Eduskuntavaalit 2023 -yleisketju: hallitusspekuloinnit, tulosseuranta ym.

[Mandula]

Tuntuu uskomattomalta, että kepu jäisi tässä tilanteessa tahallaan oppositioon?

Persut on vienyt suuren määrän äänestäjiä kepulta. Miksi se tekisi päävastustajansa kanssa yhteistyötä?

En ole aiemmin potenut hurrivihaa, mutta jos tuo kääpiöpuolue kusee demokratian päälle Persuille vittuillakseen

Eihän tuo ruotsalaisiin kaadu vaan persuihin itseensä. Kun sanoo ei tukipaketeille ja vaatii tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, niin samalla sanoo ei kokoomukselle. Myöskään kokoomuksen sopeuttamistavoitteissa persut ei tullut avoimesti vastaan vaan sanoitti ympäripyöreästi niitä näitä.

Onhan se periaatteellista, mutta se syö helposti hallituspaikan, jos sinne nyt ihan oikeasti tahdotaan.

Onneksi Soinin hillotolppaporukka on potkittu pihalle, muutenhan homma menisi just noin että kaikki tärkeimmät tavoitteet myydään hallitushillotolpan tieltä. Se syö helposti kannatuksen, kuten nähty. Persujen ei ole mikään "pakko" päästä hallitukseen, jos omia tärkeimpiä tavoitteita ei siellä pysty edistämään. Paremmin tukipaketteja ja holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa pystyy oppositiosta suitsimaan kuin hallituksessa joka niitä ei halua suitsia.

[ikuturso]

Leikkaukset voivat kuullostaa isoilta mutta vaalikauden 2019-2023 budjetit ovat paisuneet vuoden 2019 budjettiin verrattuna. Vuodelle 2019 tehty budjetti oli viimeinen Sipilän hallituksen tekemä budjetti.
https://vm.fi/budjetin-taulukot

Kiitos taulukosta jäsen Pallopääkissa.

Tuotahan sanoin jo aikaisemmin, että kymmenen miljardin leikkaukset eivät ole mikään ongelma, kun palataan vaan aikaan ennen Marinin hallitusta. Sitten toinen kymmenen miljardia on vähän kireämmässä. Mutta kyllä sekin sieltä irtoaa, kun ei maksella kuuden miljardin yhteisvastuupaketteja EU:lle, joista "nyttuleerahaa-arhinmäet" näkee märkiä unia.

-i-

[Hohtis]

Olikohan nuo kulut inflaatiokorjattuja vai ei? Ellei, toki sekin varmaan näyttelee jotain osaa kasvaneissa kustannuksissa samoin kuten valtion velan korkojen nousu ja korkomenojen kasvu velkapääoman kasvaessa.

Siitä täysin samaa mieltä, että budjetista voitaisiin helposti leikata 20 mrd vaikka heti. Enemmänkin. Julkinen sektori vaan puoleen nykyisestä kuten Uusi-Seelanti teki joitain kymmeniä vuosia sitten. Valtion on syytä keskittyä vain valtion ydintehtäviin joita ovat ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, oikeuslaitos, terveydenhoito ja koulutus.

Ylen ei tarvitse tarjota meille vitunvirkkauskurssia somalin kielellä kaikilla mahdollisilla somekanavilla, noin niinku esimerkiksi.

[Peltipaita]

https://yle.fi/a/74-20027741

Talouspolitiikan lisäksi yksi puolueita erottava kysymys on ilmastopolitiikka.

SDP:n Antti Lindtman sanoo puolueensa pitävän tiukasti kiinni voimassa olevista ilmastotavoitteista.

– On täysin selvää, että jos SDP on hallituksessa niin tavoitteesta Suomi hiilineutraaliksi 2035 pidetään kiinni. Kyse on siitä, että meidän täytyy tämä maapallo jättää lapsille toivottavasti paremmassa kunnossa kuin se on aiemmin saatu.

Antti Lindtman toivoo, että ilmastoasioista tulee kokoomusta ja sosialidemokraatteja yhdistävä tekijä.

– Oli yllättävää, että hallitustunnustelija kysyi sitoutumista moniin asioihin, oli Ukrainan tukemiseen, EU:n ja Naton jäsenyyteen, niin tähän [hiilineutraaliustavoitteeseen] sitoutumista ei kysytty, Lindtman sanoo.

Perussuomalaisten Lulu Ranne haluaa kurssinmuutoksen Suomen ilmastopolitiikkaan. Hiilineutraaliustavoite on perussuomalaisten mukaan liian kunnianhimoinen.

– Me olemme sitoutuneet siihen, että päästöjä vähennetään. Mutta sen pitää tapahtua siten, että se ei vaurioita meidän talouttamme. Nykyisen kaltainen ilmastopolitiikka kasvattaa tukien tarvetta, nostaa hintoja ja velkaannuttaa julkista taloutta.

– Tässä pitää mennä askel kerrallaan kohti sitä päästötöntä tulevaisuutta. Kaikki varmasti ymmärtävät, että se vuosi 2035 tulee liian nopeasti vastaan, Ranne sanoo.

