Eduskuntavaalit 2023 -yleisketju: hallitusspekuloinnit, tulosseuranta ym.

[Uuno Nuivanen]

En ole aiemmin potenut hurrivihaa, mutta jos tuo kääpiöpuolue kusee demokratian päälle Persuille vittuillakseen, ovat sen kaltaiset tuntemukset sen jälkeen vallitsevia. Oletan etteivät Homman ruotsinkieliset äänestä ärkkopeetä. 

[Hohtis]

En ole aiemmin potenut hurrivihaa, mutta jos tuo kääpiöpuolue kusee demokratian päälle Persuille vittuillakseen, ovat sen kaltaiset tuntemukset sen jälkeen vallitsevia. Oletan etteivät Homman ruotsinkieliset äänestä ärkkopeetä. 

Kyllähän noista RKP:n maahanmuuttopolitiikan vaatimuksista paistaa Rinkebyhyn asti läpi se, että RKP on huomannut olevansa kuninkaantekijän asemassa tässä ja pyrkii romuttamaan PS maahanmuuttopoliittiset tavoitteet. Mikä romuttaisi PS kannatuksen. Taas.

Nyt Kepu pitäisi lahjoa kulisseissa sadalla tuhannella siltarummulla, jotta kyöräisivät sen meikatun pyöröpaalin pihalle ja valitsisivat Kanki-Kaikkosen johtoon. Se veisi samalla kaikki aseet RKP:ltä lypsää.

Mitä sitten vaikka kepu ei edes vastannut Orpon kysymyksiin. Eihän kepulla ole ollut mitään kynnyskysymyksiä tähänkään asti  kaikki käy...

[DunnAri]

Tuntuu uskomattomalta, että kepu jäisi tässä tilanteessa tahallaan oppositioon?

Persut on vienyt suuren määrän äänestäjiä kepulta. Miksi se tekisi päävastustajansa kanssa yhteistyötä?

En ole aiemmin potenut hurrivihaa, mutta jos tuo kääpiöpuolue kusee demokratian päälle Persuille vittuillakseen

Eihän tuo ruotsalaisiin kaadu vaan persuihin itseensä. Kun sanoo ei tukipaketeille ja vaatii tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, niin samalla sanoo ei kokoomukselle. Myöskään kokoomuksen sopeuttamistavoitteissa persut ei tullut avoimesti vastaan vaan sanoitti ympäripyöreästi niitä näitä.

Onhan se periaatteellista, mutta se syö helposti hallituspaikan, jos sinne nyt ihan oikeasti tahdotaan.

[Roope]

Kyllähän noista RKP:n maahanmuuttopolitiikan vaatimuksista paistaa Rinkebyhyn asti läpi se, että RKP on huomannut olevansa kuninkaantekijän asemassa tässä ja pyrkii romuttamaan PS maahanmuuttopoliittiset tavoitteet. Mikä romuttaisi PS kannatuksen. Taas.

Eipä Rkp:llä tainnut olla vaatimuksissa muuta konkreettista kuin pakolaiskiintiön nostaminen, mutta sillekään ei asetettu jotain tiettyä lukua. Kaikki muu oikeastaan sanahelinää "humanitaarisen suojelun palauttamista" (on jo) myöten. Saatavuusharkinnan poistamiseen viitattiin, mutta ujolla muotoilulla "haluamme poistaa", ei vaatimuksena.

Jos pakolaiskiintiön symbolinen nostaminen mahdollistaa turvapaikkapolitiikan tuntuvan kiristämisen, niin antaa mennä.

[Lasse]

Keskusta ei vastannut kokoomuksen kysymyksiin – Kertoo menevänsä oppositioon

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/cb609cb2-0dfd-4a0c-8557-2eaffacdc83f

Ex-puoluesihteeri Korhonen kehottaa keskustaa hallitukseen tarvittaessa ilman Annika Saarikkoa: "Ei kannata neljää vuotta odottaa"

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009526976.html


Saas nähdä onko tämä oppositioon meno vain peliä ja iltalypsyä, vai onko Kepun sisällä käynnistymässä jonkinlainen valtataistelu? Kaikki kepulaisetkaan eivät varmaan diggaa Kepun asemoimista punavihreään blokkiin Saarikon toimesta.

Miten se oli?

"Kun huomaa olevansa kuopassa, niin ensiksi kannattaa lopettaa kaivaminen."

Voi kun keskustalle vaan voitaisiin löytää chiiffi, joka ei olisi Nuori Eurooppalainen Johtaja...

[Tragedian synty]

Epäilen, että oppositiolla ei ole mitään velvollisuutta ottaa puhemiehen tehtävää, jos ehdottomasti eivät sitä halua

Eduskunnan puhemies valitaan valtiopäivien ajaksi, eikä minun tietääkseni valituksi tulleen kansanedustajan suostumuksella ole mitään väliä. Kai tehtävästä voi erota, jolloin valittaisiin uusi puhemies, mutta ei se suurelta ongelmalta vaikuta. Olen hyvin varma, että jostain oppositiopuolueesta kyllä löytyisi kansanedustaja, joka ottaisi paikan ilomielin vastaan, vaikka se tarkoittaisikin hallituksen pysymistä pystyssä. Onhan puhemiehen paikka hillotolpista hillotolppamaisin: palkkio kaksinkertainen riviedustajaan nähden, virka-auto vie paikasta toiseen ja on vielä jonkinlainen edustusbudjetti, eikä niiden vastapainona ole juuri mitään velvollisuuksia.

Tästä tulikin mieleen eräs ovela tapa saada enemmistö KOK + PS + KD + LIIK -pohjalle: osa ministerinsalkuista tarjotaan Keskustan kansanedustajille, vaikka puolue oppositioon jäisikin. Varmaan Kokoomus ja Perussuomalaiset olisivat valmiita uhraamaan maa- ja metsätalousministerin, kunta- ja hallintoministerin, puolustusministerin sekä liikenneministerin salkut keskustalaisille, koska kyseisillä politiikan sektoreilla ei ole suuria ideologisia erimielisyyksiä eri porvaripuolueiden välillä. Yksittäisiä ministereitä olisi myös helpompi ohjailla kuin kokonaista puoluetta. Aivan varmasti Keskustan eduskuntaryhmästä löytyisi neljä edustajaa, jotka sanoisivat Saarikolle: "Sori, mutta hallitus teki niin hyvän tarjouksen, että sinulla ei ole mitään etäisestikään yhtä hyvää. Isänmaan etu menee puolueen edun edelle." Miten Saarikko siihen reagoisi? Erottaisiko hän puolueesta kansanedustajia, joiden vuoksi hallitus tekisi keskustalaisempaa politiikkaa kuin ilman heitä? Moinen riehuminen voisi saada puheenjohtajan jakkaran horjumaan.

[andrus]

Jos persut menee hallitukseen ilman kepua niin kepu on isompi puolue kuin persut neljän vuoden päästä.

[Huppupelikaani]

Perussuomalaiset julkaisi nettisivuillaan vastaukset Orpon kysymyksiin. Näitä ei tainnut olla vielä Hommalla näkyvissä.

Sananvapausmyönteisestä lähteestä johtuen laitan kaikki vastaukset näkyviin. Modet korjatkoon, jos tarpeen.

Perussuomalaisten vastaukset hallitustunnustelijan kysymyksiin

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Julkisen talouden kestävyyttä tulee vahvistaa. Se tulee tehdä niin, että kansalaisten perusturva ja peruspalvelut eivät vaarannu. Työnteon ja yrittäjyyden kannusteita sekä kansalaisten ostovoimaa on parannettava. Kokonaisturvallisuutta, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta on vahvistettava. Koko yhteiskunnan häiriöalttiutta on vähennettävä myös talouden osalta. Suomeen kohdistuva taloudelle tai turvallisuudelle haitallinen maahanmuutto on lakkautettava. Työllisyyden parantumisen tulee johtaa Suomen elinkeinopohjan monipuolistumiseen, jolloin Suomeen syntyy yksityiselle sektorille lisää korkean lisäarvon työpaikkoja. EU-politiikassa on pystyttävä jatkossa turvaamaan Suomen kansallinen etu.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoron 8.12.2022 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja julkisen talouden sopeuttamistarpeesta? Sitoudutteko valtiovarainministeriön virkatyönä esittämään julkisen talouden tasapainottamisen mittaluokkaan tulevalla vaalikaudella? Millä keinoilla olette valmiita tasapainottamaan julkista taloutta

Yhdymme tavoitteeseen julkisen talouden tasapainottamisesta. Painotamme kuitenkin suhdanteiden vaihtelusta johtuvia seikkoja sekä sitä, että tasapainottaminen täytyy tehdä harkiten ja oikean kokoisin toimenpitein ja askelin. Olemme valmiita tasapainottamaan taloutta säästämällä kansalaisten kannalta toissijaisista menoista kuten kehitysavusta, maahanmuuttoon liittyvistä kumuloituvista kustannuksista sekä ylimitoitettujen ilmastotoimien aiheuttamista kustannuksista. Julkisen sektorin on keskityttävä ydintoimintoihin ja tuotettava kansalaisten elintärkeät palvelut nykyistä järkevämmin ja tuottavammin sekä turhasta hallinnosta karsien. Valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien lakisääteisten tehtävien määrää on tarkasteltava, ja julkisia hankintoja tehostettava.

3. Miten edistäisitte verotuksen kannustavuutta? Mitkä ovat tärkeimmät tavoitteenne verotuksen kehittämisessä?

Verotuksen kannustavuutta täytyy kehittää työllistymisen edistämiseksi ja yrittäjyyden mahdollistamiseksi. Verotuksen kehittämisessä tärkeintä on ylläpitää kansalaisten ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä sekä kykyä työllistää. Kokonaisveroasteen lasku on sidottava julkisen talouden tasapainottamiseen seuraavien neljän vuoden aikana. Verotusta ei tule laskea velaksi. Työntekoon, yrittämiseen, liikkumiseen ja asumiseen kohdistuvaa verotusta ei tule nostaa.

4. Oletteko valmiita sitoutumaan siihen, että seuraava hallitus asettaa julkista taloutta vahvistavien työllisyystoimien tavoitteeksi 100 000 uutta työllistä? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne julkista taloutta vahvistaviksi työllisyystoimiksi? Millaisiin keinoihin olette valmiita työmarkkinoiden uudistamiseksi ja sopimisen vapauden edistämiseksi?

Olemme valmiita, mutta on tärkeää määritellä, minkälaisia työpaikkoja Suomeen pyritään luomaan. Lisätyöpaikkoja tarvitaan erityisesti yksityiselle sektorille, mikä vahvistaa julkistaloutta. Pelkkää työllisyysasteen lukemaa mielekkäämpää myös julkistalouden kannalta on tarkastella työtuntien ja bruttoansioiden kehittymistä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen on yksi keino kannustaa työnhakuun nykyistä aktiivisemmin, mikä johtaa julkisen talouden vahvistumiseen. Työnteon vastaanoton velvoittavuuden lisääminen täytyy kytkeä matalan osaamistason työperäisen maahanmuuton rajoittamiseen EU:n ulkopuolelta, jotta maassa jo olevien työttömien määrä lähtee selvään laskuun. Näin saadaan taitettua valtion maksamien työttömyysetuisuuksien kasvu. Paikallista sopimista kehittämällä on mahdollista lisätä työmarkkinoilla joustoja, jotka kohottavat tuottavuutta ja parantavat näin yritysten kilpailukykyä.

