Suora demokratia (yhdistetty)

[sr]

Miten kuvittelet ylipäätään olevan mahdollista estää sharian voimaantulo, mikäli suurin osa maan asukkaista sitä haluaa? Sehän tulee, jos niin halutaan. Suoralla demokratialla tai ilman.

Hmm, onko siis nyt sittenkin niin, että sekä suoralla että edustuksellisella demokratialla toteutuu enemmistön tahto yksittäisissä asioissa? (Aiemmnin olen nähnyt suoraa demokratiaa perusteltavan sillä, että se estäisi vähemmistön tahdon toteutumisen). Jos tämä pätee, niin mikä lopputuloksen kannalta on enää erona sille, harrastetaanko suoraa vai edustuksellista demokratiaa?

Pikemminkin näen asian niin, että suora demokratia voi ehkäistä tuollaisen voimaantuloa mahdollisimman pitkään, sillä suorassa demokratiassa pelokkaalla, rauhallisella ja hiljaisella ihmisellä on yhtä paljon valtaa kuin äänekkäällä, rohkealla ja fanaattisella.

Ei tietenkään ole. Pelokas ihminen on tietenkin paljon vähemmän äänessä ja siten saa kantaansa paljon vähemmän kuuluville ja sitä kautta pystyy vähemmän vaikuttamaan lopputulokseen.

Katsotaan vaikka tätä keskustelua. Sanotaan, että keskustelun loputtua otamme äänestyksen siitä, jatketaanko edustuksellista demokratiaa vai siirrytäänkö suoraan. On selvää, että ne, jotka tässä keskustelussa ovat olleet äänessä, ovat voineet vaikuttaa tuohon äänestäjien kantaan enemmän kuin hiljaiset. Tai jos oletat, ettei sinun kirjoittelusi vaikuta kenenkään kantaan niin, että hän yhtäkkiä ryhtyykin kannattamaan suoraa demokratiaa, kun wekkuli on esittänyt sen perusteluksi niin hyviä argumentteja, niin miksi oikeastaan käyt tätä keskustelua tai yleisemmin poliittista keskustelua?

Edustuksellisessa demokratiassa ne hiljaiset ja pelkäävät voivat sentään valita sinne eduskuntaan ajamaan heidän kantaansa jonkun vähemmän hiljaisen ja vähemmän pelkäävän tyypin.

[peacepala]

Entä jos kansa äänestää väärin? Mutta näin se (suorakin) demokratia kai toimii.

Mob rule. Itse olen kallistunut Platon valistuneen diktatuurin puolelle. Se on vain sillä tavalla, että absoluuttinen valta korruptoi...

Ei välttämättä. Keke veteli aika suvereenisti yksinvaltiaana, eikä voida sanoa että kansa olisi varsinaisesti kärsinyt siitä -suomen kansanluonteen mielenkiintoinen ominaisuus on se että sitä ei tuppaa haittamaan poliisivaltio tahi diktaattori sikäli kun itsellään hommat menee muikeasti.

Muuten ihan hyvä, valistunut diktatuuri, teknokratia ja/tai minarkistinen malli voisi hyvinkin toimia täällä.

[Kullervo Kalervonpoika]

Ei tietenkään ole. Pelokas ihminen on tietenkin paljon vähemmän äänessä ja siten saa kantaansa paljon vähemmän kuuluville ja sitä kautta pystyy vähemmän vaikuttamaan lopputulokseen.


Katsotaan vaikka tätä keskustelua. Sanotaan, että keskustelun loputtua otamme äänestyksen siitä, jatketaanko edustuksellista demokratiaa vai siirrytäänkö suoraan. On selvää, että ne, jotka tässä keskustelussa ovat olleet äänessä, ovat voineet vaikuttaa tuohon äänestäjien kantaan enemmän kuin hiljaiset. Tai jos oletat, ettei sinun kirjoittelusi vaikuta kenenkään kantaan niin, että hän yhtäkkiä ryhtyykin kannattamaan suoraa demokratiaa, kun wekkuli on esittänyt sen perusteluksi niin hyviä argumentteja, niin miksi oikeastaan käyt tätä keskustelua tai yleisemmin poliittista keskustelua?

Mielenkiintoinen näkökanta sinänsä.

