Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Sivusta seuraaja]

Sijoitusmokat
Karo Hämäläinen, 8:44
Näin kävi Vesa Puttosen Kreikka-lainoille

Vesa Puttosen työhuoneen sivupöydällä Aalto-yliopiston Chydenia-rakennuksessa on kolmen vartin pullo tummanruskeaa Metaxa-brändyä.

Se piti avata tiistaina 20. maaliskuuta. Silloin erääntyi neljäntoista miljardin erä Kreikan valtion lainoja, joita rahoituksen professori Puttonen on ostanut jälkimarkkinoilta vuodenvaihteen molemmin puolin yhteensä parillasadallatuhannella eurolla.

Pehmeä, keskitäyteläinen, parfyyminen ja rusinainen kreikkalaisjuoma jää korkkaamatta. Pari viikkoa ennen lainojen eräpäivää Kreikan lainat on päätetty järjestellä uudelleen.

Puttonen on saanut huomata hävinneensä 80 000 euroa.

Lue tänään ilmestyneestä Arvopaperista, mikä oli Vesa Puttosen virhe ja mitä hän ajattelee sijoittamisesta valtionlainoihin Kreikka-seikkailunsa jälkeen! Artikkelista selviää myös, kuka pörssiyhtiön toimitusjohtaja kantoi huolta professorin sijoitussalkusta.

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/nain+kavi+vesa+puttosen+kreikkalainoille/a794746

[tyhmyri]

Puttoselta jäivät tekemättä makrotaloudelliset taustalaskelmat. On suorastaan kummallista, että Puttonen ei kieltämättä pätevänä miehenä viitsinyt tehdä perusanalyysejä Kreikan tilanteesta kun lähes reaaliaikainen data olisi ollut saatavilla Kreikan tilastokeskuksen ja Eurostatin kautta. No, noin sitä menee ammattimieskin vipuun kun unohtaa perusasioiden tarkistamisen. Ettei vain olisi uskonut palomuuripuheisiin.

Mitä tästä opimme: tarkista aina luvut ja kuuntele puheet vasta sitten.

[Turjalainen]

Hupaisana yksityiskohtana voi mainita mm. sen, että Espanja velkaantuu tällä hetkellä öpaut 15 miljardia kuukaudessa. Näitä uutisia et lue suomalaisesta mediasta.

(Lähteinä mm. Susijumalan blogi)

Liittyykö tämä Espanjan vaihtotaseen alijäämään?

[tyhmyri]

Hupaisana yksityiskohtana voi mainita mm. sen, että Espanja velkaantuu tällä hetkellä öpaut 15 miljardia kuukaudessa. Näitä uutisia et lue suomalaisesta mediasta.

(Lähteinä mm. Susijumalan blogi)

Liittyykö tämä Espanjan vaihtotaseen alijäämään?

Kyllä. Hyvinä vuosina erityisesti Espanjan yksityistaloudet (kotitaloudet ja yritykset) velkaantuivat hillittömästi. Koska tulojen nominaalinen kasvu ei ollut riittävän ripeää, niin velkojen hoitaminen vaikeutui -> yritykset ja erityisesti kotitaloudet supistivat kulutustaan ja alkoivat maksaa ulkomaisia velkojaan pois -> taloudellinen aktiviteetti Espanjassa väheni -> nominaalinen kansantuote supistui.

Julkisen sektorin velkaantuminen on seurausta nominaalisen kansantuotteen tipahtamisesta, minkä vuoksi verotulot ovat romahtaneet. Koska verotulot ovat romahtaneet, niin toiminta joudutaan kattamaan lainalla.

Mikäli vaihtotase ei olisi niin hillittömästi epätasapainoinen, niin espanjalaiset makselisivat velkojaan lähinnä toisilleen eikä romahdusta olisi vastaavassa mielessä tullut.

Jos Espanjalla olisi oma valuutta, niin sen arvo olisi laskenut jo vuosia sitten, milloin vienti olisi vetänyt paremmin ja tuonti kallistunut -> vaihtotase olisi tasapainottunut ja ongelmat olisivat olleet paljon vähäisempiä.

[Teiskolainen]

Mikä suomalaisia vaivaa?

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/03/1519765/talouskriisi-painaa---eu-jasenyyden-suosio-huippulukemissa

Euroopassa vellova talouskriisi ei näytä murentaneen EU-jäsenyyden kannatusta suomalaisten silmissä

Tuoreen tutkimuksen mukaan unionin suosio on päinvastoin noussut huippulukemiin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan asennetutkimus kertoo, ett 55 prosenttia suomalaisista suhtautuu jäsenyyteen avoimen myönteisesti. Lukema on suurin, jonka EVA on vastaavissa tutkimuksissaan saanut.

Viime vuoden talvesta unionin suosio on hypähtänyt roimasti, sillä tuolloin suopeasti suhtautuvia oli 37 prosenttia.