5. Miten vastaisitte laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa? Millä keinoin lisäisitte kansainvälistä rekrytointia työvoiman saatavuuden turvaamiseksi?

Keskeisin keino työvoimapulaan vastaamiseen on Suomessa jo olevan noin 642 000 ihmisen työvoimareservin saattaminen paremmin työmarkkinoiden piiriin. Tämä pitää sisällään 372 000 työtöntä työnhakijaa ja työvoimapalveluissa olevaa, 140 000 työvoiman ulkopuolella olevaa ja 130 000 henkeä, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä. Potentiaalia Suomessa on etenkin 55–64-vuotiaiden työllisyyden parantamisessa. Jos Suomessa päästäisiin tämän ikäryhmän työllisyysasteessa Ruotsin tasolle, tarkoittaisi tämä 82 000 uutta työllistä. Kuntoutukseen ja sotepalveluihin panostamalla on välttämätöntä ennaltaehkäistä erityisesti nuorella iällä työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä siirtyvien määrää.

Työhaluisten eläkeläisten työssäkäyntiä on pyrittävä tukemaan esimerkiksi veroporkkanoilla. Suomessa on 65–69-vuotiaiden ja 70–74-vuotiaiden ikäluokissa molemmissa noin 350 000 henkeä, joista on mahdollista saada merkittävä määrä lisää työvoimaa, mikäli eläkeläisten työssäkäynti yleistyy nykyisestä. Suomessa tulee tarkastella ihmisen työuraa muutenkin uudella tavalla, jolloin eläköityminen ei aina tarkoita automaattisesti työnteon lopettamista, jos halua lisäansioiden hankkimiselle eläköityneenä yhä on.

Myös nuorissa ikäryhmissä on paljon parannettavaa. Ammattikoulutuksen riittävä resursointi, uudistaminen ja oppisopimusjärjestelmän kehittäminen ovat välttämättömiä työvoimapulaan vastaamiseksi. Suurin kysyntä Suomessa työvoimalle on monissa työntekijäammateissa, minkä vuoksi ammattikoulutuksen kunnianpalautuksen tulee kuulua seuraavan hallituksen kärkihankkeisiin. On myös tärkeää vaikuttaa yhteiskunnallisiin asenteisiin, jotta duunariammatteihin kouluttautuminen saa sille kuuluvan arvostuksen.

Ulosoton takia kannustinloukussa olevien tilannetta pitää edelleen parantaa, jotta työllistyminen olisi aina kannattava vaihtoehto.

Kansainvälinen rekrytointi eli työperäinen maahanmuutto tulee ymmärtää täydentäväksi elementiksi suomalaisilla työmarkkinoilla. Kansainvälisessä rekrytoinnissa EU:n ulkopuolelta painopisteen tulee olla korkeakoulutetuissa ammattilaisissa, joita esimerkiksi suomalaiset IT-alan yritykset tarvitsevat. Työntekijäammatteihin työntekijöitä Suomen rajojen ulkopuolelta tulee ensisijaisesti rekrytoida EU:n 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoilta. Kohdennettuja rekrytointikampanjoita esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan henkilöstön osalta voitaisiin suunnata Etelä-Euroopan maihin, joissa on korkea nuorisotyöttömyys. Työvoiman koulutukseen ja ennen kaikkea liikkuvuuteen Suomen sisällä täytyy suunnata kohdennettuja resursseja.

6. Mitkä ovat tärkeimmät keinonne sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen? Mitkä ovat tärkeimmät keinonne hoitajapulan ratkaisuun?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitojonoja pitäisi purkaa olemassa olevien resurssien paremmalla ohjaamisella, lisäämällä henkilökunnan koulutusta sekä ennen kaikkea parantamalla työolosuhteita. Paremmalla johtamisella sekä hyvien käytänteiden monistamisella voidaan saada henkilöstö ohjattua sinne, missä heitä tarvitaan eniten. Tunnistamme myös sairauspoissaolojen määrän alentamisen vaikutuksen. Yksityisen sektorin palvelutuotanto tukee julkista sektoria hoitojonojen purkamisessa esimerkiksi palvelusetelien avulla. Pidemmällä aikavälillä tulee panostaa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja siihen, että ihmiset pääsevät peruspalveluiden piiriin mahdollisimman ripeästi. Myös digitalisaatiota täytyy kyetä hyödyntämään paremmin, mutta tosiasia on, että osin kriisiytyneessä sotejärjestelmässä tähän ei ole lainkaan riittävästi mahdollisuuksia.

Hoitohenkilöstön pätevyysvaatimuksia erityisesti vanhustenhoidossa on välttämätöntä tarkastella, jotta riittävän työvoiman saanti turvataan erityisesti hoitotyön avustavissa ja tukitoiminnoissa. Koulutuksen tulee vastata työn vaatimuksia.

Yli 65-vuotiaille eläköityneille henkilöille, joilla on sotealan koulutus, voitaisiin esittää 10 prosentin kiinteää ansiotuloveroa, jolloin hyväkuntoisia suomen kieltä osaavia kokeneita henkilöitä saataisiin takaisin hoitajiksi. Erityisesti vanhustenhoidossa kielitaidon tärkeys hoitajilla korostuu, jolloin laajamittainen ns. kansainvälinen rekrytointi vaarantaa potilasturvallisuuden ja palvelujen laatu kärsii. Myös kotimaiselle hoitohenkilöstölle kielitaidoton ulkomainen työvoima on aito rasite.

Suomesta ulkomaille siirtyneiden hoitajien houkuttelemiseksi takaisin maamme työmarkkinoille pitää käynnistää toimenpideohjelma. Suomessa on myös laaja järjestökenttä, joka työllistää ison joukon hoitoalan koulutuksen saaneita ihmisiä, joita voidaan ohjata hoitosektorille.

Hoitajapulasta on jo alkanut seurata lääkäripulaa. Sitä ajavat pitkälti samanlaiset tekijät, kuten liian suuri työmäärä, jatkuva kiire ja kuormitus. Koulutusmääriä on lisättävä, mutta yksin se ei riitä.

7. Mitä keinoja käyttäisitte vanhuspalveluiden kriisin ratkaisemiseksi ja inhimillisen hoivan turvaamiseksi kaikille ikääntyneille?

Katso kysymyksen nro 6 vastaus.

Palveluasumiseen pääsy pitää taata niille vanhuksille, joille kotihoito ei enää riitä. Palveluasumisen pitäisi olla mahdollisimman kodinomaista ja lähellä vanhuksen omaisia. Palveluasumisen yhteydessä lähimmäisapuun on syytä satsata. Kotihoidon riittävä resursointi on turvattava. Omaishoitajien asemaa pitää parantaa muun muassa keventämällä omaishoitajien verotusta. Omaishoitajilla on usein paras tieto siitä, miten vanhustyötä voisi tehdä inhimillisemmin ja kuitenkin tehokkaammin.

8. Miten vahvistaisitte lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia? Miten torjuisitte nuorten syrjäytymistä?

Hyvinvoivat perheet ovat perusta Suomen menestymiselle. Suurin osa suomalaisista lapsiperheistä voi hyvin, ja tästä pitää jatkossakin pitää huolta. Kuitenkin huono-osaisuus on kasvussa. Perheiden tukemisessa palveluverkoston pitää olla kunnossa aina äitiysneuvolasta alkaen. Vero- ja sosiaalipoliittisin keinoin voidaan kannustaa perheellistymistä. Se ei ole helppoa, mutta meidän on yritettävä. Perheiden ja lasten hyvinvointi on Suomen elinehto. Suomessa on käynnistettävä kunnianhimoinen perhepoliittinen ohjelma, joka tavoittelee syntyvyyden kasvua. Mikäli perheet tavoittaisivat itse toivomansa lapsiluvun, meillä ei tulevaisuudessa olisi väestöllisiä haasteita.

Mahdollisimman varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin on ensisijaisen tärkeää. Peruskouluissa koulurauhan parantamiseksi on syytä korostaa jälleen yhteisten sääntöjen ja koulukurin merkitystä ja vähentää turvautumista mobiili- ym. laitteisiin opetustilanteissa. Vakavissa väkivaltatapauksissa kouluissa sovittelu ei 15-vuotiailla ja sitä vanhemmilla riitä, vaan rikosoikeudellisen vastuun on toteuduttava. Riittävä resursointi on kohdistettava koululaisten valistamiseksi päihteiden ja väkivallan konkreettisista seurauksista. Lastensuojelulainsäädäntöä on uudistettava matalan kynnyksen palveluiden pääsyyn nopeuttamiseksi ja lapsen edun varmistamiseksi.

9. Miten huomioisitte eläkeläiset paremmin aktiivisena voimavarana yhteiskunnan rakentamisessa?

Katso kysymyksen numero 5 vastaus.

Eläkeläiset ovat suuri voimavara Suomelle. Tulevaisuuden Suomessa on yhä enemmän ja yhä paremmin voivia eläkeläisiä, mikä täytyy ottaa huomioon eläkeikäisten palvelutarjonnassa.

Ikäsyrjintään esimerkiksi työmarkkinoilla pitää puuttua. Suomessa on valitettavan yleistä, että jo yli 50-vuotiailla saattaa olla vaikeuksia työllistyä.

10. Millä keinoin nostaisitte suomalaisten osaamis- ja koulutustasoa? Millä keinoin vahvistaisitte varhaiskasvatusta ja perusopetusta niin, että jokainen perusopetuksesta valmistuva nuori omaa riittävän luku-, kirjoitus- ja laskutaidon? Miten vahvistaisitte kulttuurialan toimintaedellytyksiä? Miten tukisitte liikunnallisen elämäntavan yleistymistä?

Kaikki lähtee toimivasta peruskoulusta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustason nosto kannattaa toteuttaa perusopetusta vahvistamalla sekä keskeisten alojen houkuttelevuutta lisäämällä.

Peruskoulua on kehitettävä niin, että sieltä valmistuu perustaidot hallitsevia, oppimiskykyisiä ja hyvinvoivia nuoria jatko-opintoihin ja työelämään. Uudistaisimme koulutusjärjestelmää suuntaan, joka motivoi nuoria hankkimaan riittävät taidot koulussa sekä parantaisimme opetus- ja oppimisrauhaa. Haluamme peruskouluun oppimistakuun.

Suomessa on työmarkkinoilla kysyntää sekä tiettyjen alojen korkeakoulutetuille ammattilaisille että ammattiosaajille. Korkeakouluista tarvitaan esimerkiksi teknillisten alojen osaajia, lääkäreitä ja kasvatusalan ammattilaisia. Korkeakouluista valmistuneiden määrän prosentuaalinen nosto tietylle tasolle määrätystä ikäluokasta ei saa olla itseisarvo. Ammattikoulutukseen on välttämättä kohdistettava lisää määrärahoja, jotta erityisesti lähiopetusta voidaan lisätä. Ammattitutkintojen laadunvalvontaa on kohennettava, jotta ammattikouluista valmistuneet kelpaavat yrityksille töihin. Koulutusta pitää ohjata oikeille aloille. Ammattikoulutuksen osalta voidaan myös harkita tiettyjen tutkintojen pituuden lyhentämistä. Ammatti- ja ammattikorkeakoulujen roolia täydennys- ja lisäkoulutuksen tarjoajana tulee kehittää.

