Kuntaliitokset (yhdistetty)

[hoxpox]

"Hauskinta" tässä kuntaliitoskeskustelussa on se, että kaikilla on asiaan mielipide, mutta tietoa ei asiasta kenelläkään ole.

Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.

Missäs noita olisi?

Täältä löytyy uutisissa siteerattu OECD:n tutkimus joka suositteli kuntien yhdistämistä: http://www.keepeek.com/Digital-Asset-Management/oecd/economics/oecd-economic-surveys-finland-2012_eco_surveys-fin-2012-en

[Maatiaisjuntitar]

Minua ihmetyttää, kuinka vähän kirjoittajat täällä ja muuallakin netissä oikeasti tietävät kuntien ja erityisesti maalaiskuntien toiminnasta. 

[Kuvio]

Minua ihmetyttää, kuinka vähän kirjoittajat täällä ja muuallakin netissä oikeasti tietävät kuntien ja erityisesti maalaiskuntien toiminnasta. 

Hyvä että Yle opastaa.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/02/quotkuntauudistus_ei_saastoohjelmaquot_3244818.html

Ne valtuustot ovat kyllä kuin YK:n yleiskokouksia, ei niissä aidosti voi vaikuttaa

[IDA]

Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.

Missäs noita olisi?

Yleensä nuo laskelmat valtiollisen hallinnon puolella perustuvat siihen, että on olemassa joku tietty määrä rahaa, eikä vaurautta luo mikään. Sitten toimitaan niiden mukaan ja vaurautta ei tosiaankaan sitten enää luo mikään.

[ikuturso]

On tämä nyt ihme touhua. A-studio painaa päälle ja Kiviniemen Marihan se siellä taas irvistelee. Missä luuraa suurimman oppositiopuolueen edustaja? Naamaa telkkariin ja sassiin.

Khm...
Kannattaisi varmaan ensin puolueen/eduskuntaryhmän sisällä päättää selkeä kanta asiaan, ja sitten valita joku sanavalmis sitä kommentoimaan. Uutisissa haastateltiin Ruohonen-Lerneriä, joka lausui n. parikymmentä sanaa, mutta ei oikeasti sanonut mitään.

---

Uusi Suomi oli jostain saanut hajua, että jopa kunnallisvaaleja aiottaisiin siirtää poikkeuslailla, jotta nykyiset valtuustot joutuisivat viemään tämän prosessin loppuun.

Nythän pitäisi hallituksen lähteä avoimelle linjalle. Kunnille vuosi harkinta- ja kommentointiaikaa. Välissä järjestetään kunnallisvaalit. Vaalitenteissä kysytään ehdokkaiden kantaa kuntaliitoksiin ja kuntaremonttiasioihin. Sitten tulee Jytkykakkonen, ja kokoomuslaisia saa suurennuslasilla etsiä valtuustoista. Näillä valtuustoilla voitaisiin sitten ottaa tosissaan kantaa kuntauudistuksiin, jolloin kansan tahto kuntien ehkä vuosikymmenen tärkeimmässä asiassa toteutuisi.

-i-

[Kuvio]

- Yksipuoluejärjestelmä, jonka demokraattinen edustavuus on suppea mutta kuntalaisten (enemmistön) tahto toteutuu tehokkaasti.
- Monipuoluejärjestelmä, jonka edustavuus on laaja mutta se ei kykene toteuttamaan kuntalauisten tahoa oikeastaan kenenkään osalta.

Edellistä voisi kuvailla myös järjestelmäksi jossa päättäjä on se, joka eniten osaa ääntä pitää ja enemmistö on hiljaa koska eniten ääntä pitävä ja hänen pari kannattajaansa hiljentävät enemmistön. Ei sillä että jälkimmäinenkään toimisi, kuntiin tarvittaisiin demokratia eli kansanäänestykset kunnan koosta riippumatta.

