Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[Finka]

Afrikassa on kohta 4 miljardia suomalaista, emme me mihinkään ole pois kuolemassa.

[Radio]

"Tilastokeskuksen aamukahdeksalta julkistama tuore väestöennuste vuoteen 2040 saakka vahvistaa synkät pelot syntyvyyden kehityksestä Suomessa lähivuosikymmeninä."
https://yle.fi/uutiset/3-10996563

Vuonna 1750 suomalaisia, etnisiä siis, oli alle 1/2 miljoonaa, nyt väkiluku on 5,5 miljoonaa. Suomalaistaustaisia 5,2 miljoonaa. Toistaiseksi aika vankka enemmistö. Miksi pitäisi olla enemmän? Ja varsinkään työkyvyttömiä maailmalta tunkevia elättivariksia (musta lintu).
Nykyisin lisääntymisikäiset kantasuomalaiset eivät lisäänny. Keräävät varmaan (heh) omaisuutta vanhuuden varalle. Eläke tulisikin sitoa tuottavaa työtä tekevien jälkeläisten määrään. Lasten teko on kallista.
Mukavuudenhalun lisäksi voisi ajatella myös monikulttuurin olevan vaikuttava tekijä. Nykysuomi on yhä turvattomampi kielikylpylä. Panee miettimään. Tekisinkö nykyoloihin lapsia...

[Timo Rainela]

Jussin kommentti syntyvyydestä, väestökehityksestä ja työperäisestä maahanmuutosta:

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2509007099219469

Päivän uutisissa rummutetaan syntyvyyden laskua ja sitä, miten yhteiskunnan rahoituspohja romahtaa. Väestökehitys toki on vakava kysymys, ja on syytä miettiä, miksi syntyvyys on ollut vapaassa pudotuksessa viime vuosikymmenenvaihteesta alkaen. On kuitenkin hyvin läpinäkyvää, että vauvakato on nyt käytävässä keskustelussa pelkkä keppihevonen maahanmuuton lisäämiseksi.

Expressen on julkaissut viime aikoina ansiokkaita analyysejä työperäisen maahanmuuton todellisuudesta Ruotsissa. Länsinaapurin kuulumisia kannattaa seurata tarkkaan, koska elinkeinoelämä (ja sen poliittiset jatkeet) ajavat kiimaisesti Ruotsin mallin kopioimista myös Suomeen.

Ensimmäinen huomio on se, että vaikka lähes kaikki puolueet Ruotsissa ovat omaksuneet huomattavasti aiempaa tiukemman linjan, huomio keskittyy lähes yksinomaan humanitaariseen maahanmuuttoon. Työperäisen maahanmuuton ongelmat ovat kuitenkin pitkälle samanlaisia, mutta sitä ei kontrolloida juuri mitenkään.

Raja humanitaarisen ja työperäisen oleskeluluvan välillä hämärtyy. Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi hakea työperäistä oleskelulupaa. Toisaalta työperäisellä oleskeluluvalla Ruotsiin saapunut henkilö voi hakea - ja usein hakeekin - turvapaikkaa. Tällaisten henkilöiden määrä on noussut sadoilla prosenteilla muutaman viime vuoden aikana.

Turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämistä on Ruotsissa tiukennettu, mutta työperäiset maahanmuuttajat on vapautettu toimeentuloedellytyksistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pizza-Mehmed voi kutsua serkkunsa Ahmedin Irakista tai Afganistanista osa-aikaiseksi työntekijäksi 1300 euron kuukausipalkalla. Tämän jälkeen Ahmed voi kutsua Ruotsiin vaimonsa ja viisi lastaan.

Mehmed voittaa, koska hän saa halvan työntekijän. Ahmed perheineen voittaa, koska he pääsevät Ruotsiin ja kiinni sosiaaliturvaan. Työntekijöitä kehitysmaista rekrytoivat välitysfirmat voittavat. Arvatkaa, kuka ei voita? Pelkästään yhden lapsen koulunkäynti maksaa vuosittain yhteiskunnalle melkein Ahmedin vuotuisen bruttopalkan verran, muista kuluista puhumattakaan.

Tämänkaltaista mallia tullaan ajamaan Suomeenkin, siitä ei ole mitään epäilystä. Perusteluna on jotain sellaista kuin: "Osaajia ei voida houkutella, elleivät he saa tuoda perheenjäseniä mukanaan."

Viime vuonna Ruotsi myönsi yli 40 tuhatta "työntekijän" oleskelulupaa. Näistä yli 40% annettiin itse asiassa perheenjäsenille perheenyhdistämisperusteella.

Yksi Expressenin mainitsema erityisilmiö ovat "henkilökohtaiset avustajat". Mainittu pizza-Mehmed tuo serkkunsa Ahmedin Ruotsiin. Ahmed tuo perheensä Ruotsiin. Jos yksi Ahmedin lapsista on vammainen, hänen vanhempansa voivat ryhtyä paikallisen Kelan rahoittamiksi henkilökohtaisiksi avustajiksi lapsilleen. Sen jälkeen pizza-Mehmed tuo uuden serkun Ruotsiin.

Ruotsissa työllisyysaste on paljon korkeampi kuin Suomessa. Halpatyövoiman maahanmuutolla kokonaistyöllisyysastetta voidaan kasvattaa hyvin tehokkaasti. Tällaiset maahanmuuttajat ovat määritelmänomaisesti lähes 100-prosenttisesti "työllisiä". Osa-aikaisina pizzanpaistajina, wolt-lähetteinä, henkilökohtaisina avustajina, hoitovapaalla, kotoutumiskoulutuksessa. Julkiselle taloudelle tällainen työllisyydennosto on tietenkin tuhoisaa.

Suomen punavihreällä hallituksella on kovat työllisyystavoitteet, ja kululisäykset on osittain sidottu työllisyystavoitteiden toteutumiseen. Koska halu kulujen lisäämiseen (ja oman äänestäjäkunnan tyytyväisenä pitämiseen) on hirmuinen, kiusaus nostaa nimellistä työllisyysastetta keinolla millä hyvänsä on myös kova.

[toumasho]

Jussin kommentti syntyvyydestä, väestökehityksestä ja työperäisestä maahanmuutosta:

https://www.facebook.com/jussi.hallaaho/posts/2509007099219469

Puheenjohtaja Halla-aholle sellainen kaino pyyntö, että mitä jos välttäisit "kiima"-sanan käyttöä jatkossa ja käyttäisit kunnioittavampaa sanaa "innokas"? Vaikka olen samaa mieltä kirjoituksesta ja samaa mieltä muiden puolueiden "kiimasta", niin on mielestäni meille eduksi, että puheenjohtaja kunnioittaa muita puolueita, vaikka he totaalisen tuhon tien ovatkin valinneet.

Aiheesta: On muuten hämmästyttävää, että kuinka yksiin "Smartphone market penetration" haun tuomat kuvaajat menevät syntyvyyden laskun kanssa.

