Kuinka itse äänestit 1994?

[Uuno Nuivanen]

Kuten muukin kansa. Netsejä ei ollut vielä keksitty.   

[jmk]

Yllättävän moni hairahtui äänestämään Eurostoliiton puolesta.

Niin, yli 1,6 miljoonaa.

[Micke90]

Niin, yli 1,6 miljoonaa.

Hommalaisia tarkoitin.

[l'uomo normale]

Minulla on sellainen muistikuva että Väyrynen ei suinkaan alkuvuoden 1994 pressanvaaleissa ollut kovinkaan EU-vastainen. Se oli Korhosen kampanjan kulmakivi. Väyrysen kärsittyä sitten katkera mediapelitappionsa hänen äänensä muuttui myös EU-kysymyksessä.

Väyrynen taisi selittää ettei hänellä ollut sopimustekstiä käytössään presidentinvaaleihin mennessä. Saatuaan 1994 lopullisen sopimuksen ja luettuaan sen hänestä tuli Eu:hun liittymisen vastustaja.

[Veikko]

Yllättävän moni hairahtui äänestämään Eurostoliiton puolesta.

Silloin, yli kaksikymmentä vuotta sitten, vasta muodostuva EU näytti varsin toisenlaiselta kuin se iso, ilkeä, demokratian vastainen, kansalaisten ajatuksiinkin puuttuva ja korruptoitunut tyranni, minkälaiseksi se on vuosien myötä muodostunut.

Tästä kehityksestä kertovia merkkejä oli jo olemassa, mutta jo tietoisuus niistä vaati melkoista poliittista aktiivisuutta ja tietoa talouselämästä. Minulla ei ollut likikään riittävästi näitä ja olin liian kovakorvainen asiasta paremmin perillä olevaa saksalaista neuvonantajaani kohtaan, joten muistan vain, että minulla ei ollut selvää kokonaiskäsitystä puolesta tai vastaan. Mutta ehkä olin poikkeuksellisen tietämätön (tosin silloin minulla oli paljon muutakin mielessä ja meneillään).

[Rubiikinkuutio]

Minulla on sellainen muistikuva että Väyrynen ei suinkaan alkuvuoden 1994 pressanvaaleissa ollut kovinkaan EU-vastainen. Se oli Korhosen kampanjan kulmakivi. Väyrysen kärsittyä sitten katkera mediapelitappionsa hänen äänensä muuttui myös EU-kysymyksessä.

Jaan muistikuvan, vaikka en nyt osaakkaan aivan luotettavasti sanoa täsmälleen kuinka EU-vastainen hän kamppanjassaan oli. Ilman muuta ero Rehniin ja Ahtisaareen oli olemassa jo silloin, mutta minunkin hataran muistikuvani mukaan kannat olivat rajusti pehmeämmät kuitenkin ennen presidentinvaalien tulosta.

[Saturnalia]

Yllättävän moni hairahtui äänestämään Eurostoliiton puolesta.

Silloin Suomessa ei ollut nuivia, mamuja, internettiä eikä kännyköitä. (promilleluokkaa). Se oli eri Suomi.
Se mitä nyt kutsutaan nuivuudeksi oli silloin kaikkien perusasenne. Ei erottunut taustasta.
Ei silloin tiedetty eikä ymmärretty EU:usta yhtään mitään, ihan vieras konsepti. Kuulosti tosi hienolta.
Isäni oli jo silloin todella EU-kriittinen, mitä ihmettelin vähän. Et mitä äijä oikein dissaa, rauhoitu.
Olin äänioikeutettu, mutta en äänestänyt. Pidin asiaa suunnilleen yhtä merkityksellisenä, kuin liittymistä postimerkkikerhoon. Ei vaikuttaisi elämään mitenkään millään tasolla, mitä ne vouhottaa. Eurosta ei ollut vielä puhetta, eikä massamaahanmuuttoa osattu edes ajatella. Joensuussa oli muutama somali jo, mutta ne olivat vain siellä ja se oli liian friikkiä että siinä olisi kukaan nähnyt tulevaisuuden.

