2010-09-26 HS: Ei mikään onnela

[TJK]

Pelin henkeen kuuluu se, etteivät kaikki päädy sponsoroiduiksi filosofeiksi, vaan monen kohtalona on mennä valintamyymälän kassalle tai muihin vastaaviin hommiin. Muinaisina aikoinakin vain osa filosofeista pääsi neuvonantajiksi hoveihin, loput kulkivat kerjuukuppi kädessä ympäri maata ja päättivät päivänsä luolassa vuorilla.

Muinaisina aikoina ei kuitenkaan saanut ilmaiseksi kallista yliopisto-opetusta ja voinut jäädä sen jälkeen elämään sosiaalituilla.

Talous ei ole ainoa merkittävä arvo, mutta suuria taloudellisia panostuksia (kuten parikymmenvuotista koulutusputkea) vastaan on jo lupa odottaa huomattavia hyötyjäkin. Niitä tuskin pääsääntöisesti saadaan kortistossa tai kaupan kassalla olevista korkeakoulutetuista, vaikka aina joukossa on varmasti jokunen Wittgenstein - joka siis kirjoitti Tractatuksen sotilaana ja meni sen jälkeen vuosiksi kansakoulunopettajan työhön.

[Lasisti]

Kunnissakin herätään siihen, ettei touhussa ole mitään järkeä:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/ammattikorkeakoulujen_rahoitukseen_vaaditaan_taysremonttia_2007509.html?origin=rss

Kangasvierin mukaan nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaakin ammattikorkeakouluja kustannusten ja oppilasmäärien kasvattamiseen järkevän ja kustannustehokkaan koulutuksen sijaan.

[_w_]

Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin. Vaikka kävisi juhlimassa viikolla, tai muuten vain nukuttaisi, pitää töihin mennä, paitsi ehkä julkisilla aloilla johtotehtävissä. Niitä varten ei kumminkaan tarvita eri sääntöjä kouluihin.

Tämä on kyllä ihan hevonpaskaa, että koulujen pitää alkaa kukonlaulun aikaan.

Totta, tuo on hevonpaskaa. Akateeminen vapaus on yksi yliopistolaitoksen hienoimmista piirteistä. Luentopakkoa ei ole, mutta jos ei kykene ottamaan itse vastuuta opinnoistaan ja niiden etenemisestä, ei sitä tee kukaan muukaan.  Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

Liputan myös akateemisen vapauden puolesta. Mitä tulee etenemiseen, omat yliopisto-opiskeluni ovat venähtäneet pahasti duunin myötä mutta pikkuhiljaa alkaa edes kandi lähestyä. Itseäni kiinnostavalle alalle pääsin juuri yliopistoon pääsemisen myötä. Opintotukikuukausia olisi 47 kpl käyttämättä. Lahjoittaisin mielelläni pois.

Minä ajattelinkin tuota lähinnä kustannusten kannalta.

Mitäs jos tuo toimisi niin että saisi käydä tenttimässä kuinka kauan haluaa, pääsykokeet pois näiden tenttijöiden osalta ja samalla opintotuet pois heiltä. Eli kuka vain saisi tenttiä muttei ohessa olisi oikeutta pienryhmissä filosofointiin yliopiston tiloissa, vaan oikeus olisi luennoilla käydä, luennot kaikki myös nettiin katsottaviksi ja tenttimässä, kuukautta etukäteen pitäisi ilmoittaa milloin tahtoo luennolla tai tenttimässä käydä jottei tilojen suhteen tulisi ongelmia.

Kun olisi riittävä määrä tentitty, saisi tehdä gradunsa, taas ilman erityistä ohjausta. Yleisneuvonta asiaan olisi kumminkin netissä.
Joillain aloillahan tuo riittäisi kait, voisi tenttijöille antaa ilman pakkoruotsiakin paperit käteen ja mitä lie muuta siellä onkaan itse aineen lisäksi pienryhmissä opiskeltavaa. Lääkäriksi tms. opiskelevalle sitten tulisi riittävän tenttimisen jälkeen käytännön opintoihin oikeus, joissa olisi muitten kanssa. Koska se on kallista, voisi siinä vaiheessa olla karsintaa sen mukaan kuinka hyvin on tenttinyt tai jonkinlaisella pääsykokeella.

