Kuolemantuomio

[Siili]

Ei puhu? Yhdysvalloissa väkivaltarikollisuus on viime vuosikymmeninä laskenut. Minkä rikosten suhteen kuolemantuomiolla ei ollut pelotevaikutusta?
Niinpä, nämä ovat monimutkaisia kysymyksiä, joita lienee mahdoton tutkia luotettavasti.

Tuossa linkki sikäläiseen keskusteluun:

http://www.deathpenaltyinfo.org/facts-about-deterrence-and-death-penalty

Jos pitää kuolemanrangaistusta perusteltuna sen ehkäisevän vaikutuksen vuoksi, ei ole oikein vakuttavaa, jos samalla sanoo, että luotettavien tutkimusmetodien puuttuessa asiaa ei voi näyttää toteen.  Kyllä instutionalisoitu tappaminen on sen verran vakava juttu, ettei sitä pitäisi tehdä mutu-tuntumalla.  Kyllä varovaisuusperiaatteen pitäisi jyllätä.

[Haima]

Perehdytään linkkeihin....

[Jukka Wallin]

Ite varmaan muuttaisin kaikki tuomiot elinkautisiksi, ja varmaan niin tekis monet muutkin tosipaikassa. Joskus miettinyt miten jotku kuvernöörit USA:ssa saa nukutuksi kun jättävät armahtamatta.

On se hyvä, ettei suomalaiset rintamamiehet "jättäneet armahtamatta" viime sodissa.  Olisi Suomi luhistunut parissa päivässä ja itsenäisyys olisi menetetty saman tien.  Mielestäni kuolemantuomion ehdottomat vastustajat ovat jääneet jollakin tasolla henkisesti lapsen asteelle.

Natsi-Saksan sotilaita teloitettin sadoittain sodan loppupuolella, ja silti he hävisivät sodan. Kuolemantuomio ei ole välttämättä peloite. Kuten Stalinin kauden tapahtumista olemme oppineet-

[qwerty]

Vihervasemmistolaiset teloittaisivat Breivikin. Minä? ... Myöskin. Joissain tapauksissa kuolemantuomio vaan on ainoa ratkaisu. Hitler, Mao, Stalin...

[Ruckafella]

Vihervasemmistolaiset teloittaisivat Breivikin. Minä? ... Myöskin. Joissain tapauksissa kuolemantuomio vaan on ainoa ratkaisu. Hitler, Mao, Stalin...

Jos postuumisti saa teloitustuomioita jaella, niin myöntäisin sellaisen Muhamedille rikoksista ihmisyyttä vastaan.

[sr]

Minun päähäni ei mahdu, miksi gallupissa moni hyväksyy  maan ulkoisen puolustuksen ja humanismin nimissä tavallisten vieraan maan kansalaisten tappamisen, mutta eivät maan sisäisen puolustuksen nimissä kotimaisten murhaajien tappamista, vaan pitävät sitä jotenkin moraalittomana ja raaistavana.

Moni hyväksyy sen, että poliisi ampuu henkilön, joka koittaa tehdä murhaa. Perusteluna on sama kuin se, miksi maanpuolustus hyväksytään.

Mutta tämä on eri asia kuin se, että jo vangittu murhaaja teloitetaan. Kuolemantuomio ei ole sisäistä puolustusta, eikä myöskään maanpuolustuksessa hyväksytä antautuneiden vihollisten teloittamista.

[kaivanto]

Moni hyväksyy sen, että poliisi ampuu henkilön, joka koittaa tehdä murhaa. Perusteluna on sama kuin se, miksi maanpuolustus hyväksytään.

Mutta tämä on eri asia kuin se, että jo vangittu murhaaja teloitetaan. Kuolemantuomio ei ole sisäistä puolustusta, eikä myöskään maanpuolustuksessa hyväksytä antautuneiden vihollisten teloittamista.

Kuolemantuomiota voisi kutsua myös "hätävarjelun törkeäksi liioittelemiseksi". Hyysäyksen törkeää liioittelua puolestaan on se, että kolmoismurhaaja Nikita Foughantine/Juha Valjakkala on taas ottanut omaa lomaa avovankilasta.

Samoin normaalikansalaisen täytyy puolustautuessaan aina muistaa, että jos hyökkääjälle tulee vähänkin pahempi mustelma/paha mieli tms. puolustautuja herkästi tuomitaan hätävarjelun liioittelemisesta.

[sr]

Missä oli tutkittu, ettei kuolemantuomio vähennä rikollisuutta? Tiedän, että tällainen käsitys on yleinen, mutta veikkaanpa, että asiassa on sotkettu korrelaatio ja syyseuraussuhde toisiinsa. Toiseksi käsittääkseni asiaa on peräti mahdoton tutkia, sillä yhteiskuntaa ei voi eristää pois yhteiskunnasta, jotta sitä voisi tutkia.