Tuo kantasi (tätä keskustelua lukevien) on hyvä huomioida sikäli, että kyse on tässä myöskin siitä usein esitetystä väitteestä, että suora kansanvalta lisää lobbausta.


Edustuksellisessakin demokratiassa lobataan - kyse edustajan valinnassa on siitä, kuka myy mielipiteensä ja agendansa näille maan hiljaisille (ja ännekkämmillekin) tehokkaimmmin.

Edustuksellisessa demokratiassa ne hiljaiset ja pelkäävät voivat sentään valita sinne eduskuntaan ajamaan heidän kantaansa jonkun vähemmän hiljaisen ja vähemmän pelkäävän tyypin.

Suorassa kansanvallassa (parhaimmillaan) nämä poliittiset helppoheikit joutuvat leikkaamaan hiuksensa, ajamaan partansa ja hakeutumaan töihin - niiden hiljaisten ja pelkäävien äänestäessä edelleen suljetussa lippuäänetyksessä anonyymeinä.

Aivan kuten me käymme tätä keskustelua.

[peacepala]

sr, tarkastapa tilanne uusiksi:

Persut veivät vaaleissa aika mehukkaasti.
Persut ovat kristittyjen ohella konservatiivisimmasta päästä sosiaalisesti.
Sosiaalinen konservatismi on pystytty yhdistämään sekä matalaälyisyyteen että uskonnollisuuteen.

Molempia yhdistää nimenomaan biologinen, jopa geneettinen taipumus reagoida pelon kautta ja pelkoärsykkeeseen itseensä voimakkaammin kuin keskiverto antaisi odottaa.

Toisin sanoen, sosiaaliset konservatiivit ovat hyvinkin 30% kannatuksella suomenkin poliittisella kentällä äänessä -toisin sanoen, nimenomaan se pelokas kansanosa vaikuttaa suoraan lopputulokseen, vaikka leijonanosa tuosta prosentista onkin, luojan kiitos, oppositiossa.

[Kimmo Pirkkala]

Katsoin sosiaalisesti konservatiivista, pelokasta, hiljaista ja matalaälyistä kristittyä silmiin. Näin ihmisen.

[Miniluv]

Jatketaan sitten suorasta demokratiasta.

[Nikolas]

Onko se mahdollisesti osoitus henkisestä laiskuudesta, että en ole lukenut kaikkia 33 sivua tästä ketjusta, ennen kuin itse kirjoitan? Kirjoitan silti, kun minulla on sanottavaa.

• Anarkia on hallitsematon tila.
  
  
• Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista.
  
  
• Monarkia on hallitusmuoto, jossa hallitsijan asema periytyy.
  
  
• Tasavalta on hallitusmuoto, jossa hallitsijan asema ei periydy.
  
  
• Demokratia on kansanvaltaa, periaatteessa sitä, että kansa huolehtii yhteisistä asioista, eikä hallitsija. Kansa on itsensä hallitsija, ja ylimmätkin virkoihin nimitetyt vain kansan palvelijoita.
  
  
• Suora demokratia on kansanvallan muoto, jossa yhteisön jäsenet päättävät yhteisön asioista suoraan. Tämä tarkoittaa, että politiikan päätöksiä kansalaiset eivät delegoi edustajille sen enempää isoissa kuin pienissäkään asioissa.
  
  
• Edustuksellinen demokratia, kuten täällä Suomessa, on järjestelmä, jossa kansalaiset valitsevat edustajat hoitamaan yhteisiä asioita, ja näin kansa delegoi poliittisen vallan edustajilleen. Suomi on perustuslaillinen tasavalta, jossa sovelletaan edustuksellista demokratiaa.
  
  
• Yhdistetty suora ja edustuksellinen demokratia on käytössä Sveitsissä. Siellä politiikkaa hoidetaan enimmäkseen edustuksellisen demokratian kautta, mutta hyvin useista yhteisistä asioista tehdään sitovia kansanäänestyksiä kansalaisten aloitteesta, itseorganisoituvien kansanliikkeiden kautta. Siinä missä suomalaiset nurisevat päättäjien hölmöilyistä keskustelupalstoilla, sveitsiläiset polkaisevat käyntiin kansanäänestyksiä tuon tuosta.
  