Nykyään nuo pääsykokeet palvelee ammattiliittoja jotka ei tahdo kilpailua jo alalla olevien lisäksi oikein hyvin, jos joku tahtoisi filosofoida harrastuksenaan töitten jälkeen, sen sijaan että katsoisi salattuja elämiä ja propagandauutisia kotimaasta, se ei käykään.

Kunnissakin herätään siihen, ettei touhussa ole mitään järkeä:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/09/ammattikorkeakoulujen_rahoitukseen_vaaditaan_taysremonttia_2007509.html?origin=rss

Kangasvierin mukaan nykyinen rahoitusjärjestelmä kannustaakin ammattikorkeakouluja kustannusten ja oppilasmäärien kasvattamiseen järkevän ja kustannustehokkaan koulutuksen sijaan.

Vaalien alla vähän puhuvat, niiden jälkeen keksivät uusia vastaavia rahareikiä.

[Tanaquil]

Lähtökohtaisesti niin että kello kahdeksan aamulla on oltava koulussa ja jos ei ole, niin sitten pihalle. Sama myös yliopistoihin, jos ei onnistu aamulla herääminen niin tuskin se tuleva työelämäkään tulee sujumaan sen paremmin.

Kas kun yliopistot eivät toimi kuten koulut, että lyötäisiin valmis kurssiohjelma käteen - se paljon puhuttu akateeminen vapaus tarkoittaa myös suhteellisen vapaita käsiä suunnitella omat opintonsa (tietysti opintovaatimusten puitteissa). Niillä kursseilla, joilla on läsnäolopakko - lähinnä pienryhmäkurssit ja harkkaryhmät - on kyllä yleensä jonkinlainen nimilistasysteemi tms. läsnäolon kontrolloimiseksi. Jos poissaoloja on enemmän kuin sallittu määrä eikä opiskelija käy neuvottelemassa esim. korvaavien suoritusten tekemisestä, ei kurssista pääse läpi. Tavanomaisten luentokurssien läsnäolokontrolli menisi järjettömäksi ensinnäkin opiskelijoiden määrän takia, toiseksi siksi, että monilla esim. töissäkäynti tai kurssien osuminen päällekkäin voivat rajoittaa luennoille osallistumista.

Yliopistosta valmistuminen on todistus siitä, että kykenee suunnitelmallisuuteen, ja ottamaan itse vastuuta elämästään ilman, että joku potkii persuksille. Opintotuen saamisaikaa pitäisi kyllä lyhentää, ja se pitäisi paremmin sitoa opintojen etenemiseen.

Viime vuosina on kiristetty sekä opintoaikoja että opintotukivaatimuksia, ja kyllä mun mielestä tässä aletaan olla jo kipurajoilla, kun ei takuuvarmasti opintotukeen ole tulossa sellaisia korotuksia, että se mahdollistaisi kokoaikaisen ja ympärivuotisen opiskelun ilman työssäkäyntiä. Opintotuki on jo sitä paitsi tiukasti sidottu opintojen etenemiseen. Faktat tiskiin:

