Kuinka itse äänestit 1994?

[siviilitarkkailija]

Laitapa sodat aikajanalle, niin huomaat, että jossain vaiheessa iskee sotaväsymys, aina. Sitten sotaa kokematon sukupolvi taas jälleen alkaa sotia.

BTW, mistä sodista sinulla on KOKEMUKSIA 

Itselläni ei ole mitään henkilökohtaista sotakokemusta. Tarkastelen asiaa lähinnä samoin perustein kuin viirusperäisen taudin tutkija ilmiötä. Ei kannata hankkia itselleen viirusta jos aikoo tutkia tautia. Mutta joskus käy niin että hyvistäkin varotoimista huolimatta viirus iskee tutkijaan.

Laitapa sodat aikajanalle, niin huomaat, että jossain vaiheessa iskee sotaväsymys, aina.

Tämä on taktiikkaa. Toisten mielestä strategiaa. Sitä voi kutsua myös voiton avaimiksi. Kun toisen osapuolen taktiikka toimii, voi helposti toiselle, häviävälle osapuolelle, syntyä sotaväsymystä.

Mutta asia ei ole noin yksinkertainen. Joskus sotaväsymys suorastaan pakottaa häviävän osapuolen lisäämään panoksia. Lopulta sota on yksinkertaisesti sitä että kumpikin osapuoli kisaa siitä kumpi kestää ENEMMÄN tappioita eikä voitosta ole enää missään tasolla kyse.

Sitten kun taistelu on ohi, menetykset laskettu ja juhlittu, sotaa kokematon sukupolvi alkaa suunnittelemaan uutta sotaa. Pääsääntöisesti sotaa kovasti sanoin vastustaen. Sotaa vastustetaan niin kovasti että uusi sota on sen sodan estämiseksi välttämätön.

[Marius]

Äänestyskulkua havainnoiden on ilahduttavaa, että juuri nyt n. 48 % keskustelijoista ei ollut vuonna 1994 edes äänestysikäisiä.

Hommalla on toivoa.

[valla_valla]

Ei tuolloin kukaan osaanut aavistaa mitä EY:stä tulee, joksi sitä vielä tuolloin kutsuttiin. EY oli jonkinlainen yhteistyöelimeksi kuviteltu systeemi eikä mitään merkkejä EU:n nykyisestä luonteesta ollut millään tavalla nähtävissä. Joka muuta väittää, vääristelee historiaa, sillä mitään nykyisenkaltaisia asioita ei ollut tuolloin millään tavalla näköpiirissä vaan ne ovat tulleet kuvioihin vasta myöhemmin.

Varsinkin nuorten keskuudessa äänestys oli äänestystä "vapaasta Euroopasta" ja lisäksi sillä heitettiin YYA- sopimus ja vanha ryssältä haiseva tunkkainen takki huithelvettiin. Nuori joko halusi kuulua raikkaaseen uuteen vapaaseen Eurooppaan tai tunkkaiseen mahorkkalta haisevaan Itäblokkiin.

Nykyisenkaltainen Eu alkoi muodostua sitten vasta joskus sanotaanko nyt 96-97 vuosien tienoilla ja kiihtyen nykyiseen malliinsa.

Mutta tuolloin äänestettiin ihan eri asioista kuin mitä nykyään annetaan ymmärtää silloin äänestetyn. Molemmat puolet lobbasivat omaa kantaansa eikä kansaa mitenkään erityisesti "ajettu" EY:hyn vaan esimerkiksi koko kaveripiirini tuolloin äänesti "vapaan Euroopan" puolesta.

[Veikko]

--

Muuttohaukan pointti on, että voi oppia, ja ainoastaan idiootit eivät muuta mielipiteitään, vaikka argumentit muuttuvat.

"Fanaatikko on ihminen, joka ei pysty muuttamaan mieltään ja kieltäytyy vaihtamasta aihetta."

Winston Churchill

[Marius]

Valla Vallan pointti koskien sitä, miten nuoriso suhtautuu, on erittäin hyvä ja tärkeä.

Aioin ensin avautua aiheesta pitkällä kirjoituksella, mutta jäänkin pureksimaan hetkeksi,
ja katson mitä kenties muilla on esitettävää tähän nuoriso-aspektiin.

Mutta palaan kyllä aiheeseen, kiitos ikkunasta Valla...

[Jääpää]

--

Muuttohaukan pointti on, että voi oppia, ja ainoastaan idiootit eivät muuta mielipiteitään, vaikka argumentit muuttuvat.