Kulttuurisektorilla on harjoitettava nykyistä tarkempaa rahojen allokaatiota. Vapaan kentän suosiminen suurten instituutioiden sijaan vahvistaa koko maan kulttuurin elinvoimaisuutta. Suomalaisen kulttuuriperinnön säilyminen on tärkeää varmistaa ja myös mahdollistaa tavallisille kansalaisille aitoja kulttuurielämyksiä.

Liikunnallinen elämäntapa opitaan perheissä lapsesta alkaen. Arkiliikuntaa ja liikunnallisuutta tulee tukea neuvolasta alkaen perheille ja lapsille luontaisissa arjen yhteisöissä. Koulupäivän yhteyteen tulee lisätä liikuntaa. Harrastustoiminta esimerkiksi urheiluseuroissa on erittäin tärkeää. Monenlaiset kustannuspaineet perheissä ovat vaikeuttaneet myös keskituloisissa perheissä lasten harrastamista.

11. Oletteko sitoutuneet parlamentaarisen TKI-ryhmän hyväksymään tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä? Sitoudutteko varmistamaan, että Suomessa on riittävästi osaajia tutkimus- ja kehittämistyöhön?

Olemme sitoutuneet TKI-ryhmän loppuraportin mukaiseen tavoitteeseen ja mittaristoihin. Tavoitteen hintalappu on kallis, mutta oikein suunnattuna se toivottavasti tuottaa Suomelle tulevaisuudessa vientituloja.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja nostettaessa painopisteen on oltava matemaattisluonnontieteellisillä, teknillisillä ja vastaavilla aloilla. On tärkeää, että luonnontieteiden houkuttelevuutta saadaan parannettua nuorten keskuudessa.

Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten huippuosaajien silmissä voidaan edesauttaa huolehtimalla maamme taloudesta, turvallisuudesta ja peruspalveluista sekä kohtuullistamalla verotusta, mutta päävastuu houkuttelemisessa on yrityksillä.

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Olemme valmiita käymään läpi koko julkisen hallinnon ylimääräisten normien ja byrokratian purkamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Kaikkien julkisten organisaatioiden tehtäviä ja menoeriä ministeriöistä alkaen on karsittava ja sujuvoitettava ja päällekkäisyyksiä poistettava. Aluehallinnon laaja uudistaminen avaisi mahdollisuuksia keventää byrokratiaa ja saada aikaan säästöjä.

Suomessa ei pidä tehdä uusia päätöksiä ja säätää uusia velvoitteita, jotka lisäävät julkisen sektorin hallinnollista ja taloudellista taakkaa. EU:n meille asettamia velvoitteita tulee toteuttaa pääasiassa minimivaatimusten mukaan. Digitalisaatiota ja automatisaatiota on hyödynnettävä täysimääräisesti. Julkisen sektorin tietojärjestelmähankinnat ja niiden käyttöönotto on saatava nykyistä sujuvammiksi.

13. Millä konkreettisilla keinoilla parantaisitte suomalaisen ruoantuotannon ja metsätalouden tulevaisuutta?

Kansallinen elinvoimainen maataloussektori on huoltovarmuuden perusta. Liiallisella ilmastokunnianhimolla tai kansallisilla päätöksillä ei tule vaikeuttaa alkutuotannon toimintaedellytyksiä. Säätelyn ja useimpien normien pitäisi olla Suomessa EU:n minimitasolla, ja byrokratiaa ja tukihimmeleitä on purettava.

Ala ei ole tällä hetkellä houkutteleva monillekaan nuorille suomalaisille, ja tämä on hyvin huolestuttava kehityssuunta. Siksi olisikin syytä selvittää erityisesti nuorille viljelijöille kohdennettua vuotuisen yrittäjätulo- ja koulutusvaatimuksen helpotusta.

Tulevalla hallituskaudella tulee pyrkiä edistämään kansallisten menettelyjen, kuten esimerkiksi puskurirahastojen, käyttöönottamista turvaamaan viljelijöiden maksuvalmiutta ja mahdollistamaan toiminnan pitkäjänteisempää varmuutta.

Elintarvikeketjua tulee edelleen parantaa niin, että alkutuottaja saa kohtuullisen korvauksen työstään. On huolehdittava siitä, että tuottaja hyötyy taloudellisesti Suomen korkeiden standardien mukaan kestävästi tuotetusta ja antibioottivapaasta tuotannosta.

Puhtaan ja eettisesti tuotetun suomalaisen ruoan vientiä pitää edistää, ja sen asemaa parantaa myös julkisissa hankinnoissa. Tukien painopiste on siirrettävä voimakkaammin aktiiviviljelyyn ja erityisesti ruoantuotantoon.

Suomalainen metsäpolitiikka on pidettävä kansallisissa käsissä eikä päätösvaltaa maamme metsistä saa luovuttaa EU:lle. Päinvastoin EU:ssa tulee pyrkiä vahvistamaan suomalaisen metsäsektorin toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä.

Puun saatavuutta ei saa heikentää poliittisin päätöksin. Hallitusohjelmassa tulee näkyä selkeästi aktiiviseen ja oikea-aikaiseen metsänhoitoon kannustaminen. Näin lisätään metsien kasvua. Samalla vahvistetaan suuren hiilikädenjäljen puutuotteiden tuotantoa ja hiilinieluja pitkällä aikajänteellä.

Metsätalous ja kilpailukykyinen metsäteollisuus varmistavat koko metsäarvoketjun kyvyn luoda työtä ja hyvinvointia alueille. Metsäsektori työllistää ympäri maan.

Vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön säilyttäminen ja osaavan työvoiman kouluttaminen läpi puunhankintaketjun ylläpitää metsäteollisuuden investointihalukkuutta ja parantaa metsätalouden tulevaisuuden näkymiä.

Lunastuslaki sekä yksityisten metsänomistajien puukauppojen tekotapa on uusittava, jotta maan- ja metsänomistajat saavat paremman korvauksen lunastetuista maistaan ja myymistään puista.

14. Miten edistäisitte talouskasvua, elinvoimaa sekä yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä koko Suomessa? Miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena?

Kireä kokonaisverotus ja inflaatio syövät elinvoimaa ja estävät talouskasvua tehokkaasti. Inflaatiota on suitsittava ja terveen talouskasvun esteitä poistettava luomalla yrityksille ja kansalaisille veronlaskuvaraa julkista taloutta supistamalla. Tämän myötä yritysten vientikilpailukyky vahvistuu ja kotitalouksien kulutus ja ostovoima tukevat talouskasvua paremmin.

Suomalaisen teollisuuden keskeinen toimintaedellytys on toimitus- ja hintavarma energia. Yrityksiä ja työvoimaa tarvitaan koko Suomessa ja niiden varmistaminen edellyttää, että ihmisten ja tavaroiden liikkumisen kustannuksia alennetaan. Polttoaineverotusta on laskettava asteittain EU:n minimiin, kun julkinen talous sen mahdollistaa. Jakeluvelvoite on laskettava EU:n minimitasolle. Suomen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ei saa nostaa liikkumisen ja tuotantokustannusten hintoja kilpailijamaita enemmän.

Yrittäjien toimintaedellytyksiä parannetaan mm. kehittämällä perintö-, lahja- ja osinkoverojärjestelmiä yrittäjyyttä ja jatkuvuutta kannustavaan suuntaan. Rehellisten, konkurssin kokeneiden ja mm. takausvelkojen vuoksi ongelmiin joutuneiden yrittäjien asemaa ja yritystoiminnan uudelleen aloittamisen mahdollisuuksia on parannettava.

Suomi tarvitsee paitsi ulkomaisia myös ennen kaikkea kotimaisia investointeja. Tulevan hallituskauden investointi- ja TKI-politiikalla on pyrittävä saamaan Suomeen investointeja, jotka vahvistavat huoltovarmuutta, kotimaisuutta, taloutta ja työllisyyttä ja jotka ovat ympäristön kannalta globaalisti kestäviä.

Toimiva infrastruktuuri, edullinen hintavakaa ja toimitusvarma energia, koulutettu ja osaava työvoima, veropolitiikka, päätöksenteon ennakoitavuus sekä lupakäsittelyn sujuvuus, kansalaisten oikeusturvaa heikentämättä, tukevat koti- ja ulkomaisten investointien kohdistumista Suomeen. Suomen houkuttelevuus investointikohteena on noussut Nato-jäsenyyden myötä. Myös sisäisellä turvallisuudella on merkitystä, kun Suomea harkitaan investointikohteena.

15. Millä keinoilla vahvistaisitte kaupunkien ja kuntien elinvoimaa ja investointikykyä muuttuneessa toimintaympäristössä?

Kunnat ovat pääosin itse vastuussa taloudestaan ja elinvoimastaan ja myös niiden on osallistuttava talouden tasapainottamiseen tulevaisuuden elinvoiman ja palvelujen turvaamiseksi. Kuntien lakisääteisiä velvoitteita ei tule lisätä, vaan tehtäviä on pyrittävä sen sijaan karsimaan ja toimintaa velvoitettava tehostamaan. Kaupunkien ja kuntien välisen "kilpavarustelun" sijaan on kannustettava laajaan taloutta vahvistavaan yhteistyöhön. Keskuskaupunkien lähettyvillä oleva kuntien ja kylien verkosto on koko alueen elinvoimalle tärkeä tekijä. Keskuskaupunkien tehtävä on myös auttaa lähialueen kuntia menestymään erityisesti varmistamalla tärkeimmät peruspalvelut myös haja-asutusalueilla.

TE25-uudistuksen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannusvaikutukset julkiseen talouteen ja työllisyyteen on arvioitava ja uudistusta on korjattava arvion pohjalta.

Julkisissa hankinnoissa syntyy nyt valtavasti tehokkuus- ja hyvinvointitappioita sekä kunnissa että yrityksissä, mikä koituu lopulta kuntien elinvoimatappioksi. Hankintalain tarkoitus on hyvä, mutta laki on aivan liian raskas ja monimutkainen, monimutkaistuen jokaisella korjaussarjalla. Hankintamenettelyä tulee pyrkiä yksinkertaistamaan ja automatisoimaan kaikin keinoin.

Suomen suurimpien kaupunkialueiden akuutein ongelma on asuinalueiden segregaatio kasvaneen maahanmuuton myötä. Tällöin huono-osaisuus, katujen heikentynyt turvallisuus, koulujen ongelmat ja muut lieveilmiöt kasautuvat erityisesti tietyille alueille. Tätä ongelmaa ei voida ratkaista esimerkiksi positiivisen diskriminaation tuilla tai sekoittavalla asuntotuotannolla, vaan se edellyttää Suomeen muuttamisen kriteerien merkittävää tiukentamista.

16. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot päästöjen vähentämiseksi? Millä keinoin olette valmiita edistämään Suomen hiilineutraalisuustavoitetta ja suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista? Oletteko valmiita luomaan edellytykset uusille ydinvoimainvestoinneille ja pienydinvoimalle?

Päästövähennykset on toteutettava teknistaloudellisesti ja aikataulullisesti niin, etteivät ne kurjista suomalaisten arkea tai uhkaa julkisen talouden tasapainotustavoitetta ja kykyä vastata muihin haasteisiin.

