Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mökkihöperö]

Lukaisin tuossa Wikipedia artikkelin aiheesta "trooppinen sademetsä". Väistämättä tuli mieleen ilmastonmuutos. Pari sitaattia Wikipediaa:

Trooppiset sademetsät ovat maapallon monimuotoisin kasvillisuusvyöhyke, ja niissä esiintyy ainakin puolet maapallon eläinlajeista.

Puut voivat kasvaa yli 50 metrin korkuisiksi. Elämä trooppisessa sademetsässä on jakautunut useisiin eri kerroksiin.Sademetsät sijaitsevat päiväntasaajan ympäristössä, siellä sataa ja on lämmintä ympäri vuoden. Kasvillisuus on todella rehevää ja erilaisia kasvilajeja on paljon enemmän kuin muilla kasvillisuusalueilla.

Trooppista sademetsää esiintyy aivan päiväntasaajan tuntumassa 25. pohjoisen ja eteläisen leveyspiirin välisellä alueella ja korkeintaan 3 000 metrin korkeudella merenpinnasta ... Kaikkien kuukausien keskilämpötila ylittää 18 astetta.

Tässä on nähdäkseni olennainen huomio, että mitään maksimilämpötilaa, ei mainita biodiversiteetiltään kaikkein monimuotoisimmalle kasvillisuusvyöhykkeelle. Vain minimiehdot. Trooppista sademetsää on vain päiväntasaajalla ja sielläkin vain alangolla, eli kuumimmassa mahdollisessa paikassa. Muualla on liian kylmää. Aavikko voi olla seurausta kuivuudesta tai kylmyydestä, mutta lämpö ei missään päin maailmaa aiheuta aavikoitumista.

Sademetsissä esiintyy yli puolet, joidenkin arvioiden mukaan jopa 70–90 % kaikista maapallon eliölajeista ... Sademetsän kasvit kasvavat ilmiömäisen nopeasti, sillä niillä on ihanteelliset olosuhteet: sademetsä on kostea ja tasaisen lämmin, ja siellä on riittämiin hiilidioksidia ja latvuksissa sekä aukkopaikoissa myös auringonvaloa.[26] Sademetsä tuottaa kaikista ekosysteemeistä eniten biomassaa pinta-alayksikköä kohti.

Vaikka sademetsät kattavat vain kuusi prosenttia mantereiden pinta-alasta, arvioidaan niissä kasvavan ainakin 155 000 kasvilajia, mikä on noin puolet koko maapallon kasvilajeista. Monet niistä ovat endeemisiä eli kotoperäisiä omalle alueelleen, eikä niitä siten esiinny missään muualla.

Sademetsien puusto on hyvin monilajista, korkea- ja nopeakasvuista sekä tiheälatvuista. Yhdellä sademetsähehtaarilla voi kasvaa jopa sata puulajia, usein vain muutama yksilö kutakin lajia kohti. Tämä on seurausta sademetsien poikkeuksellisen suuresta biodiversiteetistä

Jos maailma lämpenee, niin tämä alue laajenee, kun taas napaseutujen kylmyysaavikko pienenee.

Tulipahan vaan mieleen.. että joku äkkinäinen voisi tehdä virallisen narratiivin vastaisia johtopäätöksiä ilmastonmuutoksen nettohaitoista maailman eliöstölle.

[HDRisto]

"Trooppiset sademetsät ovat maapallon monimuotoisin kasvillisuusvyöhyke, ja niissä esiintyy ainakin puolet maapallon eläinlajeista".

Kyllä vaan kun kaikki öttiäiset ja ölliäiset lasketaan. Pelkästään kaiken maailman ruttiaisia, koppiaisia ja murkkuja miljoonaa eri lajia.

[mökkihöperö]

"Trooppiset sademetsät ovat maapallon monimuotoisin kasvillisuusvyöhyke, ja niissä esiintyy ainakin puolet maapallon eläinlajeista".

Kyllä vaan kun kaikki öttiäiset ja ölliäiset lasketaan. Pelkästään kaiken maailman ruttiaisia, koppiaisia ja murkkuja miljoonaa eri lajia.

Joo, isoja nisäkkäitä on eniten savannilla, koska sademetsässä on niin paljon kasveja, että ne ei mahdu sinne. Siksi niitä on kuivemmassa, mutta silti kuumassa paikassa eniten.

Savanniin nähden yhtä kuivassa, mutta kylmässä paikassa ei sitten taas ole juuri kasveja eikä eläimiä.

[Karjala]

The climate system is a coupled non-linear chaotic system, and therefore the long term prediction of future climate states is not possible.

IPCC 3rd assesment report (TAR 2001)

(PCC = Intergovernmental Panel on Climate Change - Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli)

[Isagoge]

The climate system is a coupled non-linear chaotic system, and therefore the long term prediction of future climate states is not possible.