Siinä vaiheessa, kun jokaisen taskuun ilmestyi älykännykkä ja Tinder yms. apit yleistyivät, niin emännät kuin isännät pyyhkäisevät vasemmalle niiden kohdalla, joiden kanssa siihen elämän jatkamiseen olisi se kovin mahdollisuus.

Suomen kansa tykkää lottoamisesta, ja mikäs sen mukavempaa, kuin lotota ihan oikeilla ihmisillä. Välillä aina löytyy joku, joka saa täysosuman, eli sen komean tai kauniin kumppanin apin kautta. Muut sitten jatkavat vaan lottoamista, koska jos se jollekkin joskus osuu, niin pitäähän sen silloin minullekkin osua! Viis siitä, että siihen menee miljoona vuotta. 


Ilta-Sanomien poliittinen toimittaja Seppo Varjus heitti joko tahallaan tai tyhmyyttään aivan legendaarisen lauseen artikkelissaan:

Suomen vähenevästä syntyvyydestä ollaan huolissaan talouden vuoksi, mutta vauvapula on kaikkien ongelmien piikkilankakerä, kirjoittaa erikoistoimittaja Seppo Varjus.
Kuin miinakentällä kävelisi. Siis vauvapulasta kirjoittaminen. Sitä ei voi tehdä ketään loukkaamatta. Mutta siitäkin mistä ei voi puhua pitää puhua.
...
Kaksi ajan suurta kysymystä kietoutuu vauvapulaan. Ilmeisin ratkaisu vauvapulaan olisi maahanmuutto. Keikkatyöläisten lisäksi tarvittaisiin kokonaisia perheitä, joiden lapset kasvavat uusiksi suomalaisiksi. Tätä vastustetaan ja vastustus saa suurta kannatusta. Aina ei tiedä mitä tilaa, mutta voi sen kuitenkin saada.

...jumalauta-ja-spede-lätsäys-otsaan.. 

[Uuno83]

Muut puolueet sitoo väestönvaihdon tähän suoraan. Sen takia tämä on äärimmäisen tärkeä asia.
Yksikään poliitikko ei ole vielä ehdottanut lähellekään mitään tarpeeksi järeää keinoa asian hoitamiseksi.
Heille kaikille kulttuurin tuhoutuminen on näköjään pienenpi paha.

[Roope]

Studiotoimittaja
Tilastokeskus julkaisee aamulla uuden kuntakohtaisen ennusteensa syntyvyydestä ja vanhusten määrästä. Tällä hetkellä Suomen väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon.
...
Studiotoimittaja
Suomeen tulevat maahanmuuttajat asettuvat asumaan useimmiten pääkaupunkiseudun kuntiin. Ilmiö liittyy kaupungistumisen maailmanlaajuiseen trendiin, jossa alle 35-vuotias väestö muuttaa kaupunkeihin palveluiden, nopeiden liikenneyhteyksien ja toimivien asumisratkaisujen perässä. Ilmiö nuorentaa tiettyjen alueiden väestörakennetta ja ruokkii myös niiden syntyvyyttä.

Toimittaja Pauliina Toivanen
Kolumbialaisen Juliana Tobonin tarina on tyypillinen esimerkki pääkaupunkiseudulle päätyvän ulkomaalaisen polusta. Hän tuli viisi vuotta sitten vaihto-oppilaaksi Turkuun, sen jälkeen hän muutti Lappeenrantaan suorittamaan maisteritutkinnon, jonka jälkeen hän löysi töitä Espoosta ja kodin Vantaalta. Suomeen hänet toivat opinnot ja rakkaus. Pääkaupunkiseudulle houkuttelivat vetovoimaiset palvelut ja julkinen liikenne.
...
Pääkaupunkiseutu kilpailee uusista asukkaista erityisesti Itämeren muiden metropolialueiden kanssa. Kilpailua käydään erityisesti korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista. Heistä muodostuneella muuttovoitolla on havaittu olevan yhteys sekä innovaatioiden syntyyn että tuottavuuden kasvuun. [kuvassa pipopäinen afrikkalainen kävelee kirjastossa] Vaikka Suomeen hakeudutaan opiskelemaan, ongelmana on, että maahan ei jäädä asumaan. [sama afrikkalainen syömässä eväitään] Myös Juliana Tobon mietti Ruotsiin tai Saksaan muuttoa, sillä Suomesta oli niin vaikea saada töitä.
...
Myös muut kunnat voivat vetovoimaisuudellaan vaikuttaa kansainvälisen muuttovoiton määrään ja muuttaa näin ennustetun kehityksensä suuntaa. Ulkomailta saatu muuttovoitto kääntyy kuitenkin hitaasti talouskasvuksi, sillä alkuvaiheessa tarvitaan panostuksia kotouttamiseen.

Tuomas Martikainen, toimitusjohtaja, Siirtolaisuusinstituutti
Kysymyksessä ei ole vain erillispalvelujen tarjoaminen vaan myös miten näissä kaikille yhteisissä peruspalveluissa pystytään huomioimaan kielellisesti ja mahdollisesti myös kulttuurillisesti erilaiset kuntalaiset.

Toimittaja Pauliina Toivanen
Juliana Tobon sanoo pärjäävänsä pääkaupunkiseudulla hyvin englannin kielellä. Vaikka muutto oli aluksi kulttuurishokki, hänet sai kotoutumaan paikalliset ihmiset.

Yle uutiset 8:00 30.9.2019

Toisin kuin toimittaja väittää, koulutetun kolumbialaisnaisen tarina on varsin epätyypillinen pääkaupunkiseudulle päätyvälle ulkomaalaiselle. Tyypillisempi tapaus olisi heikosti koulutettu mies.

Pääkaupunkiseutu kilpailee uusista asukkaista erityisesti Itämeren muiden metropolialueiden kanssa. Kilpailua käydään erityisesti korkeasti koulutetuista maahanmuuttajista. Heistä muodostuneella muuttovoitolla on havaittu olevan yhteys sekä innovaatioiden syntyyn että tuottavuuden kasvuun.

En tunnista tällaista kilpailua "Itämeren metropolialueiden" kanssa, eikä kilpailua meillä käytännössä käydä korkeasti koulutetuista vaan heikosti koulutetuista. Suomella ei ole korkeasti koulutettujen muuttovoittoa, vaan aivovuotoa. Keskimäärin täältä lähtee korkeasti koulutettuja ja tänne muuttaa matalammin koulutettuja.

Vaikka Suomeen hakeudutaan opiskelemaan, ongelmana on, että maahan ei jäädä asumaan.

Suurempana ongelmana kylläkin se, että monet ulkomaalaiset pyrkivät ja jäävät pääkaupunkiseudulle asumaan kuka milläkin perusteella muiden eläteiksi.

Ulkomailta saatu muuttovoitto kääntyy kuitenkin hitaasti talouskasvuksi, sillä alkuvaiheessa tarvitaan panostuksia kotouttamiseen.

Jos tarvitaan erityisiä kotouttamispanostuksia, maahanmuutto on väärää laatua.

