2010-09-26 HS: Ei mikään onnela

[foobar]

No ei minusta tulisi pyrkiäkään siihen että viiden miljoonan maassa olisi parhaat yliopistot, riittäisi että ne olisivat hyviä ja mahdollisimman moni halukas suomalainen niihin pääsisi. Huippuyliopistoihin ulkomaille haluaville voisi valtio lainata rahaa, niistä valmistuneillahan taitaa olla hyvät tulot joten takaisinmaksussa ei olisi ongelmia, keskinkertaisethan taitaa olla ilmaisia ainakin euroopassa joten niihin pääsevät lainaamattakin.

Ei tietenkään itseisarvona pidä olla pelkkä parhaus jollakin listalla, mutta mikäli halutaan huippulahjakkuuksien opiskelevan Suomessa ja sitä kautta edes hiukan todennäköisemmin työllistyvän Suomeen, niin tuolla asialla on merkitystä.

Isompi ongelma lienee se, että Suomessa voi roikkua liki ikuisuusopiskelijana (vrt. nämä kaikki eri tieteiden yo:t) kun taas monissa maissa yliopistoon pääsee helposti opiskelemaan, mutta ellei tulosta synny niin sieltä lentää vielä helpommin ulos. Tämä olisi selkeästi parempi tapa.

Ilmeisesti jotkut tottuu siihen "opiskeluun" ja on mukava kun saa nukkua aamulla pitkään eikä tarvii mennä töihin.

Ikuisuuskorkeakouluopiskelijana sanoisin, että sitäkin ongelmaa osataan paisutella, vaikka toki osittain suoritetuista opinnoista jää osaamispuolelle joskus aukkoja. Itse tutkinnolla ei kuitenkaan pitäisi olla mitään merkitystä vaan sillä, mitä osaa ja mitä pystyy tekemään tämän koulutuksen ansiosta. Tutkinto voi olla vain tietyntyyppinen minimilaatukriteeri, jota toki monilla aloilla käytetäänkin.

Itse olen kieltämättä ollut "opiskelijana" niin pitkään, että kohta voisivat opintojen alussa tehdyt lapset mennä yliopistoon jos niitä olisi tehnyt. Mutta toisaalta; olen opiskellut aktiivisesti noin kolme vuotta ja lopun aikaa tehnyt täysipäiväisesti oman alani töitä. Jos olen yhteiskunnalle riippakivi, luulen että vikaa on enemmän siellä prosesseissa kuin omassa toiminnassani.

Toki eri mieltäkin saa asiasta olla, mutta ainakin konkreettisesti itse saamani korkeakoulun opetusresurssit olen veroissa maksanut takaisin jo muutamaan kertaan. Siitä edeltävästä perus- ja lukiokoulutuksesta voi sitten ehkä olla eri mieltä, mutta vaatiiko joku näiden koulujen vuosimääräistä lyhentämistä? Niissä kuitenkin jokaista oppilasta kohden on yksi henkilö fyysisesti läsnä noin kahdeksan tuntia päivässä paljon korkeakoulujen peruskurssiryhmiä pienemmissä ryhmissä, kaksitoista vuotta per oppilas.

[Luotsi]

Ihan älytön tarina

Kotimaassaan vauraasti elävä kemianopettaja tulee Suomeen opiskelemaan tietotekniikkaa (hyöty oli mikä?), ja yllättäen rahaa ei ole penninjeniä.

Pravda ei asiaa kerro (kun ei osannut kysyä), mutta epäilen Davidin lisäksi olevan prinssi-faarao, jota nyt siis Suomessa törkeän nuivasti kohdellaan.

[Lemmy]

Minusta tuossa artikkelissa ei paneuduttu ongelman syihin. Korkeintaan viitattiin siihen, että "David" oli tyhmä ja "luuli". Ei paneuduttu siihen, miksi David, joka nyt yliopistonkäyneenä kemianopettajana ei luulisi uskovan ihan joka asiaan, oli siinä kuvitelmassa, että "pienen suomalaiskaupungin ympärillä on länsimaan vauraat työmarkkinat". Kenen vastuulla on, että "David":eille uskotellaan pienten suomalaiskaupunkien ympärillä olevan työmarkkinoita? Kuka on vastuussa siitä, että maailmalla valehdellaa Suomen tarvitsevan joitain työntekijöitä kun ilmiselvästi näin ei ole! Ja viimeksi, kuka vastaa siitä, että pienten suomalaiskaupunkien ympärillä ei ole länsimaan vauraita työmarkkinoita? Huutava orjatyövoimapula korkeintaan.

[_w_]

Minusta tuossa artikkelissa ei paneuduttu ongelman syihin. Korkeintaan viitattiin siihen, että "David" oli tyhmä ja "luuli". Ei paneuduttu siihen, miksi David, joka nyt yliopistonkäyneenä kemianopettajana ei luulisi uskovan ihan joka asiaan, oli siinä kuvitelmassa, että "pienen suomalaiskaupungin ympärillä on länsimaan vauraat työmarkkinat". Kenen vastuulla on, että "David":eille uskotellaan pienten suomalaiskaupunkien ympärillä olevan työmarkkinoita? Kuka on vastuussa siitä, että maailmalla valehdellaa Suomen tarvitsevan joitain työntekijöitä kun ilmiselvästi näin ei ole! Ja viimeksi, kuka vastaa siitä, että pienten suomalaiskaupunkien ympärillä ei ole länsimaan vauraita työmarkkinoita? Huutava orjatyövoimapula korkeintaan.

Eikös muuten näistä matikan ja kemian opettajista ollut lehtien mukaan pulaa joitain vuosia sitten? Jos yhä on, miksei opetellut kieltä, opettanut samalla kun opiskelee omaa ainettaan. Jos yliopiston on käynyt, miksei opiskellut omaa alaansa yliopistossa amk:n sijaan. Vai olisiko tehtävä johtopäätös että koko artikkeli on sitä itseään. David on olemassa, nimi on kumminkin Mohammed, koulutokari ostettu kolmella taalalla, kieltäkään ei ole oppinut eikä mitään muutakaan mutta pientä liiketoimintaa on ollut liittyen nautintoaineiden maahantuontiin.

