Energian hintakriisi

[Vesa Heimo]

Hienoa että meillä on kuitenkin varaa tukea eteläeurooppalaisia kotitalouksia miljardeilla euroilla.

Paljonko muuten tänä vuonna Suomi on maksanut eteläeurooppalaisille kotitaluksille tukea?

Ja hitto, jos joku ottaa itselleen rahallisesti epäedullisen sähköliittymän, niin miten se on hallituksen vika  Eikö mitään vastuuta ole enää ihmisillä itsellään

Et jos sähkölasku on liian kallis niin osta sähköä halvemmalta tuottajalta. Ihan sama kun valitaisi että puhelinliittymä on liian kallis. No öö... kilpailuta se  ja mielellään ajoissa.

Aina kun tulee jossain hinnannousut niin kommunistit syyttää kaikkia muita paitsi itseään.

[viitasopuli]

Äspeedeeläinen  ei mulla muuta

[haermae]

Et jos sähkölasku on liian kallis niin osta sähköä halvemmalta tuottajalta. Ihan sama kun valitaisi että puhelinliittymä on liian kallis. No öö... kilpailuta se  ja mielellään ajoissa.

Halvemman löytäminen on näinä päivinä - muotisanaa käyttääkseni - haasteellista. Kaikki toimijat ovat nostaneet kaikkien sopimustyyppien hintoja. Osa on lopettanut aiemmin edullisten määräaikaisten sopimusten tekemisen kokonaan. Sopimuksia myös muutellaan yksipuolisesti.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a292cf00-57aa-467c-93a2-b905236a7909

Jukka ennakoi sähkön hinnannousua ja teki hintakattosopimuksen: sitten luukusta kolahti tyly kirje

Sähköyhtiö Oomi lakkauttaa hintakattosopimukset. Asiakkaat ovat käärmeissään.

Piirainen luotti aiemmin pörssisähköön. Viime kevätkesänä hän kuitenkin ennakoi sähkön hinnannousua ja otti Oomilta sopimuksen, jossa oli hintakatto. Pörssisähkön hinta nousi poikkeuksellisen korkeaksi joulukuun alkupuolella.

Vuoden vaihteessa Piiraisen kotiin tuli Oomilta kirje. Siinä yhtiö ilmoittaa "yhtenäistävänsä tuotteita" ja lakkauttavansa hintakattomallisen sopimuksen.

Piirainen ennekoi hinnannousun puolella vuodella, mutta eipä auttanut mitään.

Ilman omaa tuotantoa toimivista kepuli-halpa-operaattoreista yksi meni jo konkurssiin. Muita halvemmalla ei voi myydä, ainakaan kovin kauan.
Noiden kepuleiden taktiikkahan on kikkailla sahkonhinta.fi:hin muita paljon halvempi hinta näkyviin, mutta kun katsoo yksityiskohdat, hinta nousee lähes muiden tasalle.

Edit: Huomattavan kalliita vaihtoehtojakin toki on, mutta viimeksi kun katsoin, 10+ halvinta vaihtoehtoa oli vuosikustannukseltaan muutaman kympin vaihteluvälin sisällä.

Edit2: Lisäksi sähkölaskusta on ~2/3 siirtomaksua, johon ei voi vaikuttaa. Itke ja maksa.


Puhelinliittymien hintoja olen myös aina välillä vilkuillut, ja ylläettäen & sattumalta kaikki operaattorit tarjoavat tarvitsemani tyyppistä liittymää hintaan 29,90 €.

[insinörtti]

Et jos sähkölasku on liian kallis niin osta sähköä halvemmalta tuottajalta. Ihan sama kun valitaisi että puhelinliittymä on liian kallis. No öö... kilpailuta se  ja mielellään ajoissa.

Siirtoyhtiötä ei voi kilpailuttaa ja sen osuus on 80-100% meikäläisen sähkölaskusta. Yhtenä talvikuukautena oli niin suuri kulutus, että siirtoyhtiön osuus oli ainoastaan 76%, mutta se oli poikkeuksellinen tilanne.