Kokoomus näkee eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen mukaan vihreässä siirtymässä talouskasvun mahdollisuuksia.

– Me käännämme tämän strategiaksi puhtaan energian suurvallaksi nousemiseksi. Teemme tästä kasvua, jolla Suomi luo edelläkävijyydellä investointeja ja teollisuuden työpaikkoja.

Mykkäsen mukaan Suomella on "huikea mahdollisuus" vetää puoleensa terästeollisuutta ja kemianteollisuutta Keski-Euroopasta.

– Kun tämä tehdään fiksusti myös ydinvoimaa lisäten ja tuulivoiman mahdollisuudet hyödyntäen uskon, että pystymme saavuttamaan tämän hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2035. Meidän teollisuutemme päästöt ovat vähenemässä selvästi nopeammin kuin ilmastolakia säädettäessä oletettiin.

Juurihan EU lausui säännön jossa sanottiin että maiden energiankäyttö ei saa kasvaa. Ei vaikka se energia olisi täysin puhdasta. Tästähän Lintiläkin jo parahti kuinka se vaarantaa mm. vedyn avulla kaavaillun tuotannon kasvun. Nyt pitää persujen olla hereillä ettei näiden jo valheiksi havaittujen unelmien perusteella muodosteta hallitusta.

[Lalli IsoTalo]

Siitä täysin samaa mieltä, että budjetista voitaisiin helposti leikata 20 mrd vaikka heti. Enemmänkin. Julkinen sektori vaan puoleen nykyisestä kuten Uusi-Seelanti teki joitain kymmeniä vuosia sitten.

Jeps. Lopputulos oli lopulta vähemmän työttömyyttä, vähemmän valtiovelkaa, vähemmän inflaatiota ja enemmän yksityissektorin investointeja.

It was not always certain that the reforms would succeed in turning New Zealand's economy around. After growing at half the average OECD rate between 1950 and 1984, New Zealand's economy went into virtual hibernation during the reform years of 1985 to 1992. But in 1993, the growth rate rose swiftly to 5.6 percent, and in 1994 it was 6.2 percent: the fastest growth rates in the OECD during this two-year period.

The most impressive indicator of recovery, however, has been unemployment. After reaching a peak of nearly 11 percent in 1991, it has fallen rapidly over the last few years and is now down to 6.2 percent overall, and only 4.6 percent for New Zealanders of European origin.
...
Meanwhile inflation, which a decade ago was over 15 percent, has been between 0 and 2 percent for almost all of the last five years.

Private sector investment has risen very strongly and, while growth in investment has slowed down over the last year, remains at historically high levels.

Central government spending has fallen from over 41 percent of GDP in the early nineties to around 35 percent today, while net government debt has fallen from a peak of 52 percent of GDP in 1992 to around 33 percent today.

[TapsaT]

Perussuomalaisten ei missään nimessä kannata pakkoleikkausten edessä olevaan hallitukseen väkisin lähteä, jos eivät saa tarpeeksi omia asioitaan hallitusohjelmaan. Puolueen kannatus on nousutrendissä, eikä sillä ole mitään syytä lähteä neuvotteluihin nöyristelemään, varsinkin kun tulevaisuuskin näyttää hyvältä. Leikatkoon siis ne puolueet, jotka ovat tämän sotkun aikaiseksi saaneet, mikäli merkittäviä myönnytyksiä PS:n suuntaan ei tule.

Kuten jo koululaisten varjovaalit osoittivat, PS on jo ehkä seuraaviin vaaleihin saamassa paljon paljon uusia kannattajia äänestysiän saavuttavista nuorista. Mikäli tämä nuorten kannatus pystytään pitämään, PS:stä tulee ajan kanssa Suomen ylivoimaisesti suurin puolue. Kaukana ei siis ole se aika, kun muut puolueet tulevat vastaamaan PS:n hallitustunnustelu-kysymyksiin hattu kourassa. Sitä odottavan aika ei ole enää kovin pitkä.

[pyrokatti]

Maailma muuttuu mutta jotain sentään pysyy, RKP:lle annetaan kokoaan suurempi painoarvo hallituksen muodostamisessa. Iltalehti voisi uusiokäyttää 40 vuoden takaisen pääkirjoituksensa hyvin pienin muutoksin. Siihen aikaan SMP:n lisäksi kokoomuskin oli vähän epähygieeninen vaihtoehto.

[Lalli IsoTalo]

Näissä spekulaatiossa kannattaa muistaa, että pitkän tähtäyksen ensisijaisen tavoitteen pitäisi - ainakin kansallismielisestä näkökulmasta katsottuna - olla haittamaahanmuuton lopettaminen ja haittamaahanmuuttajien kotiuttaminen, ei puolueiden lyhyen tavoitteen kannatusluvut.

Johtopäätöksiä:

1. Poliittisten puolueiden kannatuslukemat ovat - tai ainakin niiden pitäisi olla - ensisijaiselle  tavoitteelle alisteisia.