  

Suoran demokratian ehdottomasti paras ominaisuus on kansalaisten kasvava vastuunotto yhteisistä asioista. Toinen hyvä puoli asiassa on alati läsnäoleva tietoisuus vaikuttamisen mahdollisuuksista. Nämä tukevat toisiaan. Suoran demokratian ehdottomasti huonoin puoli on sen kuormittavuus. Jos koko kansa pohtii samoja yhteisiä asioita joka päivä, pitää kokouksia ja tekee päätöksiä, sellainen politiikkaan osallistuminen vie tavallisilta ihmisiltä valtavasti aikaa, sen lisäksi, että heillä on hoidettavinaan normaali arkinen työ, perhe-elämä ja vapaa-ajallekin pitäisi jäädä ripaus. Kaiken tuon lisäksi aikuisen ihmisen pitäisi saada nukkua täydet yöunet pysyäkseen terveenä ja työkykyisenä.

Edustuksellisen demokratian ehdottomasti paras puoli on päätöksenteon keskittämisen mahdollistama yhteisön tehokkuus. Kun alle kymmenestuhannesosa yhteisöstä keskittyy täysipäiväiseen poliittisten asioiden ratkaisemiseen, kaikki muut vastaavasti säästävät voimiaan muihin arkielämän ponnistuksiin ja niin, että heille jää myös vapaata aikaa. Edustuksellisen demokratian huonoimmat puolet näkyvät edustajien etääntymisessä tavallisesta kansasta, edustajien lahjottavuudessa, keskinkertaisuuksien ja pyrkyrien suosimisessa edustajien valintaprosessissa. Lyhyesti sanottuna edustuksellinen demokratia ei ole vain demokratiaa, vaan se on paljon muutakin: etujen kähmintää, likainen pelikenttä, osaamattomuuden ylistystä ja kovakorvaisuutta kansalaisten toiveille.

Suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian parhaita puolia on mahdollista yhdistellä. Yhdistäminen perustuu lähtöoletuksiin, joiden mukaan enimmäkseen ja useimmiten edustajien toimintakykyyn ja rehellisyyteen voidaan luottaa, mutta sen lisäksi kansa tarvitsee itselleen suoran vetokahvan, jolla edustajien kömmähdykset voidaan tarvittaessa korjata. Yhdistelmä voi olla käytännössä kansalaisille lähes yhtä vaivaton kuin täysin edustuksellinen demokratia ja lähes yhtä varma kansanvallan toteutumisessa kuin suora demokratia. Vähäisellä lisävaivalla saavutetaan suuri kansanvallan laadun parannus.

Jouni Jokelan puhetta sveitsiläisen mallin mukaisesta suorasta demokratiasta: http://www.youtube.com/watch?v=cyhle6U7oNI

[Noottikriisi]

Suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian parhaita puolia on mahdollista yhdistellä. Yhdistäminen perustuu lähtöoletuksiin, joiden mukaan enimmäkseen ja useimmiten edustajien toimintakykyyn ja rehellisyyteen voidaan luottaa, mutta sen lisäksi kansa tarvitsee itselleen suoran vetokahvan, jolla edustajien kömmähdykset voidaan tarvittaessa korjata. Yhdistelmä voi olla käytännössä kansalaisille lähes yhtä vaivaton kuin täysin edustuksellinen demokratia ja lähes yhtä varma kansanvallan toteutumisessa kuin suora demokratia. Vähäisellä lisävaivalla saavutetaan suuri kansanvallan laadun parannus.

Nikolas tuossa tyhjensikin pajatson. Jos demokratiaa sanoo kannattavansa niin on aika omituista jos vastustaa suoraa demokratiaa sellaisilla perusteilla että kansa on liian tyhmää päättääkseen asioistaan.

Käytännön kannalta helpointa on että pääosa asioista hoidetaan edustajien välityksellä mutta jos demokratiaa halutaan niin kansalla pitäisi olla koko ajan ja kaikissa asioissa veto-oikeus ottaa minkä tahansa yksittäisen asian kohdalla päätäntävalta itselleen pois edustajilta.