[Maatiaisjuntitar]

Meidän joku vuosi sitten yhteenliittyneessä uudessa kunnassa päättäjät kyläpolitikoivat. Heissä on ryhmittymiä, jotka vetävät yhtä köyttä jotain tiettyä entistä kuntaa vastaan ja omien entisten kuntien puolesta, välittämättä siitä ovatko päätökset koko uuden kunnan (ja erityisesti sen talouden) kannalta hyviä.
Ja jos kuitenkin jäävät häviölle, he tekevät valituksia, keräävät omalla kylällään adresseja, kirjoittelevat lehtiin jne... 
He ovat täysin kykenemättömiä tekemään järkeviä päätöksiä. Lisäksi he eivät ole ymmärtäneet, että he päättävät mitä kunnassa tehdään. Odottavat vain virkamiehiltä esityksiä, jotka eivät sitten koskaan kelpaa...

[Maatiaisjuntitar]

Oman kunnanjohtajamme ensivaikutelmia omaan liitokseemme ja monisatasivuiseen selvitykseen:
- ei toimi ehdotettu alue meidän kohdalla, koska asiointimme suuntautuu ihan päinvastaiseen suuntaan
- selvityksessä on tosiaan kartoitettu asioita hyvin, mutta myöskin tehty vääränlaisia johtopäätöksiä monista asioista
- sosiaali- ja terveystoimen järjestämisasioihin ei ole otettu selvityksessä mitään kantaa (joka kuitenkin on tärkein määräävä tekijä alueemme kuntien selviämiselle)

[Epämiellyttävä Totuus]

Ehkä pienissä kunnissa missä tunnetaan virkamiehet paremmin, jopa henkilökohtaisesti, ylenpalttinen nakittaminen on vähän hillitympää.

Ei ainakaan minun pienessä kunnassani...

[Maatiaisjuntitar]

Ehkä pienissä kunnissa missä tunnetaan virkamiehet paremmin, jopa henkilökohtaisesti, ylenpalttinen nakittaminen on vähän hillitympää.

Ei ainakaan minun pienessä kunnassani...

Eikä minun...

[Eino P. Keravalta]

Kuntien keskittäminen on kuntien keskitysleiri.

Suomesta tulee kunnallisten keskitysleirien saaristo: niissä kuntia silvotaan, nöyryytetään, näännytetään, kahlitaan, tapetaan ja tehdään niillä julmia kokeita.

[ikuturso]

Yleensä asiat, jotka perustuvat rahaan, on mahdollista perustella myös laskelmilla.

Missäs noita olisi?

Yleensä nuo laskelmat valtiollisen hallinnon puolella perustuvat siihen, että on olemassa joku tietty määrä rahaa, eikä vaurautta luo mikään. Sitten toimitaan niiden mukaan ja vaurautta ei tosiaankaan sitten enää luo mikään.

Nythän Backman sanoi puhujapöntössä, että virat turvataan viideksi vuodeksi, ja kyse ei ole säästöohjelmasta.

Pekkarinenko sitten nosti tämän esille, että toinen isoista hallituspuolueista naittaa kuntia rahan vuoksi, ja toinen sanoo, että kyse ei ole säästöistä vaan palveluiden turvaamisesta. Toisen mielestä liitosta ajaa raha, kun taas toinen haluaa turvata suojatyöpaikat viideksi vuodeksi.

Eli siis Demarit tyrmäävät Kokoomuksen ensisijaisen motiivin. Sillälailla.

-i-

[Lahti-Saloranta]

Jotenkin tästä kuntakartasta tule mieleen aikoinaan naapurimaassa tehty pakkokollektivisointi ja kulakkien vainot.

[kolki]

Nämä Kataisen kuntaliitokset tehdään mielestäni perse-edellä puhun systeemillä. Ensin heitetään kunnat samaan selliin ja sitten jätetään riitelemään keskenään asioiden hoidosta. P-H:n suurkuntahankkeessa aluelautakunnat olisi jaettu poliittisille suojatyöpaikoille ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuus olisi pudonnut lähelle nollaa.

