Uusi rakennuspommi rakenteilla

[Alfresco]

Asumisen energiaa kallistetaan niin paljon, että se johtaa järjettömiin johtopäätöksiin kansantaloudellisessa mitassa. Pääomaa ei saisi tärvätä tällä tavalla.

Tästä olen samaa mieltä. Rakentamiskustannukset nousevat energiasäästön takia paljon enemmän kun mitä usein voidaan säästää energiaa. Passiivitalo maksaa helposti kymppitonneja enemmän kun tavallinen talo. Takaisinmaksuaika venyy silloin kymmeniin vuosiin. Tällainen toiminta ei ole taloudellisesti järkevää.

Sensijaan ajatuksesi että seinien paksuntamisella on kohtalon yhteys kosteuden "kertymisen" kanssa on pohjaa vailla.

Tämä suinkaan ei ole minun ajatukseni. Asiaa on tutkittu ihan yliopitotasolla.  Lue ketju!
Suomessa on runsaasti kokemusta hometaloista. Niitä on kymmeniä tuhansia ja syy on juuri liiallinen eristäminen yhdistettynä hataraan höyrysulkuun.

Seinän paksuus voi olla vaikka telttakangas, varmaan kostuu tietyissä olosuhteissa. Toisaalta se voi olla 50-100 mm SPU:ta, jonka pitäisi tämän teorian mukaan olla älyttömän paljon kosteampaa kuin telttakangas mutkueiole.

Olennaista on tietysti verrata eristeitä, joita oikeesti käytetään. Ei jotain hypoteettisiä aineita kuten SPU:ta. Talojen seiniä ei juurikaan eristetä polyuretaanilla vaan erilaisilla halvoilla mineraalivilloilla. Upota muovipalanen (SPU) ja kivivilla veteen niin huomaat näiden materiaalien käyttäytymisen eron.

Tutkisin vanhassa kohteessa järkevää lisäeristämistä ja lämmön talteenottoa suhteellisuudentaju muistaen. Todennäköisesti 98% taloudellisesta säästöstä voidaan ottaa 2% panoksella verrattuna kalleimpaan heti mieleen tulevaan ääriratkaisuun, joka voisi olla esimerkiksi talon purkaminen ja päälle uuden passiivitalon rakentaminen ja joka hyödyttää lähinnä pankkeja. Juuri edeltäväänhän nykyinen hallitus käytännössä kansalaisia houkuttelee toteutetulla järkivapaalla politiikalla.

Tästä olen samaa mieltä. Seinien kautta häviää 15-20% energiasta (http://www.vattenfall.fi/fi/seinat-katto-ja-ikkunat.htm). Lisäeristämisellä voidaan leikkaa pois muutamia prosentteja lämpöhukasta, ehkä puolet jos eristys on hyvä. Hyöty on käytännössä varsin alhainen vaikka eristäminen usein maksaa paljon. Jos vielä aletaan lisäeristämään lattioita niin homma ei kannata alkuunkaan. Välipohja kylmän ullakon alla on käytännössä ainoa helppo ja edullinen lisäeristämisen paikka.

[krauta]

-Höyrynsulkumuoveissa on otettu huomioon käyttöikä

Kaikessa on otettu huomioon käyttöikä ainakin teoriassa. Olen itse avannut tarpeeksi monta seinää tietääkseeni ettei muovit pysy kunnossa. Ne hapristuu, ilman ozoni kovettaa, teipit irtoilee, elukat syö jne.

Olisi ihan kiva nähdä kuvia seinän sisään hapertuneista höyrynsulkuun tarkoitetusta muoveista?

Varmaan näitä kuvia löytyy, jos niitä on useita jopa avattu?

[metsämies]

En kuitenkaan usko että nykyajan "pullotaloista" tulee läheskään niin suurta pommia kun esim. 60-70 luvun tasakattoisista, valesokkeli, puurunko/tiiliverhous taloista. Niissä on tehty kuitenkin niin perustavanlaatuisen suuria virheitä että ovat väistämättä nykypäivänä suuren kosteusvaurion kärsineitä. Ainoastaan heti tehty kattoremontti ja korkea rakennuspaikka on voinut joitakin yksilöitä pelastaa.