70-luvulla yksi vasemmiston pääteeseistä oli estää ulkomaisen työvoiman pääsy Suomeen. Kukaan ei kutsunut sitä rasismiksi.
On hieman jännää, miten tämä asia on yhä vahva argumentti esimerkiksi Englannissa nyt, mutta ei ole aikoihin ollut enää minkäänlainen argumentti Suomessa. Kukaan ei uskalla sanoa Suomessa enää ääneen, että ulkomaisen työvoiman pääsy maahan on estettävä. Muualla se on vakioargumentti yhä.
Työvoimapolitiikassa ei sallita enää minkäänlaista me-tunnetta. Jostain syystä sama me-tunne otetaan lähes itsestäänselvyytenä, kun kyse on esimerkiksi Venäjästä, länsimaisuudesta tai EU:usta. Nämä asiat liittyvät yhteen. Eihän se nyt voi niin mennä, että arjen tasolla minulta kielletään kaikki me-tunne, mutta sitten vaaditaan sitä ulkopoliittisesti.
Sellainenhan olisi ihan täyttä kusetusta.
Ihan vain 70-lukulaisena hoomoilasena ihmettelen epäkorrektisti. Paljon on maailma muuttunut.

[Heikki Luoto]

Äänestin EU:hun liittymisen puolesta vuonna 1994. Minua ja monia muita kusetettiin rankasti tuolloin.
Aatos Erkko sai Suomen muutkin mediat vedättämään kansaa EU-myönteiseksi.

Katsokaa EU-myönteistä mainosta vuodelta 1994 ja verratkaa siihen miten nuo odotukset ovat täyttyneet nykyisin.

[JoKaGO]

Niin, yli 1,6 miljoonaa.

Hommalaisia tarkoitin.

Sun on helppo nauraa, mutta me kasvoimme aikana, jolloin karvalakki plommattiin korville joka vuosi 15. lokakuuta ja plommi poistettiin Vappuaattona. Tuona aikana karvalakki esti kuulemasta järkipuhetta, ja kesällä kaikki lomailivat eli olivat heinäpellolla, aina paistoi aurinko. Ei silloin politikoitu, silloin naitiin, työpäivän jälkeen.
Nii joo, talvella karvalakki piti ottaa pois päästä, kun meni kapakkaan. Poislähtiessä portsari laittoi uuden plommin. Heillä oli valta siihen, samoin kuin heittää ulos asiakas, joka puhui neuvostovastaisia.

Jotkut etuoikeutetut, kuten minä, jouduimme ulkomaille vastentahtoisesti työkomennuksille, ja tuli jotenkin epätodellinen olo, kekkoslainen Suomi näytti valehdelleen meille, Keski-Euroopassa elettiinkin paremmin kuin Suomessa.

Sitten tuli vuosi 1994 ja EU-kansanäänestys, neuvoa ottava tosin vain. Arvaat kyllä, mitä äänestettiin! Toivottavasti ymmärrät, miksi. Ja siksi ollaan  nyt takinkääntäjien häpeällisessä kerhossa, vaatimassa uutta kansanäänestystä asiasta.

Hitto kun helpotti!

[punanuttu]

Rahaliitto oli tiedossa jo Maastrichtin sopimuksessa, mutta kerrottiinko siitä kansalle?

Eipä siinä ole esmes Ruotsi eikä Tanskakaan. Ei Maastrichtin sopimuksessa mitään Suomi-pykälää ollut, jonka mukaan Suomen olisi ehdottomasti liityttävä rahaliittoon.

Rahaliittoon liittyminen on täysin suomalaisten poliitikoiden päätös. Turha hakea syyllistä sen kauempaa ja päästää samalla omia poliitikkojamme vastuusta.

[Micke90]

Joka kolmas hommalainen sortui äänestämään Eurostoliiton puolesta ja kolmannes ei ollut edes äänioikeutettu tuolloin.

[hattiwatti]

Äänestin EU:hun liittymisen puolesta vuonna 1994. Minua ja monia muita kusetettiin rankasti tuolloin.
Aatos Erkko sai Suomen muutkin mediat vedättämään kansaa EU-myönteiseksi.

Katsokaa EU-myönteistä mainosta vuodelta 1994 ja verratkaa siihen miten nuo odotukset ovat täyttyneet nykyisin.

