WSJ sensuroi suuren osan eilen julkaisemastaan Soinin kirjoituksesta tänään!

[TheJ]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/miksi-soinin-wsj-kolumnia-muutettiin-yllattaen/art-1288388290376.html

[Masa76]

I have subscribed to this newspaper for over 20 years. I will not be renewing if I don't see Mr. Soini's letter reinstated in its original form.

Thanks to ZeroHedge and MarketTicker for speaking out about this censorship.

Enpä tuollaista kommenttia löytänyt mainitusta kommenttiosiosta (linkkiä seuraamalla), tai sitten olen huono etsimään. Vai sensuroidaanko nyt mielipiteetkin?

Kyllä se sieltä löytyy. Sijainti tällä hetkellä viimeisellä (8.) kommenttisivulla kirjoitettuna "9 hours ago".

[RP]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1327337/miksi-soinin-kolumnia-amerikkalaislehdessa-muokattiin-jalkikateen

[Nuivanlinna]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/05/1327337/miksi-soinin-kolumnia-amerikkalaislehdessa-muokattiin-jalkikateen

Moni epäilee, että kyse on lehden tekemästä sensuurista. Jotkut puolestaan epäilevät, että WSJ ryhtyi editoimaan Soinin kolumnia jälkikäteen suojautuakseen mahdollisilta pankeilta tulevilta kunnianloukkaussyytteiltä

Kyllä epäilen hesarointia!

[Jipatsu]

Eipä tainnu WSJ tietää, että se mikä joutuu nettiin, ei sieltä sitä enää koskaan saada pois.

[Lalli IsoTalo]

OFF Topic: kirje Talouselämän päätoimittajalle Halla-ahon äärikansallisesta solusta, ja päätoimittajan vastaus

I have subscribed to this newspaper for over 20 years. I will not be renewing if I don't see Mr. Soini's letter reinstated in its original form.

VIESTI

Subject: Re: TE 17/2011 - Timo Soini on hallituksen heikoin linkki
Päätoimittaja Ruokanen,

Paheksun Talouselämän numerossa 17/2011 (s.14 -15) olleen artikkelin " Timo Soini on hallituksen heikoin linkki" viimeistä kappaletta, jossa toimittaja Olli Ainola kirjoitti:

"Perussuomalaisessa ryhmässä on valmiina yltiökansallinen solu, Jussi Halla-ahon ja ainakin kolmen muun edustajan ryhmä."

Wikipedian mukaan tämän tyyppisissä asiayhteyksissä "solu" on perinteisesti viitannut terroristi-, sabotaasi-, rikollis- tai vakoilusoluun. Toimittaja Olli Ainola yrittää luoda mielleyhtymiä tavalla, joita en odottanut näkeväni  Talouselämän tyyppisessä laatulehdessä.

Ystävällisin terveisin,
X, tilaajanne vuodesta 1984 SEFEn kautta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Terrorist_cell


VASTAUS:
Hyvä X,

olen iloinen siitä, että olette kuulunut lehtemme tilaajiin jo 27 vuotta.

Olen tyytyväinen, että Talouselämä on mielestänne laatulehti. Sen parempaa tunnustusta ei tällä alalla voi saada.

On totta, että solu-ilmaisua käytetään usein kun kuvataan rikollisten järjestöjen organisaatiota. Termi kuuluu myös täysin laillisten ja kunniallisten organisaatioiden kuvaamiseen. Monet organisaatiot seurakunnista lähtien kutsuvat pieniä toimintaryhmiään soluiksi.

Solu on vakiintunut termi pienryhmille. Juuri tässä tarkoituksessa se oli Olli Ainolan artikkelissakin. Talouselämä ei missään nimessä halua luoda mielikuvaa, että demokratiaa kannattavan eduskuntapuolueen toiminta olisi miltään osin laitonta tai muuten paheksuttavaa.

Kiitän Teitä palautteestanne ja toivon, että emme petä odotuksianne seuraavan 27 vuoden aikana.

