Energian hintakriisi

[ikuturso]

Juuri näin. Polttoaineiden verotus on aina perustunut siihen, että pitää verottaa koska fossiilinen polttoaine. Biodieselin myyntihinta ilman tuota veroa on selvästi alhaisempi kuin dieselin verotettu hinta. Sen osuuden lisääntymisen pitäisi siis alentaa pumppuhintaa.
Tosin, jos tässä maassa sähkö- ja kaasuautoista voidaan periä dieselveroa, niin mikään ei ole mahdotonta...

Ja lisäksi niin kauan kuin sähköenergiamme ei ole päästötöntä biopolttoaineita tehdään osin hiilivoimalla.

-i-

[haermae]

OK-asunnon tapauksessa, jos on vesikiertoinen lämmitys ja muu kuin maalämpö, vähän isommalla investoinnilla saisi maalämpöjärjestelmän asennettua. Olisi kannattavampi vaihtoehto.

Olisiko vesi-ilmalämpöpumppu kilpailukykyinen ja hyvä vaihtoehto verrattuna maalämpöön?

Molempia kaupataan toisilleen vaihtoehtoisina ratkaisuina, eikä toinen liene mistään periaatteellisesta syystä johtuen toista huonompi tai parempi.

Aiheesta löytyy hyvin tietoa esim. hakemalla "ilma-vesi maalämpö lämpöpumppu". Joitakin pointteja:

Maalämpö:
Alkuinvestoinniltaan kalliimpi, mutta tuo suuremmat säästöt lämmityksessä kuin ilma-vesi.
Tontilla pitää olla mahdollisuus kaivaa lämpökaivo (+vaatii toimenpideluvan).
Isommille rakennuksille parempi kuin ilma-vesi, n. 200 m2 tai enemmän.
Maaviileällä voi jossain määrin viilentää asuntoa kesällä, ilma-vesipumpulla ei.
Ei ulkoyksikköä.

Ilma-vesipumppu:
Halvempi investointi, nopeampi asentaa.
Ulkoyksikkö tuottaa jossain määrin melua, seinään kiinnitetettynä myös rakenteiden välityksellä sisälle.
Ulkoyksikön sulatuksen energia on pois lämmityksestä.
Ulkoyksikkö kerää jäätä alleen kun sulatustoiminto valuttaa huurteen kennosta vetenä maahan. Sitä joutuu poistamaan talven mittaan.


Molemmat toimivat sähköllä, joten jokaisessa OK-talossa pitäisi myös olla kunnollinen varaava tulisija. Jos vaikka sattuu niin onnettomasti, että tuuli- ja aurinkovoima pääsee kovimmilla pakkasilla vähän ehtymään.

Edit tarkennus: Tulisija pitäisi löytyä kaikista OK-taloista näillä leveysasteilla, jos ei ole aggregaattia tai muuta verkosta riippumatonta sähkönsyötön varmennusta.

Edit 2 tarkennus: Lähtökohta maalämmön tai ilma-vesipumpun hankkimiselle on, että rakennuksessa on vesikiertoinen lämmitys. Pelkkään käyttöveden lämmitykseen ovat minusta turhan kalliita investointeja molemmat, eivätkä edes järkeviä. Suurimman osan ajasta järjestelmä olisi tyhjän panttina, koska LV:n käyttö on hyvin impulssimaista.
Laittaa vaikka aurinkokeräimen tai pienen -kennosysteemin niin voi kesäisin esilämmitellä LV:tä sillä. Menee vähän pelle-peloton systeemiksi, joo.

Ilmalämpöpumpulla voi säästää lämmityskuluissa jos on sähkölämmitys.

[haermae]

...Jos biokomponentin lisääminen lisää itse polttoaineen hintaa, niin verotustahan voi alentaa, sillä biokomponentti on pääasiassa kotimainen. Sen tuottamisesta syntyy työn verotusta, yritysverotusta ja arvonlisäveroa. Näin ollen biokomponentin lisäystavoite lisää valtion verotuloja itse tuotteesta, jolloin se voidaan kompensoida lopputuotteen veroa laskelmalla.

Tässä kohtaa sitä aina herää, käy kusella ja päästää kissan ulos.
Ettäkö Valtio luopuisi saavutetusta edusta, liikenteen verottamisesta, jossa on korotuspotentiaaliakin vaikka kuinka paljon. Untahan se oli, tietenkin.