"Fanaatikko on ihminen, joka ei pysty muuttamaan mieltään ja kieltäytyy vaihtamasta aihetta."

Winston Churchill

Ei tuolloin kukaan osaanut aavistaa mitä EY:stä tulee, joksi sitä vielä tuolloin kutsuttiin. EY oli jonkinlainen yhteistyöelimeksi kuviteltu systeemi eikä mitään merkkejä EU:n nykyisestä luonteesta ollut millään tavalla nähtävissä. Joka muuta väittää, vääristelee historiaa, sillä mitään nykyisenkaltaisia asioita ei ollut tuolloin millään tavalla näköpiirissä vaan ne ovat tulleet kuvioihin vasta myöhemmin.

Varsinkin nuorten keskuudessa äänestys oli äänestystä "vapaasta Euroopasta" ja lisäksi sillä heitettiin YYA- sopimus ja vanha ryssältä haiseva tunkkainen takki huithelvettiin. Nuori joko halusi kuulua raikkaaseen uuteen vapaaseen Eurooppaan tai tunkkaiseen mahorkkalta haisevaan Itäblokkiin.

Nykyisenkaltainen Eu alkoi muodostua sitten vasta joskus sanotaanko nyt 96-97 vuosien tienoilla ja kiihtyen nykyiseen malliinsa.

Mutta tuolloin äänestettiin ihan eri asioista kuin mitä nykyään annetaan ymmärtää silloin äänestetyn. Molemmat puolet lobbasivat omaa kantaansa eikä kansaa mitenkään erityisesti "ajettu" EY:hyn vaan esimerkiksi koko kaveripiirini tuolloin äänesti "vapaan Euroopan" puolesta.

Vapautena ja sex&RR sitä myytiin, mutta kun ei huvittanut mennä mahorkankärystä bryssän perseenkäryyn..
"Maatalous" myllystä oli tietoa, mafia kusetti minkä ehti, byrokraatti veti tolkutonta palkkaa..
Ennen kaikkea se, että tiesi syntyvän uuden p a i s u v a n nomenklatuuran, joka söisi ja söisi ja söisi kauriinsatulaa ja kouluttaisi uutta selkärangatonta matelijaa syömään ja syömään ja.. Työmies maksaa!!
  Eu:lla oli siihen aikaan jo niin järjettömiä tuki-ja tullijuttuja, että Knalli ja Sateenvarjo oli ihan paperia niiden rinnalla. 
Mikään Hesari ei tietenkään(joten ei sitten juuri kukaan muukaan) kirjoittanut  mitään kritiikiä, mannaa sataa ja viina halpenee..
Kellään ei sitten kilissyt päässä edes kossulasi, kun TÄMMÖNEN heppu on eeuukiimassa mukana:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Viialainen

Tällä ja muilla oli oksetusluokan mustamaalauskampanjat valmiina vastustajia vastaan, jos olisi n ä  y t t ä n y t menevän tiukaksi.

PS. Winstonista vielä muutama sana:
     
      https://www.youtube.com/watch?v=8qAdJTHQysI

[Veikko]

--
PS. Winstonista vielä muutama sana:
     
      https://www.youtube.com/watch?v=8qAdJTHQysI

"Muutama sana" näyttää olevan puolitoista tuntia David Irvingin paasausta.

[l'uomo normale]

Ei tuolloin kukaan osaanut aavistaa mitä EY:stä tulee, joksi sitä vielä tuolloin kutsuttiin. EY oli jonkinlainen yhteistyöelimeksi kuviteltu systeemi eikä mitään merkkejä EU:n nykyisestä luonteesta ollut millään tavalla nähtävissä. Joka muuta väittää, vääristelee historiaa, sillä mitään nykyisenkaltaisia asioita ei ollut tuolloin millään tavalla näköpiirissä vaan ne ovat tulleet kuvioihin vasta myöhemmin

