2010-09-26 HS: Ei mikään onnela

[skrabb]

Ei mikään onnela
Ammattikorkeakoulut haalivat Suomeen joukoittain opiskelijoita kehitysmaista. Täällä he ajautuvat ahdinkoon, koska opintotukea ei saa eikä töitä ole.
Maria Mustranta

NATALIA BAER 

Etiopialainen David halusi kemian yliopistotutkintonsa lisäksi opiskella tietotekniikkaa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Yllättäen hän törmäsi suuriin vaikeuksiin, kun rahat eivät riittäneet eikä työtä löytynyt.

Lokakuussa 2008 etiopialainen David istui kaverinsa espoolaisessa soluhuoneessa ja mietti, miten hänen elämänsä oli saattanut mennä niin täydellisesti pieleen. Vielä syyskuussa kolmikymppinen mies oli luullut elävänsä nuoren afrikkalaisen unelmaa. Hän oli aloittanut tietotekniikan opiskelut pienen suomalaiskaupungin ammattikorkeakoulussa, ja ympärillä oli länsimaan vauraat työmarkkinat. Oli vain hankittava osa-aikatyö, jolla rahoittaa opinnot.

Mutta elämä ei ollutkaan mennyt niin. Töitä ei ollut löytynyt, vaikka David oli tehnyt kaikkensa.

Oikeastaan hänellä olisi pitänyt olla oleskelulupasäädösten mukaan 6 000 euroa pankkitilillä. Sellaisen säästäminen ei kuitenkaan ollut mahdollista edes hyvin toimeentulevalle virkamiesperheelle, joten David oli tehnyt niin kuin köyhien maiden opiskelijat usein tekevät: lainasi rahat väliaikaisesti tilille. Siksi tässä jutussa ei kerrota Davidin oikeaa nimeä eikä opiskelupaikkaa.

Kahdessa kuukaudessa rahat alkoivat loppua, ja David lähti epätoivoissaan Helsinkiin. Maanmies antoi yösijan ja listan puhelinnumeroita, joista voisi kysyä töitä.

Mitään ei kuitenkaan löytynyt. Suurimmasta osasta numeroita ei edes vastattu.

Viimeisenä keinona David kiersi liikkeitä Helsingissä ja tarjoutui töihin. Vain nuori kampaaja otti hänet haravoimaan talonsa pihan.

David ei olisi ikinä voinut kuvitella, että kävisi näin. Etiopiassa hän oli yliopiston käynyt kemianopettaja. Oli kuuden huoneen talo ja kotiapulainen. Nyt hän oli työtön ja rahaton.

Ja koditon, sillä opiskelukaupungista ei ollut järjestynyt asuntoa. Hän oli joutunut pyörimään toisten nurkissa.

Pahimmalta tuntui kuitenkin se, että hän oli koko ajan pois tunneilta. Mitä järkeä tässä kaikessa oli, jos hän ei pystynyt tekemään sitä, miksi oli Suomeen tullut?

Nyt kaveri oli kaiken lisäksi ilmoittanut, ettei David voinut asua enää Espoon solussa. Mihin hän menisi seuraavaksi yöksi?
[...]

Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden toimeentulo on pyritty takaamaan sillä, että oleskelulupaa hakiessa on esitettävä todistus riittävästä varallisuudesta. Tällaiseksi on katsottu 500 euroa kuukaudessa. Maahanmuuttovirastosta kerrotaan, että opiskelijoiden tapa haalia summa vain väliaikaisesti tilille on heille tuttu.

"On ongelmamaita, joiden kohdalla on vankka epäilys, ettei rahoja ole", sanoo ylitarkastaja Pentti Sorsa.

Kun virastossa löydettiin toissa keväänä keinot tarkistaa länsiafrikkalaisten pankkitositteet, 70 prosenttia opiskelijoiden hakemuksista hylättiin.

Joidenkin maiden, kuten Nepalin ja Bangladeshin, kohdalla tarkistaminen on kuitenkin lähes mahdotonta, eikä kaikkien epäilyttävien tapausten selvittelyyn ole resursseja.

Lokakuussa 2008 David ei keksinyt muuta ratkaisua ahdinkoonsa kuin soittaa sille ainoalle ihmiselle, johon oli Helsingissä tutustunut: haravointityötä tarjonneelle kampaajalle.

Nainen järjesti Davidille yöpaikan ystäväpariskunnan luota. Kun Helsingin-vierailu venyi, tuttavuus majoittajien ja kampaajan kanssa syveni ystävyydeksi. Pari ryhtyi maksamaan Davidille kuukausittain summan, joka riittää solun vuokraan ja elämiseen opiskelukaupungissa. Kampaaja järjesti Davidille käytetyn tietokoneen ja perustarvikkeita astioista lakanoihin.

Nyt David on suunnattoman kiitollinen kuukausirahasta, koska sen turvin hän on voinut keskittyä opiskeluun. Koulussa hän näkee joka päivä, miten köyhien maiden opiskelijat ravaavat Helsingissä töissä ja joutuvat lintsaamaan.
[...]

Tänä vuonna ammattikorkeakoulujen vieraskieliseen koulutukseen valittiin 3 400 opiskelijaa, joista 2 800 vastaanotti paikan. Heistä 40 prosenttia oli suomalaisia. Ulkomaalaisia hyväksyttiin eniten Nepalista, Venäjältä, Vietnamista ja Nigeriasta, joista kustakin tulijoita on noin 200. Kiinalaisia, bangladeshilaisia, kenialaisia ja etiopialaisia valittiin noin sata jokaisesta maasta.

Vieraskieliseen koulutukseen voi tulla hyväksytyksi vain pääsykokeen kautta. Koska monelle matkustaminen sitä varten Suomeen ei ole mahdollista, koulut ovat vieneet kokeet ulkomaille.

Viime vuonna 14 ammattikorkeakoulua järjesti yhteiset pääsykokeet kahdessatoista maassa. Lisäksi jotkin koulut järjestivät omia kokeita.

"Ensi vuodeksi on suunnitteilla 20 koulun verkosto", kertoo yhteistyötä koordinoinut kansainvälisten asioiden suunnittelija Riikka Vanhanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Verkoston kokeet on järjestetty Etiopiassa, Ghanassa, Keniassa, Bangladeshissa, Intiassa, Kiinassa, Nepalissa ja Vietnamissa. Euroopasta mukana olivat Venäjä, Latvia, Puola ja Unkari. Osa tilaisuuksista oli suunnattu myös naapurimaan hakijoille.

Tällaisen kokeen kautta Davidkin päätyi Suomeen. Pari kaveria opiskeli jo täällä, ja heidän esimerkkinsä houkuttelemana David osallistui kokeeseen Addis Abebassa Etiopiassa.