Kysymyksessä ei ole vain erillispalvelujen tarjoaminen vaan myös miten näissä kaikille yhteisissä peruspalveluissa pystytään huomioimaan kielellisesti ja mahdollisesti myös kulttuurillisesti erilaiset kuntalaiset.

Sama tässä. Jos palveluissa tarvitaan erityistä kielellistä ja etenkin kulttuurillista huomioimista, maahanmuutto on yleensä väärää laatua. Jutun Juliana ei selvästikään tarvinnut kotouttamista tai erityispalveluja:

Juliana Tobon sanoo pärjäävänsä pääkaupunkiseudulla hyvin englannin kielellä. Vaikka muutto oli aluksi kulttuurishokki, hänet sai kotoutumaan paikalliset ihmiset.

Timo Aro, aluetutkija
Kyllä tämä pakottaa keskustelemaan näistä asioista aikaisempaa ponnekkaammin. Oikeastaan näkisin että on kaksi vaihtoehtoa. Joko hiljaisesti hyväksytään se, että syntyvyys alenee ja työikäisen väestön määrä alenee, tai sitten, jos sitä ei hyväksytä, niin kuin ei pidä hyväksyä, niin pitää vakavasti miettiä niitä yhteiskuntapolitiikan keinoja, millä tavalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen. Ja vihdoinkin pitäisi käynnistää keskustelu siitä, että me tarvitsemme työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa, jos me haluamme edes jollakin tavalla pitää kiinni meidän väestö- ja ikärakenteesta.
...
Timo Aro, aluetutkija
Ehkä se suurin liikkumavara syntyvyyden lisäksi liittyy nimenomaan koulutus- ja työperäiseen maahanmuuttoon. Nyt meillä nettotaso on noin 15 000 henkilöä keskimäärin vuodessa. Sen pitäisi merkittävästi kasvaa nykyiseen verrattuna, että se ikään kuin tasapainottaisi tätä syntyvyyden haastetta.

Yle aamu-tv 30.9.2019

Mikä on se ongelma, johon maahanmuuton lisääminen olisi ratkaisu?

Maahanmuutolla voidaan kyllä kasvattaa Suomessa asuvien määrää, mutta pelkkä väestön määrä ei ole mikään itseisarvo. Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrän lisääminen ei ole erityisen toivottavaa, etenkin kun käytännössä ainoa keino kasvattaa määrää merkittävästi on madaltaa rimaa entisestään eli lisätä jo nyt liian suurta haittamaahanmuuttoa.

Lisäksi Aro oli huolissaan etenkin alueellisesta kehityksestä, eikä maahanmuutolla voisi kasvattaa kuin suurimpien kaupunkien väkimäärää. Tyhjenevälle maaseudulle sillä ei saada pysyvää asutusta, vaan maahanmuuttajat siirtyvät etenkin pääkaupunkiseudulle. Tämä taas tarkoittaa suomalaisten syrjäytymistä muuttoalueilta ja esimerkiksi yhä maahanmuuttajavaltaisempia kouluja.  Epätoivottava kehitys vain kiihtyisi.

Aro viittasi koko 15 000 henkilön vuosittaiseen nettomaahanmuuttoon "työ- ja opiskeluperäisenä", mutta sitähän se ei tunnetusti ole. Väestöennusteiden mukaan eniten pääkaupunkiseudulla kasvaa lähivuosikymmeninä arabiaa puhuvien määrä. Se ei ole seurausta työ- tai opiskeluperäisestä vaan humanitaarisesta maahanmuutosta. Tosin hallitus tekee parhaansa hämärtääkseen tätä myöntämällä Suomeen roikkumaan jääneille kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille työ- ja opiskeluperäisiä oleskelulupia.

[Veikko]

Suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon ilman maahanmuuttoa

Tätä sontaa tunkee taas kaikista tuuteista.

Ei, vaan suomalaiset tulevat kuolemaan maahanmuuton seurauksena.
Näin se menee.

Tosiasiassa on kysymys psykologisesta operaatiosta, jolla valmistellaan suomalaisia suopeammaksi
uudelle matutulvalle, jonka rinnalla vuoden 2015 tapahtumat ovat lasten leikkiä.

Nyt viimeistään kannattaa opetella uimaan.

1750 Suomen alueella oli alle puoli miljoonaa ihmistä. 1550 alle 300 000. Tuo oli se määrä, jonka maa saattoi silloin elättää. Oli katovuosia ja muita vitsauksia, jotka tappoivat väestöä suhteellisesti valtavasti, mutta suomalaisia ei uhannut alkuunkaan sukupuutto.

Pienikään kansa ei edes jotenkin elinkelpoisissa olosuhteissa kuole sukupuuttoon, jos se saa elää omalla alueellaan ja hallita sitä. Sen sijaan pienen kansan saa helposti hävitettyä käytännössä sukupuuttoon, jos sen alueelle tulee suurempi kansa, kuten tapahtui Pohjois-Amerikan intiaaneille.

Tätä suomalaisten sukupuuttoon hävittämistä globaalit päättäjät selkärangattomien poliitikkojemme toimesta tekevät mahdollisimman nopealla tahdilla tällä hetkellä omien maailmanhallintasuunnitelmiensa mukaisesti. Ja tämä, mitä nyt tehdään päättäjiemme avustamina, on ainoa tapa hävittää suomalaiset sukupuuttoon.

[Hamsteri]

Juliana Tobon sanoo pärjäävänsä pääkaupunkiseudulla hyvin englannin kielellä. Vaikka muutto oli aluksi kulttuurishokki, hänet sai kotoutumaan paikalliset ihmiset.

Vatuttaa nämä ns. paremmat mamut, jotka periaatteessa on töissä/koulussa, mutta eivät silti opi kieltä, koska enkulla pärjää. En ole opetellut (tai kukaan muukaan) enkkua siksi, että random jenkit voivat elää Suomessa enkuksi. Jos muutan Usaan, niin en odota, että pärjäisin siellä suomen kielellä.

Näissä on usein ongelmana kantaväestön naiset, "kun eihän se mies ole enää jännämiesulkkis, jos se puhuu suomea".

[Informaatiovaikuttaja]

^

Suomessa syntyneet neekerit ja mulatit ovat pääsääntöisesti Kelalla loppuelämän.

Tämäkin voisi muuttua, jos tulijoiden määrä liikkuisi kymmenissä vuosittain. Sosiaalinen paine alkaisi sillon jossain vaiheessa vaikuttamaan. Nykytilanne ei näytä hyvältä.

[EwithAllinPoe]

Vauvat ovat tietenkin ihania,,mutta jos ajattelee 2-vuotiasta kakkahousua, joka ei ole nukkunut päiväunia...niin se siitä. Entä sitten nuoriso, nuo avioerojen ja uusioperheiden jaloissa kasvaneet, vanhempiaan kunnioittamattomat, juopottelemattomat mutta alati tietokoneellaan hekottelevat nuoret, he vasta ovat ihania. <3 <3 Hyvin pysyy vauvakuume poissa, ei ole epidemiaa näkyvissä.