Ystävällisin terveisin

Reijo Ruokanen
Päätoimittaja
Talouselämä



JOHTOPÄÄTÖS

Kirjoittakaa vakiolehtienne mokuttaville päätoimittaille asialleen sävyyn paheuksuvia viestejä.

[Valafar]

Vaikuttaisi siltä, että WSJ pyrkii sensuurillaan vähentämään lukijoiden mahdollisia johtopäätöksiä siitä, että myös Yhdysvaltojen toimet pankkikriisin hoitamisen suhteen ovat menneet pieleen. Kenties joku korkea-arvoinen jenkki tajusi, että Timon EU-kritiikki voidaan tulkita myös USA-kritiikiksi.

[repo]

Vaikuttaisi siltä, että WSJ pyrkii sensuurillaan vähentämään lukijoiden mahdollisia johtopäätöksiä siitä, että myös Yhdysvaltojen toimet pankkikriisin hoitamisen suhteen ovat menneet pieleen. Kenties joku korkea-arvoinen jenkki tajusi, että Timon EU-kritiikki voidaan tulkita myös USA-kritiikiksi.

Veneenkeikutus on vain joidenkin etuoikeus.

Yksi mahdollisuus on, että alkuperäinen kirjoitus pääsi läpi kirjoitukselle suosiollisen vastaavan toimittajan siunaamana ja kirjoitukseen kriittisempi päätoimittaja heräsi siihen, kun kirjoituksen latausmäärät nostivat sen päätoimittajan huomion kohteeksi. Ehkä päätoimittajalla on vain työskentelytapa, että hän itse tarkastaa suuremman latausmäärän saaneet kirjoitukset ja ohjeistaa tämän perusteella vastaavaa toimittajaa. Tällä kertaa Soinin kirjoitus oli "too much" päätoimittajalle ja hän päätti ryhtyä, ehkä seurauksia tarkemmin ajattelematta, korjaamaan tilannetta editoimalla artikkelin.

Tilanne siis oli päätoimittajan kannalta se, että hän korjasi artikkelia torujen pelossa. Hänellä ei siis ollut henkilökohtaisen velkakuorman tmv. johdosta siviilirohkeutta puolustaa Soinin sananvapautta.

Jos tilanne oli tämä, uskoisin päätoimittajan tai editointipäätöksestä vastaavan vastaavan esitettyyn kritiikkiin kohtalaisen pian.

Edellinen ei tietenkään poissulje muita mahdollisuuksia.

[guest7001]

Lueskelin noita vastauksia viime yönä, ja niistäkin on todella suuri osa deletoitu. En usko, että edes Suomen Virallinen Propagandajulkaisu, Helsingin Sanomat, alentuisi moiseen.

Toisaalta HS ei koskaan edes julkaisi tuon tyylistä juttua.

[Maastamuuttaja]

OFF Topic: kirje Talouselämän päätoimittajalle Halla-ahon äärikansallisesta solusta, ja päätoimittajan vastaus

I have subscribed to this newspaper for over 20 years. I will not be renewing if I don't see Mr. Soini's letter reinstated in its original form.

VIESTI

Subject: Re: TE 17/2011 - Timo Soini on hallituksen heikoin linkki
Päätoimittaja Ruokanen,

Paheksun Talouselämän numerossa 17/2011 (s.14 -15) olleen artikkelin " Timo Soini on hallituksen heikoin linkki" viimeistä kappaletta, jossa toimittaja Olli Ainola kirjoitti:

"Perussuomalaisessa ryhmässä on valmiina yltiökansallinen solu, Jussi Halla-ahon ja ainakin kolmen muun edustajan ryhmä."

Wikipedian mukaan tämän tyyppisissä asiayhteyksissä "solu" on perinteisesti viitannut terroristi-, sabotaasi-, rikollis- tai vakoilusoluun. Toimittaja Olli Ainola yrittää luoda mielleyhtymiä tavalla, joita en odottanut näkeväni  Talouselämän tyyppisessä laatulehdessä.

