarvitse olla maistereita.

Ammattikoulu on monesti pelkkä vitsi. Väkisin käytetään kolme vuotta sellaisen asian opettamiseen, mistä selviäisi puolen vuoden koulutuksella ja sen jälkeen ohjatulla työharjoittelulla. Ei metallimiestä, media-assistenttia tai kuorma-autokuskia tarvitse kolmea vuotta koulun penkillä istuttaa. Ne hommat opitaan sitten töissä, joskin kuorma-autohommissa pitää olla ikää ennenkuin voi alkaa harjoittelemaan. Lähes kaikki ammattikoululaiset, joiden kanssa olen puhunut, ovat sanoneet, että koulunkäynti on täysin järjetöntä ajantappoa noin 70% ajasta. Oppisopimuskoulutus tuettuna "oikealla" optuksella olisi paljon halvempaa, tehokkaampaa ja motivoivempaa kuin ammattikoululla vetelehtiminen. Kumman palkkaisit mieluummin rekkakuskiksi: kolme vuotta ammattitaitoisen kuskin mukana kiertäneen, kuormia sitoneen, vaikeissa olosuhteissa ajamista seuranneen, kaikki yleisimmät eteen tulevat ongelmatilanteet nähneen nuorukaisen, joka on saanut itse kylläkin kortin vasta äskettäin, vai juuri ammattikoulusta valmistuneen nuoren miehen, joka on kuluttanut viimeiset kolme vuotta koulunpenkkiä ja joka on ehkä säkällä pari oikeaa ajokeikkaa päässyt heittämään koulun kautta. Ei tällaisia hommia opi kuin tekemällä, kunhan perustiedot ovat hallussa.

Kun typerä ylikouluttaminen saataisiin vähenemään ja täten opintomenot valtiolle pienemmiksi, voitaisiin opiskelijoille maksaa sellaista opintotukea, millä pystyy viettämään jotenkin ihmisarvoista elämää ilman työntekoa. Samalla voitaisiin mielestäni ihan hyvin pidentää yliopistojen lukuvuosia, koska nykyisellään melkein puolet vuodesta on lomaa. Tässä ei ole järjen hiventä. Nythän pitkä kesäloma on välttämätön, että ehtii tienata rahaa taas ensi vuoden opiskelja varten.

Ihmisillä olisi tietysti hyvä olla itselläänkin jonkinlainen realistinen käsitys siitä, että nykypäivänä vuosikausia yliopistolla roikkunut ja huonoin arvosanoin valmistunut humanististen tieteiden maisteri, jonka työkokemus on kaupan kassalta, ei ole työmarkkinoilla oikeastaan yhtään mitään. Moni nyt yliopistoissa opiskeleva tulee vielä pettymään huomatessaan, ettei opiskelu suinkaan takaa hyvää palkkaa ja työtä. Onneksi pikku hiljaa asia korjaantuu, kun nuoriso huomaa, että kannattaa ihan oikeasti miettiä, kannattaako sitä etnomusikologiaa opiskella, vaikka se kuinka kiinnostaisi, koska etnomusikologeja tarvitaan melko harvassa työyhteisössä.

Ja kyllä, tällainen tieteenhaara on ihan oikeasti olemassa:http://www.studentum.fi/Etnomusikologia_67043.htm

[Leikkimielinen pihapeli]

Suomen koko koulutusfilosofia on pielessä. Suorittavien alojen tekijöistä on puutetta, kun taas biologeja, historioitsijoita ja kaiken maailman etnomusikologeja valmistuu kymmenkertaisesti vapaana oleviin työpaikkoihin nähden.

Tässä sinällään ansiokkaassa pohdiskelussa on pari fibaa nähdäkseni: ensinnäkään en usko, että historioitsijoita ja biologeja valmistuu kymmenen kertaa liikaa. Olisiko tästä jotain tilastoa?

Toiseksi: en myöskään usko, että Suomessa on millään alalla sellaista työvoimapulaa, että siellä olisi tarvetta kovin merkittävälle osalle siitä porukasta, jotka nykyään tuhlaavat aikaansa esim. medianomiksi tai etnomusikologiksi lukemalla. Yhteiskuntarauhan kannalta on kuitenkin hyvä, että nuorisolla on joku paikka, johon päivisin mennä aikaansa tappamaan. Lopulta on kai aika sama, tapahtuuko se amk:ssa medianomiksi opiskellen vaiko aikuiskoulutuskeskuksen raksalinjalla (käsittääkseni on raksahommissakin työtilanne nykyään aika murheellinen).

Kyseessä on myös ihmisten työpaikat: tuskin nuo tulevia etnomusikologeja ja medianomeja työkseen opettavat haluavat noin vain luopua duuneistaan.