Energian hintakriisi

[Andy_81]

Otin ihan asiakseen katsoa kuinka paljon mennyt nykyisellä sopparilla sähköön.
Alla olevassa kuvassa näkyy määräaikaisen hinta verrattuna pörssisähköön, sekä siirtoyhtiön maksut ja verot omalla kohdalla.
Usein törmännyt, mm. tässäkin ketjussa, että pörssisähkö on halvin ja kerrotaan keskihinta joltain aikaväliltä. Varmasti asia onkin näin esim. vuoden periodilla, riippuen toki kulutusprofiilista, yms muuttujista sähkönkäyttäjien kesken.
Itse olenkin hiljaa hymistellyt näille pörssisähkön käytön "optimoijille", kun tuo optimointikin alkaa nykyisellään olla sähkönkäytössä synonyymi masokismille. Ei minua kiinnosta hankaloittaa elämääni seuraamalla sähkön hintaa ja mitä voi milloinkin tehdä tai jättää jopa asioita tekemättä kun sillä hetkellä tuntihinta olisi korkea.
Mutta tiedänpä jo senkin, että tulen pörssisähköä käyttämään tulevaisuudessa. Onko seuraava sopimus pörssi, ei ole vielä varmaa, mutta parin vuoden sisään varmasti on pörssisopimus itsellä käytössä (saadaan lisää tuulivoimaa, joka pudottaa kokovuoden sähkön hintaa ja ruotsiin valmistuu noita linjoja jolla saa tasattua hieman pohjoismaisia huippuhintoja).
Toki voisi olla vielä ensialkuun, että esim. talviajan menee kiinteällä ja kesä pörssillä, mutta tässäkin alkaa mukavuustekijä vaikuttamaan, että mikä olisi se säästö, jonka takia viitsisi seurailla sopimuksien hintoja ja puljata niitä sen mukaan. Kännykkäliittymienkin joka vuotinen kilpailutus alkanut tympimään, kun neljästä liittymästä maksaa ja 15€ per liittymä/kk hinta putosi (mitä olisi ollut edellisten tarjousten loputtua), niin jaksoi sen vaivan nähdä, että teki kilpailevalle siirron ja odotin vinbackkia nykyiseltä, jolloin sopimukset jatkui sujuvasti päivitetyllä hinnalla (+kylkiäiset).

Alla olevan laskelman tausta:
Tein heinäkuussa 2022 kalliin 11,95senttiä/24kk määräaikaisen, kun ei muutakaan järkevää silloin ollut tarjolla, sopimus alkoi 11/22 ja loppuu tämän vuoden lokakuun lopussa. Olisin tuosta päässyt eroon viime keväänä tekemällä uuden puolison nimiin, tms., mutta pidän kiinni sopimuksesta, määräaikainen on määräaikainen siinä osoitteessa johon olen sen tehnyt. Käytän myös kaupan hedelmävaakaa oikein, enkä huijaa hintaa alas. 

Käytin marginaalina 0,45senttiä, löytyy halvempia, mutta myös kalliimpia (nopea haitari oli googlella 0,38-0,49).
Eli tähän mennessä olisin säästänyt, ilman optimointia reilu 80€ viimeisen 14kk aikana.
Luulen että pienellä optimoinnilla olisin päässyt lähelle pörssin keskihintaa, mutta en näe että viitsisin minimaalisen kuukausisäästön takia moiseen ruveta ja sähkön käytön rutiineita siirtämään/muuttamaan. Eikä ole sähköautoa (vielä), eikä muita helppoja keinoja ajoittaa kulutusta halvoille tunneille, jolla saisi keskihintaa enemmän alas, että voisi hyödyntää halpoja tunteja.

Veikkaan, että tämän 11,95 kiinteän sopimuksen lopussa, keskihinta pörssisähköllä minun kulutusprofiililla tulisi olemaan 8-9 sentin paikkeilla, riippuu miten halpaa sähköä ensi kevät/kesä/syksy tulee olemaan. Maksan mielelläni tästä mielenrauhasta, nykyisessä markkina-/tuotantotilanteessa, sopimuksen ajalta keskimäärin sen pari kymppiä kuussa enemmän, ettei tarvitse stressata paljonko se hinta milloinkin on. On mulla/lapsilla kalliimpiakin vakuutuksia käytössä ja toivottavasti ne vakuutukset ei ikinä realisoidu käyttöön.

Vain alle 2,8% kalliimmaksi tämä on tähän mennessä tullut, kuin pörssisähkö olisi ollut, Se ei omasta mielestä ole paljoa. Sopimuskauden loppuun mennessä toki tuo prosenttiosuus hieman kasvaa, mutta ei merkittävästi.

Edit. Energian kk-maksut on samassa lokerossa siirron kk-maksun kanssa, kun tuolle energian osuudelle ei ollut omaa lokeroa. Kokonaisuutta ei muuta, kun pörssin ja kiinteän kk-maksut about samoja.
Edit2. Kuvassa ei näy minun kulutusprofiilin spothinta koko ajalta, vain yksittäisen tunnin kohdalta joku arvo. Se on 11,30senttiä marginaaleineen, eli kulutus painottuu selvästi kalliimmille tunneille. 

Jos haluaa tarkastella omalta kohdalta toteumia.
Niin datahubista saa ladatua tarkat kulutustiedot halutulta ajalta ja tuo laskuri, johon syöttää tiedot ja uppaa kulutustiedot ja siitä voikin sitten vertailla eri variaatioita.