[Viimeinen linja]

Olen päättänyt hankkia ja asentaa (itse) aurinkopanelit, en saa sijoitusta kannattamaan vaikka kuinka lasken mutta nyt syyt ovat muualla. Perustelen hankintaa myös sillä itselleni että olen aikoinaan vetänyt viinaa parin viikon putkia, hyöty nolla. Ostin juuri tarpeisiini nähden liian kalliin auton, koska vaan halusin. Nyt haluan aurinkopanelit ja ostan ne ei siinä sen kummempaa.

[Dangr]

Energiatilanne nyt.

Kulutus Suomessa 10 399 MW
Tuotanto Suomessa 8 847 MW
Vesivoima 1 195 MW
Ydinvoima 2 800 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 1 113 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 973 MW
Tuulivoima 2 672 MW
Aurinkovoima 16 MW
Muu tuotanto 74 MW
Tuonti - / vienti + (netto) −1 552 MW

Sähkön hinta Suomessa 16,29 €/MWh

Kulutetun sähkön CO₂-päästöarvio 70 gCO2/kWh

Vaihtelee aikalailla. Nyt ne joilla, on pörssisähkö säästävät verrattuna niihin joilla on hinnallinen sopimus.

[Jaska Pankkaaja]

Kokoomusministerit: Fortumin myynti hyvä ja turvallinen ratkaisu
Kokoomusministerit Katainen ja Vapaavuori puolustavat Fortumin sähköverkon myyntiä.

Kataisen mukaan kauppa ei myöskään nosta sähkönsiirron hintaa asiakkaille, koska sähkönsiirtoa ja sen hinnoittelua säädellään tarkasti.

Samoilla linjoilla on elinkeinoministeri Vapaavuori.

- Verkkoyhtiöille on määrätty tuoton yläraja, joten mitään hintapiikkiä ei pystytä edes rakentamaan, kommentoi Vapaavuori energianeuvostosta Brysselistä.

Vapaavuori, jonka mukaan huoltovarmuus on "elintärkeä asia", korostaa valtion pitävän hallussaan strategisesti merkittävät Finngridin kantaverkot myös vastaisuudessa.

Hän sanoo kaupan osoittavan Suomen olevan houkutteleva investointikohde. Valtion ei Vapaavuoren mielestä olisi kannattanut verkkoon panostaa, sillä se ei tuota uusia työpaikkoja eikä verotuloja.

Todellakin, houkutteleva investointikohde. Kansalta voidaan lypsää rahaa välttämättömyyshyödykkeestä.

Jyrki Katainen on vuoden 2020 alusta Sitran yliasiamies. Saisinko näin veronmaksajana nähdä mitä kuuluu tuon yliasiamiehen tehtävänkuvaukseen ja päivittäiseen työhön? Mitkä ovat indikaattorit, joilla hänen katsotaan onnistuneen työssään? Voinko minä hakea Sitran yli-, ali-, tai vaikka vittu sivuasiamiehen tehtävää ja missä niiden avautumisesta kerrotaan?

***

Koko Sitra on täysin turha korruptiohimmeli. Sitran tehtävä:

»Rahaston tavoitteena on edistää Suomen vakaata ja tasapainoista kehitystä, talouden määrällistä ja laadullista kasvua sekä kansainvälistä kilpailukykyä ja yhteistyötä toimimalla erityisesti sellaisten hankkeiden toteuttamiseksi, jotka vaikuttavat kansantalouden voimavarojen käyttöä tehostavasti tai tutkimuksen ja koulutuksen tasoa kohottavasti taikka jotka selvittävät tulevaisuuden kehitysvaihtoehtoja.»

Eli työntää veronmaksajien rahaa kaverikapitalistisiin hankkeisiin.

Muistetaan nyt kuitenkin tässä kohtaa ettei katiainen ja kokoomus ole vaatineet loislääkettä pakolliseksi kaikille kuten perusssuomalisten Ano!

Minä ainakin äänestelen sirpapietikäistä koska olen ylioppilasmerkonooomi ja kokoomus.

[Luotsi]

Energiatilanne nyt.

Kulutus Suomessa 10 399 MW
Tuotanto Suomessa 8 847 MW
Vesivoima 1 195 MW
Ydinvoima 2 800 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 1 113 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 973 MW
Tuulivoima 2 672 MW
Aurinkovoima 16 MW
Muu tuotanto 74 MW
Tuonti - / vienti + (netto) −1 552 MW

Sähkön hinta Suomessa 16,29 €/MWh

Kulutetun sähkön CO₂-päästöarvio 70 gCO2/kWh

Vaihtelee aikalailla. Nyt ne joilla, on pörssisähkö säästävät verrattuna niihin joilla on hinnallinen sopimus.