Pahintahan näissä on että talo voi kestää pintapuolisen tarkastelun ja asioista tietämätön voi pitää taloa jopa hyväkuntoisena, mutta rakenteet kätkee sisäänsä täydellisen tuhon.

[Sour-One]

Kun seinät paksunevat kosteus alkaa kertymään niihin yhä herkemmin. Ainoa järkevä tapa estää kosteuden kertymistä on juuri sisäpuolen höyrysululla kuten totesit. Eli höyrysululla pyritään poistamaan kostean ilman siirtymsien seinään. Tämähän on jo nyt yleinen menetelmä.

Ongelma tulee siitä, että paksu seinä vaati aina vaan tiiviimmän höyrysulun koska yhä vähemmän kosteutta saa päästä villoihin jottei ne kertyisi sinne. Höyrysulku pitää sen takia tehdä erittäin huolella ja jopa täysin uusin menetelmin. Se ei myöskään saa vaurioitua misään vaiheessa talon elinajan aikana. Vaurioitumiseen rittää, että asuja lyö taulun seinälle.

Höyrysylku ollaan perinteisesti tehty niitaamalla muovi palkistoon ja tivistämällä saunat teippaamalla. Tämä menetelmä todennäköisesti ei ole tarpeeksi tiivis esim. passiivitaloissa. Niittaaminen jo itsessään puhkaisee pieniä reikiä muoviin eikä teipit yleensä pysy kiinni kovin monta vuotta. Pidän myös epärealistisena ettei höyrysulku rikkoontuisi kymmenien vuosien aikana esim. juuri asukkaiden toimien takia, talon liikkumisen takia jne. Tällainen höyrysulku siis rapistuu seinän sisällä ajan saatossa ja höyryeristävys vähenee.

Ohutseinäinen talo kestää höyrysulun rapistumista (kosteus haihtuu pois ulospäin ohuesta seinästä) mutta paksuseinäinen passiivitalo ei kestä ja se alkaa homehtumaan. Tämä on ongelman ydin ja epävarmuustekijä.

Paksuseinäinen mataleenergia talo siis edellyttää, että:

- höyrysulku on rakennettu erittäin tarkasti ja tiviisti - halvan ulkomaisen työvoiman aikana haastava vaatimus

- rakennettu materiaaleista, jotka kestävät vähintään 50 vuotta hapristumatta - lähes mahdoton vaatimus nykyaineksilla, teippien liimat kuivuu ja irtoilee jne.

- asujat ei riko höyrysylkua esim. ripustamalla tauluja seinille

- rakenteet ei liiku, joka voisi aiheuttaa repeämiä

Pidän ylläolevia vaatimuksia lähes mahdottomina toteuttaa pitkällä aikajaksolla. Sen takia uudet energiavaatimukset paksuine seinineen vaikuttaa järjettömiltä ja uuden homepommin rakentamiselta.

-Kyllä, rakentamisessa on muitakin työvaiheita kuin höyrynsulkumuovi, mitkä on syytä tehdä tarkasti

-Höyrynsulkumuoveissa on otettu huomioon käyttöikä

-Ei vesieristettäkän saa rikkoa taulun asentamisislla tms. Höyrynsulkumuovin voi laittaa 50mm päähän seinälevystä nykyajan eristevahvuuksilla

-Höyrynsulkumuoviteippi käsittääkseni vulkanoituu, eikä näin ole riippuvainen liimasta, lisäksi höyrynsulkumuovi limitetään aika paljon

-Höyrynsulkumuovi on joustavaa ja kestää rakenteiden pientä liikkumista, isompi liike rikkoo sitten jo rakennuksen

Eiks se muuten nykyään asennetakin 50 mm päähän seinän sisäpinnasta? eli sisäverhouslevy + 50 mm koolaus ja sitten höyrynsulku?