[peacepala]

Suoran demokratian ja edustuksellisen demokratian parhaita puolia on mahdollista yhdistellä. Yhdistäminen perustuu lähtöoletuksiin, joiden mukaan enimmäkseen ja useimmiten edustajien toimintakykyyn ja rehellisyyteen voidaan luottaa, mutta sen lisäksi kansa tarvitsee itselleen suoran vetokahvan, jolla edustajien kömmähdykset voidaan tarvittaessa korjata. Yhdistelmä voi olla käytännössä kansalaisille lähes yhtä vaivaton kuin täysin edustuksellinen demokratia ja lähes yhtä varma kansanvallan toteutumisessa kuin suora demokratia. Vähäisellä lisävaivalla saavutetaan suuri kansanvallan laadun parannus.

Nikolas tuossa tyhjensikin pajatson. Jos demokratiaa sanoo kannattavansa niin on aika omituista jos vastustaa suoraa demokratiaa sellaisilla perusteilla että kansa on liian tyhmää päättääkseen asioistaan.

Käytännön kannalta helpointa on että pääosa asioista hoidetaan edustajien välityksellä mutta jos demokratiaa halutaan niin kansalla pitäisi olla koko ajan ja kaikissa asioissa veto-oikeus ottaa minkä tahansa yksittäisen asian kohdalla päätäntävalta itselleen pois edustajilta.

Kansahan ON liian tyhmää päättääkseen asioistaan, herranen aika, sen takia se päätösvalta delegodaankin. Ongelma vain on että kansa on niin tyhmää että äänestää itsensä näköistä ja hajuista kaveria -enter Teuvo Hakkarainen ja Jutta Urpilainen.

Kyllä vähintään pitäisi olla jokin minimivaatimus edustajaehdokkaalle että saisi jonkin rodin tuohon hommaan.

[Ammadeus]

Suora demokratia antaisi kaikille mahdollisuuden,mutta kaikki eivät halua antaa suoralle demokratialle mahdollisuutta.
Mutta onko vika suorassa demokratiassa vai kaikissa?
Sitä pitäisi kysyä kaikilta.
Suoran demokratian keinoin.

[Noottikriisi]

Jos demokratiaa sanoo kannattavansa niin on aika omituista jos vastustaa suoraa demokratiaa sellaisilla perusteilla että kansa on liian tyhmää päättääkseen asioistaan.

Kansahan ON liian tyhmää päättääkseen asioistaan, herranen aika, sen takia se päätösvalta delegodaankin. Ongelma vain on että kansa on niin tyhmää että äänestää itsensä näköistä ja hajuista kaveria -enter Teuvo Hakkarainen ja Jutta Urpilainen.

Muistaakseni et kannata demokratiaa lainkaan joten mielipiteesi on aivan johdonmukainen tässä suhteessa.

Kritisoinkin niitä jotka väittävät kannattavansa demokratiaa mutta samaan hengenvetoon toteavat että kansa on liian tyhmää ja/tai tietämätöntä päättääkseen asioista. Tämä on ristiriitaista.

Tähän voisi ehkä keksiä helpon ratkaisun; vaalilippuun lisätään yksi valinta:
"Olen liian tyhmä päättääkseni asioista joten luovutan kaiken päätäntävallan valituille edustajille. [  ]"

Ne jotka ruksaavat tämän luopuvat vaalikauden ajaksi oikeudesta osallistua kansanäänestyksiin.

[Kimmo Pirkkala]

Minä kun pelkään, etteivät ne poliitikot ole kansaa viisaampia.

[saint]

Käytännön kannalta helpointa on että pääosa asioista hoidetaan edustajien välityksellä mutta jos demokratiaa halutaan niin kansalla pitäisi olla koko ajan ja kaikissa asioissa veto-oikeus ottaa minkä tahansa yksittäisen asian kohdalla päätäntävalta itselleen pois edustajilta.

Ketjusta Perustuslakimuutos eduskuntaan 13.9:

...