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/datahub/kirjautuminen-datahubin-asiakasportaaliin/
https://liukuri.fi/laskuri

[ikuturso]

Eli jos omistat kohtuu uudehkon nelivetomaasturin, joka käy fossiilisilla niin se on todennäköisesti merkitty jonkun komppapäällikön autoksi päivästä yksi kun pilliin vihelletään. PV on huolissaan ottoajoneuvojen saatavuudesta.

Toimittakaa ajoneuvo ABC-123 välittömästi perustamiskeskukseen. Tämäkin saattaa tulla yllätyksenä jollekulle, joka on tottunut siihen, että yhteiskunnassa on vain oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.

Niin, eihän tästä ole kauaakaan, kun maasturiksi rekistöröitävästä ajoneuvosta piti, nelivedon lisäksi, löytyä myös vinssi. Etuna pienempi ajoneuvovero kuin henkilöautolla, mutta "rasitteena" tuo PV:n ottomahdollisuus (mitä tietenkään ei omistajalle kerrottu).

Tarkennus: Maasturista piti löytyä "mekaaninen voiman ulosotto". Eli maasturia saatettiin käyttää paikallismoottorina koneiden käyttämiseen ja generaattoreiden tai pumppujen pyörittämiseen. Mitsun pajerossa taisi olla joku akselin pää jakolaatikon kyljessä, Toyotan maasturit tuotiin mekaanisilla vinsseillä varustettuna Suomeen, sillä vinssi ei käytännössä nostanut enää hintaa, jos autossa oli varustelistalla voiman ulosotto.

Kun Lada Niva tuli suomeen, muistelen Nivan ensiesittelyssä Tuulilasi- tai TM-lehdessä mainitun, että jakolaatikon kyljessä oli "nailoninen rulla", joka saatiin pyörimään lattialla olevasta vivusta. Sitä voitiin kuvitella jonkun hihnan käyttöpyöräksi tai sitä korvattavan jollain oikealla hihnapyörällä.

Mutta vaatimus oli nimenomaan mekaaninen voiman ulosotto. Sähkövinssi ei käynyt, sillä ideana oli saada moottorin konevoima tarvittaessa mekaanisesti hyötykäyttöön.



Sitten maailma muuttui. Maasturien reservi/huoltovarmuuskäyttö haluttiin säilyttää ja maasturikantaa pitää korkeana. Koska suurimpaan osaan maastureista ei saanut enää mekaanista voiman ulosottoa, automaahantuojat ja ehkä -tehtaatkin kritisoivat verohelpotuksen kohdistuvan vain tiettyjen merkkien tiettyihin malleihin. Kritisoitiin myös sitä, että 95% voiman ulosottomahdollisuuksista jäisi puolustusvoimilta kuitenkin käyttämättä, kun erilaiset aggregaatit ja muut voimakoneet yleistyivät ja traktoreissa oli kuitenkin voiman ulosottomahdollisuudet ja traktorikanta kasvoi koko ajan.

Niinpä oli aika, jolloin alennettuun veroon liitettiin auton etenemiskyky. Kohtaus- ja jättökulmat, ylityskulma ja maavara pitivät olla jonkun yhtälön mukaan sellaiset, että tietty oja tai penger voidaan ylittää auton jäämättä siihen kiinni. Lisäksi muistaakseni piti olla alennusvaihde tai erityislyhyt maastoykkönen (kuten esim VW Transporter/Caravelle syncro B-type)



Vähitellen tuo maastureiden veroetu poistui. Tänä päivänä päin vastoin maasturit usein polttoainesyöppöinä ja raskaina ajoneuvoina ovat rangaistusverotettuja, koska sekä päästöistä tai kokonaismassasta laskettuna näiden vuosivero on täysin järjetön. Olisin sillä kannalla, että edelleen puolustusvoimien käyttöön kelvollisilla maastoajoneuvoilla tulisi olla halpa vero. Polttoainetta ne kyllä syö, jolloin ajaminen maksaa, mutta tuollaisen auton omistaminen sotareservinä ja kakkosautona tulisi olla liki ilmaista.

-i-

[Peltipaita]

Katsokaa nyt tätä kusetusta!

Voisiko nyt edes yksi toimittaja ja tietysti viranomainen kysyä, miten tähän päästiin? Tuleeko yhtäkkiä jostain reipas määrä tuontia lisää Sähköomavaraiseen Varatumisen Suurvaltaamme, jonka Vihreää Menestyssiirtymää koko maailma kopioi? Vai vaikuttiko tappihintoihin 4.1.24 sattumalta laitoksiin tulleet viat, jotka korjaantuivat saman päivän aikana hinnanmuodostuksen jälkeen?

5.1.24 klo 19.00

Kulutus(arvio)       14 605 MW/h

Hinta                     235.10 c/kWh

Tuulivoima(arvio)  1 479 MW/h

6.1.24 klo 19.00

Kulutus(arvio)      14 443 MW/h

Hinta                    24.80 c/kWh

Tuulivoima(arvio)  298 MW/h

Miksi ihmisiä ei kyllästytä tämä ainainen kusetus, venkoilu, puolitotuuksilla operoiminen, ryöstö ja sabotaasi?

https://liukuri.fi/

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, nämä vikaantuneet laitokset eivät osallistu seuraavan päivän tuotantoon, muuten kuin olemalla varalla jos saavat vehkeensä kuntoon. Tarjouksensa jo antaneet haluavat myydä tarjoamansa sähkön siihen hintaan mihin se sillä niukkuuden hetkellä muodostui. Jos nuo vikaantuneet laitokset kuntoon tullessa tuottaisivat lisäksi oman kykynsä mukaan, tarjontaa olisi liikaa, eivätkä tarjontaan sitoutuneet saisi jo sovittua sähkömääräänsä myydyksi. 