[Kimmo Pirkkala]

Yritin googlettaa "vioittunut höyrynsulku", "vahingoittunut höyrynsulku", "hapertunut höyrynsulku" tai "kovettunut höyrynsulku". Ei tuloksia. Onko joku ammattislangi, millä vaurioitunutta höyrynsulkua kutsutaan?

[metsämies]

Eiks se muuten nykyään asennetakin 50 mm päähän seinän sisäpinnasta? eli sisäverhouslevy + 50 mm koolaus ja sitten höyrynsulku?

Kyllä, mutta läpivientien kohdat on silti ongelmallisia tiivistää täydellisesti.

[Kimmo Pirkkala]

Periaatteessa kuitenkin asunnon sisällä on ilmanvaihdon ansiosta jatkuva alipaine vs. ulkoilma, joten voisi kuvitella, että pienistä kosteussulkujen reijistä virtaa ilma pääasiassa vain sisäänpäin, jolloin sisätilojen kosteutta aika harvoin pääsee sisätiloista seinään villojen sisään.

[tarhuri]

Paljon on pohdintaa jo esitetty mutta yhtä en vielä huomannut: talvirakentaminen.   Materialit ovat valmiiksi kosteita ja niistä rakennetaan vielä kostean anturan päälle talo.  Tehdään tiivistä jälkeä mutta kosteus on jo siellä, sitäpaitsi osa homeista ja sienistä kykenee kerran kasvuun  päästyään huolentimaan itse tarvitsemastaan kosteudesta.   

[Alfresco]

Periaatteessa kuitenkin asunnon sisällä on ilmanvaihdon ansiosta jatkuva alipaine vs. ulkoilma, joten voisi kuvitella, että pienistä kosteussulkujen reijistä virtaa ilma pääasiassa vain sisäänpäin, jolloin sisätilojen kosteutta aika harvoin pääsee sisätiloista seinään villojen sisään.

Jos höyrysulussa on reikiä ja talossa alipaine, ulkoa vedetään ilmaa seiniin sisään. Etenkin Suomen syksyt ja keväät ovat varsin kosteita ja ilmassa on paljon vettä. Koko kuvaamasi asetelma kuullostaa katastrofin reseptiltä.

[Kimmo Pirkkala]

Periaatteessa kuitenkin asunnon sisällä on ilmanvaihdon ansiosta jatkuva alipaine vs. ulkoilma, joten voisi kuvitella, että pienistä kosteussulkujen reijistä virtaa ilma pääasiassa vain sisäänpäin, jolloin sisätilojen kosteutta aika harvoin pääsee sisätiloista seinään villojen sisään.

Jos höyrysulussa on reikiä ja talossa alipaine, ulkoa vedetään ilmaa seiniin sisään. Etenkin Suomen syksyt ja keväät ovat varsin kosteita ja ilmassa on paljon vettä. Koko kuvaamasi asetelma kuullostaa katastrofin reseptiltä.

Absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä kuitenkin ulkona aina kovempi kuin sisällä.

[Alfresco]

Periaatteessa kuitenkin asunnon sisällä on ilmanvaihdon ansiosta jatkuva alipaine vs. ulkoilma, joten voisi kuvitella, että pienistä kosteussulkujen reijistä virtaa ilma pääasiassa vain sisäänpäin, jolloin sisätilojen kosteutta aika harvoin pääsee sisätiloista seinään villojen sisään.

Jos höyrysulussa on reikiä ja talossa alipaine, ulkoa vedetään ilmaa seiniin sisään. Etenkin Suomen syksyt ja keväät ovat varsin kosteita ja ilmassa on paljon vettä. Koko kuvaamasi asetelma kuullostaa katastrofin reseptiltä.

Absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä kuitenkin ulkona aina kovempi kuin sisällä.

Ei sillä ole väliä. Kuvaamasi tilanne muodostaa imurin, joka imee ilmaa seinien eristeiden läpi. Siitähän ei voi seuraa muuta kun ongelmia.