2. Talouden, leikkausten ja muiden vähäisempien tekijöiden pitäisi olla ensisijaiselle  tavoitteelle alisteisia. Kaikesta muusta kuin ensisijaisesta tavoitteesta voidaan neuvotella.

[Roope]

https://yle.fi/a/74-20027741

Talouspolitiikan lisäksi yksi puolueita erottava kysymys on ilmastopolitiikka.

SDP:n Antti Lindtman sanoo puolueensa pitävän tiukasti kiinni voimassa olevista ilmastotavoitteista.

– On täysin selvää, että jos SDP on hallituksessa niin tavoitteesta Suomi hiilineutraaliksi 2035 pidetään kiinni. Kyse on siitä, että meidän täytyy tämä maapallo jättää lapsille toivottavasti paremmassa kunnossa kuin se on aiemmin saatu.

Eli SDP:n näkökulma ilmastopolitiikkaan on moraalinen. Näkökulmassa on se ongelma, että Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta ilmastoon millään havaittavalla tavalla puoleen tai toiseen. Suomen äärimmäinen ilmastopolitiikka on globaalissa mielessä vain symbolipolitiikkaa.

Kokoomus näkee eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkäsen mukaan vihreässä siirtymässä talouskasvun mahdollisuuksia.

– Me käännämme tämän strategiaksi puhtaan energian suurvallaksi nousemiseksi. Teemme tästä kasvua, jolla Suomi luo edelläkävijyydellä investointeja ja teollisuuden työpaikkoja.

Mykkäsen mukaan Suomella on "huikea mahdollisuus" vetää puoleensa terästeollisuutta ja kemianteollisuutta Keski-Euroopasta.

– Kun tämä tehdään fiksusti myös ydinvoimaa lisäten ja tuulivoiman mahdollisuudet hyödyntäen uskon, että pystymme saavuttamaan tämän hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2035. Meidän teollisuutemme päästöt ovat vähenemässä selvästi nopeammin kuin ilmastolakia säädettäessä oletettiin.

Ja Kokoomuksen näkökulma on olevinaan taloudellinen. Me – toisin kuin maailman kaikki muut maat – tienataan sillä, että romutamme toimivan infran ja korvaamme sen raakilemaisilla premium-hintaisilla uusilla teknologioilla muutamassa vuodessa eikä muutaman vuosikymmenen aikana infran elinkaaren loppupuolella.

Missä voi tutustua Mykkäsen laskelmiin? En nimittäin näe yhteyttä toivottujen teollisuusinvestointien ja kansalaisten haittaveroilla ja nousevilla elinkustannuksilla kurittamisen välillä. Jos teollisuus välttämättä haluaa itseään ohjattavan verotuksella ja päästömääräyksillä, niin siitä vaan täsmäohjausta sinne suuntaan ja hus pois suomalaisten lompakoilta.

[Hippo]

Kannattaisi ehkä myös muistaa, että perussuomalaisen puolueen pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa rahakkaat työpaikat esim. osa-aikaisille kirkkoslavisteille, kirkkonummelaisille väitöskirjatutkija -drop outeille, pohjalaisille pölynimurikauppiaille, oululaisille BB-housuunpaskojille, joutsenolaisille tradenomeille ja mouhijärveläisille maalareille. Eli ihmisille, jotka eivät politiikan ulkopuolella pääsisi lähellekään kansanedustajan liksoja. Jos tuo sirkuslauma nyt joutuu hallitukseen, vuoden 2027 vaaleissa niistä ei kovin moni enää läpi pääse.

Tästä kommentista on vaikea löytää epämäärisen katkeruuden lisäksi mitään varsinaista sisältöä. Kohdistuuko tässä katkeruus kansanedustajien palkkioiden suuruuteen?

[ämpee]

https://yle.fi/a/74-20027741

SDP:n Antti Lindtman sanoo puolueensa pitävän tiukasti kiinni voimassa olevista ilmastotavoitteista.

– On täysin selvää, että jos SDP on hallituksessa niin tavoitteesta Suomi hiilineutraaliksi 2035 pidetään kiinni. Kyse on siitä, että meidän täytyy tämä maapallo jättää lapsille toivottavasti paremmassa kunnossa kuin se on aiemmin saatu.

Eli SDP:n näkökulma ilmastopolitiikkaan on moraalinen. Näkökulmassa on se ongelma, että Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta ilmastoon millään havaittavalla tavalla puoleen tai toiseen. Suomen äärimmäinen ilmastopolitiikka on globaalissa mielessä vain symbolipolitiikkaa.