Suomi on jo päästövähennysten huippumaa kaikilla mittareilla. EU-jäsenyytensä aikana Suomi on vähentänyt nettopäästöjään maksimista toiseksi eniten per asukas. Lisäpäästövähennykset tulevat yhä kalliimmiksi nyt ja lähivuosina käytettävissä olevilla teknologioilla. Ne eivät myöskään ehdi vaikuttaa riittävästi Suomen 2035 tavoitteen saavuttamiseksi. Ympäristöministeriön Ilmastovuosikertomuksen 2022 mukaan Suomessa toteutettava ilmastopolitiikka mm. nostaa hintoja, lisää tukien tarvetta ja uhkaa kasvattaa julkista velkaa. Se ei myöskään ole itseään rahoittava.

Ydinvoima ja sen tukemana sähkön avulla tapahtuva vedyn ja muiden energiatuotteiden ja raaka-aineiden valmistaminen (P2X-teollisuus) ovat huoltovarmin, hintavakain ja globaalisti ympäristön kannalta kestävin tapa vähentää päästöjä ja tuottaa energiatuotteita.

Biokaasun hajautettua tuotantoa ja kulutusta on edistettävä. Kotimainen turve on palautettava sille sopivaan energia- ja muuhun käyttöön. Tuulivoiman lisärakentamisessa on keskityttävä merituulivoimaan.

Puhdasta vientiä kasvatetaan parhaiten oikein kohdennetuilla lisäpanostuksilla teknologian koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä viennin edistämiseen. Suomen itselleen asettama, kilpailijamaita 15 vuotta kireämpi hiilineutraaliustavoite ei lisää vientiä. Tavoitteeseen väkisin pyrkiminen voi sen sijaan heikentää taloudellisia mahdollisuuksiamme edistää vientiä vaikuttavasti ja pitkäjänteisesti.

Uuden energiantuotantoinfran omistus on keskittymässä ulkomaisiin käsiin, ja Kiina-riippuvuutemme on kasvamassa, vaikka tavoitteen tulisi olla omavaraisuuden ja riippumattomuuden vahvistaminen. Puhdas vienti ei myöskään saa tarkoittaa sitä, että Suomesta tulee vihreiden energiatuotteiden siirtomaa, jolloin tuulivoimalat ja muut haitat ovat Suomessa, mutta tuotteet ja voitot viedään ulkomaille.

Suomen sähkön- ja lämmöntuotannon tulee rakentua pitkällä tähtäimellä vahvasti kotimaisen, päästöttömän, kohtuuhintaisen, toimitusvarman ja hajautetun ydinvoiman varaan. Seuraavan hallituksen tulee laatia kansallinen ydinvoiman kokonaisstrategia, joka sisältää mm. pienydinvoimaloiden hyväksynnän ja rakentamisen aikataulutukset, uuden laitostoimittajan hankkimisen Hankikiveen sekä nykyisten reaktoreiden korvaamisen aikanaan uusilla.

17. Miten torjuisitte luontokatoa ja vahvistaisitte luonnon monimuotoisuutta?

Metso- ja Helmi -ohjelmat ovat osoittautuneet toimiviksi malleiksi suojella yksityisiä maa-alueita. Näiden ohjelmien jatkaminen on suotavaa. Ohjelmien toimien kohdentamisen tulee perustua jatkossakin tiukkoihin monimuotoisuuskriteereihin ja kustannusvaikuttavuuteen. Ylipäätänsä monimuotoisuutta vahvistetaan kohdentamalla toimia kustannusvaikuttavasti luontoarvoiltaan arvokkaimpiin kohteisiin. Näin luonnonsuojeluun käytetyillä panostuksilla saadaan mahdollisimman suuri ekologinen hyöty.

Suomen omissa käsissä on vaikuttaa lähiympäristöömme toisin kuin globaaliin ilmastonmuutokseen. Kaupunkien viheralueita ja metsiä ei pidä kaventaa sen vuoksi, että halutaan merkittävästi lisätä asuntotuotantoa. Täydennysrakentamisen lisääminen on huomattavasti parempi vaihtoehto, jolloin kaupunkien viheralueita ja lähimetsiä ei jouduta raivaamaan. Suomalaisen perinnemaiseman säilyttämisellä tulee olla nykyistä suurempi painoarvo kaavoituspäätöksissä. Itämeren, sisävesien ja pohjavesien kunnosta on pidettävä huolta.

18. Sitoudutteko Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa ja puolustusliitto Natossa? Oletteko sitoutuneet aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa? Mitkä ovat mielestänne Suomen tärkeimmät EU-vaikuttamisen kohteet vaalikauden aikana?

Suomi on Euroopan unionin jäsenmaa. Perussuomalaiset hyväksyy tämän. Sen sijaan emme hyväksy jatkuvaa kansallisen päätäntävallan luovuttamista EU:lle tai eurokriisistä alkanutta ja edelleen jatkuvaa kierrettä, jossa jäsenmaiden väliset tulonsiirrot ja yhteisvastuut jatkuvat ja normalisoituvat osaksi EU:n lainsäädäntöä. Eduskunnan keväällä 2021 yksimielisesti päättämistä lausumista koskien Suomen budjettisuvereniteetin säilymistä on pidettävä kiinni.

Perussuomalaiset on sitoutunut aloitteellisen ja rakentavan EU-politiikan tekemiseen mahdollisessa hallitusvastuussa siten, että Suomen kansallinen etu huomioidaan aiempaa paremmin. Suomi ei voi jatkossa suostua maalle haitallisiin hankkeisiin esimerkiksi metsäpolitiikassa. Suomen kansallista etua voidaan edistää nykyistä paremmin, jos EU-politiikassa harjoitettaisiin syvempää koordinaatiota esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan kanssa, joilla on kummallakin ollut aina paljon kansallisvaltiokeskeisempi lähestymistapa EU-asioihin kuin Suomella.

Ennakkovaikuttamiseen EU-politiikassa on otettava uusi asento. Tällä hetkellä keskeisimpiä EU-vaikuttamisen kohteita ovat muun muassa yritystukien kohtelu, ympäristölainsäädäntö ja yhteinen ulkorajavalvonta. Nyt valmistelussa olevat tulonsiirtopaketit on yksiselitteisesti torjuttava.

Perussuomalaiset on sitoutunut aktiiviseen Nato-jäsenyyteen. Nato-jäsenyys antaa Suomelle aidot turvatakuut ja myös selkänojan nykyistä huomattavasti tiukemmalle EU-politiikalle.

19. Miten rakentaisitte Suomen roolia aktiivisena sekä turvallisuutta ja vakautta lisäävänä Naton jäsenenä? Oletteko valmiita pitämään puolustusmenot 2 prosentissa BKT:sta ja tekemään tarvittavat panostukset Suomen huoltovarmuuden turvaamiseen?

Osallistumme Naton prosesseihin täysivaltaisena jäsenenä kaikilta osin. Puolustusmenojen pitäminen vähintään 2 prosentin tasolla hallituskauden ajan sekä tulevilla kehyskausilla on kannatettavaa. Huoltovarmuuden osalta kannatamme Suomen puolustuksen kyvykkyyden ylläpitämistä ja kehittämistä.

20. Sitoudutteko jatkamaan Ukrainan aseellista, poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukemista?

Kyllä.

21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Olemme sitoutuneet koko oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn resurssien vahvistamiseen.  Erityistä huomiota tulee kiinnittää koko rikosketjun resurssien vahvistamiseen poliisista vankeinhoitoon. Riittävä resursointi varmistaa rikosvastuun toteutumisen, nostaa kiinnijäämisriskin tasoa ja nopeuttaa rikosten selvittämistä.

Riittävästi resursoitu oikeusjärjestelmä ja poliisi toimivat oikeusvaltion selkärankana ja varmistavat sisäistä turvallisuutta.  Oikeusvaltiossa tulee saada asiansa käsiteltyä joutuisasti ja kohtuullisin kustannuksin.

Rikollisuuden (ml. jengi- ja nuorisorikollisuuden) torjunnassa tulee myös panostaa ennaltaehkäisyyn. Maahanmuuttopolitiikan selvä kiristäminen on tarpeen juurisyihin puuttumiseksi. Haluamme tehostaa vakaviin rikoksiin syyllistyneiden maahanmuuttajien karkottamista.

Rangaistusten osalta erityisesti henkeen ja terveyteen (ml. seksuaalirikokset) kohdistuvien rikosten rangaistuksia tulee kiristää, ja muiden hengelle ja terveydelle vaarallisia henkilöitä tulee voida pitää lukkojen takana. Samoin poliisin oikeutta riittäviin pakkokeinoihin rikosten estämisen ja selvittämisen osalta tulee parantaa.

Nuorisorikollisuuden osalta myös alle 15-vuotiaiden rikosvastuuseen saattaminen tulee olla osana keinovalikoimaa.

Sisäisen turvallisuuden vahvistaminen edellyttää myös muiden toimialan viranomaisten toimintaedellytysten parantamista. Esimerkiksi pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen edellyttää pelastajakoulutuksen merkittävää lisäystä. Sisäistä turvallisuutta rapauttavat myös monet sellaiset seikat, joita ei korjata rahoituksella vaan lainsäädännöllä.

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Kyllä, mutta kaikki toisen maailmansodan jälkeen laaditut kansainväliset sopimukset normistoineen eivät kaikilta osin vastaa enää nykymaailman olosuhteita. Etenkin tämä koskee pakolaisuutta koskevia yleissopimuksia. Suomen tulee tukea niiden EU-maiden pyrkimyksiä, jotka ovat esittäneet toivomuksen esimerkiksi Geneven pakolaissopimuksen päivittämisestä.

23. Mikäli saatte tavoitteitanne hallituksen ohjelmaan, oletteko valmiita osallistumaan Petteri Orpon kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan ohjelman toimeenpanoon kokonaisuudessaan? Jos ette ole valmiita osallistumaan hallitusvastuuseen, oletteko valmiita tukemaan puolueenne tavoitteiden toteuttamista hallituksen ulkopuolelta?

Mikäli hallitusohjelmasta ja sen toteuttamisesta löytyy riittävä yhteisymmärrys, perussuomalaiset on valmis osallistumaan hallitukseen, ja myös kannattamaan hallituksen ulkopuolelta sellaisia hankkeita ja esityksiä, jotka ovat tavoitteidemme mukaisia, kuten edellisilläkin hallituskausilla.

24. Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Perussuomalaisilla on kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman osalta:

1) Perussuomalaiset ei lähde hallitukseen, joka ei rajoita tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa sellaista maahanmuuttoa, joka on Suomelle taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista. Perussuomalaiset tunnistaa Suomessa voimakkaana saman kehityksen, joka on syynä Ruotsin sisäisen turvallisuuden ja yhteiskuntarauhan monenlaiselle rikkoontumiselle vuosikymmeniä harjoitetun vääränlaisen maahanmuuttopolitiikan seurauksena.

2) Perussuomalaiset edellyttää sellaisen talouspolitiikan harjoittamista, joka varmistaa julkisen talouden kestävyyden ja vahvistaa kansalaisten ostovoimaa.

3) Perussuomalaiset edellyttää hallituksen noudattavan eduskunnan yhteisesti sopimaa kantaa siitä, että Suomi ei hyväksy eikä edistä EU:n uutta yhteisvelkaa ja tulonsiirtopaketteja.

E: Olihan ikuturso jo laittanut linkin päivällä, mutta olkoon vastaukset tässä näkyvillä.

[ikuturso]

Jos persut menee hallitukseen ilman kepua niin kepu on isompi puolue kuin persut neljän vuoden päästä.

Ei pidä paikkaansa.