[jka]

Jos höyrysulussa on reikiä ja talossa alipaine, ulkoa vedetään ilmaa seiniin sisään. Etenkin Suomen syksyt ja keväät ovat varsin kosteita ja ilmassa on paljon vettä. Koko kuvaamasi asetelma kuullostaa katastrofin reseptiltä.

Parempi tuossa tapauksessakin kuitenkin imeä ulkoilmaa sisään alipaineella kuin työntää sisäilmaa samasta reiästä ulos ylipaineella. Sisällä on käytännössä aina lämpimämpää kuin ulkona. Eli ulkoa imetty kylmä ilma tulee lämpimämpään tilaan. Kondensoitumisriski rakenteisiin on huomattavasti pienempi kuin päinvastaisessa tapauksessa, jossa lämmintä sisäilmaa työnnetään kohti kylmää ulkoilmaa. Tässä tapauksessa lämmin ja kostea sisäilma kondensoituu varmasti siihen kohtaan seinän rakenteeseen jossa kastepiste sattuu olemaan.

[Sour-One]

Periaatteessa kuitenkin asunnon sisällä on ilmanvaihdon ansiosta jatkuva alipaine vs. ulkoilma, joten voisi kuvitella, että pienistä kosteussulkujen reijistä virtaa ilma pääasiassa vain sisäänpäin, jolloin sisätilojen kosteutta aika harvoin pääsee sisätiloista seinään villojen sisään.

Jos höyrysulussa on reikiä ja talossa alipaine, ulkoa vedetään ilmaa seiniin sisään. Etenkin Suomen syksyt ja keväät ovat varsin kosteita ja ilmassa on paljon vettä. Koko kuvaamasi asetelma kuullostaa katastrofin reseptiltä.

Absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä kuitenkin ulkona aina kovempi kuin sisällä.

Ei sillä ole väliä. Kuvaamasi tilanne muodostaa imurin, joka imee ilmaa seinien eristeiden läpi. Siitähän ei voi seuraa muuta kun ongelmia.

Sulla on ihan asiantuntemusta esim. talousasioissa, mutta rakentamisessa sun ei kannata yrittää päteä...

[Alfresco]

Periaatteessa kuitenkin asunnon sisällä on ilmanvaihdon ansiosta jatkuva alipaine vs. ulkoilma, joten voisi kuvitella, että pienistä kosteussulkujen reijistä virtaa ilma pääasiassa vain sisäänpäin, jolloin sisätilojen kosteutta aika harvoin pääsee sisätiloista seinään villojen sisään.

Jos höyrysulussa on reikiä ja talossa alipaine, ulkoa vedetään ilmaa seiniin sisään. Etenkin Suomen syksyt ja keväät ovat varsin kosteita ja ilmassa on paljon vettä. Koko kuvaamasi asetelma kuullostaa katastrofin reseptiltä.

Absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä kuitenkin ulkona aina kovempi kuin sisällä.

Ei sillä ole väliä. Kuvaamasi tilanne muodostaa imurin, joka imee ilmaa seinien eristeiden läpi. Siitähän ei voi seuraa muuta kun ongelmia.

Sulla on ihan asiantuntemusta esim. talousasioissa, mutta rakentamisessa sun ei kannata yrittää päteä...

No olen nyt sentään rakentanut ja saneerannut muutaman talon ihan omin käsin ja sen takia olisin oikeastaan kiinnostunut tietää sinun mielipteesi tästä asiasta. Toivottavasti saamme hyviä vinkkejä. Olen pelkkänä korvana.

[Sour-One]

Periaatteessa kuitenkin asunnon sisällä on ilmanvaihdon ansiosta jatkuva alipaine vs. ulkoilma, joten voisi kuvitella, että pienistä kosteussulkujen reijistä virtaa ilma pääasiassa vain sisäänpäin, jolloin sisätilojen kosteutta aika harvoin pääsee sisätiloista seinään villojen sisään.