Ylipäätään puhe siitä, että ihmiset säätelisivät ilmastoa säätelemällä omaa hiilidioksidin tuotantoaan on äääärimmäisen suuruudenhullua.
Ensinnäkään siihen säätelyyn ei pystytä sen takia että ihmiset eivät tule pääsemään yhteisymmärrykseen ja yhteistoimintaan asian suhteen.
Aivan samoin kuin eivät pysty minkään asian suhteen yhteistoimintaan muuta kuin väistämättömän pakon edessä, ja sitäkin vain tuurilla.
(Esimerkiksi ydinaseet ja niiden käyttäminen)

Toiseksi ihmisten tuottaman vuotuisen hiilidioksidin määrä on vain 3-5% lähteestä riippuen, joten jos siitä nipistetään vaikkapa kunnianhimoiset 10%, niin vaikutus kokonaisuuteen on 0,5% korkeintaan.
Suomen hiilidioksidin tuotanto on ihmisten hiilidioksidin tuotannosta 0,1%, kokonaisuudesta tämä on 0,005%, ja jos siitä nipistetään kunnianhimoiset 10%, niin kokonaisuudesta se merkitsee 0,0005% vähennystä.

Jos ajatellaan ilmastoa koirana jonka hännässä majailee kirppu(ihmisten co2) ja kirpulla on satiainen(Suomen co2) ja satiaisen munissa majailee mutiainen(kunnianhimoinen ilmastopolitiikka), niin ajatus ilmaston säätelemisestä kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla on kuvitelmaa mutiaisesta heiluttamassa koko koiraa.
Paljoa järjettömämmäksi ei enää voi vetää.

[Nikolas]

Jos puolueen täytyisi hallitukseen päästäkseen luopua päätavoitteistaan, lienee viisaampaa sellaisessa neuvottelutilanteessa pitää kiinni omista tavoitteista ja vaikka jäädä oppositioon jos neuvottelut tuosta syystä kariutuvat.

[Mandula]

Jos puolueen täytyisi hallitukseen päästäkseen luopua päätavoitteistaan, lienee viisaampaa sellaisessa neuvottelutilanteessa pitää kiinni omista tavoitteista ja vaikka jäädä oppositioon jos neuvottelut tuosta syystä kariutuvat.

Ja jos oppositio kutsuu, niin tiedottaa suuresti ja pitkään syistä, miksi siihen päädyttiin (eli omat tärkeät asiat ei olisi tulleet toteutumaan hallituksessa). Ihan vaan siksi, ettei demarit, vassarit, kekkulit, virheet, valtamedia, yms. pääse toitottamaan valhettaan siitä, että persut "ei kanna vastuuta" eikä heitä kannata äänestää koska eivät hallitukseen "halua".

[Jorma M.]

Jos puolueen täytyisi hallitukseen päästäkseen luopua päätavoitteistaan, lienee viisaampaa sellaisessa neuvottelutilanteessa pitää kiinni omista tavoitteista ja vaikka jäädä oppositioon jos neuvottelut tuosta syystä kariutuvat.

Ja jos oppositio kutsuu, niin tiedottaa suuresti ja pitkään syistä, miksi siihen päädyttiin (eli omat tärkeät asiat ei olisi tulleet toteutumaan hallituksessa). Ihan vaan siksi, ettei demarit, vassarit, kekkulit, virheet, valtamedia, yms. pääse toitottamaan valhettaan siitä, että persut "ei kanna vastuuta" eikä heitä kannata äänestää koska eivät hallitukseen "halua".

Juuri näin ja sitten vielä varautua etukäteen sen varalta, että vastuullinen media tulee vääristelemään ja väärentämään ne perusteet joilla puolue perustelee oppositioon jättäytymättä. Vääristelyn johdossa tulevat olemaan äärivasemmistolaiset Hesari ja Yle sekä iltapäivälehtien kokoomuslaiset päälliköt.

[RP]

Leikkaukset voivat kuullostaa isoilta mutta vaalikauden 2019-2023 budjetit ovat paisuneet vuoden 2019 budjettiin verrattuna. Vuodelle 2019 tehty budjetti oli viimeinen Sipilän hallituksen tekemä budjetti.
https://vm.fi/budjetin-taulukot

Haluamatta ryhtyä hallituksen puolustajaksi niin noissa luvuissa näkyy erityisesti 2020-21 korona, 2022- puolustusmenot ja sitten käsittääkseni viimeisen vuoden osalta suurena sote-uudistus. Olen sitä mieltä, että uudistus oli susi, mutta menokasvu sen osalta (ei ole miljardeja tähän hätään tarjolla) on pitkälti näennäinen. Suuri osa vanhoista kuniten menoista ja veronkannosta siirrettiin valtioille/hyvinvointialueelle. Eli valtion menot kasvoivat, kuntien pienenivät.

[Nikolas]

Minun mielestäni Perussuomalaiset ja Vihreä liitto voisivat kokeilla keskustella sipsien ja viinilasien ääressä sellaisista aiheista kuin hiilineutraali energiapolitiikka ja mitä on todellinen haittamaahanmuutto.

Mikäli keskustelut päätyisivät edes jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen, voisi ajatella seuraavanlaista 113 edustajan niukkaa enemmistöhallitusta: KOK+PS+VIH+KD+LII

Ei tuo nyt millään tapaa todennäköiseltä näytä, mutta onpahan muissakin hallitusvaihtoehdoissa ongelmansa.

[Jorma M.]

Hallitusneuvotteluja vetävä vätys ja puolisoija antaa "tiedotus"tilaisuutta eduskunnassa tulevasta pohjasta.