Minä osasin aavistaa. Kaikki nykysysteemin osaset olivat jo tekeillä. EMU eli Europpan monetary Union oli olemassa ja sille ECU eli European currency unit, josta tehtiin keräilykolikkojakin eli yhteisvaluuttahaaveet olivat julkisuudessa. Turvapaikkaturismin estämisestä puhuttiin, niin että voisi hakea turvapaikkaa vain yhdestä maasta. Yhteisestä puolustuksesta puhuttiin. Minusta oli koko ajan selvää ettei Unionin syventämiselle ollut ehdotonta rajaa. Ainoastaan kaksi seikkaa yllätti. Ensiksi EU-myönteisen establishmenttimme röyhkeys eurokysymyksessä. EU-kansanäänestyksen yhteydessä selvästi sanottiin että yhteisvaluuttaan siirtymisestä päätetään myöhemmin. Kun euro-päätöksen aika tuli, poliitikkomme Lipposen johdolla ilmoittivat että yhteisvaluuttaan siirtyminen oli ratkaistu jo EU-kansanäänestyksen yhteydessä. Toinen yllätys oli että euromaat ovat pystyneet sopimaan integraatiosta niinkin pitkälle, kun jo tax-free kaupan lopettamisesta EU-maiden välillä jahkailtiin vuosikausia.

Kun euroon siirtymisestä oli puhetta, odotin koko ajan että Etelä-Euroopan maat ryhtyisivät painottamaan euroja samaan tapaan kuin liiroja, drakhmoja ja pesetoita budjettivajeitaan kattaakseen. Toistaiseksi Etelä-Euroopassa ovat kuitenkin eläneet yli varojensa lähinnä velkaantumalla.

Voi sanoa etten ole pettynyt enkä yllättynyt. "Sitä saa mitä tilaa." ovat muutamat suuret ajattelijat lausuneet. Ja Basil Bazarovin sanoin: "Munakasta ei voi tehdä munia rikkomatta." Kuten maahanmuutossakin, EU-integraatiossammekin eliittimme on rehellisen johdonmukaisesti kieltäytynyt antamasta mitään takarajaa sille kuinka pitkälle mennään.

[MW]

"Talousalueena" se markkinoitiin. Ja äänestin 'kyllä'. Tulikin virkapöhöjen vesipuisto.

[ilmarinen]

Äänestin EI, koska vastustin Suomen viemistä mukaan liittovaltio-projektiin, joka johtaisi maan itsenäisyyden menettämiseen. Kaikki päämäärät Euroopan liittovaltiolle olivat jo tuolloin tiedossa, mutta niistä ei julkisissa keskusteluissa haluttu puhua, vaan tyhmä vaalikarja aivopestiin valtamedian toimesta unelmahötöllä.

[Faidros.]

Äänestin EI, koska vastustin Suomen viemistä mukaan liittovaltio-projektiin, joka johtaisi maan itsenäisyyden menettämiseen. Kaikki päämäärät Euroopan liittovaltiolle olivat jo tuolloin tiedossa, mutta niistä ei julkisissa keskusteluissa haluttu puhua, vaan tyhmä vaalikarja aivopestiin valtamedian toimesta unelmahötöllä.

Juuri näin oli Faidrosin perustelut vastustaa jäsenyyttä. Myös kova uho siitä ettei yhteisvaluuttaa koskaan tule sai hälytyskellot soimaan.

[guest8096]

Jos Suomi olisi äänestänyt ei, niin Hallitus olisi varmaan päättänyt jättää EU-hakemuksen.

[valla_valla]

Kyllä tuolloin 90- luvun alussa ei puhuttu mistään yhteisvaluutasta ja EMU:kin oli jonkinlainen harhama jostain talousalueen yhteisestä jostakin, mutta ei ainakaan euro- valuutasta kuten se nyt on. Eli ei tuolloin ollut euroa vielä mitenkään näkyvissä kuten se nyt on. Samoin kuin mitään liittovaltio- kaavailuja ei ollut tuolloin kenenkään puheissa, edes foliohattujen. Byrokratia ja muut kummallisuudet tulivat vasta muutaman vuoden jälkeen kuvioon mukaan. Koko EY oli jollain tapaa tyhjä taulu, jota alettiin kirjoittaa vasta joskus ysärin puolivälin jälkeen ja ensimmäiset ihmettelyt nousivat maanviljelijöiden piiristä.