Ymmärrät varmaan, että homman pitää toimia niin päin, että kuolemantuomion rikollisuutta vähentävä vaikutus pitää osoittaa, eikä niin, että pitäisi osoittaa se, että kuolemantuomiot eivät vähennä rikollisuutta. Tilastollisin menetelmin (siis noilla korrelaatiolla) ei voi osoittaa jonkun efektin olemassa olemattomuutta, vaan ainoastaan sen, että se on olemassa.

Jos korrelaatiota kuolemantuomioiden ja rikollisuuden vähäisyyden välillä ei ole löydetty, niin tämä osoittaa, että testattu hypoteesi "kuolemantuomio vähentää rikollisuutta" ei päde. Tällöin valitaan nollahypoteesi, eli "kuolemantuomiolla ei ole vaikutusta". Ja siis jopa siinä tapauksessa, että korrelaatio olisi löydetty, tämä ei osoittaisi kausaliteettiä (kuten sanotkin).

Jos asiaa on sinusta mahdotonta tutkia, niin sitä suuremmalla syyllä on syytä luopua hypoteesista, että kuolemantuomio vähentää rikollisuutta. Esimerkki: Meidän on mahdotonta tutkia, aiheuttavatko näkymättömät vaaleanpunaiset yksisarviset ihmisille päänsärkyä. Tämän vuoksi on syytä luopua hypoteesistä, että ne aiheuttavat.

Summa summarum, tutkimusten valossa ei ole mitään syytä tehdä sitä oletusta, että kuolemantuomiot vähentävät rikollisuutta.

[sr]

Vihervasemmistolaiset teloittaisivat Breivikin. Minä? ... Myöskin. Joissain tapauksissa kuolemantuomio vaan on ainoa ratkaisu. Hitler, Mao, Stalin...

Kuka "vihervasemmistolainen" on vaatinut Breivikin teloittamista?

Ketään noista kolmesta ei teloitettu. Yksi ampui itsensä ja kaksi muuta kuolivat muuten vaan.

Itse uskoisin, että ainoa tilanne, jossa voisin kannattaa kuolemantuomiota, olisi se, että joku olisi tehnyt jollekin omalle läheiselleni jotain karmeaa. Mutta tuossa tilassa en olisi rationaalisen ajattelun vaan julman kostonhimon vallassa, eikä siksi minun kuunteleminen tehtäessä yhteiskunnallisia päätöksiä olisi tuossa kovinkaan järkevää.

[sr]

Kuolemantuomiota voisi kutsua myös "hätävarjelun törkeäksi liioittelemiseksi".

Mikä on siis laitonta. Eli kannatat sitä, ettei kuolemantuomioita tehdä.

Hyysäyksen törkeää liioittelua puolestaan on se, että kolmoismurhaaja Nikita Foughantine/Juha Valjakkala on taas ottanut omaa lomaa avovankilasta.

Se, miten elinkautisvankeja pitäisi päästää avovankilaan on erillinen kysymys, jolla ei ole mitään tekemistä kuolemantuomion kanssa. Kuolemantuomiota pitää verrata siihen, että tuomittua pidetään hyvin vartioidussa vankilassa hänen kuolemaansa asti. Jos siis elinkautisvankien kohtelu tuntuu liian löysältä, on siihen oikea tiukennus se, että heitä ei päästetä avovankilaan, eikä se, että heidät teloitettaisiin.

Samoin normaalikansalaisen täytyy puolustautuessaan aina muistaa, että jos hyökkääjälle tulee vähänkin pahempi mustelma/paha mieli tms. puolustautuja herkästi tuomitaan hätävarjelun liioittelemisesta.

Tälläkään ei ole mitään tekemistä kuolemantuomion kanssa muuten kuin niin, että kansalaiset eivät todellakaan saa alkaa omin päin jakelemaan kuolemantuomioita heitä vastaan rikkoneille ja sitten päästä kuin koirat veräjästä hätävarjelupykälän ansiosta.

[Miniluv]

Vihervasemmistolaiset teloittaisivat Breivikin. Minä? ... Myöskin. Joissain tapauksissa kuolemantuomio vaan on ainoa ratkaisu. Hitler, Mao, Stalin...

Jos postuumisti saa teloitustuomioita jaella, niin myöntäisin sellaisen Muhamedille rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Postuumisti myönnettävä kuolemantuomio saa kannatukseni.

