Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[RTT]

Euroopan presidentti haluaisi sanan "euroalue" (eurozone) korvattavan sanalla "eurolandia" (euroland). "Euroalueella" on kuulemma negatiivinen vivahde. Samalla hän sanoi, että yhteisvaluutan ansiosta me olemme (ainakin talousmielessä) yksi valtio, eikä yhdessä valtiossa voi olla 17 erilaista käytäntöä.

"Words like 'eurozone' - which sounds distant like some industrial zone, somewhere outside the city's centre - make it worse," he said, and went on to propose that a different word be used instead: "Euroland".

"We must start to be more explicit about what a monetary union means. It means we are in "Euroland". Sharing a currency means we are in one country, at least monetarily speaking. That makes it much clearer why the decisions of one, affect all! We simply cannot have one currency and 17 divergent policies."

EUobserver: EU President issues 'plea for Euroland'

[Karkka]

Euroopan presidentti haluaisi sanan "euroalue" (eurozone) korvattavan sanalla "eurolandia" (euroland). "Euroalueella" on kuulemma negatiivinen vivahde. Samalla hän sanoi, että yhteisvaluutan ansiosta me olemme (ainakin talousmielessä) yksi valtio, eikä yhdessä valtiossa voi olla 17 erilaista käytäntöä.

"Words like 'eurozone' - which sounds distant like some industrial zone, somewhere outside the city's centre - make it worse," he said, and went on to propose that a different word be used instead: "Euroland".

"We must start to be more explicit about what a monetary union means. It means we are in "Euroland". Sharing a currency means we are in one country, at least monetarily speaking. That makes it much clearer why the decisions of one, affect all! We simply cannot have one currency and 17 divergent policies."

EUobserver: EU President issues 'plea for Euroland'

En usko, että tuohon lähtee muut mukaan kuin suomalainen media. Jo maanantain hesarista saamme lukea, kuinka "Eurolanti" on kriisissä ja valtaa on keskitettävä pimeyden ytimeen. Alkaa pikkuhiljaa tyhmimmillekin kirkastumaan, että liittovaltioon tässä ollaan ajautumassa.

[eliasj]

"We simply cannot have one currency and 17 divergent policies."

EUobserver: EU President issues 'plea for Euroland'

Tämä asiayhteydestään irroitettu lainaus on IMO parempi. Eli koska meillä ei voi olla yhtä valuuttaa ja 17 eri käytäntöjä, meidän pitäisi hajoittaa euro 17 eri valuutaksi.

[Kommeli]

Saksa taipui Ranskan linjalle - sijoittajavastuu vapaaehtoiseksi
Julkaistu: 17:18
[...]

Odotan suurella mielenkiinnolla demareiden kommenttia tästä sijoittajien vastuiden vapaaehtosuudesta!
Eikö se ollutkin niin, että heikäläiset eivät suostu tukipaketteihin ilman sijoittajien vastuuta?
Kohta pukkaa uutta Kreikkapakettia kehiin.

Tämähän on nyt selvä. Suomi ei voi mennä mukaan, jos kerran Jutta "sijoittajien vastuu" Urpilainen istuu puolueineen hallituksessa.

Ihmettelin jokin aika sitten, kun uutisissa puhuttiin pelkästään takuista mutta niinhän se taisi ollakin, että SDP vaati takuita eikä vastuuta.

[ilmarinen]

Kyllä se on tässä syy tällaiseen hallituskokoonpanoon:

http://www.talouselama.fi/uutiset/article644338.ece

Katainen ja Kokoomus halusivat hallitukseen SDP:n, RKP:n, Vihreät, koska ne ovat puolueita, joiden kanssa se voi viedä Suomen liittovaltioon.

Ne, jotka itkevät sitä, että Perussuomalaiset eivät menneet hallitukseen, on nyt jo syytä tajuta, että ainoa mahdollisuus siihen olisi ollut myöntyminen liittovaltiokehitykseen.

Euro oli tässä kehityksessä suuri askel. Nyt eletään ratkaisevia hetkiä. Varainsiirtomekanismit sitovat euromaat väkisin yhteen velkojen avulla. Siten maiden on helpompi myöntyä keskitettyyn talouden kordinatioon.

Loppupeleissä pelotellaan, että jos Euroalue hajoaa, niin koko maailma räjähtää ja näin pelokas kansakin saadaan alistumaan eliitin tahtoon.