Ulkomaalaisten hankkimista tutkinto-opiskelijoiksi Suomeen perustellaan muun muassa korkeakoulun kansainvälistämisellä. Taustalla tuntuu kuitenkin olevan myös se, ettei ohjelmiin muuten saataisi riittävästi opiskelijoita.

Pääkaupunkiseudulla toimivan Metropolia-ammattikorkeakoulun kansainvälisten koulutusohjelmien koulutuspäällikkö Marko Korkeakoski sanoo suoraan, ettei koulu järjestä pääsykokeita ulkomailla, koska sen ei tarvitse.

"Meillä on niin isot hakijamäärät."

Kun vuosi sitten Hämeen ammattikorkeakoulussa neljä viidestä englanninkielisestä tekniikan alan ohjelmasta jäi yhteishaussa lähes tyhjiksi, lisähaussa hyväksyttiin 130 opiskelijaa Ghanasta ja Nigeriasta. Tapaus tuli julkisuuteen, kun opiskelijoiden todistuksia epäiltiin väärennetyiksi.

Opetushallituksen asiakaspalvelupäällikkö Annika Grönholm myöntää, että joitakin vieraskielisiä ohjelmia on ollut vaikeaa saada täyteen. Tänä vuonna 38 koulussa 94:stä jouduttiin järjestämään lisähaku.

Tuntuu kummalliselta, että kokeita pidetään maissa, joista saapuvien tiedetään ajautuvan helposti ongelmiin.
[...]

David on nyt, kaksi vuotta myöhemmin, yhä ilman osa-aikatyötä. Kun hänen on pitänyt anoa jatkoa oleskeluluvalle ja pankissa on täytynyt olla taas 6 000 euroa, hän on muiden rahattomien opiskelijoiden kanssa kierrättänyt samaa rahaa useilla tileillä.

Silti hän toivoisi työllistyvänsä, kun hän kahden vuoden päästä valmistuu.

"Jäisin Suomeen ainakin joksikin aikaa", David sanoo, mutta ei kuulosta toiveikkaalta.
[...]

http://www.hs.fi/verkkolehti/sunnuntai/artikkeli/Ei+mik%C3%A4%C3%A4n+onnela/1135260416293

[_w_]

Oikein kehitysapua parhaimmillaan!
Ensinnäkin samoilla rahoilla olisi voinut suomalaisen laittaa opiskelemaan, vaan ei, pitää yliopistoihin olla tiukat kiintiöt ettei niihin halukkaat pääsisi, olkoot työttömiä ja toisekseen ottavat sellaisia hyväosaisia joilla jo on töitä ja palvelija lähtömaissaan, päätymään tänne työttömiksi.

[Mika.H]

hyvä osoitus siitä, että meillä on kyläkoulut täynnä mahdottomia opetussysteemejä.

ehdotus. lopetetaan puolet noista amiksien hömppäkoulutuksista. täysin turhaa puuhastelua.

[Eino P. Keravalta]

Ammattikorkeakoulut haalivat Suomeen joukoittain opiskelijoita kehitysmaista. Täällä he ajautuvat ahdinkoon, koska opintotukea ei saa eikä töitä ole.

Ratkaisu: lopetetaan opiskelijoiden haaliminen ja ottaminen kehitysmaista, annetaan opiskelupaikat suomalaisille. Kaikki voittavat.

[_w_]

hyvä osoitus siitä, että meillä on kyläkoulut täynnä mahdottomia opetussysteemejä.
ehdotus. lopetetaan puolet noista amiksien hömppäkoulutuksista. täysin turhaa puuhastelua.

Nuo amk:t on täysin älytön järjestelmä, ne voisi lopettaa kaikki ja palata entiseen ammattikoulu-opisto - järjestelmään, kuitenkin niin että tasoa nostetaan ja edes jotain vaatimuksia on. Säästyisi samalla kun turhia opettajia, rehtoreita yms. voisi laittaa pihalle. Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

[TJK]

Ongelma johtuu siitä, että valtionosuusjärjestelmä antaa rahoitusta lähinnä opiskelijamäärän mukaan. Monissa ammattikorkeakouluissa taas on vaikeuksia saada kaikkia linjoja täyteen, joten täysin looginen reaktio on, että opiskelijoita haetaan vaikka ulkomailta.

Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

[Kelpo Hääppönen]

Etiopialainen David halusi kemian yliopistotutkintonsa lisäksi opiskella tietotekniikkaa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa.

Minä sain tuosta sen kuvan, että Suomeen tultiin vain käymään ja sitten tarjoitus oli palata tekemään uraa kemian parissa.

Yllättäen hän törmäsi suuriin vaikeuksiin, kun rahat eivät riittäneet eikä työtä löytynyt.

Ylläripylläri, kuinka käytännöt voivat eri maiden välillä olla erilaisia! Mm. internetistä selviää yhtä ja toista, esim. se, että länsimaissa on viime ajat pitänyt pientä taantumaa ja työtä on vähemmän omillekin.
 

Oikeastaan hänellä olisi pitänyt olla oleskelulupasäädösten mukaan 6 000 euroa pankkitilillä. Sellaisen säästäminen ei kuitenkaan ollut mahdollista edes hyvin toimeentulevalle virkamiesperheelle, joten David oli tehnyt niin kuin köyhien maiden opiskelijat usein tekevät: lainasi rahat väliaikaisesti tilille. Siksi tässä jutussa ei kerrota Davidin oikeaa nimeä eikä opiskelupaikkaa.

Kahdessa kuukaudessa rahat alkoivat loppua, ja David lähti epätoivoissaan Helsinkiin

Siis 6000€ oli kuitenkin saatu jostain - ja kahdessa (2) kuukaudessa humppastu diskoiluun?? Oleskelupasäännöksen 6000 euron rajastakaan ei muka ollut voinut päätellä, että näissä(kin) asioissa kyyti Suomessa on "kylmempää"? Virkamiesperheestä yhä vain kannustettiin yrittämään?

David ei olisi ikinä voinut kuvitella, että kävisi näin.

Kovin mutkikkaita ajatuskaavoja ei ainakaan tämä maikka ratkaise. Kun ne lainatut rahat alkoivat loppua, niin tulihan ainakin harkittua paluulipun ostamista? Tulihan?

Etiopiassa hän oli yliopiston käynyt kemianopettaja. Oli kuuden huoneen talo ja kotiapulainen.

Kuusi huonetta ja korkea asema piikayhteiskunnassa mutta 6000 euroa piti lainata??

Pahimmalta tuntui kuitenkin se, että hän oli koko ajan pois tunneilta. Mitä järkeä tässä kaikessa oli, jos hän ei pystynyt tekemään sitä, miksi oli Suomeen tullut?

Mitä järkeä on pelkkien täydennysopintojen takia notkua jos taskussa muka on jo kemian pahvit ja taikaseinäkään ei kovasta yrityksestä huolimatta ala antaa? Paluu sinne kuuden huoneen taloon, välitön työllistyminen kemian opettajaksi (koska näinhän työn piti Suomessakin järjestyä) - mitä David vielä miettii?