[Lupu(kulkuri)]

Kai ihminen, joka itse on valmis teloittamaan, kuolemantuomion luonnollisesti sallii. Mutta entäs sitten, jos todisteet jälkikäteen kertovat, että tuli syytön lahdatuksi ?
Silloin pitää antaa varmaan itselleen "kylmää kyytiä" eli yrittää unohtaa kollektiivinen moka. Kamala tilanne.

[qwerty]

Kuka "vihervasemmistolainen" on vaatinut Breivikin teloittamista?

Ööö. Kuolemantuomiosta puhutaan, niin hän on tyyppi jolle ei oikein muutakaan rangaistusta keksi. Toki kiva, kiva, viherpiiperot jotka luuleevat että kaikki ovat parannettavissa, päästäisivät Andersin kansan pariin. Minä en. Tässä on Homman ja piiperryksen ero! 

[jmm]

Mutta entäs sitten, jos todisteet jälkikäteen kertovat, että tuli syytön lahdatuksi ?
Silloin pitää antaa varmaan itselleen "kylmää kyytiä" eli yrittää unohtaa kollektiivinen moka. Kamala tilanne.

Ratkaisu on yksinkertainen mutta tehokas. Teloitetaan viattoman kuolemaan tuominneet tuomarit ja valamiehet. Tuo vähentäisi viattomien teloituksia huimasti.

[metsämies]

Mutta ei hyväksy sitä, että yksityinen ampuu henkilön, joka koittaa tehdä murhan. Kieltämällä kuolemantuomio, on käytännössä kielletty samalla myös itsepuolustus. Kovasti ristiriitaista.

Niin, kyseessähän on hätävarjelu eli on olemassa akuutti uhka joka saattaa toteutuessaan haitata jonkun henkeä tai terveyttä. Jos taas murhaaja istuu sellissä, vankilassa, ei hänestä ole uhkaa kenellekkään. Kyse on enää kostosta.

[metsämies]

Niin, kyseessähän on hätävarjelu eli on olemassa akuutti uhka joka saattaa toteutuessaan haitata jonkun henkeä tai terveyttä.

Hätävarjelu on kiellettyä joka tapauksessa, jos siitä seuraa rikollisen kuolema, koska kuolemantuomio.

Hätävarjelu ei ole kiellettyä, eikä välttämättä saa tuomita vaikka mahdollinen hyökkääjä kuolisikin. Se nyt on totta että itsepuolustukseen suhtaudutaan monesti liian nuivasti, mutta se ei liity mitenkään kuolemantuomioon.

Jos kimppuusi hyökätään niin eikai nyt oikeasti tarkoituksenasi ole väkisin tappaa hyökkääjä? Eikö tarkoituksena ole ennemminkin puolustaa itseä välttämättömin keinoin?

[Oami]

Näen asian niin, että ne jotka Suomessa vastustavat kuolemantuomiota kulkevat eliitin talutusnuorassa ajattelematta itse asioita.

Sinähän et sitä päätä, mitä kukakin ajattelee tai ajatteleeko ylipäänsä.

Omat perusteluni ovat tässä ketjussa jossain välissä. Etsi sieltä.

[Marius]

En kannata kuolemantuomiota missään tapauksessa, sillä aina, ja korostan sanaa aina, on mahdollisuus, että tuomio onkin väärä, ja sitä ei voi peruuttaa.

Kun tämä oikeuden väärässä olemisen mahdollisuus on olemassa, on se myös, mikäli kuolemanrangaistus on voimassa, mahdollisuus siihen, että rangaistuskäytäntö ikäänkuin pikkuhiljaa laajenee, syntyy kostomentaliteetti, jolla ei enää ole tekemistä sivistyneen yhteiskunnan kanssa. Kansan "syvät rivit", ja varsinkin kansan syvien rivien yksinkertaista lyhytnäköisyyttä hyväksi käyttävät viranomaiset ovat arvaamattomia, mikäli "Pandoran lipas" avataan.

Seuraavana tapahtumana voi hyvin olla oman käden oikeuden myötäileminen ja lopulta salliminen.

Tappamisen hyväksyminen oikeuden puolesta ei lupaa hyvää.

[Oami]

Kuka "vihervasemmistolainen" on vaatinut Breivikin teloittamista?

Ööö. Kuolemantuomiosta puhutaan, niin hän on tyyppi jolle ei oikein muutakaan rangaistusta keksi. Toki kiva, kiva, viherpiiperot jotka luuleevat että kaikki ovat parannettavissa, päästäisivät Andersin kansan pariin. Minä en. Tässä on Homman ja piiperryksen ero!