IPCC 3rd assesment report (TAR 2001)
(PCC = Intergovernmental Panel on Climate Change - Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli)

Vanha ilmastoskeptikoiden zombieargumentti on ottaa tämä lainaus IPCC:n raportista ja väittää, että emme voi ollenkaan ennustaa ilmaston kehitystä. IPCC:n vanhasta raportista löytyvä viestini kuvassa alleviivattu virke kuitenkin tarkoittaa vain sitä, että ilmaston täsmällisten, yksittäisten tulevaisuuden tilojen ennustaminen ei ole toistaiseksi mahdollista. Emme esimerkiksi pysty ennustamaan, rikkoutuuko kesän lämpöennätys Suomessa kesällä 2025, ovatko 2035-2036 voimakkaita El Niño –vuosia tai ovatko vuoden 2051 kesätulvat Etelä-Euroopassa poikkeuksellisen heikkoja.

Tämä kuitenkaan EI tarkoita sitä, että emme voisi ennustaa ilmaston käyttäytymistä lainkaan. Heti seuraavassa virkkeessä IPCC:n tekstissä todetaan, että painopisteen täytyy olla ilmastojärjestelmän mahdollisten tulevien tilojen todennäköisyysjakaumien ennustamisessa, mikä siis raportin kirjoittajien mukaan ON mahdollista. Vaikka ilmastojärjestelmän osissa on kaoottisuutta, sen käyttäytymisen ennustamisen todennäköisyysmallien avulla on siis IPCC:n käsityksen mukaan täysin mahdollista, ja sitä oli IPCC:n neljännen raportointikierroksen aikana tehty jo kymmeniä vuosia varsin menestyksekkäästi. Esimerkiksi pintalämpötilan  tulevan kehityksen ennustaminen oli onnistunut IPCC:n 1., 2. ja 3. raportointikierroksessa erinomaisesti (viestini 2. kuva).

Mitä tarkoittaa ilmastojärjestelmän mahdollisten tulevien tilojen todennäköisyysjakaumien ennustaminen ja mitä sitten tarkasti ottaen sitten pystymme ilmastomalleilla tehdyillä mallikokeilla ennustamaan? Voimme esimerkiksi suurella varmuudella ennustaa, että vuosi 2050 ja sitä seuraavat kymmenen vuotta ovat lämpimämpiä kuin vuosi 2023 tai sitä edeltäneet vuodet, voimme suurella varmuudella ennustaa, että aikavälillä 2035-2045 Helsingin Kaisaniemen lumisumma on keskimäärin pienempi kuin se oli aikavälillä 2015-2025 ja nykyisen päästökehityksen jatkuessa pohjoinen merijää on joksikin aikaa vuodesta käytännössä kokonaan kadonnut viimeistään 2050-luvulla.

Tämä on hyvä opetus siitä, että kannattaa aina lukea alkuperäiset tekstit, eikä uskoa uskoa skeptikkopropagandaa, jossa tekstikappale on irroitettu kontekstistaan. 

[Caucasian]

Tuota Helsingin tulevaa lumisummaa ei kyllä aikuisten oikeasti pysty ennustamaan mitenkään. Voi olla vähemmän, voi olla sama tai jopa enemmän, jos sademäärät lisääntyvät

[mannym]

Sinulla, kuten ilmastoskeptikoilla yleisemminkin, on tapana rakentaa ilmastotutkimuksesta olkiukkoja, joita sitten on tietysti helppo mätkiä ja pyöritellä. Teet sen taas tässäkin yhteydessä. Lisäksi tässä on vuoden 1972 merijään laajuuteen liittyvää, aikaisemmin tähän ketjuun postittamaasi aikasarjaa koskeva lähdeongelma, mistä aloitan.

Väitit siis yllä, että viestini 1. kuvassa alinna kuvana oleva, tähän ketjuun aikaisemmin postittamasi aikasarjakuvaaja on "illinoisin yliopiston 2016 julkaisemasta paperista". Onkohan? Kuvassahan selvästi on 1979 alkava aikasarja, johon joku on Paintilla käsin piirtänyt lisää trendiviivaa vuoteen 1972 asti ja piirtänyt lisäksi pari vaakatasoa. Välillä 1979-2016 kuviossa on saattanut olla alkuperäinen tilasto-ohjelman piirtämä trendiviiva (esim. jokin liukuva keskiarvo), jonka päälle on piirretty vahvempi viiva käsin, mutta vuotta 1979 edeltävä trendi on selvästi piirretty vapaalla kädellä.

Hmm, Kirjoitin toki trendeistä enkö niin? En tainnut, kirjoitin datasta muistutetaan mitä kirjoitin. ,

IPCC 1990 käytti NOAA:n dataa arktisesta merijäästä, jossa satelliittidata ulottui aina vuoteen 1972. Todellisuudessa se ulottuu vielä kauemmas, mutta kuitenkin, sitten ipcc ja NOAA ja muut tahot, jostain syystä kadottivat 7 vuotta dataa. Josta alkoi "kuoleman spiraali" vuodesta 1979. Toinen kuvaaja on illinoisin yliopiston 2016 julkaisemasta paperista. Jossa on dataa aina vuodesta 1972,

Katsotaan ja mietitään, IPCC FAR 1990. https://www.ipcc.ch/ipccreports/far/wg_I/ipcc_far_wg_I_chapter_07.pdf Josta kuvaaja jossa dataa ja illinoisin paperi, jossa samaa dataa. http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seaice.anomaly.arctic.png

Kun hommaan lisätään vielä https://www.osti.gov/biblio/5885458/#page=178 Joka on tutkimuspaperi vuodelta 1985, kyllä se on vanha, mutta koskee vuosisadan alkuosaa, ja siitä lainaus.