Ystävällisin terveisin,
X, tilaajanne vuodesta 1984 SEFEn kautta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Terrorist_cell


VASTAUS:
Hyvä X,

olen iloinen siitä, että olette kuulunut lehtemme tilaajiin jo 27 vuotta.

Olen tyytyväinen, että Talouselämä on mielestänne laatulehti. Sen parempaa tunnustusta ei tällä alalla voi saada.

On totta, että solu-ilmaisua käytetään usein kun kuvataan rikollisten järjestöjen organisaatiota. Termi kuuluu myös täysin laillisten ja kunniallisten organisaatioiden kuvaamiseen. Monet organisaatiot seurakunnista lähtien kutsuvat pieniä toimintaryhmiään soluiksi.

Solu on vakiintunut termi pienryhmille. Juuri tässä tarkoituksessa se oli Olli Ainolan artikkelissakin. Talouselämä ei missään nimessä halua luoda mielikuvaa, että demokratiaa kannattavan eduskuntapuolueen toiminta olisi miltään osin laitonta tai muuten paheksuttavaa.

Kiitän Teitä palautteestanne ja toivon, että emme petä odotuksianne seuraavan 27 vuoden aikana.

Ystävällisin terveisin

Reijo Ruokanen
Päätoimittaja
Talouselämä



JOHTOPÄÄTÖS

Kirjoittakaa vakiolehtienne mokuttaville päätoimittaille asialleen sävyyn paheuksuvia viestejä.

Miksei sitten käytetty sanontaa "yltiökansallinen ja demokratiaa kannattava" solu? jne.?

[thinkingmind]

Hesari kirjoittaa kuinka Soinin kirjoitus on WSJ:n kuukauden ja viikon luetuin kirjoitus mutta EI mainitse mitään siitä että WSJ poisti kirjoituksesta suuria osia jotka sisälsivät eniten kritiikkiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuehdotuksia ongelmiin.



http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Timo+Soinin+mielipide+euromaiden+tuesta+The+Wall+Street+Journalin+luetuin+juttu/1135266067511/?cmp=tm_etu_uusimmat_uutiset

[ttw]

Nyt on tullut vastaus, tosin ei kovin uskottava

Sensuroitiinko Timo Soini? – Näin vastaa Wall Street Journal

Tässä Wall Street Journalin Uudelle Suomelle lähettämä viesti kokonaisuudessaan:

"We cut the longer op-ed that ran in Europe for a U.S. audience, which we do routinely. The message and tone of the piece did not change.

The piece changed on the Web because the U.S. version was substituted in for Europe's version (that was posted first) - a substitution that has also been our practice.

Anything else is just a conspiracy theory."

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/112020-sensuroitiinko-timo-soini-%E2%80%93-nain-vastaa-wall-street-journal

[HansGruber]

Anything else is just a conspiracy theory.

Toi alkaa olla samaa luokkaa nykyään mitä on natsikortit ja vastaavat.

[Kuli]

Anything else is just a conspiracy theory.

Toi alkaa olla samaa luokkaa nykyään mitä on natsikortit ja vastaavat.

Folihattu on kortti siinä missä natsikin. Tarkoituksena on lopettaa debatti.

[KalleK]

Taas on joillain foliopipot viritetty niin kireälle, ettei veri kierrä enää päässä.

Mielestäni WSJ on toiminut ihan normaalikäytännön mukaisesti. Kaikki tietämäni lehdet muokkaavat kirjoituksia ja siihen heillä on myös täysi oikeus. Tuosta Soinin kirjoituksesta ei ollut saksittu mitään oleellista, kansainvälistä lukijakuntaa kiinnostavaa, pois. Tärkein tuli esille jopa selkeämmin kuin alkuperäisessä versiossa.

Mikäli WSJ olisi millään lailla puolueellinen, he eivät olisi julkaisseet Soinin kirjoitusta lainkaan.

Muuten: mielettömän hieno kirjoitus Soinilta, täyden kympin suoritus!!! Tämmöistä lisää! Juuri tällaista ja tämäntasoista tavaraa näkisin mieluusti (toivottavasti joskus päivänvalon näkevässä) Homma/PS-lehdessä.