[skrabb]

Arhinmäen (vas) kiemurtelua ja kasvojen vääntelyä tämän aamun uutisissa, kun kysyttiin kantaa roskamaiden tukipaketteihin etc.
Vastaus oli luokkaa "suattaaha se niinni olla tai sitte ei" & "vastaan jämäkästi: ehkä".

http://areena.yle.fi/video/1308374109190 (n.0.54)

[skrabb]

VIERASKYNÄ

Kasinotaloudesta euromaiden pokeritalouteen
Valtiolliset kulutusjuhlat ovat kääntyneet painajaisiksi.
Julianna Borsos-Torstila

Edellinen suuri finanssikriisi koettiin Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa 1980-luvun lopussa.

Puhuttiin kasinotaloudesta, ja ongelmat liitettiin yritysten, spekuloijien ja joidenkin julkisten yhteisöjen vakaviin lieveilmiöihin.

Nyt kasinotalouden varjopuolet on jo ehkä unohdettu, mutta nykyinen finanssikriisi on pulpauttanut esiin todellisen pokeritalouden vakavine lieveilmiöineen.

Valtioiden ylivelkaantuminen erityisesti euroalueella pakottaa vanhan integraatiokoulukunnan selkä seinää vasten. Samalla murentuu Jacques Delors'n Emu-unelma.

Hienon unelman mukaan Euroopan taloudet yhdentyisivät vähitellen kohti "Euroopan Yhdysvaltoja" ja kilpailukyky paranisi samalla. Käytännön toteutus ei ole vielä onnistunut. Toistaiseksi eurotaloudet ovat kaikkea muuta kuin homogeenisia.

Maastrichtin sopimuksessa lyötiin lukkoon periaate, jonka mukaan yli varojensa elävälle valtiolle ei anneta armoa. Poliittisista syistä periaatetta ei ole haluttu ottaa käyttöön.

EU:n ytimessä olevan Belgian iänikuisesta isosta julkisen talouden vajeesta onkin harpattu vielä holtittomampaan taloudenpitoon Etelä-Euroopan euromaissa.

EU:n valvontaelinten myöhäinen puuttuminen sääntöjen rikkomiseen ja poliittisen tahtotilan jäykkyys ovat johtaneet vakavaan kriisiin.

Kuplasta kärsivät yhä useammat: kyseiset reuna-alueiden eurovaltiot, miljardien tukipaketteja rahoittavat muut euromaat, luottoriskit kantavat pankit ja sijoittajat, jotka ostivat valtionlainoja maiden itsensä suosituksesta ja pankkien suosittamina.

Valtiolliset kulutusjuhlat ja eurounelmat ovat kääntyneet painajaisiksi. Niistä selviytyminen edellyttää hitaan joukkohirttäytymisen sijaan ripeitä ja rankkoja päätöksiä sekä kykyä kompromisseihin.

On selvää, että yhden tai edes parin vuosikymmenen hevoskuuri ei auta Kreikkaa ilman ihmeitä. Pehmeä velkajärjestely on markkinoilla jo aikaa sitten hinnoiteltu, ja yksityiset rahahanat ovat sulkeutuneet sijoittajien ja pankkien satojen miljardien menetysten myötä.

Jos Kreikka olisi yritys, se olisi jo haettu konkurssiin tai saneeraukseen. Näin olisi annettu uusi mahdollisuus ja rakennettu terveempi, kurinalaisempi pohja. Kreikan päästäminen "konkurssiin" olisi kaikessa karmeudessaan tervehdyttävä toimi.

Seuraukset ovat luonnollisesti mittavat, mutta toimenpiteet voi tehdä hallitustikin. Jopa EKP:n nähdään selviytyvän erityisasemansa vuoksi tappioistaan.

Lisäksi sekin mahdollisuus nähdään asiantuntijafoorumeissa, että Kreikka voisi ottaa oman valuuttansa väliaikaisesti käyttöön devalvaation toteuttamiseksi.

Loputtomalta näyttävän valtiollisen velkakierteen tukemisen sijaan euromaiden olisi jopa helpompaa tukea omia eurooppalaispankkeja syntyneiden luottotappioiden osittaiseksi kattamiseksi ja ennen kaikkea luottamuksen palauttamiseksi markkinoille.

Kriisimaat pitäisi lisäksi pakottaa omaisuutensa realisointiin tai omaisuuden käyttöön vakuutena.

Euroopan kohdistuvan paineen vaikutus Euroopan reuna-alueisiin ja siitä mahdollisesti syntyvään dominoefektiin täytyy varautua arvioimalla tarkkaan jatkosuunnitelmien realistisuus. Täytyy myös miettiä vaihtoehtoisia toimenpiteitä.