[foobar]

Minusta tuossa artikkelissa ei paneuduttu ongelman syihin. Korkeintaan viitattiin siihen, että "David" oli tyhmä ja "luuli". Ei paneuduttu siihen, miksi David, joka nyt yliopistonkäyneenä kemianopettajana ei luulisi uskovan ihan joka asiaan, oli siinä kuvitelmassa, että "pienen suomalaiskaupungin ympärillä on länsimaan vauraat työmarkkinat". Kenen vastuulla on, että "David":eille uskotellaan pienten suomalaiskaupunkien ympärillä olevan työmarkkinoita? Kuka on vastuussa siitä, että maailmalla valehdellaa Suomen tarvitsevan joitain työntekijöitä kun ilmiselvästi näin ei ole! Ja viimeksi, kuka vastaa siitä, että pienten suomalaiskaupunkien ympärillä ei ole länsimaan vauraita työmarkkinoita? Huutava orjatyövoimapula korkeintaan.

Sellainen mielikuva on jäänyt, että ammattikorkeakoulujen itsekehu on täysin irti realiteeteista, ja tilanne on epäilemättä vielä enemmän tällainen kun houkutellaan opiskelijoita maista joissa kenelläkään ei kertakaikkiaan voi olla realistista kuvaa jonkin Suomen takahikiän AMK:n tai sitä ympäröivän alueen todellisesta tilanteesta.

Enitenhän tässä ihmetyttää se, miksi valtio ja kunnat tällaisia organisaatioita näin avokätisesti rahoittavat, eivätkä suitsi niiden mahdollisuuksia esim. ulkomaisten opiskelijoiden ottamisen suhteen. Epäilen syyksi sitä, että epäkohtien (lähes koko AMK-järjestelmä itsessään) myöntäminen olisi kuolettava isku monelle poliitikolle ja urabyrokraatille, varsinkin kunta-/kuntayhtymätasolla. Siksi ei kertakaikkiaan voida tehdä jotain, joka veronmaksajille vastuullisen rahankäytön kannalta olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten.

[antero]

Toimimaton järjestelmä pitää purkaa. Ei se sen vaikeampaa ole.

Ja jos välttämättä halutaan kouluttaa kehitysmaiden ihmisiä, niin viedään suomalainen oppilaitos kehitysmaahan. Ei se sen vaikeampaa ole.

Itse näkisin koulutuksen ainoana järkevänä kehitysavun muotona.
Mikrolaina siihen päälle.
Ja loppu onkin ihmisestä itsestään kiinni.

[Kaptah]

Tässä juuri olen antanut pientä tukiopetusta eräälle Turun AMK:ssa opiskelevalle. Perustana on heikohkosti käyty ammattikoulu täysin eri alalta. Nyt sitten ollaan aivan helisemässä esimerkiksi matematiikan kanssa, kun tiedot ovat samaa luokkaa kuin keskiverto yhdeksäsluokkalaisella. Ero tämän henkilön taidoissa ja sillä, mistä tuolla aloitetaan opiskelu, on valtava. (edit:motivaatio ja yritys on kohdallaan, mutta tasoero on aivan valtava)

Ei tällainen ole kenenkään etu. Tuonnekin otetaan sisään opiskelijoita, joilla ei ole mitään edellytyksiä pärjätä opinnoissa. Ei minusta vika ole siinä ihmisessä, joka haluaa opiskella (tässä tapauksessa erittäin yleishyödyllistä ja oikeaa alaa), vaan siinä oppilaitoksessa, joka haalii opiskelijoita sisään täysin riippumatta siitä, onko heillä mitään edellytyksiä pärjätä opinnoissaan.

[Femakko]

Oikeastaan hänellä olisi pitänyt olla oleskelulupasäädösten mukaan 6 000 euroa pankkitilillä. Sellaisen säästäminen ei kuitenkaan ollut mahdollista edes hyvin toimeentulevalle virkamiesperheelle, joten David oli tehnyt niin kuin köyhien maiden opiskelijat usein tekevät: lainasi rahat väliaikaisesti tilille. Siksi tässä jutussa ei kerrota Davidin oikeaa nimeä eikä opiskelupaikkaa. Kahdessa kuukaudessa rahat alkoivat loppua, ja David lähti epätoivoissaan Helsinkiin

Siis 6000€ oli kuitenkin saatu jostain - ja kahdessa (2) kuukaudessa humppastu diskoiluun??

Luultavasti rahat eivät kuluneet diskoiluun vaan laina piti maksaa takaisin, mutta työtä Davidin yllätykseksi ei löytynytkään, jolloin lainarahat olivat poissa eikä uutta rahaa ollut tullut tilalle.

Kuusi huonetta ja korkea asema piikayhteiskunnassa mutta 6000 euroa piti lainata??

Piikayhteiskunnassahan jollain 1500 eurolla saa jo luksuselintason. Ei siis mitenkään kummallista.

[Vera]

Toisekseen lähes kaikille tietämilleni ulkomaalaisopiskelijoille kielitaitovaatimus on tullut täytenä yllätyksenä: yliopistot ja varsinkaan amk:t eivät sitä mainosta. Puutteellinen kielitaito on varmasti hyvin iso syy työllisyys- ja rahavaikeuksiin, varsinkin kun verrattuna kielitaitoisiin suomalaisiin ulkomaalaisilla ei ole opinto- tai asuntotukea pehmentämässä taloustilannetta.

Osittain tämä johtuu siitä että monissa suomalaisissa korkeakouluissa kielitaitovaatimus on aivan uusi juttu: esim. silloin kun itse opiskelin Helsingin yliopistossa (valmistuin 10 vuotta sitten) sinne tosiaankin pääsi osaamatta suomea tai ruotsia, ja ainakin tietojenkäsittelytieteestä pystyi valmistumaankin osaamatta suomea tai ruotsia.