Jotta kuntaliitoksilla olisi edes mehdollisuus toimia, tulisi ensin kuntien tietojärjestelmistä tehdä yhteensopivat, jonka jälkeen voidaan aloittaa yhteistyö.
Seuraavaksi pitäisi tehdä tarkat suunitelmat, miten taataan terveydenhuolto kaikkialla kunnassa, sekä selvitettävä, mitä muita palveluita voitaisiin liittää, kuten kirjastot (lainan tilaaminen ja palauttaminen).
Kunnanjohtaja ja lautakunnat tulisi valita suoralla kansanäänestyksellä. Lahdessa on nähty, miten ei-vaaleilla valittu kunnanjohtaja ei ole kovinkaan toimiva systeemi, vaan lisää hyvävelijärjestelmää entisestään (ja Pipatti ihmettelee lahtelaisten vihamielistä asennetta hänen "hyviä" ideoitansa kohtaan).

[Kuvio]

Lahdessa on nähty, miten ei-vaaleilla valittu kunnanjohtaja ei ole kovinkaan toimiva systeemi, vaan lisää hyvävelijärjestelmää entisestään (ja Pipatti ihmettelee lahtelaisten vihamielistä asennetta hänen "hyviä" ideoitansa kohtaan).

Onko jokin kunta olemassa jossa tätä ei olisi nähty?

[Kuvio]

Euroopan kuntien ja alueiden neuvoston julkaisuista

Mielenkiintoista huomata että tässä aiheessa onkin useassa kohtaa eurooppalaista/EU:n tapaa asiat hoitaa ylistetty kun useasti sitä samaa haukutaan.

En malttanut olla mainitsematta, koskapa periaatteessa olen suurempien kuntien kannattaja - siis periaatteessa.
Käytännössä on helppoa arvata että säästöjä ei synny, byrokratia lisääntyy ja palvelut huononevat.

Jotta yhdistymiset toimisivat, pitäisi valtion alkaa muunmuassa tarkastelemaan sitä että peruspalvelut hoidetaan - ja jos ei, rangaistukset henkilöille jotka ovat päättäneet ettei ne toimi. Lisäksi säästöjä ei tulisi estää lupaamalla että työpaikat säilyy. Kuntien toimintojen siirtäminen yksityisille on tainnut jo tulla kalliiksi, siitä tulisi luopua. Yksityinen voi olla tehokkaampi mutta tekee voittoa niin paljon kuin onnistuu joten lopulta on kalliimpi ja palvelut huononevat. Erityisesti koska poliitikot pääsevät päättämään juuri sen tutun yksityisen palveluja hoitamaan.

[Kuvio]

Kun maailma on menossa jälkeenjääneistä keskitetyistä ratkaisuista kohti nykyaikaisia ja kustannustehokkaita hajautettuja ratkaisuja, on Suomen poliittinen johto viemässä Suomea kohti vanhentuneita neuvostohenkisiä keskitettyjä järjestelmiä, kankeuden lisäämistä ja kustannustehottomuutta.

Taitaa olla se kustannustehottomuus ja kankeus läsnä jo nykyisissäkin kunnissa. Syynä se, että ne ovat kuitenkin valtion osia ja niitten poliitikot samojen puolueitten etuja ajamassa kuin kansanedustajatkin. Jotka vieläpä istuvat itsekin niissä valtuustoissa.
Tehokkuuteen vaadittaisiin suurempi itsenäisyys ja erityisesti kansanäänestykset, nyt ne ovat erillään valtiosta ainoastaan paperilla.
Ajankohta kuntaliitosselvityksen julkistamiseen laittaisi jopa epäilemään että onko tehty jonkinlainen sopimus keskustan kanssa jotta sen kannatus ei kuntavaaleissa romahtaisi? Eli epäilyttää että jos Perussuomalaisia ei olisi, niin ei olisi ainakaan ennen kunnallisvaaleja julkistettu selvitystä. Nythän pikkukunnissa on paljon kepuleita valtuutettuina, he saanevat reippaasti palstatilaa vastustaessaan liitoksia.

[jka]

Näkemyksesi mukaan suuressa kunnassa, jossa palvelut ovat siis kalliimpia kuin keskikokoisessa, palveluiden laatu on parempi.

No kun ei ole.

Otetaan esimerkki (siis fakta, ei oletus): http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2008/12/ryhmakoot.html

Opetusryhmien koot ovat ylivoimaisesti suurimmat Uudellamaalla, jossa on suurimmat kunnat. Ylläripylläri suurimmat ne ovat Vantaalla, suurkunnassa, jonka kaikki toiminta on suorastaan surkuhupaisan tehotonta. Ja siis se on myös laadutonta.