- Ylempi korkeakoulututkinto eli maisterintutkinto tulee nykyisten rajoitusten mukaan suorittaa enintään kahta vuotta tutkinnon tavoitteellista suoritusaikaa pidemmässä ajassa - normitapauksessa siis 5 + 2 vuotta. Lisäksi on sallittua ilmoittautua poissaolevaksi enintään 4 lukukauden eli 2 lukuvuoden ajaksi.
- Opintotuki muodostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintotukea saa yhtä korkeakoulututkintoa varten korkeintaan 55 kuukautta. Opintorahaa ja asumislisää on mahdollista saada vain opiskelukuukausina, eli kesäkuukausille on mahdollista hakea tukea vain, jos opintoja kertyy myös kesällä - hakemukseen tulee liittää opintosuunnitelma. Kesäksi nostettu opintoraha kuluttaa tietysti myös opintorahakuukausia - ja uusimman lakimuutoksen myötä näin tulee tekemään myös pelkän asumislisän nostaminen...
- Itsenäisesti asuvalla korkeakouluopiskelijan opintoraha on 298 euroa/kk.  Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 % asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon 252 euroa ylittävältä osalta. Jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, asumislisää ei makseta. Suomessa opiskelevan asumislisä on näiden ehtojen mukaan 26,90–201,60 euroa kuukaudessa.
- Kalenterivuoden jokaista kuukautta kohden, jolloin on nostanut opintotukea, saa ansaita 660 euroa ja muilta kuukausilta 1 970 euroa. Jos tulot ylittävät tulorajan, opiskelijan on maksettava takaisin niin monta tukikuukautta, että tuloraja nousee yli veronalaisen tulon.
- Opintotuen maksaminen on sidoksissa opintojen riittävään edistymiseen. Riittäväksi edistymiseksi katsotaan keskimäärin vähintään 4,8 opintopistettä tukikuukautta kohden.

Kaikesta tästä seuraa, että yliopistossa saa "laiskotella" korkeintaan sen 7 vuotta, joista korkeintaan 55 kuukaudelle saa opintotukea, ja sitäkin vain jos opinnot edistyvät keskimäärin vähintään 4,8 opintopistettä kuukaudessa. Opintotuki ilman lainaa on maksimissaan huimat 499,60e/kk - ja tästä summasta siis pitää myös asuminen kustantaa. Ja tietysti jos tienaat yli 660e/opintotukikuukausi, makselet tukea takaisin.

Mitäs jos tuo toimisi niin että saisi käydä tenttimässä kuinka kauan haluaa, pääsykokeet pois näiden tenttijöiden osalta ja samalla opintotuet pois heiltä. Eli kuka vain saisi tenttiä muttei ohessa olisi oikeutta pienryhmissä filosofointiin yliopiston tiloissa, vaan oikeus olisi luennoilla käydä, luennot kaikki myös nettiin katsottaviksi ja tenttimässä, kuukautta etukäteen pitäisi ilmoittaa milloin tahtoo luennolla tai tenttimässä käydä jottei tilojen suhteen tulisi ongelmia.

Kun olisi riittävä määrä tentitty, saisi tehdä gradunsa, taas ilman erityistä ohjausta. Yleisneuvonta asiaan olisi kumminkin netissä.
Joillain aloillahan tuo riittäisi kait, voisi tenttijöille antaa ilman pakkoruotsiakin paperit käteen ja mitä lie muuta siellä onkaan itse aineen lisäksi pienryhmissä opiskeltavaa. Lääkäriksi tms. opiskelevalle sitten tulisi riittävän tenttimisen jälkeen käytännön opintoihin oikeus, joissa olisi muitten kanssa. Koska se on kallista, voisi siinä vaiheessa olla karsintaa sen mukaan kuinka hyvin on tenttinyt tai jonkinlaisella pääsykokeella.

Ikinä kuullut Avoimesta yliopistosta? Yliopisto-opintoja saa sen kurssivalikoiman puitteissa suorittaa niin paljon kuin sielu sietää, kunhan maksaa kurssimaksut. Kursseista löytyy myös paikkakunnasta riippumattomia etäopintoja. Ja kas, yliopisto kertoo myös seuraavaa: "Avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella voi hakea opiskelijaksi yliopistoon. Tiedekunnat päättävät, minkä verran opintoja pitää olla suoritettuina ennen kuin voi hakea opiskelijaksi väylän kautta. Suoritusten lisäksi voi olla myös muita kriteereitä (kuten arvosana)."