Jep nyt kannattaa nauttia halvasta sähköstä. Huomenna on vuorossa paluu arkeen 

[ikuturso]

Energiatilanne nyt.

Kulutus Suomessa 10 399 MW
Tuotanto Suomessa 8 847 MW
Vesivoima 1 195 MW
Ydinvoima 2 800 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 1 113 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 973 MW
Tuulivoima 2 672 MW
Aurinkovoima 16 MW
Muu tuotanto 74 MW
Tuonti - / vienti + (netto) −1 552 MW

Sähkön hinta Suomessa 16,29 €/MWh

Kulutetun sähkön CO₂-päästöarvio 70 gCO2/kWh

Vaihtelee aikalailla. Nyt ne joilla, on pörssisähkö säästävät verrattuna niihin joilla on hinnallinen sopimus.

Jep nyt kannattaa nauttia halvasta sähköstä. Huomenna on vuorossa paluu arkeen 

Kaikki akut täyteen. Kännykät, battery packit, läppärit, auton akut, aku ankat, goprot, lämmitettävien pohjallisten akut, kaikki patterikaapissa olevat nicd ja nimh AA- ja AAA-akut vaikkei niitä käyttäisikään. Talviseisonnassa olevien moottoripyörien akut, kaikki makita-, dewalt ym. työkalujen akut nyt latinkiin. Älkää unohtako otsalamppuja, digikameroita, partakoneita, sähköhammasharjoja, shavereita, lihashuoltovasaroita, vibraattoreita ja womanizer prota.

Erämiehet myös taskulamput, fillarilamput, punapistetähtäimet, radiopuhelimet, perseenpäristimet ja suristimet.

Sitten tietysti sähköautot, mopot, potkulaudat ja fillarit töpseliin just nyt.

Kuinkahan paljon maailmassa kuluu energiaa, kun kaikki kotitalouksissa olevat akut hiljalleen itsepurkautuvat? Kuinkahan paljon koko maailman akkujen itsepurkaus tuottaa lämpöä ja lämmittää ilmakehää?
Kuinkahan paljon kaikki jouten seinissä olevat akkulaturit ja virtalähteet kuluttavat sähköä vain lämmitäkseen itse, eli siis joutokäyntienergia plus hyötysuhdehäviöt, ja paljonko tätä lämpöenergiaa syntyy maailmassa?

Akut ovat maailman syöpä. Akut ovat ilmestyskirjan peto. Tai jotain.

-i-

[Dangr]

Nyt ydinvoiman ja tuulivoiman tuotto sama 


Sähkön hinta Suomessa 149,96 €/MWh
Kulutus Suomessa 11 734 MW
Tuotanto Suomessa 10 358 MW
Vesivoima 2 122 MW
Ydinvoima 2 798 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 1 324 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 1 199 MW
Tuulivoima 2 798 MW
Aurinkovoima 0 MW
Muu tuotanto 118 MW
Tehoreservi0 MW
Tuonti - / vienti + (netto) −1 379 MW

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Nyt ydinvoiman ja tuulivoiman tuotto sama 


Sähkön hinta Suomessa 149,96 €/MWh
Kulutus Suomessa 11 734 MW
Tuotanto Suomessa 10 358 MW
Vesivoima 2 122 MW
Ydinvoima 2 798 MW
Yhteistuotanto (kaukolämpö) 1 324 MW
Yhteistuotanto (teollisuus) 1 199 MW
Tuulivoima 2 798 MW
Aurinkovoima 0 MW
Muu tuotanto 118 MW
Tehoreservi0 MW
Tuonti - / vienti + (netto) −1 379 MW

Tuulivoiman ongelma on se että kun tarve on suurin niin tuotanto painuu nolliin.

[RP]

Tuulivoiman ongelma on se että kun tarve on suurin niin tuotanto painuu nolliin.

Jos tuolta edellisestä katsoo graafeja, niin enneminkin vain sahaa maksimin ja lähes nollan välillä epässäännölliseen, mutta tiiviiseen tahtiin, suuremmin välittämättä vuodenajasta tai sellaisesta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tuulivoiman ongelma on se että kun tarve on suurin niin tuotanto painuu nolliin.

