Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[akinuusin]

Miten kasvu voi olla mahdollista kun kaikki teollisuus siirtyy Aasiaan ja Brysselin päkkipäitä ei kiinnosta muu kuin alueen laajentaminen, maahanmuuton paisuttaminen ja ilmastohöpötys. Jäljelle jäävälle teollisuudelle pistetään enemmän ja enemmän rasitteita. Lisää köhiä valtioita halutaan mukaan. Kaikki toivotetaan tervetulleeksi Afrikasta. Lisäksi monenmoisilla pöhködirektiiveillä heitetään hiekkaa talouden rattaisiin. Siis missä ovat ne talouskasvun eväät?

No niinpä! Ainoat, jotka kasvavat, ovat mafiosot "pankkien" (lue; pankkitoiminnaksi naamioitu rahanpesu) johtokunnissa ja näiden juoksupojat EU-komissareeteissa.

[Villea]

Tuo muuten ei pidä paikkaansa. Valtioiden velkasaneeraukset ja pankkien rajut tappiot ovat yleensä johtaneet ainoastaan siihen, että luotottamisesta ovat huolehtineet toiset pankit.

Tarkoitin siis tilannetta, jossa pankit eivät olisi poliittisesti kytköksissä valtioihin. Sehän nyt tuskin koskaan onnistuu, koska politiikon pääpointti on saada mahdollisimman paljon valtaa ja statistiikka kuntoon (nousua talouteen) -> lainsäädäntö ei ainakaan vähäne ja halutaan pitää korkotasot alhaalla -> tarvitaan hyviä kontakteja ja joku tie politiikalle vaikuttaa rahajärjestelmässä*-> sama homma toistuu. Pankkiiri tekee jotain poliitikolle ja poliitikko pankkiirille.

Ongelma poistuisi (tai ainakin pienenisi), jos nämä kaksi tahoa eivät olisi tekemissä toistensa kanssa. Mikä ei tosiaan varmaan onnistu, koska koko touhu on suuri peli.

*luonnollisesti jos mentäisiin enemmän uusklassismin suuntaan (pois keynesiälaisesta) oltaisiin ehkä paremmassa tilanteessa, kun voitaisiin vaikuttaa pelkällä rahapolitiikalla. Finanssipolitiikka ja pankit aiheuttavat edellä mainittuja tilanteita. Nämä ajatukset siis ihan paikasta nimeltä hiha. Olen mikromies, en makro.

[falco]

Erkki Liikanen myönsi tänään TV-uutisissa, että kesällä tehdyt pankkien stressitestit olisivat voineet olla tiukempiakin. Kuitenkin moneen kertaan uutisissa todettiin että tilanne oli silloin aivan toinen ja silloin toimittiin oikein. Että ikäänkuin toimittiin silloisen parhaan tiedon varassa.

Täyttä höpö höpöä. Eihän Kreikan perustilanne ole muuttunut vuoteen pariin miksikään. Maalla on niin paljon velkaa, että on ollut jo pari vuotta ilmeistä, että ilman velkapääoman leikkausta se ei ikinä selviä veloistaan. Kesän stressitestien yhteydessä kyllä kuului muutamia ihmetteleviä kommentteja siitä, että mikä ihmeen stressitesti se sellainen on, joka ei sisällä sitä varsin todennäköistä skenaariota, että joku euromaa joutuisi velkasaneeraukseen. Komissio Rehnin äänellä toisti papukaijamaisesti, että testit olivat tiukat ja pankit hyvässä kunnossa. On selvää, että komissio tiesi että testi oli löysä ja se oli poliittisesti vesitetty manööveri.

Stressitestit tehtiin jo toisen kerran tietoisesti liian löysinä. Syynä ilmeisesti Saksan ja Ranskan haluttomuus tehdä aitoja testejä, jotka olisivat paljastaneet maiden pankkien ylisuuret riskit. Politiikka rapautti testit.

Barroson kommentit ovat erittäin huolestuttavia. Komission tavoite on rahoittaa Saksan ja etenkin Ranskan pankkituki koko euroalueen veronmaksajien pussista - tai oikeammin taloutensa hyvin hoitaneiden euromaiden veronmaksajien pussista. Ja vielä vastiikkeetta eli ilman omistusosuuksia pankeista. Varsinaista EU-kommunismia.

Saksa tämän pelin ratkaisee. Saksassa kansalaisten mitta lienee tullut samalla tavoin täyteen kuin Suomessa. Erona Suomeen on kuitenkin se, että saksalaisilla pankeilla on suuria velkojavastuita kriisimaissa kun Suomella taas ei. Toivottavasti Saksan ja Suomen edut tässä asiassa ovat yhtenevät.

[Kareliana-55]

Saksa tämän pelin ratkaisee. Saksassa kansalaisten mitta lienee tullut samalla tavoin täyteen kuin Suomessa. Erona Suomeen on kuitenkin se, että saksalaisilla pankeilla on suuria velkojavastuita kriisimaissa kun Suomella taas ei. Toivottavasti Saksan ja Suomen edut tässä asiassa ovat yhtenevät.