Edellisessä viestissäsi väität, että vihervasemmistolaiset teloittaisivat Breivikin. Tässä väität, että viherpiiperot päästäisivät hänet kansan pariin. Kumpaa näistä nyt oikeasti tarkoitat, ja osaatko lähteeksi sanoa jotain vihervasemmistolaisia tai -piiperoita, jotka ovat näistä jompaa kumpaa sanoneet?

Toiseksi: miten Breivikin teloittaminen onnistuisi laillisessa järjestyksessä? Pitäisikö Norjan esimerkiksi säätää laki, jonka mukaan Breivik - nimeltä mainiten - on teloitettava? Vai yleisesti ottaen luopua siitä periaatteesta, että rikoksista on tuomittava tekohetken lain mukaan? Vai pitäisikö laki jättää sikseen ja jonkun vartijan ottaa oikeus omiin käsiinsä?

[Oami]

Näen asian niin, että ne jotka Suomessa vastustavat kuolemantuomiota kulkevat eliitin talutusnuorassa ajattelematta itse asioita.

Sinähän et sitä päätä, mitä kukakin ajattelee tai ajatteleeko ylipäänsä.

Kyse ei ollutkaan päättämisestä, vaan tosiasian toteamisesta.

Tälle tosiasialle vaadin jotain luotettavaa lähdettä. Siis todistetta sille, että minä kuljen eliitin talutusnuorassa ajattelematta itse asioita.

[Jack]

Jostakin syystä mitä oikeammalle mennään oikeisto-vasemmisto akselilla, sitä vahvempaa järjestysvaltaa ja tiukempia rangaistuksia vaaditaan. Viimeksi muutama päivä sitten Ranskan Kansallisen rintaman presidenttiehdokas Marine Le Pen ilmoitti haluavansa palauttaa kuolemanrangaistuksen Ranskaan, jos kansa sitä myös haluaa. Ruotsidemokraattien keskuudessa kannatetaan myös kuolemanrangaistusta.   

Jokin aika sitten julkaistun kyselyn mukaan Perussuomalaisten äänestäjissä on eniten kuolemanrangaistuksen kannattajia - mikä tekee Perussuomalaisista äärioikeistolaisen puolueen ainakin tämän kriteerin perusteella. Yhdysvalloissa Republikaaneja pidetään oikeistolaisempana puolueena kuin Demokraatteja, ja kuinka ollakaan, republikaanien kannattajissa on enemmän myös kuolemantuomion kannattajia.

Jos mennään tarpeeksi pitkälle vasemmalle, sielläkin lopulta ajattelu kovenee ja esiintyy alttiutta tappaa ihmisiä - mistä kommunistinen Neuvostoliitto oli elävä esimerkki. 

Olisi mielenkiintoista tietää, miksi nimenomaan oikeistolaisuuteen liittyy kovia arvoja kuten vahvojen poliisivoimien ja ankarien rangaistusten kannattamista. Miksi Kokoomuksessa on eniten poliisikansanedustajia, kun taas Vihreissä ja Vasemmistoliitossa ei taida olla ainoatakaan.

Asetelma on siinä mielessä nurinkurinen, että rikkaalla oikeistolaisella on paljon tartuntapintaa ja paljon menetettävää valtion rautakouran iskeä. Aivan mitättömästäkin rikkeestä oikeistolainen yläluokan jäsen voi saada aivan kohtuuttoman rangaistuksen. Vaaraton ylinopeus tuo miljonäärille kymppitonnin sakon ja jutun Ilta-Sanomien kanteen. Ladalla ajava köyhä proletaari selviää satasen sakolla, eikä asiasta kuuluteta kenellekään. Ja jos vesillä tapahtuu jotain, rikkaita jahdinomistajia nöyryytetään oikeusjutuilla ja tuomioilla täysin yhdentekevistä "rikoksista". Köyhä proletaari saa ryypätä rannalla rauhassa, eikä virkavalta ole kiinnostunut. Norjan rikkaimpiin kuuluva laivanrakennusteollisuuden suuromistaja Kjell Inge Røkke tuomittiin vankilaan siitä, että hän ajoi omalla huvijahdillaan ilman vaadittavia papereita – papereiden hankkimiseen olisi mennyt vuosia. Ei laivoja kuitenkaan papereilla ajeta vaan tiedoilla ja taidoilla – mitkä kalastajasukuun kuuluvalla norjalaisella olivat osa veren perintöä. 