[Peltipaita]

Täällä oli aiemmin väittelyä pysäytetäänko paperikoneita kalliin sähkön takia vai ei. Olin oikeassa.
Yle https://yle.fi/a/74-20067921

Stora Ensolla on totuttu aktiivisiin toimiin

Tehtaissa eri puolilla maata säästetään sähköä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan.

Metsäyhtiö Stora Enson tehtailla Anjalankoskella sähköä kuluu paljon esimerkiksi siihen, kun puusta tuotetaan mekaanisesti kuituja.

– Meille on arkipäivää, että toimimme aktiivisesti sähkömarkkinoilla. Ajamme erityisesti massanvalmistusprosessia sähkömarkkinoiden mukaan, kertoo tehtaiden johtaja Antti Veitola.

Anjalankosken tehtaat kuluttavat koko maan sähköstä vajaan prosentin.

[L. Brander]

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, nämä vikaantuneet laitokset eivät osallistu seuraavan päivän tuotantoon, muuten kuin olemalla varalla jos saavat vehkeensä kuntoon. Tarjouksensa jo antaneet haluavat myydä tarjoamansa sähkön siihen hintaan mihin se sillä niukkuuden hetkellä muodostui. Jos nuo vikaantuneet laitokset kuntoon tullessa tuottaisivat lisäksi oman kykynsä mukaan, tarjontaa olisi liikaa, eivätkä tarjontaan sitoutuneet saisi jo sovittua sähkömääräänsä myydyksi.

Tämän jutun mukaan voimalat oli tarkoitus saada tuotantoon jo torstaina. Eli ovatko ne sitten kunnossa ollessaan tänään olleet tyhjäkäynnillä, lämmittäneet ilmaa, merta tai jotain?

Yle 4.1.24

Voimaloita pois pelistä

Hintaa on samaan aikaan nostanut se, että sähkön tarjonta on pienentynyt lukuisten vikatilanteiden vuoksi useissa Suomen voimaloissa. Vikatilanteiden vuoksi voimaloita on poissa tuotannosta joko kokonaan tai osin mm. Meri-Porissa, Vaskiluodossa ja Vuosaaressa. Tosin osa voi palata tuotantoon jo tänään torstaina.

https://yle.fi/a/74-20067808

Ainakin Pori ja Vuosaari ovat samassa omistuksessa kuin merkittävä muukin sähköntuotanto, eli vikojen nostamat huippuhinnat tekevät joka tapauksessa samalle firmalle tulosta.

[Lasse]

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, nämä vikaantuneet laitokset eivät osallistu seuraavan päivän tuotantoon, muuten kuin olemalla varalla jos saavat vehkeensä kuntoon. Tarjouksensa jo antaneet haluavat myydä tarjoamansa sähkön siihen hintaan mihin se sillä niukkuuden hetkellä muodostui. Jos nuo vikaantuneet laitokset kuntoon tullessa tuottaisivat lisäksi oman kykynsä mukaan, tarjontaa olisi liikaa, eivätkä tarjontaan sitoutuneet saisi jo sovittua sähkömääräänsä myydyksi.

Tämän jutun mukaan voimalat oli tarkoitus saada tuotantoon jo torstaina. Eli ovatko ne sitten kunnossa ollessaan tänään olleet tyhjäkäynnillä, lämmittäneet ilmaa, merta tai jotain?

No ainakin yksi on tulilla, eikä tyhjäkäynnillä, vaan aika isolla teholla.

[JoKaGO]

^^ Tuo haisee kuin mätä kärpän raato, kun oligopolissa nyljetään kansalaisia härskisti 

[Peltipaita]

Ainakin Pori ja Vuosaari ovat samassa omistuksessa kuin merkittävä muukin sähköntuotanto, eli vikojen nostamat huippuhinnat tekevät joka tapauksessa samalle firmalle tulosta.

Kyllä, mutta vajaalla kapasiteetilla samalla kun kilpailijat tekevät täysillä.

[Peltipaita]

Mikäli olen ymmärtänyt oikein, nämä vikaantuneet laitokset eivät osallistu seuraavan päivän tuotantoon, muuten kuin olemalla varalla jos saavat vehkeensä kuntoon. Tarjouksensa jo antaneet haluavat myydä tarjoamansa sähkön siihen hintaan mihin se sillä niukkuuden hetkellä muodostui. Jos nuo vikaantuneet laitokset kuntoon tullessa tuottaisivat lisäksi oman kykynsä mukaan, tarjontaa olisi liikaa, eivätkä tarjontaan sitoutuneet saisi jo sovittua sähkömääräänsä myydyksi.

Tämän jutun mukaan voimalat oli tarkoitus saada tuotantoon jo torstaina. Eli ovatko ne sitten kunnossa ollessaan tänään olleet tyhjäkäynnillä, lämmittäneet ilmaa, merta tai jotain?

No ainakin yksi on tulilla, eikä tyhjäkäynnillä, vaan aika isolla teholla.

No ei se vielä todista ettei kyseinen firma ole joutunut rajoittamaan tuotantoaan ja laittanut kalliimpia tuotantojaan seis. Voihan se tosin olla mahdollista että olen ymmärtänyt tuon pörssihomman totaalisen väärin.

[L. Brander]

No ainakin yksi on tulilla, eikä tyhjäkäynnillä, vaan aika isolla teholla.

Meri-Pori? Näin voisi olettaa, kun katsoo tuota "muu tuotanto" 620 MW. Se on kai merkittävä osa tuosta luvusta?