Räplätty: kiroitusvirheitä.

[_w_]

Ongelma johtuu siitä, että valtionosuusjärjestelmä antaa rahoitusta lähinnä opiskelijamäärän mukaan. Monissa ammattikorkeakouluissa taas on vaikeuksia saada kaikkia linjoja täyteen, joten täysin looginen reaktio on, että opiskelijoita haetaan vaikka ulkomailta.

Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

Oppilaitokset ovat ilmeisesti niin heikkotasoisia ettei länsimaisia kiinnosta joten ne olisi syytä lopettaa. Ymmärrettävästi suomalaisilla on heikko kielitaito, kun kunnollisen englanninopetuksen sijaan täällä on pakkoruotsi, joten englanninkielisille linjoille ei täällä ole tarvetta, mutta jos ne olisivat korkeatasoisia, niihin tulisi länsimaisia opiskelijoita rahat mukanaan.

[petebe]

Oppilaitokset ovat ilmeisesti niin heikkotasoisia ettei länsimaisia kiinnosta joten ne olisi syytä lopettaa. Ymmärrettävästi suomalaisilla on heikko kielitaito, kun kunnollisen englanninopetuksen sijaan täällä on pakkoruotsi, joten englanninkielisille linjoille ei täällä ole tarvetta, mutta jos ne olisivat korkeatasoisia, niihin tulisi länsimaisia opiskelijoita rahat mukanaan.

Tuossa on varmasti pitkälti totuus asiasta. Miten voi olettaakaan ammattikorkeakoulujen olevan huipputasolla kun yliopistoistakaan ei päässyt kuin yksi maailman sadan parhaan yliopiston listaukseen!

edit. Tarkistin tietoni, kun aloin miettiä muistinko väärin. Niin oli: suomalaisista yliopistoista ainoa 200 parhaan joukossa oleva on sijalla 102 Helsingin yliopisto.

[Lasisti]

Ihan älytön tarina

Kotimaassaan vauraasti elävä kemianopettaja tulee Suomeen opiskelemaan tietotekniikkaa (hyöty oli mikä?), ja yllättäen rahaa ei ole penninjeniä. Jotain orjamarkkinoitako tänne yritetään luoda jakamalla näitä oleskelulupia?

[Roope]

Mitä järkeä on pelkkien täydennysopintojen takia notkua jos taskussa muka on jo kemian pahvit ja taikaseinäkään ei kovasta yrityksestä huolimatta ala antaa? Paluu sinne kuuden huoneen taloon, välitön työllistyminen kemian opettajaksi (koska näinhän työn piti Suomessakin järjestyä) - mitä David vielä miettii?

Ei sillä ole väliä mitä David miettii tai on lähtiessään miettinyt. On suomalaisten viranomaisten tehtävä estää uusia davideja tekemästä tällaisia virheitä. Pakolliset lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville ja asia hoituu automaattisesti. Niiden kanssa ei selviä pankkitilikikkailulla. Oppilaitosten rahoituksen perusteet on samalla muutettava, ettei enää synny houkutusta kahmia ylimääräisiä oppilaita EU-alueen ulkopuolelta.

[_w_]

Oppilaitokset ovat ilmeisesti niin heikkotasoisia ettei länsimaisia kiinnosta joten ne olisi syytä lopettaa. Ymmärrettävästi suomalaisilla on heikko kielitaito, kun kunnollisen englanninopetuksen sijaan täällä on pakkoruotsi, joten englanninkielisille linjoille ei täällä ole tarvetta, mutta jos ne olisivat korkeatasoisia, niihin tulisi länsimaisia opiskelijoita rahat mukanaan.

Tuossa on varmasti pitkälti totuus asiasta. Miten voi olettaakaan ammattikorkeakoulujen olevan huipputasolla kun yliopistoistakaan ei päässyt kuin yksi maailman sadan parhaan yliopiston listaukseen!

No ei minusta tulisi pyrkiäkään siihen että viiden miljoonan maassa olisi parhaat yliopistot, riittäisi että ne olisivat hyviä ja mahdollisimman moni halukas suomalainen niihin pääsisi. Huippuyliopistoihin ulkomaille haluaville voisi valtio lainata rahaa, niistä valmistuneillahan taitaa olla hyvät tulot joten takaisinmaksussa ei olisi ongelmia, keskinkertaisethan taitaa olla ilmaisia ainakin euroopassa joten niihin pääsevät lainaamattakin.

Omat käsitykset amk:hin ja yliopistoihin liittyen on kielteiset mutta omaa kokemusta ei ole niistä joten voivat käsitykset olla vääriäkin. Ilmeisesti kumminkin kustannustehokkaita ovat suuret yksiköt joten joka pikku kylään niitä ei kannata perustaa, toisaalta sitten Helsingissä jo vuokrat tekee kalliiksi pitää siellä kouluja joten järkevää olisi siirtää Helsingistä ympäristöön ne, Riihimäki-Lahti-mitä näitä onkaan paikkeille.

Kaikista typerintä touhua kumminkin ovat työkkärin koulutukset, jotka maksaa saman tai enemmän kuin ne ulkomaiset huippuyliopistot, ryhmätkin on pienet ja itse ainakin olin sellaisessakin jossa jokseenkin kaikki ryhmässä oli pätevämpiä kuin opettajat, pari oli ihan itse hakenut sinne kun olivat ansiosidonnaisella, muut oli määrätty ja määrätyistä yksi oli ansiosidonnaisella mutta kyllästyi touhuun ja lähti pois vaikka menetti samalla ansiosidonnaisensa. Kun noita muita kouluja on riittämiin niin niihin voisi perustaa aikuisryhmiä, vaikka malliin 30-40, 40-50, 50-60 vuotiaille erikseen, eihän aikuiset useimmilta aloilta enää töitä saisi kumminkaan mutta mielekkäämpää olisi olla semmoisessa kuin työttä.

Mitä järkeä on pelkkien täydennysopintojen takia notkua jos taskussa muka on jo kemian pahvit ja taikaseinäkään ei kovasta yrityksestä huolimatta ala antaa? Paluu sinne kuuden huoneen taloon, välitön työllistyminen kemian opettajaksi (koska näinhän työn piti Suomessakin järjestyä) - mitä David vielä miettii?

Ei sillä ole väliä mitä David miettii tai on lähtiessään miettinyt. On suomalaisten viranomaisten tehtävä estää uusia davideja tekemästä tällaisia virheitä. Pakolliset lukukausimaksut EU:n ulkopuolelta tuleville ja asia hoituu automaattisesti. Niiden kanssa ei selviä pankkitilikikkailulla. Oppilaitosten rahoituksen perusteet on samalla muutettava, ettei enää synny houkutusta kahmia ylimääräisiä oppilaita EU-alueen ulkopuolelta.