Jos tuolta edellisestä katsoo graafeja, niin enneminkin vain sahaa maksimin ja lähes nollan välillä epässäännölliseen, mutta tiiviiseen tahtiin, suuremmin välittämättä vuodenajasta tai sellaisesta.

Kovimmat pakkaset on korkeapaineen vallitessa ja silloin ei tuule. Ehkä merellä tuulee, jos meri ei ole vielä jäässä, mutta yleensä ei tuule ollenkaan. Tätä voi pahimmillaan jatkua viikkoja ja jos tuulella on iso osuus niin voi kohdata euroopanlaajuinen sähköpula.

[Totti]

Tuulivoiman ongelma on se että kun tarve on suurin niin tuotanto painuu nolliin.

Jos tuolta edellisestä katsoo graafeja, niin enneminkin vain sahaa maksimin ja lähes nollan välillä epässäännölliseen, mutta tiiviiseen tahtiin, suuremmin välittämättä vuodenajasta tai sellaisesta.

Tästä voi katsoa tuulikuvioita tällä hetkellä:

https://www.iweathernet.com/wind-pattern-animated

Juuri nyt koko Pohjois-Eurooppa on makroskaalalla verrattain tuulettomassa tilassa. Paikallisesti voi toki olla puuskia, jonka varassa jotkut tuulivoimalat pyörii. Karkeasti ottaen pohjoisessa Euroopassa vallitsee kuitenkin aika lailla samankaltainen sääkuva kaikissa maissa. Eli tulee tai on tyyntä kaikissa maissa samaan aikaan.

EU:n sähköpörssin idea oli, että vaihtelevat tuuliolosuhteet eli tuulivoiman tuottovaihtelu tasattaisiin maiden kesken myymällä tuulisista maista ylijäämä tyyniin maihin. Käytännössä tämä toimii huonosti juuri edellä kuvatun sään makrokuvan takia. Karkeasti ottaen kaikillahan on alijäämää tai ylituotantoa samaan aikaan. Ongelma korostuu, mitä enemmän tuulivoimaa rakennetaan suhteessa muuhun voimaan.

Tästä syntyy myös taloudellinen dilemma: kun tuulee paljon, kaikilla on ylituotantoa ja hinta laskee alle kannattavuusrajan, kun tullee vähän ei ole mitään myytävää ja tulot ovat nolla. Tuulivoima laajassa skaalassa on tämän takia kannattamaton koska syntyy markkinapaikka, jossa myyjät ja asiakkaat ovat paikalla eri aikaan, eli tarjonta ei vastaa kysyntään.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tästä syntyy myös taloudellinen dilemma: kun tuulee paljon, kaikilla on ylituotantoa ja hinta laskee alle kannattavuusrajan, kun tullee vähän ei ole mitään myytävää ja tulot ovat nolla. Tuulivoima laajassa skaalassa on tämän takia kannattamaton koska syntyy markkinapaikka, jossa myyjät ja asiakkaat ovat paikalla eri aikaan, eli tarjonta ei vastaa kysyntään.

No vesivoimalat takoo sitten rahaa. Patoluukut kiinni kun tulee. Ja kun ei tuule niin auki.

[RP]

No vesivoimalat takoo sitten rahaa. Patoluukut kiinni kun tulee. Ja kun ei tuule niin auki.

Tuon ongelmahan on siinä, että uudelle vesivoimalle on hankalampi ideoida uusia rakennuspaikkoja, jos sitä tuulivoimaa pitisi yhä rakentaa radikaalista lisää (nämä hiilineutraalisuustavoitteet täyttääksemme). Joko sitä energiaa pitäisi suoraan varastoida, tai sitten olla jokin teollinen prosessi (vaikkapa (ne hiilineutraalisuustavoitteet) tarvittavien ei-fossiilisten nestepolttoaineiden tuotanto), joita voisi taloudellisesti ajaa ylös ja alas sen mukaan, mikä on sähkön tuotanto/hinta kulloinkin.

(teidän, että jossakin vesivoimalaitoksia, joissa on myös vesipumput, eli vettä voidaan ajaa ylöspäin, jos sähkö on riittävän halpaa, mutta voiko tuota skaalata riittävästi?)