Introduction: As described m ore fully in the accompanying state-o f-the-art report on the Detecting the Climatic Effects of Increasing Carbon Dioxide (see Chapter 4 by Wigley et al. 1985), there is no clear indication of a monotonic warming over this period [1880-1980], as would be anticipated from the observed build up of CO2 in the atmosphere. Instead, these data sets indicate a complex picture including interannual variability and, perhaps, some systematic trends. Indeed, the global temperatures seem to have increased from 1885- 1935, and the extent of Arctic sea ice decreased from 1925-1945. This was followed, however, by a leveling off and then a subsequent decrease in temperature.

Saadaan nätti juttu, arktisen lämpötiloista sekä jääpeitteen heittelyistä.

Kuvion uskottavuutta toki vie myös se, mitä arktisen merijään kehityksestä vertaisarvioidun tutkimustiedon perusteella tiedetään (viestini 1. ja 2. kuva). Kinnard et al. (2011), joka on siis proksitutkimus, ei esitä vuodelle 1972 kuviosi kaltaista alhaista laajuutta, eikä sitä esitä Walsh et al (2017), Brennan et al. (2020) eikä myöskään Brennan & Hakim (2022). Pohjoiseen merijäähän liittyvässä ilmastotutkimuksessa on hyvin tunnettu fakta, että satelliittimittausten ajanjaksolla arktinen pintalämpötila (SAT) ja arktisen merijään laajuus (SIE) korreloivat voimakkaasti. Multippelikorrelaatiokertoimen neliö R² näillä kahdella muuttujalla muodostetussa regressiomallissa on 0,76 vuotuisella aikavälillä syyskuu-maaliskuu ja 0,85 aikavälillä huhtikuu-elokuu (Brennan et al. 2020).

Eli satelliittidata vuodelta 1972 ei kelpaa, mutta proksi moiselta vuodelta, kelpaa. Sitten kuitenkin satelliittidata vuodelta 1979 lähtien kelpaa? Kirsikanpoimintaa, todellakin, puhdasta kirsikanpoimintaa. Kun ajatellaan että satelliittikuvia on aina vuoteen 1964, niin on mainiota että sen sijaan että katsottaisiin kuvia, mietitään prokseja. Katsotaan niitä prokseja tovi.

Kinnard et al 2011, jossa proksi johon perään on ympätty hyvin valittua dataa. Koskakohan saat aikaiseksi niitä puhtaita proksitutkimuksia? walsh et al, jaa, kuten Brennan et al, hmm,

We use ensemble Kalman filter data assimilation of surface air temperature observations with Last Millennium climate model simulations to create a fully gridded Arctic sea-ice concentration reconstruction

Eli maanpäällisten mittausasemien havaintoja, hajallaan tietenkin ympättynä ilmastointimalleihin. Uskottavuus on taattu. 2022 paperi, on samaa sontaa. Uskottavuus on hyvin vähäistä.

Sitten siihen olkiukkoiluun. Tosiasiassa nykyaikainen ilmastotutkimus on onnistunut ennustamaan/selittämään arktisen merijään alan kehityksen oikein hyvin.

Onko? esität proksin ja satelliittidatan, mutta jätät esittämättä ilmastomallien ennustaman merijään kokonaan? Kun tuota olkiukkoilua harrastat niin on mainiota että et löytänyt minulta lainausta edes tuon olkiukon aluksi. Otetaan sinulta väite.

arktinen merijää on käyttäytynyt juuri siten kuin ilmastotutkijat ovat olettaneet/ennustaneet sen käyttäytyvän,

Mutta yhtään lähdettä tai ennustetta et onnistunut viestiisi laittamaan, niin tuo on jo puhdasta sepustusta.

ilmastotutkimus on kyllä ihan hyvin falsifioitavissa, 

Onko? Kuinka falsifioitavissa on esmes Brennan et al 2022? Tai Kinnar et al 2011? Tai no, NOAA dataa on olemassa vuodelta 1974, molemmat käyttävät aloituksena vuotta 1979. Jolloin he hylkäävät 7 vuotta dataa, joten, kerrohan omin sanoin, miksi kumpaisessakaan paperissa ei käytetty pidemmän ajan satelliittidataa? Tai miksi sitä satelliittidataa ei käytetä laajemmin? Miksi sinäkin aloitat vuodesta 1979?

Turhia kysymyksiä, ihan kuten selkeästi oli se aiempikin, matematiikkaan liittyvä. Osaat selkeästi lainata muualta, mutta et ajatella itse, vaikka kovasti esititkin kykeneväsi. Joko kohta osallistut kiisken kanssa lyömääni vetoon? Meillä ei muuten alunperin ollut mitään reunaehtoja vaan veto on selkeä. Nähdäänkö pohjoisessa jäätön jäämeri vuoteen 2040 mennessä? Jäätön tarkoittaa alle miljoona neliökilometriä jäätä...

Vastarannan kiiski löi vetoa että näemme.
Minä löin vetoa että emme näe.