Täysimääräisenä kustannukset plus voitto - periaate noihin. Kustannuksiin syytä laskea kaikki, myös vaihtoehtoiskustannus siitä että opettajat olisi töissä muualla veroja maksamassa yms., koska tänne tulevat ei kumminkaan tänne jää töihin. Eli jos kustannukset on esimerkiksi 40000 euroa vuodessa niin kuukautta ennen lukuvuoden alkua pitää olla maksettuna 44000. 10 prosenttia riittänee voitoksi valtiolliselle toimijalle.
Lisäksi tuo talletus niin, että 12000 talletusta ja siitä saa automaattisesti tonnin kuussa tilille lukuvuoden ajan ja lukuvuodeksi kalenterivuosi, kesätöitä kun on hankala suomalaistenkin nuorten löytää. Jos opinnot ei suju, voivat ostaa lentolipun niillä rahoilla.

[Mika]

Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

AMK-järjestelmä on ollut alusta saakka joka suhteessa täysin epäonnistunut systeemi. Se, että kehitysmaista haalitaan toista tuhatta opiskelijaa joka vuosi on täysin järjetöntä, mutta siihen on syynsä.

Ulkomaisia opiskelijoita haalitaan tänne siksi, että Suomi monikulttuuristuisi nopeammin. "Opiskeljoiden" tulo maahan ei herätä samanlaista huomiota tai vastustusta kuin esim. turvapaikahakijoiden vastaanotto.  Maahan saadaan näin tuotua reilusti yli tuhat nuorta kehitysmaan kansalaista vuodessa lähes huomaamatta, ja tätä voidaan perustella kansainvälistymisellä ym. hyviltä kuulostavilla verukkeilla.

Jokainen vähänkään asioita seuraava tajuaa, että suurin osa esim. Nigeriasta Suomeen tulevista "opiskelijoista" jää Suomeen riippumatta siitä, tuleeko opinnoista mitään vai ei. Afrikkaan ei kovinkaan moni palaa.

[_w_]

Kokonaisuuden kannalta ei ole tietenkään mitään järkeä haalimalla haalia kehitysmaista opiskelijoita kuluttamaan suomalaisten veronmaksajien rahaa. Nykyinen järjestelmä kuitenkin kannustaa siihen.

AMK-järjestelmä on ollut alusta saakka joka suhteessa täysin epäonnistunut systeemi. Se, että kehitysmaista haalitaan toista tuhatta opiskelijaa joka vuosi on täysin järjetöntä, mutta siihen on syynsä.

Ulkomaisia opiskelijoita haalitaan tänne siksi, että Suomi monikulttuuristuisi nopeammin. "Opiskeljoiden" tulo maahan ei herätä samanlaista huomiota tai vastustusta kuin esim. turvapaikahakijoiden vastaanotto.  Maahan saadaan näin tuotua reilusti yli tuhat nuorta kehitysmaan kansalaista vuodessa lähes huomaamatta, ja tätä voidaan perustella kansainvälistymisellä ym. hyviltä kuulostavilla verukkeilla.

Jokainen vähänkään asioita seuraava tajuaa, että suurin osa esim. Nigeriasta Suomeen tulevista "opiskelijoista" jää Suomeen riippumatta siitä, tuleeko opinnoista mitään vai ei. Afrikkaan ei kovinkaan moni palaa.

Onkohan niille keksitty jokin oma systeemi muuten vai menevätkö turvapaikkajonoon vai saavatko paikan kunhan penikan tekaisevat jonkun tai kymmenen neekereitten perään olevan blondin kanssa?

[petebe]

No ei minusta tulisi pyrkiäkään siihen että viiden miljoonan maassa olisi parhaat yliopistot, riittäisi että ne olisivat hyviä ja mahdollisimman moni halukas suomalainen niihin pääsisi. Huippuyliopistoihin ulkomaille haluaville voisi valtio lainata rahaa, niistä valmistuneillahan taitaa olla hyvät tulot joten takaisinmaksussa ei olisi ongelmia, keskinkertaisethan taitaa olla ilmaisia ainakin euroopassa joten niihin pääsevät lainaamattakin.

Ei tietenkään itseisarvona pidä olla pelkkä parhaus jollakin listalla, mutta mikäli halutaan huippulahjakkuuksien opiskelevan Suomessa ja sitä kautta edes hiukan todennäköisemmin työllistyvän Suomeen, niin tuolla asialla on merkitystä.

Isompi ongelma lienee se, että Suomessa voi roikkua liki ikuisuusopiskelijana (vrt. nämä kaikki eri tieteiden yo:t) kun taas monissa maissa yliopistoon pääsee helposti opiskelemaan, mutta ellei tulosta synny niin sieltä lentää vielä helpommin ulos. Tämä olisi selkeästi parempi tapa.

[Zngr]

Paljon tekstiä mutta jutun juju selvitettiin heti alussa niin ettei siihen ole paljon lisättävää:

Ammattikorkeakoulut haalivat Suomeen joukoittain opiskelijoita kehitysmaista. Täällä he ajautuvat ahdinkoon, koska opintotukea ei saa eikä töitä ole.

Kuulostaa siltä, kuten moni kirjoittaja yllä jo ehti sanoa, että ammattikorkeakoulujen pitäisi lopettaa opiskelijoiden haaliminen joukoittain kehitysmaista. Tai viranomaisten pitäisi tehdä järjestelmästä kannattamaton, koska ei tuo ainakaan mitään vaurautta tuota minnekään. Töitä kehitysmaalaisille (tai muillekaan) ei ole, ja ainoa mahdollisuus elättää opiskelijaton tulonsiirto taikaseinän keinoin jota tuskin tulee tapahtumaan enemmissä määrin. Nyt taikaseinä kustantaa jo opiskelun.

Ihmettelen ihan hivenen myös sitä miksi varakkaiden ja korkeakoulutettujen kehitysmaalaisten pitää erikseen tulla johonkin hyvinvointivaltioon olemaan köyhiä ja työttömiä.

Vähän huono päivä tänään tai jotain, mutta nyt ei ihan oikeasti mene jakeluun. Jos tilanne tuli yllätyksenä mitä sitten on kuviteltu alunperin? Että jos pääsee opiskelemaan Suomeen saa kahdeksan huonetta ja uima-altaan koska rahaa tulee taivaasta vai mitä vittua?

[MikkoAP]

Ei tietenkään itseisarvona pidä olla pelkkä parhaus jollakin listalla, mutta mikäli halutaan huippulahjakkuuksien opiskelevan Suomessa ja sitä kautta edes hiukan todennäköisemmin työllistyvän Suomeen, niin tuolla asialla on merkitystä.