Rikkaiden oikeistolaisten luulisi vaativan enemmän yksilönvapauksia ja kannattavan yleistä sallivuutta - eikä vaativan mielettömiä vankeusrangaistuksia ja kuolemansellejä. Tapahtuuhan rikkaillekin kaikenlaista ikävää, josta voi joutua telkien taakse. Suomessakin on pudottu pääjohtajan paikalta suoraan poliisivankilaan. Kuulusteluissa ja pidätysselleissä ja tutkintavankeudessa on viettänyt aikaa yksi jos toinenkin suomalainen talouselämän vaikuttaja.

Vankeusteollisuuden ja teloitusten mallimaassa Yhdysvalloissa rikasta yläluokkaa nöyryytetään oikein olan takaa aina kun tulee tilaisuus. Uutisia seuranneet varmaan muistavat kuvat, joissa ympäristölle vaarattomia ihmisiä, kuten näyttelijä Lindsay Lohania ja pankkiiripoliitikko Dominique Strauss-Kahnia, raahattiin toimittajien nähden käsiraudoissa kuin vaarallisia hirmumurhaajia. Kaikki tehtiin pelkästään nöyryyttämistarkoituksessa ja sen demonstroimiseksi, että vaikka virkamiehillä ei ole paksua pankkitiliä, heillä on todellinen valta yhteiskunnassa. Rikkaat ovat vain pellejä, jotka maksavat lystin. Uutisia seuranneet muistavat todennäköisesti ainakin nimeltä myös pankkiiri Bernard Madoffin, joka tulee viettämään vankilassa koko surkean loppuikänsä, vaikka hän pelkästään huijasi rahaa ihmisiltä.

Kaiken järjen mukaan oikeistolaisten kuuluisi kannattaa liberaalia lainsäädäntöä, heikkoa järjestysvaltaa ja lieviä rangaistuksia. Onhan miljonäärin vankilassa viettämä aika arvokkaampaa kuin proletaarin – ainakin miljonäärien itsensä mielestä. He menettävät enemmän mahdollisuuksia ollessaan telkien takana. Biologinen kello käy koko ajan. Vankilassa vietettyjä vuosia ei voi ostaa takaisin. Jos proletaari ei olisi vankilassa, hän värjöttelisi kadulla. Jos miljonääri ei olisi vankilassa, hän tekisi lisää miljoonia ja risteilisi Tahitilla. Onhan tässä nyt eroa.

Oikeisto-vasemmisto akseli on siinä mielessä hankala, että joidenkin ihmisten – kuten minun – on vaikea sijoittaa itseään sille. Vasemmistolainen en missään tapauksessa ole. Taustaltaan minua fanaattisempaa aktiivisempaa kommunismin vastustajaa saa etsiä. Mutta en ole myöskään oikeistolainen ainakaan siinä mielessä, miten oikeistolaisuus ilmenee lain ja järjestyksen ja ankaran kurin kannattamisena. Keskustalaiseksikaan en ilmoittaudu. Ehkä koko oikeisto-vasemmisto jako alkaa olla jo vanhanaikainen. Ehkä ajankohtaisempi jako voisi olla suvaitsevaisuus – suvaitsemattomuus. Tässäkin huomaan kuitenkin ongelmia. Vaikka ihmiset ovat olevinaan suvaitsevaisia, mitään yleissuvaitsevaisuutta ei taida olla olemassa. Suvaitsevaisiksi itsensä määrittelevät saattavat olla joissakin asioissa erittäin suvaitsemattomia. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu väitettyine vihapuheineen ja vihapuhesyytöksineen olkoon esimerkki tästä.

Ehkä jonkinlainen "pehmeät arvot – kovat arvot" jaottelu voisi myös kuvata ihmisten arvomaailmojen eroja. Ilmoittaudun pehmeiden arvojen kannattajaksi, mutta joissakin tapauksissa saatan kannattaa niitä niin tiukasti, että menenkin jo kannattamisessani kovien arvojen puolelle. Kuten huomataan, kaiken selittävien jakolinjojen teko ei ole helppoa.

[Oami]

Paketin purkaminen on aika massiivinen työ ja tuskin onnistuu näin  keskustelufoorumilla, mutta voit lähestyä kysymystä vaikkapa siten, että sinulla ei ole yhtään ajatusta, joka ei olisi laitettu eliitin toimesta liikkeelle jo 1700-luvulla.

1700-luvulla eliitti ei kannattanut ydinvoimaa. Minä kannatan.

Menee offtopikiksi joten jätänpä tähän.

[requiem]

Tuota oikeisto-vasemmisto-akselia jo paljon havainnollisempi tapa on se nelikenttäajattelu, tässä tapauksessa akseleina ovat suhtautuminen talousjärjestelmään ja sosiaalisiin asioihin. Tarjoillaan tästä lyhyt tiivistelmä olkiukkomuodossa.