Yst.terv, väliaikainen autovero vm. 58.

[Tavan]

Molemmat toimivat sähköllä, joten jokaisessa OK-talossa pitäisi myös olla kunnollinen varaava tulisija. Jos vaikka sattuu niin onnettomasti, että tuuli- ja aurinkovoima pääsee kovimmilla pakkasilla vähän ehtymään.

Eikös tämä päde mihin tahansa lämmitysjärjestelmään? Jos sähköä ei ole niin mikään voima ei pumppaa vettä patteriverkossa, öljykattila simahtaa, jne.

[Dangr]

Maalämpö:
Alkuinvestoinniltaan kalliimpi, mutta tuo suuremmat säästöt lämmityksessä kuin ilma-vesi.
Tontilla pitää olla mahdollisuus kaivaa lämpökaivo (+vaatii toimenpideluvan).
Isommille rakennuksille parempi kuin ilma-vesi, n. 200 m2 tai enemmän.
Maaviileällä voi jossain määrin viilentää asuntoa kesällä, ilma-vesipumpulla ei.
Ei ulkoyksikköä.
...

Joskus miettinyt että taloon hankkisin maalämmön ja kesäisin lataisin lämpöä samoilla putkilla. Musta katto ja mustat putket keräisi kesäauringosta energiaa ja neste kiertäisi maaperää lämmittäen. Mikä mahtaisi olla hyöty? Talvella normaali 4C välittäjäaine olisikin 6C? 9C? Olisiko tuosta haittoja? Maaperän kuivuminen tai jotain?

https://en.wikipedia.org/wiki/Seasonal_thermal_energy_storage
https://blog.bosch-climate.fi/maalampo-8-myyttia

[artti]

Maaöljy, maakaasu, kivihiili muodostavat edelleenkin suurimman osan energian kokonaistarjonnasta Euroopassa, jota on vaikeata korvata säiden ja auringonpaisteen mukaan toimivilla sähköntuotantolaitteilla. Tehokkaat vakaasti sähköä tuottavat ratkaisut ovat fissioenergia ja fuusioenergia

Linkin kuvassa fuusion energiasisällöt verrattuna maaöljyyn, maakaasuun ja kivihiileen

https://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=11118.0;attach=165394;image

Politiikka väistelee maaöljyn, maakaasun, kivihiilen ehtymistä, joka on helppoa, kun maaöljyä, maakaasua, kivihiiltä vielä saisi, jollei geopolitiikka pelaisi pelejään, mutta miten politiikka toimii sitten, kun maaöljyn, maakaasun, kivihiilen ehtyminen konkretisoituu oikeasti, että miten politiikka väistelee maaöljyn, maakaasun, kivihiilen ehtymistä siinä vaiheessa, kun maaöljyn, maakaasun, kivihiilen ehtyminen konkretisoituu!!!

IEA sivulta omalla luvalla ruutukaappaus havainnollistamaan maaöljyn, maakaasun, kivihiilen merkittävää roolia Euroopan kokonaisenergiantarjonnassa

https://www.iea.org/regions/europe

[Totti]

OK-asunnon tapauksessa, jos on vesikiertoinen lämmitys ja muu kuin maalämpö, vähän isommalla investoinnilla saisi maalämpöjärjestelmän asennettua. Olisi kannattavampi vaihtoehto.

Olisiko vesi-ilmalämpöpumppu kilpailukykyinen ja hyvä vaihtoehto verrattuna maalämpöön?

Molempia kaupataan toisilleen vaihtoehtoisina ratkaisuina, eikä toinen liene mistään periaatteellisesta syystä johtuen toista huonompi tai parempi.

Aiheesta löytyy hyvin tietoa esim. hakemalla "ilma-vesi maalämpö lämpöpumppu". Joitakin pointteja:

Maalämpö:
Alkuinvestoinniltaan kalliimpi, mutta tuo suuremmat säästöt lämmityksessä kuin ilma-vesi.
Tontilla pitää olla mahdollisuus kaivaa lämpökaivo (+vaatii toimenpideluvan).
Isommille rakennuksille parempi kuin ilma-vesi, n. 200 m2 tai enemmän.
Maaviileällä voi jossain määrin viilentää asuntoa kesällä, ilma-vesipumpulla ei.
Ei ulkoyksikköä.