Perheestä haaveilevat tai sitä edes vähän miettineet tietävät miten hankalaa uran ja perheen sovittaminen yhteen on,jo muutenkin kova-arvoisessa työelämässä. Siihen lisäksi vielä sossutädit vaanimassa ikkunan takana huostaanottotienestit silmissään stressaantuneita ja kelvottomia vanhempia. Ei ole kultaista perhe-elämä eikä sellaista kuin unelmissa. Mutta nykyään ihmiset osaavat varautua siihenkin, että ehkä vasta kolmas perhe on taivas.

[Aukusti Jylhä]

Kyllä suomalaiset lisääntyvä, kuin lestadiolaiset konsanaan, mutta näitä kovasti lisääntyviä on vielä kovin vähän, joitain kymmeniä tuhansia. Mutta koska yhtä tällaista ahkerasti lisääntyvää naispuolista kohden syntyy sen 5 - X lasta, niin tilanne tulee korjaantumaan yllättävänkin nopeasti.

Myös nimipäiväkalenteri tulee kokemaan suuria muutoksia, ennen sen poistamista islamin vastaisena.

Nämä ahkerasti lisääntyvät suomalaiset tunnistaa lapsimäärän lisäksi tummasta ihosta ja että osaavat puhua (vain) somalia.

[rätkä]

Laskeva väestömäärä ja vähenevä syntyvyys on välttämätön asia jos tämä ihmiskunta haluaa selviytyä. Olemme esimerkkejä ja näytämme muulle maailmalle mallia. Oletan että esimerkkiä myös seurataan. Muutenhan ilmastoasioissakaan ei kannata olla esimerkkinä.

[Roope]

Kommentti: Syntyvyys romahti ja Suomi on näivettymisen tiellä – nyt tarvitaan hyvinvointivaltion puolustusselonteko!

Suomi on näivettymisen tiellä. Hyvinvointivaltion perusta murenee, jos suuntaa ei saada nopeasti käännettyä, kirjoittaa MTV uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki.

Tilastokeskuksen tänään julkistamat alueelliset väestöennusteet ovat karua luettavaa. Väestöennusteen mukaan Suomessa ei 15 vuoden päästä ole enää yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, jos syntyvyys jatkuu alhaisena.

[...]

Kuka haluaa umpimieliseen Suomeen?

Opiskelu- ja työperäinen maahanmuutto ovat yksi tapa paikata tulevaa huoltosuhteen ongelmaa. Aihe on ollut poliittisesti kuuma, kuten nähtiin viime vaaleissa.

Uhkakuvien maalailun ohessa on unohtunut olennainen asia. Suomi ei voi naiivisti ajatella, että tulevaisuuden rakentajat, ammattilaiset ja huippuosaajat ovat otettavissa tänne noin vaan, sitten kun meille Suomessa sattuu sopimaan. 

Alhaisen syntyvyyden ja esimerkiksi hoitajapulan kanssa kamppailevat kaikki länsimaat. Niinpä kannattaa jo hyvissä ajoin miettiä, miten Suomi voi kilpailla näistä samoista työntekijöistä vaikka Hollannin, Norjan tai Saksan kanssa.

Umpimielisen kylmä maa ei välttämättä olekaan unelmien valinta uudeksi kotimaaksi, vaikka me täällä niin uskottelemme.

MTV 30.9.2019

Suomessa pyöritellään peukaloita, kun muut Pohjoismaat ovat ryhtyneet tositoimiin väestökehityksen parantamiseksi – "Enää ei ole aikaa siirtää ikäviä päätöksiä hallituskaudelta toiselle"

[...]

Aluetutkija Timo Aron mukaan Suomen tämänhetkinen tilanne on jokseenkin verrannollinen Italian tai maailmanlaajuisella tasolla Japanin tilanteeseen.

[...]

Suomi jäljessä muita Pohjoismaita

Jotta Suomen väestökehitystä voitaisiin parantaa, joko syntyvyys on saatava huomattavasti paremmalle tasolle tai sitten koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä radikaalisti.

Maahanmuuttoon liittyy kuitenkin pitkällinen ja byrokraattinen ruljanssi, joka voi tällä hetkellä olla väestökehityksen edistämisen tiellä.

– Meillä on todella paljon sellaisia kitkatekijöitä, jotka muut Pohjoismaat ovat onnistuneet taklaamaan jo kymmenen, viisitoista, kaksikymmentä vuotta sitten. Meillä on valtava etumatka siinä, että Suomi olisi houkutteleva, kiinnostava, vetovoimainen maa. Tämä työ on kaikki meillä edessä, Aro kertoo.

Huoli kuuluu kaikille – erityisesti poliitikoille

Tutkijan mukaan syy Suomen maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin on lähtökohtaisesti se, ettei Suomessa pystytä keskustelemaan maahanmuutosta siinä muodossa kuin pitäisi. Mikäli Tilastokeskuksen ennusteet toteutuvat tulevaisuudessa sellaisinaan, kehitys koskettaa ja sen tulisi myös huolettaa kaikkia suomalaisia.

– Erityisesti katse kääntyy poliitikkojen ja poliittisen keskustelun puoleen. Enää ei ole aikaa siirtää ikäviä päätöksiä hallituskaudelta toiselle.

MTV 30.9.2019

Syntyvyydestä luvassa entistä karumpia lukuja – pääministeri Rinne haastattelutunnilla: "Me ei selvitä tästä kehityksestä ilman työperäistä maahanmuuttoa"

Pääministeri Antti Rinne (sd.) otti tänään kantaa syntyvyyden laskuun. Hänen mukaansa ratkaisuja tilanteeseen voi löytyä lapsiperhepolitiikasta ja työperäisestä maahanmuutosta.

[...]

Hän nostaa esiin myös työllisyysasteen merkityksen hyvinvointivaltion palveluiden ylläpitämisessä sekä työperäisen maahanmuuton.

– Mielestäni on ollut jo pitkän aikaa selvää, että me ei selvitä tästä näköpiirissä olevasta kehityksestä ilman työperäistä maahanmuuttoa. Meidän täytyy pystyä 2040-luvulle asti nostamaan työllisyysastetta ja tarvitaan myös työperäistä maahanmuuttoa. Se tarkoittaa sitä, että haetaan toimenpiteitä, jotka edesauttavat koulutetun työvoiman tuloa Suomeen. Nämä kaikki johtavat siihen, että Suomi kestää tämän murroksen, joka on näköpiirissä.

MTV 29.9.2019

Pääministeri Rinne tai kukaan muukaan ei ole esittänyt keinoja, joilla Suomeen saataisiin enemmän korkeasti koulutettuja nettomaksajia. Saatavuusharkinnan poistaminen ei sitä tee.

Jos ja kun maahanmuuttopolitiikkaa perustellaan taloudella, ainoa nopea ja varmasti toimiva keino on vähentää taloudellisesti vahingollista haittamaahanmuutoa.

[Jorma M.]

Mielestäni suurin syy alhaiseen syntyvyyteen on Kokoomus, eevalehtimäkineen, ellunkanoineen, bonniereineen ja Vastuumedioineen.