Nyt pelattavan europokerin sijaan tulisi avata silmät ja ratkaista tilanne kylmän rauhallisesti oikeilla ja hyvillä työvälineillä, vaikka se tuskallista olisikin.

http://www.hs.fi/verkkolehti/talous/artikkeli/Kasinotaloudesta+euromaiden+pokeritalouteen/1135266995485

[Lalli IsoTalo]

http://www.talouselama.fi/uutiset/article644706.ece

Leniniläinen talousohjelma vie kokoomukselta hampaat suusta
Hallitusohjelma on kuin sosialistinen manifesti, mutta ihan pokkana Katainen piti ohjelmaa aivan mahtavana, vaikka kokoomuslaisia painotuksia saa hakea suurennuslasilla eikä sittenkään tahdo löytää niitä.

Leniniläinen talousohjelma, sosialistinen manifesti?

Talouselämä puhuu selkokieltä. Väliotsikot ovat samaa tasoa:
- Vahva paluu jakopolitiikkaan
- Yrittäjänä onnistumisesta rangaistaan
- Viranomaisten valvonta lisääntyy

[skrabb]

Arhinmäki: Tyydymme muotoiluun euromaiden tuista
julkaistu tänään klo 09:33, päivitetty tänään klo 10:35

Vasemmistoliito hyväksyy kokoomuksen ja SDP:n muotoilun euromaiden tuista, koska tukiratkaisuissa otetaan huomioon Suomen etu, puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoo. Vielä Portugalin tukipäätöksessä eduskunnassa vasemmistoliitto äänesti tukipaketin hyväksymistä vastaan, toisin kuin muut hallituspuolueet.

Arhinmäen mukaan vasemmistoliitolle riittää hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan päätöksiä tehdessä arvioidaan, ovatko ratkaisut Suomen ja vaikeuksiin joutuneen maan kansalaisten kannalta perusteltuja.

- Sinne tuli meidän pyynnöstä kirjaus, että ERVV:ssä ja mahdollisesti perustettavassa pysyvässä vakausmekanismissa huomioidaan, mikä on Suomelle parasta, mutta myös vaikeuksissa olevine maiden kansalaisille. Se on minusta hirveän tärkeää, että tapauskohtaisesti arvioidaan, sanoo Arhinmäki.

Pääministeripuolue kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo, että hallituksessa on yhteinen linja niin Eurooppa-asioissa kuin yhteisvaluutta euroon liityvissä asioissa.

Katainen matkustaa huomenna Luxemburgiin EU:n valtiovarainministereiden kokouksiin. Niissä käsitellään muun muassa talouspolitiikan vahvistamiseksi tarkoitettua lakipakettia.

YLE Uutiset

http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/06/arhinmaki_tyydymme_muotoiluun_euromaiden_tuista_2671964.html

[Lalli IsoTalo]

http://www.hs.fi/verkkolehti/talous/artikkeli/Kasinotaloudesta+euromaiden+pokeritalouteen/1135266995485

VIERASKYNÄ, Julianna Borsos-Torstila: Valtiolliset kulutusjuhlat ja eurounelmat ovat kääntyneet painajaisiksi.

Tämä siis on ongelma.

... valtiollisen velkakierteen tukemisen sijaan euromaiden olisi jopa helpompaa tukea omia eurooppalaispankkeja ...

Ja tässä on ratkaisu: Miksi lahjoittaisit ilmaista anna rahaa kansallisvaltiolle, kun voit antaa ne suoraan kansainvälisille pankkiireille!

[Maatiaisjuntitar]

Kaikki on myytävänä, Vasemmistoliitto on kiltisti mukana rahan syytämisessä kulutusjuhlia viettäneille maille.
Tämähän se olisi ollut vaatimuksena Perussuomalaisillekin, jos olisivat hallitukseen halunneet ja varsinkin saada siellä läpi jotain asioita. Eli joko 2 kertaa erivapaus äänestyksissä, eikä sitten muita vaatimuksia tai olla täysin hallituksen linjalla, jos jotain asiaa haluaa saada läpi.
Tuo oli vassareiden maksama hinta siitä, että saivat perusturvan korotuksen.

Mutta kummasti ne vakuudet on nyt sitten unohdettu. Suomestahan ei pitänyt lähteä enää euroakaan ilman vakuuksia. 

[Jouko]

VIERASKYNÄ

Kasinotaloudesta euromaiden pokeritalouteen
Valtiolliset kulutusjuhlat ovat kääntyneet painajaisiksi.
Julianna Borsos-Torstila

Edellinen suuri finanssikriisi koettiin Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa 1980-luvun lopussa.