Ainoastaan jos RKP ottaa herneen neppariin, niin tulee vähemmistöhallitus ja välikysymystä pukkaa.

Mutta ehkä sitten kebulit ovat valmiita ottamaan ankkalammikkopuolueen  paikan ja homma jatkuu.

Vaan kyllä nyt täytyy leikata. Jos saadaan kaikesta sossupaskasta, julkisen sektorin möhömahasta ja kelahimmeleistä höylättyä ylipainoa ja moninkertaista byromaniaa pois, niin äänestäjät kiittää. Hitto vie, kun ilmoitettaisiin kokonaista ministeriötä koskevista sopeuttamisneuvotteluista, jossa tavoitteena olisi 100 henkilövuoden vähentäminen. Persujen kannatus tuplaantuisi just sinä hetkenä.

-i-

[Lasse]

Vaan kyllä nyt täytyy leikata. Jos saadaan kaikesta sossupaskasta, julkisen sektorin möhömahasta ja kelahimmeleistä höylättyä ylipainoa ja moninkertaista byromaniaa pois, niin äänestäjät kiittää. Hitto vie, kun ilmoitettaisiin kokonaista ministeriötä koskevista sopeuttamisneuvotteluista, jossa tavoitteena olisi 100 henkilövuoden vähentäminen. Persujen kannatus tuplaantuisi just sinä hetkenä.

PERJANTAI 14. HUHTIKUUTA 2023
KANSALAISNEUVOS VÄNTTÖNEN
https://yrjoperskeles.blogspot.com/2023/04/kansalaisneuvos-vanttonen.html

Päivälehden (ent. Helsingin Sanomat) haastattelu vuonna 25 jjp (jälkeen järjen palautumisen):

- Päivälehti onnittelee pitkän elämänuran tehnyttä Aatos Vänttöstä joka nyt 65-vuotiaana siirtyy eläkkeelle ja samalla hänelle on myönnetty arvostettu kansalaisneuvoksen arvonimi. Tuon arvonimen myöntämisen perusteethan menevät aivan järjen palautumisen alkuvuosille joten valaisetteko lukijaa hieman? Siitä kun on kumminkin varsin pitkä aika. Yli kaksikymmentä vuotta. Tehän toimitte silloin Tyhjän Paskan Hiertämisen Poistamistoimikunnassa.

- Näin on, ja toimikunnassa oli lisäkseni ammattilaisia eri aloilta, nimenomaan niitä ammattilaisia jotka tekivät, eivät niitä jotka istuivat toimistoissa kuvitellen että puhuminen on tekemistä. Mukana oli tietysti yliopistoväkeäkin mutta ainoastaan kovien tieteitten alueilta. Ja tehtävämmehän oli puhdistaa julkinen sektori kaikesta turhasta ja tarpeettomasta akateemisesta suojatyöstä.

- Mistä aloititte?

- Itse asiassa varsinaisen julkisen sektorin ulkopuolelta. Eli lakkautimme rahoituksen noin 95%:lta NGO-organisaatioilta joiden ainoa varsinainen tehtävä oli toimia suojatyöpaikan ja feministisen sekä vihervasemmistolaisen ideologisen hiekkalaatikon yhdistelmänä.

- Ja kuinka sitten toimitte julkisen sektorin kanssa?

- No, haastattelimme lisää ammattilaisia. Sieltä suorittavalta taholta. Mottona oli "Julkishallinnon tehtävä on antaa kansalaisille välttämättömiä peruspalveluita. Sen tehtävä ei ole työllistää työllistämisen takia. Ei varsinkaan akateemisen oppiarvon tai poliittisen luotettavuuden vuoksi.". Ja sen pohjalta kysyimme: "mitä tarvitsette, että voitte suoriutua tehtävästänne ja mikä puolestaan haittaa tehtäväänne?". Ja kun kerrankin suorittavan tahon mielipidettä kysyttiin niin se mielipide myös saatiin ja sen pohjalta alkoi sitten giljotiini jyskää. Olihan se tietysti jo tiedossa että säästöt olivat iät ajat koskeneet nimenomaan suorittavaa tahoa eikä hallintohimmelin keski-, aliväli-, väli-, yliväli-, yli- ja yliylijohtoa mutta kyllähän se lukumäärä järkytti kun se lopulta saatiin kartoitettua.

- Puhumattakaan siitä älyttömästä määrästä erikoissuunnittelijoita, erityisasiantuntijoita, projektipäällikköjä, projektikoordinaattoreita, projektisihteereitä, projektisuunnittelijoita ynnä herra ties mitä jotka olivat työssään vain suojatyöllistämisen vuoksi ja joiden pääasiallinen tehtävä oli hankkia perusteita aina uudelle projektille joka parhaimmassa tapauksessa ei johtanut yhtään mihinkään ja pahimmassa tapauksessa sotki suorittavan puolen asioita urakalla. Niillä ihmisillä kun oli ideoita ja visioita, piru vie ja niitä suorittavalla taholla sekä pelättiin että vihattiin. Syystäkin. Kun ihminen, joka ei tiedä asiasta yhtään mitään saa valtuudet määritellä kuinka asia tehdään niin lopputulos on säännöllisesti katastrofi. Me teimme siitä lopun.

- Entäs maahanmuuttoteollinen kompleksi?

- Sitä hoiti toinen poistamistoimikunta. Sehän löi aikatolpan vuoteen 1990 ja jos sen jälkeen tulleet olivat edelleen sosiaalin elatuksella tai verorahoitteisessa monikultturismin mannekiinityöpaikassa niin sekä oleskeluoikeus että mahdollinen kansalaisuus loppui kerralla. Aivan sama, kuinka kauan Suomessa oli tullut oleskeltua. Ja samallahan loppui myös maahanmuuttoteollinen kompleksi jonka kustannukset arvioitiin tuossa vaiheessa jo kuudeksi miljardiksi per vuosi. Vähän samanlaisia arvioita on laskettu omasta poistotyöstämme joten aikaansaamamme säästö kansalaisille on erittäin suuri.

- Toimintaanne ei todellakaan voinut sanoa juustohöyläksi vaan giljotiiniksi. Tuliko toiminnastanne suunsoittoa?

- No tottahan sitä tuli työttömäksi jääneiden akateemisten suojatyöläisten toimesta. Eiväthän ne halunneet luopua saavutetuista ja ansiottomista eduistaan. Ja varsinainen työnteko tuntui niille vielä vastenmielisemmältä. Mutta siihen niin me kuin uusi hallinto totesimme että ei teille pitkäaikaistyötön duunarikaan ollut koskaan mikään ongelma. Meille pitkäaikaistyötön mitääntekemättömyyden ammattilainen ei vastavuoroisesti ole minkäänlainen moraalinen ongelma. Tervetuloa niiden kansalaisten arkeen joista te kyllä puhuitte mutta harvemmin koskaan edes tapasitte.

- Entäs kun tehtävänne oli suoritettu?

- No sittenhän me lopetimme nämä toimikunnat ja läksimme takaisin varsinaisiin töihimme. Olisihan se ollut täysin vastoin toiminta-ajatustamme että me olisimme tehtävämme suoritettuamme jääneet suojatyöläisiksi piereskelemään nahkatuoleihin ja syömään kampaviinereitä veronmaksajien rahoilla tehden ei-mitään. Siinä uuden hallinnon kanssa sovittiin että kerran viidessä vuodessa toimikunnat pannaan kuukaudeksi pystyyn ja katsotaan tarvitaanko toimenpiteitä. Ei niitä olla tarvittu. Kas kun se järki palautui koko yhteiskuntaan. Viimeinen kokoontumisemmekin meni viikossa läpi.  Minäkin palasin vanhaan hommaani pintakäsittelijäksi ja tein sitä eläkkeelle siirtymiseeni saakka.

- Niin, minäpä muistan historiasta lukeneeni että mielettömyyden aikana akateemiset suojatyöläiset halveksivat tavallisia duunareita ja joku demari halveksi erityisesti pintakäsittelijöitä. Vaikkei välttämättä edes tiennyt, että mitähän se mahtaa tarkoittaa,

- Olen lukenut tästä itsekin ja siihen voi todeta, että jos suorittavan työn tekijät katoavat niin maa on kusessa. Sen sijaan kun akateemiset suojatyöläiset katosivat niin asia huomattiin lähinnä veroprosentin pienenemisenä ja närästyksen vähenemisenä. Mutta... täytyy sanoa että huomasimme yhden todella hälyttävän seikan työmme aikana.

- Minkälaisen seikan?

- No sen, että Suomessa oli aivan valtava määrä ihmisiä – erityisesti naispuolisia – jotka eivät itse asiassa kyenneet minkäänlaiseen varsinaiseen työhön. Eivät niin minkäänlaiseen. Ja että vääristynyt koulutusjärjestelmä oltiin tehty aivan heitä varten ja sen myötä heille sertifikoitiin yksinoikeus yhteiskunnalliseen ajatteluun samalla kun heille taattiin täysin tarpeettomat ja yhteiskunnan kannalta vahingolliset suojatyöpaikat. Sitähän ovat tutkijat miettineet pitkään että johtuiko vääristynyt koulutusjärjestelmä tuon väestönosan kasvamisesta vai saiko vääristynyt koulutusjärjestelmä tuon väestönosan kasvamisen aikaiseksi. Eli kumpi oli ensin, muna vai kana?

- Tämähän oli yhteiskunnassamme silloin suuri ongelma jota pidettiin voimavarana. Mutta kuinka aiotte eläkepäiviänne viettää?

- Mökillä. Ajan sinne bensa-autolla, lämmitän saunan haloilla ja grillaan lihaa sekä makkaraa.

- Ja näinhän voitte rauhassa tehdä sillä hallintomme ei enää tunge kärsäänsä niihin asioihin jotka eivät kärsäntyöntämistä tarvitse. Kansalaisneuvos Aatos Vänttönen, suuret kiitokset haastattelusta ja antoisia eläkepäiviä.

[Larva]

PERJANTAI 14. HUHTIKUUTA 2023
KANSALAISNEUVOS VÄNTTÖNEN
https://yrjoperskeles.blogspot.com/2023/04/kansalaisneuvos-vanttonen.html

***
- No sen, että Suomessa oli aivan valtava määrä ihmisiä – erityisesti naispuolisia – jotka eivät itse asiassa kyenneet minkäänlaiseen varsinaiseen työhön. Eivät niin minkäänlaiseen. Ja että vääristynyt koulutusjärjestelmä oltiin tehty aivan heitä varten ja sen myötä heille sertifikoitiin yksinoikeus yhteiskunnalliseen ajatteluun samalla kun heille taattiin täysin tarpeettomat ja yhteiskunnan kannalta vahingolliset suojatyöpaikat. Sitähän ovat tutkijat miettineet pitkään että johtuiko vääristynyt koulutusjärjestelmä tuon väestönosan kasvamisesta vai saiko vääristynyt koulutusjärjestelmä tuon väestönosan kasvamisen aikaiseksi.

Hei kiitti Yrjö - ja Lassekin - ihan hirveesti tästä. Näin naisena, joka on työskennellyt melkein koko ikänsä miesvaltaisella alalla, tuli kyllä tosi arvostettu olo. Tähän saakka olen pitänyt Yrjöperskelestä ihan tolkun ukkona, mutta nyt kyllä tipahti kunnioitus niin että ropina kävi. Vai ei naiset pysty minkäänlaiseen varsinaiseen työhön. No tulkaapa kertomaan tuo mun kaveripiirin NAISPUOLISILLE sähköasentajille, laatoittajille, varaosamyyjille, maalareille, automyyjille, raskaan ja kevyen kaluston automekaanikoille, rekkakuskeille, ravintoloiden omistajille, baarimikoille, portsareille... mitä näitä varsinaisia töitä nyt onkaan.