(Itse olin tuolloin tosiasiassa Paavo Väyrysen kannalla POHJOLAN UNIONISTA, jota olen nyt kuitenkin jälkeenpäin kiittänyt käde kyynärpäitä myöten ristissä allahia, että se ei saanut tulta alleen. Jos se olisi onnistunut niin terve. Ne olisivat rakentaneet leveän sillan TUkholmasta Turkuun, jotta arabit ja afrikaanot voisivat vapaasti tallustaa yli. )

[Nuivanlinna]

Kyllä tuolloin 90- luvun alussa ei puhuttu mistään yhteisvaluutasta ja EMU:kin oli jonkinlainen harhama jostain talousalueen yhteisestä jostakin, mutta ei ainakaan euro- valuutasta kuten se nyt on. Eli ei tuolloin ollut euroa vielä mitenkään näkyvissä kuten se nyt on. Samoin kuin mitään liittovaltio- kaavailuja ei ollut tuolloin kenenkään puheissa, edes foliohattujen. Byrokratia ja muut kummallisuudet tulivat vasta muutaman vuoden jälkeen kuvioon mukaan. Koko EY oli jollain tapaa tyhjä taulu, jota alettiin kirjoittaa vasta joskus ysärin puolivälin jälkeen ja ensimmäiset ihmettelyt nousivat maanviljelijöiden piiristä.

(Itse olin tuolloin tosiasiassa Paavo Väyrysen kannalla POHJOLAN UNIONISTA, jota olen nyt kuitenkin jälkeenpäin kiittänyt käde kyynärpäitä myöten ristissä allahia, että se ei saanut tulta alleen. Jos se olisi onnistunut niin terve. Ne olisivat rakentaneet leveän sillan TUkholmasta Turkuun, jotta arabit ja afrikaanot voisivat vapaasti tallustaa yli. )

Todellisuudessa äänestettiin tästä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maastrichtin_sopimus
Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen vuoden 1995 liittymissopimuksessaan.

Vaikkakin sitä pimitettiin ja vähäteltiin äänestäjiltä.

Maastrichtin sopimus Euroopan unionista
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=URISERV:xy0026&qid=1467006136052&from=FI
Sopimus Euroopan unionista on uusi vaihe Euroopan yhdentymisessä, sillä se tekee mahdolliseksi poliittisen yhdentymisen käynnistymisen. Sopimuksessa luodaan Euroopan unioni, joka koostuu kolmesta pilarista: Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP) ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa (YOS). Sopimuksessa otetaan käyttöön Euroopan kansalaisuus, lujitetaan Euroopan parlamentin toimivaltuuksia ja perustetaan talous- ja rahaliitto (EMU). Lisäksi ETY:stä tulee Euroopan yhteisö (EY).

SYNTY

Maastrichtissa 7. helmikuuta 1992 allekirjoitettu sopimus Euroopan unionista tuli voimaan 1. marraskuuta 1993. Sopimus syntyi niin sisäisten kuin ulkoistenkin tekijöiden vuoksi. Ulkoisesti kommunismin luhistuminen Itä-Euroopassa ja Saksan yhdistyminen uudelleen johtivat siihen, että yhteisön kansainvälistä asemaa pyrittiin lujittamaan. Sisäisesti jäsenvaltiot toivoivat, että Euroopan yhtenäisasiakirjan ansiosta saavutettu edistys jatkuisi muiden uudistusten myötä.

Nämä tekijät johtivat siihen, että koolle kutsuttiin kaksi hallitustenvälistä konferenssia, joista toinen koski talous- ja rahaliittoa ja toinen poliittista unionia. Hannoverissa 27. ja 28. kesäkuuta 1988 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi Jacques Delorsin johtamalle asiantuntijaryhmälle tehtäväksi laatia kertomuksen, jossa ehdotetaan talousliiton toteuttamisen konkreettisia vaiheita. Dublinissa 28. huhtikuuta 1990 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti institutionaalista uudistamista koskevan Belgian muistion ja ranskalais-saksalaisen aloitteen, jossa jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan Euroopan poliittisen rakennustyön vauhdittamista, perusteella tarkastella tarvetta muuttaa EY:n perustamissopimusta Euroopan yhdentymisen edistämiseksi.

Lopulta Roomassa 14. ja 15. joulukuuta 1990 kokoontunut Eurooppa-neuvosto päätti käynnistää kaksi hallitusten välistä konferenssia, joiden aikaansaannokset esiteltiin vuotta myöhemmin Maastrichtin huippukokouksessa 9. ja 10. joulukuuta 1991.

TAVOITTEET

Maastrichtin sopimuksen myötä yhteisön alkuperäinen taloudellinen tavoite ts. yhteismarkkinoiden toteuttaminen sivuutetaan selkeästi ja sen korvaa poliittinen kutsumustehtävä.

Näin ollen Maastrichtin sopimuksen viisi tärkeintä tavoitetta ovat:
•toimielinten demokraattisen legitiimiyden lujittaminen,
•toimielinten tehokkuuden parantaminen,
•talous- ja rahaliiton aikaansaaminen,
•yhteisön sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen,
•yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan luominen.