On sinun aikasi put your money where your mouth is. Odotan innolla mihin päädyt, sillä onhan sinulla koko maailman tiedekonsensus jäämerestä, sen ennusteista tms. Minulla on vain nippu erinäisiä lähteitä, sekä oma pieni pääni jonka sisällä näitä asioita kudon.

Valinta lienee melko selkeä, odotan vain vahvistustasi sille. Muista ilman reunaehtoja kuten viimeksi yritit. Tuossa se on, kaikessa yksinkertaisuudessaan.

[Eino P. Keravalta]

Ilmastonmuutosvyörytys ja jopa suoranainen, tahallinen pelottelu ja propaganda aiheuttavat lukemattomille nuorille suurta psyykkistä kuormitusta, epätoivoa ja vieläpä joissain tapauksissa mielenterveysongelmia tai ainakin niiden uhkaa.

Jos joku sattuu törmäämään selkeään, teini-ikäiselle sopivaan ja helppokäyttöisen lyhyehköön videoon, jossa tieteellisiin argumentteihin vedoten tuodaan esiin, että nykyisin mediassa esiintyvä ilmastonmuutosuutisointi perustuu lähinnä katteettomaan hysterian luomiseen, liioitteluun, pahimpien skenaarioiden valikoivaan esiintuontiin ja joskus jopa suoranaiseen totuudenvastaiseen informaatioon, laittakoon ystävällisesti tähän ketjuun vinkkiä kaikkien tiedoksi ja katsottavaksi. Video voi olla suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen.

Kiitos lämpimästi lastemme puolesta. 

[mannym]

Kun katselee mistä Isagoge juttunsa kopioi, niin ymmärrys paranee. Ceist8, tai twätterissä https://twitter.com/Ceist8 nopealla vilkaisulla näyttäsi olevan yksi päälähteistä. Mutta katsellaan nyt sitten mitä Isagogen lainaama Ceist8 kuva kertoo. Mitään lähteitä mitä on ennustettu ei tietenkään löydy. Koko jutun voikin summata seuraavasti.

Maanpäällinen lämpö on noussut kuten 70 ja 80 luvuilla ennustettiin.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Merten lämpösisältö on noussut.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Yöt lämpenevät nopeammin kuin päivät.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Arktinen lämpenee nopeammin kuin maailma.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Stratosfääri kylmenee.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Jäätiköt vetäytyvät.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Arktinen merijää supistuu ja ohenee.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Ikirouta sulaa.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Merten PH laskee.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Ilmakehän happimäärä laskee.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Merten pinnat nousevat.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

13C/12C hiilimolekyylien muutos.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Lämpösäteilyn korkeus missä hiilidioksidi heijastaa lämpöä avaruuteen on noussut.

Ei lähteitä, ei ennusteita, ei toteutumaa vs ennuste.

Tuota, kenties Isagoge osaa näyttää alkuperäiset ennustukset, toteutumat vs alkuperäiset ennustukset. Ei liene vaikeaa. Onhan Ceist8 varmasti lähteistänyt nämä kaikki 

[mmm]

^ Ihmekös tuo, kun on mahdollista, että Suomessakin on kohta ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta johtuvia maanjäristyksiä, ja lisäksi on mahdollista, että kuluva vuosi on lämpimämpi kuin kertaakaan 100000 vuoteen. Nämä faktat tarjoaa yle.fi:

Lukaisin tuoreeltaan saman uutisen, mutta en saanut aikaiseksi postata foorumille.

Tutkimuksen mukaan pakkasjäristykset ovat verrattavissa esimerkiksi kaukaisempiin maanjäristyksiin tai tavarajunien aiheuttamaan tärinään.

Tämä huvitti.
Analogiaa mukaillen tavarajunajäristys on varmaan sitten ihan yhtä pätevä tieteellinen termi, ja kyllähän seismistä aktiivisuutta saa aikaiseksi vaikkapa pudottamalla moskan tantereeseen. Ihminenkin täristää kävellessään, joka lienee sekin verrattavissa kaukaisempaan maanjäristykseen, kunhan se referenssipiste on tosiaan tarpeeksi kaukana.

– Keskilämpötila nousee ja talvien märkyys lisääntyy. Kun lämpötila laskee nopeasti, noin asteen tunnissa 20 tunnin ajan, on järistykselle otolliset olosuhteet, sanoo Kozlovskaya.

Onko tämä jokin todellinen tai edes yleinen ilmiö? Esim. nollasta -20 asteeseen 20:ssä tunnissa.

Omien havaintojeni mukaan kostea maaperä routii pakkasella riippumatta siitä kuinka nopeasti maa jäätyy, ja seuraukset ovat olleet aina samansuuntaiset. Olikohan tutkijoilla jokin syy olettaa, että veden vaihtaessa olomuotoaan samalla laajentuen ja tehden itselleen tilaa, mitattavissa olevaa seismologista aktiviteettia ei olisi.