Avoimen kielteisesti jäsenyyteen suhtautuu nyt 20 prosenttia suomalaisista. Tutkimuksen mukaan kielteinen asenne kiteytyy aiempaa selvemmin perussuomalaisten kannattajiin.

Samalla kun EU-myönteisyys on lisääntynyt, kannat ovat kuitenkin muuttuneet monitahoisemmiksi; unionia uskalletaan myös arvostella, vaikka perusasenne olisikin myönteinen.

Tutkimuksessa arvioidaan, että mielipiteiden kirjo voi vaikeuttaa kansallisen yhteisymmärryksen löytymistä EU-asioissa tulevaisuudessa.

Tutkimusta varten haastateltiin lähes 1300:aa suomalaista tammikuussa. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimukseen on täytynyt haastatella 1300 huolella valittua suomalaista. 

[TheJ]

Eiköhän tuossa sopivasti sekoiteta EUn ja Euron hyväksyntää sekä luoteta siihen että tavalliset jantterit vieläkin elävät yleisesti uskoen että EU = se EU johon aikoinaan oltiin liittymässä. Paljon on tapahtunut sen jälkeen... Itsekin olen sitä mieltä että jonkinmoinen EU on ihan hyödyllinen mutta samalla olen sitä mieltä että Euro on huono idea ja liittovaltiokiimaiset tulevat viemään EUn hyvinkin lyhyellä aikataululla yli sen rajan jota itse pidän hyväksyttävänä. Joiltain osin ollaan jo ns. pöpelikön puolella.

Löyhä valtioiden liitto = hyvä idea.
Liittovaltio ja keskusjohtoinen finanssipolitiikka = huono idea.

[Turjalainen]

Hupaisana yksityiskohtana voi mainita mm. sen, että Espanja velkaantuu tällä hetkellä öpaut 15 miljardia kuukaudessa. Näitä uutisia et lue suomalaisesta mediasta.

(Lähteinä mm. Susijumalan blogi)

Liittyykö tämä Espanjan vaihtotaseen alijäämään?

Kyllä. Hyvinä vuosina erityisesti Espanjan yksityistaloudet (kotitaloudet ja yritykset) velkaantuivat hillittömästi. Koska tulojen nominaalinen kasvu ei ollut riittävän ripeää, niin velkojen hoitaminen vaikeutui -> yritykset ja erityisesti kotitaloudet supistivat kulutustaan ja alkoivat maksaa ulkomaisia velkojaan pois -> taloudellinen aktiviteetti Espanjassa väheni -> nominaalinen kansantuote supistui.

Julkisen sektorin velkaantuminen on seurausta nominaalisen kansantuotteen tipahtamisesta, minkä vuoksi verotulot ovat romahtaneet. Koska verotulot ovat romahtaneet, niin toiminta joudutaan kattamaan lainalla.

Mikäli vaihtotase ei olisi niin hillittömästi epätasapainoinen, niin espanjalaiset makselisivat velkojaan lähinnä toisilleen eikä romahdusta olisi vastaavassa mielessä tullut.

Jos Espanjalla olisi oma valuutta, niin sen arvo olisi laskenut jo vuosia sitten, milloin vienti olisi vetänyt paremmin ja tuonti kallistunut -> vaihtotase olisi tasapainottunut ja ongelmat olisivat olleet paljon vähäisempiä.

Löytyykö laskelmaa viitteineen jostain? Linkkiä?

[tyhmyri]

^Eurostat ja EKP:n tilastot auttavat asiassa. Oikeastaan kyseiset tilastot ja käppyrät ovat tulleet esitellyksi tässä ketjussa jo useaan otteeseen. Katson kuitenkin löytyisikö esimerkiksi Nunesilta valmiiksi pureksittua dataa. En ehdi tekemään analyysiä tähän hätään itse.

Mutta sitten toinen asia. Louise Armitstead kirjoittaa Telegraph-lehdessä:

The European Central Bank (ECB) said loans to the real economy fell in February, scotching claims that radical long-term refinancing operation (LTRO) would stem the crisis.

Open Europe's Raoul Ruparel said: "The LTRO has succeeded in avoiding a severe funding crunch...[But] it does not tackle the underlying lending risks which the banks are still keen to avoid, particularly with the looming recession in Europe."

Toisin sanoen pankit eivät lainaa yrityksille vaan kasaavat rahan tileilleen. Ei ollenkaan hyvä asia reaalitalouden kannalta.

Toisin sanoen ennuste lupaa rajua Eurokriisiä.