Pienimmät luokkakoot olivat melko pienten kuntien Pohjanmaalla. Uudellamaalla ryhmäkoot olivat yli neljänneksen suuremmat kuin Pohjanmaalla.

(Otetaan subjektiivinen toinen esimerkki. Maalla käytämme terveyskeskuspalveluita ehkä kerran vuodessa tai harvemmin. Siellä on jokainen kerta päässyt sisään käytännössä jonottamatta tai kauppareissun yhteydessä ja homma hoitunut upeasti. Helsingissä meneminen terkkariin ei käy edes mielessä.)

Mitenköhän esimerkin Vantaa pitäisi sitten organisoida? Siitä olen täysin varma, että Vantaan pilkkominen niin, että tehdään jokaisesta kaupunginosasta oma kuntansa ei myöskään parantaisi tilannetta, päivastoin romuttaisi koko systeemin lopullisesti. Eli tuntuisi siltä, että vertailua suurten ja pienten kuntien kesken ei voi tehdä ihan näin yksioikoisesti. Suurilla kunnillakin on paikkansa, vaikka niistä tuleekin tiettyjen mittareiden mukaan väistämättä tehottomampia kuin pienistä kunnista. Mutta suurten kuntien pilkkominenkaan ei varmasti parantaisi tilannetta. Eli, väittäsin, että mittarit, joilla kuntien tehokkuutta voidaan oikeasti mitata on edelleen hakusessa.

[ikuturso]

Tässä kuntaliitoshommelissa on vähän sellainen maku, että kun valitetaan päänsärkyä, niin ratkaisuksi aletaan amputoimaan raajoja.

Todellisuus on kuntien vastuun kasvu, sekä verotulojen ja valtionapujen lasku. Valtio ei maksa sitä kuin ennen ja kunnat eivät ole vastaavasti rohjenneet nostaa veroäyriään riittävästi kompensoidakseen kaiken muutoksen. Lisäksi kuntien väkirakenteissa on eroavaisuuksia ja tämä aiheuttaa voimakasta eriarvoisuutta kuntien kesken.

Eli kun kunnat valittavat päänsärkyä (valtio ei hoida osuuttaan tasapuolisesti) aletaan katkoa raajoja. Ensin menee lähipalvelut, sitten lähidemokratia ja lopulta päätäntävalta, mutta itse ongelmalle ei tehdä mitään.

Vastaavia reagointeja:
-Tyypillinen ongelmia ja onnettomuuksia aiheuttava rattijuoppo on tapajuoppo ja ajaa yli 2 promillen humalassa. Ratkaisuksi tarjotaan alkolukkoja kaikille ja minimipromillerajan alentamista, jotka koskevat käytännössä ainoastaan viattomia ihmisiä.
-Ihmiset eivät jaksa työelämässä edes kuusikymppiseksi, vaan jäävät sairaus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle jo aiemmin. Ratkaisuksi nostetaan alinta eläkkeellejäämisikää, joka taas koskee ainoastaan niitä, jotka ovat työssä loppuun asti jo jaksaneet.

Jos joskus keksittäisiin ratkaisemaan itse ongelmia, eikä "antamaan signaaleja" tai rakentamaan totalitaristista holhousdiktatuuria, niin tässä maassa olisi moni asia paremmin.

-i-

[Markkanen]

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on vakuuttunut siitä, että kuntauudistus etenee vauhdilla kevään aikana. Kataisen mielestä kuntaremontti on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannalta olennainen.

Pääministeri Jyrki Katainen on tänään torstaina vierailulla pohjalaismaakunnissa. Aamupäivällä Katainen puhui Vaasan yliopistossa Euroopan tulevaisuudesta salintäydelle kuulijakunnalle. Katainen otti myös kantaa kuntauudistukseen. Pääministeri Kataisen mukaan kuntauudistus on hallituksen suurin rakenteellinen uudistushanke.

- Väestö ikääntyy, me tarvitsemme turvallisempia kuntia, jotka kykenevät kantamaan hyvinvointipalveluista vastuun. Sen takia me toteutamme kuntauudistuksen, sanoo Katainen.