[Caucasian]

Islannissa on kohtsillään purkautumassa laavaa Reykjanesin niemimaalla. Kukaan ei tiedä tarkalleen, että mistä kohtaa se laava puskee pintaan.
Suuria ilmastoon vaikuttavia (viilentäviä) purkauksia ei ole ollut sitten Pinatubon 80-luvulla.
40-vuotta jo. No nyt on periaatteessa mahdollista isompi purkaus. Kaikki tietävät Krakataun ja vielä isomman Tamboran vuonna 1815. Nämä olivat kuitenkin räjähdyksiä eli kerralla paljon tuhkaa ym.
Selvisi minullekin juuri, että 1783 Islannissa alkoi peräti 8 kuukautta kestänyt purkaus!!! Ja 15 kuutiokilsaa laavaa tuli pinnalle ja samalla tietysti co2 rikki fluori jne kaasuja. Laki/Grimsvötn oli rakotulivuoren purkaus eli maan HALKEAMASTA pursui laavaa.
Tämä aiheutti ankaran talven USAssa (jäätä jopa Meksikonlahdella)  kuivuutta Afrikassa ja Intiassa, Euroopassa kasvit, ruohot kellastuivat, ihmisiä kuoli suoraan rikkidioksidisumujen seurauksena. Itse Islannissa karjaa, lampaita kuoli yli puolet ja nälänhätään ainakin viidennes väestöstä.
On selvää, että ennemmin tai myöhemmin tulee Pinatuboa isompia purkauksia.
Ehkä tämä on sellainen?
Ja JOS näin käy, niin ilmasto viilenee muutamaksi vuodeksi ja lämpeneminen ottaa takapakkia.
Yleensä isoja purkauksia pari vuosisadassa, nyt ei ole pitkään aikaan ollut.
(Ilmeisesti tuo jättipurkaus osaltaan vaikutti Ranskan vallankumoukseen 1784)

[Jäkättäjä]

https://areena.yle.fi/1-61033320

lopussa: ilmaston viileminen aiheutti sateiden vähenemisen ja satojen pienemisen=nälänhädän.

[Lalli IsoTalo]

Islannissa on kohtsillään purkautumassa laavaa Reykjanesin niemimaalla.

Livekatsaus | Islannin liveseuranta - lähetyksessä ei ääntä (Myytinkertojat Media)
https://www.youtube.com/watch?v=gz3fKmMQWmU

[HDRisto]

Aiempaa: "Suuria ilmastoon vaikuttavia (viilentäviä) purkauksia ei ole ollut sitten Pinatubon 80-luvulla".

Se Isopaukku oli 1991 ja pienempi 1993.

[Caucasian]

Aiempaa: "Suuria ilmastoon vaikuttavia (viilentäviä) purkauksia ei ole ollut sitten Pinatubon 80-luvulla".

Se Isopaukku oli 1991 ja pienempi 1993.

Kiitos korjauksesta, sekoitin päässäni Armiron tapaukseen kasarilla, jossa mm. tyttö oli jumissa mudassa eikä edes saatu pelastettua, jos NYT muistan oikein.

[ämpee]

Islannissa on kohtsillään purkautumassa laavaa Reykjanesin niemimaalla.

Livekatsaus | Islannin liveseuranta - lähetyksessä ei ääntä (Myytinkertojat Media)
https://www.youtube.com/watch?v=gz3fKmMQWmU

Islantilainen liveseuranta.
https://www.youtube.com/watch?v=YAQzsB9ev9Q
Kuvassa ainakin nyt tyhjäksi evakuoitu Grindavikin kaupunki, n. 4.000 asukasta normaalisti.

Islannin valtion viralliset maanjäristyssivut, ja muilla välilehdillä säätietoja sekä paljon muuta.
https://en.vedur.is/earthquakes-and-volcanism/earthquakes
Kevyt ladata joten tuolta kannattaa ensimmäisenä katsoa kuinka Islannissa voidaan.

Yksityisen islantilaisen pitämä juutuupikokoelma.
https://www.youtube.com/c/JustIcelandic/videos
Humoristinen kaveri joka lennättelee dronea lämpökameralla varustettuna ja ihan tavallisellakin kameralla.
Tietää paljon maansa historiasta ja tavoista, eikä piiloittele virnistyksiään.

Tuolla olisi taas ihmiskunnalle näytön paikka laittamalla tämä mahdollisesti tuleva purkaus järjestykseen ja haitattomaan muotoon.
Haasteena tuo olisi huomattavasti pienempi kuin koko planeetan ilmaston sääteleminen.
Halukkaita ottamaan haastetta vastaan ei jostain syystä ainakaan vielä ole ilmaantunut.

[HDRisto]

Aikamoista jytinää ja sotkua tuotti se Pinatubo.
Wikistä:
"On 15 June 1991, the second largest volcanic eruption of the 20th century occurred when Mount Pinatubo, just 20 miles (32 km) from Subic Bay, exploded with a force eight times greater than the Mount St. Helens eruption. The sun was nearly completely hidden as volcanic ash blotted it out. Volcanic earthquakes and heavy rain, lightning and thunder from Typhoon Yunya passing over northern Luzon resulted in a 36-hour period of complete chaos."

Kollegoita oli duunissa tuolla Subic Bayssa ja kertoivat olleen maailmanlopun meininki.

[Isagoge]

Nyt kun tulivuorenpurkausta odotellaan, niin monia ehkä kiinnostaa niiden efekti pintalämpötilaan ja ilmakehän CO2-pitoisuuteen. Viestini kuvassa on merkitty viimeisen 2000 vuoden osalta noita isoja purkauksia pintalämpötilan ja ilmakehän CO2-pitoisuuden aikasarjojen kuvaajiin.