Viestistänne kiittäen totean - ottamatta muuhun esittämäänne kantaa - että samaisen perustuslain mukaan me 200 kansanedustajaa edustamme Suomen kansaa. Siitä seuraa, että vaalien välillä eduskunnan täysistunnossa vain me voimme tulkita kansan tahtoa ja jos salissa siitä syntyy erimielisyyttä, niin äänestysnumerot ratkaisevat, mikä se on.
Lisäksi totean, että koska laki on jo hyväksytty edellisessä eduskunnassa, nyt on kyse vain siitä, saako se taakseen kahdenkolmasosan enemmistön, jonka se tarvitsee tullakseen hyväksytyksi. Sisältöä ei voi enää muuttaa.

Erkki Virtanen (vas)
...

Jos kansalaisilla olisi "veto-oikeuspiiska" käytettävissään, niin olisi mahdollista auttaa ylimielisiä "erkkivirtasia" ymmärtämään kansanedustajien olevan kansan palvelijoita tekemään ikävät rutiinilainsäädäntötyöt. Kansa voisi sitten ilmoittaa tahtonsa tarpeellisiksi katsomistaan asioista ilman edustajiensa tulkintaa.

[Reich]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011091714404113_uu.shtml

Ydinvoimasta kokonaan eroon? - Vihreät haluaa äänestyksen
Vihreät äänestyttäisi kansaa ydinvoimasta luopumisesta.

Vihreiden puoluehallitus esittää, että jos enemmistö kansanäänestyksessä kannattaisi ydinvoimasta luopumista, uusia periaatelupia ei voisi enää myöntää.

--

Kansa äänestää pääasiassa tunteen, ei järjen perusteella. Aina. Ydinvoimakielto voisi mennä kansanäänestyksessä hyvinkin läpi ja Suomi palata esiteolliseen aikaan.

[John]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011091714404113_uu.shtml

Ydinvoimasta kokonaan eroon? - Vihreät haluaa äänestyksen
Vihreät äänestyttäisi kansaa ydinvoimasta luopumisesta.

Vihreiden puoluehallitus esittää, että jos enemmistö kansanäänestyksessä kannattaisi ydinvoimasta luopumista, uusia periaatelupia ei voisi enää myöntää.

--

Kansa äänestää pääasiassa tunteen, ei järjen perusteella. Ydinvoimakielto voisi mennä kansanäänestyksessä hyvinkin läpi ja Suomi palata esiteolliseen aikaan.

Käy, jos järjestetään kansanäänestys myös EU- ja maahanmuuttopolitiikasta.

[Kullervo Kalervonpoika]

Käy, jos järjestetään kansanäänestys myös EU- ja maahanmuuttopolitiikasta.

Niin minullekin. Tosin vihreille se ei tasan käy.

[Kimmo Pirkkala]

Kansanäänestys hyvä. Vaan minkähänlainen kysymyksenasettelu tulee olemaan? Vihreätkö sen muotoilevat?

[Vaasankadun soturi]

EU:sta tulisi tosiaan järjestää kansanäänestys mutta ei tule tapahtumaan. Pilderberg pitää siitä huolen.

[Lalli IsoTalo]

Kansanäänestys hyvä. Vaan minkähänlainen kysymyksenasettelu tulee olemaan? Vihreätkö sen muotoilevat?

Mielestäni samasta aiheesta kannattaisi järjestää kilpaileva ehdotus, jossa kysymyksenasettelu on, eh, "sopiva". Se, joka ensimmäisenä saa tarvittavan määrän nimiä kasaan, voittaa. Onko tämä mahdollista?

[Noottikriisi]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011091714404113_uu.shtml

Ydinvoimasta kokonaan eroon? - Vihreät haluaa äänestyksen
Vihreät äänestyttäisi kansaa ydinvoimasta luopumisesta.

Vihreiden puoluehallitus esittää, että jos enemmistö kansanäänestyksessä kannattaisi ydinvoimasta luopumista, uusia periaatelupia ei voisi enää myöntää.

--

Kansa äänestää pääasiassa tunteen, ei järjen perusteella. Aina. Ydinvoimakielto voisi mennä kansanäänestyksessä hyvinkin läpi ja Suomi palata esiteolliseen aikaan.

Muistaakseni Ruotsissa järjestettiin tällainen kansanäänestys 80-luvulla ja tuolloin päätettiin että Ruotsi luopuu ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä. Muistaako kukaan muu?

Tämä ei tosin minulle ole mikään peruste vastustaa demokratiaa. Kannatan demokratiaa ja demokratiassa kansa päättää mitä päättää ja sen mukaan mennään vaikka metsään. 