Jos höyrysulussa on reikiä ja talossa alipaine, ulkoa vedetään ilmaa seiniin sisään. Etenkin Suomen syksyt ja keväät ovat varsin kosteita ja ilmassa on paljon vettä. Koko kuvaamasi asetelma kuullostaa katastrofin reseptiltä.

Absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä kuitenkin ulkona aina kovempi kuin sisällä.

Ei sillä ole väliä. Kuvaamasi tilanne muodostaa imurin, joka imee ilmaa seinien eristeiden läpi. Siitähän ei voi seuraa muuta kun ongelmia.

Sulla on ihan asiantuntemusta esim. talousasioissa, mutta rakentamisessa sun ei kannata yrittää päteä...

No olen nyt sentään rakentanut ja saneerannut muutaman talon ihan omin käsin ja sen takia olisin oikeastaan kiinnostunut tietää sinun mielipteesi tästä asiasta. Toivottavasti saamme hyviä vinkkejä. Olen pelkkänä korvana.

Ehkei olisi kannattanut saneerata...

"Olen pelkkänä korvana." Olisit mieluummin kertonut pidätteleväsi henkeä.

[Kimmo Pirkkala]

Periaatteessa kuitenkin asunnon sisällä on ilmanvaihdon ansiosta jatkuva alipaine vs. ulkoilma, joten voisi kuvitella, että pienistä kosteussulkujen reijistä virtaa ilma pääasiassa vain sisäänpäin, jolloin sisätilojen kosteutta aika harvoin pääsee sisätiloista seinään villojen sisään.

Jos höyrysulussa on reikiä ja talossa alipaine, ulkoa vedetään ilmaa seiniin sisään. Etenkin Suomen syksyt ja keväät ovat varsin kosteita ja ilmassa on paljon vettä. Koko kuvaamasi asetelma kuullostaa katastrofin reseptiltä.

Absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä kuitenkin ulkona aina kovempi kuin sisällä.

Ei sillä ole väliä. Kuvaamasi tilanne muodostaa imurin, joka imee ilmaa seinien eristeiden läpi. Siitähän ei voi seuraa muuta kun ongelmia.

Kyllä sillä ilmankosteudella on väliä. Eikä mikään talo ole pullontiivis, vaan aina on vuotoja johonkin suuntaan. Kosteusteknisesti on parempi että ne vuodot ovat ulkoa sisälle eikä sisältä ulos juuri siksi että ulkoilman absoluuttinen kosteus on käytännössä aina sisäilmaa pienempi. Vaikka syksy olisi miten kostea, ei ulkoilma absoluuttiselta kosteudeltaan ole kosteampaa ellei sitten sisällä ole ilmankuivaajaa.

On olemassa syy siihen, miksi ilmanvaihto hoidetaan sisätiloista ilmaa pois imemällä, eikä sisätiloihin ilmaa puhaltamalla. Juurikin se alipaine.

[krauta]

Periaatteessa kuitenkin asunnon sisällä on ilmanvaihdon ansiosta jatkuva alipaine vs. ulkoilma, joten voisi kuvitella, että pienistä kosteussulkujen reijistä virtaa ilma pääasiassa vain sisäänpäin, jolloin sisätilojen kosteutta aika harvoin pääsee sisätiloista seinään villojen sisään.

Jos höyrysulussa on reikiä ja talossa alipaine, ulkoa vedetään ilmaa seiniin sisään. Etenkin Suomen syksyt ja keväät ovat varsin kosteita ja ilmassa on paljon vettä. Koko kuvaamasi asetelma kuullostaa katastrofin reseptiltä.

Absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä kuitenkin ulkona aina kovempi kuin sisällä.

Ei sillä ole väliä. Kuvaamasi tilanne muodostaa imurin, joka imee ilmaa seinien eristeiden läpi. Siitähän ei voi seuraa muuta kun ongelmia.