Tuo "kuka vain saisi käydä luennoilla ja tenttiä" -idea tuottaisi aika helvetisti kustannuksia - kas kun nykyisessä mallissa yliopiston laitokset joutuvat maksamaan yliopiston tilakeskukselle tms. käyttämistään luento- ja tenttitiloista eli mitä suurempi sali, sitä enemmän tilakustannuksia laitoksen piikkiin. Tenttivastaukset tarkistaa aina ihminen eli kurssin opettaja tai kirjatentin vastaanottava opettaja - taas oma osansa lisää aika- ja resurssikustannuksia. Yliopistossa on opiskelu aika joustavaa eli etäopiskelu on varsin pitkälle mahdollista, mutta siltikin tuo opiskelun siirtäminen luennoilta puhtaasti nettiin ja kirjatenteiksi vesittää yliopiston ideaa tutkimukseen perustuvaa korkeinta opetusta antavana instituutiona. "Gradun tekeminen ilman erityistä ohjausta" on jo syntyessään kuollut ja haiseva idea. Pro gradu on paitsi maisterintutkinnon grande finale, myös tutkimuksen tekemisen harjoittelua. Mikäli tutkimuksenteon oppiminen ei nappaa, vaan tavoitteena on vain saada tutkinto kasaan, saa sen gradun tehdä vasemmalla kädellä sinne päin rimaa hipoenkin - mutta ohjaus on oleellinen osa pakettia. Gradu on luonteeltaan hieman eri asia kuin lukiossa omasta päästä kirjoitellut pikku esseet, joissa jopa harjoitellaan lähdekirjallisuuden käyttöä. Muutenkin nuo "ideasi" kuulostavat siltä, että jos kerran ei ole rahkeita päästä yliopistoon opiskelijaksi, ei ole fyrkkaa tehdä opintoja avoimen yliopiston kautta eikä mikään läsnäolo, opetus ja ohjaus kiinnosta - mitä pointtia koko hommassa edes olisi? Kirjastosta saa lueskeltavaa ilmaiseksi ja tutkintopapereita saa ostettua netistäkin.

Omat käsitykset amk:hin ja yliopistoihin liittyen on kielteiset mutta omaa kokemusta ei ole niistä joten voivat käsitykset olla vääriäkin.

Kas, eipä yllättänyt tämä.

[Phantasticum]

Ei ole kovin uskottavaa, että akateemisen tutkinnon kemian alalta suorittanut etiopialainen David olisi halunnut tulla Suomeen suorittamaan uuden tutkinnon täysin eri alalta. Jos David olisi halunnut lähteä Etiopiasta tavoittelemaan sitä kuuluisaa parempaa elämää, hän olisi siinä tapauksessa hakenut oman alansa töitä ja luultavasti jostain muusta maasta kuin Suomesta.

Valitettavasti myös tarina kampaajasta ja kampaajan ystävistä kuulostaa epäuskottavalta. Kuinka moni suomalainen on valmis majoittamaan kotiinsa itselleen täysin tuntemattoman afrikkalaisen nuoren miehen?

Ei varmaan kovin moni. En ole kuullut, että edes vapaa liikkuvuus -järjestön aktiivit ottaisivat kotiinsa asumaan henkilöitä, joille he vaativat vapaata liikkuvuutta.

Paikallisuutisissa haastateltiin kerran irakilaista turvapaikanhakijaa, joka oli omien sanojensa mukaan suorittanut oikeustieteen tutkinnon. Jos hyypällä tosiaan oli taskussaan oikeustieteen kandin paperit, miksi ihmeessä hän olisi halunnut tulla makoilemaan muutamaksi vuodeksi Suomeen turvapaikanhakijana. Se vaan ihmetyttää minua.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

Ei ole kovin uskottavaa, että akateemisen tutkinnon kemian alalta suorittanut etiopialainen David olisi halunnut tulla Suomeen suorittamaan uuden tutkinnon täysin eri alalta. Jos David olisi halunnut lähteä Etiopiasta tavoittelemaan sitä kuuluisaa parempaa elämää, hän olisi siinä tapauksessa hakenut oman alansa töitä ja luultavasti jostain muusta maasta kuin Suomesta.

Valitettavasti myös tarina kampaajasta ja kampaajan ystävistä kuulostaa epäuskottavalta. Kuinka moni suomalainen on valmis majoittamaan kotiinsa itselleen täysin tuntemattoman afrikkalaisen nuoren miehen?