En tosiaankaan keksi sille olettamukselle että kielivaatimuksia ei ole mitään muuta syytä. Päinvastoin, minusta tuntuu että yleensä ihmiset olettavat että kielivaatimuuksia on, ellei niille ole sanottu muuta.

[Femakko]

Toisekseen lähes kaikille tietämilleni ulkomaalaisopiskelijoille kielitaitovaatimus on tullut täytenä yllätyksenä: yliopistot ja varsinkaan amk:t eivät sitä mainosta. Puutteellinen kielitaito on varmasti hyvin iso syy työllisyys- ja rahavaikeuksiin, varsinkin kun verrattuna kielitaitoisiin suomalaisiin ulkomaalaisilla ei ole opinto- tai asuntotukea pehmentämässä taloustilannetta.

Osittain tämä johtuu siitä että monissa suomalaisissa korkeakouluissa kielitaitovaatimus on aivan uusi juttu: esim. silloin kun itse opiskelin Helsingin yliopistossa (valmistuin 10 vuotta sitten) sinne tosiaankin pääsi osaamatta suomea tai ruotsia, ja ainakin tietojenkäsittelytieteestä pystyi valmistumaankin osaamatta suomea tai ruotsia.

Tarkennan itseäni: tarkoitin kielitaitovaatimuksella nimenomaan työelämää. Opiskellahan voi aivan hyvin englanniksikin. Mutta ihmeen paljon ulkomaalaiset opiskelijat tuntuvat olettavan, että englanti riittää työelämässä.

[Vera]

Tarkennan itseäni: tarkoitin kielitaitovaatimuksella nimenomaan työelämää. Opiskellahan voi aivan hyvin englanniksikin. Mutta ihmeen paljon ulkomaalaiset opiskelijat tuntuvat olettavan, että englanti riittää työelämässä.

Sitten ehkä kyse on tyhmyydestä? Minkä alojen opiskelijat ovat kyseessä?

Luulen että esim. IT-alalla kyse voi olla siitä että siellähän on töissä paljonkin ihmisiä jotka osaavat vain englantia, opiskelijat tietävät sen mutta eivät tajua kuinka paljon helpompaa työn hankkiminen on jos osaa myös suomea.

Tätä vahinkoa pistetään kiertämään aika laajasti: maahanmuuttajafoorumit ovat täynnä tyyppejä jotka neuvovat muille että suomen kieli on ihan turha taito työnsaannin kannalta.

[nuiseva]

Ongelma johtuu siitä, että valtionosuusjärjestelmä antaa rahoitusta lähinnä opiskelijamäärän mukaan. Monissa ammattikorkeakouluissa taas on vaikeuksia saada kaikkia linjoja täyteen, joten täysin looginen reaktio on, että opiskelijoita haetaan vaikka ulkomailta.

Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

Tässä huomataan väärän mittarin ongelma. Mittarina parempi olisikin vaikka valmistuneiden määrä suhteessa ja aloittaneisiin ja lisäksi valmistuneista suhdeluku siitä, moniko on työllistynyt vuoden sisällä valmistumisestaan. Voisi tulla oppilaitoksiin intoa kouluttaa nuorista työntekijöitä.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Siinä mielessä on hyvä, että yleisesti tiedetystä käytännöstä rahojen kanssa kirjoitetaan. Järjestelmä on huono ja sen väärinkäyttäjät kärsivät siitä lopulta itsekin, jos eivät keksi vaihtoehtoisia tulonlähteitä.

En ole lukenut paperiversiota, mutta tässä hieman tällaista yksinkertaistettua spekulaatiota "Davidista" (jonka lähtömaakin on saatettu muuttaa tunnistamisen estämiseksi) ja kommenttia aikaisempiin viesteihin:

- Kuuden huoneen talo voi olla Davidin vanhempien ja siellä asuu ehkä suurikin perhe. Mutta vaikka se olisi hänen omansa, se voi olla vaatimaton ainakin meidän mittapuumme mukaan ja sijaita halvalla alueella. Jos David toimi opettajana maaseudulla, kyseessä saattoi olla myös työsuhdeasunto. Ne etiopialaiset, jotka asuvat tällaisissa taloissa, saattavat tullakin toimeen omilla rahoillaan Suomessa. Afrikkalainen ylempi keskiluokka ja yläluokka suuntautuu kuitenkin pääasiassa muualle opiskelemaan.

- Kotiapulaisten palkkaamisessa ei missään Afrikan maassa ole mitään erikoista. Apulaisen päiväpalkka on hyvin alhainen.

- Davidin asema on ollut etuoikeutettu omassa maassaan, joskaan ei niin etuoikeutettu, ettei Suomi olisi tuntunut houkuttelevalta.

- Julkisen sektorin palkat ovat Etiopiassa huonot. Parista sadasta eurosta kuussa on vaikea säästää kuutta tonnia. (Sellaista summaa ei ole kaikilla suomalaisillakaan vanhemmilla kerralla annettavaksi lasten opiskelun tukemiseksi.)

- Etiopiassa on muitakin kuin taloudellisia ongelmia, joiden takia korkeasti koulutettu väki vuotaa ulkomaille. Paras aines otetaan avosylin vastaan eräissä maissa, joissa on tarjolla töitä akateemisesti koulutetuille.

- David tuskin haluaa olla secondary schoolin opettajana koko elämäänsä. Hänellä ei myöskään liene ambitioita kemian alalla, vaan hän todennäköisesti suunnittelee rahakkaampaa työtä IT-alalla. Muuten hän olisi hakeutunut opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon.

- Jos Davidilla olisi kemian alalla jotain erityisosaamista, hän todennäköisesti olisi työskennellyt yksityisellä sektorilla ja jossain kansainvälisessä firmassa. Hänellä olisi ollut kohtuullinen palkka eikä hän olisi halunnut vaihtaa alaa.