[insinörtti]

Jokivesivoima nykyisessä muodossaan ei ole kovin hyvä säätövoiman lähde lähinnä koska kunnollista vesivarastoa ei ole. Lisäksi turbiineilla on hiukan epästabiili kohta esim 40-60% tehoalueella, johon siirtymistä pyritään välttämään - tultiin sinne sitten ylä- tai alapuolelta. Allasvesivoima/pumppuvoimala toimii jo paremmin, mutta sellaisen rakentaminen kuuluisi enemmän heille, jotka säätövoiman tarvetta aiheuttavat.

[Totti]

Jokivesivoima nykyisessä muodossaan ei ole kovin hyvä säätövoiman lähde lähinnä koska kunnollista vesivarastoa ei ole. Lisäksi turbiineilla on hiukan epästabiili kohta esim 40-60% tehoalueella, johon siirtymistä pyritään välttämään - tultiin sinne sitten ylä- tai alapuolelta. Allasvesivoima/pumppuvoimala toimii jo paremmin, mutta sellaisen rakentaminen kuuluisi enemmän heille, jotka säätövoiman tarvetta aiheuttavat.

Toinen ongelma on vesivoiman aiheuttama rantaeroosio. Jos vesitasoa joudutaan nostaa ja laskemaan jatkuvasti tuulivoiman tuotannon mukaan, rannat alkavat murenemaan ja maa-aines päätyy veteen tukkien paikat alajuoksussa. Puhumattakaan, että lähellä olevan asutuksen rannat hiipivät lähemmäksi taloja.

Eräs sivuvaikutus tästä on, että jos yläjuoksun rannat etääntyvät, voimala-allas levenee ja vesitaso keskimäärin laskee. Vesivoimalan tehohan perustuu ylä- ja alajuoksun korkeuseroon, leviävä allas laskee korkeuseroa samalle vesimassalle.

Vesivoima ei tämän takia oikein sovi säätövoimaksi jos tuulivoimaa on paljon. Jos tuulivoimaa olisi esim. 50% ja se säädetään vesivoimalla, vesivoimalaa joudutaan ajaa ylös ja alas rajusti aiheuttaen merkittävää maakatoa.

[JoKaGO]

No vesivoimalat takoo sitten rahaa. Patoluukut kiinni kun tulee. Ja kun ei tuule niin auki.

Tuon ongelmahan on siinä, että uudelle vesivoimalle on hankalampi ideoida uusia rakennuspaikkoja, jos sitä tuulivoimaa pitisi yhä rakentaa radikaalista lisää (nämä hiilineutraalisuustavoitteet täyttääksemme). Joko sitä energiaa pitäisi suoraan varastoida, tai sitten olla jokin teollinen prosessi (vaikkapa (ne hiilineutraalisuustavoitteet) tarvittavien ei-fossiilisten nestepolttoaineiden tuotanto), joita voisi taloudellisesti ajaa ylös ja alas sen mukaan, mikä on sähkön tuotanto/hinta kulloinkin.

(teidän, että jossakin vesivoimalaitoksia, joissa on myös vesipumput, eli vettä voidaan ajaa ylöspäin, jos sähkö on riittävän halpaa, mutta voiko tuota skaalata riittävästi?)

Paljonko sinä haluaisit ... skaalata 

Kapasiteetti
Pumppuvoimalaitos voidaan käynnistää muutamassa minuutissa ja siitä riittää yleensä sähköä muutamasta tunnista kokonaiseen päivään. Ne voivat tuottaa sähköä esimerkiksi 200–350 megawatin teholla ja suurimpien pumppuvoimaloiden energiavarastot ovat 1600–2800 MWh. Maailmassa on toimivia pumppuvoimalaitoksia vuoteen 2018 loppuun mennessä rakennettu 160 gigawattia (GW) [7] (vuonna 2016 se oli 150 GW [8], vuonna 2018 159 GW [9]). Suurimpia pumppuvoimalaitoksien käyttäjiä ovat Kiina, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka, Sveitsi, Portugali ja Venäjä. Kiinassa oli pumpputehoa vuonna 2018 30 GW ja sen suunniteltujen pumppuvoimaloiden yhteiskapasiteetti on sekin maailman suurinta.[2][3]  - Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pumppuvoimalaitos

[JoKaGO]

Jokivesivoima nykyisessä muodossaan ei ole kovin hyvä säätövoiman lähde lähinnä koska kunnollista vesivarastoa ei ole. Lisäksi turbiineilla on hiukan epästabiili kohta esim 40-60% tehoalueella, johon siirtymistä pyritään välttämään - tultiin sinne sitten ylä- tai alapuolelta. Allasvesivoima/pumppuvoimala toimii jo paremmin, mutta sellaisen rakentaminen kuuluisi enemmän heille, jotka säätövoiman tarvetta aiheuttavat.