Ei vastaa mihinkään ja vahva hevonpaskabingo päällä:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009528403.html

Eniten jäi ehkä mieleen kaikkien puolueiden vuolas kiittäminen kuinka hienosti ja asiallisesti eri puolueet ovat hänen tiedusteluihinsa vastanneet. Siis myös Kepua joka ei käsittääkseni vastannut mitään.

Toki tuli esiin Petterin valitus noin klo 13.19 siitä että "työtä pitää ottaa vastaan" ja "huutava työvoimapula". Suomella ei ole hyvä edessä.

[Lahti-Saloranta]

https://yle.fi/a/74-20027741

SDP:n Antti Lindtman sanoo puolueensa pitävän tiukasti kiinni voimassa olevista ilmastotavoitteista.

– On täysin selvää, että jos SDP on hallituksessa niin tavoitteesta Suomi hiilineutraaliksi 2035 pidetään kiinni. Kyse on siitä, että meidän täytyy tämä maapallo jättää lapsille toivottavasti paremmassa kunnossa kuin se on aiemmin saatu.

Eli SDP:n näkökulma ilmastopolitiikkaan on moraalinen. Näkökulmassa on se ongelma, että Suomen ilmastopolitiikka ei vaikuta ilmastoon millään havaittavalla tavalla puoleen tai toiseen. Suomen äärimmäinen ilmastopolitiikka on globaalissa mielessä vain symbolipolitiikkaa.

Elätin toivoa että Lindman toisi järjen ääntä demareihin mutta taidan pettyä ja pahasti. Ei ole järjen hiventäkään tuossa moraalisäteilyssä mikä koituu kansakunnan turmioksi. Antaa nyt kilpailuetu muille maille vain siksi että pääsee elvistelemään kunnianhimoisilla tavotteilla kun samaan aikaan muut nauravat partaansa kun tyhmän eväät syödään ensimmäisinä. Ne ilmastotavoitteet kun taitavat merkitä rajua energianhinnan nousua ja teollisuuden siirtymistä sinne missä markkinat on. Jo nyt perkät kuljetuskustannukset on merkittäviä. Siihen kun vielä lisätään asumiskustannusten, työmatkojen ja ruuan hinnan nousu niin ollaan tilanteessa että mikään ei kannata, palkalla ei elä. Ilmastotavoite kyllä saavutetaan.

[Nikolas]

Lindtman:

On täysin selvää, että jos SDP on hallituksessa niin tavoitteesta Suomi hiilineutraaliksi 2035 pidetään kiinni.

Kuinkas monta uutta ydinvoimalaa Suomeen saataisiin rakennettua vuoteen 2035 mennessä? Kuinka suuri nettolisäys saataisiin kapasiteetiin? Pitäisikö näitä kysellä Lindtmanin Antilta? Ehkä hänellä on laskelmat jossain pöytälaatikossa, tai edes jotain.

[sancai]

Siitä täysin samaa mieltä, että budjetista voitaisiin helposti leikata 20 mrd vaikka heti. Enemmänkin. Julkinen sektori vaan puoleen nykyisestä kuten Uusi-Seelanti teki joitain kymmeniä vuosia sitten. Valtion on syytä keskittyä vain valtion ydintehtäviin joita ovat ulkoinen ja sisäinen turvallisuus, oikeuslaitos, terveydenhoito ja koulutus.

Ylen ei tarvitse tarjota meille vitunvirkkauskurssia somalin kielellä kaikilla mahdollisilla somekanavilla, noin niinku esimerkiksi.

Elon Musk syöksyi omilla rahoillaan pyörivään osakeyhtiöön, irtisanoi henkilöstöstä puolet, eikä kukaan huomannut mitään muutosta. Minä voin melko suurella itsevarmuudella sanoa, että voimme irtisanoa kaikista verovaroista elantonsa saaneista virkamiehistä puolet ilman havaittavia muutoksia. Voimme myös poistaa puolet yritystuista, puolet Ylen rahoituksesta ja puolet kaikkien järjestöjen rahoituksesta ilman, että kukaan huomaa mitään muutosta menneeseen.

Monilta osin Kokoomuksen talouspolitiikka vaikuttaa siltä, kuin se olisi vasemmistolaisen soluttautujan Kokoomukselle tekemää politiikkaa. Kokoomus suosii leikkauksia, jotka aiheuttavat maksimaaliset muutokset tavallisen ihmisen elämään (työttömien kurmuuttaminen, juustohöyläleikkaaminen) tai jotka aiheuttavat maksimaalisen poliittisen epäsuosion (koulutusleikkaukset) suhteessa säästettyyn rahamäärään.

[Siener]

En muista, laitoinko jo tämän jossain muodossa tänne, mutta laitanpa nyt (uudestaan?)

Perussuomalainen ja Kepulainen kohtaavat. Kepulainen kysyy, mitäs kuuluu?

Kettuuntunut persu vastaa, että "ostinpa tuossa juuri Valtion Rautatiet".

Hallitusneuvotteluiden jälkeen Kepulainen kysyy: no saitkos sinä ne Valtion Rautatiet? Osta minulta asemat!

