Uusi rakennuspommi rakenteilla

[Kimmo Pirkkala]

Juu meni. Siis tasan päinvastoin, absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä ulkona aina vähäisempi kuin sisällä.

Koska ilman absoluuttinen kosteus vaihtelee paineen ja lämpötilan (http://en.wikipedia.org/wiki/Humidity#Absolute_humidity) mukaan ja Suomessa on erittäin vaihteleva ulkolämpötila liikkuen tyypillisesti -30 - +30 asteen välillä samalla kun sisälömpötilat ovat 20 asteen ympärillä, on aika rohkeaa väittää että "absoluuttinen ilmankosteus on käytännössä ulkona aina vähäisempi kuin sisällä".

Koska kaikissa, siis joka ikisessä asuinrakennuksessa sisäilma tulee ulkoa, niin ulkoilmaa vähäisempi kosteus sisäilmassa saadaan aikaiseksi vain sisäilman kuivaamisella. Ilman ilmankuivaajaa sisäilman absoluuttinen ilmankosteus ei voi alittaa ulkoilman absoluuttista ilmankosteutta.

Jos ulkoilman absoluuttinen kosteus on suurempi kuin sisäilman absoluuttinen kosteus, tarkoittaa se sitä että johonkin pitää ulkoilmasta kondensoitua vettä silloin kun ilmaa siirtyy ulkoa sisälle korvausilmana.

[krauta]

Näin. Absoluuttista ilman  kosteutta(kg/kg) rakennuksen sisällä voi nostaa vaikka hengittelemällä ja perunoita keittelemällä, mutta ei vääntämällä termostaattia isommalle.

Mikä ihmeen kg/kg?   Se tais näkyä tässä ketjussa aikaisemminkin

[krauta]

Näin. Absoluuttista ilman  kosteutta(kg/kg) rakennuksen sisällä voi nostaa vaikka hengittelemällä ja perunoita keittelemällä, mutta ei vääntämällä termostaattia isommalle.

Mikä ihmeen kg/kg?   Se tais näkyä tässä ketjussa aikaisemminkin

Luulisin että tuossa viitataan siihen, että ilman kosteutta voi mitata monen erilaisen asteikon ja periaatteen mukaan.

Suhteellinen kosteus tarkoittanee sitä, että ilmassa voi olla tietyssä lämpötilassa ja paineessa maksimissaan tietty määrä kosteutta ennen kuin se alkaa tiivistyä johonkin. Ilmaan ei siis "liukene" tiettyä määrää enempää vettä ja tuo määrä muuttuu paineen ja lämpötilan funktiona.

Absoluuttinen kosteus taas tarkoittanee sitä, että kuinka monta painoprosenttia vettä ilmassa on. Jos kilosa ilmaa on vaikka 0.050kg vettä niin silloin 0.050kg/1kg mutta suhteellinen kosteusprossa määräytyy lämpötilan ja paineen mukaan.

Suhteellinen kosteusprossa kertoo tiivistymisriskistä/mahdollisuudesta ja siitä kuinka kostealta ilma tuntuu. Absoluuttinen taas kertoo siitä että paljonko ilmassa oikeasti on vettä.

Menikö vähän sinnepäin?

Joo, en ihan tajua mutta voi olla, ymmärrän paremmin kg tai g / kuutio

Tuo kg/kg kuulostaa ala-asteen vitsiltä, kumpi painaa enemmän, kilo pumpulia vai kilo rautaa

[RP]

Joo, en ihan tajua mutta voi olla, ymmärrän paremmin kg tai g / kuutio

Tuo kg/kg kuulostaa ala-asteen vitsiltä, kumpi painaa enemmän, kilo pumpulia vai kilo rautaa

Ja mitattaessa maanpinnalla ilman ympäröivää tyhjiötä oikea vastaus jälkimmäiseenhän on "kilo rautaa" (Vähemmän ilman nostetta niitä Newtoneita mitattaessa .  Kilo heliumia ohuissa kuorissa varmaan nostaisi koko vaa'an mukanaan lentomatkalle)

Kumpaakin yksiköistä kai itse asiassa käytettän. Insinöörit tykkää kai enemmän massasuhteista ("painosuhteista" maalikoille) kun se lukuarvo jollekin tietylle kaasumäärälle ei muutu lämpötilan muuttuessa (1 kg kuivaa ilmaa -20 asteessa on 1 kg kuivaa ilmaa myös +20C asteessa, mutta sen ilmamäärän tilavuus (vakiopaineeessa) muuttuu lämpötilan mukana)

[Kimmo Pirkkala]

Kyllä Ulkopuolinen selitti asian niin kuin se on ja absoluuttinen kosteus voidaan ilmoittaa juurikin yksiköllä kg/kg, eli kuinka monta kiloa vettä kilo ilmaa sisältää. Voidaan se tietysti ilmoittaa myös massan suhteena tilavuuteen, mutta kg/kg on mielestäni fiksumpi tapa, sillä se kertoo absoluuttisesti myös ainemäärän. Ilman massa pysyy vakiona kun ainemäärä pysyy vakiona, mutta tilavuus vaihtelee paineen ja lämpötilan suhteen.

[mossad]

 
  Siporex .. kyllä kestää!