Puhuttiin kasinotaloudesta, ja ongelmat liitettiin yritysten, spekuloijien ja joidenkin julkisten yhteisöjen vakaviin lieveilmiöihin.

Nyt kasinotalouden varjopuolet on jo ehkä unohdettu, mutta nykyinen finanssikriisi on pulpauttanut esiin todellisen pokeritalouden vakavine lieveilmiöineen.

Valtioiden ylivelkaantuminen erityisesti euroalueella pakottaa vanhan integraatiokoulukunnan selkä seinää vasten. Samalla murentuu Jacques Delors'n Emu-unelma.

Hienon unelman mukaan Euroopan taloudet yhdentyisivät vähitellen kohti "Euroopan Yhdysvaltoja" ja kilpailukyky paranisi samalla. Käytännön toteutus ei ole vielä onnistunut. Toistaiseksi eurotaloudet ovat kaikkea muuta kuin homogeenisia.

Maastrichtin sopimuksessa lyötiin lukkoon periaate, jonka mukaan yli varojensa elävälle valtiolle ei anneta armoa. Poliittisista syistä periaatetta ei ole haluttu ottaa käyttöön.

EU:n ytimessä olevan Belgian iänikuisesta isosta julkisen talouden vajeesta onkin harpattu vielä holtittomampaan taloudenpitoon Etelä-Euroopan euromaissa.

EU:n valvontaelinten myöhäinen puuttuminen sääntöjen rikkomiseen ja poliittisen tahtotilan jäykkyys ovat johtaneet vakavaan kriisiin.

Kuplasta kärsivät yhä useammat: kyseiset reuna-alueiden eurovaltiot, miljardien tukipaketteja rahoittavat muut euromaat, luottoriskit kantavat pankit ja sijoittajat, jotka ostivat valtionlainoja maiden itsensä suosituksesta ja pankkien suosittamina.

Valtiolliset kulutusjuhlat ja eurounelmat ovat kääntyneet painajaisiksi. Niistä selviytyminen edellyttää hitaan joukkohirttäytymisen sijaan ripeitä ja rankkoja päätöksiä sekä kykyä kompromisseihin.

On selvää, että yhden tai edes parin vuosikymmenen hevoskuuri ei auta Kreikkaa ilman ihmeitä. Pehmeä velkajärjestely on markkinoilla jo aikaa sitten hinnoiteltu, ja yksityiset rahahanat ovat sulkeutuneet sijoittajien ja pankkien satojen miljardien menetysten myötä.

Jos Kreikka olisi yritys, se olisi jo haettu konkurssiin tai saneeraukseen. Näin olisi annettu uusi mahdollisuus ja rakennettu terveempi, kurinalaisempi pohja. Kreikan päästäminen "konkurssiin" olisi kaikessa karmeudessaan tervehdyttävä toimi.

Seuraukset ovat luonnollisesti mittavat, mutta toimenpiteet voi tehdä hallitustikin. Jopa EKP:n nähdään selviytyvän erityisasemansa vuoksi tappioistaan.

Lisäksi sekin mahdollisuus nähdään asiantuntijafoorumeissa, että Kreikka voisi ottaa oman valuuttansa väliaikaisesti käyttöön devalvaation toteuttamiseksi.

Loputtomalta näyttävän valtiollisen velkakierteen tukemisen sijaan euromaiden olisi jopa helpompaa tukea omia eurooppalaispankkeja syntyneiden luottotappioiden osittaiseksi kattamiseksi ja ennen kaikkea luottamuksen palauttamiseksi markkinoille.

Kriisimaat pitäisi lisäksi pakottaa omaisuutensa realisointiin tai omaisuuden käyttöön vakuutena.

Euroopan kohdistuvan paineen vaikutus Euroopan reuna-alueisiin ja siitä mahdollisesti syntyvään dominoefektiin täytyy varautua arvioimalla tarkkaan jatkosuunnitelmien realistisuus. Täytyy myös miettiä vaihtoehtoisia toimenpiteitä.

Nyt pelattavan europokerin sijaan tulisi avata silmät ja ratkaista tilanne kylmän rauhallisesti oikeilla ja hyvillä työvälineillä, vaikka se tuskallista olisikin.

http://www.hs.fi/verkkolehti/talous/artikkeli/Kasinotaloudesta+euromaiden+pokeritalouteen/1135266995485

Tuolla vain ei pelastettaisi yksityisten eikä eläkevakuutusyhtiöiden omaisuuksia. Nämä ovat niin nivoutuneet toisiinsa kuin sienirihmasto.