Hallintohimmelit historiaan

Kansalaisten huolen paikallisen päätäntävallan katoamisesta suurkuntien uumeniin Katainen kääntää toisinpäin. Hänen mukaansa kuntauudistus tulee vahvistamaan paikallista demokratiaa.

- Jos haluaa survoa palvelut pois kunnilta näihin hallintohimmeleihin ja heikentää paikallista päätöksentekoa, niin sitten nykymalli varmaan on hyvä, mutta sitä me emme kannata, napauttaa Katainen.

Pääministerin mukaan kuntauudistus etenee suunnitellulla aikataululla. Katainen uskoo että kesään mennessä tiedetään jo paljon enemmän.

- Keväällä alkaa karttatyö ja katsomme, mitkä ovat parhaita uusia kokonaisuuksia. Lainsäädäntö tulee sen mukana. Kevään aikana päästään jo pitkälle.

YLE 12.01.2012

En ole huomannut, että Hommaforumilla käytäisiin laajempaa poliittista kansalaiskeskustelua kuntauudistuksesta tai kansallisen kokoomuksen mielikuvilla markkinoituna työssäkäyntialueisiin perustusvasta kuntarakenneuudistuksesta. Todennäköisesti tulevissa kuntavaaleissa kuntarakenneuudistus nousee vaalien suurimmaksi yksittäiseksi teemaksi. Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ansiosta hienoisessa nosteessa oleva keskusta -puolue on lähes varma hyötyjä tästä asiasta kuntavaaleissa 2012.

Kokoomuslainen pääministeri Jyrki Katainen mielikuvamarkkinoi kuntaremonttia suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnalle olennaisena asiana, paikallisen demokratian vahvistamisena ja palveluiden säilyttämisenä paikallisina. Kataisen mukaan nykyinen kuntarakenne survoo palvelut pois kunnilta ja heikentää paikallista päätöksentekoa. En ylläty, jos tällainen kokoomuslainen poliittinen mielikuvaretoriikka, jolla mustaa väitetään valkoiseksi, menee läpi täydestä tiettyyn yksinkertaiseen, pilvilinnoissa elävään kansanosaan - kuten tähänkin asti.

Henkilökohtaisesti vastustan kuntarakenneuudistusta, sillä kannatan järkevän kokoisia kuntia, joissa ihmiset tuntevat paikallista yhteenkuuluvuutta ja päättävät yhdessä elinympäristöään koskevista poliittisista päätöksistä. Pidän kuntarakenneuudistusta uhkana lähidemokratialle, sillä paikallista poliittista päätöksentekovaltaa siirretään suhteellisen pienistä kunnista suurempiin yksiköihin. Tällöin on vaarana, että suomalaiset eivät pysty vaikuttamaan lähielinympäristöään koskeviin poliittisiin päätöksiin tehokkaasti tai ainakaan niin tehokkaasti kuin tähän asti.

Lähidemokratia ja kunnallinen itsemäärämisoikeus maksavat, mutta itsemääräämisoikeus niin valtiollisella kuin kunnallisellakin tasolla on sellainen asia, josta olen halukas maksamaan verojen muodossa lähialueella elävien ihmisten yhteiseksi hyväksi. En ole kiinnostunut luopumaan kunnallisesta itsemääräämisoikeudesta ja lähidemokratiasta sen vuoksi, että Jyrki Kataisen johtamalle kansalliselle kokoomukselle vapautuu lisää varoja humaanitaaristen maahanmuuttajien haalimiseen Suomeen lihapatojen äärelle, Euroopan unionin hulivilivaltioiden sikailujen maksamiseen ja kehityapumäärärahojen nostamiseen.