Ja eniten alhaisesta syntyvyydestä paasaa Kokoomus, työnantajineen, kiristyvine kilpailuineen, ikuisine ahneuksineen ja soteineen.

Satans mördare!

[Brandis]

Pääkirjoitus Hesarista (julkaistu hetki sitten) sentään edustaa jo maltillisempaa linjaa, vaikka 'osaajien maahanmuutto' kuitenkin on mainittu.

'Uusia syntyvyyslukuja on jo luonnehdittu hyvin kielteisesti. Silloin näkökulma on vahvasti julkisessa taloudessa. Se on kuitenkin olemassa ihmisiä varten eikä päin­vastoin. Siksi olisi hyvä tietää, mikä on tilanne yksilö- ja perhetasolla. Ollaanko nyt lähempänä vai kauempana itse kunkin toivomasta omakohtaisesta lapsiluvusta?

Asetelma on samankaltainen myös alueellisissa luvuissa. Monelle kunnalle ja alueelle muutokset ovat synkkiä, ja niiden ennustetaan toteutuvan paljon aiemmin oletettua nopeammin. Tulevien vuosikymmenten luvut heijastelevat kuitenkin hyvin paljon muutto­liikkeen vaikutusta. Silloin pitää kysyä, tarkoittaako maan sisäinen muutto, että entistä useampi elää siellä, missä haluaisikin elää, vai siellä, missä ei haluaisi..[..]'

Tarkoittaako tämä sitä, että hiljalleen aletaan tämän keskustelun osalta lähentyä ihanteellista tilaa eli keskustelua ihmisten elämäntilanteista? Sekä siitä, ettei maahanmuutto ole (joka tapauksessa) ratkaisu. Muuttoliikkeet Suomen sisällä tässä myös huomioitu.

Sopeutuminen alempaan syntyvyyteen on jatkossa todennäköisin Suomen tie
Muuttunut väestöennuste on synkkä julkisen talouden kannalta, mutta lukuja pitää katsoa ensisijaisesti yksittäisen ihmisen ja perheen näkökulmasta.

Tilastokeskuksen tuore väestöennuste puki lukujen muotoon viestin suomalaisen yhteiskunnan nopeasta muutoksesta viime vuosina. Valtakunnallinen väestöennuste muuttui vuodessa huomattavasti. Alueellinen ennuste poikkeaa edellisestä, vuonna 2015 julkistetusta versiosta jopa dramaattisesti.

Näiden tietojen jälkeen kaksi suurta kysymystä jää kuitenkin yhä vaille vastausta. Ei ole kattavaa tietoa siitä, mistä syntyvyyden tason ­nopea lasku johtuu. Ja kun käsitys syistä on hämärä, on vaikea ­sanoa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

[..]

Arvauksia ennusteiden nopean muutoksen syistä on liikkeellä paljon, mutta usein ne pohjautuvat vain oletuksiin, jotka tukevat jo aiemmin lukittuja näkemyksiä tarvittavista toimenpiteistä.

Se ei tarkoita, että toimenpiteet olisivat sinänsä vääriä, mutta usein ne ­kannattaisi toteuttaa, vaikka Tilastokeskuksen kertomat luvut eivät olisi värähtäneet minnekään. Politiikan pitää olla lapsi- ja perheystä­vällistä. Työelämän täytyy olla sekä säännöiltään että asenteiltaan tasa-arvoa edistävää. Työmarkkinoiden ­pitää toimia paremmin ja joustaa molempiin suuntiin. Yritysten toimintaympäristöstä täytyy pitää huolta niin kasvukeskuksissa kuin taantuvilla alueillakin.

Työperusteisen maahanmuuton lisääntyminen olisi Suomen etu, mutta osaavista tulijoista kilpailee niin moni muukin maa, että ulkomailta saatava muutto­voitto tuskin poistaa julkisen talouden rahoitushuolia.

Tilastokeskuksen ennuste on trendilaskelma. Se kertoo tilanteen nykyisten trendien jatkuessa mutta ei ota kantaa mahdollisten poliittisten päätösten vaikutuksiin.

Onkin hyvä miettiä, miten poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi muuttoliikkeeseen tai syntyvyyteen. Vaihtoehtojen pohdinta on kuitenkin vaikeaa, jos syyt nykyisiin muutoksiin eivät ole tarkasti tiedossa.

Poliittinen keskustelu todennäköisesti keskittyy lyhyeen aikaväliin ja yksittäisiin toimenpiteisiin. Olisi kuitenkin toivottavaa, että keskustelussa katsottaisiin myös kauemmaksi tulevaisuuteen. Silloin pitäisi ottaa huomioon myös se vaihtoehto, että luvut heijastelevat ihmisten muuttuneita toiveita, joihin politiikan pitäisi sopeutua.

Sopeutuminen tarkoittaisi muun muassa suomalaisen sosiaaliturvan ajatuksen kirkastamista. Kuinka paljon vanhenevan väestön palveluihin saa vaikuttaa se, millaisessa kunnassa tai millaisella alueella kukin asuu? Entä riippuuko tulonsiirtojen määrä yhtään siitä, mikä on kulloinkin työikäisen väestönosan koko?

Syntyvyyden alenemisesta johtuva väestörakenteen nopea muutos on siitä sala­kavala, että ensiksi julkiset menot jopa vähenevät. Kun vaikeudet toden teolla alkavat, toimenpiteiden olisi pitänyt olla käytössä jo pitkään.

HS

[-PPT-]

Onko tässä ilmiössä sittenkään mitään erityisen suomalaista? Näyttää pikemminkin että tässäkin asiassa ollaan vaan seurattu yleislänsimaalaista kehitystä. Muissa länsimaissahan alhainen syntyvyys on ollut normaalia jo vuosikymmenet.

Tosin, Suomessakin ollut jo 50v alle uusiutumisrakan joten syiden analysoinnissa jokin somen tai netin syyttäminen ei kuulosta uskottavalta koska mitään somea tai nettiä ei ollut olemassakaan kun syntyvyys lähti laskuun.

[Aukusti Jylhä]

Tässähän oli kyselykin mukana!

Kaksi lasta on tehtynä, kolmas jäänee tekemättä (nyt jo toivottavasti). Viisi vuotta sitten oli vielä ajatuksissa kolmas, mutta "elämä on" ja "ikä ei tule yksin".

[Nikolas]

Suomalaiset kuolisivat sukupuuttoon ilman maahanmuuttoa

Kolumbialainen Juliana Tobon, 28, muutti viisi vuotta sitten Turkuun opintojen perässä. Nyt hän asuu Vantaalla ja käy töissä Espoossa. Tobonin tarina kuvastaa hyvin globaalia kaupungistumisen trendiä ja kertoo, miksi jatkomuutot Suomen sisällä suuntautuvat juuri pääkaupunkiseudun kuntiin. Koko Suomen vuosittaisesta väestönkasvusta suurin osa on maahanmuuton ansiota. Tilastokeskus julkaisee tänään tuoreimman väestöennusteensa.