[HDRisto]

Eli jos omistat kohtuu uudehkon nelivetomaasturin, joka käy fossiilisilla niin se on todennäköisesti merkitty jonkun komppapäällikön autoksi päivästä yksi kun pilliin vihelletään. PV on huolissaan ottoajoneuvojen saatavuudesta.

Toimittakaa ajoneuvo ABC-123 välittömästi perustamiskeskukseen. Tämäkin saattaa tulla yllätyksenä jollekulle, joka on tottunut siihen, että yhteiskunnassa on vain oikeuksia eikä mitään velvollisuuksia.

Niin, eihän tästä ole kauaakaan, kun maasturiksi rekistöröitävästä ajoneuvosta piti, nelivedon lisäksi, löytyä myös vinssi. Etuna pienempi ajoneuvovero kuin henkilöautolla, mutta "rasitteena" tuo PV:n ottomahdollisuus (mitä tietenkään ei omistajalle kerrottu).

Vinssiä ei vaadittu vaan mekaaninen voiman ulosotto. Tarvittiin sitä johonkin tai ei, mutta se erotti maasturit pelkistä nelivedoista.

[Peltipaita]

Otin ihan asiakseen katsoa kuinka paljon mennyt nykyisellä sopparilla sähköön.
Alla olevassa kuvassa näkyy määräaikaisen hinta verrattuna pörssisähköön, sekä siirtoyhtiön maksut ja verot omalla kohdalla.
Usein törmännyt, mm. tässäkin ketjussa, että pörssisähkö on halvin ja kerrotaan keskihinta joltain aikaväliltä. Varmasti asia onkin näin esim. vuoden periodilla, riippuen toki kulutusprofiilista, yms muuttujista sähkönkäyttäjien kesken.
Itse olenkin hiljaa hymistellyt näille pörssisähkön käytön "optimoijille", kun tuo optimointikin alkaa nykyisellään olla sähkönkäytössä synonyymi masokismille. Ei minua kiinnosta hankaloittaa elämääni seuraamalla sähkön hintaa ja mitä voi milloinkin tehdä tai jättää jopa asioita tekemättä kun sillä hetkellä tuntihinta olisi korkea.
Mutta tiedänpä jo senkin, että tulen pörssisähköä käyttämään tulevaisuudessa. Onko seuraava sopimus pörssi, ei ole vielä varmaa, mutta parin vuoden sisään varmasti on pörssisopimus itsellä käytössä (saadaan lisää tuulivoimaa, joka pudottaa kokovuoden sähkön hintaa ja ruotsiin valmistuu noita linjoja jolla saa tasattua hieman pohjoismaisia huippuhintoja).
Toki voisi olla vielä ensialkuun, että esim. talviajan menee kiinteällä ja kesä pörssillä, mutta tässäkin alkaa mukavuustekijä vaikuttamaan, että mikä olisi se säästö, jonka takia viitsisi seurailla sopimuksien hintoja ja puljata niitä sen mukaan. Kännykkäliittymienkin joka vuotinen kilpailutus alkanut tympimään, kun neljästä liittymästä maksaa ja 15€ per liittymä/kk hinta putosi (mitä olisi ollut edellisten tarjousten loputtua), niin jaksoi sen vaivan nähdä, että teki kilpailevalle siirron ja odotin vinbackkia nykyiseltä, jolloin sopimukset jatkui sujuvasti päivitetyllä hinnalla (+kylkiäiset).

Alla olevan laskelman tausta:
Tein heinäkuussa 2022 kalliin 11,95senttiä/24kk määräaikaisen, kun ei muutakaan järkevää silloin ollut tarjolla, sopimus alkoi 11/22 ja loppuu tämän vuoden lokakuun lopussa. Olisin tuosta päässyt eroon viime keväänä tekemällä uuden puolison nimiin, tms., mutta pidän kiinni sopimuksesta, määräaikainen on määräaikainen siinä osoitteessa johon olen sen tehnyt. Käytän myös kaupan hedelmävaakaa oikein, enkä huijaa hintaa alas. 

Käytin marginaalina 0,45senttiä, löytyy halvempia, mutta myös kalliimpia (nopea haitari oli googlella 0,38-0,49).
Eli tähän mennessä olisin säästänyt, ilman optimointia reilu 80€ viimeisen 14kk aikana.
Luulen että pienellä optimoinnilla olisin päässyt lähelle pörssin keskihintaa, mutta en näe että viitsisin minimaalisen kuukausisäästön takia moiseen ruveta ja sähkön käytön rutiineita siirtämään/muuttamaan. Eikä ole sähköautoa (vielä), eikä muita helppoja keinoja ajoittaa kulutusta halvoille tunneille, jolla saisi keskihintaa enemmän alas, että voisi hyödyntää halpoja tunteja.

Veikkaan, että tämän 11,95 kiinteän sopimuksen lopussa, keskihinta pörssisähköllä minun kulutusprofiililla tulisi olemaan 8-9 sentin paikkeilla, riippuu miten halpaa sähköä ensi kevät/kesä/syksy tulee olemaan. Maksan mielelläni tästä mielenrauhasta, nykyisessä markkina-/tuotantotilanteessa, sopimuksen ajalta keskimäärin sen pari kymppiä kuussa enemmän, ettei tarvitse stressata paljonko se hinta milloinkin on. On mulla/lapsilla kalliimpiakin vakuutuksia käytössä ja toivottavasti ne vakuutukset ei ikinä realisoidu käyttöön.

Vain alle 2,8% kalliimmaksi tämä on tähän mennessä tullut, kuin pörssisähkö olisi ollut, Se ei omasta mielestä ole paljoa. Sopimuskauden loppuun mennessä toki tuo prosenttiosuus hieman kasvaa, mutta ei merkittävästi.