Ei varmaan kovin moni. En ole kuullut, että edes vapaa liikkuvuus -järjestön aktiivit ottaisivat kotiinsa asumaan henkilöitä, joille he vaativat vapaata liikkuvuutta.

Paikallisuutisissa haastateltiin kerran irakilaista turvapaikanhakijaa, joka oli omien sanojensa mukaan suorittanut oikeustieteen tutkinnon. Jos hyypällä tosiaan oli taskussaan oikeustieteen kandin paperit, miksi ihmeessä hän olisi halunnut tulla makoilemaan muutamaksi vuodeksi Suomeen turvapaikanhakijana. Se vaan ihmetyttää minua.

Kuten jo aikaisemmassa viestissäni mainitsin, noilla kotimaassa hankituilla tutkinnoilla ei välttämättä ole edes siellä kotimaassa paljon arvoa. Ja toisekseen, kyllä Suomesta majoittajia löytyy. Suomalainen nainen pitää rakastajaa tai luulee löytäneensä elämänsä rakkauden afrikkalaisesta opiskelijasta/turvapaikanhakijasta.

[Phantasticum]

Kuten jo aikaisemmassa viestissäni mainitsin, noilla kotimaassa hankituilla tutkinnoilla ei välttämättä ole edes siellä kotimaassa paljon arvoa. Ja toisekseen, kyllä Suomesta majoittajia löytyy. Suomalainen nainen pitää rakastajaa tai luulee löytäneensä elämänsä rakkauden afrikkalaisesta opiskelijasta/turvapaikanhakijasta.

Kyllä vaan. Silloin ehkä ei kuitenkaan kannattaisi mainostaa Davidin ja muiden vastaavien tapausten tutkintoja. Ja tietysti, oma lukunsa ovat rakastuneet.

[_w_]

Kas kun yliopistot eivät toimi kuten koulut, että lyötäisiin valmis kurssiohjelma käteen - se paljon puhuttu akateeminen vapaus tarkoittaa myös suhteellisen vapaita

Ikinä kuullut Avoimesta yliopistosta?

Tuo "kuka vain saisi käydä luennoilla ja tenttiä" -idea tuottaisi aika helvetisti kustannuksia - kas kun nykyisessä mallissa yliopiston laitokset joutuvat maksamaan yliopiston tilakeskukselle tms. käyttämistään luento- ja tenttitiloista eli mitä suurempi sali, sitä enemmän tilakustannuksia laitoksen piikkiin. 
---
saa sen gradun tehdä vasemmalla kädellä sinne päin rimaa hipoenkin - mutta ohjaus on oleellinen osa pakettia. Gradu on luonteeltaan hieman eri asia kuin lukiossa omasta päästä kirjoitellut pikku esseet, joissa jopa harjoitellaan lähdekirjallisuuden käyttöä. Muutenkin nuo "ideasi" kuulostavat siltä, että jos kerran ei ole rahkeita päästä yliopistoon opiskelijaksi, ei ole fyrkkaa tehdä opintoja avoimen yliopiston kautta eikä mikään läsnäolo, opetus ja ohjaus kiinnosta - mitä pointtia koko hommassa edes olisi? Kirjastosta saa lueskeltavaa ilmaiseksi ja tutkintopapereita saa ostettua netistäkin.

Omat käsitykset amk:hin ja yliopistoihin liittyen on kielteiset mutta omaa kokemusta ei ole niistä joten voivat käsitykset olla vääriäkin.

Kas, eipä yllättänyt tämä.

Suojatyöpaikka yliopistossa vai miksi tuollainen vastaus. En muuten ole lukiotakaan käynyt, saat siis ylvistellä lisää. Yhdet hyvät ohjeet sen gradun tekemiseen lienevät parempi vaihtoehto kuin kädestä pitäminen vähän heikomman ohjaajan toimesta.