Edit: Espanjan tilanteesta on aika hyvän analyysin kirjoittanut Martin Wolf Financial Times -lehdessä:

Spain's fiscal difficulties are a consequence of the crisis, not a cause. The country experienced huge rises in private debt after 1990, particularly among non-financial corporations (see chart). The overhang of residential construction also rules out substantial household borrowing. Given this, a sharp reduction in government borrowing is most unlikely to be offset by more private borrowing and spending. The result is more likely to be a far deeper recession, along with little progress in reducing actual fiscal deficits. At worst, a vicious downward spiral may occur. Instead of forcing Spain into rapid fiscal retrenchment, it would be far more sensible to give the country the time it needs to let the bold reform of its labour markets work through. This is going to take a number of years.

Martin Wolf kirjoittaa hieman toisin saman asian kuin mitä minä tuolla yllä. Wolfin artikkeli kannattaa lukea kokonaisuudessaan.

[PaulR]

Soitti ison öljy-yhtiön CEO:lle.

Miksi ette romahduta?

Halutaan maailma sellaiseen velkaan, että ne eivät voi muuta kuin hyväksyä...

[Turjalainen]

Eli siis tätä taulukkoa hain, löytyi:

http://www.tesoro.es/doc/EN/home/estadistica/01i.pdf

Eli nettovelkaa?

Espanjan valtion vahvistettu bruttovelan kehitys

2009: 563 878 000 000 €
2010: 641 802 000 000 €
2011: 733 419 000 000 € (*arvio)

Espanjan valtion velan kehitys 2011-Tammi2012 (outstanding eli netto(?))

2011:                           per kk.
January 548.602
February 557.583   +8.981
March 566.897         +9.314 (Ks. seur.)
April 558.445           -8.452 (vanhoja maksuun)
May 566.003      +7.558
June 576.314      +10.311 (Ks. seur.)
July 565.982      -10.332 (vanhoja maksuun)
August 567.320   +1.338
September 576.026   +8.706 (Ks. seur.)
October 568.488   -7.538 (vanhoja maksuun)
November 577.755   +9.627
December 592.090   +14.335

2012:
January 607.789   +15.699

^ Eli lainanotto repesi marraskuusta eteenpäin. Joulukuussa maa otti 14,3 mrd ja tammikuussa Espanja otti velkaa 15,699 miljardia Euroa.

Maan talous on lamassa ja kulutuskysyntä sekä verotulot ja ovat romahtaneet.

Diagnoosi: Game Over

[tyhmyri]

^En tiedä kuinka paljon asiaan on vaikutusta odotuksilla, veikkaukseni on että paljonkin. Kun valtio ilmoittaa rajuista säästöistä, niin kaikki virkamiehet ja valtion kanssa liiketoimintaa tekevät lopettavat välittömästi kuluttamisen ja aloittavat säästämisen. Pahan päivän varalle. Tuolloin verotulot (kulutuskysynnästä) romahtavat ja valtion talouden velkaantumisvauhti kiihtyy rajusti entisestään.

Espanja tarvitsisi keskuspankin, joka avoimesti puhuisi sellaisesta 5-7% inflaatiosta. Raha alkaisi poltella ihmisten ja yritysten tileillä ja se kannattaisi laittaa nopeasti kiertoon. Koska NGDP = MV, niin kiertonopeuden kasvu lisää nominaalista kansantuotetta ja koska kotitaloudet ostavat konkreettista roinaa pääasiassa, niin myös reaalitalous lähtisi nousuun. Uusia töllöjä, pesukoneita, leivänpaahtimia, kenkiä, ravintolaillallisia jne. Omalla valuutalla myös vaihtotase tasapainottuisi kivasti.

EKP:n tämänhetkinen 2% inflaatiotavoite on Espanjalle ja Italialle aivan liian alhainen. Molemmissa maissa ei ole menossa "bank run" vaan enemmänkin "bank walk". Tosin vauhti kiihtyy.

[ajuha]

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?toid=2213&c=0&moid=2208&oid=354439

http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2012/03/espanjan_budjettivaje_huolettaa_eussa_ja_kotimaassa_3365514.html

http://www.bloomberg.com/quote/GSPG10YR:IND/chart

Valtionvarainministerit kokoontuvat, Espanja julkaisee budjettilukunsa, viimeisestä linkistä voi seurata, miksi "palomuuria", pitää korottaa, jopa 1000 miljardiin, kohta on himmeli lattialla.

[sivullinen.]

Puttoselta jäivät tekemättä makrotaloudelliset taustalaskelmat. On suorastaan kummallista, että Puttonen ei kieltämättä pätevänä miehenä viitsinyt tehdä perusanalyysejä Kreikan tilanteesta kun lähes reaaliaikainen data olisi ollut saatavilla Kreikan tilastokeskuksen ja Eurostatin kautta. No, noin sitä menee ammattimieskin vipuun kun unohtaa perusasioiden tarkistamisen. Ettei vain olisi uskonut palomuuripuheisiin.

Mitä tästä opimme: tarkista aina luvut ja kuuntele puheet vasta sitten.