• Herätys: Maahanmuutto on suomalaisten elinehto, samovaarit vaihtuvat kahvihanoihin Moskovassa, viikko alkaa sateisena. Yle Uutiset (Aamukooste), 2019-09-30.

Yleisradion juttukoosteesta ei käy ilmi, kuka Yleisradion toimituksessa on keksinyt väliotsikon aivopierun, mutta se ilmentää täydellistä ymmärryksen puutetta siitä, mitä suomalaisuus tarkoittaa.

Jos Suomen nykyinen väestö tavalla tai toisella katoaisi, ja tilalle saapuisi itärajan takaa venäläisiä, ilmiselvästi tämä nykyinen Suomen tasavallan alue olisi pian osa Venäjää ja asukkaat venäläisiä. Tuolle esimerkille rinnasteista olisi, jos etniset suomalaiset jollain tapaa täältä häviäisivät ja tilalle muuttaisi viisi miljoonaa absurdia Absurdistanista, jolloin tämä Suomi muuttuisi jonkinlaiseksi absurdien pohjoiseksi siirtokunnaksi, ja sen asukkaat olisivat absurdeja eikä suomalaisia. Ilmeisesti tätä(kään) asiaa eivät jotkut toimittelijat verorahoitteisessa Yleisradiossa ymmärrä vaan he luulevat että maahanmuutto pelastaisi kansan sukupuutolta, niin kuin väliotsikko lainauksessa väittää. Asiahan on täsmälleen päinvastoin: Kansakunnan häviämisen todennäköisyys kasvaa, kun samaan elintilaan tunkeutuu tai päästetään kilpailevia ryhmiä.

[Roope]

"Tehdään perhevapaauudistus", "korotetaan lapsilisiä ja elatustukea" – Tässä kärkipoliitikkojen eväitä väkiluvun kasvattamiseksi

[...]

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.):
4) Tulisiko maahanmuuttoa lisätä väestönkehityksen takia?

– Maahanmuutto ei ole uusi ilmiö. Suomesta on aina muutettu ulkomaille, ja myös Suomeen on muuttanut uusia ihmisiä. Suomeen muuttaa ulkomailta myös paljon huippuosaajia, ja tämä on välttämätöntä Suomen kilpailukyvylle täysin väestökehityksestä riippumatta.

– Maahanmuutto on yksi ratkaisu väestönkehitykseen, mutta integroitumiseen on panostettava ja työllistymistä tuettava.

– Hallitusohjelmassa linjataan, että erityisen tuen tarpeessa olevien, kuten maahanmuuttajien pääsyä työllistämistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin tehostetaan. Lisäksi vahvistetaan myös esimerkiksi maahanmuuttajanaisten mahdollisuuksia päästä kielikursseille ja sitä kautta työelämään.

[...]

Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni:
4) Tulisiko maahanmuuttoa lisätä väestönkehityksen takia?

– Kyllä me työperäistä maahanmuuttoa myös tarvitaan ja tälläkin hetkellä meillä on monin paikoin tilanne, ettei saada työvoimaa riittävästi liikkeelle, niin kyllä me tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa.

[...]

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho:
4) Tulisiko maahanmuuttoa lisätä väestönkehityksen takia?

– Suomeen pääsee tällä hetkellä täysin vapaasti töihin EU- ja Eta-alueen sisältä ja sen ulkopuolelta asiantuntijat pääsevät erittäin nopeasti töihin.

– Ongelmana on se, että suomalaisella palkkatasolla ja suomalaisella verotuksen tasolla on vaikeuksia houkutella osaavaa työvoimaa tänne.

[...]

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo:
4) Tulisiko maahanmuuttoa lisätä väestönkehityksen takia?

– Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi lisätä. Se on fakta, että Suomi ei tänä päivänäkään pärjäisi ilman työperäistä maahanmuuttoa. Meillä jäisi monet vanhukset hoitamatta, jäisi Turun telakalla laivat rakentamatta, jäisi marjat poimimatta suomalaisessa puutarhataloudessa ja niin edelleen.

– Työperäisen maahanmuuton myötä nyt jo monet asiat Suomessa vielä järjestyy, vaikka työväestön määrä on jo vähentynyt pitkään.

– Tulevaisuudessa tätä tarvitaan entistä enemmän. Tästä on aika selkeä näkemys yhteiskunnassa ja suhteellisen laaja yhteisymmärrys, että työperäistä maahanmuuttoa pitää edistää.

– Suomi tarvitsee todella osaajia, eikä kyse ole todellakaan halpatyövoiman tuomisesta Suomeen. Suomessa on työehdot ja työlainsäädäntö, jota kaikkien pitää noudattaa.

– Me tarvitsemme tekijöitä kaikille tasoille. Me tarvitsemme huippuosaajia suomalaisten huippuyritysten tarpeisiin, me tarvitsemme myös palveluammattien ihmisiä ja tarvitsemme hitsareita ja erilaisiin tehtäviin ihmisiä. Ja se tarve tulee kasvamaan näiden väestöennusteiden perusteella.

Yle 30.9.2019

Keskuskauppakamari lisäisi nopeasti työperäistä maahanmuuttoa

Yritysten kannalta suurin työperäistä maahanmuuttoa vauhdittava uudistus olisi Kauppakamarin mukaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopuminen.


Keskuskauppakamari haluaisi lisätä nopeasti työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa. Uuden väestöennusteen takia oletettu 15 000 henkilön vuosittainen nettomaahanmuutto pitää saada kasvu-uralle, Keskuskauppakamari sanoo. Se helpottaisi myös yritysten osaajapulaa.

[...]

"Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelylle on annettava lakiin kirjattu kuukauden palvelulupaus, ja tavoitteena tulee olla keskimääräisesti alle viikon käsittelyaika. Se tarkoittaa, että jos lupaa ei saada kuukaudessa käsiteltyä, on se katsottava automaattisesti hyväksytyksi", vaatii Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.

Valtonen muistuttaa, että yhä liian iso osa Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneista ulkomaalaisista lähtee pois valmistumisen jälkeen.

Yksi keino houkutella ulkomaisia opiskelijoita jäämään Suomeen valmistumisen jälkeen on myöntää heille pysyvä oleskelulupa, kun tutkinto on suoritettu.

"On järjetöntä, että laadukkaan tutkinnon suorittaneet, jo maahan tutustuneet ja mahdollisesti kotiutuneetkin henkilöt työnnetään maasta pois. Tämän joukon kotouttaminen Suomeen olisi yhteiskunnan kannalta erittäin järkevä investointi", toteaa Valtonen.

Yritysten kannalta suurin työperäistä maahanmuuttoa vauhdittava uudistus olisi Kauppakamarin mukaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta luopuminen.

"Byrokraattinen, kankea ja Suomen houkuttelevuutta heikentävä saatavuusharkintajärjestelmä on tulppa työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Voisimme luopua etukäteen tehtävästä saatavuusharkinnasta ja panostaa riittävästi jälkivalvontaan mahdollisten ylilyöntien kitkemiseksi pois", Valtonen esittää tiedotteessa.