Maalämmön osalta on myös syytä muistaa, että se ei ensisijaisesti ole tarkoitettu vain käyttöveden lämmittämiseen vaan sen varsinainen hyöty tulee vasta vesikiertoisen lämmityksen yhteydessä.
Lämmintä käyttövettä kun harvemmin käytetään niin paljon, että maalämpöön kannattaa sijoittaa jopa parikymmeniä tuhatta euroa pienehkön säästön aikaansaamiseksi. Maalämpö on siten hukkainvestointi ellei talossa ole vesikiertoista lämmitysjärjestelmää, jonka vettä maalämmöllä lämmitetään (ja siis siten koko taloa).

Jos talossa ei ennestään ole vesikiertoista lämmitystä se pitää rakentaa, joka on urakkana ihan oma tarinansa. Käytännössä se tarkoittaa, joko lattioiden repimistä auki vesikiertoiselle lattialämmitykselle (talosta riippuen erinomaisen suuri hanke, jossa oviakin voi joutua alkaa nostelemaan) tai seinäpatterien asentamista, joiden putket vedetään seiniä pitkin. Ensimmäinen on luonnollisesti erittäin suuri projekti, toinen hieman pienempi, mutta voi silti olla työläs toteuttaa jos talossa on paljon hankalia seinä.

Henkilökohtaisesti olen skeptinen vesikiertoiselle lattialämmitykselle koska lattian sisällä piilossa kiertää vettä. Mahdollinen vuoto putkissa tarkoittaa käytännössä lattiarakenteiden ja usein myös alaseinien tuhoutumista eli hyvin laajaa remonttia ja pahimmassa tapauksessa koko talon tuhoutumista lahoon ja homeeseen jos ongelma on pysynyt piilossa pitkään.

Ilma-vesipumppu voi tällöin olla järkevämpi investointi etenkin jos tyytyy käyttämään sitä huoneilman ja käyttöveden lämmittämiseen, jolloin muita rakennelmia tarvitaan vähän.

[haermae]

Molemmat toimivat sähköllä, joten jokaisessa OK-talossa pitäisi myös olla kunnollinen varaava tulisija. Jos vaikka sattuu niin onnettomasti, että tuuli- ja aurinkovoima pääsee kovimmilla pakkasilla vähän ehtymään.

Eikös tämä päde mihin tahansa lämmitysjärjestelmään? Jos sähköä ei ole niin mikään voima ei pumppaa vettä patteriverkossa, öljykattila simahtaa, jne.

Noinhan se on.

[Dangr]

 

[tweet]1473737062557835271[/tweet]
https://mobile.twitter.com/WallStreetSilv/status/1473737062557835271

[Golimar]

  x 1 000 000

X

BELGIA aikoo luopua ydinvoiman energiakäytöstä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Maan nykyiset ydinvoimalat ajetaan hallituksen päätöksellä alas vuoteen 2025 mennessä.

Seitsemän puolueen hallituskoalitio kiisteli aiheesta viikkojen ajan. Vihreä puolue ajoi pitäytymistä vuonna 2003 kirjatussa laissa, joka edellyttää maalta ydinvoiman luopumis­suunnitelmaa. Ranskankielinen liberaalipuolue taas tahtoi maan kahden uusimman reaktorin pysyvän toiminnassa.

Keskustelut jatkuivat läpi torstain vastaisen yön, jonka jälkeen asiassa saavutettiin kompromissi

X

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008496701.html

[JoKaGO]

x 1 000 000

X

BELGIA aikoo luopua ydinvoiman energiakäytöstä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Maan nykyiset ydinvoimalat ajetaan hallituksen päätöksellä alas vuoteen 2025 mennessä.

Seitsemän puolueen hallituskoalitio kiisteli aiheesta viikkojen ajan. Vihreä puolue ajoi pitäytymistä vuonna 2003 kirjatussa laissa, joka edellyttää maalta ydinvoiman luopumis­suunnitelmaa. Ranskankielinen liberaalipuolue taas tahtoi maan kahden uusimman reaktorin pysyvän toiminnassa.

Keskustelut jatkuivat läpi torstain vastaisen yön, jonka jälkeen asiassa saavutettiin kompromissi

X

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008496701.html

Nyt sitten rakentamaan lisää ydinvoimaloita Suomeen ja riittävän järeä merikaapeli  Saksan kautta Belgiaan niin voidaan pumpata ylijäämäsähkömme hyvään hintaan Belgiaan (Saksaan) kun siellä päin on tyyntä. Eivätkä ruotsalaiset voisi asialle mitään 

[Lalli IsoTalo]

https://www.hs.fi/talous/art-2000008487538.html

Osa sähkönmyyjistä on lopettanut määrä­aikaisten sopimusten myymisen suurten riskien takia

Monet kuluttaja-asiakkaat ovat pyrkineet viime viikkoina ja kuukausina vaihtamaan määräaikaisiin sähkösopimuksiin.