Tämän minä tiesin että yliopistot eivät ole kuten koulut, ja olen vahvasti sitä mieltä ettei siinä ole mitään järkeä. "Vapaus" valikoida opintoja? Ettei kyseessä vaan ole näennäinen "vapaus" jossa lähinnä saa valikoida opiskeleeko neljässä vuodessa vaiko laiskotteleeko, suurimman osan valitessa laiskottelun.
Miksi on erikseen avoimet yliopistot, sehän on ihan turhaa että on kaksi päällekkäistä systeemiä, kun "ideani", jonka toimimattomuutta todistelet kustannuksilla, vaikka "ideani" oli juuri kustannusten karsiminen, yksinkertaistaisi ne yhdeksi. Avoimien tarkoitus lienee juuri rahan keruu. Jos ei ole jollain varaa, miksi ei saisi opiskella, mukamas on ilmainen koulutus mutta sitten onkin kaikenlaisia piilokustannuksia. Koko yhteiskunnan etu on että kansa on mahdollisimman hyvin koulutettua, vaikka jonkin pienen ryhmän etu se ei olisikaan.

Ne paperithan vaatii työnantajat, ilman kun ei saa töitä.

[Tanaquil]

Suojatyöpaikka yliopistossa vai miksi tuollainen vastaus.

Ei, mitä nyt aika paljon kokemusta yliopisto-opinnoista. Yliopistoissa nyt ei paljon muutenkaan olisi "suojatyöpaikkoja" tarjolla, päin vastoin tahti, kilpailu ja kontrolli kiristyy (silläkin alalla) koko ajan. Tutkimustyötäkin tehdään nykyään yhä useammin ulkopuolisella rahoituksella eikä yliopiston omilla varoilla. Jostain syystä vain korpeaa, että yleensä kun opiskelija- ja yliopistopiirien ulkopuolelta tulee "hyviä" ehdotuksia valmistumisaikojen lyhentämiseksi tai milloin minkäkin asian kehittämiseksi, ehdottavalla taholla ei näytä olevan mitään käsitystä realiteeteista ja nykytilanteesta. Näitä esimerkkejä löytyy jopa opetuksesta ja koulutuksesta vastaavien päättäjien tasolta.

Yhdet hyvät ohjeet sen gradun tekemiseen lienevät parempi vaihtoehto kuin kädestä pitäminen vähän heikomman ohjaajan toimesta.

Selitetäänpä pro gradun ideaa auki. Sen lopullisen kirjallisen tuotoksen lisäksi oleellisesti graduun kuuluu seminaarityöskentely, jossa ensinnäkin tutustutaan oman oppiaineen metodeihin ja lähdeaineistoihin sekä harjoitellaan tutkimustyön tekemistä aiheenvalinnasta ja tutkimussuunnitelman tekemisestä alkaen. Gradu muotoutuu myös vuorovaikutuksessa: opiskelija saa sekä saa kritiikkiä työlleen että toimii opponenttina, so. oppii analysoimaan ja arvioimaan myös muiden tuotoksia - ja argumentoimaan. Opiskelijan tulee tuntea oman alansa tutkimuskenttä traditioineen, ja myös tähän gradun yksilöllinen, henkilökohtainen ohjaus auttaa. Ei sen tarkoitus ole olla mitään kädestä pitelemistä, jossa kerrotaan, mistä ja mitä pitää kirjoittaa. Huonosta ohjaajasta ei tietenkään ole samalla tavalla hyötyä kuin sellaisesta, joka tuntee aihepiiriä ja jolla on myös konkreettista näkemystä siitä, mihin suuntaan gradua kannattaa kehittää, jotta sillä olisi jotain uutta kontribuutiota tutkimuskenttään. Netissä on kyllä yleisluontoisia graduohjeita, samoin niitä löytyy ihan painettuina kirjoinakin, mutta mitkään maailman ohjeet eivät ole niin yleispätevät ja loistavat, että niillä voitaisiin korvata tuo seminaarityöskentelyn ja tohtoritasoisen ohjaajan henkilökohtainen panos.

"Vapaus" valikoida opintoja? Ettei kyseessä vaan ole näennäinen "vapaus" jossa lähinnä saa valikoida opiskeleeko neljässä vuodessa vaiko laiskotteleeko, suurimman osan valitessa laiskottelun.