Helsingin Sanomat 30.9.2019

[Veikko]

^ Follow the money, sieltä löydät Midaksen, joka vetelee naruja.

[Kapseli]

Kaksi lasta tehty. Kolmaskin oli harkinnassa, mutta ajattelin että ei tähän maailmaan. Näille kahdelle jo pitää opettaa koulunkäynti niin, että ovet ovat avoinna moneen paikkaan.

Jos tässä maassa ei tulevaisuudessa asiat parempaan suuntaan muutu, niin pystyisivät edes nostamaan kytkintä.

[Radio]

Kaksi poikaa riitti oikein hyvin. Tuli vielä tehtyä ennen suurta aavikon ja viidakon väen invaasiota. Ehtivät saada oppinsa ihan hyvissä kouluissa ilman nykyistä härdelliä. Kyllä lasten kanssa oli ja on mukavaa, se ikäänkuin tuntuu luonnolliselta. Toisaalta en ihmettele nykyistä haluttomuutta lisääntymiseen, kun yhteiskuntamme ilmapiiri on nykyisin sitä mitä se on. Vimmaista monikulttuurin ihannointia ja hillitöntä valtion varojen haaskaamista väestönvaihtoon harjoittavat politiikot pitäisi tuomita maanpetoksesta. Rajat ovat auki uusien voimavarojen tulla.

[Porcius]

Lopullinen ratkaisu syntyvyyskysymykseen

Mediassa ja täällä Hommalla on esitetty iso liuta syitä matalalle syntyvyydelle ja myöskin erilaisia ehdotuksia syntyvyyden nostamiseksi. Jotkut ehdottavat yhteiskunnallisen ilmapiirin ja kulttuurin muuttamista lapsi- ja perhemyönteisemmäksi. Toiset taas haluavat ohjata ihmisiä lisääntymään taloudellisilla kepeillä ja porkkanoilla. Toisen leirin mielestä ongelmat ovat siis ensisijaisesti kulttuurillisia ja toisten mielestä taloudellisia. Minusta molemmat ratkaisut ovat ehdottomasti kannatettavia, mutta niissä on molemmissa myös ongelmia.

Taloudellisissa ratkaisuissa ongelmana on niiden hinta. Saattaa hyvin olla, että ihmisten kannustaminen lisääntymään on liian kallista ollakseen toimiva politiikka. Toisaalta taloudelliset kannustimet on tehtävä siten, että ne eivät kannusta vähätuloisia lisääntymään suhteettoman paljon. Tällä olisi haitallisia vaikutuksia kansakunnan henkisille kyvyille. Asia on kuitenkin ehdottomasti tutkimisen arvoinen ja varmasti osa syntyvyysongelman ratkaisua.

Yhteiskunnallisen kulttuurin muuttaminen lapsi- ja perheystävällisemmäksi on vaikea tehtävä, eikä se välttämättä aiheuta suuria muutoksia syntyvyyteen. Kenties nykyinen jälkiteollinen yhteiskunta yksinkertaisesti tarjoaa niin paljon viihdettä ja kulutusmahdollisuuksia, ettei ihmisiä kiinnosta perheen perustaminen.
Syntyvyyden lasku on uusi ongelma, johon tarvitaan radikaaleja ratkaisuja. Aion esittää nykyteknologian puitteissa mahdollista ratkaisua, joka ei ole kohtuuttoman kallis ja jonka toteuttamisessa ei tarvitse pakottaa ketään toimimaan vasten tahtoaan.

Lääketiede mahdollistaa munasolujen hedelmöittämisen laboratorio-olosuhteissa. Hedelmöittynyt munasolu voidaan tämän jälkeen kohtuun kehittymään. Kyseessä on siis rutiininomaisesti käytettävä koeputkihedelmöitys.
Koeputkihedelmöityksen ehdoton etu on se, että siittiö ja munasolu voidaan valikoida halutuista yksilöistä, jolloin on mahdollista tuottaa geneettisesti laadukkaita yksilöitä. Valikoidessa voidaan käyttää kriteereinä esimerkiksi terveyttä, älykkyyttä ja persoonallisuutta. Periaate on oikeastaan sama kuin perinteisessä valintajalostuksessa.

Nykytiede mahdollistaa myös hedelmöittyneen munasolun jakamisen kahteen osaan, eli munasolun kloonauksen. Mekanismi on periaatteessa sama kuin luonnollisesti tapahtuva identtisten kaksosten syntyminen kohdussa. Tämä menetelmä mahdollistaa useamman yksilön tuottamisen yhdestä munasolusta, mikä on luonnollisesti taloudellisempaa.

Ehdotan ratkaisuksi syntyvyysongelmaan valtiollista ohjelmaa, jossa Suomen geneettisesti korkealaatuisemmalta väestöltä ostettuja munasoluja ja siittiöitä käytetään alkioiden luomiseen, jotka sitten istutetaan sopivien synnyttäjien kohtuihin. Toimenpide näytteiden hankkimiseksi, varsinkin miesten kohdalla, on yksinkertainen eikä aiheuta merkittävää haittaa kohteelle. Näin ollen myöskin ostohinnat voidaan pitää kohtuullisen matalana.

Kuka sitten synnyttää nämä lapset? Lasten synnyttäjällä ei ole juurikaan väliä, sillä synnyttäjä ei siirrä geenejään lapseen. Ainoa kriteeri on se, että synnyttäjä ei tartuta sikiöön tauteja tai muuten vahingoita sitä esimerkiksi päihteiden käytöllä. Ehdotan, että synnyttäjinä käytetään kehitysmaiden köyhää naisväestöä. Näissä maissa eurovaluuttamme ostovoima on paljon suurempi kuin Suomessa, joten synnytyssopimus on mahdollista tehdä hyvinkin kohtuullisilla kustannuksilla. Tehokkain tapa tehdä tämä olisi lähettää henkilöstöä Suomesta kohdemaihin ja tehdä toimenpiteet siellä. Lapset kuljetettaisiin syntymän jälkeen Suomeen ja annettaisiin adoptioon. Mikäli adoptioperheitä ei olisi tarpeeksi, voitaisiin perustaa valtiollisia laitoksia lasten hoitamiseksi.

Kohdemaat olisi luultavasti helppo suostutella mukaan tähän. Ensinnäkin paikallisten naisten saama raha siirtyy kohdemaan talouteen ja lisäksi kohdemaan hallitus voisi verottaa naisten saamaa tuloa. Viimeistään paikallisille poliitikoille annettavat lahjukset avaisivat ovet tälle tuottavalle liiketoiminnalle.

Politiikasta hyötyvät kaikki. Suomen valtio saa hyvälaatuisia lapsia, jotka hyödyttävät taloutta myöhemmin, munasolujen ja siittiöiden luovuttajat saavat asianmukaisen korvauksen myynnistä ja kehitysmaiden naiset saavat nostettua elintasoaan huomattavasti noin yhdeksän kuukauden työsopimuksen täyttämisellä. Tämä ratkaisu syntyvyysongelmaan on taloudellisesti tehokas ja perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Me tienataan tällä.