RAKENNE

Sopimus on rakenteeltaan monimutkainen. Johdanto-osan jälkeen siinä on seitsemän osastoa. I osastossa annetaan yhteisöjä, yhteistä ulkopolitiikkaa ja oikeudellista yhteistyötä koskevat yhteiset määräykset. II osasto sisältää ETY:n perustamissopimuksen muuttamista koskevat määräykset, kun taas III ja IV osastoissa muutetaan EHTY:n ja Euratomin perustamissopimuksia. V osastossa esitetään yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP) koskevat määräykset. VI osasto sisältää määräykset yhteistyöstä oikeus- ja sisäasioissa (YOS). Loppumääräykset sisältyvät VII osastoon.

EUROOPAN UNIONI

Maastrichtin sopimuksessa luodaan Euroopan unioni, joka koostuu kolmesta pilarista: Euroopan yhteisöt, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa.

Ensimmäinen pilari koostuu Euroopan yhteisöstä, Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä (EHTY) ja Euratomista, ja se koskee aloja, joilla jäsenvaltiot käyttävät yhteisvoimin suvereniteettiaan yhteisön toimielinten kautta. Siinä sovelletaan yhteisömetodi-nimistä toimintatapaa ts. Euroopan komissio tekee ehdotuksen, neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyvät sen ja yhteisön oikeuden noudattamista valvoo tuomioistuin.

Toinen pilari koostuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osastossa määrätystä yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (YUTP). Se korvaa Euroopan yhtenäisasiakirjan määräykset ja antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden toteuttaa yhteisiä toimia ulkopolitiikan alalla. Pilariin sisältyy hallitusten välinen päätöksentekomenettely, joka edellyttää laajalti yksimielisyyttä. Komission ja parlamentin asema on vaatimaton, eikä tuomioistuimen lainkäyttövaltaa sovelleta tällä alla.

Kolmas pilari koskee Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastossa määrättyä yhteistyötä oikeus- ja sisäasioiden alalla (YOS). Unionin on toteutettava yhteisiä toimia voidakseen tarjota kansalaisille korkeatasoisen suojan vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvalla alueella. Päätökset tehdään niin ikään hallitustenvälisesti.

TOIMIELIMET

Euroopan yhtenäisasiakirjan esimerkin mukaan Euroopan parlamentin asemaa on lujitettu entisestään Maastrichtin sopimuksessa. Yhteistyömenettelyä ja puoltavan lausunnon menettelyä on laajennettu käytettäväksi uusilla aloilla. Lisäksi sopimuksessa määrätään uudesta yhteispäätösmenettelystä, minkä ansiosta Euroopan parlamentti voi antaa säädöksiä yhdessä neuvoston kanssa. Tämän menettelyn edellytyksenä ovat parlamentin ja neuvoston väliset tiiviit suhteet yhteisymmärrykseen pääsemiseksi. Lisäksi sopimuksessa yhdistetään parlamentti komission jäsenten nimittämismenettelyyn. Euroopan poliittisten puolueiden asema Euroopan yhdentymisessä tunnustetaan. Puolueet myötävaikuttavat eurooppalaisen tietoisuuden muodostumiseen ja eurooppalaisten poliittisen tahdon ilmaisemiseen. Komission toimikautta on pidennetty neljästä vuodesta viiteen vuoteen, jotta se vastaisi Euroopan parlamentin toimikauden pituutta.

Kuten yhtenäisasiakirjassa, sopimuksessa lisätään määräenemmistöäänestyksiä neuvostossa useimpien yhteispäätösmenettelyyn kuuluvien päätösten ja kaikkien yhteistyömenettelyä noudattaen tehtävien päätösten osalta.

Alueellisen ulottuvuuden tärkeyden tunnustamiseksi sopimuksessa perustetaan alueiden komitea, joka koostuu alueviranomaisten edustajista. Komitealla on neuvoa-antava tehtävä.

POLITIIKAT

Sopimuksessa otetaan käyttöön yhteisön politiikat kuudella uudella alalla:
•Euroopan laajuiset verkot,
•teollisuuspolitiikka,
•kuluttajansuojelu,
•koulutus ja ammatillinen koulutus,
•nuoriso,
•kulttuuri.