Niidenkin hinnat ovat kuitenkin kohonneet rajusti aivan viime viikkoina. Kuluttajille myytävien kahden vuoden sopimusten kilowattitunnin hinnat vaihtelivat maanantaina eri yhtiöillä noin 8–11 sentin välillä. Se on menneiden vuosien hintatasoon nähden jopa kaksinkertainen hinta.
...
Futuurihinnat ovat kohonneet niin korkeiksi, että osa sähkökauppiaista on lopettanut kahden vuoden määräaikaisten sopimusten myymisen kokonaan.

"Me myymme niitä edelleen, mutta hinnat ovat aivan hurjia sekä kuluttajan että sähkönmyyjän kannalta. Nyt jos ostaa futuurimarkkinoilta sähköä kahdeksi vuodeksi, verollinen hinta on yli kymmenen senttiä kilowattitunnilta", Vattenfallin markkina-asiantuntija Peter Strandberg sanoo.

Käytännössä valtaosa sähköstä myydään pitkäaikaisilla kiinteähintaisilla sopimuksilla. Jos EU saa järkeä toimintaansa (heh heh  ), niin sähkön spothinta palaa takaisin normaaliksi ensi keväänä.

Kotimaan Energian sopimukseni päättyy pian. Kävin tsekkaamassa optioni:

a) Nettodiili 24 kk =
- välityshinta 0,19 snt/k>Wh +
- pörssisähkön välityshinta +
- perusmaksu 3,99 €/kk

b) Hyvä Diili 24kk
- Kiinteä kWh-hinta koko sopimuskauden 10,99 snt/k>Wh
- Sähkötunti-etu: 1 h = 0 € joka päivä

Helenillä suunnilleen sama hinta.

[JoKaGO]

Tämmöinen. On sitä ennenkin osattu ampua itseään jalkaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ignalinan_ydinvoimalaitos

Wikipediasta: "Ignalinan ydinvoimalaitos on Liettuan koillisosissa sijaitseva, nyttemmin suljettu ydinvoimala, joka oli toiminnassa vuosina 1983–2009. Se oli maan ainoa ydinvoimala.

...

Liettuan valtiosta tuli voimalaitoksen omistaja itsenäistymisen jälkeen vuonna 1991. Ignalinan sulkeminen oli yksi avainkysymyksistä Liettuan EU-jäsenneuvotteluissa. Vuonna 2000 päätettiin Ignalinan ykkösreaktorin sulkemisesta vuonna 2005 ja kakkosreaktorin sulkemisesta vuonna 2009. Viimeinen reaktori suljettiin 31. joulukuuta 2009.[1]

...

Voimala tuotti noin 70 prosenttia Liettuan sähköenergiantarpeesta. Sulkemisen jälkeen maasta tuli riippuvainen fossiilisista polttoaineista, joista puolet joudutaan tuomaan Venäjältä.[3]

Toimintavuotensa aikana Ignalinan ydinvoimala tuotti kahdella yksiköllään yhteensä noin 307,9 miljardia kWh sähköä. Tästä 2004 suljetun ykkösyksikön osuus oli noin 136,9 miljardia kWh ja 2009 suljetun kakkosyksikön noin 170,2 miljardia kWh.[2]"

Boldaus minun.

No, Ignalinan voimala oli tyyppiä Tshernobyl, mutta hyvinhän tuo kukkui, kun siellä ei kokeiltu ottaa pois suojalukituksia ja unohtaa niitä pois-asentoon.

[Golimar]

Liettua halusi €Urostoliittoon tukiaisten vuoksi ja toisekseen halusi päästä eroon venäläisistä, ukrainalaisista jne. Sulkemalla Ignalinan tuli periaatteessa kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

Visaginas: Lithuania's Nuclear Town 🇱🇹
https://www.youtube.com/watch?v=KI2VHBelyXI

[Penan kaveri Eki]

Tää on nyt peli joka päättyy huonosti kun Dieterillä, Françoise:lla ja Pablolla loppuu pelimerkit pitää kämppäänsä lämpimänä.
[tweet]1473767410884829184[/tweet]

Lisäksi LNG:n hinta nousee nyt pilviin.