[-PPT-]

Tuo ennustettu nettomaahanmuutto 15000/vuosi kuulostaa todella varovaiselta arviolta. Euroopastahan esimerkkinä on huomattu että kehityksen lähtiessä käyntiin se kiihtyy kiihtymistään.

Toisaalta nettomaahanmuutto 15000/vuosi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä että huippuosaajia muuttaa joka vuosi 50000 Suomeen kun taas 35000 suomalaista muuttaa pois. Tuo ei tunnukaan enää niin varovaiselta arviolta.

[Pullervo]

Lopullinen ratkaisu syntyvyyskysymykseen

[TROLLAUSTA]

No nythän päästiin sitten kunnolla eugeniikkaan. Eihän lisääntymiseen sallittujen yksilöiden ominaisuuksia kannata liian vähään jättää, vaan laatia ihan kunnon lista, kun superihmisten monistaminen on noin helppoa. Kannattaa valita kuitenkin enemmän kuin se yksi paras nainen ja yksi paras mies sukusolujen luovuttajiksi, koska muuten ne tulevat polvet rutsaavat sitten sukua keskenään minkä ehtivät petrimaljoissaan ja koeputkissaan. Onneksi se "heikompi aines" kelpaisi kuitenkin sijaissynnyttäjiksi tuolle uudelle, uljaalle homo novus finladicukselle, ehkä joillekin leireille suljettuina schäfereiden ja koppalakkikavereiden vartioimina, että pysyy kuri ja järjestys raskauden aikana vai tarttuisiko köyhistä ja tyhmistä kehitysmaalaisista haju tuohon uuteen suomalainen kaksi piste nollaan?

No, trollaamien on trollaamista. Puola ja Unkari pääsevät ihan hyviin tuloksiin omien kansalaistensa syntyvyyden lisäämisessä taloudellisilla ja muilla yhteiskunnallisilla kannustimilla.

e:typo

[Porcius]

Ehdotukseni johtaisi väestön lisääntymiseen. Uusi väestö olisi älykkäämpää, terveempää ja vähemmän rikollista kuin suomalaiset keskimäärin. Kaikki perustuisi vapaaehtoiseen vaihdantaa, josta kaikki osapuolet hyötyisivät. Pitkällä tähtäimellä koko yhteiskunnan vauraus lisääntyisi, jolloin myöskin luonnollisesti syntynyt väestö hyötyisi.

Kuka tästä kärsisi? Ei kukaan. On aika heittää haitalliset moraalikäsitykset historian roskakoriin. Eugeniikassa ei ole mitään vikaa, ja sitä voidaan harjoittaa täysin eettisesti. Voisi kysyä, eikö ole epäeettistä olla käyttämättä eugeniikkaa. Tuotettavat yksilöt hyötyvät korkeammasta älystä ja paremmasta terveydestä ja yhteiskunta hyötyy heidän korkeasta tuottavuudestaan veroeurojen ja talouskasvun myötä. Sitä paitsi eugeniikkaa harjoitetaan jo nyt, sillä sikiöseulonnassa löydetyt vakavista geneettisistä sairauksista kärsivät sikiöt pääsääntöisesti abortoidaan.

Yhtäkään klassisen liberalismin periaatetta ei rikottaisi tällä menettelyllä. Kehitysmaalaisten käyttäminen synnytykseen kovaa korvausta vastaan on taatusti eettisempää kuin tuotannon ulkoistaminen lapsityövoimaa käyttäviin maihin tai kongolaisen koboltin ostaminen.

Luddiitit tuhosivat aikoinaan tehtaita varhaisen teollisen vallankumouksen ajan Englannissa, koska pelkäsivät tehtaiden vievän työn käsityöläisiltä. Eugeniikan vastustus on samanlaista taantumuksellista ja perusteetonta pelkoa.

[Pullervo]

Älä suotta jätä moista mahdollisuutta näin pienen geenipoolin varaan, vaan ryhdy risteyttämään koirien tapaan eri rotujen valioyksilöitä, niin siinä sitä sitten syntyy paljon ja hyviä uusia super-"suomalaisia".

Tämän lajin keskustelu ei varmastikaan tässä ketjussa ihan hirmuisen pitkään tule jatkumaan, mutta ehkä tuosta saa Perikseen kyselyn, että oletko taantumuksellinen ja perusteettomasti punastelet polo peloissasi vai nieletkö nuo jalot teesit glunksauttelematta.

[Porcius]

On varsin ikävää, että varsinaisten vasta-argumenttien sijaan jalo ja edistyksellinen ehdotukseni saa osakseen vain pilkkaa ja ivaa.

Eikö tämä ole se tapa, jolla valtamedia ja liberaali älymystö suhtautuu meihin? Emmekö me aina ihmettele vastapuolen tapaa vastata väitteisiimme tunteella? Emmekö pidä rationaalisuutta ja faktoihin perustuvaa maailmankuvaa vahvuutenamme? Tämä on tunteita herättävä aihe, mutta pyydän toveri Pullervoa ja muitakin pohtimaan ehdotustani kylmän rationaalisesti ilman tunteenpaloa.

[Pullervo]

  Tunnetta ei tässä varmastikaan ole meillä kummallakaan pelissä. Tietysti joku saataa erehtyä valeloukkaantumistasi edellä sellaisen osoitukseksi tulkitsemaan. Itse en aio pohtia tuota yhtään enempää, kiitos tarjouksestasi.

Katson myöhemmin tänään, kuinka täkysi on nielty ja mitä sitten seurasi. Onhan aina mahdollista, ettei täkyä glunksautetakaan kiduksiin, mutten kokemuksesta ole sen suhteen nyt hirmuisen toiveikas. Täkyjen heitteleminen ei itsessään ole kiellettyä, mutta pitkämielisys niiden suhteen ei kestä ihan hirveän montaa kommenttia pidemmälle, jos ketju ajautuu provoilun/trollauksen vuoksi raiteiltaan. Siinä tapauksessa suoritan sitten korjaavia toimia ihan normaalisti. Ota nyt kuvakaappaukset sitä ennen talteen, niin ei mene ihan hukkaan hyvä yritys.

[Tulevaisuus]

Kaksi lasta on tehtynä ja se on minun osalta siinä, ei ole varaa enempään. Jos pohditaan yleisellä tasolla miksi lapsia ei tule niin eiköhän osasyy ole asumisen sietämätön kalleus tähän kun yhdistetään kiimainen verotus ja pätkätyösuhteet niin paketti alkaa olla kasassa. En syytä nykynuoria etteivät paina tositarkoituksella vaan osaavat miettiä myös eteenpäin asioita.
Mutta sitten on kysymys kuka hoitaa vanhukset ja maksaa verot, jaksavatko nämä jatkuvasti pienenevät ikäluokat tehdä sitä vai nostavatko kytkintä. Ihan käytännön esimerkki asun hieman sivussa pääkaupungista ja koulussamme on n. 150 oppilasta, lähivuosina se tulee laskemaan sadan pintaan. Nopeammin kuin uskoisikaan.