- Toisaalta Davidin tutkinto afrikkalaisesta yliopistosta saattaa sisällöllisesti olla niin huono, ettei siltä pohjalta edes pärjäisi suomalaisessa yliopistossa.

- On tietysti myös mahdollista, että David suunnittelee Suomesta hankkimansa koulutuksen yhdistämistä mahdolliseen aiempaan osaamiseensa ja kokemukseensa.

- Suomalaiset palkat kuulostavat etiopialaisesta huimilta. Huonostikin palkattu työ ilmaiseksi hankitun koulutuksen ohella kohentaisi Davidin sosiaalista asemaa kotimaassa huomattavasti.

- Harva afrikkalainen ymmärtää, miten kallista eläminen Suomessa on, tai sivuuttaa kysymyksen. Täällä jo oleskelevat saattavat antaa väärän kuvan, koska eivät kehtaa kertoa totuutta tilanteestaan. Moni myös suunnittelee kitkuttelevansa puurolla ja asuvansa jonkun siivellä.

- Koska suomalaisia hämätty kierrättämällä rahaa, voi olla syntynyt käsitys, että Suomessa onnistuu muunkinlainen laittomuus, kuten pimeä työnteko. Pimeätkin työmarkkinat ovat kuitenkin rajalliset ja sielläkin saatetaan yllättäen tarvita suomen kieltä. Kielen opiskeleminen puolestaan on oletettua työläämpää.

- Jopa työttömyydestä huolimatta elintaso voi Suomessa olla paljon korkeampi kuin kotimaassa. Lisäksi mahdollisuus päästä nauttimaan suomalaisesta sosiaaliturvasta kiinnostaa monia. Usein käykin niin, että paluu kotimaahan ei syystä tai toisesta muutaman vuoden jälkeen enää houkuttele. Lyhyen ja pitkän tähtäyksen projekteissa auttaa muun muassa seurustelusuhde ja/tai avioliitto suomalaisen kanssa.

- Monella opiskelijana Suomeen tulleella kehitysmaalaisella on vuosia hyvin vaikeaa, mutta paluu kotiin voisi useasta syystä olla vielä vaikeampaa. Davidin kohdalla tilanne lienee se, että hänellä ei ole rahaa edes paluulippuun. Jollakin tavalla hän todennäköisesti järjestää asiansa ja pysyy Suomessa. Muutaman vuoden kuluttua hän luultavasti on jo niin vieraantunut kotimaastaan, että käy siellä korkeintaan vierailemassa.

[TJK]

Tässä huomataan väärän mittarin ongelma. Mittarina parempi olisikin vaikka valmistuneiden määrä suhteessa ja aloittaneisiin ja lisäksi valmistuneista suhdeluku siitä, moniko on työllistynyt vuoden sisällä valmistumisestaan. Voisi tulla oppilaitoksiin intoa kouluttaa nuorista työntekijöitä.

Kyllä opetusministeriöllä on käytössä tuloksellisuuseränsä, joissa sellaiset mittarit huomioidaan. Niiden painoarvon lisäämisestä voidaan tietysti keskustella, mutta ulkomaalaisten opiskelujen kustantamisesta pitäisi siltikin päättää mielestäni erikseen. Siitäpä yksi vaaliteema...

[Maastamuuttaja]

"Master of Chemistry, University of Ruritania". Hyvä tutkinto baaritiskille Bloody Maryja sekoittelemaan. Kannattaa silti mitata pullonpohjat työpäivän jälkeen.

[Mika.H]

Suomen koulutusjärjestelmä on täysin perseellään. .....

edit:lipsahtipa off-topiciksi. Modet voivat vaikka siirtää omaksi avauksekseen, jos siltä tuntuu. Asia on kuitenkin mielestäni varsin tärkeä.

10 pistettä ja papukaijamerkki. täysin samaa mieltä kaikesta!!!

harvinaista?!

[Koskela Suomesta]

Tarkennan itseäni: tarkoitin kielitaitovaatimuksella nimenomaan työelämää. Opiskellahan voi aivan hyvin englanniksikin. Mutta ihmeen paljon ulkomaalaiset opiskelijat tuntuvat olettavan, että englanti riittää työelämässä.

Sitten ehkä kyse on tyhmyydestä? Minkä alojen opiskelijat ovat kyseessä?

Luulen että esim. IT-alalla kyse voi olla siitä että siellähän on töissä paljonkin ihmisiä jotka osaavat vain englantia, opiskelijat tietävät sen mutta eivät tajua kuinka paljon helpompaa työn hankkiminen on jos osaa myös suomea.

Tätä vahinkoa pistetään kiertämään aika laajasti: maahanmuuttajafoorumit ovat täynnä tyyppejä jotka neuvovat muille että suomen kieli on ihan turha taito työnsaannin kannalta.

IT-alalla on tosiaan töissä ihmisiä jotka osaavat vain englantia. Mutta he ovat yleensä ihmisiä, jotka ovat vain käymässä ja heillä on jotain erityistaitoja, joita juuri silloin tarvitaan.

En itse ottaisi töihin ihmistä, joka ei osaa kohtuu sujuvaa suomea. Mitä hän tekisi? koodaisi/konffaisi vain niitä keikkoja, joissa koko dokumentaatio on englanniksi? määrittelijäksi hänestä ei ole, koska asiakasrajapinta on kuitenkin suomeksi, suurissakin asiakasyrityksissä. Testaaja? ei, käyttöliittymät ovat yleensä suomeksi, samoin dokumentaatio. Projari? ei, vain poikkeustapauksissa koko asiakasrajapinta voidaan hoitaa englanniksi.

Eli suomea osaamattoman käyttöarvo on poikkeuksia lukuunottamatta niin paljon huonompi kuin suomea puhuvan, että ei tule kyseeseen palkata vain englantia osaavaa perustöihin.

Hänellä todellakin pitää olla jotain sellaista arvokasta tietoa ja taitoa, että hänelle voidaan antaa tarvittaessa suomenkielinen päälystakki tai että hänen takiaan kannattaa kääntää dokumentit suomeksi.