Myös amerikoissa ollaan ahtaalla:

New England winter gas prices surge as global LNG market tightens

https://www.spglobal.com/platts/en/market-insights/latest-news/natural-gas/122121-new-england-winter-gas-prices-surge-as-global-lng-market-tightens

[JoKaGO]

Tämä sylettää niin peijoonisti. Miksi valtiot, jotka itse tuottavat kaasua, nostavat kotimarkkinoiden kuluttajahintoja maailman markkinahintojen mukaisesti. No, kiitos globalisaatio tästäkin.

[Luotsi]

Tää on nyt peli joka päättyy huonosti kun Dieterillä, Françoise:lla ja Pablolla loppuu pelimerkit pitää kämppäänsä lämpimänä.

No mutta sitä vartenhan on keksitty tukipaketit! Artisti maksaa...

[Golimar]

Tää on nyt peli joka päättyy huonosti kun Dieterillä, Françoise:lla ja Pablolla loppuu pelimerkit pitää kämppäänsä lämpimänä.

No mutta sitä vartenhan on keksitty tukipaketit! Artisti maksaa...

Ja maksaja tiedetään, kertaluonteinen, ainutlaatuinen ja ajallisesti rajattu elpymispaketti.

https://hommaforum.org/index.php/topic,51757.msg3377637.html#msg3377637

[Tunkki]

Ilman sähköä toimivia vesikierto-lämmityssysteemejä rakennettiin ja paljon. Taikasana on tässä vapaakierto.

Itse asun -47 valmistuneessa RM-talossa jonka alkuperäinen lämmityssysteemi oli kivihiilellä pelaava kattila ja vapaakiertoinen lämmityssysteemi. Tarkoittaa että kaikille pattereille tulee vähintään tuumainen rautaputki. Noissa isoissa putkissa lämpöeroon perustuva vapaakierto toimi ilman mitään pumppua.

Kuusikymmentäluvulla korvasivat kivihiilen öljypolttimella, sama kattila. Kasarin alussa se porsi, ja piti laittaa uusi kattila. Tämän uuden teniikan myötä vasta saapui kiertovesipumppu systeemiin.

[Totti]

Tää on nyt peli joka päättyy huonosti kun Dieterillä, Françoise:lla ja Pablolla loppuu pelimerkit pitää kämppäänsä lämpimänä.

No mutta sitä vartenhan on keksitty tukipaketit! Artisti maksaa...

Jos olisi taipuvainen salaliittoteorioihin voisi luulla, että energian hintaa nostatetaan tahallaan poliittisilla päätöksillä, jotta saataisiin veruke jakaa tukia ns. "energiaköyhille" luodakseen uuden tukiaisriippuvaisen luokan, jota vasemmisto voi hallita pitämällä kiinni heidän rahoistaan.

Tästä yhtälöstä ainakin seuraavat asiat ovat jo toteutuneet:

- Energian hintaa on korotettu poliittisin päätöksin.
- "Energiaköyhät" on tunnistettu EU:ssa.
- "Energiaköyhille" on ehdotettu tukia maksettavaksi ("elvytyspaketeista").
- Joissain EU-maissa "energiaköyhille" on jo maksettu tukia.

Vain vasemmiston pyrkimys luoda tukiriippuvainen luokka on jäänyt ääneen lausumatta, joten ehkä tämä onkin vain harhainen salaliittoteoria ... 

[P]

Ilman sähköä toimivia vesikierto-lämmityssysteemejä rakennettiin ja paljon. Taikasana on tässä vapaakierto.

Itse asun -47 valmistuneessa RM-talossa jonka alkuperäinen lämmityssysteemi oli kivihiilellä pelaava kattila ja vapaakiertoinen lämmityssysteemi. Tarkoittaa että kaikille pattereille tulee vähintään tuumainen rautaputki. Noissa isoissa putkissa lämpöeroon perustuva vapaakierto toimi ilman mitään pumppua.

Kuusikymmentäluvulla korvasivat kivihiilen öljypolttimella, sama kattila. Kasarin alussa se porsi, ja piti laittaa uusi kattila. Tämän uuden teniikan myötä vasta saapui kiertovesipumppu systeemiin.