Saksan Eurooppa-politiikka
Valtioiden yhdentyminen ja niiden etujen yhteensovittaminen ovat auttaneet Eurooppaa voittamaan nationalismin, mikä on taannut maanosallemme vuosisatoja kestäneiden veristen yhteenottojen jälkeen ennen näkemättömän rauhan, hyvinvoinnin ja vakauden aikakauden.

Sen vuoksi Euroopan integraation toteuttaminen on yksi politiikkamme tärkeimpiä tavoitteita.

http://www.helsinki.diplo.de/Vertretung/helsinki/fi/03/Deutschland__in__der__eu/Deutschland__in__der__eu.html

Ulkopolitiikkamme perusta on Eurooppa. Tänään me emme ainoastaan vietä  Saksan yhtenäisyyden päivää, vaan iloitsemme samalla Euroopan jälleenyhdistymisestä. Saksa on edelleen yhdentymisen moottori. Jos EU:ta ei olisi, meidän pitäisi nyt keksiä se maanosamme vastauksena globalisaatioon. Euroopassa ei ole kyse vain menneisyyden hallinnasta, vaan tulevaisuuden  turvaamisesta.

http://www.helsinki.diplo.de/Vertretung/helsinki/fi/04/Deutsche_20Einheit/Grusswort__BMDrWW__fi.html


http://www.expressen.se/debatt/1.2589955/nu-behover-europa-sveriges-erfarenhet

En ändring av de europeiska fördragen vore den tydligaste vägen att uppnå en större budgeträttslig förpliktelse och garantera ett grundläggande involverande av EU-institutionerna. Vi måste övervinna konstruktionsluckorna i Maastrichtfördraget. Skulle tiden för ett sådant steg trots krisen ännu inte vara mogen för alla, så måste euroländerna visa vägen, exempelvis inom ramen för ett folkrättsligt avtal. Här bör målet vara att ett sådant fördrag senare överförs till de europeiska fördragen, vilket skedde med Schengenavtalet.
I krisen finns en chans. Europa uppstod i etapper och har hittills vuxit med varje kris. Det borde ge oss den kraft Europa behöver för att hävda sig i 2000-talets värld med dess nya, framåtsträvande kraftcentra.

[falco]

Itse olen Karelianan esiin tuomista lainauksista pääosin samaa mieltä. EU on hyvä asia Euroopalle ja Suomelle. EMU olisi ollut hyvä asia euromaille, mikäli Maastrichtin sopimuksesta ja kasvu- ja vakaussopimuksesta olisi pidetty kiinni.

Saksalaiset tarkastelevat EU:ta vieläkin korostetusti Euroopan rauhanprojektina. Ja sellaisena se lieneekin erinomaisen onnistunut.

Nyt tulisi palata no bailout -periaatteen ja kasvu- ja vakaussopimuksen velvoitteiden kunnioittamiseen sekä mahdollisesti erottaa euroalueesta sellaiset maat, jotka eivät kykene täyttämään em. velvoitteita.

[sivullinen.]

Erona Suomeen on kuitenkin se, että saksalaisilla pankeilla on suuria velkojavastuita kriisimaissa kun Suomella taas ei. Toivottavasti Saksan ja Suomen edut tässä asiassa ovat yhtenevät.

Saksalaispankeilla voi olla enemmän vastuita kuin suomalaispankeilla, mutta ulkomaisten pankkien osuus on yhteensä vain 16% Kreikan "kakusta" - siis ei merkittävä. 42% on kreikkalaisten sisäisiä velkoja, ja loput 42% taas on lainassa meidän kaikkien yhteiseltä EKPltä. Voit siis olla varma että Suomen ja Saksan edut ovat yhteneväiset. Pankit kirjaavat sen luvatun 21% tappion osuudestaan, ja loput velanvähennykset kirjataan EKPn jäsenten kesken sovittujen osuuksien mukaan.

[B52]

http://www.hs.fi/talous/a1305547255254


Lehti: Sijoittajat eivät aio neuvotella uusista velkahelpotuksista Kreikalle

Yksityiset sijoittajat eivät ole valmiita hyväksymään suurempia velkahelpotuksia Kreikalle. Näin kertoo maailman pankkien ja vakuutuslaitosten yhteenliittymä IIF:n pääneuvottelija Charles Dallara talouslehti Financial Timesille (FT).

Euromaat ja sijoittajat sopivat heinäkuussa, että Kreikan lainapääomalle tehtäisiin 21 prosentin leikkaus. Johtavat eurooppalaiset poliitikot ovat kuitenkin kertoneet tarpeesta leikata velkaa enemmän.

"Emme näe, että sopimuksen avaamiselle olisi esitetty pakottavia syitä", Dallara sanoo.

Dallaran mukaan sijoittajien pakottaminen aiempaa mittavampiin leikkauksiin saattaisi rohkaista monia sijoittajia myymään entistä enemmän muiden euromaiden joukkolainoja. Tämä puolestaan voisi horjuttaa euroa entisestään.