Sitähän minäkin olen myös aina sanonut, että jokaista tuulivoiman MW:a kohden pitäisi tuulioperaattoreiden yhdessä rakentaa 10MW vesivoimaa.

[JoKaGO]

Eräs sivuvaikutus tästä on, että jos yläjuoksun rannat etääntyvät, voimala-allas levenee ja vesitaso keskimäärin laskee. Vesivoimalan tehohan perustuu ylä- ja alajuoksun korkeuseroon, leviävä allas laskee korkeuseroa samalle vesimassalle.

Veljen opiskelukaveri oli vesivoimalan käyttöpäällikkö (nyt jo eläkkeellä). Hän oli näyttänyt veljelleni voimalassa olevan yläpuolisen vesistön korkeusmittarin, johon oli merkitty sääntelyrajat. Kertoi, että vähintään kerran vuodessa on käytävä molemmissa merkeissä, muuten putoaa päitä.

Voimalaitosvesistöissä on lakisääteiset sääntelyrajat ja ne eivät ole kuin pari metriä, tietenkään. Eli jotenkin noin jokainen turbiini on optimoitu, tuolle korkeuserolle ja virtausmäärälle. Lapakulmien säätö tietenkin parantaa tilannetta.

[RP]

(tiedän, että jossakin vesivoimalaitoksia, joissa on myös vesipumput, eli vettä voidaan ajaa ylöspäin, jos sähkö on riittävän halpaa, mutta voiko tuota skaalata riittävästi?)

Paljonko sinä haluaisit ... skaalata 

Kapasiteetti
Pumppuvoimalaitos voidaan käynnistää muutamassa minuutissa ja siitä riittää yleensä sähköä muutamasta tunnista kokonaiseen päivään. Ne voivat tuottaa sähköä esimerkiksi 200–350 megawatin teholla ja suurimpien pumppuvoimaloiden energiavarastot ovat 1600–2800 MWh. Maailmassa on toimivia pumppuvoimalaitoksia vuoteen 2018 loppuun mennessä rakennettu 160 gigawattia (GW) [7] (vuonna 2016 se oli 150 GW [8], vuonna 2018 159 GW [9]). Suurimpia pumppuvoimalaitoksien käyttäjiä ovat Kiina, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka, Sveitsi, Portugali ja Venäjä. Kiinassa oli pumpputehoa vuonna 2018 30 GW ja sen suunniteltujen pumppuvoimaloiden yhteiskapasiteetti on sekin maailman suurinta.[2][3]  - Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pumppuvoimalaitos

Siis siinä määrin, että riittäisi tuon tuulivoiman tuotannon aikavaihtelun tasaamaan, jos oletettaisiin, että suuri osuus tarvittavasta lisäsähköntuotannosta (paljon, jos tarkoitus on korvata fossiiliset kaikessa energian tuotannossa ja terästeollisuudessa) tuotettaisiin tuulivoimalla. Menisi itseltä liian kauan yrittää arvioida (mm. minulla ei ole suoraa vastausta, onko hankalampi rajoite gigawatit vai gigawattitunnit) , mutta ei se ihan pieni määrä olisi.

[JoKaGO]

Siis siinä määrin, että riittäisi tuon tuulivoiman tuotannon aikavaihtelun tasaamaan, jos oletettaisiin, että suuri osuus tarvittavasta lisäsähköntuotannosta (paljon, jos tarkoitus on korvata fossiiliset kaikessa energian tuotannossa ja terästeollisuudessa) tuotettaisiin tuulivoimalla. Menisi itseltä liian kauan yrittää arvioida (mm. minulla ei ole suoraa vastausta, onko hankalampi rajoite gigawatit vai gigawattitunnit) , mutta ei se ihan pieni määrä olisi.