[Demlan it-tuki]

Elon Musk syöksyi omilla rahoillaan pyörivään osakeyhtiöön, irtisanoi henkilöstöstä puolet, eikä kukaan huomannut mitään muutosta. Minä voin melko suurella itsevarmuudella sanoa, että voimme irtisanoa kaikista verovaroista elantonsa saaneista virkamiehistä puolet ilman havaittavia muutoksia. Voimme myös poistaa puolet yritystuista, puolet Ylen rahoituksesta ja puolet kaikkien järjestöjen rahoituksesta ilman, että kukaan huomaa mitään muutosta menneeseen.

Monilta osin Kokoomuksen talouspolitiikka vaikuttaa siltä, kuin se olisi vasemmistolaisen soluttautujan Kokoomukselle tekemää politiikkaa. Kokoomus suosii leikkauksia, jotka aiheuttavat maksimaaliset muutokset tavallisen ihmisen elämään (työttömien kurmuuttaminen, juustohöyläleikkaaminen) tai jotka aiheuttavat maksimaalisen poliittisen epäsuosion (koulutusleikkaukset) suhteessa säästettyyn rahamäärään.

Olisiko heittää jotain vähän konkreettisempaa leikkauslistaa, että mistä lähdetään ottamaan puolet pois?

Tilastokeskus kertoo julkisesta sektorista näin:

Julkiseen sektoriin kuuluvat valtio ja kunnat. Valtiosektoriin luetaan valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos, valtion liikelaitokset ja sosiaaliturvarahastot. Kuntiin ja kuntayhtymiin luetaan kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos, kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, kuten terveyskeskukset, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.

https://www.stat.fi/meta/kas/julkinen_sektor.html

Valtiovarainministeriö kertoo valtiolla työskentelevistä näin:

Valtiolla työskenteli vuonna 2022 noin 80 000 henkilöä. Heistä 50,9 prosenttia oli naisia ja 49,1 prosenttia miehiä. Noin 40 prosenttia työskentelee turvallisuussektorilla eli Puolustusvoimissa, rajavalvontatehtävissä tai poliiseina. Turvallisuussektorin jälkeen suurimmat tehtäväalueet ovat elinkeinotoiminnan palvelut, kuten ELY-keskukset ja Maanmittauslaitos, sekä valtiovarainhoito ja vakuutus- ja rahoituspalvelut, kuten Verohallinto ja Tulli. Valtiolla on 104 tulossopimusvirastoa.

37,7 prosentilla valtion työntekijöistä on ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijan koulutus, ja 35,9 prosentilla alemman korkeakouluasteen tai alimman korkea-asteen tutkinto. Henkilöstöstä 91 prosenttia on virkasuhteessa ja 9 prosenttia työsopimussuhteisia.

Työvoimakustannukset ovat noin 7,9 prosenttia koko valtion menoista ja 2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Valtion henkilöstö muodostaa noin 3,5 prosenttia kaikista palkansaajista. Kun tarkastellaan pelkästään julkista sektoria, valtion henkilöstöä on noin 12,6 prosenttia.

https://vm.fi/valtio-tyonantajana/valtion-henkilosto-tilastoina

Kunta-alan nettisivu kertoo henkilöstön työsoppareiden jakautuvan näin:

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oli kaikkiaan 434 000 viranhaltijaa ja työntekijää lokakuussa 2021. Eniten henkilöstöä oli SOTE-sopimuksen piirissä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) on kunta-alan suurin sopimusala, jonka piirissä on noin 180 000 palkansaajaa.
Suurimpia ammattiryhmiä ovat sairaanhoitajat, lähihoitajat, ohjaajat, terveydenhoitajat, osastonsihteerit, sosiaalityöntekijät ja laitoshuoltajat.

Kunta-alan yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES piirissä noin 125 000 palkansaajaa. Sopimuksen suurimpia ammattiryhmiä ovat varhaiskasvatuksen lastenhoitajat, koulunkäynninohjaajat, lastenhoitajat, toimistosihteerit, laitoshuoltajat, perhepäivähoitajat, ruokapalvelutyöntekijät, siivoojat, maatalouslomittajat, koulunkäyntiavustajat ja kirjastovirkailijat.

Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:n piirissä on 82 200 opettajaa. Valtaosa opettajista eli 47 100 työskentelee peruskouluissa. Lukioissa työskentelee 6 400 opettajaa. Varhaiskasvatuksen opettajia OVTES:ssä 16 700.

Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus TS:n piirissä on 24 000 viranhaltijaa ja työntekijää. Sopimuksen suurin ammattiryhmä on palo- ja pelastustoimen henkilöstö. Muita ammattiryhmiä ovat muun muassa kiinteistönhoitajat, rakennusmestarit ja insinöörit.

Tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimus TTES:n piirissä on 4 700 työntekijää. Tuntipalkkausta käytetään muun muassa katujen kunnossa- ja puhtaanapitotöissä, puisto- ja puutarhatöissä ja erilaisissa rakennus- ja asennustöissä.