Etenkin Saksa on ollut halukas siirtämään sovittua suuremman osan tappioista yksityisten sijoittajien kannettavaksi. Ranska ja Euroopan keskuspankki (EKP) ovat sen sijaan korostaneet, että sijoittajien on tärkeää helpottaa Kreikan velkataakkaa vapaaehtoisesti.

FT:n lähteiden mukaan saksalaiset virkamiehet ovat ajaneet kulisseissa käytävissä neuvotteluissa läpi mallia, jossa Kreikan lainapääomaan tehtäisiin 50–60 prosentin leikkaus.


Ääretön yllätys.

[ämpee]

http://www.hs.fi/talous/a1305547255254
Ääretön yllätys.

Fannntastista !!
Suomi tulee saamaan järjettömän suuret korkotulot pääomasta jota ei makseta takaisin !!
Fannnnnnnnnnnntastista !!

[Faidros.]

Tämä on jo varmaan nyt tunnetun historian suurin huijaus, ja mitä vielä tuleman pitääkään?

Siirrymme, aivan kuten Kreikassa, yhä enemmän omaan rahaan, eli kuitittomaan talouteen. Tämä vain siksi, että kuitista menee liian suuri osa "Kreikalle".

[Faidros.]

Tämä on jo varmaan nyt tunnetun historian suurin huijaus, ja mitä vielä tuleman pitääkään?

Siirrymme, aivan kuten Kreikassa, yhä enemmän omaan rahaan, eli kuitittomaan talouteen. Tämä vain siksi, että kuitista menee liian suuri osa "Kreikalle".

Kuinka otitkaan asian esille. Tuttuni tuli hiljan Kreikasta ja valitteli, kun Visa ei kelvannut maksuvälineeksi missään. Ainoastaan käteisellä pystyi maksamaan eikä kuitteja saanut mistään muualta kuin suomalaisten omistamista paikoista ja yhdestä Japanilaispaikasta.

Niinpäniin...
Toivon kuitenkin, että kuititon vaihe kansantaloudessa jää lyhyeksi ja pääsemme nopeasti omaan, eli rakkaaseen markkaamme, takaisin.
Saa se olla saksanmarkkakin, jollei siinä ole muita sähläämässä.

[PaulR]

ai nuo voi pitääHS.fi tarjoaa sinulle päivän tärkeimmät uutiset maksutta ja ilman rekisteröitymistä. HS.fi kertoo myös mitä uutinen merkitsee. Löydät uutisista taustoja, kommentteja ja kuvakoosteita.

Lol. Kuvat voi ottaa suolan kanssa, kai nuo voi pitää duuninsa.

[Faidros.]

Tietyissä olosuhteissa tulen olemaan valmis kuitittomaan toimintaan, vaikken aikaisemmin uskonut edes ajattelevani näin. Aika näyttää. Tarpeeksi kun on kusta silmässä niin näkö sumentuu.

Eiköhän markka tule vielä takaisin muodossa tai toisessa.

Pitsan syöminen onkin nykyään niin pirun vaikeeta... jos saat kuitin, niin osan syö saksalainen pankkiiri, joll'et saa, pitsaasi haukkaa islamisti!

[PaulR]

Tämä on jo varmaan nyt tunnetun historian suurin huijaus, ja mitä vielä tuleman pitääkään?

Siirrymme, aivan kuten Kreikassa, yhä enemmän omaan rahaan, eli kuitittomaan talouteen. Tämä vain siksi, että kuitista menee liian suuri osa "Kreikalle".

Kuinka otitkaan asian esille. Tuttuni tuli hiljan Kreikasta ja valitteli, kun Visa ei kelvannut maksuvälineeksi missään. Ainoastaan käteisellä pystyi maksamaan eikä kuitteja saanut mistään muualta kuin suomalaisten omistamista paikoista ja yhdestä Japanilaispaikasta.

Niinpäniin...
Toivon kuitenkin, että kuititon vaihe kansantaloudessa jää lyhyeksi ja pääsemme nopeasti omaan, eli rakkaaseen markkaamme, takaisin.
Saa se olla saksanmarkkakin, jollei siinä ole muita sähläämässä.

'If's written on a piece a paper, its the worth the paper it's written on'

[PaulR]

'If's a written on a piece a paper, its the worth the paper it's written on'

En tiedä onko Ruth koskaan saanut perintöä tai eronnut, mutta joskus paperilla saattaa olla suunnaton arvo?

Minä kannustan perintöä saaneena sijoittamaan jalometalleihin. Miksi?  Kai mä tykkään teistä mulkuista...

[tyhmyri]

*luonnollisesti jos mentäisiin enemmän uusklassismin suuntaan (pois keynesiälaisesta) oltaisiin ehkä paremmassa tilanteessa, kun voitaisiin vaikuttaa pelkällä rahapolitiikalla. Finanssipolitiikka ja pankit aiheuttavat edellä mainittuja tilanteita. Nämä ajatukset siis ihan paikasta nimeltä hiha. Olen mikromies, en makro.

Tuokaan ei muuten pidä paikkaansa.