Olennaista:

-2000 vuoden aikana tapahtuneet yksittäiset purkaukset eivät ole juuri vaikuttaneet ilmakehän CO2-pitoisuuteen. Tarvitaan valtavan iso purkaus tai pitkä sarja isohkoja purkauksia, että ilmakehän CO2-pitoisuus nousisi. Sosiaalinen media on juuri nyt täynnä tässä asiassa harhaanjohdettujen ihmisten postauksia, joissa väitetään, että tulossa olevat purkaukset kasvattavat ilmakehän CO2-pitoisuutta niin paljon, että kaikki päästövähennyksemme ovat olleet turhia. Hyvin todennäköisesti näin ei käy.

-pintalämpötilaa purkaukset hetkellisesti laskevat, mutta kyse on vain vuosista. Koska nuo historian purkaukset näkyvät Pages 2k-tutkimuksen tuloksissa, tiedämme myös, että aikaresoluutio viimeisen 2000 vuoden ajalta on ko. tutkimuksessa varsin hyvä

-tässä on taas hyvä opetus siitä, että vaikka CO2-pitoisuus on voimakas maapallon pintalämpötilaa säätävä tekijä, myös muut tekijät (tässä tapauksessa planetaarinen albedo) säätävät sitä. On siis hölmöä olkiukkoilua väittää, että CO2-pitoisuuden muutoksen pitäisi näkyä koko ajan pintalämpötilassa (ja väittää, että jos näin ei käy, ilmastotutkijat ovat olleet täysin väärässä).

[Hippo]

^ Se tulivuori mikä NYT on Islannissa purkautumaisillaan ei taida olla jäätikön alla?

Niin mutta jäätiköiden sulamisen myötä ne kaikki niiden alla olleet tulivuoret tulevat myöhemmin purkautumaan. Se lienee ollut ydinviesti tässä.

[Luotsi]

Se todennäköisyys että jotkut (tod näk nuoremmasta päästä) meistä menehtyvät supertulivuoren seurauksiin (nälkä, taudit jne) on itse asiassa yllättävänkin suuri vaikka harva sitä ajatelleeksi tulee.
Matematiikka tämän takana: ihmisen elinikä näinä päivinä on luokkaa 30 kvrk (kilovuorokautta). Tuollaisten purkausten keskimääräinen frekvenssi taas luokkaa 1 000 kvrk. Telluksen ihmisistä taas menehtyy purkausta seuraavan parin lähes täydellisen katovuoden seurauksena min 50%.
Meille jokaiselle on siis syntymässä jaettu "Kuole vulkaanisen toiminnan seurauksena" arpajaisten lipuke jossa pienellä präntättynä lukee "Tämä arpa voittaa vähintään 1% todennäköisyydellä".

[Isagoge]

...IPCC 1990 käytti NOAA:n dataa arktisesta merijäästä, jossa satelliittidata ulottui aina vuoteen 1972. Todellisuudessa se ulottuu vielä kauemmas, mutta kuitenkin, sitten ipcc ja NOAA ja muut tahot, jostain syystä kadottivat 7 vuotta dataa. Josta alkoi "kuoleman spiraali" vuodesta 1979. Toinen kuvaaja on illinoisin yliopiston 2016 julkaisemasta paperista. Jossa on dataa aina vuodesta 1972...

Linkkiesi päässä ei ollut mitään. IPCC:n FAR WG1 1990, jota yritit linkata, on kuitenkin helppo löytää, ja sieltä löytyy sivulta 224 viestini ensimmäisen kuvan materiaali. Siellä tosiaan on aikasarjasta kuvaaja, joka antaa ymmärtää, että merijään laajuus olisi ollut 1970-luvun puolivälissä ja hieman sitä ennen pienempi kuin esimerkiksi 1980-luvun lopussa. Kuvatekstissä sanotaan, että data on NOAA:lta, ja IPCC:n raportin leipätekstissä, jota myös kaappasin viestini ensimmäiseen kuvaan, sanotaan, että merijäästä on synoptisia havaintoja (ilmeisesti tällä tarkoitetaan miehitetyiltä asemilta tehtyjä aistinvaraisia havaintoja) ja lentokoneesta sekä rannikon tutkilla tehtyjä havaintoja. Tämän jälkeen sanotaan, että satelliittihavaintoja on käytetty kartoittamaan jäätä jo 1970-luvun alusta. Ja sitten todetaan, että ANJIC on tehnyt viikkokohtaisia jääkarttoja, joita NOAA on digitalisoinut. Ja lopuksi sitten sanotaan, että nämä havainnot on yhdistetty/koostettu/summattu kuvioon 7.20.

Tuota IPCC raportin kuvausta kuvion 7.20 taustasta ei voi yksiselitteisesti tulkita, mutta minun tulkintani on se, että IPCC:n FAR:n s. 224 oleva kuvio 7.20 on koostettu synoptisista näköhavainnoista asemilta, lentokoneista ja tutkilla tehdyistä havainnoista JA satelliittidatasta. Mistä päästäänkin kysymykseesi:

Eli satelliittidata vuodelta 1972 ei kelpaa, mutta proksi moiselta vuodelta, kelpaa. Sitten kuitenkin satelliittidata vuodelta 1979 lähtien kelpaa? Kirsikanpoimintaa, todellakin, puhdasta kirsikanpoimintaa.