Isompi ongelma lienee se, että Suomessa voi roikkua liki ikuisuusopiskelijana (vrt. nämä kaikki eri tieteiden yo:t) kun taas monissa maissa yliopistoon pääsee helposti opiskelemaan, mutta ellei tulosta synny niin sieltä lentää vielä helpommin ulos. Tämä olisi selkeästi parempi tapa.

Ongelma on myös se, että kun yritetään saada kaikille kk-tutkintoja, tutkinnon arvo laskee.

Sama ilmiö on todella monessa länsimaassa, ehkä kaikissakin: tutkinnosta on tullut perusvaatimus myös aloille/työtehtäviin, johon sitä ei oikeastaan tarvittaisi.

Näissä hommissa parempi olisi työssä oppiminen.

Mutta mikä tahansa tutkinto on edes vähän parempi kuin ei tutkintoa ollenkaan. Siksi sellaisetkin ihmiset , joita ei oikeasti hirveästi kiinnosta opiskelu ja/tai juuri se ala, jolla opiskelee.

[Kaptah]

Suomen koulutusjärjestelmä on täysin perseellään. Omaa kokemusta on peruskoulusta, lukiosta ja nykyisin yliopistotasolta. Työkokemusta on paljon sijaisuukista niin ala-asteelta, yläasteelta ja lukiosta. Lähipiiristä löytyy niin ammattikoulun käyneitä, ylioppilaita, yrittäjiä, AMK:n käyneitä ja yliopisto-opiskelijoitakin.

Peruskoulutus toimii vielä jotenkin, mutta ryhmäkoot ovat liian suuria ja kurinpidossa on todellisia ongelmia. Opettajan ja koulun valtuudet ovat oikeasti liian vähissä, enkä tällä tarkoita mitään karttakepillä lyömistä. Oppilaan häiriökäyttäytymiseen ei ole keinoja eikä energiaa puuttua.

Ammattikoulun taso on onneton. Kesätöissäni olen tavannut ammattikoulun käyneitä, joilta käy työt huonommin kuin minulta parin viikon alalla työskentelyn jälkeen. Osalla itsekunnioitus, ammattiylpeys ja yritys on täysin olematonta. Tarkoitus on lähinnä velttoilla tupakkatauoilla ja esittää tekevänsä jotain. Tämä ei tietenkään koske kaikkia, erittäin positiiviaskin amiksesta valmistuneita tunnen, mutta pääosin työnteko ei kovin paljon tunnu kiinnostavan. Ystävieni mukaan ammattikoulussa puuttuu hyvin usein yritystä sekä oppilailta että opettajilta. Pari viikkoa voi mennä netissä roikkuessa ilman että mitään edes yritetään opettaa. Kuuden tunnin päivässä on tuntikausia tyhjäntoimittamista. Lisäksi ammattikoulu on jostain helvetin syystä päätetty kolmen vuoden mittaiseksi, vaikka asiaa ei niin paljon olisikaan. Siksi ammattikoulussa on älyttömästi huttua, hötöä, leijanlennätystä ja ajantappoa ja askartelua.

Lukio toimii vielä kohtalaisesti, mutta sielläkin voitaisiin panostaa enemmän niihin tietoihin, jotka oikeasti kuuluvat yleissivistykseen. Esimerkiksi maantiedossa voitaisiin syklonien muodostumista opiskella hiukan vähemmän ja panostaa esimerkiksi maailmankarttaan tutustumiseen. Euroopan valtiot taitaa aika harva ylioppilas osata kartalle sijoittaa, enkä itsestänikään mene takuuseen. Moldova...?

Ammattikorkeat voisivat lopettaa yliopiston/teknillisen yliopiston leikkimisen ja kouluttaa mieluummin entisten teknikoiden kaltaisia ihmisiä, jotka osaavat käytännön työt ja ymmärtävät kuitenkin enemmänkin ja laajemmin alasta. University of applied sciences my ass. Lisäksi näissäkin on alkanut tapahtua samaa kuin ammattikoulussa, eli yritystä puuttuu niin opettajilta kuin oppilailtakin. Lisäksi kilpailu on sen verran kovaa, että oppilaita houkutellaan naurettavilla perusteilla. Esimerkiksi jaetaan ilmaisia tietokoneita opiskelijoille ja järjestetään täysin hyödyttömiä puolen vuoden "projektimatkoja" ympäri maailmaa. Näiden matkojen käytännön hyöty on kuulemma pyöre nolla: projektin suunnittelu on tehty huonosti, haluttuja tapaamisia ei järjesty ja valtaosa ajasta menee odotellessa ja ihmetellessä. Projekti vetäistään muutamassa päivässä kasaan, koska opetushenkilökunta on kussut suunnittelun eikä matkalla ole mahdollisuutta oikeasti tehdä mitään hyödyllistä ja opettavaista. Kaiken huippu on kyllä se, että rahoitus riippuu opiskelijoiden määrästä. Totta kai silloin haalitaan tyhjiin paikkoihin nigerialaisia, niin minäkin rehtorina tekisin. Oikea ratkaisu olisi lakkauttaa koko koulu, jos ei oppilaita löydy.

Yliopistot ovat joitain poikkeuksia lukuunottamatta turhan etäällä työelämästä ja opiskelijamäärät aivan älyttömiä. Kaiken maailman elokuvaohjauksen maistereita ja taiteentutkijoita valmistuu vuosittain satakertaisesti tarpeeseen nähden. Valmistunutta vituttaa kun ei saa vuosien opiskelulla oman alan töitä, ja veronmaksajaa vituttaa maksaa tämä lysti. Lisäksi osa aloista elää omassa akateemisessa kuplassaan, jossa työelämää yliopiston ulkopuolella suorastaan halveksutaan eikä halutakaan edesauttaa valmistuneiden työllistymistä.

Parannusehdotuksia:
-lisää rahaa peruskouluun: ryhmäkoot pienemmäksi
-opettajille ja kouluille mahdollisuus vaikuttaa ongelmaoppilaisiin. Nykyisin oppilas voi käytännössä lopettaa koulunkäynnin, jos ei huvita.
-ammattikouluun jonkinlainen rima. Suurin osa tsemppaa ja saa itseluottamusta, osa putoaa, mutta ei niistä töihin ikinä olisi kuitenkaan sillä asenteella. Yrittäköön uudestaan myöhemmin, jos motivaatio kasvaa.
-oppisopimuskoulutusta tuettava ja lisättävä. Muutama vuosi oikean alan ammattilaisen työparina opettaa ihan eri tavalla. Annatko mieluummin 200 000 euron arvoisen täysperävaunuyhdistelmän henkilölle, joka on ajanut kortin ammattikoulussa ja loput kolme vuotta katsellut powerpointteja trukin käytöstä vai sellaiselle, joka on ollut kolme vuotta eläkkeelle jäämässä olevan kuskin mukana ja nähnyt miten toimitaan lumisateeessa, mäkeen jäädessä, kiireessä, hankalien asiakkaiden kanssa, kun lasti rikkoutuu tms?
-ammattikorkeita karsittava ja paljon ja palautettava teknikon koulutus. Kaikista ei tarvitse eikä voi tehdä insinöörejä. Insinööri pysyköön oikeasti asiantuntijana. Ammattikoulutaso-teknikko-insinööri-diplomi-insinööri on järkevämpi jako kuin ammattikoulutettu-huono insinööri-DI
-yliopistojen sisäänottomääriä pienennettävä ja paljon, etenkin humanistisella puolella. Lisäksi yhteistyötä työelämän kanssa lisättävä ja paljon.