Kyllä sillä ilmankosteudella on väliä. Eikä mikään talo ole pullontiivis, vaan aina on vuotoja johonkin suuntaan. Kosteusteknisesti on parempi että ne vuodot ovat ulkoa sisälle eikä sisältä ulos juuri siksi että ulkoilman absoluuttinen kosteus on käytännössä aina sisäilmaa pienempi. Vaikka syksy olisi miten kostea, ei ulkoilma absoluuttiselta kosteudeltaan ole kosteampaa ellei sitten sisällä ole ilmankuivaajaa.

On olemassa syy siihen, miksi ilmanvaihto hoidetaan sisätiloista ilmaa pois imemällä, eikä sisätiloihin ilmaa puhaltamalla. Juurikin se alipaine.

Kyllä sillä todellakin on väliä tietää kummalla puolella on kosteampaa, jos meinaa että osaa remontoida tai rakentaa talon.

Diffuusio-ilmiö pyrkii tasaamaan kaasut. (Tämän vuoksi en laittaisi rakennukseen uretaanieristettä, SPU, mutta se on sitten jo toinen juttu)

Talvella pakkasella sisällä on kosteampaa kuin ulkona, koska lämmin ilma on kosteampaa, näin lämmin kosteampi sisäilma pyrkii ulospäin kuivempaan ilmaan, ja tämän takia se höyrysulku on tärkeä ja juurikin sisäpuolella.

[Dirre]

öö mikä instanssi näitä säännöksiä kiristää? eli kenen niskaan tää paska kuuluu

[Kimmo Pirkkala]

Talvella pakkasella sisällä on kosteampaa kuin ulkona

Myös syksyllä ja keväällä sisällä on kosteampaa kuin ulkona. Itse asiassa aina kun sisällä on lämpimämpää kuin ulkona, on sisällä myös suurempi absoluuttinen kosteusprosentti. Kesäkuumalla oikein kostealla ukkosilmalla voi hetkellisesti olla sisällä kuivempaa kuin ulkona, mutta tietysti vain hetkellisesti, jos ilmanvaihto toimii.

Asian voi ajatella niinkin, että sisäilma on aina ulkoa otettua korvausilmaa. Jos sisäilma olisi kuivempaa kuin ulkoilma, niin sehän tarkoittaisi sitä, että jossain vaiheessa ilman tullessa ulkoa sisälle se olisi kuivatettava ts. siitä olisi poistettava vettä. Eli kertyykö kosteutta korvausilmaventtileihin? Ilmestyykö johonkin vettä? No ei ilmesty, eli sisäilma on vähintään yhtä kosteaa absoluuttiselta kosteudeltaan kuin ulkoilmakin. Kun tähän vielä lisätään se, että sisällä on elämää, vesipisteitä, ruuanlaittoa jne, josta haihtuu lisää kosteutta sisäilmaan, on sisäilma aina absoluuttisesti kosteampaa kuin ulkoilma.

Suhteellinen kosteus, joka kuvaa sitä, kuinka paljon ilma voi sisältää kosteutta on sitten tietysti eri juttu. Se on kylmemmässä ulkoilmassa suurempi. Juuri sen ansiosta sisällä voi olla mukavan kuivaa, vaikka ulkona olisi viileää ja suhteellinen kosteusprosentti sata. Sama ilma korkeammassa lämpötilassa on suhteellisen kosteusprosentin osalta kuivempaa. Vastaavasti kuivan tuntuisestakin sisäilmasta alkaa tiivistyä kosteutta sen viiletessä. Jossain kohtaa eristetyssä seinässä on se kohta, jossa lämpötila laskee niin alas, että sisätilan kosteus sinne päästessään alkaa tiivistyä ja se on kastepiste.