Jos tarkoitat uusklassismilla ajatussuuntaa, jota Friedman edusti ja Lucas edustaa, niin pitäisi olla aika selvää, että moni uusklassismin perusoletuksista on, mitenkähän tämän sanoisi, mielikuvitusta. Esimerkiksi "rational expectations" on hölynpölyä. Se pitäisi paikkansa jos ihmisillä olisi pääsy täydelliseen tietoon, ihmiset eläisivät rajattomasti ja ihmiset toimisivat rationaalisesi. Mikään noista perusoletuksista ei ole todellisuutta.

Lisäksi pelkällä rahapolitiikalla ei voida vaikuttaa tilanteessa, jossa talous on ajautunut likviditeettiloukkuun. Likviditeettiloukku on vallan todellinen ilmiö, katso vaikka Jenkkilän taloutta tällä hetkellä.

Juu, vaikka itse olen lähinnä tuotantotalouden ja tekniikan välimaastossa, niin kansantalouskuviot heiluttaa töissä sen verran, että niitä on paras seurata.

[Jakerp]

Jos tarkoitat uusklassismilla ajatussuuntaa, jota Friedman edusti ja Lucas edustaa, niin pitäisi olla aika selvää, että moni uusklassismin perusoletuksista on, mitenkähän tämän sanoisi, mielikuvitusta. Esimerkiksi "rational expectations" on hölynpölyä. Se pitäisi paikkansa jos ihmisillä olisi pääsy täydelliseen tietoon, ihmiset eläisivät rajattomasti ja ihmiset toimisivat rationaalisesi. Mikään noista perusoletuksista ei ole todellisuutta.

Uusklassisten talousteorioiden olettamukset vapaista markkinoista, vaihdannan luonteesta ja rahan synnystä eivät myös pidä paikkaansa. Sikäli on teoria itsessään kaunis, mutta se on johdettu vääristä olettamuksista.

Lisäksi pelkällä rahapolitiikalla ei voida vaikuttaa tilanteessa, jossa talous on ajautunut likviditeettiloukkuun. Likviditeettiloukku on vallan todellinen ilmiö, katso vaikka Jenkkilän taloutta tällä hetkellä.

Juu näin on. Maailmantalous on luukutettu asentoon, jos keskuspankit nostavat korkoja talous romahtaa, jos keskuspankit laskevat korkoja valuutan arvo romahtaa. Valuutan arvon laskeminen myös romahduttaa maailmantalouden, koska Dollari ja Euro ovat liian isoja valuuttoja voidakseen hakea ulospääsyn tilanteesta valuutan arvoa  nopeasti laskemalla. Maailmantalous ei kykene sopeutumaan isojen valuuttojen Dollarin ja Euron yhtäaikaisiin ja nopeisiin arvonmuutoksiin, koska koko talousjärjestelmä perustuu isojen valuuttojen hintavakauteen.

[slobovorsk]

Tuosta paperinpalojen arvosta tuli mieleen, että kukas se amerikkalainen isorikas olikaan, jolla oli tämäntapainen sanonta:

"You can steal from a train, but if you know the law, you can steal the railroad." tjsp ...

Vai pitäisikö nykyään sanoa: "... but if you own the lawmakers ..."

[tyhmyri]

Juu näin on. Maailmantalous on luukutettu asentoon, jos keskuspankit nostavat korkoja talous romahtaa, jos keskuspankit laskevat korkoja valuutan arvo romahtaa. Valuutan arvon laskeminen myös romahduttaa maailmantalouden, koska Dollari ja Euro ovat liian isoja valuuttoja voidakseen hakea ulospääsyn tilanteesta valuutan arvoa  nopeasti laskemalla. Maailmantalous ei kykene sopeutumaan isojen valuuttojen Dollarin ja Euron yhtäaikaisiin ja nopeisiin arvonmuutoksiin, koska koko talousjärjestelmä perustuu isojen valuuttojen hintavakauteen.

Keskuspankeilla ei oikeasti ole tällä hetkellä pahemmin kykyä vaikuttaa valuutan arvoon korkoa laskemalla koska likviditeettiloukku. Esimerkiksi Japanin jeni on pysynyt arvoltaan varsin vakaana vaikka keskuspankkikorko on ollut käytännössä nolla jo kauan. Ainoa merkittävä keskuspankki, jolla olisi varaa koronlaskuun on EKP. Tässä tilanteessa koronlaskun vaikutus tuskin pahemmn näkyisi inflaatiossa tai valuutan arvossa koska valuuttaa vaan hamstrataan tileille eikä se päädy kiertoon. Monetaristiset keinot alkavat olla vähissä.

Lisäksi valuutan arvo isoilla valuutoilla kuten US$, Euro ja Japanin jeni on liikkeiltään yllättävän jähmeä juttu. Esimerkiksi US$ on ollut hämmästyttävän vakaa toisin kuin moni jenkkipoliitikko on pelotellut.

[Goman]

"Yksityiset sijoittajat eivät ole valmiita hyväksymään suurempia velkahelpotuksia Kreikalle. Näin kertoo maailman pankkien ja vakuutuslaitosten yhteenliittymä IIF:n pääneuvottelija Charles Dallara talouslehti Financial Timesille (FT)."