Jälleen esitän täysin erillaisen mielipiteen tilanteen tulkinnasta. Vesa osti Kreikan valtion lainaa koska oletti että piensijoittajille maksetaan ne 100%:sesti. Juridisesti siksi etteivät "credit swap" -sopimukset laukea, mutta todellisuudessa siksi ettei piensijoittajat pelästy tappioita ja lopeta sijoittamista. Vaan isot pojat päättivätkin toisin. He päättivät että piensijoittajat saavat maksaa eniten - aiheutti se sitten minkälaista paniikkia tahansa. Juridisesti asia hoidettiin keksimällä tyhjästä "yhteistoimintalausekkeet" (CAC). Vesa veikkasi siis väärää hevosta. Milllään talousanalyysillä tai lukuja katsomalla ei tapahtumaa olisi voinut päätellä. Itse uskoin samaan kuin Vesa eli ettei piensijoittajia haluta rankaista. Jatkossa lienee selvää ettei piensijoittajia "defaulteissa" säästellä; uskottavuus on mennyt joten ei sitä enää ole syytä puolustaa.

[tyhmyri]

Itse uskoin samaan kuin Vesa eli ettei piensijoittajia haluta rankaista. Jatkossa lienee selvää ettei piensijoittajia "defaulteissa" säästellä; uskottavuus on mennyt joten ei sitä enää ole syytä puolustaa.

Itse olen jo noin 30v lähtenyt siitä oletuksesta, että piensijoittaja niistetään ensimmäisenä. No, meillä siis lienee vain erilainen kokemusmaailma ja maailmankuva. Mulla on asiasta persekohtaista kokemustakin jo ajoilta toisilta.

Kreikan de facto default on ollut selviä jo ainakin pari vuotta. Siis ihan puhtaasti lukujen perusteella.

[Tomi]

Mikä suomalaisia vaivaa?

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/03/1519765/talouskriisi-painaa---eu-jasenyyden-suosio-huippulukemissa

Euroopassa vellova talouskriisi ei näytä murentaneen EU-jäsenyyden kannatusta suomalaisten silmissä

Tuoreen tutkimuksen mukaan unionin suosio on päinvastoin noussut huippulukemiin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan asennetutkimus kertoo, ett 55 prosenttia suomalaisista suhtautuu jäsenyyteen avoimen myönteisesti. Lukema on suurin, jonka EVA on vastaavissa tutkimuksissaan saanut.

Viime vuoden talvesta unionin suosio on hypähtänyt roimasti, sillä tuolloin suopeasti suhtautuvia oli 37 prosenttia.

Avoimen kielteisesti jäsenyyteen suhtautuu nyt 20 prosenttia suomalaisista. Tutkimuksen mukaan kielteinen asenne kiteytyy aiempaa selvemmin perussuomalaisten kannattajiin.

Samalla kun EU-myönteisyys on lisääntynyt, kannat ovat kuitenkin muuttuneet monitahoisemmiksi; unionia uskalletaan myös arvostella, vaikka perusasenne olisikin myönteinen.

Tutkimuksessa arvioidaan, että mielipiteiden kirjo voi vaikeuttaa kansallisen yhteisymmärryksen löytymistä EU-asioissa tulevaisuudessa.

Tutkimusta varten haastateltiin lähes 1300:aa suomalaista tammikuussa. Virhemarginaali on 2-3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tässä testtaisiin vain EU ja Euro jäsenyyttä, ei suhtautumista nykyisiin tukipakettipelleilyihin.

[ikuturso]

Sijoitusmokat
Karo Hämäläinen, 8:44
Näin kävi Vesa Puttosen Kreikka-lainoille

Vesa Puttosen työhuoneen sivupöydällä Aalto-yliopiston Chydenia-rakennuksessa on kolmen vartin pullo tummanruskeaa Metaxa-brändyä.

Se piti avata tiistaina 20. maaliskuuta. Silloin erääntyi neljäntoista miljardin erä Kreikan valtion lainoja, joita rahoituksen professori Puttonen on ostanut jälkimarkkinoilta vuodenvaihteen molemmin puolin yhteensä parillasadallatuhannella eurolla.

Pehmeä, keskitäyteläinen, parfyyminen ja rusinainen kreikkalaisjuoma jää korkkaamatta. Pari viikkoa ennen lainojen eräpäivää Kreikan lainat on päätetty järjestellä uudelleen.

Puttonen on saanut huomata hävinneensä 80 000 euroa.

Lue tänään ilmestyneestä Arvopaperista, mikä oli Vesa Puttosen virhe ja mitä hän ajattelee sijoittamisesta valtionlainoihin Kreikka-seikkailunsa jälkeen! Artikkelista selviää myös, kuka pörssiyhtiön toimitusjohtaja kantoi huolta professorin sijoitussalkusta.