Aika mielenkiintoinen mainos joka osottautunut täydeksi kusetukseksi. Kuka noita muuten teki, ja paljon oli levikki. Sen muistan, että juuri hesari syytettiin tänä aikana hyvin propagandistiseksi.

[Nikolas]

Oletko nyt muuttanut mieltäsi? Itse en saanut edes äänestää.

Äänestin Suomen jäsenyyttä vastaan, eikä ole mieli muuttunut sen jälkeen.

Ilkka Hakalehdolla oli hyvät argumentit jäsenyyttä vastaan mutta EU-propagandaa rummutettiin äänekkäästi.

[Luotsi]

Äänestin EU:hun liittymisen puolesta vuonna 1994. Minua ja monia muita kusetettiin rankasti tuolloin.
Aatos Erkko sai Suomen muutkin mediat vedättämään kansaa EU-myönteiseksi.

Katsokaa EU-myönteistä mainosta vuodelta 1994 ja verratkaa siihen miten nuo odotukset ovat täyttyneet nykyisin.

Aika mielenkiintoinen mainos joka osottautunut täydeksi kusetukseksi. Kuka noita muuten teki, ja paljon oli levikki. Sen muistan, että juuri hesari syytettiin tänä aikana hyvin propagandistiseksi.

Tuo oli muuten ratkaiseva vaihe Hesarin siirtymisessä "agendazuurnalismiin". Sitä ennen mielipiteet ja uutiset oli terveen juornalistisen perinteen mukaaan erotettu toisistaan suht' selkeästi. Tuon jälkeen sillä periaatteella ei enää ollut väliä ja juornalistinen moraalikato alkoi rehottaa kun olihan EU-kampaajaakin käyty periaatteella "tarkoitus pyhittää keinot".

Niin ja äänestin EU-jäsenyyttä vastaan periaatteella: ne (päättäjät) voivat olla paskiaisia, mutta ne ovat kuitenkin meidän paskiaisia!

[UgriProPatria]

Äänestin EU:hun liittymistä vastaan. Kaikki nyt tämänpäiväinen matuongelma oli ennakoitavissa jo tuolloin. Tämän päivän matuongelmamme ovat suoraa, loogista seurausta somalien vastaanottamisesta Suomeen 1990-luvun alussa. Kyseessä oli petos.

Meille suomalaisille, kuten muillekin eurooppalaislle valehdeltiin päin naamoja. Mutta vaikka joku valehtelisi, valheita ei ole pakko uskoa! Minä en uskonut.

Valehtelijoina tuolloin, - kuten tänäkin päivänä - tuolloiset "suvakit", eli tuon ajan eurooppalainen, myös suomalainen vasemmisto, Suomessa Ruotsin nukkehallitus, Rkp, sekä tietenkin somalit itse. Heidän piti olla Suomessa "vain pari vuotta". Tällä ehdolla suomalaiset suostuivat ottamaan heidät vastaan. "Vain pari vuotta."

Sittemmin, jotta saataisiin eurooppalaiset alistettua USA:n johtoon, tuli ajankohtaiseksi EU:hin liittyminen. Meille valehdeltiin. Hiukan yli puolet suomalaisista äänesti meiltä pois itsenäisyyden, kuulemma halvemmasta kahvista, joka on "työläiselle" niin hiton tärkeä asia. Isänmaa menköön. Ja se meni.

Irakin sota oli kolmas, joka aiheutti nyt olevan matuvyöryn. Tämäkin oli ennakoitavissa. Ainakin itse ennakoin. Oli loogista, että USA:n mentyä Irakiin mellastamaan, USA pistää sen täysin matalaksi, josta seuraa kansan kurjuus ja lopulta maasta pako. Siksi itse lähdin jo heti ensimmäiselle marssille Helsingissä, jonka järjestivät Rauhanpuolustajat. Kannoinpa jopa kommunistien maltillista banderollia toisesta päästä ja huusin "USA pois Irakista! Rauha! Rauha!"

Marssimme Kiasmalta Kaivopuistoon. Kaivopuistoon tullessamme osa marssijoista ryntäsi sivulle päin ja minä tietysti uteliaana katsomaan, että mitä nyt. Olimme suoraan USA:n suurlähetystön aidan takana, josta huutaen ilmoitimme mielipiteemme Irakin sodasta. Kun tilanne alkoi kärjistyä joidenkin osallistujien taholta muuhunkin kuin huutokonserttiin, alkoi meitä maltillisia mielipiteenilmaisijoita hissukseen valua pois paikalta.