"Kypäräpappioikeisto" kannattaa markkinataloutta ja suhtautuu sosiaalisiin asioihin auktoriteettiuskoisesti.

"Hippioikeisto" kannattaa markkinataloutta ja karsastaa auktoriteettiuskoa sosiaalisissa asioissa.

"Punavihervasemmisto" hylkää markkinatalouden ja karsastaa auktoriteettiuskoa sosiaalisissa asioissa.

"Rautakouravasemmisto" hylkää markkinatalouden ja suhtautuu sosiaalisin asioihin auktoriteettiuskoisesti.

[Marius]

"Ladalla ajava köyhä proletaari" on varmaankin meikäläinen, paitsi että sitä Ladan bensaletkua mä edelleen yrittelen hankkia. Laiska minä.

Mutta Jackilta taas laatua.

Se, miten rangaistus "progressio" pitäisi sovittaa, jotta se vastaisi suuren enemmistön tuntemuksia, onkin jo asia erikseen. Kärjistäen voisi linjata, että mikäli köyhä Ladakuski saa viidensadan sakon, niin suhteessa pitäisi rikkaimman kansanosan saada, ei viidensadan vaan viidensadantuhannen sakko. Pitäisikö tätä suhteellisuutta noudattaa myös aina kun rangaistusasteikossa mennään "ylöspäin", eli kun rikkeet kovenevat.
Asiassa on monta monimutkaista eettistä näkökulmaa/ lähestymistapaa, mutta kuolemantuomio kuuluu vain barbaareille.

[Marius]

Mutta niinhän koko baletissa lopulta käykin: barbaarit häviävät. Niin on aina käynyt, siksi me olemme tässä tänään juttelemassa, ja niin tulee aina käymään, lopulta.

[sr]

Minun päähäni ei mahdu, miksi gallupissa moni hyväksyy  maan ulkoisen puolustuksen ja humanismin nimissä tavallisten vieraan maan kansalaisten tappamisen, mutta eivät maan sisäisen puolustuksen nimissä kotimaisten murhaajien tappamista, vaan pitävät sitä jotenkin moraalittomana ja raaistavana.

Moni hyväksyy sen, että poliisi ampuu henkilön, joka koittaa tehdä murhaa. Perusteluna on sama kuin se, miksi maanpuolustus hyväksytään.

Mutta ei hyväksy sitä, että yksityinen ampuu henkilön, joka koittaa tehdä murhan.

Todennäköisesti hyväksyy, jos tappaminen on ainoa keino välttää se murha.

Kieltämällä kuolemantuomio, on käytännössä kielletty samalla myös itsepuolustus. Kovasti ristiriitaista.

Kuolemantuomiolla ei ole mitään tekemistä itsepuolustuksen kanssa.

Elinkautisen vankeuden ajatus oli viedä kuolemanrangaistus ruumiista sieluun.

Mistä ihmeestä näitä juttujasi oikein tempaiset? Millään sielulla ei ole mitään tekemistä rikoslain kanssa. Myöskään joulupukki ei joudu syytteeseen kotirauhan rikkomisesta, eivätkä tontun yksityissuojan rikkomisesta.

Kuolemantuomio on nimenomaan osa yhteisön sisäistä puolustusta. Nyt työkalut puuttuvat.
Voisimmehan mekin olla teloittamatta kaikki ne murhaajat, jotka marssivat vapaaehtoisesti valkoinen lippu kourassa poliisiasemalle.

Voimme olla teloittamatta kaikki murhaajat. Tämä ei vaikuta "yhteisön sisäiseen puolustkseen" mitenkään. "Yhteisön sisäiseen puolustukseen" kuuluu se, että ne murhaajat pannaan vankilaan.

[sr]

Natsi-Saksan sotilaita teloitettin sadoittain sodan loppupuolella, ja silti he hävisivät sodan. Kuolemantuomio ei ole välttämättä peloite. Kuten Stalinin kauden tapahtumista olemme oppineet-

Mikä muu kuin täysi  varma oman ja omaisten  kuoleman pelko ja  sai miljoonat juoksemaan aroilla kohti melkein varmaa kuolemaa. Bonuksena vielä kuniaa itselle ja elämä omaisille.

Kumpikaan noista ei päde. Itselle ja omaisille ei yleensä seuraa varmaa kuolemaa, jos ei sotimaan lähde. Eikä noin käynyt myöskään Saksassa (eihän meillä muuten enää olisi saksalaisia). Ja toisaalta sotaan lähtemisestä ei seuraa "melkein varma kuolema". Suomen 2. maailmansodassa sotineista sotilaista jotain 10% kuoli. Saksan kohdalla tappioluvut saattoivat olla korkeampia, mutteivät silloinkaan kyse ollut todellakaan "melkein varmasta kuolemasta". Nykyaikana luvut ovat vielä alempia. Amerikkalaiset menettivät Irakin 7 vuotta kestäneessä sodassa jotain 4000 sotilasta, kun siellä Irakissa niitä käytettiin varmaan miljoonia. Kuolintodennäköisyys Irakiin lähetetyllä sotilaalla oli siis alle 1%.