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/nain+kavi+vesa+puttosen+kreikkalainoille/a794746

Jos muistatte, tai katsotte ketjua taaksepäin, olen ainakin pariin otteeseen kritisoinut sitä, että media on käyttänyt Vesa Puttosta puolueettomana asiantuntijana kommentoimaan julkisuudessa miten Suomen pitäisi suhtautua Kreikan tukemiseen. Puttonen on jatkuvasti ollut sitä mieltä, että veronmaksajien rahoja pitää pumpata lähes rajatta Kreikkaan, jotta tämä selviää veloistaan. Osa Kreikan valtion veloista on ollut Puttosen omat riskisijoitukset, joita hän halusi turvata Suomen veronmaksajien rahoilla, ja käytti häikäilemättä hyväksi asemaansa "neuvonantajana" pienentääkseen omia sijoitusriskejään.

Sopii vaan kysyä, kuinka paljon kataisurpilaisten rahoja on sijoitettu halvalla saatuihin Kreikan riskipapereihin kaiken maailman puttosten neuvojen pohjalta. Se ainakin selittäisi sen, että piikki pidetään auki rajatta.

-i-

[ikuturso]

Euroopan Unionilla itsellään on laittomasti budjetti pakkasella ja menoja maksamatta viiden miljardin euron edesta. Ensi vuonna rästimaksujen määrä uhkaa noustaa kymmeniin miljardeihin euroihin.

Ja maksuvelvoitteita oli "yle uutiset kello kahdeksantoista":n mukaan 207 miljardia euroa. Kuka tarvitsee seuraavan tukipaketin?

EU:n budjetti on 120 miljardia. Suomen valtion budjetti on 50 miljardia. Suomen valtion budjetissa on puolustusvoimat, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulut.... You name it. EU:n budjetissa ei ole mitään edellämainittua. Vain parlamentin ja komission kulut.

Mikä suomalaisia vaivaa?

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2012/03/1519765/talouskriisi-painaa---eu-jasenyyden-suosio-huippulukemissa

Euroopassa vellova talouskriisi ei näytä murentaneen EU-jäsenyyden kannatusta suomalaisten silmissä

Tuoreen tutkimuksen mukaan unionin suosio on päinvastoin noussut huippulukemiin. Elinkeinoelämän valtuuskunnan asennetutkimus kertoo, ett 55 prosenttia suomalaisista suhtautuu jäsenyyteen avoimen myönteisesti. Lukema on suurin, jonka EVA on vastaavissa tutkimuksissaan saanut.
...

Älä Emo muuta virka.

Kysyin juuri vaimolta löytyisikö tälle mitään alansa töitä Norjasta.
Noita EU-pellejen velkapaskoja en halua olla maksamassa.

-i-

Edit...
Onhan tuossa EU-budjetissa tietysti kaikki jäsenmaksut ja niiden pohjalta tapahtuva varain uudelleenjako, eli maataloustukiaiset ja kaiken maailman EU-rahoitteiset projektit. Mutta on se silti järjetön rahareikä. Paljon maksetaan Belgian vuokrina, hotelleihin, liikennevälineisiin, ym. Samoin Strasbourgiin ja rekkaralliin siinä välillä. Jos EU hajoaisi, tietäen Belgian velkatilanteen, kuinkahan Belgialle kävisi kuin parlamentista sammutettaisiin valot...

[Maatiaisjuntitar]

Tällainen olisi euroton Suomi

Tuoreen raportin mukaan vienti vetäisi nyt 15 prosenttia paremmin, jos Suomi olisi pysynyt markassa.

Mitä Suomen taloustilanteelle olisi käynyt, jos euroon sijaan olisi pysytelty markassa? Tätä analysoi konsulttitoimisto GnS Economics, jonka tuoreen raportin mukaan eurosta ei ole ollut suuria hyötyjä - jos ei haittojakaan.

Yhtiön raportti perustui sille oletukselle, että Suomen tilanne olisi samansuuntainen kuin kruunuissa pysytelleen Ruotsin.

Raportin mukaan IT-buumin aikaan vienti olisi jäänyt kuusi prosenttia pienemmäksi markka-Suomessa. Toisaalta Suomi olisi selvinnyt finanssikriisistä huomattavasti nopeammin - aivan kuin Ruotsi. Markka olisi devalvoitunut jopa 20 prosenttia, ja vienti vetäisi nyt 15 % enemmän.

Markasta hyötyisi eniten raskas vientiteollisuus, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset ovat hyötyneet euron vakaudesta.

Raportissa nostetaan kysymys siitä, hidastaisiko euro nousua uusista taantumista yhtä paljon kuin se on hidastanut elpymistä vuoden 2008 finanssikriisistä. Ruotsin katsotaan oman valuutan ja paremman tuottavuuden avulla päässeen nopeammin jaloilleen.

- On olemassa piste, jossa euron kustannukset nousevat suuremmiksi kuin siihen kuulumisen hyödyt, raportissa kirjoitetaan.