[AstaTTT]

^ Jokainen, joka viime talvena maksoi sähkölaskuja, äänestää ydinvoiman puolesta. Minunkin piti ihan soittaa Oulun Energiaan ja kysyä, onko laskussa tapahtunut jokin virhe, kun se oli niin järkyttävän suuri.

[Kozyrev]

^ Jokainen, joka viime talvena maksoi sähkölaskuja, äänestää ydinvoiman puolesta. Minunkin piti ihan soittaa Oulun Energiaan ja kysyä, onko laskussa tapahtunut jokin virhe, kun se oli niin järkyttävän suuri.

Onko sulla etäluettava sähkömittari nykyisin, silloin olet maksanut talvella todellisen talvikulutuksen mukaan etkä koko vuoden keskikulutuksen mukaan.

Kesälaskut on sitten tässä tapauksessa pienempiä.

[Noottikriisi]

Muistaakseni Ruotsissa järjestettiin tällainen kansanäänestys 80-luvulla ja tuolloin päätettiin että Ruotsi luopuu ydinvoimasta vuoteen 2010 mennessä. Muistaako kukaan muu?

Sen verran jäi asia vaivaamaan että tarkistelin mitä netistä löytyy asiaan liittyen.

Wikipedia kertoo näin:

Ruotsissa pidettiin 1980 kansanäänestys ydinvoiman käytöstä. Äännestyksessä tarjottiin kolme vaihtoehtoa, jotka kaikki sisälsivät ydinvoimasta luopumisen. Kaksi vaihtoehdoista oli olennaisesti samat ydinvoimasta luopumista koskien ja edellyttivät ydinvoimaloiden sammuttamista 2010 mennessä. Yksi vaihtoehto tarjosi nopeamman aikataulun. Ydinvoimasta hitaimmalla tarjotulla aikataululla luopuva vaihtoehto voitti. Koska äänestyksessä ei tarjottu vaihtoehtoa säilyttää ydinvoiman käyttö saati sitten laajentaa sitä, on äänestystä kritisoitu ennaltamäärättynä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston valtio-opin johdantokurssilla äänestystä käytetään malliesimerkkinä huonosti toteutetusta kansanäänestyksestä, joka ei tarjonnut todellisia vaihtoehtoja ja joka salli poliitikkojen pestä kätensä vaikeasta päätöksestä.

Uusi tieto minulle oli että äänestyksessä oli siis kolme vaihtoehtoa ydinvoimasta luopumisen puolesta eikä yhtään sen säilyttämiseksi! Onko tuo nyt sitä vastuullista demokratiaa jossa ei hyväksytä vääriä mielipiteitä? 

[sivullinen.]

Uusi tieto minulle oli että äänestyksessä oli siis kolme vaihtoehtoa ydinvoimasta luopumisen puolesta eikä yhtään sen säilyttämiseksi! Onko tuo nyt sitä vastuullista demokratiaa jossa ei hyväksytä vääriä mielipiteitä? 

Oli siinä yksi vaihtoehto (Linje 2) joka salli ydinvoiman.

--- (Linje 2)

Nuclear power plants and other future installations for the production of significant electric power shall be owned by the state and by the municipalities. Excessive profits from hydroelectric power generation are reduced by taxation.

http://en.wikipedia.org/wiki/Nuclear_power_in_Sweden#The_advisory_referendum_on_nuclear_power_.281980.29

Mutta totta tosiaan oli vaikeasti ymmärrettävät ja vastaajaa ohjaavat vaihtoehdot otettu äänestettäviksi. Sen siitä saa kun puolueet päättävät mistä äänestetään - vaan kukas muukaan sen voisi päättää edes suorassa demokratiassa? Äänestysadressin kerääjä kenties?

[sr]

Mutta totta tosiaan oli vaikeasti ymmärrettävät ja vastaajaa ohjaavat vaihtoehdot otettu äänestettäviksi. Sen siitä saa kun puolueet päättävät mistä äänestetään - vaan kukas muukaan sen voisi päättää edes suorassa demokratiassa? Äänestysadressin kerääjä kenties?