[Kuli]

Taas on joillain foliopipot viritetty niin kireälle, ettei veri kierrä enää päässä.

Mielestäni WSJ on toiminut ihan normaalikäytännön mukaisesti. Kaikki tietämäni lehdet muokkaavat kirjoituksia ja siihen heillä on myös täysi oikeus. Tuosta Soinin kirjoituksesta ei ollut saksittu mitään oleellista, kansainvälistä lukijakuntaa kiinnostavaa, pois. Tärkein tuli esille jopa selkeämmin kuin alkuperäisessä versiossa.

Mikäli WSJ olisi millään lailla puolueellinen, he eivät olisi julkaisseet Soinin kirjoitusta lainkaan.

Muuten: mielettömän hieno kirjoitus Soinilta, täyden kympin suoritus!!! Tämmöistä lisää! Juuri tällaista ja tämäntasoista tavaraa näkisin mieluusti (toivottavasti joskus päivänvalon näkevässä) Homma/PS-lehdessä.

Älä käytä foliopipokorttia väärin, se tulee kääntymään itseään vastaan samoin kuin ylenpalttinen rasistikortin viljely. Kaikki kyseenalaistaminen ei ole foliopipoisuutta vaan tervettä spekulointia.

[repo]

Taas on joillain foliopipot viritetty niin kireälle, ettei veri kierrä enää päässä.

Kärjekäs näkemys.

Mielestäni WSJ on toiminut ihan normaalikäytännön mukaisesti. Kaikki tietämäni lehdet muokkaavat kirjoituksia ja siihen heillä on myös täysi oikeus.

Poikkeuksellista on, että julkaisivat kirjoituksen ensin editoimatta. Se tiedetään yleisesti, että media editoi mielipidekirjoituksia. Editointi saa välillä hyvin kyseenalaisia piirteitä, mitä ei pidetä kovin hyväksyttävänä kirjoittajan esityksen kannalta, esim. kirjoituksesta häviää kirjoittajan henkilökohtainen ilmaisutyyli. Todisteena voi pitää blogien ja muiden sensuroimattomien, eikun editoimattomien, Internet-medioiden suosiota. Käsittääkseni editointi tarkoittaa kieliopin ja luettavuuden tarkistusta, joista jälkimmäinen antaa editoijalle kyseenalaisen suuret mahdollisuudet muuttaa kirjoitusta.

Tuosta Soinin kirjoituksesta ei ollut saksittu mitään oleellista, kansainvälistä lukijakuntaa kiinnostavaa, pois. Tärkein tuli esille jopa selkeämmin kuin alkuperäisessä versiossa.

Se on sinun mielipide. Minä pidin alkuperäisestä. Se oli jotenkin enemmän Soinin  kirjoitus: iskevämpi, enemmän särmää ja vähemmän ympäripöyreän sovitteleva. Editointi teki kirjoituksesta varmaan enemmän WSJ:n kirjoituksen.

Mikäli WSJ olisi millään lailla puolueellinen, he eivät olisi julkaisseet Soinin kirjoitusta lainkaan.

Luonnollisesti koko tapausta ei olisi tällöin tapahtunut eikä tapausta pidettäisi todisteena siitä, että kirjoitus ei miellyttänyt jotain tahoa. Taho olkoon vaikka tekstin editoinut toimittaja. Ymmärräthän eron näytön ja näyttämättömyyden välillä myös puoluellisuuden todistamisessa.

Muuten: mielettömän hieno kirjoitus Soinilta, täyden kympin suoritus!!! Tämmöistä lisää! Juuri tällaista ja tämäntasoista tavaraa näkisin mieluusti (toivottavasti joskus päivänvalon näkevässä) Homma/PS-lehdessä.

Samaa mieltä kirjoituksesta. Kirjoitus varmasti teki tehtävänsä enemmän kuin riittävästi. Toivottavasti terävät ja hyvät kirjoittajat, kuten Halla-aho ja ketä liene oli Soinin itsensä lisäksi Soinin WSJ-mielipiteen takana, jatkavat kykyjensä hyödyntämistä.