Mitkä olivatkaan ne kolme asiaa, jotka sieni-itiöt tarvitsevat kasvaakseen?

[tyhmyri]

Ja tässä on ratkaisu: Miksi lahjoittaisit ilmaista anna rahaa kansallisvaltiolle, kun voit antaa ne suoraan kansainvälisille pankkiireille!

Valtiot voisivat pääomittaa vaikeuksiin joutuneita pankkeja. Tuolloin valtioiden käsiin päätyisi mukavia siivuja noista liikepankeista ja hyvänä aikana ne osuudet voisi sitten myydä hyvällä voitolla. Ei olisi lahjoitusta, ei, vaan kyseessä olisi oikea markkinatalouteen kuuluva toimenpide. En käsitä miksi noin ei tehdä.

[Lalli IsoTalo]

Valtiot voisivat pääomittaa vaikeuksiin joutuneita pankkeja. Ei olisi lahjoitusta, ei, vaan kyseessä olisi oikea markkinatalouteen kuuluva toimenpide. En käsitä miksi noin ei tehdä.

Koska EU:n tavoite ei ole pankkien kansallistaminen, vaan kansallisomaisuuksien sosialisointi pankkiireille, vapaan markkinatalouden nimissä?

[mikkoellila]

Valtiot voisivat pääomittaa vaikeuksiin joutuneita pankkeja. Tuolloin valtioiden käsiin päätyisi mukavia siivuja noista liikepankeista ja hyvänä aikana ne osuudet voisi sitten myydä hyvällä voitolla. Ei olisi lahjoitusta, ei, vaan kyseessä olisi oikea markkinatalouteen kuuluva toimenpide.

Markkinatalouteen ei kuulu pankkien tai muiden yritysten valtiollinen omistaminen.

Markkinatalous perustuu yksityiseen omistusoikeuteen, klassisen marxilaisen määritelmän mukaan tuotantovälineiden yksityiseen omistukseen.

Yritysten ym. tuotantovälineiden valtiollinen omistus on sosialismia.

[ukkometso]

Kohta otsikkoon saa listä keski-euroopan maitakin;  Belgia ja Italia romahtaa jo ennen Espanjaa.  Jean-Claude Juncer  ainakin  jo varoittaa. Lisää maita joita  Perustulo-Paavokin saa  rahoittaa Suomen edun nimissä.  Eikös vassarit ollut äskettäin eri mieltä.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011061813914493_ul.shtml

[tyhmyri]

Valtiot voisivat pääomittaa vaikeuksiin joutuneita pankkeja. Tuolloin valtioiden käsiin päätyisi mukavia siivuja noista liikepankeista ja hyvänä aikana ne osuudet voisi sitten myydä hyvällä voitolla. Ei olisi lahjoitusta, ei, vaan kyseessä olisi oikea markkinatalouteen kuuluva toimenpide.

Markkinatalouteen ei kuulu pankkien tai muiden yritysten valtiollinen omistaminen.

Markkinatalous perustuu yksityiseen omistusoikeuteen, klassisen marxilaisen määritelmän mukaan tuotantovälineiden yksityiseen omistukseen.

Yritysten ym. tuotantovälineiden valtiollinen omistus on sosialismia.

Ettet vain sekoittaisi kapitalismin ja markkinatalouden toisiinsa?

Rehellisesti sanottuna en ymmärrä kommenttiasi. Ainoa mielekäs itselleni avautuva tulkinta on se, että tarkoitat vallitsevan ideologian estävän järkevän toiminnan. Sillä jos valtiot olisivat järkeviä, niin temppu hoidettaisiin juurikin pääomittamisen kautta.

[Lalli IsoTalo]

Valtiot voisivat pääomittaa vaikeuksiin joutuneita pankkeja.

Ne pankit, joita valtion kannattaisi pääomittaa, ei sitä tarvitse. Niitä pankkeja, jotka tarvitsevat pääomaa, ei kannata pääomittaa, koska niitä pitää pääomittaa, ts. ne ovat konkurssikypsiä.

Paskan myisivät. Vastuita sieltä lähinnä ostettaisiin. Muuten muutkin ostaisivat.

Valtion ostajilla myöskään ei ole tarpeeksi kokemusta liikepankkien analysoinnista, eikä analyysin pohjana oleviin lukuihin voisi kuitenkaan luottaa.

Saattaisi olla liiketaloudellisesti järkevää ostaa yrityksen määräysvalta, ja panna se konkurssipesä saman tien lihoiksi, mutta ei sekään ole valtion ydinosaamisaluetta, eikä se antaisi hyvää kuvaa valtiosta "työnantajana".