Raportti pitää myös mahdollisena, että AAA-maiden muodostamassa ydineuroalueessa Suomi voisi joutua vastaavaan heikoimman lenkin asemaan, missä Kreikka on nyt. Siinä tilanteessa analyytikot suosittavat euroalueesta eroamista.

Raportin tiivistelmän voi lukea täältä (pdf)

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012032915373125_uu.shtml

[Karkka]

Hesarissa käytiin läpi tota tutkimusta EU asenteista. Siinä sitten oltiin haastateltu ihmisiä ja kysytty: Onko EU jäsenyys Suomelle hyvä asia?

Yks kaiffari siihen tokaisi, että: "Kysymys ei ole relevantti, koska vaihtoehtoja ei ole. On sama kuin kysyttäisiin esimerkiksi, että onko hyvä, että aika kuluu."

Aikamoinen piisamirotta kaveri kyllä.

Aika huolestuttavalta näyttää tuo Espanjan tilanne. Aikasta selvää on, että jos lähdetään säästölinjalle tuollainen velkataakka niskassa, niin siitä ei hyvää seuraa. Varmaankin kannattaisi espanjalaisten kannalta vähän nipsaista velkoja pienemmäksi ennen säästökuuria, jos mielivät eurossa jatkaa.

Korjasin kirjoitusvirheen

[Tuomas3]

Sijoitusmokat
Karo Hämäläinen, 8:44
Näin kävi Vesa Puttosen Kreikka-lainoille

Vesa Puttosen työhuoneen sivupöydällä Aalto-yliopiston Chydenia-rakennuksessa on kolmen vartin pullo tummanruskeaa Metaxa-brändyä.

Se piti avata tiistaina 20. maaliskuuta. Silloin erääntyi neljäntoista miljardin erä Kreikan valtion lainoja, joita rahoituksen professori Puttonen on ostanut jälkimarkkinoilta vuodenvaihteen molemmin puolin yhteensä parillasadallatuhannella eurolla.

Pehmeä, keskitäyteläinen, parfyyminen ja rusinainen kreikkalaisjuoma jää korkkaamatta. Pari viikkoa ennen lainojen eräpäivää Kreikan lainat on päätetty järjestellä uudelleen.

Puttonen on saanut huomata hävinneensä 80 000 euroa.

Lue tänään ilmestyneestä Arvopaperista, mikä oli Vesa Puttosen virhe ja mitä hän ajattelee sijoittamisesta valtionlainoihin Kreikka-seikkailunsa jälkeen! Artikkelista selviää myös, kuka pörssiyhtiön toimitusjohtaja kantoi huolta professorin sijoitussalkusta.

http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/nain+kavi+vesa+puttosen+kreikkalainoille/a794746

Jos muistatte, tai katsotte ketjua taaksepäin, olen ainakin pariin otteeseen kritisoinut sitä, että media on käyttänyt Vesa Puttosta puolueettomana asiantuntijana kommentoimaan julkisuudessa miten Suomen pitäisi suhtautua Kreikan tukemiseen. Puttonen on jatkuvasti ollut sitä mieltä, että veronmaksajien rahoja pitää pumpata lähes rajatta Kreikkaan, jotta tämä selviää veloistaan. Osa Kreikan valtion veloista on ollut Puttosen omat riskisijoitukset, joita hän halusi turvata Suomen veronmaksajien rahoilla, ja käytti häikäilemättä hyväksi asemaansa "neuvonantajana" pienentääkseen omia sijoitusriskejään.

Sopii vaan kysyä, kuinka paljon kataisurpilaisten rahoja on sijoitettu halvalla saatuihin Kreikan riskipapereihin kaiken maailman puttosten neuvojen pohjalta. Se ainakin selittäisi sen, että piikki pidetään auki rajatta.

-i-

Puttonen sijoitti julkisesti Kreikkaan. Käsittääkseni hän kritisoi veronmaksajien kusettamista ja omalla esimerkillään pyrki näyttämään, kuinka jo kahtena vuonna sijoittajat olivat korjanneet suuren korkopotin, jonka veronmaksajat kustansivat. Tällä kertaa kreikka jätti kuitenkin suuren osan veloistaan maksamatta ja Puttonen teki tappiota.

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/08/19/professori-sijoitti-kreikkaan-veronmaksajat-sen-maksavat/201111638/12

[Octavius]

Espanja kaatuu ainakin tyylikkäästi:

http://rt.com/news/spain-labor-strike-protest-720/
http://www.telegraph.co.uk/finance/debt-crisis-live/9172627/Debt-crisis-Live.html

Mellakat ovat kaikissa tiedotosvälineissä pääuutinen. Paitsi tietysti Ulko-Mongoliassa, jossa kaaos kuitataan "yleislakkona".

[sivullinen.]