Ei tietenkään yksityiset sijoittajat käy maksamaan Kreikan velkoja/tappioita, kun on yleisesti tiedossa että euro-alueen veronmaksajilla voidaan maksattaa koko roska.

En minäkään maksaisi omia asuntolainojani, jos olisi tiedossa että 'joku muu' ne maksaa kuitenkin.

Kyllä on naiivia porukkaa nykyiset poliitikot (ja äänestäjät).

[Miniluv]

Lisäksi valuutan arvo isoilla valuutoilla kuten US$, Euro ja Japanin jeni on liikkeiltään yllättävän jähmeä juttu. Esimerkiksi US$ on ollut hämmästyttävän vakaa toisin kuin moni jenkkipoliitikko on pelotellut.

Luottamus kestää aikansa ja sitten kun se viimein loppuu, muutos on kova kun kaikki hylkäävät. Laumapsykologia pätee.

[tyhmyri]

Lisäksi valuutan arvo isoilla valuutoilla kuten US$, Euro ja Japanin jeni on liikkeiltään yllättävän jähmeä juttu. Esimerkiksi US$ on ollut hämmästyttävän vakaa toisin kuin moni jenkkipoliitikko on pelotellut.

Luottamus kestää aikansa ja sitten kun se viimein loppuu, muutos on kova kun kaikki hylkäävät. Laumapsykologia pätee.

Tuo on totta. Laumapsykologia pätee niin monissa asioissa, kuten tässä talouskriisiasiassakin on nähty. Tosin viimeksi Jenkkilässä käydessäni muutaman asiakkaan edustajat suorastaan rukoilivat US$:n arvon rajua laskua. Syynä se, että kiinalaisten tuotteiden hinnat ovat halventuneet viime aikoina huolimatta US$:n arvon pienestä laskusta ja kiinalaisten palkkojen noususta. Syynä ensisijaisesti se, että Kiina hilaa oman valuuttansa arvon aina tasolle jolla vienti ei töki.

Ne, joilla on finanssiomaisuutta tietenkin vihaavat ajatusta dollarin arvon laskusta ja inflaatiosta. Teollisuus taas suurelta osalta kiittäisi.

[Jouko]

Lisäksi valuutan arvo isoilla valuutoilla kuten US$, Euro ja Japanin jeni on liikkeiltään yllättävän jähmeä juttu. Esimerkiksi US$ on ollut hämmästyttävän vakaa toisin kuin moni jenkkipoliitikko on pelotellut.

Luottamus kestää aikansa ja sitten kun se viimein loppuu, muutos on kova kun kaikki hylkäävät. Laumapsykologia pätee.

Tuo on totta. Laumapsykologia pätee niin monissa asioissa, kuten tässä talouskriisiasiassakin on nähty. Tosin viimeksi Jenkkilässä käydessäni muutaman asiakkaan edustajat suorastaan rukoilivat US$:n arvon rajua laskua. Syynä se, että kiinalaisten tuotteiden hinnat ovat halventuneet viime aikoina huolimatta US$:n arvon pienestä laskusta ja kiinalaisten palkkojen noususta. Syynä ensisijaisesti se, että Kiina hilaa oman valuuttansa arvon aina tasolle jolla vienti ei töki.

Ne, joilla on finanssiomaisuutta tietenkin vihaavat ajatusta dollarin arvon laskusta ja inflaatiosta. Teollisuus taas suurelta osalta kiittäisi.

Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää vahvan €uron politiikkaa. Se estää meikäläisten tuotteiden kaupan Euroopan ulkopuolelle. Sen se tekee muillekin rahaliitossa oleville. €uro on keinotekoisesti pönkitetty valuutta ja joillekin siitä on ilmeisesti hyötyä. Meiltä viedään vielä nahkakin selästä sen edestä.

[thinkingmind]

talous on ajautunut likviditeettiloukkuun. Likviditeettiloukku on vallan todellinen ilmiö, katso vaikka Jenkkilän taloutta tällä hetkellä.

Juu, vaikka itse olen lähinnä tuotantotalouden ja tekniikan välimaastossa, niin kansantalouskuviot heiluttaa töissä sen verran, että niitä on paras seurata.

Jenkeissä on pohjimmiltaan kysymys "solvency trap":ista.
Kyseinen "solvency trap" aiheutaa sen että likviditeetin lisääminen EI ole auttanut koska jenkeissä kansalaiset,kaupungit,osavaltiot ja jenkkien keskushallintokin ovat täysin yli-velkaantuneet velanhoitokykyynsä nähden ja tämän monet luulevat olevan "liquidity trap" niinkuin selvästi sinäkin luulet.

Kyse on kuitenkin siitä että kaikki ovat velkaantuneet liikaa ja kaikkien velanhoitokyky on loppunut ja tätä velanhoitokykyä EI voi saada takaisin likvideteettiä lisäämällä koska jenkkien talouskasvu 1980-luvulta lähtien on perustunut jatkuvaan velkaantumiseen nopeammin kuin palkat ja kansantuote ovat nousseet ja samaan aikaan jenkkien talouden perusta on kaiverrettu pois vapaakaupalla ja siirtämällä tehtaat ensin meksikoon ja sitten kiinaan ja muualle aasiaan.