Näillä päästäisiin jo alkuun.

edit:lipsahtipa off-topiciksi. Modet voivat vaikka siirtää omaksi avauksekseen, jos siltä tuntuu. Asia on kuitenkin mielestäni varsin tärkeä.

[_w_]

No ei minusta tulisi pyrkiäkään siihen että viiden miljoonan maassa olisi parhaat yliopistot, riittäisi että ne olisivat hyviä ja mahdollisimman moni halukas suomalainen niihin pääsisi. Huippuyliopistoihin ulkomaille haluaville voisi valtio lainata rahaa, niistä valmistuneillahan taitaa olla hyvät tulot joten takaisinmaksussa ei olisi ongelmia, keskinkertaisethan taitaa olla ilmaisia ainakin euroopassa joten niihin pääsevät lainaamattakin.

Ei tietenkään itseisarvona pidä olla pelkkä parhaus jollakin listalla, mutta mikäli halutaan huippulahjakkuuksien opiskelevan Suomessa ja sitä kautta edes hiukan todennäköisemmin työllistyvän Suomeen, niin tuolla asialla on merkitystä.

Isompi ongelma lienee se, että Suomessa voi roikkua liki ikuisuusopiskelijana (vrt. nämä kaikki eri tieteiden yo:t) kun taas monissa maissa yliopistoon pääsee helposti opiskelemaan, mutta ellei tulosta synny niin sieltä lentää vielä helpommin ulos. Tämä olisi selkeästi parempi tapa.

Ilmeisesti jotkut tottuu siihen "opiskeluun" ja on mukava kun saa nukkua aamulla pitkään eikä tarvii mennä töihin.

Tuolla suomi24:ssä joku "akateeminen" valittelee aina silloin tällöin, eli siis riittävän usein että mieleen jäänyt kuinka ei saa töitä vaikka kaksi on tutkintojakin tullut tehtyä.

Sitä vaan pistää miettimään onko valtio tehnyt jonkinlaisen hukkainvestoinnin, mitäs tommonenkin jotain 10 vuotta käy koulua eikä silti töitä löydy. Ilmeisesti ei haluakaan mennä töihin ja jonkinlaista mielenterveysongelmaakin on kun jaksaa valittaa, vaikkei itse tekstistä se suoranaisesti ilmenekään.

Ymmärrän minä ettei niitä töitä löydy helposti jos jonkin turhanpäiväisen alan tutkinnon on tehnyt, mutta kun jostain syystä on sitten paljon parempi muita työttömiä, oikein akateeminen työtön, jollekka pitää löytyä niitä oman alan töitä, siinä missä muut menköön sinne minne sattuvat pääsemään.

Vieläpä ammattiliitot kirkuu, ainakin Akava että pitää vähentää opiskelupaikkoja. No mitä jos niitä olisi vähemmän? Ne samat sitten olisi käyneet kymmenen eri amista muttei töitä olisi silti löytynyt, mutta kalliimaksi olisi tullut valtiolle ja huonompi valikoima olisi työnantajilla valikoida valmistuneista Akavan aloilla.

Kun samaan aikaan on näitä joilla ei ole sitä ensimmäistäkään tutkintoa ja pelkkään peruskouluun jää osalla koulut, niin luulisi riittävän yhden kustantaminen valtion puolesta tasapuolisesti jokaiselle.

Tai ainakin tutkinnon jälkeen 20 vuoden odotus ennen seuraavan kustantamista, mielellään niin että veroja maksanut vähintään tuplasti sen tutkinnon hinnan verran ennen sitä uutta. Ei sillä etteikö niitä veroja menisi kaikenlaiseen turhaankin, mutta pieni osa vielä menee tarpeelliseenkin.

Sama amiksiin, mitä tolkkua on siinäkään että jotkut ei saa yhtään paikkaa, mutta toiset käy kolmisen eri amista peräkkäin kun töitä ei löydy. Jos lukio on sen kolme vuotta ja korkeakoulu olisi neljä jos viitsisivät opiskella, niin seitsemän vuotta kaikille peruskoulun jälkeistä ilmaista opiskelua maksimissaan, omilla rahoilla olkoon sitten koulussa vaikka eläkeikään asti.

-yliopistojen sisäänottomääriä pienennettävä ja paljon, etenkin humanistisella puolella.

Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat. Suomalaisen lukion käymisellä suoraan sisään mille alalle vain mutta jos ei opiskelut mene tahtia jolla neljässä vuodessa valmistutaan, sitten ulos. Kumminkin yliopiston käyneet useasti osaa kieliä riittämiin jotta ulkomailta saisivat töitä jos kotimaasta eivät. Koulutus pienissä yksiköissä jorpakossa maksaa enemmän kuin isoissa yliopistoissa joten turhaa pistää porukkaa periaatteessa pihalle yliopistoista ja jorpakon pikkukouluihin, kuten nyt tehdään.
Jos yliopistoihin menee liiaksi väkeä joita ei työnteko kiinnosta, niin laittaa ne alkamaan aamulla kuudelta, sitten ilmoittautuminen kello yhdeksän ja kaksitoista ja kolmesta paikallaolemattomuudesta pihalle, eiköhän karsiudu pois laiskimmat helposti.

[Kaptah]

Vielä on sanottava, että osalla ihmisistä on aika epärealistiset kuvitelmat työelämästä. Omaa unelma-alaa on opiskeltava, eikä puhettakaan että otettaisiin selvää onko sillä alalla edellytyksiä työllistyä. Parempi työtön egyptologi kuin töissä jollain alalla, joka ei ole se mun juttu.

[cgm]

Vähän huono päivä tänään tai jotain, mutta nyt ei ihan oikeasti mene jakeluun. Jos tilanne tuli yllätyksenä mitä sitten on kuviteltu alunperin? Että jos pääsee opiskelemaan Suomeen saa kahdeksan huonetta ja uima-altaan koska rahaa tulee taivaasta vai mitä vittua?

Vaikuttaisi tosiaan että luulevat kaikkien länsimaalaisten asuvan isossa omakotitalossa, kaksine autoineen, uima-altaineen ja loma-asuntoineen. Sitten tänne tultua ihmetellään että mitä nämä kerrostalot oikein ovat.