Ja naisten töistä voisi mainita pienten lasten hoitamisen, joka on oikeasti työtä 24/7 ja rankkuudessaan vetää vertoja monelle "miesten työlle".

*

Noin ketjun aiheeseen liittyen, olen sitä mieltä, että Keskustan kannattaisi pikaisesti vaihtaa puheenjohtajaa ja mennä hallitukseen. Keskustan touhu näyttäytyy keskenkasvuisen kiukutteluna ja passiivisaggressiivisena mökötyksenä, joka juontaa juurensa Saarikon alemmuudentunteeseen kauniimpaa ja menestyneempää naista kohtaan - minkä hän jo eräässä lehtijutussa myönsi. Nimittäin että kadehtii Marinia, koska Marin on niin kaunis ja menestynyt ja hän ei ole oikeastaan mitään. Hallituksessa he pääsisivät taas juurilleen ja takaisin oikeiston ja porvariston pariin, jonne he oikeastaan kuuluvat, mutta vasemmistoblokissa kannatus sulaa kuin jäätelö kesäpäivänä, ja kohta koko puolueesta on jäljellä vain märkä läntti. Mutta mikäs siinä, jos väen vängällä haluaa jälleen kerran joutua Marinin varjoon ja kiukutella ja ulista vielä vähän lisää sitä että Marin on niin nätti ja ihana mutta Saarikko ei ole mitään.

[ikuturso]

Hei kiitti Yrjö - ja Lassekin - ihan hirveesti tästä. Näin naisena, joka on työskennellyt melkein koko ikänsä miesvaltaisella alalla, tuli kyllä tosi arvostettu olo.

Suomessa on paljon ihmisiä, erityisesti naispuolisia.

Yrjöperskeles varmaan viittaa erilaisiin sossutanttoihin - jos sen ilmaisun sallit.

Se että yrjöperskeles selvästi puhuu julkisen sektorin martelaanpiereksijöistä, ei tarkoita ettäkö hän väheksyisi ainoatakaan suorittavan työn tekijää - oli se sitten mies tai nainen.

Tuolla sossutanttapuolella ja mamubisneksessä kun on sukupuolijakauma mikä on.

-i-

[Lasse]

Hei kiitti Yrjö - ja Lassekin - ihan hirveesti tästä. Näin naisena, joka on työskennellyt melkein koko ikänsä miesvaltaisella alalla, tuli kyllä tosi arvostettu olo. Tähän saakka olen pitänyt Yrjöperskelestä ihan tolkun ukkona, mutta nyt kyllä tipahti kunnioitus niin että ropina kävi. Vai ei naiset pysty minkäänlaiseen varsinaiseen työhön. No tulkaapa kertomaan tuo mun kaveripiirin NAISPUOLISILLE sähköasentajille, laatoittajille, varaosamyyjille, maalareille, automyyjille, raskaan ja kevyen kaluston automekaanikoille, rekkakuskeille, ravintoloiden omistajille, baarimikoille, portsareille... mitä näitä varsinaisia töitä nyt onkaan.

Ja naisten töistä voisi mainita pienten lasten hoitamisen, joka on oikeasti työtä 24/7 ja rankkuudessaan vetää vertoja monelle "miesten työlle".

*auts*

Käsi ylös virheen merkiksi!

Ajattelin lorauttaa vähän rempseämmin, kerta vaimoni, lasteni äiti ja tekniikan tohtori, ei uskoakseni vaikuta tällä Forumilla. Ei todellakaan ollut aietta dissata oikeita töitä tekeviä XX-kromosomilaisia mitenkään!

edit:

Jäsen ikuturso tuossa juurikin kirjoitti apologian, jonka turviin minäkin haluaisin sutkisti sujahtaa...

PS. Oikeat työt eivät vehkeisiin tiiraa.

PPS. Omissa sidosryhmissäni lähes kaikki myöntävät, että esimerkiksi autonkorjaajien asiantuntemuksessa ja työmoraalissa on valtaisaa variaatiota, vaikka kaikki arvioinnin piirissä olisivat sillä kertaa miehiä. Myös ropaajat itse uskaltavat yleensä tuon tunnustaa. Terveydenhuollon piirissä ihan sama ei enää käykään pirtaan, vaan termi kollegiaalisuus astuu peliin, jälleen sukupuolineutraalistikin.

Jos täytyy kosla, tai oma kroppa pajalle viedä, niin kyllä eniten toivon ehjäystä ja soivaa peliä lopputulemaksi, riippumatta asentajavälskärin ulkoammatillisista ulokkeista.

PPS. Ehkä on parempi lopettaa tähän, kun ei veri vielä vuoda ja pääsee mustelmilla.

[Vesa Heimo]

Ja naisten töistä voisi mainita pienten lasten hoitamisen, joka on oikeasti työtä 24/7 ja rankkuudessaan vetää vertoja monelle "miesten työlle".

Miksi pienten lasten hoitaminen olisi "naisten töitä"? Tai että se olisi erityisen rankkaa työtä jota yhteiskunnan pitää kompensoida. Ei siitä makseta kovin monessa muussakaan maassa.

Hitto, pieni lapsi suurinpiirtein nukkuu kaikki päivät ja mikään ei juuri estä äitiä eikä isää tekemästä oikeasti kunnolla tuottavaa työtä vaikka osa-aikaisena ja  etänä.

Äityisloman "työ" on pohjoismaiden kommunistien ja kommunismia kannattavien myytti jolla yritetään selittää se että äippä ei pysty parin tunnin päivä"työn" ohessa tekemään yhtään mitään työtä. Joo, hitsaamaan ei varmaan voi lähteä 1h työmatkalla suuntaansa varsinkaan jos on unohtanut lapsenteossa sen että sillä on isäkin. Mut hiton montaa työtä pystyy tekemään osa-aikaisena jos ei ole täyspäiväinen kommari ja kuvittele että yhteiskunnan velvollisuus on kustantaa kaikki mitä siitä irti saa.

[-PPT-]

Ei Saarikko ole mikään diktaattori kepussa. Käsittääkseni kaikki piiripomotkin ovat hallitukseen menoa vastaan.

[Eagle]

Irtoaisiko Kepusta 4 selkärankaista kun houkuteltaisiin ministerin paikoilla? Ketä nämä voisi olla?

Joku heitti Kaikkosen nimen, mutta sitä olisi vaikea uskoa, että kanki tekisi puolueelle oharit.

[Nuiva kansalainen]

Puhdas oikeistohallitus voisi saada Suomessa kyllä paljon hyvää aikaiseksi, kun hallituksessa ei olisi yhtäkään vasemmistolaista puoluetta vastustamassa järkeviä päätöksiä. Massiivinen määrä paperinpyörittelijöitä ja martelaanpiereskelijöitä kilometritehtaalle paikkaamaan yksityisen sektorin työvoimapulaa, ay-liikkeen verovapauden poisto ja puuttuminen sen poliittiseen valtaan, elintapatyöttömien verorahoilla notkumisen lopettaminen, haitallisen maahanmuuton pysäyttäminen/vähentäminen, määrätietoiset toimet Suomen sekopäisen kokonaisveroasteen laskemiseksi, vuokrien nousun pysäyttäminen/kääntäminen laskuun asumistukipolitiikkaan puuttumalla ym. Mitä järkevää sinipuna muka saisi aikaiseksi, jos nyt unohdetaan Euroopan ulkopuolelta tuotava halpa(orja)työvoima? Talous- ja työllisyysasioissa ei ainakaan yhtikäs mitään, kun demarit vastustaisivat kaikkia kokkareiden näihin liittyviä avauksia.

[Tragedian synty]

Irtoaisiko Kepusta 4 selkärankaista kun houkuteltaisiin ministerin paikoilla? Ketä nämä voisi olla?

Joku heitti Kaikkosen nimen, mutta sitä olisi vaikea uskoa, että kanki tekisi puolueelle oharit.

Kaikkonen oli vaaleissa Keskustan ylivoimainen äänikuningas, minkä vuoksi hän sai jonkinmoisen koskemattomuuden. Hannu Hoskonen on ennenkin tehnyt irtiottoja puoluekurista, minkä lisäksi hän ei ole poliittis-ideologisesti kovin kaukana Perussuomalaisista. Katri Kulmunilla saattaa olla jotain hampaankolossa Saarikon suhteen, ja ainakin hänen äänestäjillään on, minkä lisäksi hän saattaisi olla hallituksen ainoa lappilainen edustaja. Mika Lintilällä on jo sen verran ikää, että häntä tuskin enää paljon hetkauttaisi välirikko puoluejohdon kanssa.

Jos nämä neljä saataisiin hallitukseen "ottopojiksi" mukaan, RKP ja Harkimo voitaisiin jättää ulos. Se olisi pieni hinta toimivasta hallituksesta, ja Keskustan pakottaminen hallituksen ja opposition väliseen limboon olisi vain plussaa. Maaseutupopulismilta vietäisiin terä sillä, että se kohdistuisi keskustalaiseen ministeriin.

[Paawo]

Irtoaisiko Kepusta 4 selkärankaista kun houkuteltaisiin ministerin paikoilla? Ketä nämä voisi olla?

Joku heitti Kaikkosen nimen, mutta sitä olisi vaikea uskoa, että kanki tekisi puolueelle oharit.

Muutama loikkari irtoaa tuosta porukasta kertakorvauksella. Kepussa alkaa tulevaisuus sinistyä, sen oivaltaa jo moni. Kategorinen hallitusvastuusta pidättäytyminen on tyylipuhdasta kepulaista valehtelua jolla ei oikeasti muuta kuin kiinnitetä huomiota muualle. Saarikko kaikkein viimeiseksi haluaa kenenkään nostavan kytkintä omasta pienenevästä uuvattilaumastaan ja meteli on varmasti korviahuumaava silloin kun kukaan ei kuule.

Toistan sanomani: Kepu pettää aina, tällä kertaa ehkäpä jopa puheenjohtajansa.

[koojii]

Muutama loikkari irtoaa tuosta porukasta kertakorvauksella. Kepussa alkaa tulevaisuus sinistyä, sen oivaltaa jo moni. Kategorinen hallitusvastuusta pidättäytyminen on tyylipuhdasta kepulaista valehtelua jolla ei oikeasti muuta kuin kiinnitetä huomiota muualle. Saarikko kaikkein viimeiseksi haluaa kenenkään nostavan kytkintä omasta pienenevästä uuvattilaumastaan ja meteli on varmasti korviahuumaava silloin kun kukaan ei kuule.

Toistan sanomani: Kepu pettää aina, tällä kertaa ehkäpä jopa puheenjohtajansa.

Ainahan sitä kepuille voi tehdä vaihteeksi uuvatit ja ostaa hölmöimmät tapaukset sieltä napinpainajiksi. Halvemmaksikin se tulee kuin koko kynnysmattopuoluetta ostaa. Saisi samalla maksettua niitä kalavelkoja kesän 2017 tapahtumista.

[Totti]

Kepussa alkaa tulevaisuus sinistyä, sen oivaltaa jo moni.

Näin asia on nähtävä.