Joissakin tapauksissa tietyille asiakkaille koko projekti määritelyistä testaukseen on kokonaan asiakasrajapinnan ja dokumentoinnin suhteen englanninkielinen, mutta näitä keissejä on niin harvassa, että niiden vuoksi muuten rajallisen käytettävyyden omaavaan suomea osaamatonta ei kannata palkata.

Ja muut kielethän ei kuin englanti, eivät missään nimessä tule kyseeseen, niille ei kertakaikkiaan ole mitään käyttöä.

[foobar]

Tarkennan itseäni: tarkoitin kielitaitovaatimuksella nimenomaan työelämää. Opiskellahan voi aivan hyvin englanniksikin. Mutta ihmeen paljon ulkomaalaiset opiskelijat tuntuvat olettavan, että englanti riittää työelämässä.

Sitten ehkä kyse on tyhmyydestä? Minkä alojen opiskelijat ovat kyseessä?

Luulen että esim. IT-alalla kyse voi olla siitä että siellähän on töissä paljonkin ihmisiä jotka osaavat vain englantia, opiskelijat tietävät sen mutta eivät tajua kuinka paljon helpompaa työn hankkiminen on jos osaa myös suomea.

Tätä vahinkoa pistetään kiertämään aika laajasti: maahanmuuttajafoorumit ovat täynnä tyyppejä jotka neuvovat muille että suomen kieli on ihan turha taito työnsaannin kannalta.

IT-alalla on tosiaan töissä ihmisiä jotka osaavat vain englantia. Mutta he ovat yleensä ihmisiä, jotka ovat vain käymässä ja heillä on jotain erityistaitoja, joita juuri silloin tarvitaan.

En itse ottaisi töihin ihmistä, joka ei osaa kohtuu sujuvaa suomea. Mitä hän tekisi? koodaisi/konffaisi vain niitä keikkoja, joissa koko dokumentaatio on englanniksi? määrittelijäksi hänestä ei ole, koska asiakasrajapinta on kuitenkin suomeksi, suurissakin asiakasyrityksissä. Testaaja? ei, käyttöliittymät ovat yleensä suomeksi, samoin dokumentaatio. Projari? ei, vain poikkeustapauksissa koko asiakasrajapinta voidaan hoitaa englanniksi.

Eli suomea osaamattoman käyttöarvo on poikkeuksia lukuunottamatta niin paljon huonompi kuin suomea puhuvan, että ei tule kyseeseen palkata vain englantia osaavaa perustöihin.

Hänellä todellakin pitää olla jotain sellaista arvokasta tietoa ja taitoa, että hänelle voidaan antaa tarvittaessa suomenkielinen päälystakki tai että hänen takiaan kannattaa kääntää dokumentit suomeksi.

Joissakin tapauksissa tietyille asiakkaille koko projekti määritelyistä testaukseen on kokonaan asiakasrajapinnan ja dokumentoinnin suhteen englanninkielinen, mutta näitä keissejä on niin harvassa, että niiden vuoksi muuten rajallisen käytettävyyden omaavaan suomea osaamatonta ei kannata palkata.

Ja muut kielethän ei kuin englanti, eivät missään nimessä tule kyseeseen, niille ei kertakaikkiaan ole mitään käyttöä.

Tämä riippuu käsittääkseni kyllä valtavasti siitä yrityksestä jossa hommia hoidetaan. Firmoissa joiden asiakkaat ovat pääasiassa kansainvälisillä markkinoilla ja toiminnot hajautuneina useisiin maihin ei prosessien täysenglanninkielisyys ole mikään poikkeus, mutta se on toki totta, että lähes pelkästään suomalaisista koostuvan toimiston kannalta on ongelmallista jos myös puhuttu kommunikaatio pitää vaihtaa suomesta tankeroenglanniksi.

Suurin kieleen liittyvä ongelma maahanmuuttajan kannalta on ehkä kuitenkin se, että valtaosa työstä Suomessa tehdään yrityksissä jotka eivät ole tässä mittakaavassa kansainvälisiä. Niiden firmojen kohdalla kielipuolisuudesta on (erityisiä positioita lukuunottamatta) lähinnä suunnatonta haittaa vaikka hakijan englanti olisi täydellistä.

Edit: Ja niin, jos mietitään tätä uutista josta tämä ketju lähti käyntiin, niin yleensä näissä kansainvälisissä firmoissa on onnistuvalla työnhakijalla kuitenkin oltava suomalaistasoinen korkeakoulutasoinen koulutus tai vastaava osaaminen, tyypillisesti vähän enemmän kuin pelkästään alan perusosaaminen. Jotenkin jää mielikuva, ettei tällä kaverilla kuitenkaan ole. Siinä tilanteessa se suomenkielentaidottomuus kyllä heikentää työllistymismahdollisuuksia entisestään, käytännössä nollaan.

Olen kai muuttunut tälle lisättävälle asialle sokeaksi koska niillä työpaikoilla joilla itse on tullut työskenneltyä on korkeakoulutasoinen osaaminen, ei pelkkä Lumumban yliopiston paperi, perusoletus jota ei tule edes ajatelleeksi. Suomenkielen taidosta voidaan joustaa, koska firmojen toimintakieli on ollut nimenomaan englanti, mutta alan relevantti osaaminen on pitänyt kaikilta tähän asti löytyä.

[Aschenisto]

Mutta jollain tapaa jos karsia pitää opiskelijoita niin tuo on aika hyvä.

Ota myös huomioon, että on olemassa aamuvirkkuja sekä iltavirkkuja. Aamuvirkuille ei tuota ongelmia herätä kello seitsemän ja mennä kouluun kymmeneltä, mutta iltavirkuille tuottaa ongelmia herätä seitsemän aikoihin. Sen sijaan, mikäli koulu alkaisi kello kymmenen, niin suurin osa iltavirkuista jaksaa herätä jo siinä yhdeksältä.