Tämä tosiaan on suoran demokratian perusongelma. Riippuen siitä, miten kysymys muotoillaan, voidaan vaikuttaa siihen, mikä tulos on. Edustuksellisessa demokratiassa samaa ongelmaa ei ole ainakaan samassa mitassa, koska eduskunnan äänestettäväksi vietäviä ehdotuksia on jo jauhettu eri ryhmien välillä niin, että ne tulevat menemään läpi lähes aina ja ennen kaikkea vaihtoehtoihin joudutaan lähes aina ottamaan kantaa, jos joku asia hylätään.

Mutta ajatellaan tuota suoran demokratian kysymyksenasettelua. Jos se olisi adressin kerääjä, joka määrää kysymyksenasettelun, eikä adressiin tarvittaisi kuin joku suhteellisen pieni määrä äänestäjiä (korkeintaan 10%), niin he voisivat suunnilleen aina varmistaa sen, että ehdotus menee läpi. Otetaan esimerkiksi vaikkapa Sveitsin hyväksymä minareettikielto. Ajatellaan ensin, että kiellon puolustajat muotoilevat kysymyksen:
1. Kielletään minareettien ja islamistiterroristien koulutusleirien rakentaminen.
2. Sallitaan minareettien ja islamistiterroristien koulutusleirien rakentaminen.

Ajatellaan sitten, että kiellon vastustajat muotoilevat kysymyksen:
1. Kielletään kaikkien uskonnollisten äänilähteiden rakentaminen.
2. Sallitaan kaikkien uskonnollisten äänilähteiden rakentaminen.

Sopivalla koplauksella siis kumpi tahansa osapuoli saa varmistettua sen, että heidän ajamansa kanta tulee valittua.

Ja sama tietenkin pätee siihen, jos kysymyksenasettelu annetaan poliitikkojen käsiin. Tuo Ruotsin ydinvoimapäätös oli tästä hyvä esimerkki. Toinen mieleen tuleva on Australian kansanäänestys tasavallaksi muuttumisesta. Tasavaltavaihtoehtoon oli koplattu mukaan se, että parlamentti valitsee presidentin. Enemmistö kansasta kannattaa tasavallaksi ryhtymistä, mutta tuo presidenttikysymys käänsi kansanäänestyksen tuloksen sellaiseksi, että tasavaltapuoli hävisi. Kansan enemmistö olisi nimittäin todennäköisesti halunnut myös valita itse presidentin.

[Kimmo Pirkkala]

^Kysymyksenasettelu on sikäli väärä, että länsimaisessa oikeusvaltiossa kaikki mikä ei ole kiellettyä, on sallittua. Lakiesitykset ovat siis yksiselitteisesti asioita rajaavia ja kieltäviä. Ei siis ole äänestysvaihtoehtoja kielletään/sallitaan vaan kysymyksenasettelu on kielletään/ei kielletä. Sehän ei yllättäen olekaan sama asia.

[sivullinen.]

^ Miten siis olisi ollut jos ruotsalaiset olisivat valinneet Linje 2-vaihtoehdon eli äänestyksen avulla sallineet uudet ydinvoimalat? Jos kaikki on sallittua oletuksena, niin tuloksella ei olisi ollut mitään arvoa. Minun käsittääkseni tulos olisi kuitenkin estänyt jatkossa parlamenttia tekemästä yleisluontoista estoa ydinvoimaloiden rakentamiselle. Tosin jokainen yksittäinen hanke olisi kai voitu estää? Erittäin epäselväksi olisi mennyt.

Suomessakin on perustuslaissa erikseen sallittu sananvapaus ja monia muita perusoikeuksia. Kaikki mikä ei ole kiellettyä on sallittua on hieno periaate, mutta ei ole varsinaisesti käytössä missään maassa. Jos asiaa ei ole erikseen sallittu voi esimerkiksi poliisi ilman sen suurempia perusteluja kieltää sen. Siksi tärkeät asiat on tärkeä sallia erityisesti. Lakiin perustuva järjestelmä sisältää näemmä ihan periaatteellisia ongelmia. Todellisuus on jo ihan kaaosta.