[Kaptah]

Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat.

Siksi, että on aloja, joilta todella harva työllistyy oman alan hommiin. Esimerkiksi naistutkijoita, kulttuurintutkijoita, egyptologeja ja etnomusikologeja taitaa olla enemmän kaupan kassalla kuin koulutustaan vastaavassa työssä.

Tämä on toisaalta myös johtanut siihen, että monilla aloilla töihin päästeäkseen on oltava jokin tutkinto, jolla ei kuitenkaan oikeasti tee mitään.

[Aschenisto]

Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan. Milloinkohan yhteiskunta pääsee eroon tuollaisesta maalaismentaliteetistä, että kaiken on alettava joskus ennen kello kymmentä. Pari sataa vuotta sitten sen kyllä ymmärsi, että jos piti mennä lypsämään lehmät aamulla, mutta nykyään ihan terveydellisten syiden takia tekee ihan hyvää, että koulut alkaisi aikaisintaan kello 10.

Ja nuorena pitääkin bilettää ihan ankarasti ja on vittumaista jos joidenkin ääliöiden takia pitää herätä liian aikaisin. Ja kyllä ne bilettäjät osaa mennä töihin kello 8, kun on on tarve.

[_w_]

Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat.

Siksi, että on aloja, joilta todella harva työllistyy oman alan hommiin. Esimerkiksi naistutkijoita, kulttuurintutkijoita, egyptologeja ja etnomusikologeja taitaa olla enemmän kaupan kassalla kuin koulutustaan vastaavassa työssä.

Tämä on toisaalta myös johtanut siihen, että monilla aloilla töihin päästeäkseen on oltava jokin tutkinto, jolla ei kuitenkaan oikeasti tee mitään.

Mikäli välttämättä tahtovat alalle josta ei saa töitä, menkööt sitten. Onhan se parempi kuin että ovat valittamassa jollain muulla alalla etteivät tykkää tästä. Oppilaanohjaukseksi peruskoulussa riittäisi hyin listata eri alojen palkat ja eri paikoista valmistuneitten työttömyysprossat, lätkäistä lappu niistä kouraan ja antaa sitten valita millä perusteella huvittaa.

Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan. Milloinkohan yhteiskunta pääsee eroon tuollaisesta maalaismentaliteetistä, että kaiken on alettava joskus ennen kello kymmentä. Pari sataa vuotta sitten sen kyllä ymmärsi, että jos piti mennä lypsämään lehmät aamulla, mutta nykyään ihan terveydellisten syiden takia tekee ihan hyvää, että koulut alkaisi aikaisintaan kello 10.

Ja nuorena pitääkin bilettää ihan ankarasti ja on vittumaista jos joidenkin ääliöiden takia pitää herätä liian aikaisin. Ja kyllä ne bilettäjät osaa mennä töihin kello 8, kun on on tarve.

Mutta jollain tapaa jos karsia pitää opiskelijoita niin tuo on aika hyvä. Jos aikaa on bilettää liiaksi, joko on koulussa joka ei vastaa omaa tasoa eli pitäisi olla vaativammassa koulussa tai sitten ei saa siellä mitään aikaan.

Oletetaan että koulu alkaa kello 10 ja kestää kahdeksan tuntia, tällöin se loppuu kello 18. Päivänvaloa ei paljoa näy muualta kuin koulun ikkunoista jos ei innostu ulkoilemaan jo ennen kouluun menoa.

Mikäli koulu alkaa kello kuusi aamulla ja loppuu kello 14, ehtii päivänvalon nähdä ja ulkoilla sopivasti koulun päättymisen jälkeen. Lopputuloksena virkeämpi oppilas jota ei nukuta koko päivää.

[Femakko]

En ollut itse ollenkaan yllättynyt siitä, ettei haastateltu tiennyt Suomen työllisyystilanteesta.

Ensinnäkin kehitysmaissa elää sitkeästi uskomus, että länsimaissa on - myös hintoihin suhteutettuna - valtava palkkataso sekä loistava työllisyys. Luulisin myös, että koska kehitysmaissa koulutettua työvoimaa on suhteellisesti vähemmän, jolloin koulutettujen ihmisten on helpompi löytää töitä, kehitysmaista tuleva helposti yliarvioi koulutettujen työllisyyden länsimaissa.

Toisekseen lähes kaikille tietämilleni ulkomaalaisopiskelijoille kielitaitovaatimus on tullut täytenä yllätyksenä: yliopistot ja varsinkaan amk:t eivät sitä mainosta. Puutteellinen kielitaito on varmasti hyvin iso syy työllisyys- ja rahavaikeuksiin, varsinkin kun verrattuna kielitaitoisiin suomalaisiin ulkomaalaisilla ei ole opinto- tai asuntotukea pehmentämässä taloustilannetta.

(Ja ilmeisesti kriittinen ajattelu ja itsenäinen tiedonhaku eivät välttämättä ole korkeassa asemassa kaikissa kehitysmaiden kouluissa, joten periaatteessa yllättävän koulutetutkin ihmiset eivät tajua tällaisia asioita.)

Perusongelmahan on tietysti se, että varsinkin ammattikorkeiden kannustin on haalia sisään opiskelijoita piittaamatta näiden työllistymismahdollisuuksista, mikä tulee jutustakin selväksi.

[Femakko]

Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat.

Siksi, että on aloja, joilta todella harva työllistyy oman alan hommiin. Esimerkiksi naistutkijoita, kulttuurintutkijoita, egyptologeja ja etnomusikologeja taitaa olla enemmän kaupan kassalla kuin koulutustaan vastaavassa työssä.

Mikäli välttämättä tahtovat alalle josta ei saa töitä, menkööt sitten. Onhan se parempi kuin että ovat valittamassa jollain muulla alalla etteivät tykkää tästä.

Tulee aika kalliiksi veronmaksajille tuollainen haluttomuus kuunnella valitusta, kun meillä on kuitenkin opiskelijoille maksuttomat, veronmaksajien kustantamat opinnot... Kaipa lapsillekin kannattaa olla ostamatta ihan kaikkea, mitä haluavat, vaikka joutuukin sitten kuuntelemaan valittamista jonkin aikaa?

Ja se, että koulutetut keskimäärin työllistyvät paremmin korkeammalla palkalla, ei tosiaan tarkoita, että kaikki koulutetut saisivat hyvää palkkaa tai edes työllistyisivät.

[Mika]

Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan.

Totta, tuo on hevonpaskaa. Akateeminen vapaus on yksi yliopistolaitoksen hienoimmista piirteistä. Luentopakkoa ei ole, mutta jos ei kykene ottamaan itse vastuuta opinnoistaan ja niiden etenemisestä, ei sitä tee kukaan muukaan.  Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

[foobar]

Oppilaitokset ovat ilmeisesti niin heikkotasoisia ettei länsimaisia kiinnosta joten ne olisi syytä lopettaa. Ymmärrettävästi suomalaisilla on heikko kielitaito, kun kunnollisen englanninopetuksen sijaan täällä on pakkoruotsi, joten englanninkielisille linjoille ei täällä ole tarvetta, mutta jos ne olisivat korkeatasoisia, niihin tulisi länsimaisia opiskelijoita rahat mukanaan.