TALOUS- JA RAHALIITTO

Yhtenäismarkkinat konkretisoituivat, kun talous- ja rahaliitto perustettiin. Talouspolitiikka sisältää kolme osatekijää. Jäsenvaltioiden on varmistettava talouspolitiikkojensa koordinointi ja valvottava tätä koordinointia monenvälisesti. Lisäksi niiden on noudatettava talous- ja budjettikuria koskevia sääntöjä. Valuuttapolitiikan tavoitteena on ottaa käyttöön yhteinen valuutta ja varmistaa kyseisen valuutan vakaus hintojen vakauden avulla ja noudattaen markkinatalouden lakeja.

Sopimuksen mukaan yhteinen valuutta otetaan käyttöön kolmessa perättäisessä vaiheessa:
•Ensimmäinen vaihe, jolloin pääomien liikkuvuus vapautetaan, alkaa 1. heinäkuuta 1990.
•Toinen vaihe alkaa 1. tammikuuta 1994 ja tähtää jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen lähentämiseen.
•Kolmas vaihe on aloitettava viimeistään 1. tammikuuta 1999 ottamalla käyttöön yhteinen valuutta ja perustamalla Euroopan keskuspankki (EKP).

Valuuttapolitiikka perustuu Euroopan keskuspankkijärjestelmään (EKPJ), johon kuuluvat EKP ja kansalliset keskuspankit. Nämä elimet ovat kansallisista ja yhteisön poliittisista viranomaisista riippumattomia.

Kahteen jäsenvaltioon sovelletaan erityismääräyksiä. Yhdistynyt kuningaskunta ei ole sitoutunut talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Tanskaan sovelletaan pöytäkirjaa, jonka mukaan sen siirtymisestä kolmanteen vaiheeseen päätetään kansanäänestyksellä.

SOSIAALIPOLITIIKKAA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Sopimukseen liitetyssä sosiaalipolitiikkaa koskevassa pöytäkirjassa yhteisön toimivaltuuksia laajennetaan tällä alalla. Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu pöytäkirjaan. Pöytäkirjan tavoitteet ovat seuraavat:
•työllisyyden edistäminen,
•elin- ja työolosuhteiden parantaminen,
•riittävä sosiaalinen suoja,
•työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu,
•henkilöresurssien kehittäminen korkean ja kestävän työllisyyden tason varmistamiseksi,
•työmarkkinoilta syrjäytyneiden integroituminen työmarkkinoille.

KANSALAISUUS

Yksi sopimuksen merkittävistä uudistuksista on jäsenvaltioiden kansalaisuutta täydentävän Euroopan kansalaisuuden käyttöönotto. Jokainen jonkin jäsenvaltion kansalainen on myös unionin kansalainen. Tämän kansalaisuuden ansiosta eurooppalaisilla on uusia oikeuksia:
•oikeus liikkua ja oleskella vapaasti yhteisössä,
•oikeus äänestää ja olla ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleissa ja asuinpaikkansa kunnallisvaaleissa,
•oikeus diplomaatti- ja konsulisuojeluun oman jäsenvaltionsa ulkopuolisella kolmannen maan alueella, jossa hänen oma jäsenvaltionsa ei ole edustettuna,
•oikeus vedota Euroopan parlamenttiin ja kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen.

TOISSIJAISUUSPERIAATE

Euroopan yhtenäisasiakirjassa ympäristöpolitiikkaan sovellettu toissijaisuusperiaate on otettu Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa yleiseksi säännöksi. Tämän periaatteen mukaan tapauksissa, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, yhteisö toimii ainoastaan silloin, kun tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön kuin kansallisella tasolla. A artiklassa määrätään, että unioni tekee päätökset mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Ei Suomi neuvotellut mitään varaumia sopimukseen.

[Lalli IsoTalo]

OT

Voitko uskoa, että jotkut oppivat virheistään?

Kokemukseni sotahistorian parissa väittävät päinvastaista. .

Mitä nämä kokemukset ovat?

[ilmarinen]

Suomi hyväksyi liittyessään EY:hyn vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksen, joka sisälsi mm. prosessin yhteiseen rahaan siirtymiseksi (EMU). Sopimus oli selkeä askel kohti liittovaltiota ja vallansiirto jäsenmailta EU:n elimille ja tuolloin jo seuraavat askleetkin olivat tiedossa mm. EU:n perustuslaki. Käytännössä jokainen, joka vähänkään halusi tietää mihin ollaan todella liittymässä voi jo tuolloin asian hahmottaa, vaikka valtapoliitikot sekä elinkeinoelämän johto olivat isolla rahalla valjastaneetkin koko valtamedian valehtelemaan kansalle.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maastrichtin_sopimus

[Maailmanmies]

Äänestin puolesta. EU:ta vastustettiin lähinnä kepussa (maatalous) sekä vasemmistossa (heikkenevällä sosiaaliturvalla pelottelu)

Nyt äänestäisin vastaan.