Edit. Energian kk-maksut on samassa lokerossa siirron kk-maksun kanssa, kun tuolle energian osuudelle ei ollut omaa lokeroa. Kokonaisuutta ei muuta, kun pörssin ja kiinteän kk-maksut about samoja.
Edit2. Kuvassa ei näy minun kulutusprofiilin spothinta koko ajalta, vain yksittäisen tunnin kohdalta joku arvo. Se on 11,30senttiä marginaaleineen, eli kulutus painottuu selvästi kalliimmille tunneille. 

Jos haluaa tarkastella omalta kohdalta toteumia.
Niin datahubista saa ladatua tarkat kulutustiedot halutulta ajalta ja tuo laskuri, johon syöttää tiedot ja uppaa kulutustiedot ja siitä voikin sitten vertailla eri variaatioita.

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/datahub/kirjautuminen-datahubin-asiakasportaaliin/
https://liukuri.fi/laskuri

Juuri näin.Tämä keskihinta on asia joka vie helposti harhaan kuluttajia. Esimerkiksi tammikuussa maksat pörssisähköstä vaikka 20 centtiä kwh ja heinäkuussa 3 centtiä. Keskihinta näille kohtuulliset 11,5 senttiä. Tammikuussa kulutat sähköä 3000 kwh, kesäkuussa 500 kwh. kesäkuun energia,500x 3 senttiä =15 euroa. Tammikuun energia 3000x 20 senttiä 600 euroa, yhteensä 615 euroa. kiinteällä 11,5 sopparilla lasku näistä 525.

[Viimeinen linja]

Miten näihin laskelmiin vaikuttaa sähköauto sehän lisää kulutusta tuntuvasti ja pörssisähkö on edullisempaa huippukulutus piikkien ulkopuolella. Kiinteässä sopimuksessa hinta on korkea ympäri vuoden.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^Vain kymmenen vuotta sitten Suomessa oli Euroopan halvin sähkö.

Ihan hyvin jo elokuussa Suomessa voi olla euroopan halvin sähkö.

[Torspo]

Fingridin tehoreservi on ajettu tarkoituksella alas. Kataisen hallituksen aikana tehtiin päätökset tuholaispuolueiden (sdp, rkp, vas ja vihr) avustuksella olla siirtämättä mm. Inkoon 1000:nen MW:n hiilivoimalaa fingridin tehoreserviksi.

Nyt koko laitos on juhlallisesti ollut purettuna vuodesta 2020 asti ilman minkäänlaista korvaavaa kapasiteettia. Sen jälkeen onkin ollut kaasuvaivoja ja liukasta laskiaista Ukrainassa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jasper Pääkkönen sanoi jossain kalastusohjelmassa, että purkamalla kaikki vesivoimalat ja palauttamalla joet luonnontilaan saataisiin Suomeen turistiryntäys aikaan ja valtava piristysruiske talouteemme.
Ja että Ruotsissa asiat on paremmin, vesivoimaloiden ohi on kuulemma rakennettu kunnolliset kalareitit, toisin kuin Suomessa. Silti ruotsalaismallisten kalareittien rakentaminen Suomen voimaloiden ohi ei ole vaihtoehto, vaan tasaiseksi vain. Semmoinen Suomen talouden edunvalvoja 

Suomessa on paljon pienvoimalaitoksia, jotka eivät juurikaan tuota mitään. Eikä niiden juoksutusta voi edes juurikaan lisätä paukkupakkasilla.

[Hohtis]

Kommentti: Jotakin on vialla, kun viikon pakkasjakso saa maan sähköhuollon veitsen terälle

Sähkösotku johtuu energiapolitiikasta

Selvyyden vuoksi sanottakoon, että voittojen tavoitteleminen on sinänsä oikeutettua ja kunniallista – ja nykymuotoisilla sähkömarkkinoilla mahdollisuus voittojen tavoitteluun on jopa välttämätöntä yritysten ja sijoittajien houkuttelemiseksi pääomavaltaiseen toimintaan.

Kansallisen sähköjärjestelmän ja energiahuollon hivuttaminen nykymuotoiseen markkinamalliin ei kuitenkaan perustu alaa nyt hallitsevien yritysten tai kansainvälisten finanssisijoittajien päätöksiin.

Eikä se ole tuulivoimayhtiöiden päätös, että tuulimyllyjä saa rakentaa ja liittää valtakunnalliseen sähköverkkoon ilman velvoitetta tyynten kelien säätövoimasta.

Niin kuin sekään ei ole kombivoimaloita sulkeneiden voimayhtiöiden syytä, että tehokkaita voimaloita on eri puolilla maata suljettu kesken taloudellisen käyttöikänsä ilman mitään tietoa korvaavasta sähkön tai varsinkaan lämmön tuotannosta.

Kyse on kansallisen energiapolitiikan linjaratkaisuista ja viime vuosikymmenten hallitusten päätöksistä.

Niinpä ajankohtainen sähkökaaoskin on hirmuhintoineen yksi onneton osoitus viime vuosikymmenten energiapoliittisista epäonnistumisista.

Erityisen onnettomia energiapolitiikan epäonnistumiset ovat siksi, että maan sähköhuoltovarmuus ja sähkön hintavakaus näyttää heikentyneen samaa tahtia kuin talouden ja koko yhteiskunnan sähköriippuvuus lisääntyy maantieliikennettä myöten.

Näinhän se on kuten Hurri tuossa toteaa, ja mikä on toki todettu Hommallakin jo aikoja sitten. Eihän tuossa ole mitään epäselvää tai kiistanalaista.