Jenkkien talous on muutettu velkakulutus taloudeksi jossa pankkiirit ovat tahkonneet jatkuvasti suurempia voittoja koska velanmäärä on kasvanut jatkuvasti joten pankkien velasta saamat tuotot ovat kasvaneet jatkuvasti ja pankkien osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut jatkuvasti.

Tämä velkakulutus-malli toimi hyvin kunnes katto tuli vastaan 2007 ja 2008 sitten alkoi totuus paljastua mutta jenkit pelastivat tilanteen hetkeksi sallimalla 2009 alussa pankkien kirjanpitojen väärentämisen sillä että esim. kuplahintaisia asuntoja ja hoitamattomia asuntolainoja ei tarvinnut enää merkata pankkien kirjanpitoon markkinahintaan vaan jos joku pankin sadoista aikaisemmin subprime luottojen finanssi-instrumenteiksi paketoimiseen erikoistuneista pankkiireista kirjoitti "mallin" jonka mukaan kupla-asunnot ja kuplalainat ovat edelleen mallin mukaan samanarvoisia kuin aikaisemmin niin pankit voivat näyttää kirjanpidossaan suuret voitot ja maksaa pankkiireilleen jättimäiset bonukset.
2010 rikottiinkin kaikkien aikojen bonusennätykset pankeissa.

Obaman talouteen ajama likvidideteetti shovel ready jobs projekteineen, työttömyyskorvauksen pidentämisineen, monien pankkien pelastuspaketteineen ja Fannien ja Freddien kansallistamisineen ja niiden tappioiden kuittaamisineen joka johti käytännössä siihen että jenkkien hallitus ostaa tällä hetkellä useimmat myönnetyt asuntolainat pankeilta fannien ja freddien omistukseen ja kuittaa fannien ja freddien jatkuvat tappiot ovat oleet massivisia likvidideetin lisäyksiä ja yhdessä pankkien kirjanpidon saalitun väärentämisen kanssa saaneet aikaan 2009 lopusta 2011 alkuun kestäneen nousun mutta nyt on raja tullut vastaan.

Nykyistä tilannetta EI voi korjata likvidideetin lisäämisellä koska likvidideetin määrää pitäisi kasvattaa niin räjähdysmäisesti jotta talous saataisiin samanlaiseen velkaantumiseen pohjautuneeseen kasvuun kuin 1980-2007 että jenkit muuttuisivat hetken nousun jälkeen Weimarin saksaksi.
Kaikki mitä voitiin tehdä ilman dollarin täydellistä tuhoamista tehtiin jo ja se ei auttanut joten edessä on ensin taantuma ja sitten syvä lama.

Yli-velkaantumisen ja siihen perustuneen talouskasvun ja vaurauden aika on ohi niin jenkeissä kuin euroopassakin.

Paul Ruth on oikeassa siinä että kulta on parempi kuin paperivaluutat MUTTA mielestäni kaikkea omaisuutta ei kannata sijoittaa kultaan vaan osa kannattaa sijoittaa esim. jenkkiyrityksiin jotka selvisivät 1929-1937 great depressionista ja jotka nyt toimivat globaalisti, osa kannattaa sijoittaa öljy-yhtiöihin joilla on oma öljyntuotantonsa ja suuri määrä reservejä sillä vaikka öljyn hinta putoaakin lamassa niin se nousee taas takaisin koska peak oil on tosiasia,osa kannattaa sijoittaa maahan eli jos omistat maata niin älä myy ja kun maan hinta laskee lamassa niin siihen kannattaa sijoittaa, lisäksi lannoitebisnes on hyvä sijoitus eli esim. Yara jolle Kokoomus lahjoitti Kemira Growhow:n kannattaa pitää tarkkailussa ja ostaa hinnan pudotessa.
Tässä yleisiä suuntaviivoja mutta ajoitus on tietenkin jokaisen oma asia ja jokainen kantaa riskinsä itse.

[tyhmyri]

thinkingmind: En edes tiedä mitä sanoisin. No, sanonpa sen mitä tuli ensimmäiseksi mieleen: höpö höpö.

Jenkkilän suurin ongelma ei ole velka per se. Suurin ongelma on kysynnän putoaminen eli vähäisyys. Jos kysyntä kasvaa, niin talouden pyörät lähtevät uudelleen pyörimään.

Velkaantuminen voidaan haluttaessa hoitaa inflaation kautta. Tuolloin velkojat ja finanssiomaisuutta omaavat häviävät. Siksipä rahapiirit inhoavat inflaatiota niin paljon.

Lisäksi täytynee muistuttaa, että nimellinen korko ja reaalikorko ovat eri asioita. Olen itse maksanut nimellistä noin 8% korkoa lainasta vaikka reaalikorko on ollut käytännössä negatiivinen.

[Jouko]

Kirottua, kun €uron piti olla vastavoima $aalalle. Jotenkin se vain saatiin sössittyä aika perusteellisesti. Ja taisi olla niin että € ja $ ovat naimisissa kuitenkin.