Lääkärien virkaehtosopimus LS:n piirissä on 17 700 kunnissa tai kuntayhtymissä työskentelevää lääkäriä. Heistä 10 400 työskentelee sairaaloissa ja 4 200 terveyskeskuksissa. Hammaslääkäreinä työskentelee 2 600 ja eläinlääkäreinä noin 500 lääkäriä.

Kunta-alan muusikkojen virka- ja työehtosopimukset koskevat kaupunginorkestereissa työskenteleviä muusikkoja ja kapellimestareita. Sopimusten piirissä on noin 700 viranhaltijaa ja työntekijää Espoon, Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kemin, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Lohjan, Mikkelin, Oulun, Porin, Rovaniemen, Tampereen, Turun ja Vaasan kaupunginorkesterissa.

Kunta-alan näyttelijöiden työehtosopimus koskee kaupunginteattereissa työskenteleviä näyttelijöitä. Sopimuksen piirissä on noin 120 näyttelijää. Sopimusta soveltavia kunnallisia teattereita on 9: Imatra, Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Vaasa ja Wasa Teater / Österbottens regionteater.

https://www.kt.fi/tilastot-ja-julkaisut/henkilostotilastot/sopimusalat

Siis jos näistä otetaan se puolet pois, joku parisataa tuhatta työntekijää, niin mistä ammateista?

[Lahti-Saloranta]

Elon Musk syöksyi omilla rahoillaan pyörivään osakeyhtiöön, irtisanoi henkilöstöstä puolet, eikä kukaan huomannut mitään muutosta. Minä voin melko suurella itsevarmuudella sanoa, että voimme irtisanoa kaikista verovaroista elantonsa saaneista virkamiehistä puolet ilman havaittavia muutoksia. Voimme myös poistaa puolet yritystuista, puolet Ylen rahoituksesta ja puolet kaikkien järjestöjen rahoituksesta ilman, että kukaan huomaa mitään muutosta menneeseen.

Monilta osin Kokoomuksen talouspolitiikka vaikuttaa siltä, kuin se olisi vasemmistolaisen soluttautujan Kokoomukselle tekemää politiikkaa. Kokoomus suosii leikkauksia, jotka aiheuttavat maksimaaliset muutokset tavallisen ihmisen elämään (työttömien kurmuuttaminen, juustohöyläleikkaaminen) tai jotka aiheuttavat maksimaalisen poliittisen epäsuosion (koulutusleikkaukset) suhteessa säästettyyn rahamäärään.

Tuosta boldatusta olen täysin eri mieltä. Aivan varmasti huomaisimme merkittävän eron. Palvelu paranisi ja turhanaikainen pompottelu loppuisi kun olisi pelkona että lähtö valkenee jos ei keskity oikeisiin hommiin turhanpäiväisen paperinpyörittelyn sijaan.

[Atte Saarela]

Minusta olisi asiallista jos kepu voisi luvata vaikka äänestävänsä koko vaalikauden sitten tyhjää jos syynä oppositioon menemiselle on se että he eivät halua olla vastuussa mistään. Tämä tekisi hallituksen muodostamisesta edes vähän helpompaa. Tyhjän äänestäminen olisi parempaa vastuunpakoilua kuin se, että äänestäisi aina ei, sillä tyhjän äänestäminen ei tosiaan vaikuta mihinkään päätöksiin suuntaan tai toiseen, kun taas "ei" äänet kyllä vaikuttavat.

[Lalli IsoTalo]

Elon Musk syöksyi omilla rahoillaan pyörivään osakeyhtiöön, irtisanoi henkilöstöstä puolet, eikä kukaan huomannut mitään muutosta. Minä voin melko suurella itsevarmuudella sanoa, että voimme irtisanoa kaikista verovaroista elantonsa saaneista virkamiehistä puolet ilman havaittavia muutoksia. Voimme myös poistaa puolet yritystuista, puolet Ylen rahoituksesta ja puolet kaikkien järjestöjen rahoituksesta ilman, että kukaan huomaa mitään muutosta menneeseen.

Jeps!

Suomen sosialisointi - siis valtion osuus kansalaisten elämässä - on toisen maailmansodan jälkeen tasaisesti kasvanut. Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat siis koko EU-alueen suurimmat. 1970-luvulta lähtien julkishallinnon työntekijöiden määrä on kolminkertaistunut, ja suurin osa tästä on haittabyrokratiaa. Samaan aikaan talouskasvu vähentynyt, ja kaikki talouden tunnusluvut ovat olleet hitaassa syöksykierteessä, tai sakanneet.  Olemme Venezuelan tiellä.

Juustohöylällä ei nykyisessä tilanteessa ole mitään käyttöä. Nyt tarvitaan lapinleukua, vesuria, kirvestä ja giljotiinia.

https://paivanbyrokraatti.com/2015/09/13/pb-suomi-on-ykkonen/

[Lalli IsoTalo]

Siis jos näistä otetaan se puolet pois, joku parisataa tuhatta työntekijää, niin mistä ammateista?