Mutta mikä on se kuuluisa "poliittinen vastuu"? Ei mikään, tiedän sen toki. Paitsi vaaleissa kansa voi jättää tietyt edustajat valitsematta tai olla äänestämättä jotain tiettyä puoluetta tai puolueita.

Mielestäni koko tämä sotku on Euroopan laajuinen soppa. Jäljet johtavat sylttytehtaalle nimeltä Energiewende ja yhteen ns. paskaan maahan ja ennen kaikkea vihreään puolueeseen. Jonka jäljet taas osoittavat vähintään epäsuorasti Neuvostoliittoon, Stasiin ja kommunisteihin. Eikä "itä nukkunut" silloin, kun Saksa päätti ajaa ydinvoimalansa alas.

"Siitähän on aina seurannut hyvää, kun Venäjä ja Saksa löytävät yhteisen sävelen" totesi Halla-aho aikoinaan ja koirahan älähti heti kun kalikka kalahti. Heinäluoma meni punaisemmaksi kuin aatteen väri vappuna Valkeakoskella.

Kaasuputkilipponen rahasti reilusti sillä, että Eurooppa rakensi itselleen energia-ansaa Itämerelle. Pöö, tässä ei ole mitään pelättävää.

Lapsikin ymmärtää, että pakkasella ei tuule ja Suomessa sähkö on välttämätöntä. Silti meidät on johdettu tilanteeseen, jossa olemme täysin riippuvaisia muiden maiden sähköstä pakkasella. Jota Suomessa on suunnilleen puolet vuodesta. Ja tilanteeseen, jossa kansa laitetaan maksamaan jonkun muun hölmöilyt tai rahastukset. Jota emme voi valita, koska ilman sähköä ei voi olla.

Kyse ei voi olla tietämättömyydestä eikä ymmärtämättömyydestä. Kaikki merkit ovat olleet nähtävissä, ja selvästi. Kyseessä on mielestäni vähäistä suurempi tuottamus niiden poliitikkojen toimesta, jotka ovat ajaneet vihreää siirtymää.


Heidät pitää laittaa vastuuseen siitä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mistäpä otetaan klapeja kun klapijono on jo useita kuukausia pitkä ja klapikuutio maksaa konekuivattu koivu 33 cm a´ 70 €, ja tuo on vielä säädyllinen kun joku ottaa jo 100€ m³. Kuutio ei kauaa pala. Melkoisen monella ei ole edes tulisijaa 70-lukulaisessa talossa, tai sitten se on pelkkä takka talon nurkkahuoneessa, mikä ei lämpöä anna.

Huonelämpö laskee alle sietokyvyn laskemattakin näillä -35 °C pakkasilla, joten antaa automaatti suntin olla auki kun vastus lämmittää. Ongelmat alkavat kun talo ei lämpiä. Pakkanen menee rakenteisiin ja kun ulkona lämpenee niin sisälläpä ei lämpene ennenkuin rakenteet lämpenevät.

Sähkösaunan, jos sellainen on, ja sähköuunin saa unohtaa ja lohkolämmitinkin vain korkeintaan pari tuntia päällä niin että kone käynnistyy.

Ei Suomesta klapit ole loppumassa. mehtässä riittää risuja poltettavaksi. Monella se vaan on viitseliäisyydestä kiinni. kaupungeissa iso osa kämpistä lämpiää kaukolämmöllä.

[Andy_81]

Miten näihin laskelmiin vaikuttaa sähköauto sehän lisää kulutusta tuntuvasti ja pörssisähkö on edullisempaa huippukulutus piikkien ulkopuolella. Kiinteässä sopimuksessa hinta on korkea ympäri vuoden.

Minä maksan kaiken omalla rahalla. Tai eukon rahoilla.
Jos on sähköauto, niin bensaan ei mene rahaa.
Sähköä kuluu toki enemmän. Mutta jos on pörssisähkö ja voi ajoittaa lataamisen halvoille tunneille, niin silloin pääsee halvemmalla kuin kalliimmalla kiinteällä sopimuksella. Mitä enemmän voi hyödyntää halpoja tunteja, sitä enemmän säästää verrattuna kiinteään.
Keskihinta sähkölle laskee ja talouden kokonaismenot (sähkönkulutus +polttoaineet) yleensä pienenee sähköön siirtyessä. Toki vaikuttaa moni asia. Mutta kyse olikin miten sähköautolla voi "pienentää sähkölaskua", vaikka se ei suoraan näy sähkölaskun summana, vaan ostetun sähkön hinta alenee.
(jos auto vasta hankittu, sähkölaskut yleensä kasvaa kun sähköä menee enemmän...).

Asia erikseen sähköauton hinta, kun puhutaan rahasta ja maksuista. Ite vaihdan auton tarpeeseen ja sillä hetkellä valitaan se mieluisin ja mallille alhaisimmillaan kuluilla.


Kyllähän osa vaihtoi sähköautoon esim hyvin toimivan uudehkon dieselin taannoin kun disukka maksoi 2,5€ ja autosta ei saanut kunnon hyvitystä, kun sähköautohype oli kuumimmillaan. Sittemmin saman sähkömallin ovh tippunut kymppitonnilla ja dieselikin maksaa 1,8€. Varmaan se aikaisemmin hylätty dieselautokin kalliimpi kuin vaihdossa aikaan sai. 
Tosin tässäkin kokonaiskulut selviää vasta vuosien aikana ja osa vaihtaa ideologisista syistä.

[Totti]

Otin talteen kuvan sähköhintasovelluksen näytöstä, missä on hinta 235,10 snt / kWh.

Ehkä saamme sitten ensi talvena nostalgisesti muistella, miten halpaa sähkö oli 2024 kun päivittelemme 10 euron hintoja.