Kepu voi pelastua mutta Saarikko pitää dumppaa kuten kepun Korhonen totesi tänään lehdessä. Sen jälkeen kepun olisi melkein pakko mennä hallitukseen koska oppositiossa ei ole odotettavissa yhtään irtopisteitä kun istuva hallitus joutuu siivoamaan kepun ja demarien sotkut.

Kepun (ja demarien) on nimittäin aika helvetin vaikea istua oppositiossa kritisoimassa hallitusta, joka siivoaa juuri sen talous-, energia- ja sotesotkun, jonka he itse ovat aiheuttaneet. Lisäksi porvarihallituksella yleensä ja persuilla erityisesti olisi mahtava paikka pistää vaikkapa soten lähipalvelut kuntoon, joka olisi erityisesti kepun kannattajien mieleen. Oppositiossa kepu siis käytännössä luovuttaisi kaikki valttikortit persuille siirtämällä itsensä sivuraitelle sinetöiden samalla oman kohtalonsa.

Ainoa toive oppositiomenestyksestä olisi joku kriisi, jonka porvarihallitus munaa tai pääministeripuolueen täydellinen sekoilu a'la Sipilä. Tällaisten toiveiden ja sattumien varaan ei kuitenkaan kannata yrittää rakentaa kannatustaan.

[Pallopääkissa]

Ehdotin kepu-ketjussa ottopojiksi Antti Kaikkosta ja Hannu Hoskosta sekä ottotytöiksi Anne Kalmaria ja Katri Kulmunia.
https://hommaforum.org/index.php/topic,131044.msg3482679.html#msg3482679
Kalmari oli edellisen eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja joten hänestä saisi maa- ja metsätalousminsterin uuteen hallitukseen. Kalmaria oli jo kaavailtu Jari Lepän seuraajaksi maatalousministeriksi mutta paikka meni Antti Kurviselle.

Hoskonen oli ympäristövaliokunnan puheenjohtaja mutta Saarikko syrjäytti hänet ja laittoi Sipilän tilalle. Hoskonen puolustaa turvetta sekä metsätaloutta joten ilman muuta hänestä ympäristöministeri uuteen hallitukseen.

Kaikkonen ja Kulmuni voivat sitten neuvotella salkuista kokoomuslaisten ja persujen kanssa. Kaikkonen jatkaisi vaikka puolustusministerinä? Kulmuni elinkeinoministeriksi, jona toimi Rinteen hallituksessa?

[koojii]

Kepun (ja demarien) on nimittäin aika helvetin vaikea istua oppositiossa kritisoimassa hallitusta, joka siivoaa juuri sen talous-, energia- ja sotesotkun, jonka he itse ovat aiheuttaneet. Lisäksi porvarihallituksella yleensä ja persuilla erityisesti olisi mahtava paikka pistää vaikkapa soten lähipalvelut kuntoon, joka olisi erityisesti kepun kannattajien mieleen. Oppositiossa kepu siis käytännössä luovuttaisi kaikki valttikortit persuille siirtämällä itsensä sivuraitelle sinetöiden samalla oman kohtalonsa.

Kepun ei ole lainkaan vaikea arvostella hallitusta rankasti oppositiosta vaikka itsensä aiheuttamia sotkuja siellä korjaavat.

Keskiverto äänestäjä ei todellakaan muista vuoden päästä mitä on edellisellä vaalikaudella tapahtunut ja tuskin muistaa edes mitä puolueita silloin ollut hallituksessa. Siinä ja siinä ymmärtääkö edes mikä on hallituspuolue ja mikä on oppositiopuolue.

Sote-uudistu maakunta-himmeleineen on tullut todella kalliiksi ja siihen pitää lapata miljardikaupalla vuodessa enemmän rahaa kuin ennen Sote-uudistusta ja maakuntahimmeleitä että palvelut pysyisivät edes entisellä tasolla.

Melkoinen optimisti täytyy olla jos uskoo, että tulevan hallituksen johdolla sote-hommia ja terveyskeksia ja sen sellaisia palveluita pidettäisiin edes nykytasolla. Todellisuudessa sinne on tulossa miljardien eurojen menoleikkaukset. Siinä saa pistää urakalla kiinni sitten niitä maakuntien terveyskeskuksia, terveyskeskusten vuodeosastoja, keskus- ja aluesairaaloita ja vanhainkoteja ja palvelutaloja. Ei tarvi kummoinen ennustaja olla jos ennustaa että myös lääkekorvauksia alennetaan reilusti ja sitten nostetaan niitä terveyskeskusmaksuja ja sairaaloiden hoitomaksuja ja keksitään kaikenlaista uutta lisämaksua. Ja tietenkin nostetaan urakalla sitä lääkekulujen vuosiomavastuuta.

Tuollaista menoa siis Orpon hallitukselta on luvassa. Se on raju se 6000 miljoonan euron vuosittainen leikkaus valtion menoihin. 1200 euroa jokaista suomalaista kohti vauvasta vaariin ja 5000 euroa taas keskivertoa nelihenkistä perhe Virtasta kohti.

Sen verran rajuja ne tulossa olevat leikkaukset, että kannatus romahtanee seuraavissa eduskuntavaaleissa hallituspuolueilta. Se on se kysymys, että saako hallitusohjelmaan läpi puolue nyt ne niin tärkeät asiat itselleen että kannattaa ottaa siihen hallitukseen menimise hintana tuo kannatuksen romahdus seuraavissa vaaleissa. Vai jäädäkkö oppositioon ja odotella että tulevissa vaaleissa sitten kasvaa niin isoksi että saa ne tavoitteensa läpi? Tuota kysymystä nyt varmaan suunnilleen kaikissa puolueissa mietitään ja vatuloidaan loputtomasti.

[Pallopääkissa]

Leikkaukset voivat kuullostaa isoilta mutta vaalikauden 2019-2023 budjetit ovat paisuneet vuoden 2019 budjettiin verrattuna. Vuodelle 2019 tehty budjetti oli viimeinen Sipilän hallituksen tekemä budjetti.
https://vm.fi/budjetin-taulukot

[Roope2]

Noita viimeisiä budjettirivejä kun katsoo, niin kyllä Sanna Marinin erinomaisuuden voisi kyseenalaistaa.

[Roope]

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Rkp nousi kuninkaantekijäksi ja otti siitä ilon irti 19.4.2023

Orpolla riittää mietittävää. Sdp:n kanssa kokoomus joutuisi pyöristämään suurimpia haaveitaan, mutta hallitustaival olisi luultavasti turvallisempi kuin perussuomalaisten kanssa – erityisesti, jos Sdp:tä johtaisi Antti Lindtman. Perussuomalaisten kanssa kokoomus saisi ehkä läpi räväköitä uudistuksia esimerkiksi työmarkkinoille ja sosiaaliturvaan, mutta menosta voisi tulla kuoppaista, sillä perussuomalaisten värikkään ryhmän kanssa voi tapahtua mitä vain. Pitää muistaa, että edellinen yritys perussuomalaisten kanssa loppui erimielisyyteen puolueiden ihmiskäsityksestä. Ei kumppanuus perussuomalaisten kanssa olisi monille kokoomuslaisille vieläkään helppoa.

Sipilä ja Orpo mutisivat jotain epämääräistä arvopohjasta ja ministerivalinnoista, mutta koskaan ei selvinnyt, mikä se erimielisyys ihan oikeasti oli. Orpo ei ole suostunut täsmentämään, eikä halua enää muistella koko asiaa.

Olennaisempaa onkin, että kyseiset ministerit olivat etukäteen tietoisia Soinin porukan hankkeesta kaapata valta Perussuomalaisissa. Tee tällaisten kanssa sitten yhteistyötä.

Perussuomalaiset listasi hallituksen menolle kolme kynnyskysymystä. Puolue hyväksyy kokoomuksen talousnäkemyksen, tosin pienin varauksin. Perussuomalaiset hyväksyy EU-jäsenyyden, muttei halua EU:lle uutta yhteisvelkaa eikä tulonsiirtopaketteja. Puolue haluaa myös rajoittaa tuntuvasti Euroopan ulkopuolelta tulevaa "taloudellisesti ja turvallisuuden kannalta haitallista" maahanmuuttoa. Ne ovat iskulause-ehtoja, joita voi tulkita monin tavoin. Puolue ei hirttäydy täysin edes maahanmuuttoon, sillä eihän kukaan haitallista maahanmuuttoa halua.

Eihän kukaan haitallista maahanmuuttoa halua, mitä nyt lähes kaikki eduskuntapuolueet. Mitä muuta kiintiöpakolaiset, turvapaikanhakijat, laittomat siirtolaiset ja kouluttamaton halpatyövoima on kuin haitallista maahanmuuttoa niin taloudellisessa kuin yhteiskunnallisessakin mielessä? Lähes kaikki puolueet joko haluavat tätä lisää tai ainakin vastustavat tulijoiden määrän rajoittamista tiukemmalla maahanmuuttopolitiikalla.

Takavuosina haittamaahanmuuttoa ja Suomen ääriliberaalia pakolaispolitiikkaa puolusteltiin ontuvasti humanitaarisilla syillä ja "kansainvälisillä sopimuksilla", mutta tämän vuoden vaaleja varten keskusteluun nostettiin valtamedian tuella moralisoinnin tilalle järjetön muka taloudella perusteltu taustaoletus, että kaikki maahanmuutto on lopulta hyödyllistä, eikä mikään haitallista, joten maahanmuuttoa ei saa rajoittaa. Aiemmin kiistellystä humanitaarisesta maahanmuutosta puhutaan (tai paremminkin vaietaan) nyt osana moninkertaistettavaa "työperäistä maahanmuuttoa", jota ilman Suomi ei tule toimeen.

Takavuosina perussuomalaiset lietsoivat ruotsinkielisiä vastaan sellaista vihaa, että kielivähemmistössä moni oli aidosti peloissaan. Ruotsin kielen aseman heikentäminen on pysynyt puolueen tavoitteena myös Riikka Purran kaudella.

Missä näin? Perussuomalaisten vaatimuksena on ollut yksinkertaisesti pakkoruotsin ja siihen liittyvien rakenteiden (mm. virkamiesruotsi) purkaminen. Vihan lietsomisesta ihmisiä vastaan ei ole ollut tietoakaan.

Sen sijaan suomenruotsalaisessa ja ruotsalaisessa mediassa on kyllä aiempien vaalien alla julkaistu ulkomaiseen levitykseen tarkoitettuja keksittyjä kauhujuttuja, kuinka perussuomalaisten, jotka ovat muuten natseja, yllyttämät jengit jahtaavat Suomen kaduilla ruotsinkielisiä.

Tässä tilanteessa Rkp ei sanojaan pyöristellyt. Se nosti korkeaan salkoon heilumaan kaikki perussuomalaisille vaikeat asiat: rakentavan EU-politiikan, sitoutumisen ilmastolain vuoden 2035 tavoitteeseen ja työperäisen maahanmuuton lisäämisen. Rkp on sanonut, ettei se lähde hallitukseen, joka toteuttaa perussuomalaista politiikkaa. Siitä puolueen vastauksetkin todistavat. Perussuomalaisilla riittää nyt nieltävää – och samma på svenska.

Saahan sitä haluta, mutta esimerkiksi tuon työperäisen maahanmuuton puolesta Rkp:llä ei ollut esittää oikein muuta kuin halunsa saatavuusharkinnan poistamisesta. Perusteluja koko Euroopassa ainutlaatuiselle (Ruotsikin palauttamassa saatavuusharkinnan harharetkensä jälkeen) halulle ei esitetty.