Ja toimii se kumpuamalla uudellakin kattilalla.
Suntti vaan selälleen manuaalisesti.

[insinörtti]

Ilman sähköä toimivia vesikierto-lämmityssysteemejä rakennettiin ja paljon. Taikasana on tässä vapaakierto.

Itse asun -47 valmistuneessa RM-talossa jonka alkuperäinen lämmityssysteemi oli kivihiilellä pelaava kattila ja vapaakiertoinen lämmityssysteemi. Tarkoittaa että kaikille pattereille tulee vähintään tuumainen rautaputki. Noissa isoissa putkissa lämpöeroon perustuva vapaakierto toimi ilman mitään pumppua.

Kuusikymmentäluvulla korvasivat kivihiilen öljypolttimella, sama kattila. Kasarin alussa se porsi, ja piti laittaa uusi kattila. Tämän uuden teniikan myötä vasta saapui kiertovesipumppu systeemiin.

Ja toimii se kumpuamalla uudellakin kattilalla.
Suntti vaan selälleen manuaalisesti.

On myös järjestelmiä, joissa TEG-elementti tekee pienen määrän sähköä vesi- ja tulitilan välisestä lämpötilaerosta. Tuolla sähköllä kiertovesipumppu ja mahdollinen ilman/palokaasujen puhallus toimivat ilman ulkopuolista sähköenergiaa tai varavoimaa. Järjestelmä on siis täysin itsenäinen.

[RP]

[tweet]1474588959556587521[/tweet]

[ikuturso]

Eikö kenellekään muulle tullut mieleen?

Pätee muuhunkin energian hintakehitykseen.

-i-

[Kallan]

En tiedä, onko EU:ssa irtaannuttu täysin todellisuudesta vai perustuuko nollaenergiaintoilu sitten Etelä-Euroopan rakennustyyliin: 1-lasiset ikkunat ja olemattomat eristeet. Kallis lasku kaiketi tulossa?

Euroopan komissio julkaisi direktiivin korjausehdotuksen: Kaikki talot nollapäästöisiksi vuoteen 2050

Euroopan komission julkaisi 15.12. 2021 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuutta säätelevän direktiivin muuttamisesta. Ehdotus on osa komission 55-ilmastopakettia. Se sisältää nykytoimien tehostamista ja uusia avauksia, joiden yhteisvaikutuksena on tarkoitus vähentää EU:n päästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Suomessakin pitäisi 15 % rakennuksista energiakorjata vuoteen 2030 mennessä.

...

Rakennusten energialuokkien muuttaminen esimerkiksi Suomessa voisi tarkoittaa sitä, että 15 prosenttia nykyisistä asuinrakennuksista pannaan luokkaan G, josta ne olisi sitten vuoteen 2030 mennessä korjattava vähintään luokkaan F ja 2033 mennessä luokkaan E.

...

Tähän asti Suomessa on lähdetty siitä, että meillä on eurooppalaisittain korkeatasoiset rakennukset, joista alimpiin energialuokkiin ei kuulu oikeastaan yksikään.

Enää ei tällainen päätelmä komissiolle kelpaisi. Ehdotuksen mukaan jokaisen maan on luokiteltava maansa rakennukset uudelleen energialuokkiin rakennuksille tehtävän energialaskelman mukaan.

...

Uusi vaatimus voisi pikaisen laskelman mukaan edellyttää sitä, että Suomen 1,1, miljoonasta asutusta pientalosta 165 000 pitää korjata vähemmän energiaa kuluttaviksi vuoteen 2030-2033 mennessä.

...

Vuoteen 2030 mennessä kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä; uusien julkisten rakennusten on oltava päästöttömiä jo vuoteen 2027 mennessä.

...

Asuin- ja liikerakennuksiin on asennettava sähköajoneuvojen latausjärjetelmät.

Lähde: https://rakennusmaailma.fi/euroopan-komissio-julkaisi-direktiivin-korjausehdotuksen-kaikki-talot-nollapaastoisiksi-vuoteen-2050/

Ottaen huomioon Suomen keskimääräisen palkkatason ihmettelen, että kuinkahan monella on varaa tällaiseen yllättävään remontointiin... ja miten innokkaasti valtio ja/tai EU osallistuu tällaisen remontoinnin tukemiseen vai oletetaanko että EU:n orjat vaan itse korjaavat kaiken maksaen koko lystin itse. Ja että mitenköhän tunnollisesti täällä tilastoidaan nuo toteumat, vs. jossain Etelä-Euroopassa (Pedro antaa rahaa tarkastaja Luigille ja rakennus merkataan korjatuksi?).