Yllätyin itsekin, että maailmalla tuo on noinkin isoa, kun Suomessa on lähes kokeilutasolla. Toki Suomen ongelma on taas maantiede, tässä ylänköalueiden puute. Eli pitäisi hyödyntää luonnon vesivoimavaroja pumppaamalla jo kerran alajuoksulle päässyttä vettä takaisin ylävirtaan patoon - ei liene mielekästä.

Kyllä me ollaan tuulivoiman kanssa kusessa, ei voi mitään. Nykyinen vesivoima toimii hyvin ydinvoimamme säätövoimana, mutta mistä saisimme säätövoimaa tuulivaihteluiden varalle?

[Tabula Rasa]

Siis siinä määrin, että riittäisi tuon tuulivoiman tuotannon aikavaihtelun tasaamaan, jos oletettaisiin, että suuri osuus tarvittavasta lisäsähköntuotannosta (paljon, jos tarkoitus on korvata fossiiliset kaikessa energian tuotannossa ja terästeollisuudessa) tuotettaisiin tuulivoimalla. Menisi itseltä liian kauan yrittää arvioida (mm. minulla ei ole suoraa vastausta, onko hankalampi rajoite gigawatit vai gigawattitunnit) , mutta ei se ihan pieni määrä olisi.

Yllätyin itsekin, että maailmalla tuo on noinkin isoa, kun Suomessa on lähes kokeilutasolla. Toki Suomen ongelma on taas maantiede, tässä ylänköalueiden puute. Eli pitäisi hyödyntää luonnon vesivoimavaroja pumppaamalla jo kerran alajuoksulle päässyttä vettä takaisin ylävirtaan patoon - ei liene mielekästä.

Kyllä me ollaan tuulivoiman kanssa kusessa, ei voi mitään. Nykyinen vesivoima toimii hyvin ydinvoimamme säätövoimana, mutta mistä saisimme säätövoimaa tuulivaihteluiden varalle?

Lapissa olisi kilometrien mäkiä. Mutta se on poliittista peliä ettei tundraa saa käyttää koska 3000 tyyppiä omistaa kolmanneksen suomesta.

[artti]

Uskon, että Saksan edellisten liittovaltiohallitusten energiapolitiikan seurauksena Saksan bruttokansantuote kutistuu ja samalla verokertymä kutistuu, joka lisää Saksan talouden velkaantumista

[insinörtti]

Lapissa olisi kilometrien mäkiä. Mutta se on poliittista peliä ettei tundraa saa käyttää koska 3000 tyyppiä omistaa kolmanneksen suomesta.

Onhan niitä pumppuvoimaloita puuhailtu paljonkin, esimerkiksi Vaarunvuorelle Korpilahdelle, vanhoihin kaivoksiin jne. Projekteja vain ei ole saatu näyttämään taloudellisesti kannattavilta. Sitä se ei olekaan, jos pumppuvoimalayhtiön näkökulmasta asiaa tarkastelee.
Tilanne johtuu siitä, että nykylainsäädännöllä on asetettu samanarvoisiksi niin satunnaisgeneraattoreilla tuotettu sähkö, kuin tarpeeseen tuotettu sähkö. Oikeastihan satunnaissähkö ei ole kuin lämpöenergian arvoista. Jos sitä sellaisena käsittelee, silloin on jo taloudellisesti kannattavaa varastoida tuotantoa esim altaisiin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

[´
Kyllä me ollaan tuulivoiman kanssa kusessa, ei voi mitään. Nykyinen vesivoima toimii hyvin ydinvoimamme säätövoimana, mutta mistä saisimme säätövoimaa tuulivaihteluiden varalle?

Ydinvoiman säätövoimana Miten ydinvoima muka tarvitsee säätövoimaa??

[huhha]

Ydinvoiman säätövoimana Miten ydinvoima muka tarvitsee säätövoimaa??

Kysyntään pitää mukautua. Ydinvoimalan tehon säätäminen on kaikista hitaimmasta ja rajallisemmasta päästä. Juuri näistä syistä Vaarunvuoren pumppuallasta aikoinaan suunniteltiin, tasoittamaan kysynnän vaihtelua yön ja päivän välillä sinä viattomana aikana ennen tuulivoimaa.