[hattiwatti]

Lisäksi valuutan arvo isoilla valuutoilla kuten US$, Euro ja Japanin jeni on liikkeiltään yllättävän jähmeä juttu. Esimerkiksi US$ on ollut hämmästyttävän vakaa toisin kuin moni jenkkipoliitikko on pelotellut.

Luottamus kestää aikansa ja sitten kun se viimein loppuu, muutos on kova kun kaikki hylkäävät. Laumapsykologia pätee.

Tämä tapahtui pienempien ja helpommasti heiluteltavien valuuttojen kanssa Kaakkois-Aasiassa vuonna 1998. Monissa kaakkois-aasian maissa työttömyys saattoi esimerkiksi nousta 300% (Indonesia) kun keinottelijat tuhosivat terveet taloudet laumapsykologian kautta. Ja varmasti tämä on vaikuttanut mm. islamismin nousuun näissä perusluonteeltaan maltillisissa maissa.

Maailma vaan ei oppinut tarpeeksi siitä, mikä oli tämän kriisin toimintakaava. Sillä että kymmenien miljoonien ihmisten elämät tuhottiin sinänsä omalta pohjaltaan terveissä kansallistalouksissa ei ollut taloustieteilijöille kauheasti mitään mielenkiintoista. Ei vaan asia sopinut uusliberaaliin taloustieteeseen, ja tapahtuma oli pakko unohtaa ja vähätellä, minkä vuoksi harva täälläkään kirjoitteleva on kuullut tuosta käänteentekevästä tapahtumasta maailmantalousjärjestelmässä. Mm. banksterilobbari Johan Norberg on vähätellyt asiaa siten, että 'ne maat toipuivat tästä kriisistä nopeammin kuin joissain muissa lamoissa etelä-amerikassa silloin silloin...' - joten globaalimarkkinataloudessa sitten ei voi olla mitään vikaa, ynnä muuta lässynpaskaa.. ....

Jos siitä kriisistä olisi vedetty oikeanlaisia johtopäätöksiä, tajuttu mekanismi miten se tapahtui, ja nähty se ennakkotapauksena ilmiöstä mikä globaalitalousjärjestelmän prosessin edetessä voisi tulevaisuudessa tapahtua mantereiden tai koko maailman mittakaavassa ellei talousjärjestelmän rakenteeseen alettaisi tehdä fundamentaalisia muutoksia, niin emme olisi tässä tilanteessa kuin tänään nyt. Mutta siihen aikaan vallalla oleva uusliberalismi taloustieteenä fundamentaalisesti kielsi näkemästä minkäänlaista vikaa systeemin sisäisessä rakenteessa koska markkinatalous aina korjaa itsensä yms. roskaa. Mitään ei tehty, ja nyt tämä kuvio mitä silloin tapahtui eräässä muodossaan on iskemässä maailmantalouteen valtavan paljon suuremmassa kokoluokassa.

Ja näistä asioista on historiallisesti seurannut sotia, joten olen hieman huolissani.

[tyhmyri]

Tämä tapahtui pienempien ja helpommasti heiluteltavien valuuttojen kanssa Kaakkois-Aasiassa vuonna 1998. Monissa kaakkois-aasian maissa työttömyys saattoi esimerkiksi nousta 300% (Indonesia) kun keinottelijat tuhosivat terveet taloudet laumapsykologian kautta.

Muistaakseni Malesia tuossa yhteydessä päätti turvautua erittäin tiukkaan rahamarkkinoiden säätelyyn. Onnistui välttämään pahimmat ongelmat eikä kehitys kovinkaan heikkoa ole tuon jälkeen ollut.

Malesia siis toimi vastakkain sen kanssa miten olisi uusklassisen teorian kanssa pitänyt. Nyt valitettavasti sekä USA että EU toimivat tuon teorian mukaan. Säästetään itsemme kuoliaaksi.

Valitettavasti näistä kuvioista tuppaa syntymään katkeruutta, joka on oivaa ainesta radikaaleille poliittisille liikkeille.

[Villea]

Jos tarkoitat uusklassismilla ajatussuuntaa, jota Friedman edusti ja Lucas edustaa, niin pitäisi olla aika selvää, että moni uusklassismin perusoletuksista on, mitenkähän tämän sanoisi, mielikuvitusta. Esimerkiksi "rational expectations" on hölynpölyä. Se pitäisi paikkansa jos ihmisillä olisi pääsy täydelliseen tietoon, ihmiset eläisivät rajattomasti ja ihmiset toimisivat rationaalisesi. Mikään noista perusoletuksista ei ole todellisuutta.

Vastaan tässä samassa myös Jakerpille. Ei kai ole tarkoituskaan, että oletukset pitäisivät paikkaansa jatkuvasti kaikkialla. Tätä samaa saa jauhaa aina vasemmanpuolen suunnitelmatalouden kannattajien kanssa: "ihmiset eivät toimi rationaalisesti". No eivät toimi niin, mutta tarpeeksi rationaalisesti, että tällä mallilla pystytään ennustamaan riittävän tarkasti ja hypoteesit eivät pidä. Jos tarkoitus on mallintaa matemaattisesti jotain, näin täytyy toimia. Ymmärrät toki tämän, mutta puhun vain ääneen.