[haermae]

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008487348.html

Ikuinen sähköale
Norjan vesivoimakunnat rikastuvat sähkön hintapiikkien ansiosta.

Huippukallis sähkö on pakottanut Norjan hallituksen jakamaan tukirahaa hintapiikeistä pahimmin kärsiville. Sähköä yleensä melko huolettomasti käyttävät norjalaiset ovat myös joutuneet muuttamaan kulutustottumuksiaan rajusti.

Näin ei ole kuitenkaan tarvinnut tehdä Tokken kunnassa, runsaan kolmen tunnin ajomatkan päässä Oslosta. Pikkukunnan tuvissa on lämmintä, valot palavat eikä kenenkään tarvitse pihistellä sähkössä.

Vesivoimakunta Tokkessa sähkön kokonaishinta ei koskaan ylitä 50:tä äyriä eli noin viittä senttiä kilowattitunnilta. Tokken ulkopuolella sähkön hinta on kalleinta alkuillasta, jolloin niin sanottu spot-hinta saattaa nousta yli neljään kruunuun eli noin 40 senttiin kilowattitunnilta.
...
Norja tuottaa vesivoimalla yli 90 prosenttia sähköstään. Ulkomaiset yritykset kiinnostuivat Norjan jokien ja koskien hyödyntämisestä 1900-luvun alussa, mutta vesiaarteidensa arvon tunteneet norjalaiset poliitikot säätivät pikavauhtia lain, jonka ansiosta vesivoima pysyi norjalais­omistuksessa ja jonka seurauksena vesivoimakunnat saivat erikoisasemansa.

Lain mukaan vesivoimaloiden omistajien on myytävä kymmenen prosenttia sähköstä tuotantohintaan kunnalle. Tarkoituksena oli taata paikalliselle väestölle edullista sähköä ja kompensoida vesivoiman rakentamiseen liittyviä haittoja, kuten jokien kuivumista, kalastuselinkeinon heikkenemistä ja jääolosuhteiden huononemista.

"Tokkessa on 1980-luvulta noudatettu enimmäishintaa, jonka kunnanvaltuusto määrittää jokaiselle budjettivuodelle", kertoo Tokken kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jarand Felland.

Tänä vuonna hinta on 37 äyriä, jonka päälle tulevat arvonlisävero ja siirtomaksut eli yhteensä lähes 50 äyriä.

Tokken vesivoimala aloitti toimintansa 1960-luvulla, joten suuret investoinnit on maksettu aikoja sitten ja tuotantokustannukset ovat pienentyneet.

"Tuotantohinta on nyt 10–12 äyriä kilowattitunnilta", Felland sanoo.

Koronapandemia ja sähkön huima hinta ovat tehneet Tokken kaltaisista paikkakunnista houkuttelevia sekä ihmisille että yrityksille.

Saako noinkin muka tehdä. Eikö kriittisiä resursseja ja toimintoja olekaan pakko saattaa ulkomaisten yhtiöiden omistukseen kiitoskaupalla, kuten Suomessa on tehty.

Tytti Tuppurainen, käypä kiireesti valistamassa norskien päättäjiä tuollaisen omat kuntalaiset ensin -ajattelun vaarallisuudesta.

[RP]

Nimelliskapasiteetiltaan vähän runsaat 4GW (kolme reaktoria eri paikoissa) ydinsähkön tuotantoa sammutettiin Saksassa uudenvuoden aattona. Lopulle on käymässä samoni alkaneena vuonna
https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-12-31/germany-shuts-down-half-of-its-remaining-nuclear-plants?

Berlin (AP) -- Germany on Friday shut down half of the six nuclear plants it still has in operation, a year before the country draws the final curtain on its decades-long use of atomic power.

The decision to phase out nuclear power and shift from fossil fuels to renewable energy was first taken by the center-left government of Gerhard Schroeder in 2002. His successor, Angela Merkel, reversed her decision to extend the lifetime of Germany's nuclear plants in the wake of the 2011 Fukushima disaster in Japan and set 2022 as the final deadline for shutting them down.

The three reactors now being shuttered were first powered up in the mid-1980s. Together they provided electricity to millions of German households for almost four decades.