Vapaus valita esim. sivuaineita ja kieliopintoja niiden pakollisten pääaineopintojen sivuun. Pääaineen lisäksi toki tutkinnon laajuudessa on pakkokin olla tietty määrä muita opintoja. Se akateeminen vapaus tarkoittaa mm. sitä, että opintojen aikana on mahdollista esim. suuntautua tietyille aloille paitsi pääaineen, myös sivuaineiden kautta, tai hankkia laaja-alaisempaa sivistystä kuin pelkät oman alan opinnot antavat. Väitän, että ehdoton enemmistö yliopisto-opiskelijoista ei laiskuuttaan vietä yliopistossa yli sen neljän vuoden, johon on opinnot mahdollista puristaa vain opiskelemalla kokopäiväisesti ja ympärivuotisesti - vaan mm. siksi, että opintojen ohella on pakko käydä töissä, koska opintotuki ei riitä suuremmissa kaupungeissa edes välttämättömiin perustarpeisiin. Nykyään valmistumisen jälkeisen työllistymisen kannalta on parempi hankkia työkokemusta jo opintojen aikana, myös siksi, että sen kautta on mahdollista luoda kontakteja työelämään ja parhaassa tapauksessa "saada jalkaa oven väliin" omalla alalla. Monet opiskelijat myös arvostavat mahdollisuutta opiskella myös yleissivistyksen ja itsensä kehittämisen pohjalta sellaisiakin asioita, joista ei välttämättä ole suoraan taloudellista hyötyä - akateemisen vapauden mahdollistama eri oppiaineiden kokeileminen (en tarkoita pääaineen vaihtamista, vaan sitä, että on mahdollista käydä kursseja mitä erilaisimmissa aineissa) on loppujen lopuksi parempi kuin se, että opiskelijat vain pusertaisivat kokoon putkitutkinnon mahdollisimman nopeasti, näkemättä koskaan mitä oman alan ulkopuolella on. Myös yliopiston ulkopuolella on elämää: järjestötoimintaa, perheenlisäyksiä ym. asioita, jotka voivat hidastaa opintojen tahtia ideaalista, mutta tuovat toisella tavalla hyödyllistä kokemusta. Ota huomioon myös edellisessä viestissä tuomani faktat opintotuen sidonnaisuudesta opintojen etenemiseen - jos opinnoissa haluaa laiskotella, se tapahtuu joko työtuloilla tai isukin lompakolla, opintotuella se ei ole mahdollista. Tuonkaltaiset kommentit "laiskottelevista" opiskelijoista ovat paitsi vailla perusteita, myös loukkaavia.

Miksi on erikseen avoimet yliopistot, sehän on ihan turhaa että on kaksi päällekkäistä systeemiä, kun "ideani", jonka toimimattomuutta todistelet kustannuksilla, vaikka "ideani" oli juuri kustannusten karsiminen, yksinkertaistaisi ne yhdeksi. Avoimien tarkoitus lienee juuri rahan keruu. Jos ei ole jollain varaa, miksi ei saisi opiskella, mukamas on ilmainen koulutus mutta sitten onkin kaikenlaisia piilokustannuksia. Koko yhteiskunnan etu on että kansa on mahdollisimman hyvin koulutettua, vaikka jonkin pienen ryhmän etu se ei olisikaan.
Ne paperithan vaatii työnantajat, ilman kun ei saa töitä.