Tuossa on varmasti pitkälti totuus asiasta. Miten voi olettaakaan ammattikorkeakoulujen olevan huipputasolla kun yliopistoistakaan ei päässyt kuin yksi maailman sadan parhaan yliopiston listaukseen!

edit. Tarkistin tietoni, kun aloin miettiä muistinko väärin. Niin oli: suomalaisista yliopistoista ainoa 200 parhaan joukossa oleva on sijalla 102 Helsingin yliopisto.

Yliopistojen ja korkeakoulujen laatumittarit ovat aivan oma lukunsa, mutta mielestäni kaiken keskimääräisistä ammattikorkeakouluista tosiaankin kertoo se, että ne olivat vielä parisen kymmentä vuotta sitten opistoja. Ei opistosta tehdä akateemisesti uskottavaa instituutiota nimeä vaihtamalla, jos oikeastaan millään.

Imagomarkkinointi ja itsepetos on kuitenkin ilmeisesti suomalaisten piirissä sen verran hyvin onnistunut, että suuri osa kansasta jättää tämän takia mitä ihmeellisimmät epäkohdat järjestelmästä vaille kritiikkiä - eihän tavallinen kaduntallaaja voi uskottavasti ylivertaisten akateemikkojen budjetointia kritisoida.

[_w_]

Miksi? Parhaiten kumminkin töitä saavat yliopiston käyneet ja palkat ovat korkeimmat.

Siksi, että on aloja, joilta todella harva työllistyy oman alan hommiin. Esimerkiksi naistutkijoita, kulttuurintutkijoita, egyptologeja ja etnomusikologeja taitaa olla enemmän kaupan kassalla kuin koulutustaan vastaavassa työssä.

Mikäli välttämättä tahtovat alalle josta ei saa töitä, menkööt sitten. Onhan se parempi kuin että ovat valittamassa jollain muulla alalla etteivät tykkää tästä.

Tulee aika kalliiksi veronmaksajille tuollainen haluttomuus kuunnella valitusta, kun meillä on kuitenkin opiskelijoille maksuttomat, veronmaksajien kustantamat opinnot... Kaipa lapsillekin kannattaa olla ostamatta ihan kaikkea, mitä haluavat, vaikka joutuukin sitten kuuntelemaan valittamista jonkin aikaa?

Ja se, että koulutetut keskimäärin työllistyvät paremmin korkeammalla palkalla, ei tosiaan tarkoita, että kaikki koulutetut saisivat hyvää palkkaa tai edes työllistyisivät.

Ja mitä sitten? Vaihtoehtonahan ei ole että he jäisivät koulutta, vaan se että menisivät jonkin valtiollisen komitean mielestä sopivalle alalle. Gosplan päättää ja kansalainenhan tottelee!

Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan.

Totta, tuo on hevonpaskaa. Akateeminen vapaus on yksi yliopistolaitoksen hienoimmista piirteistä. Luentopakkoa ei ole, mutta jos ei kykene ottamaan itse vastuuta opinnoistaan ja niiden etenemisestä, ei sitä tee kukaan muukaan.  Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

Minusta tuo "vapaus" on pelkkä tekosyy laiskottelulle.
Eli toisinsanottuna suurin osa ei osaa ottaa vastuuta koska menee päälle neljä vuotta? Nämä akateemisesti vapaat ovat vastuuttomia?

En ollut itse ollenkaan yllättynyt siitä, ettei haastateltu tiennyt Suomen työllisyystilanteesta.

Ensinnäkin kehitysmaissa elää sitkeästi uskomus, että länsimaissa on - myös hintoihin suhteutettuna - valtava palkkataso sekä loistava työllisyys. Luulisin myös, että koska kehitysmaissa koulutettua työvoimaa on suhteellisesti vähemmän, jolloin koulutettujen ihmisten on helpompi löytää töitä, kehitysmaista tuleva helposti yliarvioi koulutettujen työllisyyden länsimaissa.

Toisekseen lähes kaikille tietämilleni ulkomaalaisopiskelijoille kielitaitovaatimus on tullut täytenä yllätyksenä: yliopistot ja varsinkaan amk:t eivät sitä mainosta. Puutteellinen kielitaito on varmasti hyvin iso syy työllisyys- ja rahavaikeuksiin, varsinkin kun verrattuna kielitaitoisiin suomalaisiin ulkomaalaisilla ei ole opinto- tai asuntotukea pehmentämässä taloustilannetta.

(Ja ilmeisesti kriittinen ajattelu ja itsenäinen tiedonhaku eivät välttämättä ole korkeassa asemassa kaikissa kehitysmaiden kouluissa, joten periaatteessa yllättävän koulutetutkin ihmiset eivät tajua tällaisia asioita.)

Perusongelmahan on tietysti se, että varsinkin ammattikorkeiden kannustin on haalia sisään opiskelijoita piittaamatta näiden työllistymismahdollisuuksista, mikä tulee jutustakin selväksi.

Mitäpä väliä saavatko töitä, kunhan laittavat riittävät lukukausimaksut että oppilaitokset eli valtio tekee voittoa ulkomaisilla opiskelijoilla.
Jos ei ole tulijoita yllättäen niin ottakoon suomalaisia, jos jollekin linjalle ei ole hakijoita niin linja kiinni. Onkohan tuokaan että joka koululla on oma hallinto, kovinkaan järkevä ratkaisu kun maan koko on kumminkin se vähän päälle viisi miljoonaa. Josko kilpailisivat mieluummin opiskelijoiden oppimistasolla kuin rahan kuppaamisella, mikäli hallintoa yhtenäistettäisiin niin että paikat sinne minne oppilaat tahtovat mennä. Helsinki korkeine kustannuksineen voisi olla erillinen, lähinnä niille joilla on perhesyitä tms. opiskella siellä, olisi kohtuullinen valikoima oppilaitoksia tarjolla.

[Mika]

Ei opistosta tehdä akateemisesti uskottavaa instituutiota nimeä vaihtamalla, jos oikeastaan millään.

Surkuhupaisinta tuossa on se, että opistoista valmistuneet olivat lähes joka kriteerillä tasokkaampia ja alansa paremmin osaavia työntekijöitä, kuin nykyisistä AMK:ista valmistuneet. Silloin tosin opiskelijamateriaalikin oli tasokkaampaa, aloituspaikkoja oli paljon vähemmän, eikä opiskelijoita tarvinnut haalia epätoivoisesti pitkin Afrikkaa ja Kiinaa.