Sotilaat sai sotaan lähtemään propaganda elintilasta, yms.

Pelkuruudesta oli rangaistuksena kuolemantuomio myös omaisille.

Milloin tällainen päti?

[sr]

Kuka "vihervasemmistolainen" on vaatinut Breivikin teloittamista?

Ööö. Kuolemantuomiosta puhutaan, niin hän on tyyppi jolle ei oikein muutakaan rangaistusta keksi. Toki kiva, kiva, viherpiiperot jotka luuleevat että kaikki ovat parannettavissa, päästäisivät Andersin kansan pariin. Minä en. Tässä on Homman ja piiperryksen ero!

Ei ole tarpeen olettaa, että Breivik on parannettavissa, jotta vastustaa hänen kuolemantuomiota. Breivikin kuolemantuomion vaihtoehto ei ole hänen päästäminen kansan pariin muuta kuin olkiukoissa. Mikä tässä asiassa on niin vaikeaa, ettei siitä voi käydä sivistynyttä keskustelua, vaan pitää hyppiä olkiukkoihin? Ymmärrän, että jotkut kannattavat kuolemantuomiota. Tämä on ok, mutta ei silti tarvitse koitaa sen oman kannan puolustukseksi koittaa keksiä ihmeellisiä olkiukkoja, vaan voisi kuunnella sitä, mitä kuolemantuomion vastustajat oikeasti kannattavat kuolemantuomion sijaan.

Ja siis Oamilta erittäin hyvä pointti, että vaikka kannattaisi kuolemantuomioa, niin juuri Breivikin kohdalla se olisi väärä tuomio, koska silloin olisi kyse taannehtivasta oikeuskäytännöstä, joka rikkoo oikeusvaltion periaatteita vastaan, eikä ole mitään tarvetta romuttaa oikeusvaltion perusteita vain yhden tapauksen vuoksi.

[sr]

Mutta entäs sitten, jos todisteet jälkikäteen kertovat, että tuli syytön lahdatuksi ?
Silloin pitää antaa varmaan itselleen "kylmää kyytiä" eli yrittää unohtaa kollektiivinen moka. Kamala tilanne.

Ratkaisu on yksinkertainen mutta tehokas. Teloitetaan viattoman kuolemaan tuominneet tuomarit ja valamiehet. Tuo vähentäisi viattomien teloituksia huimasti.

Kukas sitten teloitetaan, jos tuon jälkeen osoittautuukin, että se alkuperäinen tuomittu olikin oikeasti syyllinen?

[sr]

Asetelma on siinä mielessä nurinkurinen, että rikkaalla oikeistolaisella on paljon tartuntapintaa ja paljon menetettävää valtion rautakouran iskeä. Aivan mitättömästäkin rikkeestä oikeistolainen yläluokan jäsen voi saada aivan kohtuuttoman rangaistuksen. Vaaraton ylinopeus tuo miljonäärille kymppitonnin sakon ja jutun Ilta-Sanomien kanteen. Ladalla ajava köyhä proletaari selviää satasen sakolla, eikä asiasta kuuluteta kenellekään. Ja jos vesillä tapahtuu jotain, rikkaita jahdinomistajia nöyryytetään oikeusjutuilla ja tuomioilla täysin yhdentekevistä "rikoksista". Köyhä proletaari saa ryypätä rannalla rauhassa, eikä virkavalta ole kiinnostunut. Norjan rikkaimpiin kuuluva laivanrakennusteollisuuden suuromistaja Kjell Inge Røkke tuomittiin vankilaan siitä, että hän ajoi omalla huvijahdillaan ilman vaadittavia papereita – papereiden hankkimiseen olisi mennyt vuosia. Ei laivoja kuitenkaan papereilla ajeta vaan tiedoilla ja taidoilla – mitkä kalastajasukuun kuuluvalla norjalaisella olivat osa veren perintöä. 