On periaatteessa kaksi tapaa estää sisätilan kosteutta pääsemästä kastepisteelle asti. Toinen on sellaisten rakennusmateriaalien käyttäminen, että ne sitovat kosteutta itseensä ja vesi ei pääse tiivistymään nestemäiseksi asti (purut, pellavavilla, selluvilla, puu, oljet ym. puumaiset, "hengittävät" luonnonmateriaalit). Ja toinen on höyrysulun käyttäminen, mikä mineraalivillojen tapauksessa on välttämätöntä, nämä kun eivät sido kosteutta itseensä ja ovat vielä hyviä kasvualustoja homeelle.

edit. Vielä sen verran että jos ulkoilmaa virtaa seinän epätiiviyskohdista sisälle päin, ei sisätilojen ollessa lämpimämpiä tule missään kohtaa seinää vastaan kastepistettä, jossa ulkoilmasta alkaa tiivistyä kosteutta rakenteisiin. Toisin päin ilman virratessa epätiiviyskohdista se kastepiste tulee vastaan ja kosteutta alkaa tiivistyä. Ja kuten todettu: Täysin ilmatiivistä taloa ei olekaan.

[Kimmo Pirkkala]

On olemassa syy siihen, miksi ilmanvaihto hoidetaan sisätiloista ilmaa pois imemällä, eikä sisätiloihin ilmaa puhaltamalla. Juurikin se alipaine.

Ilmaa on myöskin taloudellisempaa imeä, kuin työntää.

Hmmm... minusta jokainen ilmanvaihtokone ja propelli imee toiselta puolelta ilmaa ja työntää sitä toiselle puolelle?

[Alfresco]

Talvella pakkasella sisällä on kosteampaa kuin ulkona, koska lämmin ilma on kosteampaa, näin lämmin kosteampi sisäilma pyrkii ulospäin kuivempaan ilmaan, ja tämän takia se höyrysulku on tärkeä ja juurikin sisäpuolella.

Toki näin. Höyrysulun ideahan on estää sisäilman ja sen myötä kosteuden tunkeutumista seiniin. Tiivis höyrysulkuhan saa aikaan sen ettei seinien läpi liiku ilmavirtaa (vaakasuorasti) juuri lainkaan*. Tällä tavoin eristeet pysyy kuivina.

Jos sulussa on reikiä ja talossa on imu, ilma alkaa liikkumaan sisäänpäin vakasuorasti eli ulkoilma kosteuksineen imeytyy villoihin. Minusta tämä on ilmiselvä ongelmakohta ja osoittaa sen että höyrysulun todellakin on pakko olla täysin ehjä koko talon elinajan aikana.

* Villoissa liikku aina jonkin verran ilmaa ihan konvektionkin takia.

[Kimmo Pirkkala]

Jos sulussa on reikiä ja talossa on imu, ilma alkaa liikkumaan sisäänpäin vakasuorasti eli ulkoilma kosteuksineen imeytyy villoihin.

Ei jos vaan kun. Ulkoilman imeytyessä ulkoilmaa lämpimämpiin villoihin se kosteus ei tiivisty vaan ko. ulkoilman suhteellinen ilmankosteus laskee sen lämmetessä. Eli ilma "kuivuu" entisestään. Ei sinne synny mitään sellaista olosuhdetta että ulkoilmasta alkaisi tiivistyä kosteutta sen lämmetessä. Tämä on ihan perusfysiikkaa.

[MW]

Kylläisen höyryn paine.

[krauta]

Absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä kuitenkin ulkona aina kovempi kuin sisällä.

Menikö sulla tässä nyt ajatukset solmuun? 

Absoluuttinen kosteushan menee lämpötilan mukaan, mitä lämpeempää, sitä kosteampaa

Ja lämpötilaero on se mihin kastepiste muodostuu, ei rakennuksen seinän sisällä saa olla isoja lämpötilaeroja. tyyliin näin...
Jos höyrysulun takana ei ole eristettä, kylmällä ilmalla kastepiste muodostuu höyrysulun sisäpintaan, siis lämpöiselle puolelle. Mutta tässähän on kyse lämpötilaerosta. Siis "lämpötilasta2", missä kastepiste saavutetaan "lämpötilassa1"

[Jepulis]

Diffuusio-ilmiö pyrkii tasaamaan kaasut. (Tämän vuoksi en laittaisi rakennukseen uretaanieristettä, SPU, mutta se on sitten jo toinen juttu)

Melkoisen ristiriitainen ajatus. Ensin fysiikan lakeja, sitten "en laittaisi SPU-eristettä". Olisin mielelläni kuullut tarkemmat perustelut tähän kummalliseen ristiriitaan. Minkä muuten laittaisit tilalle?