Katainen puhuu täsmälleen päinvastoin mitä totuus kuntauudistuksista on. Lähidemokratia tulee katoamaan monestakin kunnasta kokonaan. Sairas kunta voi kupata terveen kunnan itseensä ja kupatussa kunnassa verot nousee ja palvelut heikkenee. Onko se parannusta jos monissa liitetyissä kunnissa palvelut voi karata omasta ex kunnasta kymmenien kilometrien päähän? Miksei kansa älähdä näiden kok ja demari valehtelijoiden valheiden ja salailujen verkolle? Onko osa kansalaisista niin välinpitämättömiä tai idiootteja? Jo kuntauudistuksen salaaminen luulisi saamaan vähä-älyisemmänkin pönttöpään miettimään, että nyt ei ole kaikki kohdallaan. Salaus tehtiin puhtaasti siitä syystä, että kuntavaalit on tulossa. Valtapuolueet pelkäävät menettävänsä otteen keskustalle ja ps puolueelle. Demaripellet ja kokoomus ei uskalla ennen vaaleja julkaista mitään. Eli hyvää yötä vaan monet terveet ja elinvoimaiset kunnat. T: Katainen & Urpilainen.

[Emo]

http://www.hs.fi/politiikka/Hallitus+hyv%C3%A4ksym%C3%A4ss%C3%A4+kriisikuntien+pakkoliitokset/a1305572700153

Kuntien vaakunoita Kuntatalolla Helsingissä.


HS:n tietojen mukaan kokoomus ja Sdp ovat löytäneet sovun kuntien pakkoliitoksista käytyyn kiistaan.

"Yhteinen näkemys on siitä, että pakkovaltaa käytetään vain kriisikuntiin", Sdp:n hallituslähde kertoi HS:lle maanantaina. Hän arvioi tällaisia kuntia olevan "muutamia kymmeniä."

Kuntauudistusta on hiertänyt Sdp:n ja kokoomuksen kiista pakkoliitoksista. Sdp on vastustanut niitä ehdottomasti. Kokoomus taas on pitänyt niitä mahdollisina keinoina tiukan paikan tullen, jos kunnat eivät itse päädy hallituksen mielestä tarpeelliseen liitokseen.

"Tässä ovat molemmat tulleet vastaan", lähde arvioi.

Kokoomuslaisen lähteen mukaan koko pakkoliitoskiista on ollut osin keinotekoinen, sillä jo hallitusohjelman mukaisesti kriisikuntia voidaan painostaa liitoksiin.

Päähallituspuolueiden kokoomuksen ja Sdp:n neuvottelijat hierovat kuntauudistuksen etenemistä koko maanantain. Huomenna tiistaiaamuna hallitus kokoontuu aamukouluun ja aikoo sen jälkeen julkistaa kuntauudistuksen jatkoa määrittävän rakennelain alustavan sisällön.

Kuntauudistusneuvotteluissa väännetään tänään kättä esimerkiksi siitä, kuinka pienen kunnan olisi tehtävä liitosselvitys toiseen kuntaan tai toisiin kuntiin liittymiseksi. HS:n saamassa taustamuistiossa kaavaillaan vahvan kunnan vähimmäisväestöpohjaksi 20 000 asukasta.

Väestömäärässä ei HS:n tietojen mukaan ole vielä poliittista sopua. Sen tarkka määrittely jätetään todennäköisesti myöhemmäksi.

"Se, että sanotaanko [väkimäärä] vai ei, niin siitä käydään eniten keskustelua", neuvotteluja läheltä seuraava kokoomuslainen sanoi.

Toinen kiistanalainen kriteeri on pendelöinti eli työssäkäyntiliikenne. Taustamuistioissa on kaavailtu esimeriksi, että suurilla kaupunkiseuduilla liitosselvitys pitäisi tehdä, jos vähintään 40 prosenttia kunnan työssäkäyvistä pendelöi alueen keskuskuntaan.

Vahvan kunnan peruskriteerit on tarkoitus määritellä rakennelaissa, joka esitellään eduskunnalle syksyyn mennessä.

Kuntauudistus on hallituksen tärkein avoinna oleva hanke. Hallitus toivoo kuntien yhdistymisten vahvistavan niitä ja auttavan tehostamaan hallintoa, kaavoitusta sekä koulutuksen ja terveydenhoidon järjestämistä.

Ja eikös lopultakin melkein jokainen suomenkielinen kunta ole kriisikunta?

[Tommi Korhonen]

Kuntauudistuksella voi olla taloudelliset edut, niiden puolesta kannatan. En tosin usko säästöjen realisoituvan ennenkuin näen.