Noin nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että jos valtion sotkeutuu yritysten ostamiseen tai myyntiin, niin se yleensä tulee kalliiksi veronmaksajille.

Jos et pelaa, et voi hävitä.

[tyhmyri]

Valtion ostajilla myöskään ei ole tarpeeksi kokemusta liikepankkien analysoinnista, eikä analyysin pohjana oleviin lukuihin voisi kuitenkaan luottaa.

Saattaisi olla liiketaloudellisesti järkevää ostaa yrityksen määräysvalta, ja panna se konkurssipesä saman tien lihoiksi, mutta ei sekään ole valtion ydinosaamisaluetta, eikä se antaisi hyvää kuvaa valtiosta "työnantajana".

Noin nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että jos valtion sotkeutuu yritysten ostamiseen tai myyntiin, niin se yleensä tulee kalliiksi veronmaksajille.

Käsittääkseni muissa Pohjoismaissa pankkikriisi hoidettiin tavalla, jossa valtio ei jäänyt maksajaksi vaan sai jopa voittoa. Lisäksi kannattaa huomata, että jenkkilässä pankit ovat joutuneet maksamaan tukensa takaisin. Korkoineen. Ei ollenkaan paha diili valtion kannalta.

Eli empiria ei taida tukea näkemystäsi.

[Lalli IsoTalo]

Noin nyrkkisääntönä pitäisin sitä, että jos valtion sotkeutuu yritysten ostamiseen tai myyntiin, niin se yleensä tulee kalliiksi veronmaksajille.

... empiria ei taida tukea näkemystäsi.

Poikkeuksia nyrkkisääntöihin tietenkin löytyy, molempiin suuntiin.

En ole pääomasijoitustilastojen asiantuntija pankkialalla. Muistaakseni Suomessa veronmaksajat kuitenkin työnsivät tukea pankeille -- muodossa tai toisessa, ilmeisesti väärässä -- 60 miljardilla markalla. Silti KOPit, SYPit sun muut menivät kanttuvei.

Lyhyesti sanottuna, en luota virkamiestemme kykyyn toimia veronmaksajien eduksi EU-fiksatussa luovan kirjanpidon sääntelytaloudessa.

[citizen]

Sillä jos valtiot olisivat järkeviä, niin temppu hoidettaisiin juurikin pääomittamisen kautta.

Kupla on aivan liian suuri edes suoran pääomittamisen kautta pelastettavaksi. Zimbabwen kohtalo uhkaa...

[tyhmyri]

Sillä jos valtiot olisivat järkeviä, niin temppu hoidettaisiin juurikin pääomittamisen kautta.

Kupla on aivan liian suuri edes suoran pääomittamisen kautta pelastettavaksi. Zimbabwen kohtalo uhkaa...

Eurotalouksien toimintakyky on kuitenkin oleellisesti toinen kuin nykyisen mustan Rhodesian Zimbadwen talouden.

Valitettavasti vain tuolla aikaisemmin Lalli IsoTalon julkituoma epäilys virkamiestemme älyyn, kykyyn ja halukkuuteen pitää huolta Suomen eduista näissä kuvioissa taitaa olla sangen oleellinen argumentti. Valitettavasti, sillä omien pääomien prosenttivaade aikaansaisi sen, että todellinen tarve pääomittamiselle olisi yllättävän vähäinen verrattuna nykyiseen tuhlaukseen.

[Ano Nyymi]

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/06/1345809/nain-voit-ymmartaa-kreikka-kriisia-lainaatko-velkaiselle-naapurillesi-rahaa

Aika ala-arvoista aivopesua, nyt puhutaan jo lasten nälkiintymisestä

Miten rahan mättäminen ökyrikkaille pankkiireille oikeasti auttaa näitä kurjia kreikkalaislapsia?

Täytyy olla joko täysin aivoton ääliö tai patologinen valehtelija että voi tuollaisen satujutun kynäillä. Mutta ammatillisia huoriahan nuo toimittelijat nykyään tuntuvat olevan järjestään.

[Ano Nyymi]

Tuskin olisi Kiinan intresseissä, että USA jossain vaiheessa kaikki lainansa Kiinalle takaisin maksaisi. Lainaaminen/lainoittaminen kun on hyödyllistä molemmille osapuolille.

Mihin se kiinalainen krääsä sitten laivattaisiin jos ameriikan ihmemaan markkinat menisivät kiinni?
Kiinalaisia hyvätuloisia ei kuitenkaan ole edelleenkään ihan hirvittävää määrää...