[krauta]

Diffuusio-ilmiö pyrkii tasaamaan kaasut. (Tämän vuoksi en laittaisi rakennukseen uretaanieristettä, SPU, mutta se on sitten jo toinen juttu)

Melkoisen ristiriitainen ajatus. Ensin fysiikan lakeja, sitten "en laittaisi SPU-eristettä". Olisin mielelläni kuullut tarkemmat perustelut tähän kummalliseen ristiriitaan. Minkä muuten laittaisit tilalle?

Eristeissä yleensä eristeenä toimii ilma, "ilmataskut" Tällainen eriste toimii vuodesta toiseen samalla tavalla, kunhan rakenne pysyy suht muuttumattomana.

SPU eristeen paremmuus perustuu eristekaasuun, eli "ilmataskuissa" on kaasu. Noh, diffuusio pyrkii aina tasaamaan nämä kaasut. Kun siis kaasut poistuu uretaanilevystä ja tilalle tulee ilmaa, on tilanne sama kuin "normaalieristeissä" Paitsi tässä vaiheessa on otettu huomioon parempi lämmöneristävyys, ja laitettu eristettä vähemmän, eli tilanne on huonompi.

Kuinka kauan kaasu pysyy ilmataskuissa, 10-15v? En tiedä. Mutta kaasujen tasaantuminen alkaa heti.

[MW]

Kylläisen höyryn paine.

[krauta]

Absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä kuitenkin ulkona aina kovempi kuin sisällä.

Menikö sulla tässä nyt ajatukset solmuun? 

Absoluuttinen kosteushan menee lämpötilan mukaan, mitä lämpeempää, sitä kosteampaa

Vai menikö minulla? Eikö absoluuttinen kosteus ole se mikä se on(kg/kg), mutta suhteellinen(%) muuttuu lämpötilan mukaan.
  Lämpötilan laskiessa suhteellinen kosteus nousee ja lämpötilan noustessa suhteellinen kosteus laskee.

Absoluuttinen ilmankosteus, montako grammaa vesihöyryä on ilmassa, mitä lämpimämpää ilma on, sitä kosteampaa absoluuttisesti

Suhteellinen kosteusprosentti ilmaisee paljon kyseissä lämpötilassa on kosteutta absoluuttisesta kosteudesta, eli prosenttia siitä paljonko siinä voisi olla.
Ulkona on usein korkea suhteellinen kosteusprosentti, voi olla vaikka 90% jos sumua

[krauta]

Absoluuttinen ilmankosteus, montako grammaa vesihöyryä on ilmassa, mitä lämpimämpää ilma on, sitä kosteampaa absoluuttisesti

Suhteellinen(%) on  ok, mutta eihän lämpötilan muutos muuta absoluuttisen veden määrää(g) ilmakuutiossa.

Eikun just se sen muuttaa, absoluuttinen muuttuu lämpötilan mukaan

[Ksenofobi]

Absoluuttinen ilmankosteus, montako grammaa vesihöyryä on ilmassa, mitä lämpimämpää ilma on, sitä kosteampaa absoluuttisesti

Suhteellinen(%) on  ok, mutta eihän lämpötilan muutos muuta absoluuttisen veden määrää(g) ilmakuutiossa.

Eikun just se sen muuttaa, absoluuttinen muuttuu lämpötilan mukaan

Absoluuttinen kosteus ilmoitetaan esim.  -grammaa vettä kuutiometrissä ilmaa. Jos on suljettu astia jossa 1 gramma vettä, on se 1 gramma siinä astiassa  kaikissa lämpötiloissa. Mihinkäs se muuttuisi? Suhteellinen kosteus muuttuu lämpötilan mukaan ja se ilmoitetaan prosentteina.