[Linkster]

Suomi hyväksyi liittyessään EY:hyn vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksen, joka sisälsi mm. prosessin yhteiseen rahaan siirtymiseksi (EMU). Sopimus oli selkeä askel kohti liittovaltiota ja vallansiirto jäsenmailta EU:n elimille ja tuolloin jo seuraavat askleetkin olivat tiedossa mm. EU:n perustuslaki. Käytännössä jokainen, joka vähänkään halusi tietää mihin ollaan todella liittymässä voi jo tuolloin asian hahmottaa, vaikka valtapoliitikot sekä elinkeinoelämän johto olivat isolla rahalla valjastaneetkin koko valtamedian valehtelemaan kansalle.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maastrichtin_sopimus

Tottakai voi hamottaa - nykyään. Ei kellään nuorella ollut hajuakaan moisista sopimuksista tuolloin, valtion johdon tietämiä (käytännössä) salaisia dokumentteja.
Internetiä ei ollut , eikä painettuun sanaan tarvinnut suhtautua epäilevästi - saatika suoraselkäisiin poliitikoihin!
Liittyminen tapahtui massiivisen valehtelukampanjan ja naiivien odotusten säestyksellä, veikkaan että äänestetty olisi joka tapauksessa niin monta kertaa että tulos olisi ollut toivotunlainen.

[Takinravistaja]

Äänestin puolesta. EU:ta vastustettiin lähinnä kepussa (maatalous) sekä vasemmistossa (heikkenevällä sosiaaliturvalla pelottelu)

Nyt äänestäisin vastaan.

EU:hun liittymistä vastustivat lähinnä Kepun maataloussiipi, kristilliset ja kommunistit.

Kepun Paavo Väyrynen ja kristillisten Vesa Laukkanen pitivät eduskunnassa monen tunnin jarrutuspuheita estääkseen päätöksenteon. Laukkasen mukaan EU oli Ilmestyskirjan peto.

Äänestin puolesta enkä ole katunut. En usko että Suomi olisi pärjännyt paremmin yksinään. Ja on ollut mukavaa kun esim. Lontooseen saavuttaessa pääsee nopeasti EU-kansalaisten portin läpi, eikä tarvitse mennä jonottamaan satojen monekirjavien kaukaisten maiden asukkaiden joukkoon. Nyt taitaa tämäkin ilo loppua Britannian rajalla.

[Sydämistynyt]

Amerikan fundamentalistit syöttivät tuota Ilmestyskirjan peto-juttua, ettei tulisi Amerikkaa uhkaavaa talousjättiläistä Eurooppaaan.  Sellaisellakin peloteltiin, että banaanien saanti vaikeutuisi ja kallistuisi, kun olisi pakko syödä eurooppalaisia banaaneja, eikä saisi tuoda enää Etelä-Amerikasta.

Kaikkeen sitä uskottiinkin, mutta toisaalta, vielä hullummaksihan tuo EU on sittemmin osoittaunut. 

[Kni]

Ääneni hylättiin, mikä oli ihan tietoinen teko. Ainoa kerta muuten, kun olen tietoisesti jättänyt hylättävän äänestyslipun.

Myöhemmin totesin, että ihan hyvä EU:sta tulikin.

Vielä myöhemmin totesin, että EU ei noudata omia sääntöjään ja se onkin sisältä mätä.

En kannata Suomen eroa EU:sta, vaan EU:n korjaamista. Jos korjaamiseen ei ole halua, niin sitten ero.

[kgb]

Ei tuolloin kukaan osaanut aavistaa mitä EY:stä tulee, joksi sitä vielä tuolloin kutsuttiin. EY oli jonkinlainen yhteistyöelimeksi kuviteltu systeemi eikä mitään merkkejä EU:n nykyisestä luonteesta ollut millään tavalla nähtävissä. Joka muuta väittää, vääristelee historiaa, sillä mitään nykyisenkaltaisia asioita ei ollut tuolloin millään tavalla näköpiirissä vaan ne ovat tulleet kuvioihin vasta myöhemmin.

Varsinkin nuorten keskuudessa äänestys oli äänestystä "vapaasta Euroopasta" ja lisäksi sillä heitettiin YYA- sopimus ja vanha ryssältä haiseva tunkkainen takki huithelvettiin. Nuori joko halusi kuulua raikkaaseen uuteen vapaaseen Eurooppaan tai tunkkaiseen mahorkkalta haisevaan Itäblokkiin.