Näitä oletuksia ovat esim. tehokkaat markkinat (ovat tarpeeksi tehokkaat), symmetrinen tieto (asymmetriaa esiintyy tarpeeksi vähän) ja ihmiset toimivat tarpeeksi rationaalisesti. Keynesialaisen suuntauksen toimimattomuus pitäisi olla itsestäänselvää. Behavioristinen taloustiede on samassa tilanteessa kuin stringtheory ydinfysiikan puolella. Sillä saattaa olla tulevaisuutta, mutta se ei ainakaan vielä ole siinä tilanteessa, että sitä voitaisiin käyttää johonkin tarpeelliseen.

Mutta se väite, että koko uusklassisen taloustieteen oletukset ovat pelkkää mielikuvitusta osoittaa väittäjän olevan 1) poliittisesti latautunut, 2) akateemisesti epärehellinen, 3) tai vaan akateemisesti tietämätön. Mallit eivät koskaan ole täydellisiä, eikä täydellistä mallia koskaan ehkä saadakaan tehtyä. Jos väittää että toisen mallin oletukset ovat aivan todellisuudesta irrallaan, samalla vaihtoehtoa tarjoamatta tai rummuttaen toisen mallin paremmuutta (vaikka ennustuskyky ja todellisuus eivät tätä tue) ei olla kovin rakentavassa tilanteessa. Toki voi aina esittää parempaa mallia, mutta jos sitä ei ole esittää niin mennäänkö kokonaan ilman?

Lisäksi pelkällä rahapolitiikalla ei voida vaikuttaa tilanteessa, jossa talous on ajautunut likviditeettiloukkuun. Likviditeettiloukku on vallan todellinen ilmiö, katso vaikka Jenkkilän taloutta tällä hetkellä.

Jos ollaan tilanteessa missä luottamus talouteen on niin huono, että kukaan ei halua lainata nollakorolla, en tiedä onko ongelma niinkään rahapolitiikassa. Ymmärrän, että hait tässä vasta-argumenttia kommenttiini "lopetetaan finanssipolitiikka". Olen samaa mieltä, että tilanteessa jossa nyt ollaan, ei paljon rahapolitiiTottakai tappelu syntyy jos jonkun mielestä valtion pitäisi olla suurin työpaikan tarjoaja. kalla saada aikaiseksi. Ottaisin enemmän kantaa siihen miten toimia ettei jouduta tähän tilanteeseen. Jos valtioiden "tarkoitus" olisi pitää luottamus korkealla tulevaisuuden liiketoimintaympäristön ja niiden omaan maksukykyyn, ei välttämättä jouduttaisi tilanteisiin missä ollaan nyt. Yritän sanoa, että uusklassinen malli + minimi valtio + vapaat markkinat toimisi paremmin kuin tämän hetkinen sekasotku, jossa valtio kasvaa kasvamistaan samalla kun siihen kiinteästä poliittisesti liittyvä pankkimaailma kerää rahaa päältä.

Syy miksi en ole makroihmisiä on nimenomaan tämä poliittinen touhu. Kaikki haukkuu toisiaan, toiset huonoista oletuksista ja toiset (niinkuin minä) sivuuttaa toisten mallit koska ne eivät tunnu ennustavan tai seuraavan todellisuutta kovin hyvin. Saattaa myös olla, että olen uusklassismin puolella, koska kannatan pientä valtiota ja vapaita markkinoita. Tottakai ihmiset on erimieltä, jos lähtökohdat on täysin erit. Silloin vaan kannattaa tuoda julki, ettei uusklassismi toimi, koska ei edes tavoitella tehokkaita markkinoita tai tiedon tasaista jakautumsta.

Saatoin olla hyökkäävä tässä vastauksessa, pahoittelen.

[Villea]

Jenkkilän suurin ongelma ei ole velka per se. Suurin ongelma on kysynnän putoaminen eli vähäisyys. Jos kysyntä kasvaa, niin talouden pyörät lähtevät uudelleen pyörimään.

Olen eri mieltä ja samaa mieltä thinkingmindin kanssa. Jenkkilän suurin ongelma on nimenomaan velan määrä, niin yrityksien kuin henkilöidenkin.

Inflaatiosta sen verran, että jenkeillä on sen verran velkaa muualta maailmasta (esim. Kiinasta), että infaatiolla tilanteen ratkaisu on ehkä kivulian mahdolinen tapa selvitä tästä.

[tyhmyri]

Inflaatiosta sen verran, että jenkeillä on sen verran velkaa muualta maailmasta (esim. Kiinasta), että infaatiolla tilanteen ratkaisu on ehkä kivulian mahdolinen tapa selvitä tästä.

Jenkkien velka on US$-määräistä. Missä ongelma jos käytetään inflaatiota? Mikä on perustelu näkemyksellesi?

Toisekseen minulla on niin inhottavan tylsä tapa, että luotan historian toistavan itseään. Jokin sellainen ratkaisu, joka ei ole ennenkään toiminut, tuskin toimii nytkään.