Itse uskoin samaan kuin Vesa eli ettei piensijoittajia haluta rankaista. Jatkossa lienee selvää ettei piensijoittajia "defaulteissa" säästellä; uskottavuus on mennyt joten ei sitä enää ole syytä puolustaa.

Itse olen jo noin 30v lähtenyt siitä oletuksesta, että piensijoittaja niistetään ensimmäisenä. No, meillä siis lienee vain erilainen kokemusmaailma ja maailmankuva. Mulla on asiasta persekohtaista kokemustakin jo ajoilta toisilta.

Tässä myönnän menneeni valtiovallan vipuun - toisin kuin sinä. I want to believe on toiminut. Kun on niin kauan jaksettu paasata ettei yhtään velalllista voida pakottaa velkasaneerauksen, aloin uskoa siihen. Tavallaan se putoaminen todellisuuteen tässä asiassa auttaa ymmärtämään niitä jotka uskovat "laman olevan nyt ohi" tai "markkinoista otettiin niskalenkki" -väitteitä. Itse lankesin samaan ansaan. Onneksi en rahaa ollut sijoittanut.

Mitä vastaavia väitteitä on tällä hetkellä virallisessa jakelussa?
* Kreikka on ainutlaatuinen tapaus.
* EKP ylläpitää matalaa inflaatiota.
* Irlannin talous on kääntynyt nousuun.
* Suomi hyötyy tästä matalien korkojen avulla.
* ...

Kreikan de facto default on ollut selviä jo ainakin pari vuotta. Siis ihan puhtaasti lukujen perusteella.

Tämä on aivan selvä. Samoin taitaa olla muiden etelä-euroopan maiden tilanne.

[Turjalainen]

Linkki: susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101788-espanjan-ongelmista-pintaa-syvemmältä

Olkaapa hyvä.

Niin, ja tämä vielä:

Espanja rohmusi rahaa jo laman 1. syöksyn/vaiheen aikana:

2008 358.425
2009 475.402 + n. 117 mrd,

Teki kuukautta kohti keskimäärin 9,75 mrd.

Eli mennäänkö nyt toista syöksyä kohti? Kyllä (ellemme jo ole siinä) ja aivan varmasti.

[PaulR]

Eli mennäänkö nyt toista syöksyä kohti? Kyllä (ellemme jo ole siinä) ja aivan varmasti.

Me olla siitä nokkasyöksystä ikinä korjattukaan. "The elite want you in so much debt, that you'll beg for the nwo."

[tyhmyri]

Linkki: susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101788-espanjan-ongelmista-pintaa-syvemmältä

Voisitko Turjalainen käyttää linkkejä, jotka toimisivat klikkaamalla? Kiitos.

Susijumala jättää käsittelemättä Espanjan ongelmien taustalla olevan todellisen syyn: NGDP:n tipahtamisen. Tipahtaminen taas oli suora seuraus rahapolitiikasta, jota EKP harrasti. Harrastettu rahapolitiikka oli taas mitoitettu Saksan talouden mukaan. Voi Espanjaa ja Portugalia ja Italiaa. Muutenkin rahapolitiikan vaikutukset on jätetty yleensä tarkastelun ulkopuolelle näissä keskusteluissa, minkä vuoksi analyysit ja korjaustoimenpiteet jäävät väkisin vähän vaiheeseen.

Sitten tuosta inflaatiosta, katsoppa sivullinen. inflaatiotilannetta Saksassa. Siellä inflaatio on pysynyt vallan vähäisenä koko ajan. Ei ole Saksan ongelma jos muiden maiden, kuten Suomen, hallitukset korottavat veroja sekä tekevät muita typeryyksiä, jotka heittävät inflaation yli tavoitteen. EKP on ainakin tähän asti ollut sen verran germaanisuuntautunut, että ei ole ihme että politiikka on ollut Saksalle edullista.

[PaulR]

Mitä Merkelille on luvattu, että pitää pyramidihuijausta käynnissä?

[repo]

Aloitin eilentoissapäivänä tämän hiuksenhienosti aiheeseen liittyvän psykoanalyysin.

Goldman Sachs:ista eronneen ylemmän keskijohdon johtajan Greg Smithin avautumisen jälkipyykkiä käsittelee TheRegister omalla verbaalisesti hauskalla tyylillään.

No kuinka ollakaan tänään lukaisin artikkelia toisaalla IT-maailmassa, mistä sama asia pomppasi silmille. LWN.net niminen julkaisu käsittelee vapaiden ohjelmistojen maailmaa: tekniikkaa, lisenssejä ja mm. vapaiden ohjelmistojen projekteja useasta eri näkövinkkelistä. Yksi näkövinkkeli on sosiaalinen ja johtaminen. Linus Torvalds on itse luonnehtinut roolinsa hyvätahtoiseksi diktaattoriksi Linux kernel -ohjelmaprojektissa ja muut ovat hiljalleen hyväksyneet hänet tällaisena kohta jo kymmenen vuoden ajan. LWN.net käsittelee artikkelissaan toisen yhtä tärkeän vapaan ohjelmiston projektia, jossa projektijohtajan rooli ja sosiaalinen menestys on ollut hieman toisenlainen, GNU C library -ohjelmakirjastoprojekti.