Viesti oli esitetty, mutta USA ei kunnioittanut meidän, kuten muunkaan maailman sodan vastustusta, vaan röyhkeästi meni Irakiin. Kuten se yritti äskettäin Ukrainassa ja kun tuli takkiin, siirtyivät tuhoamaan Syyriaa.

USA pois Euroopasta! USA pois Itämereltä!
       USA pois Suomesta! Rauha! Rauha! Rauha!
             Yankees, go home!  

                     

       When Johnny Comes Marching Home

[Faidros.]

Ihme federalisteja on Homma täynnänsä!

[Aukusti Jylhä]

Olisin äänestänyt vastaan. Ikää ei tosin silloin vielä ihan riittävästi ollut.

Silloin 90-luvulla vielä anarkistipunkkarit oli eri mieltä hallituksen kanssa.

[UgriProPatria]

Olisin äänestänyt vastaan. Ikää ei tosin silloin vielä ihan riittävästi ollut.

Silloin 90-luvulla vielä anarkistipunkkarit oli eri mieltä hallituksen kanssa.

Voi pikkuista. Sillä lailla. Tapu, tapu. 

[hattiwatti]

Olisin äänestänyt vastaan. Ikää ei tosin silloin vielä ihan riittävästi ollut.

Silloin 90-luvulla vielä anarkistipunkkarit oli eri mieltä hallituksen kanssa.

^ Joo, anarkopunkkarit ja antiglobalistinen liike oli tosi vahva 90-luvun lopussa ja vuosituhanne vaihteessa ja silloin ekan poliittisen herätyksen siitäkin koin. Olivat EU-kriittisiä, ja rajaton maailma nähtiin uhkana.

Sitten keksittiin no-borders trendiperseily, ja vasemmisto muuttui pro-globalistiseksi, ja näemme kaikkien aikojen globalistisimman hallituksen pääministerin samassa rintamassa anarkovasureiden kanssa jotka kääntäneet kelkkansa. Nykyäänhän Alexander Stubbin ja anarkovasemmiston välillä ei ole mitään linja-eroja, haluvat kumpikin tuhota Suomen valtiokoneiston ylikansallisen finanssi-oligarkian eduksi.

Asiasta Sande kirjoitti varsin hyvin:
http://rayhablogi.blogspot.fi/2016/09/globalisaatiota-pukkaa.html

[Faidros.]

Olen itse aina vastustanut liittovaltioita. Kannattaa kuitenkin muistaa millainen liittovaltio meillä on idässä.
Suomelle olisi onnenpotku jos Venäjän federaatio hajoaisi samaan aikaan EU:n kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Venajan_federaatiopiirit

[Eisernes Kreuz]

Pitkään asiaa pähkäiltyäni äänestin vastaan. Minua huoletti jo silloin Suomen itsenäisyyden heikentyminen, jota piti punnita unionin positiivisempia puolia vastaan. Ei se ihan yksinkertainen päätös ollut, sen myönnän. Tuon jälkeen EU on mennyt vain yhä pahemmaksi. Liittovaltiohanketta on ajettu kuin käärmettä pyssyyn. 

Kunpa unioni olisikin vain Euroopan maiden keskinäinen kauppaliitto. Vuonna 1994 se oli jo paljon enemmän, vaikka vielä ei oltukaan yhtä pitkällä kuin nyt.

Siitä olen varma, että jos äänestettäisiin nykyisenlaiseen unioniin liittymisestä, niin tuskinpa suomalaisten enemmistö tahtoisi näitä pakolais- ja pankkikriisejä enää ristikseen.

[Kimmo Pirkkala]

Ihme federalisteja on Homma täynnänsä!

Minusta on hyvin lohdullinen ajatus, että ihmiset ovat taipuvaisia muuttamaan mieltänsä sen mukaisesti, miten maailmaa havainnoivat. Se antaa ikään kuin "lupauksen", että niin tapahtuu tulevaisuudessakin ja järki voittaa monessakin asiassa.