Et ole toistaiseksi millään tavalla perustellut, miten tuo malli vähentäisi kustannuksia nykyiseen nähden. Ilman mitään rajoituksia opiskelijoiden sisäänottoon ensinnäkin yliopistojen tila-, henkilöstö- ja muita resursseja pitäisi lisätä rajusti - jo nykyään rajoitetulla opiskelijoiden sisäänotolla on vaikeuksia, ja opettajia on käytännössä liian vähän opiskelijamäärään nähden. Käsittääkseni myös Avoin yliopisto rajoittaa kursseille mahtuvien opiskelijoiden määrää resurssiensa mukaan - ne kurssimaksut kattavat edes osan kustannuksista, mistään "rahan keruusta" ei voi puhua. Vrt. esimerkiksi työväenopistoihin, joiden toiminta on valtion subventoimaa; kurssit ovat avoimia kaikille, mutta osallistujien määrä on rajoitettu ja kurssimaksut käytössä. Tuon "kävele sisään ja tenti milloin ja mitä huvittaa" -mallin mahdottomuutta ja kustannuksia perustelin jo aika tarkasti - mahdottomaksi käyvän resurssoinnin, budjetoinnin ym. lisäksi koituisi kustannuksia opintorekisterien laajentamisesta ym. hallinnoinnista ja muista oleellisista tukitoiminnoista... puhumattakaan siitä, minkälaiseksi ympäristöksi noin henkisessä mielessä muodostuisi "yliopisto", jossa ramppaa kontrolloimattomia määriä itseopiskelevia tenttijöitä, joilla ei ole minkäänlaista henkilökohtaista kontaktipintaa opetushenkilöstöön. Hyötynä rajoitetussa opiskelijoiden sisäänotossa on myös se, että edes jonkinlainen laadullinen taso pysyy yllä opiskelija-aineksessa - "vapaassa" mallissa aikaa ja rahaa tärvääntyisi myös laadullisesti luokattomiin tenttijöihin. Muualla maailmassa näissä pääsykokeettomissa yliopistomalleissa todella kävellään sisään kirjoittautumalla opiskelijaksi, mutta opiskelu onkin sitten maksullista ja siihen täytyy sitoutua eikä "tenttiä milloin huvittaa" - ja karsintaa tapahtuu sisäänoton sijasta sitten opintojen aikana eli jos mokaat tentin, monen vuoden opiskelu voi tyssätä siihen. Opintojen alkupuolella on mieletön pula tarpeeksi suurista opetustiloista - olen jopa kuullut tapauksista, joissa luentosaliin mahtuneet nauhoittavat luentoja ulkopuolelle jääneille kavereilleen - ja voi kuvitella, minkälainen stressi on selvittää jokainen tentti mahdollisimman hyvin arvosanoin. Valtavaa resurssien tuhlausta, kun opintojen läpäisyprosentti jää pieneksi.

Siihen, että yliopistoihin on aine- tai alakohtaiset sisäänottorajat, on syynsä ja perusteensa koulutuspoliittisessa ohjauksessa, jolla pyritään edes jollakin tavalla vastaamaan koulutuksella työmarkkinoiden tarpeisiin. Jo nyt on tietyillä aloilla ylikoulutusta - et ole sattumoisin kuullut uutisia esim. AMK:n puolelta tradenomien ja insinöörien työllisyystilanteesta? Kuulostaako käsite "tutkintoinflaatio" myöskään tutulta? Täysin avoimessa yliopistossa olisi odotettavissa, että ns. trendialoille olisi valtava ryntäys - ei ole mitään mieltä kouluttaa tähän maahan sataatuhatta toimittaja-tiedottajaa, jos työmarkkinat vetävät vuosittain tuhatkunta... Yliopistokouluttaminen on kallista, ja vaikka kansainvälisissä vertailuissa näyttäisi komealta, että meillä joka helkutin apusekatyömiehelläkin on maisterin paperit, se ei todellisuudessa ole "yhteiskunnan etu": valtavalla panostuksella kouluttamiseen saataisiin todella kehno hyöty, kun suurin osa joutuisi tyytymään koulutustaan vastaamattomiin ja alempitasoisiin töihin. Päin vastoin korkeakouluasteella pitäisi sisäänottomääriä pienentää nykyisestä ikäluokkien pienentyessä, ja karsia opiskelijoiden määrää erityisesti sellaisilla aloilla, joilla työllistyminen on heikkoa.

Jos "työnantajat vaatii paperit" tiettyyn työhön, nykyisellään on täysin mahdollista opiskella ne paperit ja aivan ilmaiseksi. Jos äly ja kyvyt eivät riitä oppilaitoksen ovesta sisään pääsemiseen, voi olla, että ne eivät riittäisi kyseiseen työhönkään.