[Dangr]

 

[kgb]

Kuka ilmoittautuu kolmanneksi debunkkaamaan mun väitteeni, että maastoautossa piti olla neliveto ja vinssi?

Enpä yhtään tiedä miten tämmöinen aihe liittyy energian hintakriisiin, mutta sen tiedän, että voiman ulosotto oli Land Rovereissa (ns. Series-lantikka), ihan sellainen traktorimallinen akselinpää. Sen olemassaolemattomuudesta kielii takimmaisessa poikittaispalkissa oleva reikä, josta akseli tuli läpi. Vehkeistä sai voimaa myös eteen, valinnaisvarusteena olevaan capstan-vinssiin.
Toyotassa (ainakin BJ ja HJ, FJ en ole nähnyt) oli myös mahdollisuus mekaaniselle vinssille mutta taakse ei mennyt akselia vaan muihin tarkoituksiin piti voimaa ottaa auton alta.

Autowikissä on aiheesta jotain. http://www.autowiki.fi/index.php/Maastoauto

Ja nimimerkki impala67 Overdrivellä

1.1.1962-1.11.1983 maahantuodut maastohenkilöautot olivat autoverosta vapai-ta.
Vuoden 1961 autoverolaissa, joka tuli voimaan vuoden 1962 alusta, autoverosta vapaaksi säädettiin "sellainen henkilöauto, jossa on maastossa kulkemista varten nelipyöräveto, maastovaihdelaatikko ja erityinen voimansiirtoakseli työkoneiden käyttämistä varten".
Vuoden 1967 autoverolain 6 §:n 1 momentin mukaan autoverosta oli vapaa "neli-pyörävetoinen auto, jonka vaihteistoon oli koneiden ja työvälineiden käyttöä var-ten liitetty kytkimin varustettu voimansiirtolaite".

Vuonna 1982 tehdyn lainmuutoksen (559/82) jälkeen verosta oli vapaa "sellainen maastohenkilöauto, jonka vaihteistoon oli koneiden ja työvälineiden käyttöä var-ten liitetty kytkimin varustettu voimansiirtolaite."
Auto- ja moottoripyöräverolain 3 § (807/1983), koski maastohenkilöautoja, jotka oli tuotu maahan 1.11.1983-31.7.1990. Sen mukaan "maastohenkilöautosta, jon-ka vaihteistoon on koneiden ja työvälineiden käyttöä varten liitetty kytkimin varus-tettu voimansiirtolaite, suoritetaan veroa 30 prosenttia auton verotusarvosta." .

Auto- ja moottoripyöräverolain 3 § 2 momentti (478/1990), koski maastohenkilö-autoja, jotka oli tuotu maahan 1.8.1990-2.5.1993. Sen mukaan " maastohenkilö-auton vero on 50 prosenttia verotusarvosta." Vaatimusta voimanulosotosta ei siis enää ollut.
Em. 3 § 2 mom. on kumottu vuonna 1993. Maastohenkilöautojen, jotka on tuotu maahan 3.5.1993 tai sen jälkeen, vero on sama kuin muillakin henkilöautoilla.

[L. Brander]

Katsokaa nyt tätä kusetusta!

Voisiko nyt edes yksi toimittaja ja tietysti viranomainen kysyä, miten tähän päästiin? Tuleeko yhtäkkiä jostain reipas määrä tuontia lisää Sähköomavaraiseen Varatumisen Suurvaltaamme, jonka Vihreää Menestyssiirtymää koko maailma kopioi? Vai vaikuttiko tappihintoihin 4.1.24 sattumalta laitoksiin tulleet viat, jotka korjaantuivat saman päivän aikana hinnanmuodostuksen jälkeen?

5.1.24 klo 19.00

Kulutus(arvio)       14 605 MW/h

Hinta                     235.10 c/kWh

Tuulivoima(arvio)  1 479 MW/h

6.1.24 klo 19.00

Kulutus(arvio)      14 443 MW/h

Hinta                    24.80 c/kWh

Tuulivoima(arvio)  298 MW/h

Miksi ihmisiä ei kyllästytä tämä ainainen kusetus, venkoilu, puolitotuuksilla operoiminen, ryöstö ja sabotaasi?

https://liukuri.fi/

Sekoilu on yhä pahempaa ja epäuskottavampaa. 1 600 MW:n "sattumaviat" muka nostivat hinnan 235.10 c/kWh tänään kello 19.00. Osa ehkä saadaan peliin ja kaupankäyntiin mukaan. Kuitenkin lähes samalla kulutusennusteella hinta putoaa huomenna kello 19.00 noin kymmenesosan hintaan 24.80 c/kWh, vaikka tuurivoimaa poistuu 1 200 MW markkinoilta.

Eli meillä on lähes sama sää ja kulutus, kun Kalliimpaa tuotantoa tulee korvaamaan tuurivoimaa ja hinta putoaa kymmenesosaan. 

Tää on kusetusta!

Yle 5.1.2024

Osa voimaloista pois pelistä

Pörssisähkön hintaa on pakkasten ohella nostanut se, että sähkön tarjonta on pienentynyt lukuisten vikatilanteiden vuoksi useissa Suomen voimaloissa. Vikatilanteiden vuoksi voimaloita on poissa tuotannosta joko kokonaan tai osin mm. Seinäjoella, Äänekoskella, Vaasan Vaskiluodossa, Vuosaaressa Helsingissä, Suomenojalla Espoossa, Kemissä ja Meri-Porissa. Tosin osan on määrä palata tuotantoon vielä tänään perjantaina.