Parempi tapa karsia opiskelijoita on tasokokeet, pääsykoerajat, tiukat poissaolosäädökset ja ennen kaikkea se, ettei rahdata moniosaajia AMK:hon...

Mikäli koulu alkaa kello kuusi aamulla ja loppuu kello 14, ehtii päivänvalon nähdä ja ulkoilla sopivasti koulun päättymisen jälkeen

Työt alkaa kello 7 ja kun pääsen kotiin nukuttaa ihan hirveesti. Joten vedän torkut. Jos työt alkaisi kello 9 tai 11, niin sitten en ainakaan vetäisi torkkuja ja jaksaisin loppuillan...

[vlvltzsche]

On puolueeton fakta, että Suomessa otetaan mieluiten töihin henkilöitä, jotka puhuvat työssä vaadittua kieltä eli suomea. Tämä ei ole rasismia vaan aika itsestäänselvä asia työn onnistumisen kannalta.
Silti tämä johtaa väistämättä siihen, että ulkomaalaistaustaiset jäävät työttömäksi.

Mikä neuvoksi? Noh, totta kai työnantajan on kaikesta huolimatta pakko palkata mamu suomalaisen sijasta, koska muuten ollaan rasisteja ja ihmetellään miksi Ahmed ei saa töitä .

Tämä taas johtaa siihen, että suomalaiset jäävät työttömiksi omassa maassaan ja raivostuvat, ja tehdyn työn laatu huononee.
Mutta ei voi mitään, olisi rasismia olla tuhoamatta Suomen elinkeinorakennetta.

[vlvltzsche]

Parempi tapa karsia opiskelijoita on tasokokeet, pääsykoerajat, tiukat poissaolosäädökset ja ennen kaikkea se, ettei rahdata moniosaajia AMK:hon...

Olen opiskellut hiljattain kahdessa eri AMK:ssa, lopettanut molemmat ensimmäisen vuoden jälkeen.

Halukkaita kouluihin oli molemmissa tapauksissa joitakin satoja, mutta linjalle otettiin opiskelijoita vain n. 13.
Ongelmana mielestäni tilanteessa on se, että opiskelijoita yritetään karsia väkisin. Vain parhaiten monipäiväisistä kokeista suoriutuneet hyväksyttiin sisään kouluun. Motivaatio ja halukkuus kyseisen alan opiskeluun ei ollut tarkasteltava kriteeri, vaikka sen olisi pitänyt olla.

Lopetin molemmat koulut, koska minua ei kyseinen ala kiinnostanut kummallakaan kerralla ja AMK-opiskelu tuntui lähinnä pelleilyltä: tehtiin väriympyröitä vesiväreillä ja piirreltiin palleroita paperiin. Jos sattui olemaan poissa koulusta pari päivää, kohdeltiin kuin olisin ala-asteikäinen kakara ja hyvä kun ei laitettu pyytämään vanhemmilta nimikirjoitusta poissaolovihkoon.
Toisaalta on henkilöitä, jotka nauttivat tämänkaltaisesta toiminnasta, ja vein joltakulta tällaiselta opiskelupaikan aivan syyttä suotta - kahteen otteeseen. Olen paha ihminen.
En enää kuitenkaan haaveile ammattikorkeassa opiskelusta. Menen nimittäin töihin, en jauhamaan paskaa neljäksi vuodeksi.

[Simo Hankaniemi]

Yliopistosta ei ole tarkoituskaan valmistua mihinkään tiettyyn ammattiin, muutamia poikkeuksellisia opintoaloja lukuun ottamatta. Yliopistoon mennään opiskelemaan ajattelemisen taitoa ja on jokaisen oma ongelma, mihin työhön päätyy, vai päätyykö mihinkään. Yliopistoon ei pidä hakeutua, ellei kestä tätä riskiä. Silloin on parempi mennä johonkin ammattioppiin.

Yliopisto on alunperin kehittynyt vapaamuotoisista keskustelukerhoista, joissa aatelisperheiden nuorukaiset laajensivat näkemyksiään tunnettujen oppineiden seurassa. Ammattiin hakeutumisella ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Tästä perinteestä syntyy myös käsite "akateeminen vapaus".

Yliopiston ja työelämän suhteen tuleekin olla löysä. Jos se suhde olisi kiinteä, pitäisi yliopiston yläpuolelle rakentaa yliyliopisto, missä jälleen satsattaisiin vain ajattelun kehittämiseen, eikä toimeentulokysymyksiin. Tämä asia tuntuu olevan vaikea niille, jotka eivät ole sisäistäneet yliopiston ideaa. Seuraava kysymys lienee sitten, että miksi yhteiskunnan pitäisi maksaa moisen laitoksen olemassaolosta. No se nyt vain halunnut maksaa vuosisadasta toiseen ja nähnyt tarpeelliseksi ylläpitää luovaa ajattelua. Eivät kaikki voi olla vain sorvareita ja iskurityöläisiä tai kallonkutistajia. Jo vanhan Kiinan keisarit näkivät välttämättömäksi sponsoroida "joutilaita" filosofeja ja haalia näitä hoviin.

[vlvltzsche]

Varmaan olisi ihan mukavaa tuollainen sponsoroitu filosofointi, mutta nykyisillä opintorahoilla ei huvita harrastaa sellaista kovin pitkään.
Pakko lähteä ammattiin vaikka soveltuisi ennemminkin ajattelijaksi.
En kyllä tosin vastusta sitäkään, raa'an työn teko on ihan mukavaa.
Mutta harmittavaa, että monilla ei ole valinnanvaraa.
Töissäkäyvien mielestä opiskelijat saavat varmaan liikaa rahaa, mutta jokainen opiskelija varmasti jossain vaiheessa haluaa maksaa muitakin asioita kuin vuokran, sähkölaskun ja päivittäisen nuudelipaketin.

[PaulR]

Olen yliopiston luennoilta aina saanut alueeltani näkökulmia, joita en olisi tullut ajatelleksi.