Ihmettelen vaan miksi muut puolueet menevät tuohon ansaan: isommat vaaliyksiköt ovat ehdottomasti Kokoomuksen etu. Ainakin vas, sdp, kd ja keskusta kärsii siitä. Perustelu: ihmiset tuntevat tosiaan vähemmän ja pienet paikalliset toimijat eivät enää hyödy, Kokoomus sen sijaan voi käyttää markkinaresurssejaan tehokkaammin. Lähidemokratia kärsii jonkin verran, mutta talouden pakotteet vastaavasti kompensoivat. Uudistus kuitenkin vaikuttaa Kokoomuksen taktiikalta eikä edes keskusta juuri saa sanaa suustaan.

[pingviini]

Kunta kuin lohikäärme

Johan ovat Seinäjoki ja muutamat seudun mahtikunnat kehitelleet vekkulin kuntaliitossuunnitelman. Siinä Kurikka, Jalasjärvi, Seinäjoki ja Kauhava muodostaisivat ässän muotoisen kunnan, joka kiemurtelisi kuin lohikäärme halki koko maakunnan........

Huvittavaa Seinäjoen seudun suunnitelmassa on se, että liikkeellä ovat nyt kunnat, joissa keskustalla on erittäin vahvat asemat.

Keskustalaiset kunnallispoliitikot siis ajavat suurta, noin sadan tuhannen asukkaan keskuskaupunkia Etelä-Pohjanmaalle.

Samaan aikaan heidän puolueensa on ottanut lokakuun kuntavaaleissa valtakunnallisen kampanjointinsa pääteemaksi kaataa hallituksen kuntauudistus.

Ristiriita huutaa taivaaseen asti. Esimerkiksi jyväskyläläinen kansanedustaja Mauri Pekkarinen on nimittänyt suurkuntahanketta ihan älyttömäksi.

On kiva kuulla, millaisin äänenpainoin keskustaehdokkaat Seinäjoella, Kauhavalla, Kurikassa ja Jalasjärvellä hyökkäävät kuntavaalikentille. Asetelma on varmasti kohtalaisen jakomielinen ja poliittisesti mahdollisimman epäuskottava. Ajatus suuresta huiputuksesta ei ole kaukana.......

Koko kolumni luettavissa täällä:

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/kolumnit/kunta-kuin-lohikaarme-1.1252191

[Riukulehto]

Sipilän puheet ovat pahasti ristiriidassa todellisuuden kanssa. Esim. Kiiminki, Haukipudas, Yli-Ii ja Oulunsalo yhdistyvät Ouluun vuoden 2013 alussa. Näissä kaikissa edellä mainituissa kunnissa Kepun edustajat äänestivät kuntaliitoksen puolesta.

[matkamasentaja]

Tietokoneen pitää olla työkalu siinä kuin kirveen, lapion tai tarktorin. Eikä mikään itsetarkoitus.

[-PPT-]

Järjetöntä, että kuntien itsensä sopimia kuntaliitoksia aletaan ylhäältä päin purkamaan kuten kävi Lohjan ja Siuntion kuntaliitoksen kanssa. Jotkut ovat päättäneet, että Siuntion suuntana tulee olla Kirkkonummi ja Inkoo suomenkielisen Lohjan sijaan. Tosin, Lohjakin on virallisesti kaksikielinen kaupunki vaikka edes kielilaki ei sitä velvoittaisi kaksikielisyydestä pitämään kiinni. ei ole 3000 asukasta tai 8% asukkaista ruotsinkielisiä.

[Vörå]

Ihan selvää, on ettei ole mitään järkeä pitää 100-150 kuntaa - jos niitä on noin vähän niin sitten samalla vaivalla pitäisi siirtyä lähinnä talousaluepohjaiseen maakuntahallintoon: eli noin 25-30 maakuntaa, jotka hoitavat kaikki raskaat palvelutuotannon tehtävät, niiden alla sitten voi alla vaikka miten paljon nimellisiä kuntia tyydyttämässä ihmisten - sinänsä reaalista ja tärkeää - paikallisylpeyden ja -identiteetin tunnetta. Tiedän että Keskusta on toitottanut maakuntahallintoa sen takia, että se haluaa vielä yhden tason paikallisvirkoja läänityksekseen, mutta maakuntahallintoon voidaan siirtyä vain siinä yhteydessä, että kunnat menettävät byrokratiansa ja budjettivastuunsa (kunnille tai vaikka kaupunginosille tässä omassa mallissani voidaan suunnata jotain rahoja, mutta ne voitaisiin jakaa suoraan asukasdemokratian kautta ilman byrokratiaa - ellei sitten kokonaan lakkauteta kuntatasoa, mitä itse en kyllä kannattaisi).