Jossain vaiheessa se oman kansantalouden edun ajaminen alkaa taas kiinnostamaan amerikan oikeistoakin, kyse on vain siitä koska tuo tapahtuu. Vielä liian moni amerikan oikeistolainen kuvittelee nykyisen talouspolitiikan olevan amerikkalaisten etu, vaikka se on vain rikkaan eliitin etu, ja tietty kiinalaisten.

Hieman huvitti taannoin kun katselin dokkaria jostain amerikkalaisesta satamasta, sen suurin vientiartikkeli oli satamajehun mukaan tyhjien konttien kuskaus kiinaan 

[Octavius]

En tiedä.

Katainen kertoi toimittajille neuvottelemastaan Suomen lahjoittamasta Irlannin tukipaketin kokonaismäärästä.

Suomen vastuu on 500 miljoonaa euroa.

Kataisen lausunto hieman myöhemmin. Pari tuntia sen jälkeen summa tarkentui laskentateknistä syistä 740 miljoonaksi. Neljännesmiljardi suomalaisten verorahoja hävisi kuin tuhka tuulee parissa tunnissa. Summalla palkkaisi 8500 sairaanhoitajaa vuodeksi.

Venäjän talous on Hollannin kokoinen.

Katainen arvioi talousalueiden kokoja tehden 700 miljardin virheen. Virhe on 14 kertaa Suomen valtion budjetin kokoinen.

Olen haukkatarhan kukko.

Kataisen toteamus Brysselissä EU-maiden valtiovarainministerien kokouksen tauolla, jossa käytiin läpi myöhemmin romahtaneen Kreikan mahdollisia tukitoimia. Katainen myöntyi kaikkeen hänelle saneltuihin ehtoihin.

Nyt ratkaistaan, kumpi vie ja kumpi vikisee: markkinavoimat vai yhteiskunnallinen päätöksenteko. Tästä pitää kerta kaikkiaan tehdä selvä! Sunnuntaina otamme niskalenkin hallitsemattomista markkinavoimista!

Katainen ennen suomalaisten rahojen lahjoittamista kreikkalaisten leppoisiin eläkepäiviin alle 50-vuotiaina. Niskalenkki markkinavoimista -sloganista on tullut käsite. Sillä tarkoitetaan holtitonta ja päätöntä velkaantumista ja lopulta talouden romahtamista.

Katainen täytyy naulata seinään näistä lausunnoista. Meidän täytyy pelastaa tästä maasta kaikki se, mitä näiden hörökorvaisten nuorkauppakamareiden homppeleiden jättämistä raunioista jää jäljelle.

Voi olla, että kunnallisvaaleissa tavataan.

[tyhmyri]

Hieman huvitti taannoin kun katselin dokkaria jostain amerikkalaisesta satamasta, sen suurin vientiartikkeli oli satamajehun mukaan tyhjien konttien kuskaus kiinaan  

Minua ei huvita yhtään. Olen viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana nähnyt sen kun suuri osa tuotannollista suomalaista teollisuutta valuu muihin maihin. Konepajat, elektroniikka, paperi näin muutamia mainitakseni. Tällä vuosituhannella kato on vain kiihtynyt erityisesti vientiteollisuuden, jonka parhaiten tunnen, parissa.

Miten kukaan järkevä ihminen voi kuvitella meidän pärjäävän jos mitään vietävää ei ole? Harrastetulla talouspolitiikalla on ollut kammottavat vaikutukset. Yhden firman, Nokian, tähdenlento ilmeisesti loi harhan siitä, että monipuolista perusteollisuutta ei tarvita.

Valtion ja kuntien palkkalistoilla olevat virkamiehet äänestävät puolueita, jotka ajavat heidän etujaan. Mutta mistä saadaan rahat johtavassa asemassa olevien kokoomuslaisten virkamiesten palkkojen maksuun jos teollisuutta ei ole?

Vihreiden vaikeutta käsittää teollisuuden merkitystä en ihmettele. Heidän mielestään paperia saa kaupasta, maito on purkissa, sähkö tulee seinässä olevasta töpselistä ja tehtaat haisevat pahalta.

Ilman teollisuutta emme pysty maksamaan omia velkojamme. Puhumattakaan siitä, että maksaisimme kreikkalaisten velat, kuten lienee tarkoitus.