Kiitän onnekkaita tähtiä, etten sille polulle lähtenyt kulkematta elävän elämän kautta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Miettikääpäs tällaisia aloja kuin

- Bioteknologia
- Nanoteknologia
- Tietokonepelien ja ohjelmien koodaus

Osaamioista löytyy mutta miksi ei ole A yrityksiä B työpaikkoja.
Ruotsikin on jo paljon meitä edellä. Ongelmat ei liity pelkästään koulutukseen.

[foobar]

Varmaan olisi ihan mukavaa tuollainen sponsoroitu filosofointi, mutta nykyisillä opintorahoilla ei huvita harrastaa sellaista kovin pitkään.
Pakko lähteä ammattiin vaikka soveltuisi ennemminkin ajattelijaksi.
En kyllä tosin vastusta sitäkään, raa'an työn teko on ihan mukavaa.
Mutta harmittavaa, että monilla ei ole valinnanvaraa.

Kansalaispalkkaan ja omaan älylliseen ylivertaisuuteensa luottavia nuoria "älykköjä" löytyy pilvin pimein tuolta vihervasemmiston suunnasta. On käsittämätöntä, miten vahva heidän uskonsa on siihen, että juuri he kuuluisivat niiden suurten ajattelijoiden piiriin joiden elämää pitäisi muiden onnelnisna rahoittaa (enkä puhu nyt pelkästä opiskelusta, vaan myös monien humanististen alojen tavasta tuottaa valmistuneita, joille ei ole olemassa mitään muuta luontevaa työsarkaa kuin oppimiensa asioiden opettaminen siellä yliopistossa seuraaville). Suuria ajattelijoita ei Suomen kokoiseen maahan mahdu kuin ehkä yhden käden sormin laskettava määrä. Muut joutuvat tekemään elämässään kompromisseja henkisten ambitioidensa ja itsensä elättämisen välillä, ja mielestäni se on pelkästään hyvä asia.

[Kajsaniemi R]

Ihan älytön tarina

Kotimaassaan vauraasti elävä kemianopettaja tulee Suomeen opiskelemaan tietotekniikkaa (hyöty oli mikä?), ja yllättäen rahaa ei ole penninjeniä. Jotain orjamarkkinoitako tänne yritetään luoda jakamalla näitä oleskelulupia?

David ei olisi ikinä voinut kuvitella, että kävisi näin. Etiopiassa hän oli yliopiston käynyt kemianopettaja. Oli kuuden huoneen talo ja kotiapulainen. Nyt hän oli työtön ja rahaton.

Kun varsinainen maahanmuuttaja puhuu, häviää toimittajilta näköjään kaikki kritiikki. Minkä ihmeen takia tuollaisessa asemassa elävä tulisi kylmään Suomeen kitkuttelemaan toimeentulon rajoilla?

Joku raja pitäisi olla siinäkin millaista peetä julkaistaan kaiken kansan luettavaksi.

Mikä tässä nyt oli vikana? On vain ymmärrettävä se tosiasia, että Suomeen saapuu nykyään ihmisiä hyvin monenlaisista olosuhteista. Moni maahanmuuttaja on lähtömaassaan kuulunut yhteiskunnan eliittiin. Kuuden huoneen talo ja oma palvelija ei tällöin ole mitenkään ihmeellinen asia.

Suomessa tällaiset tapaukset ovat nykyään suhteellisen tavallisia. Esimerkiksi viime talven lumitöissä kunnostautunut turvapaikanhakija Ken Otasowie on nigerialainen prinssi. Suomessa Ken sijoitettiin asumaan Punavuoren apeaverhoiseen vastaanottokeskukseen, mutta kotimaassaan hänellä on varmasti ollut useitakin palvelijoita ja ylellinen palatsi.

Hufvudstadsbladet tiesi kertoa, että Ken joutui lähtemään Suomeen, koska Nigeriassa hänen olisi pitänyt valtaistuimelle noustessaan uhrata yksi omista lapsistaan. (Ilmeisesti se nyt vaan q-luu niitten qulttuuriin.) Prinssi Ken aikoo kuitenkin vielä palata takaisin Nigeriaan. Siellä hän tulee kertomaan nigerialaisille kaikista fantastisista kokemuksistaan Suomessa - esimerkiksi siitä, kuinka hän pystyi Suomessa kävelemään vetten päällä:

Ken Otasowie har, liksom många asylsökande, en tuff bakgrund.

- Min pappa var kung i byn Delta State, men dog nyligen. Jag är prins och väntas ta över.

Enligt traditionen förväntas jag offra ett av mina barn. Därför tvingades jag fly.

- Nu hoppas jag få asyl här. Sedan, någon gång när jag återvänder till Nigeria ska jag berätta om allt fantastiskt jag upplevt. Till exempel att jag kunnat gå på vatten.

http://i147.photobucket.com/albums/r304/6clo6wd6/hbl.jpg
(Credits: HxGx)

Vaikka turvapaikanhakija olisikin omassa maassaan kuulunut yhteiskunnan huipulle, ei tämä voi estää hänen pääsyään Suomeen. Vapaa Liikkuvuus kuuluu meitä kaikille – rotuun, sukupuoleen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Kannattaa myös muistaa, että Suomestakin lähtee edelleen siirtolaisiksi korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia ihmisiä. Esimerkiksi Suomen kuninkaan poika lähti juuri viime keväänä Sveitsiin:

(http://is2.snstatic.fi/iltasanomat/iDoc/2103190-400_King.jpg)
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2103190

Joten ihan turha esittää mitään rasistisia vihjailuja asiasta. Kaikki nämä ovat ihan oikeita uutisia, jotka on julkaistu ihan oikeissa sanomalehdissä armon vuonna 2010.

Vähän huono päivä tänään tai jotain, mutta nyt ei ihan oikeasti mene jakeluun. Jos tilanne tuli yllätyksenä mitä sitten on kuviteltu alunperin? Että jos pääsee opiskelemaan Suomeen saa kahdeksan huonetta ja uima-altaan koska rahaa tulee taivaasta vai mitä vittua?