Vikojen vuoksi on poissa tuotantoa noin 1600 megawattia eli Olkiluoto kolmosen tehon verran. Nämä voimalat käyttävät polttoaineenaan mm. hiiltä, kaasua, turvetta ja biomassaa.

https://yle.fi/a/74-20067976

[Viimeinen linja]

Tämä sähkötouhu saa yhä sairaampia piirteitä, tämäkö oli se vihreä siirtymä mitä eräät halusivat.

https://yle.fi/a/74-20068007

"Omakotitalossa ja maatilalla laskettiin: sähkön hinta on nyt niin posketon, että se kannattaa tuottaa itse."

"Korkea pörssisähkön hinta ja huoli sähkön riittävyydestä saivat omakotiasujan ja maitotilallisen turvautumaan poikkeuksellisesti bensaan ja dieseliin."

Aggregaatti omakotitalossa voi tuntua vitsiltä.

Mikkeliläisen Eero Ahon mukaan sellaisena sitä saa nyt pitääkin.

– Itsestäkin tuntuu hurjalta, että omalla bensa-aggregaatilla voi tehdä huomattavasti edullisempaa sähköä kuin pistorasiasta tällä hetkellä saa, hän sanoo.

[Echidna]

YLE:n uutisiin oli hankittu kaalimaan vartijan tehtävissä toimiva pukki kertomaan, että "ainakin toistaiseksi näyttää siltä, että markkinat ovat toimineet, eikä hintoja ole yritetty nostaa keinotekoisesti".

Eipä tietenkään. Kellontarkat markkinat määrittivät juuri oikean, tuotantokustannuksiin nähden 25...50-kertaisen hinnan, perjantaille 5.1.2024.

[Luotsi]

Huomiota herättävää on ollut persujen hiljaisuus Purrasta puhumattakaan vaikka kansalaisten hätä on käsinkosketeltavaa. Eikä asiaa auta yhtään se sinänsä paikkansa pitävä väite että edellisen hallituksen toimien hedelmiähän tässä nyt nautitaan. Politiikassa asiat ovat miltä ne näyttävät, ja nyt viimeisin ainakin itselläni mieleen jäänyt ulostulo on Purran ehdotus ruuan ALVn nostosta.
Ei näin persut, olette nyt vankasti polulla pienpuolueeksi, kokkareiden puisto-osaston seuraksi sen rasse-osastona - ilman uskottavuutta.

[JoKaGO]

^Hintakatto sähkölle = kiertävät sähkökatkot. Vai mitä haluaisit Purran ja hallituksen tekevän? Sosialisoivan koko sähköntuotannon?

[Echidna]

Tämä sähkötouhu saa yhä sairaampia piirteitä, tämäkö oli se vihreä siirtymä mitä eräät halusivat.

https://yle.fi/a/74-20068007

"Omakotitalossa ja maatilalla laskettiin: sähkön hinta on nyt niin posketon, että se kannattaa tuottaa itse."

"Korkea pörssisähkön hinta ja huoli sähkön riittävyydestä saivat omakotiasujan ja maitotilallisen turvautumaan poikkeuksellisesti bensaan ja dieseliin."

Aggregaatti omakotitalossa voi tuntua vitsiltä.

Mikkeliläisen Eero Ahon mukaan sellaisena sitä saa nyt pitääkin.

– Itsestäkin tuntuu hurjalta, että omalla bensa-aggregaatilla voi tehdä huomattavasti edullisempaa sähköä kuin pistorasiasta tällä hetkellä saa, hän sanoo.

Tuon pienaggregaatin käytön pitäisi herättää toimittajat haastamaan energiavastaavia oikein kunnolla. Miten on mahdollista puolustella infraa, joka ei kaikissa tilanteissa pysty tuottamaan energiaa markkinoille halvemmalla kuin pienaggregaatti!

Voisivat esimerkiksi myöntää, että näin se on, ei tiedetä mitä huominen tuo tullessaan. Silloin menen itsekin ostamaan aggregaatin. Katsellut jo Hondaa sillä silmällä.

Tällä hetkellä joku 50cnt/kWh pitäisi riittää kertomaan, että kallista on.
Olisi mielenkiintoista tietää, ketkä saatiin hintaruoskalla säästämään 1000 MW tänään. Omaa lämmitystään hallitsevat pörssisähköomakotiasujat, pienyrittäjät, maatilat? Katselin työmatkaa pyöräillessä, että kovasti valaistiin esim terminaalien pihoja, vaikka Postin takapihan kontteja. Hintaruoska ei sivalla niin hyvin moneen muuhun kuin siihen pieneen kansalaiseen, joka laskee, että nyt menee koko palkka sähköön.

[Murkula]

Koko pörssisähkön pitäsi rakentaa uudestaan. Eivät ne muissakaa maissa maksa koko köntästä sen mukaan mikä on sen osien suurin sen hetkinen hinta. Eivätkä ne hinnat siellä myöskään paina 50 senttiä miinuksella yhden virheen takia. Eihän tuossa suomen mallissa ole alkeellisintakaan järkeä. Ehdotaan että laitetaan koko homma roskiin ja kopiodaa suoraan ulkomailta valmiiksi toimiva malli tilalle.

[Luotsi]

^Hintakatto sähkölle = kiertävät sähkökatkot. Vai mitä haluaisit Purran ja hallituksen tekevän? Sosialisoivan koko sähköntuotannon?

Missä on tahto, siellä on tie. Millaiset "kiertävät sähkökatkot" muuten tänään olisi luvassa olleet esim 50 c/kwh kattohinnalla? Tuo samainen hintahan muuten määritelty maksimiksi negatiivisella puolella.