Projektin enemmän tai vähemmän nimeämättömästä pitkäaikaisesta ja nyttemmin ex-johtajasta LWN.net luonnehtiin näin (lihavoinnint minulta):

One need not look far to find complaints about how Ulrich managed the glibc project. He was never one to suffer fools, and, evidently, he saw himself surrounded by a lot of fools. Attempts to get changes into glibc often resulted in serious flaming or simply being ignored. Developers often despaired of getting things done and simply gave up trying. It is easy to criticize Ulrich's attitude at times, but one should also not lose track of all the work he got done. This includes steady improvements to glibc, big jumps in functionality (as with the Native POSIX Thread Library work done with Ingo Molnar) and lots of fixes. Ulrich's work has made all of our systems better.

That work notwithstanding, Ulrich is widely seen as, at best, an unpleasant maintainer who has turned the glibc project into an unwelcoming place. One need not challenge that characterization to point out that glibc actually had a number of problems associated with highly cathedral-style projects: a well-ensconced priesthood, a lack of interest in or awareness of the wider world's needs, etc.

Luulen monien tunnistavan tapauksen. No tämä "johtaja" sai tarpeekseen typeryksistä ja varmaan paremmat ehdot kuin, mitä hänen aiempi työnantaja RedHat koskaan kykenisi tarjoamaan maailman tilan jatkaessa nykyistä rataansa, joten kyllä joku aina palkkaa hyvän johtajan. Lihavointi minulta.

Ulrich left Red Hat in September, 2010; according to his LinkedIn page, he is now "VP, Technology Division at Goldman Sachs."

Edellisen lainauksen heti seuraavassa lauseessa ainakin tämän viestin kirjoittaja lukee enemmän LWN.net:in perustajan, omistajan ja Chief Editor in Staff Jonathan Corbetin huumoria, jossa on usein palanen totuutta mukana, mutta kotoisasti, jos Corbet olisi suomalainen, hän olisi savolainen ja täten lauseen lopullisen sisällön tulkinta jää lukijalle. Ehkä Corbetin silmiin on osunut joku otsikko Greg Smithin avautumisesta.

One can easily imagine that his new position might just have requirements that are unrelated to glibc maintenance.

Ehkä voi olla. Sitä me ollaan tässä ketjussa vähän kyselty, että mistä on kysymys. Noh! Standardivastaus on "yksittäistapaus". Pitää vain jatkaa näiden "yksittäistapausten" selvittelyä. Jäljellä olisi 29 999 aiemman TheRegisterin artikkelissa olleen GS:n työntekijämäärän mukaan.

Tässä on vielä linkki artikkeliin, jonka merkitys tässä asiayhteydessä tosin tuli yllä tyhjennettyä, mutta Corbetin tapa kirjoittaa ja esittää asioita on ehdottoman tenhoava ainakin tähän nimimerkkiin. Tosin artikkeli on maksullisen tilauksen takana seuraavat kaksi viikkoa, minkä jälkeen se on kaikkien luettavissa (LWN.net:in ansaintamalli).

[repo]

Mitä Merkelille on luvattu, että pitää pyramidihuijausta käynnissä?

Liittovaltio ja saksalaisille instituutioille, kuten pankeille, ja yksityishenkilöille ostovoimaa suhteessa vararikossa riutuviin EU-kumppaneihin?

[tyhmyri]

Mitä Merkelille on luvattu, että pitää pyramidihuijausta käynnissä?

Liittovaltio ja saksalaisille instituutioille, kuten pankeille, ja yksityishenkilöille ostovoimaa suhteessa vararikossa riutuviin EU-kumppaneihin?

No hei, missä se huijaus on saksalaisesta näkövinkkelistä? Ei missään. Sakujen kannalta homma on vallan mainiossa tilassa ja tolassa. Voi muita.

[repo]

Mitä Merkelille on luvattu, että pitää pyramidihuijausta käynnissä?

Liittovaltio ja saksalaisille instituutioille, kuten pankeille, ja yksityishenkilöille ostovoimaa suhteessa vararikossa riutuviin EU-kumppaneihin?

No hei, missä se huijaus on saksalaisesta näkövinkkelistä? Ei missään. Sakujen kannalta homma on vallan mainiossa tilassa ja tolassa. Voi muita.

Sano muuta. Ottaisko saksalaiset meidät kimppaan, jos sanotaan et mekin halutaa olla saksalaisii. Kantsii muute kattoo kene kaa on sillee - kimpassa.