Nykyisenkaltainen Eu alkoi muodostua sitten vasta joskus sanotaanko nyt 96-97 vuosien tienoilla ja kiihtyen nykyiseen malliinsa.

Mutta tuolloin äänestettiin ihan eri asioista kuin mitä nykyään annetaan ymmärtää silloin äänestetyn. Molemmat puolet lobbasivat omaa kantaansa eikä kansaa mitenkään erityisesti "ajettu" EY:hyn vaan esimerkiksi koko kaveripiirini tuolloin äänesti "vapaan Euroopan" puolesta.

Tämä, niin tämä. Äänestin siis kyllä.

Olen kuitenkin yhä sitä mieltä, että EU olisi hyvä juttu mikäli se noudattaisi edes omia sääntöjään ja mikäli omat lainsäätäjämme lopettaisivat perseilynsä, jossa tunnutaan jokainen EU-direktiivi otettavan suoraan jumalan sanana jos sen vaikutus kansalaisen elämään on negatiivinen, kun taas kansalaisen elämään potentiaalisesti positiivisesti vaikuttavat jutut jätetään toteuttamatta tai tehdään näennäisiä muutoksia jotta saadaan oikeuskäsittelyt alkamaan jälleen nollasta.

[Rubiikinkuutio]

Alkuperäinen enemmän kauppapoliittinen yhteisö olisi edelleenkin varsin hyvä ja ehdottomasti riittävä.

[Micke90]

Sipilän mielestä me suomalaiset olemme kerran jo äänestäneet. Uutta äänestystä ei tarvita.

[Alaric]

Sipilän mielestä me suomalaiset olemme kerran jo äänestäneet. Uutta äänestystä ei tarvita.

Maamme kärkipoliitikkoja pelottaa, että kansa äänestäisi tällä kertaa väärin ja tavallisen suomalaisen kannalta päin persettä menneen hallituskauden jälkeen ei enää saisikaan palkkioksi mukavia hyväveli-virkoja Brysselistä.

[Lalli IsoTalo]

Olen kuitenkin yhä sitä mieltä, että EU olisi hyvä juttu mikäli se noudattaisi edes omia sääntöjään ...

Niin kauan kuin olen EU:ta seurannut, tilintarkastajat eivät ole hyväksyneet yhtään - siis ei ensimmäistäkään - tilinpäätöstä. Se on ymmärtääkseni johtunut siitä, että kuluiksi on kirjattu menoja, joista ei ole tositetta. Toisin sanoen, EU:n kassasta on varastettu rahaa. Tätä on jatkunut siis ainakin 20 vuotta.

Tämä varastelu saa jatkua vuodesta toiseen. EU on varkaiden paratiisi.

[Lalli IsoTalo]

Maamme kärkipoliitikkoja pelottaa, että kansa äänestäisi tällä kertaa väärin ja tavallisen suomalaisen kannalta päin persettä menneen hallituskauden jälkeen ei enää saisikaan palkkioksi mukavia hyväveli-virkoja Brysselistä.

Totta. Mutta on siinä oltava paljon muutakin. Mutta en nyt jaksa alkaa. Varsinkin kun salaliittointensiteettini  hieman laski brexitin myötä.

[Perttu Ahonen]

EU:hun liittymistä vastustivat lähinnä Kepun maataloussiipi, kristilliset ja kommunistit.

Oho, olipa kepun maataloussiivellä, kiesulaisilla ja kommareilla paljon kannatusta = 43% vaikka vallanmedia oli kokonaisuudessaan masinoitu ajamaan EU-jäsenyyttä.

1.
Kyllä 1 620 726 56,89 %

2.
Ei 1 228 261 43,11 %

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_EU-kansan%C3%A4%C3%A4nestys

Itse äänestin ei ja äänestäisin nytkin ei.

"Kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa, joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa." - Abraham Lincoln

[-PPT-]

Minulla on sellainen muistikuva että Väyrynen ei suinkaan alkuvuoden 1994 pressanvaaleissa ollut kovinkaan EU-vastainen. Se oli Korhosen kampanjan kulmakivi. Väyrysen kärsittyä sitten katkera mediapelitappionsa hänen äänensä muuttui myös EU-kysymyksessä.

[Micke90]

Yllättävän moni hairahtui äänestämään Eurostoliiton puolesta.