Ja mikähän tässäkin oli vikana? Jos minulla olisi kuuden huoneen talo ja oma palvelija, niin kyllä minä ainakin mieluummin ottaisin kahdeksan tai kymmenen huonetta, kun vielä saisi Taikaseinänkin kaupan päälle.

[Simo Hankaniemi]

Varmaan olisi ihan mukavaa tuollainen sponsoroitu filosofointi, mutta nykyisillä opintorahoilla ei huvita harrastaa sellaista kovin pitkään.
Pakko lähteä ammattiin vaikka soveltuisi ennemminkin ajattelijaksi.
En kyllä tosin vastusta sitäkään, raa'an työn teko on ihan mukavaa.
Mutta harmittavaa, että monilla ei ole valinnanvaraa.

Kansalaispalkkaan ja omaan älylliseen ylivertaisuuteensa luottavia nuoria "älykköjä" löytyy pilvin pimein tuolta vihervasemmiston suunnasta. On käsittämätöntä, miten vahva heidän uskonsa on siihen, että juuri he kuuluisivat niiden suurten ajattelijoiden piiriin joiden elämää pitäisi muiden onnelnisna rahoittaa (enkä puhu nyt pelkästä opiskelusta, vaan myös monien humanististen alojen tavasta tuottaa valmistuneita, joille ei ole olemassa mitään muuta luontevaa työsarkaa kuin oppimiensa asioiden opettaminen siellä yliopistossa seuraaville). Suuria ajattelijoita ei Suomen kokoiseen maahan mahdu kuin ehkä yhden käden sormin laskettava määrä. Muut joutuvat tekemään elämässään kompromisseja henkisten ambitioidensa ja itsensä elättämisen välillä, ja mielestäni se on pelkästään hyvä asia.

Pelin henkeen kuuluu se, etteivät kaikki päädy sponsoroiduiksi filosofeiksi, vaan monen kohtalona on mennä valintamyymälän kassalle tai muihin vastaaviin hommiin. Muinaisina aikoinakin vain osa filosofeista pääsi neuvonantajiksi hoveihin, loput kulkivat kerjuukuppi kädessä ympäri maata ja päättivät päivänsä luolassa vuorilla. Kiinan suurin opettaja Konfutse haki elämänsä 13 viimeistä vuotta turhaan töitä. Vasta jälkimaailma näki, että hänelle olisi sittenkin kannattanut antaa joku duuni.

[mustaviirus]

Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan.

Totta, tuo on hevonpaskaa. Akateeminen vapaus on yksi yliopistolaitoksen hienoimmista piirteistä. Luentopakkoa ei ole, mutta jos ei kykene ottamaan itse vastuuta opinnoistaan ja niiden etenemisestä, ei sitä tee kukaan muukaan.  Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

Liputan myös akateemisen vapauden puolesta. Mitä tulee etenemiseen, omat yliopisto-opiskeluni ovat venähtäneet pahasti duunin myötä mutta pikkuhiljaa alkaa edes kandi lähestyä. Itseäni kiinnostavalle alalle pääsin juuri yliopistoon pääsemisen myötä. Opintotukikuukausia olisi 47 kpl käyttämättä. Lahjoittaisin mielelläni pois.

Ihmettelen kyllä Davidin mielenliikkeitä. Jos homma ei täällä toiminut niin takaisin opettamaan kemiaa Etiopiaan. Vai oliko tarina ja tutkinto pelkkä kummitus?

[Vera]

IT-alalla on tosiaan töissä ihmisiä jotka osaavat vain englantia. Mutta he ovat yleensä ihmisiä, jotka ovat vain käymässä ja heillä on jotain erityistaitoja, joita juuri silloin tarvitaan.

Oma kokemus on tietenkin aika rajllinen tiedonlähde, mutta sekä täällä että edellisellä työpaikallani he ovat olleet ihan Suomeen pysyvästi asettuneita ihmisiä, suurin osa naimisissa tai avoliitossa suomalaisen kanssa. Jotkut ovat hyvin sitkeitä tapauksia, 10v Suomessa eivätkä osaa sanoa muuta kuin "kiitos" ja "anteeksi".

En itse ottaisi töihin ihmistä, joka ei osaa kohtuu sujuvaa suomea. Mitä hän tekisi? koodaisi/konffaisi vain niitä keikkoja, joissa koko dokumentaatio on englanniksi? määrittelijäksi hänestä ei ole, koska asiakasrajapinta on kuitenkin suomeksi, suurissakin asiakasyrityksissä. Testaaja? ei, käyttöliittymät ovat yleensä suomeksi, samoin dokumentaatio. Projari? ei, vain poikkeustapauksissa koko asiakasrajapinta voidaan hoitaa englanniksi.

Eli suomea osaamattoman käyttöarvo on poikkeuksia lukuunottamatta niin paljon huonompi kuin suomea puhuvan, että ei tule kyseeseen palkata vain englantia osaavaa perustöihin. 

Riippuu firmasta - olen nähnyt aika montakin suomalaista firmaa jossa firman virallinen kieli on englanti ja kaikki dokumentaatio on englanniksi, ja ne ottavat englanninkielisiäkin aika helposti mutta toki niissäkin on lähes aina sellaisiakin työpaikkoja jotka vaatii suomen kielen taitoa.

Mutta joo, kielitaidottomat ovat yleensä ainakin jonkin verran kokeneitä ohjelmojia ja arkitehteja. Olen kerran nähnyt kielitadottoman projarin, ylläpedon ja testaajan, mutta nämä olivat pikemminkin poikkeuksia.

Ongelma ei mielestäni ole sinänsä siinä kuinka vähän tai paljon kielitaidottomia työnantajat ottavat töihin, vaan siinä että uusille tyypeille tosiaankin muodostuu mielikuva että täällä voi saada töitä ihan milloin vaan osaamatta yhtään suomea.