One of the plants — Brokdorf, located 40 kilometers (25 miles) northwest of Hamburg on the Elbe River — became a particular focus of anti-nuclear protests that were fueled by the 1986 Chernobyl catastrophe in the Soviet Union.

The other two plants are Grohnde, 40 kilometers south of Hannover, and Gundremmingen, 80 kilometers (50 miles) west of Munich.

[simppali]

Vihersiirtymä vaikuttaa...

https://yle.fi/uutiset/3-12260983

Polttoaineen hinnankorotukset veivät kannattavuuden
Soisalon Liikenteen toimitusjohtaja Ilkka Nissinen laskee, että vuoden aikana tapahtunut dieselin kallistuminen on nostanut yhtiön polttoainelaskua yli puolella miljoonalla eurolla.

Pelkästään vuodenvaihteessa voimaan tullut biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen kasvu nosti dieselin hintaa 11 sentillä litralta. Jyväskylän ja Joensuun väliä kulkevan yhden linja-autovuoron tuotantokustannukset nousivat samalla sadoilla eurolla. Lipputuloilla kasvaneita kuluja ei peitetä.

– Jos rahtia kulkisi linja-autoissa normaalisti ja asiakkaita olisi autossa koko ajan vähintään kymmenen, menisimme kipurajoilla, laskee toimitusjohtaja Ilkka Nissinen.

Hienoa hallitus, kohta kai liikutaan joukkoliikenteen osalta ryhmäpotkukelkoilla.

[simppali]

Yle uutisoi sähkön hinnasta..

https://yle.fi/uutiset/3-12267729

Lapissa yli 20 000 omakotitaloa lämpenee sähköllä. Yksi niistä on iso rovaniemeläinen rintamiestalo, jossa asuvat Anitta Filppa perheineen. Talossa on suorasähkö, joka lämmittää huoneiden lämpäpattereissa kiertävän veden.

Tavallista kylmemmän joulukuun sähkölasku oli Filpalle järkytys, vaikka uutisia seuranneille oli selvää, että totuttua kalliimpi lasku on luvassa.

– Ensiksi purskahdin nauruun, mutta sitte tulikin epätoivo, että onko tämä ihan tosi, Filppa sanoo.

Summa oli yli 1100 euroa. Tavallisesti talvikuukausien lasku on ollut 600 euron paikkeilla.

Häntä mietityttää, millä summan maksaa. Ja lisääkin maksettavaa on tulossa: joulukuun siirtolasku on vielä matkalla.

Seuraava kommentti laittoi kulmat kurttuun, miten maalämpöön siirtyminen kuittaa lämmityksen kustannukset "muutamassa vuodessa",, n. 22.000€ maksoi maalämpöön siirtyminen, käsitteenä "muutama vuosi" on mielestäni 2-3 vuotta.

Saarenkylä-Rovaniemen omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Aula vaimoineen muutti omakotitalonsa öljy- ja puukeskuslämmityksen maalämmöksi vuosi sitten.

Öljy- ja puulasku putosi nollaan, mutta sähkön kallistuminen näkyy. Lämpö pumpataan sähkön voimalla maan uumenista.

– Marras-joulukuun sähkölasku oli yllätys. Se nousi usealla satasella siitä, mihin olemme tottuneet, Aula sanoo.

Suorasta pörssisähköstä koitui nyt kovempi lasku kuin niillä, jotka olivat aikanaan tehneet kiinteän sopimuksen. Aulan mukaan siirtyminen maalämpöön oli silti viisasta, koska öljykin on kallistunut. Investointi tulee maksettua muutamassa vuodessa.

Jos ja kun Aula on erittäin varakas, niin hän voi maksaa maalämpöinvestoinnin kai käteisellä, mutta ei maalämpö lämmitysmuotona ole mikään sateentekijä tai puujumala, en ymmärrä miten Aula saa kuitattua "muutamassa vuodessa"  maalämmöllä lämmitämisen vrt. muut lämmitys muodot...tarttis nähdä jonkinlainen laskelma ,miten tuo onnistuu.

[Uuno Nuivanen]

Yle uutisoi sähkön hinnasta..

https://yle.fi/uutiset/3-12267729

Ruotsissa ja Norjassa valtio on tukenut kotitalouksia, mutta Suomessa siihen ei välttämättä ole varaa.

Hienoa että meillä on kuitenkin varaa tukea eteläeurooppalaisia kotitalouksia miljardeilla euroilla.