Olen ehkä maininnut tämän aiemminkin, mutta Suomessa yksi keino vastata tuulivoiman ja kysynnän vaihteluihin (etenkin vuodenaikojen yli) olisi yhdistää biomassan reservit ja kulkuneuvojen massiivinen ja nopeasti käynnistyvä tehoreservi. Ongelmana tässä on em. pienten moottoreiden verrattain lyhyt käyttöikä ja suuri huollon tarve, sekä polttoaineen kiinteä luonne (kaasutus ym. siitä seuraavat tekniset ongelmat: nykyiset puukaasuautoviritykset eivät kerta kaikkiaan käy tähän säätötarkoitukseen).

Jos saisimme liikkuvuuden nojaamaan siihen tavaraan, jonka jokainen suomalainen näkee ikkunasta ulos katsoessaan, olisi yhteiskunta huomattavasti vakaammalla pohjalla.

[Golimar]

Älykääpiöt poliitikot pilasivat tämänkin.

X

Fischer-Tropsch-menetelmälla voidaan valmistaa synteettisiä polttoaineita - sekä ottomoottoreihin että dieselmoottoreihin - synteesikaasusta (vedyn ja hiilimonoksidin seoksesta. Reaktorissa vedyn ja hiilimonoksidin seos konvertoidaan noin 300–400 °C:n lämpötilassa ja 10–40 bar paineessa hiilivedyiksi.

Fischer-Tropsch -synteesi on varteenotettava vaihtoehto siellä, missä on saatavana runsaasti halpaa hiiltä tai biomassaa. Saksa valmisti toisen maailmansodan aikana lähes kaiken tarvitsemansa dieselöljyn ja suuren osan bensiinistään synteettisesti. Etelä-Afrikan tasavalta kehitti apartheidin aikana Fischer-Tropsch -teknologiaa yhä pidemmälle ja kykeni näin kiertämään öljysaarron. Nykyään Etelä-Afrikan tasavallan kansallinen öljy-yhtiö, Sasol, valmistaa kaiken Etelä-Afrikan tarvitseman moottoripolttoaineen synteettisesti kivihiilestä.

Suomessa polttoaineen valmistaminen Fischer-Tropsch-synteesillä turpeesta voi muodostua varteenotettavaksi vaihtoehdoksi raakaöljyn hinnan noustessa.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ajoneuvon_vaihtoehtoiset_polttoaineet#Synteettiset_polttoaineet

Tur­pees­ta voi tulla die­se­liä jo 2011
"Turpeesta saisimme kaikki Suomen liikennepolttoaineet eli voisimme olla omavaraisia bensiinin ja dieselin suhteen", vakuuttaa Vapo Oy:n kehitysjohtaja Kari Mutka.

24.01.2007

"Turpeesta saisimme kaikki Suomen liikennepolttoaineet eli voisimme olla omavaraisia bensiinin ja dieselin suhteen", vakuuttaa valtioenemmistöisen Vapo Oy:n kehitysjohtaja Kari Mutka.

Vapo osallistuu parhaillaan VTT:n vetämään Ultra Clean Gas -tutkimushankkeeseen, johon osallistuvat Vapon lisäksi Tekes, suuret metsäyhtiöt ja Neste Oil. Hankkeen tarkoituksena on selvittää biomassojen käyttöä liikennepolttoaineiden tuotannossa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on lähiaikoina käynnistämässä niin sanottua toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämisohjelmaa, johon eduskunta myönsi viime vuoden lopulla yhdeksän miljoonan euron määrärahan.

VTT:llä on Espoon Otaniemessä jo valmiina kaasutinlaitos, jossa testataan puun ja turpeen polttoa. Laitos tuottaa puusta ja turpeesta hiilivetyjä, joita aikanaan on tarkoitus toimittaa biojalostamoille. Ne valmistavat sitten lopullisen polttoaineen, dieselin ja bensiinin.

X

https://www.kaleva.fi/turpeesta-voi-tulla-dieselia-jo-2011/2158682

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Älykääpiöt poliitikot pilasivat tämänkin.

Ongelmana on se että tämä tuottaisi vielä bensiiniäkin enemmän co2 päästöjä ja tarvitsisi verotukea jotta tuotanto olisi kannattavaa.
Jos sähköä saisi halvalla niin sellutehtaiden co2 päästöistä voisi tejdä biopolttoainetta.