On helpompi listata mitä ei karsita: kantasuomalaisia hyödyttävä suorittava porras. Uskoisin, että ketjun lukijat ymmärtävät mitä tarkoitan, ilman pitkiä listauksia ammateista.

Mutta pöytä pitäisi puhdistaa jotakuinkin kaikesta mamutukseen ja mokutukseen liittyvästä.

[ikuturso]

Noissa Lallin graafeissa tuo bkt kasvu on otsikon perusteella hieman ymmärretty väärin.

Jos palkataan 100 000 ihmistä julkiselle sektorille 50 000 euron vuosipalkalla, kasvaa suomen bkt 5 miljardia euroa.

BKT on siitä huono mittari, että siinä on julkisen sektorin kulut ja palkat mukana.

Siksi jos verrataan graafia, jossa julkinen sektori paisuu ja seuraavaa graafia, jossa bkt:n kasvu pienenee, niin nehän kulkevat käsi kädessä. Kun julkinen sektori on ollut kovassa kasvussa on vuosittainen bkt:n kin kasvu suurta. Sitten kun graafissa julkisen sektorin paisuminen on hieman rajoittunut, ei ole bkt:n nousukaan ollut kummoista.

Tästä on siis pääteltävissä, että suomen BKT:n kasvu viime vuosikymmeninä on ollut pääosin julkisen sektorin paisumisesta johtuvaa eikä teollisuuden/vientiteollisuuden/yksityisen sektorin kasvun ansiota.

Tämä on sairasta talouskehitystä.

-i-

MUOKS: jos yksityisen sektorin panosta jotenkin halutaan mitata, niin silloin hyvä mittari on kauppatase. Eli viennin ja tuonnin suhde. Jos maa tuo enemmän kuin vie, omaisuus valuu ulkomaille. Ja jos omaisuutta ei ole, silloin otetaan valtion velkaa. Omalla valuutalla voi aina painaa lisää rahaa, mutta se vaikuttaa fiat-maailmassa sitten pienellä viipeellä valuuttakurssiin ja rahan arvoon. Sillä voi tehdä pieniä korjauksia paisuttamatta valtion velkaa, mutta pitkällä aikavälillä rahan painaminen johtaa zimbabwe-ilmiöön.

[Demlan it-tuki]

Siis jos näistä otetaan se puolet pois, joku parisataa tuhatta työntekijää, niin mistä ammateista?

On helpompi listata mitä ei karsita: kantasuomalaisia hyödyttävä suorittava porras. Uskoisin, että ketjun lukijat ymmärtävät mitä tarkoitan, ilman pitkiä listauksia ammateista.

Mutta pöytä pitäisi puhdistaa jotakuinkin kaikesta mamutukseen ja mokutukseen liittyvästä.

Eikö tämä ole aika populistista antaa ymmärtää, että n. puolet julkisesta sektorista voitaisiin leikata, mutta sitten käytännössä lähestulkoon kaikki julkisen sektorin ammattikunnat on niitä kantasuomalaisia hyödyttäviä ihan tavan ammatteja?

[Lalli IsoTalo]

Noissa Lallin graafeissa  ...

Tarkennan, että graafit ovat siis lähteestä https://paivanbyrokraatti.com/2015/09/13/pb-suomi-on-ykkonen/ , jossa on kerrottu lukujen lähteet.

[Hohtis]

Siis jos näistä otetaan se puolet pois, joku parisataa tuhatta työntekijää, niin mistä ammateista?

On helpompi listata mitä ei karsita: kantasuomalaisia hyödyttävä suorittava porras. Uskoisin, että ketjun lukijat ymmärtävät mitä tarkoitan, ilman pitkiä listauksia ammateista.

Mutta pöytä pitäisi puhdistaa jotakuinkin kaikesta mamutukseen ja mokutukseen liittyvästä.

Joskus vuosia sitten heitin puolivakavissani idean, että potkitaan kaikki, joka ikinen julkisen sektorin työntekijä pihalle ja aletaan soittelemaan takaisin töihin sitä mukaa, kun tarvetta ko. työntekijän työpanokselle on.

Jos ei soiteta kahteen viikkoon -> palkka -20%. Jos ei soiteta kuukauteen -> lomautus. Jos ei tarvita kahteen kuukauteen -> kassan kautta ja yksityinen sektori sai justiinsa huippuosaajan vapaille markkinoille.

Ja töihin ei siis saa ilmestyä piereskelemään tuoliin tai toimistokuukkeliksi kahvikupin kanssa juoruilemaan ellei erikseen soittamalla pyydetä.

***

En sano, ettei myös julkisella sektorilla olisi ylityöllistettyjä henkilöitä. Aivan varmasti on. Mutta hassua on sekin, että yksityiseltä sektorilta saat tarjouspyyntöön vastauksen tai minkä tahansa muun asian hoidettua yleensä samana tai seuraavana päivänä mutta kun asioit julkisella sektorilla, mitään ei tapahdu alle kolmeen viikkoon. Tietysti tähän vaikuttaa kilpailu, rahoituksen lähde jne moni asia, mutta ehkä saitte pointin.