Olen eri mieltä. Rikkaalle vaikkapa kuukauden päiväsakkojen maksaminen ei tunnu missään, kun taas köyhälle se voi vetää koko tiukalle venytetyn talouden nurin. Ja tämä pätee, vaikka siis sakot on suhteutettu tuloihin. Jos sakot olisivat kiinteitä, olisi seurauksena joko se, että rikkaille sakkorangaistuksilla ei olisi mitään rangaistusvaikutusta (se olisi vain pieni lisämaksu siitä, että saa perseillä) tai sitten jos niistä tehtäisiin tuntuvia, olisivat ne köyhien taloudelliseen tilaan nähden täysin kohtuuttomia. Ihmiset joutuisivat myymään asuntojaan selvitäkseen jostain ylinopeussakosta.

Mutta minusta menet eniten pieleen siinä, ettet katso sitä, mitä rangaistusten luoma peloite tarkoittaa. Silloin, kun pelataan sääntöjen mukaan, rikkailla menee luonnollisesti parhaiten. Heillä on siis eniten hävittävää siinä, jos ihmiset alkavat pelata sääntöjen vastaisesti. Ja tämän estäminen on rikosoikeuden rangaistusten päätehtävä. Ei siis ole ihme, että oikeistolaiset kannattavat kovimpia rangaistuksia, koska he ovat paljon todennäköisesti sillä hyötyjäpuolella (heitä vastaan ei rikota) kuin sillä häviäjäpuolella (he rikkovat jotain toista vastaan). Tämä on syy myös siihen, miksi jopa ns. uhrittomissa rikoksissa juuri oikeisto ajaa tiukimpia rangaistuksia. He eivät ole hankkimassa elantoaan huumekaupalla, köyhät ovat. Heitä ei siis haittaa se, että huumerikoksista langetetaan rajuja tuomioita. Ei, vaikka itse rangaistuksilla ei saavutettaisi oikeastan mitään itse huumeongelman suhteen.

seuranneet muistavat todennäköisesti ainakin nimeltä myös pankkiiri Bernard Madoffin, joka tulee viettämään vankilassa koko surkean loppuikänsä, vaikka hän pelkästään huijasi rahaa ihmisiltä.

Tuo "pelkästään rahaa" oli miljardeja dollareita. Eikö sinusta tuomion tule olla suhteessa rikokseen? Kymmenen dollarin ryöstämisen pitäisi olla samanlainen rikos kuin miljardien huijaaminen? Minusta juuri talousrikoksissa, joissa todennäköisti tehdään pisimmälle meneviä riski-hyöty-analyysejä, ankarat rangaistukset toimivat todennäköisesti parhaiten pelotteena. Sen sijaan moni väkivaltarikos tehdään viina- tai huumehuuruissa, eikä todellakaan rationaalisesti ajatella sitä riskiä saada rangaistus, mikä rikoksesta voi seurata.

Kaiken järjen mukaan oikeistolaisten kuuluisi kannattaa liberaalia lainsäädäntöä, heikkoa järjestysvaltaa ja lieviä rangaistuksia. Onhan miljonäärin vankilassa viettämä aika arvokkaampaa kuin proletaarin – ainakin miljonäärien itsensä mielestä.

Miljonääri hyötyy vahvasta järjestysvallasta paljon enemmän kuin proletaari, koska järjestysvalta on lähes aina miljonäärin puolella proletaaria vastaan. On täysin absurdia ajatella, että miljonäärit ryhtyisivät järjestämään vallankumousta. Mitä he sillä saavuttaisivat? Heillähän menee jo nyt hyvin.

Ehkä ajankohtaisempi jako voisi olla suvaitsevaisuus – suvaitsemattomuus. Tässäkin huomaan kuitenkin ongelmia. Vaikka ihmiset ovat olevinaan suvaitsevaisia, mitään yleissuvaitsevaisuutta ei taida olla olemassa. Suvaitsevaisiksi itsensä määrittelevät saattavat olla joissakin asioissa erittäin suvaitsemattomia. Nykyinen maahanmuuttokeskustelu väitettyine vihapuheineen ja vihapuhesyytöksineen olkoon esimerkki tästä.

Suvaitsevaisuus liittyy ennen kaikkea uhrittomiin rikoksiin. Suvaitsemattomat haluavat saada muut tekemään samoin kuin he itse tekevät jopa silloin, kun valinnalla ei ole ulkopuolisiin vaikutusta. Esimerkkinä vaikkapa homoliitto. Suvaitsemattomat haluavat rajoittaa homojen oikeutta päästä avioliittoon, vaikkei se muuta ei-homojen tilannetta mitenkään. Sen sijaan toisille haittaa aiheuttavissa rikoksissa en käyttäisi suvaitsevaistermiä. Tämä siis koskien konkreettista objektiivisesti aiheutettavaa haittaa (esim. murhaa). Toisten loukkaamiseen puheella taas tuo suvaitsevainen sopii.