[Kimmo Pirkkala]

^Itse en tuohon Ruotsin ydinvoimakansanäänestykseen ole perehtynyt juuri ollenkaan, mutta se mitä tästä välikäsien kautta olen lukenut (tästä topicista), niin kyllähän se vaikuttaa yhtä paljon suoralta demokratialta kuin neuvostovaalit demokratialta. Sielläkin vaihtoehtoina oli vain ylhäältä päin hyväksyttyjä vaihtoehtoja.

Sveitsin malli on hyvin yksinkertainen: Laaditaan lakiesitys ja jos se saa riittävästi nimiä alle, sen hyväksymisestä äänestetään. Tässäkin topicissa yritetään asiasta tehdä jotain käsittämättömän monimutkaista.

[Kimmo Pirkkala]

^ Miten siis olisi ollut jos ruotsalaiset olisivat valinneet Linje 2-vaihtoehdon eli äänestyksen avulla sallineet uudet ydinvoimalat? Jos kaikki on sallittua oletuksena

Tähän vielä: Ydinvoimalan rakentaminen lienee ollut Ruotsissakin (jo ennen tuota äänestystä) luvanvaraista. Eli sille oli jo ennen kansanäänestystä asetettu rajoitteita niin, että se ei ollut oletuksena vapaata.

[Kullervo Kalervonpoika]

Otetaanpa hieman perspektiiviä siihen, kuinka vanha ja instituutionaalinen parlamentarismiin liittyvä suomalainen puoluelaitos on.

Puoluelaitos (ja puoluetuki) virallistettiin vasta vuonna 1967 - ja tämäkin vasemmiston vaalivoiton jälkeen (ek-vaalit 1966)  Rafael Paasion (sd) vasemmistohallituksen esiteltyä tämän edistyksellinen saavutuksen vuonna 1966. Paasion hallituksen toinen vastaavanlainen edistyksellinen saavutus liittyi vasemmiston ajamaan kansan tasapäistämiseen ja oli - yllätys, yllätys - peruskoululaki.

Ennen puoluelaitoksen virallistamista (puoluetukilaki 1967 ja puoluelaki 1969) puolueet nähtiin suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvina riippumattomina ideologisina ryhmittyminä. Sellaisina aatteellisina yhdistyksinä,  jotka eri suuntiin vetäen pyrkivät toteuttamaan maailmankatsomustaan ja tavoitteitaan. Ne hyväksyttiin yleisesti lähinnä  yhteiskunnallisesti välttämättömänä pahana (suorasta kansanvallasta ei oltu käyty edes keskustelua tuolloin).

Tämän uudistuksen eräs perustarkoituksista oli betonoida puoluelaitos ns. kansanvaltaisen järjestelmän (l. käytännössä parlamentaarisen meritokratian/oligarkian) välttämättömäksi toimintaedellytykseksi, järjestelmää ylläpitäväksi hyödylliseksi laitokseksi, joka on tunnustettava ja jolle on annettava erityisiä oikeuksia ja korvausta suoritetuista palveluksista (Pertti Pesonen, 1971).

Eduskuntavaalien 1966 jälkeen Paasion ensimmäinen henkilökohtainen (ja tietenkin myös tovereiden)  missio oli käynnistää puoluetukihanke.  SDP palkkasi heti vaalien jälkeen kaksi tutkimussihteeriä, joista (yllätys, yllätys) juuri eduskuntaan valittu Paavo  Lipponen oli toinen.

SDP käytti ainakin osan puoluetukirahoista sellaiseen tutkimukseen ja asioiden selvittämiseen, joka olisi ollut valtiovallan tehtävä (eli tunkeutui valtiovallan toiminta-alueelle).

(Näin SDP pystyi luomaan itselleen sellaisen henkisen substanssin, jolla se vähitellen tunkeutui maan suurimmaksi puolueeeksi ja johtavaksi poliittiseksi voimaksi. Tähän ei ollut kyennyt kokoomus, joka perusti silloin toimintansa liian yksisilmäisesti vain elinkeinoelämän ja yrittämisen perusteiden luomiseen.)

Kun keskustellaan parlamentarismista ja suorasta demokratiastas, tämä historiallinen tausta on hyvä muistaa ja tiedostaa.

Lisää samasta aiheesta täällä.

Jos aihe kiinnostaa, suosittelen myös tämän lukemista.