[Nikolas]

Lisäksi lopusta oli leikattu yksi sana, "subsidiarity". Tämä on selvästi EU:lle punainen vaate. Tämän edaus pois todistaa mielestäni suoraan että kyse ei ole lyhennelmästä vaan jutun viestin muokkaamisesta "sopivammaksi".

Euroopan unionissa subsidiariteetti eli toissijaisuusperiaate tarkoittaa sitä että myrkkyyn on lisätty lusikallinen sokeria jotta myrkky on helpompi juoda.

Subsidiariteettiperiaatteen, joka tunnetaan myös nimellä toissijaisuusperiaate, mukaan unioni voi ryhtyä toimenpiteisiin vain jos se pystyy saavuttamaan asetetut tavoitteet tehokkaammin kuin jäsenvaltiot, tai jos jäsenvaltioiden omat toimet eivät ole riittäviä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näitä kriteereitä on kutsuttu myös tarpeellisuustestiksi. Subsidiariteettiperiaate pyrkii takaamaan, että kaikki vallankäyttö ei tapahdu unionin tasolla vaan, että myös kansallisella ja paikallisella tasolla voidaan tehdä unionin tavoitteita edistäviä toimenpiteitä.
Unionin toimivalta on jaettu kolmeen tasoon: unionin yksinomainen toimivalta, unionin ja jäsenvaltioiden kesken jaettu toimivalta, ja unionin kansallisia toimia tukeva toimivalta. Subsidiariteettiperiaate määrittää, milloin unioni voi ryhtyä toimenpiteisiin asiassa joka lukeutuu jaetun toimivallan alaan. Subsidiariteettiperiaate liittyy läheisesti suhteellisuusperiaatteeseen, joka määrittää, minkälaisiin toimenpiteisiin unioni voi ryhtyä, silloin kun sillä on toimivalta asiassa.

Subsidiariteettiperiaate otettiin ensimmäisen kerran osaksi perussopimusta Maastrichtin sopimuksella vuonna 1992. Nykyään periaatteesta säädetään SEU 5(3) artiklassa. Lissabonin sopimuksessa subsidiariteettiperiaatteen merkitystä pyrittiin lisäämään ja sopimukseen liitettiin kaksi lisäpöytäkirjaa, joiden on tarkoitus selkeyttää periaatteen sisältöä ja toimintaa. Kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehty pöytäkirja (N:o 1) määrittää miten jäsenvaltioiden kansanedustuslaitokset voivat osallistua periaatteen noudattamisen valvontaan unionin lainsäädäntötyössä ja Toissijaisuus ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehty pöytäkirja (N:o 2) määrittää, miten periaatteen huomioimisen tulisi käytännössä tapahtua ja miten ensimmäisen pöytäkirjan mukaiset menettelyt tulisi toteuttaa.
Subsidiariteettiperiaatteen noudattamista valvotaan eri tavoin. Kaikkiin komission lainsäädäntöehdotuksiin tulee sisältyä kannanotto siitä, noudattaako ehdotus subsidiariteettiperiaatetta. Jäsenvaltioiden parlamenteilla on mahdollisuus tehdä huomautus siitä, noudattaako lainsäädäntöhanke subsidiariteettiperiaatetta. SEUT 263 artiklan mukaisesti unionin lainsäädäntötoimen laillisuus voidaan saattaa Euroopan unionin tuomioistuimen arvioitavaksi. Tuomioistuimen arviointia subsidiariteettiperiaatteen noudattamisesta on kritisoitu sisällöllisesti heikoksi, eikä tuomioistuin ole vielä todennut yhdenkään ehdotuksen olleen periaatteen vastainen. Tämän takia subsidiariteettiperiaatetta ei ole nähty toimivana oikeudellisena instrumenttina, mutta Lissabonin sopimuksen tuomien muutosten myötä se voi olla toimiva poliittinen instrumentti.

Lähde: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:subsidiariteettiperiaate