On kuvaavaa, että Maikkarin uutisissa Rkp:n Anders Adlercrutz piti PS:n vaatimusta "haitallisen maahanmuuton" rajoittamisesta "äärimmäisen hankalana", koska Rkp on sitoutunut "oikeusvaltioon, perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin". Suomihan voi leikata humanitaarisesta ja halpatyövoiman maahanmuutosta helposti luokkaa 90 prosenttia, ennen kuin perustuslain ja kansainvälisten sopimusten rajat ovat lähelläkään. Adlercreutz ja kaltaisensa luottavat siihen, että suomalaiset eivät tiedä muiden samojen sopimusten alaisten EU-maiden paljon Suomea tiukemmista laeista ja käytännöistä.

"Meillä on toisaalta taloudellinen haaste, mutta sen ratkaiseminen edellyttää, että meillä on toimiva EU-suhde, pysymme kiinni nykyisessä ilmastopolitiikan linjassa, hoidetaan työperäinen maahanmuutto kuntoon, että energiapolitiikka on johdonmukaista. Niin kyllä nämä kytkeytyvät toisiinsa, ja näiden kysymysten osalta on varmaan helpompi saada yhteisymmärrys sinipunahallituksessa", Adlercreutz sanoo.

Helsingin Sanomat: Rkp:n Adlercreutz: Monista asioista helpompi sopia sini­punassa 17.4.2023

Kysymys työperäisestä maahanmuutosta on ollut perus­suomalaisten ja muiden puolueiden välillä jännitteinen jo aiemmin.

Perussuomalaiset on ilmoittanut haluavansa kiristää "haitallista maahanmuuttoa", jos se päätyy hallitusvastuuseen. Esimerkiksi puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on kertonut toivottavansa tervetulleeksi maahanmuuttajat, jotka tuovat valtion kassaan varoja. Hänen mielestään näiden maahanmuuttajien osuus on kuitenkin pieni.

Kokoomuksen puheenjohtaja, hallitus­tunnustelijaksi valittu Petteri Orpo on puolestaan pitänyt aivan selvänä sitä, että Suomeen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Myös Rkp:n Anna-Maja Henriksson on maininnut nimenomaan työperäisen maahanmuuton yhdeksi haasteeksi hallitusyhteistyölle perus­suomalaisten kanssa.

Ilta-Sanomat:  IS:n tiedot: Kokoomus ja perus­suomalaiset sovitelleet vaikeimpia maahan­muutto­kysymyksiä jo ennen edus­kunta­vaaleja 14.4.2023

Siitä vaan yhteisen pöydän ääreen laatimaan laskelmat siitä, millainen ilmastopolitiikka, energiapolitiikka ja maahanmuuttopolitiikka hyödyttää suomalaisia ja millainen ei. Kokoomus ja Rkp kun eivät ole toistaiseksi esittäneet politiikkansa tueksi minkäänlaisia laskelmia vaan vain hurskaita toiveita ns. voodoo-taloustieteen hengessä.

Naapurimme Ruotsi muuten on oikeistohallituksensa johdolla löysentämässä ilmastopolitiikkaansa ja kiristämässä maahanmuuttopolitiikkaansa, joten siellä kuten kaikkialla muualla kuin Suomessa on täysin erilainen näkemys järkevästä politiikasta.

[Lasse]

Muutama loikkari irtoaa tuosta porukasta kertakorvauksella. Kepussa alkaa tulevaisuus sinistyä, sen oivaltaa jo moni. Kategorinen hallitusvastuusta pidättäytyminen on tyylipuhdasta kepulaista valehtelua jolla ei oikeasti muuta kuin kiinnitetä huomiota muualle. Saarikko kaikkein viimeiseksi haluaa kenenkään nostavan kytkintä omasta pienenevästä uuvattilaumastaan ja meteli on varmasti korviahuumaava silloin kun kukaan ei kuule.

Toistan sanomani: Kepu pettää aina, tällä kertaa ehkäpä jopa puheenjohtajansa.

Ainahan sitä kepuille voi tehdä vaihteeksi uuvatit ja ostaa hölmöimmät tapaukset sieltä napinpainajiksi. Halvemmaksikin se tulee kuin koko kynnysmattopuoluetta ostaa. Saisi samalla maksettua niitä kalavelkoja kesän 2017 tapahtumista.

(korostus minun)

No nyt kun sanoit, niin kun armonlaukaus on annettu, niin ostohousut jalkaan ja lihoiksi vaan koko kanttura.

Fuusioidaan PS ja kepulit, Stadi-Lande-yhtenäisyyspuolueeksi, SYP eli Suomen yhtenäisyyspuolue.

Ensin nimet paperiin ja sitten vielä soitto KD:lle, että tarjous koskee myös niitä, voimassa yhden viikon, only for You My Friend, the best price!!!

Positiivista pössistä olisi nyt ilmassa, ja tilaisuus kannattaisi käyttää, ennenkuin raato alkaa döfäämään...

Uudelle maaseudun puolueelle yllätysvoitto Alankomaiden vaaleissa – hallituksen päästötavoitteet vaarassa
https://www.suomenuutiset.fi/uudelle-maaseudun-puolueelle-yllatysvoitto-alankomaiden-vaaleissa-hallituksen-paastotavoitteet-vaarassa/

Maanviljelijöiden etuja ajava uusi puolue sai murskavoiton Alankomaiden maakuntavaaleissa. Vaalitulos tulee vaikeuttamaan hallituksen suunnitelmia maatalouden alas ajamiseksi. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat nimittäin maakuntavaltuustojen päätösvaltaan. Oppositiojohtaja Geert Wildersin mukaan päästöleikkaukset ovat vain tekosyy, ja hallituksen todellisena tavoitteena on maanviljelijöistä eroon pääseminen.

Maanviljelijöiden etuja ajava uudehko puolue sai murskavoiton maaliskuun puolivälissä pidetyissä maakuntavaaleissa. Vuonna 2019 perustettu maanviljelijöiden kansalaisliike (BoerBurgerBeweging, BBB) sai peräti 139 paikkaa eri maakuntavaltuustoissa eli 20 prosenttia paikoista. Toiseksi tullut pääministeri Mark Rutten VVD sai vain 63 paikkaa.

Maanviljelijöiden kansalaisliike tulee saamaan paljon paikkoja myös toukokuussa pidettävissä parlamentin ylähuoneen eli senaatin vaaleissa, koska nyt maakuntavaltuustoihin päässeet edustajat valitsevat vuorostaan senaattorit. Rutten hallituskoalition ennustetaan menettävän neljänneksen paikoistaan senaatissa.

"Kansanäänestys hallituksen suoriutumisesta"

Politico-nettilehti luonnehtii vaalien tulosta "kansanäänestykseksi Rutten hallituksen suosiosta" ja arvelee, että vaalitulos vaikeuttaa Rutten suunnittelemien päästöleikkausten toimeenpanoa. Käytännön toimenpiteet maatalouden typpipäästöjen leikkaamiseksi kuuluvat maakuntavaltuustojen päätösvaltaan, joten maanviljelijöiden kansalaisliikkeellä on hyvät mahdollisuudet kampittaa hallituksen suunnitelmia.

Maanviljelijöiden kansalaisliikkeen perustaja ja puheenjohtaja Caroline van der Plas oli itsekin ällistynyt puolueensa vaalivoiton suuruudesta. Hän aloitti puheensa vaalivalvojaisissa kysymällä kansainvälisesti, että "What the fuck" eli "mitä v*ttua täällä oikein tapahtui".

(jatkuu artikkelissa]

[Hatanpään lukio]

PS otetaan hallitukseen. Kokoomus ottaa ohjeensa Suomen ulkopuolelta ja Kokoomusta on nyt käsketty ottaa PS mukaan. Syy on siinä, että tuleva hallitus joutuu tekemään suuria leikkauksia ja se romahduttaa PS:n kannatuksen. Kokoomuksen kannatukseen se ei niin suuria vaikuta, koska ensinnäkin Kokoomuksen äänestäjät pitkälti tahtovatkin leikkauksia ja toisaalta Kokoomuksen kannatus pysyy yleensä aina melko hyvällä tasolla, tapahtui mitä tahansa. PS sen sijaan on paljon herkempi leikkauksille, sen äänestäjät reagoivat varmasti.

Kokoomus säilyttää oikeistohallituksessa kannatuksensa, koska niitä äänestetään Ullanlinnassa ja Munkkiniemessä. Eivät leikkaukset siellä tietenkään elämää hankaloita.

Persut romahtaa oikeistohallituksessa, koska niitä äänestetään Jakomäessä, Kihniössä ja Mouhijärvellä. Siellä ne leikkaukset tuntuu aika rivakasti.

Jos haluaa tehdä oikeistolaista talouspolitiikkaa ja samalla säilyttää kannatuksensa, kannattaa hankkia hyväosaisia äänestäjiä. Se vain on täysin tekemätön paikka puolueelle, jossa puheenjohtajatkin (sekä edellinen että nykyinen) ovat ihmisiä, jotka ovat löytäneet ensimmäisen oikean työpaikkansa vasta 40-vuotiaana. Ei sellaisilla ole nettomaksajien silmissä mitään uskottavuutta. Siksi persut on siellä Ullanlinnassa ja Munkkiniemessä aivan marginaalipuolue.

[Hatanpään lukio]

Fuusioidaan PS ja kepulit, Stadi-Lande-yhtenäisyyspuolueeksi, SYP eli Suomen yhtenäisyyspuolue.

Miten noista voi tehdä Stadi-Lande-yhdistelmäpuolueen, kun kumpikaan ei Stadissa pärjää edes vähää alusta? Lantavarvaspuolueitahan nuo ovat molemmat. Täällä kasvukeskuksissa persuilla ei ole mitään palaa, kun kaikki luku- ja laskutaitoiset lähtevät sieltä Kihniön ja Mouhijärven kaltaisista taantuvista perslävistä juuri persuja karkuun.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Kokoomus säilyttää oikeistohallituksessa kannatuksensa, koska niitä äänestetään Ullanlinnassa ja Munkkiniemessä. Eivät leikkaukset siellä tietenkään elämää hankaloita.

Persut romahtaa oikeistohallituksessa, koska niitä äänestetään Jakomäessä, Kihniössä ja Mouhijärvellä. Siellä ne leikkaukset tuntuu aika rivakasti.

Jos haluaa tehdä oikeistolaista talouspolitiikkaa ja samalla säilyttää kannatuksensa, kannattaa hankkia hyväosaisia äänestäjiä. Se vain on täysin tekemätön paikka puolueelle, jossa puheenjohtajatkin (sekä edellinen että nykyinen) ovat ihmisiä, jotka ovat löytäneet ensimmäisen oikean työpaikkansa vasta 40-vuotiaana. Ei sellaisilla ole nettomaksajien silmissä mitään uskottavuutta. Siksi persut on siellä Ullanlinnassa ja Munkkiniemessä aivan marginaalipuolue.

Että sellainen vasemmistopropagandan pläjäys tällä kertaa. Suurin osa suomalaisista tajuaa että taloutta on sópeutettava, jos ei haluta lisää talouskasvua. Taloutta on sopeutettava, vaikka SDP ja kokoomus olisi samassa hallituksessa. Persujen kannatuksella ei ole mitään hätää, jos pitävät omista kynnyskysymyksistä kiinni.