Kuten totesin, minusta uskottavin tulkinta on, että esille nostamasi kuvio ei perustu pelkkään satelliittidataan, eikä ilman tarkempaa kuvausta IPCC:n FAR:n kuvion 7.20 synnystä voida sanoa edes sitä, missä määrin se ylipäätään perustuu satelliittidataan.

"Illinoisin yliopiston tutkimuksen" löytymistä siis odotellaan vieläkin. Löytyisiköhän tässä odotellessa mistään tutkimusta, joka perustuisi pelkästään siihen vuotta 1978 edeltävään satelliittidataan, jos kerran haluat sitä tässä painottaa ja siihen uskot, kuten viestistäsi käsitin? Pienellä penkomisella löytyy kaksikin tutkimusta. Tuoreempi on Cavalieri et al. (2003), jossa on käytetty loppuvuodesta 1972 laukaistun Nimbus-5:n kyydissä olleen ESMR:n (Electrically Scanning Microwave Radiometer) avulla kerättyä dataa yhdessä lokakuussa 1978 laukaistun Nimbus-7:n instrumentteihin kuuluneen SMMR:n (Scanning Multichannel Microwave Radiometer) avulla kerätyn datan kanssa. Viestini toisessa kuvassa on esitetty Cavalierin et al. (2003) tulos pohjoisen merijään laajuuden osalta. Siinä ei näy merkkiäkään siitä, että pohjoisen merijään laajuus olisi käynyt hyvin alhaalla 1970-luvun puoliväliä ennen. Ja tämä tulos perustuu puhtaasti satelliittidataan ajalta ennen 1970-luvun loppua (katkon Nimbus-5:n ja Nimbus-7:n datan välillä Cavalieri et al. ovat tuossa tutkimuksessa imputoineet National Ice Center:n (NIC) datalla).

Vanhempi tutkimus samasta asiasta on Parkinson & Cavalieri (1989), jossa käytetään samaa Nimbus-5:n avulla kerättyä dataa kuin Cavalieri et al (2003) myöhemmin käytti. Tulos on tietenkin sama kuin myöhemmässä tutkimuksessa (viestini toinen kuva): ennen 1970-puoliväliä satelliittidatassa ei näy erityisen alhaista laajuutta.   

Itse näen asian niin, että havainnot ennen Nimbus-7:ää eivät ole kovin luotettavia, ja jo tässä on hyvä syy aloittaa asiaa koskevat aikasarjat vasta 1970-luvun lopusta. Toki asiassa saa halutessaan nähdä ilmastotutkijoiden varhaisen salaliitonkin, mutta ei tuollaisia näkyjä kenenkään kannata vakavasti ottaa.   

Turhia kysymyksiä, ihan kuten selkeästi oli se aiempikin, matematiikkaan liittyvä.

Mikäs kysymys tämä olikaan? Yritän kyllä vastata, jos vain pystyn. Aikaa tämän palstan seuraamiseen ja tänne vastaamiseen minulla valitettavasti on aika rajoitetusti. 

...Joko kohta osallistut kiisken kanssa lyömääni vetoon? Meillä ei muuten alunperin ollut mitään reunaehtoja vaan veto on selkeä. Nähdäänkö pohjoisessa jäätön jäämeri vuoteen 2040 mennessä? Jäätön tarkoittaa alle miljoona neliökilometriä jäätä...

Ilmastotutkimuksen uusin epävarmuusvälin sisältävä ennuste (Kim et al. 2023) tuosta jäättömyydestä on nykyisellä päästökehityksellä (SSP 2.4-5) aikavälillä 2030-luvun loppu – seuraava vuosisata. Malliparvella saatu OC-piste-estimaatti menee kohti 2040-luvun loppua samalla skenaariolla, ja onnistunut päästöjen osittainenkin vähentäminen ennen vuosisadan puoliväliä vie jäättömyyden noin määriteltynä aikaisintaan 2050-luvulle. Itse veikkaisin siis 2050-lukua, jos yksittäinen vuosikymmen täytyy valita. 

Parkinson & Cavalieri (1989):
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1029/JC094iC10p14499
IPCC FAR WG1 (1990):
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2018/03/ipcc_far_wg_I_full_report.pdf
Cavalier et al. (2003):
https://agupubs.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1029/2003GL018031
Kim et al. (2023):
https://www.nature.com/articles/s41467-023-38511-8

[mannym]

Linkkiesi päässä ei ollut mitään.

Sehän se vähän ongelma on kun kokoaa linkki kirjaston, sekä kuvakaappaus kirjaston jonka jälkeen sitten interwebsistä katoaa lähde.

IPCC:n FAR WG1 1990, jota yritit linkata, on kuitenkin helppo löytää, ja sieltä löytyy sivulta 224 viestini ensimmäisen kuvan materiaali. Siellä tosiaan on aikasarjasta kuvaaja, joka antaa ymmärtää, että merijään laajuus olisi ollut 1970-luvun puolivälissä ja hieman sitä ennen pienempi kuin esimerkiksi 1980-luvun lopussa.