[Lalli IsoTalo]

http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/06/1345809/nain-voit-ymmartaa-kreikka-kriisia-lainaatko-velkaiselle-naapurillesi-rahaa
Aika ala-arvoista aivopesua, nyt puhutaan jo lasten nälkiintymisestä

Miten rahan mättäminen ökyrikkaille pankkiireille oikeasti auttaa näitä kurjia kreikkalaislapsia? Täytyy olla joko täysin aivoton ääliö tai patologinen valehtelija että voi tuollaisen satujutun kynäillä. Mutta ammatillisia huoriahan nuo toimittelijat nykyään tuntuvat olevan järjestään.

Mutta eivät kuitenkaan aivan kaikki, kuten Hurri.

For every one good journalist, there's ten or twenty who are corporate whores.

--http://www.urbandictionary.com/define.php?term=oil-whores

[Uuno Nuivanen]

Hieman huvitti taannoin kun katselin dokkaria jostain amerikkalaisesta satamasta, sen suurin vientiartikkeli oli satamajehun mukaan tyhjien konttien kuskaus kiinaan  

Minua ei huvita yhtään. Olen viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana nähnyt sen kun suuri osa tuotannollista suomalaista teollisuutta valuu muihin maihin. Konepajat, elektroniikka, paperi näin muutamia mainitakseni. Tällä vuosituhannella kato on vain kiihtynyt erityisesti vientiteollisuuden, jonka parhaiten tunnen, parissa.

Miten kukaan järkevä ihminen voi kuvitella meidän pärjäävän jos mitään vietävää ei ole? Harrastetulla talouspolitiikalla on ollut kammottavat vaikutukset. Yhden firman, Nokian, tähdenlento ilmeisesti loi harhan siitä, että monipuolista perusteollisuutta ei tarvita.

Valtion ja kuntien palkkalistoilla olevat virkamiehet äänestävät puolueita, jotka ajavat heidän etujaan. Mutta mistä saadaan rahat johtavassa asemassa olevien kokoomuslaisten virkamiesten palkkojen maksuun jos teollisuutta ei ole?

Vihreiden vaikeutta käsittää teollisuuden merkitystä en ihmettele. Heidän mielestään paperia saa kaupasta, maito on purkissa, sähkö tulee seinässä olevasta töpselistä ja tehtaat haisevat pahalta.

Ilman teollisuutta emme pysty maksamaan omia velkojamme. Puhumattakaan siitä, että maksaisimme kreikkalaisten velat, kuten lienee tarkoitus.

Tyhmyri ei valitettavasti ole nikkinsä väärti. 

[Octavius]

Hieman huvitti taannoin kun katselin dokkaria jostain amerikkalaisesta satamasta, sen suurin vientiartikkeli oli satamajehun mukaan tyhjien konttien kuskaus kiinaan  

Minua ei huvita yhtään. Olen viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana nähnyt sen kun suuri osa tuotannollista suomalaista teollisuutta valuu muihin maihin. Konepajat, elektroniikka, paperi näin muutamia mainitakseni. Tällä vuosituhannella kato on vain kiihtynyt erityisesti vientiteollisuuden, jonka parhaiten tunnen, parissa.

Miten kukaan järkevä ihminen voi kuvitella meidän pärjäävän jos mitään vietävää ei ole? Harrastetulla talouspolitiikalla on ollut kammottavat vaikutukset. Yhden firman, Nokian, tähdenlento ilmeisesti loi harhan siitä, että monipuolista perusteollisuutta ei tarvita.

Valtion ja kuntien palkkalistoilla olevat virkamiehet äänestävät puolueita, jotka ajavat heidän etujaan. Mutta mistä saadaan rahat johtavassa asemassa olevien kokoomuslaisten virkamiesten palkkojen maksuun jos teollisuutta ei ole?

Vihreiden vaikeutta käsittää teollisuuden merkitystä en ihmettele. Heidän mielestään paperia saa kaupasta, maito on purkissa, sähkö tulee seinässä olevasta töpselistä ja tehtaat haisevat pahalta.

Ilman teollisuutta emme pysty maksamaan omia velkojamme. Puhumattakaan siitä, että maksaisimme kreikkalaisten velat, kuten lienee tarkoitus.

Jos Sinua arvoisa nimimerkki tyhmyri voisi äänestää seuraavaksi pressaksi, niin saisit ääneni.

Voin allekirjoittaa kokemuksella kaikki sanasi, viestisi ja sen, mitä haluat kertoa.

Jos Sinua yhtään lohduttaa, niin et ole yksin. Et todellakaan.

[Nuivanlinna]

Ikääntyneen Suomi-neidon olisi pitänyt ymmärtää ettei hentoisen mummun paikat kestä viime vuosikymmenten hutsuilua Euroopan ytimessä!