Mutta pelkkä yksiköiden vähentyminen (edes tuohon 25-30:een), ei riitä rakenneuudistukseksi: meillä olisi sen jälkeenkin liian raskaat rakenteet, joita on ehdottomasti kevennettävä ja virtaviivaistettava.

[-PPT-]

Itse vantaalaisena kallistun kannattamaan pk-seudun kuntaliitoksia. Käyn joka ikinen arkipäivä naapurikunnan puolella, eli Helsingissä, töissä ja muutenkin vapaa-aika menee enemmän naapurikunnan puolella. Tosin, Vantaan hallinto on saanut kehuja, että se on huomattavasti kevyempi kuin Helsingin jolla on kokoonsa nähdenkin järjettömän suuri virkamieskunta. No, Espoo ei ikinä vapaaehtoisesti tule pk-seudun kuntalitokseen suostumaan.

[Emo]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/55155-hallituksen-mahtikasky-suomeen-koskee-kaytannossa-kaikkia-kuntia

Hallituksen mahtikäsky Suomeen: "Koskee käytännössä kaikkia kuntia"

Hallituksen tänään valmistunut lakiluonnos velvoittaa toteutuessaan käytännössä kaikki kunnat aloittamaan kuntaliitosselvityksen, kertoi kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) tiedotustilaisuudessa torstaina.

Lakiluonnos sisältää useita perusteita, jotka velvoittavat kuntaliitoksen selvittämiseen. Merkittävin ehto on väestöpohja: luonnoksen mukaan kaikkien alle 20 000 asukkaan kuntien on aloitettava selvitys vähintään 20 000 asukkaan väestöpohjan muodostavasta kuntaliitoksesta.

Tällaisia pieniä kuntia on Suomen kunnista valtaosa, yhteensä noin 250. Väestöpohjan lisäksi muun muassa työpaikkaomavaraisuus ja kunnan talous voivat olla selvittämisperusteita. Myös metropolialueen kunnille käynnistetään omat selvitykset.

–Kriteerit ovat niin tiukat, että käytännössä [selvitysvelvollisuus] koskee kaikkia kuntia, Virkkunen sanoi.

Lisäksi omavarainenkaan kunta ei voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, jos "alueelle ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta".

Kuntarakennelakiluonnos lähtee nyt lausuntokierrokselle kuntiin. Kuntien lausuntoaika päättyy maaliskuussa 2013.

Virkkusen mukaan kuntaliitosselvitykset on syytä aloittaa "rivakasti". Kuntien on jätettävä yhdistymisesityksensä – tieto siitä, mihin kuntaan tai kuntiin se haluaisi yhdistyä – huhtikuuhun 2014 mennessä. Mahdolliset kuntaliitokset toteutuisivat vuosina 2015-17.

Valtiovarainministeriö voi myöntää tietyille kunnille poikkeusluvan, jonka saaja voi poiketa selvitysperusteesta.

–Kieli tai erityisen harvaan asuttu alue on peruste poikkeuksille, Virkkunen sanoo.

Toisaalta lakiluonnos antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden ryhtyä paljon puhuttuihin pakkoliittoksiin kriisikunnissa. Valtioneuvosto voisi päättää kuntien yhdistymisestä "valtuuston vastustuksesta huolimatta tilanteessa, jossa erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan" palveluiden turvaaminen edellyttää kuntajaon muutosta.

Henkilöstön asema turvataan liitoskunnassa viiden vuoden irtisanomissuojalla. Kunnille annetaan lisäksi rahaa liitosten selvittämiseksi.

- kieli   

[l'uomo normale]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012111416329031_uu.shtml

Tuleeko Henna Virkkusesta Tampereen uusi pormestari? Ottiko kuntauudistus koville?