Vai nyt IPCC antaa ymmärtää? Dataa kuitenkin on, katsotaan kuinka käsittelet sitä.

Kuvatekstissä sanotaan, että data on NOAA:lta, ja IPCC:n raportin leipätekstissä, jota myös kaappasin viestini ensimmäiseen kuvaan, sanotaan, että merijäästä on synoptisia havaintoja (ilmeisesti tällä tarkoitetaan miehitetyiltä asemilta tehtyjä aistinvaraisia havaintoja) ja lentokoneesta sekä rannikon tutkilla tehtyjä havaintoja. Tämän jälkeen sanotaan, että satelliittihavaintoja on käytetty kartoittamaan jäätä jo 1970-luvun alusta. Ja sitten todetaan, että ANJIC on tehnyt viikkokohtaisia jääkarttoja, joita NOAA on digitalisoinut. Ja lopuksi sitten sanotaan, että nämä havainnot on yhdistetty/koostettu/summattu kuvioon 7.20.

Kuvitella, empiriaa, yhdistettynä empiriaan, yhdistettynä empiriaan, eikä tarkasti valittu proksi yhdistettynä tarkasti valittuun proksiin, yhdistettynä ilmastomalliin, yhdistettynä empiriaan.

Kuten totesin, minusta uskottavin tulkinta on, että esille nostamasi kuvio ei perustu pelkkään satelliittidataan, eikä ilman tarkempaa kuvausta IPCC:n FAR:n kuvion 7.20 synnystä voida sanoa edes sitä, missä määrin se ylipäätään perustuu satelliittidataan.

Eli proksitutkimus ilmastomalleilla ei saa sinua samalla tavalla kriittisesti sitä tutkailemaan, mutta kun löytyy ihan mittauksia jotka osoittavat asioita, ne eivät kelpaa. Selvä, tiedämme nyt missä leirissä seisot.

"Illinoisin yliopiston tutkimuksen" löytymistä siis odotellaan vieläkin.

Laitoin linkin, voin sanoa olevani syytön että se ei vie enää minnekään, ihan kuten IPCC joka ei pidä raporttejaan samassa paikassa.

Viestini toisessa kuvassa on esitetty Cavalierin et al. (2003) tulos pohjoisen merijään laajuuden osalta. Siinä ei näy merkkiäkään siitä, että pohjoisen merijään laajuus olisi käynyt hyvin alhaalla 1970-luvun puoliväliä ennen.

Eikä siinä näy merkkiäkään siitä että se pohjoisen merijään laajuus olisi käynyt kovinkaan ylhäällä 1979 tai kovin alhaalla sen jälkeen. Eikö olekin mainiota?

Itse näen asian niin, että havainnot ennen Nimbus-7:ää eivät ole kovin luotettavia, ja jo tässä on hyvä syy aloittaa asiaa koskevat aikasarjat vasta 1970-luvun lopusta. Toki asiassa saa halutessaan nähdä ilmastotutkijoiden varhaisen salaliitonkin, mutta ei tuollaisia näkyjä kenenkään kannata vakavasti ottaa

.   

Eli kun puhdas satelliittidata ei näytä nousua tai laskua, niin on syytä aloittaa vasta 1970 luvun lopulta ja hylätä data sitä ennen? Vain koska sinusta havainnot eivät ole luotettavia, mutta proksit ja ilmastomallit ovat. Kyllä kyllä.

Mikäs kysymys tämä olikaan? Yritän kyllä vastata, jos vain pystyn. Aikaa tämän palstan seuraamiseen ja tänne vastaamiseen minulla valitettavasti on aika rajoitetusti. 

No kun pääsit kysymään, niin koetetaan josko nyt vastaus löytyisi. uskon että sivuutat sen taas.

No niin sinut on saatu esittämään lukuja. Nyt kun olet julistanut kuinka osaat tuon niin vastaukset seuraaviin.

Säteilypakotteen muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Pinta lämpötilan muutos välillä

200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Sillä kerroithan meille kaikille

Ei ole vaikea juttu. IPCC:n TAR-raportissa käytetyillä CO₂-pitoisuuden muutoksella, kaavoilla ja vakioilla:

Hiilidioksidin aiheuttama säteilypakotteen muutos: ΔF=α·ln(C/C_o)=5,35·ln(365/278)= 1,46 W/m² (ks. IPCC TAR s.358, 357)

Hiilidioksidin aiheuttama pintalämpötilan muutos: kaavasta ΔT_s/ ΔF= λ (emt. s. 354, λ=0,5) saadaan ΔT_s= λ·ΔF=0,5·1,46 = 0,76°K

Ja kun meille AR6 ilmastoherkkyys kuvan jaoit, jonka myötä pallon pitäisi lämmetä 560ppm:ssä vähintään 2,5°C. Jolloin tietenkin osaat laskea tuolla vakiollasi kuinka paljon hiildioksidin säteilypakote muuttuu 280 - 560ppm:n välillä ja kuinka suuri on sen hiilidioksidin aiheuttama pintalämpötilan muutos.

IPCC:n AR6 sinusta sanoo että 2,5°C - 4°C.

Mielenkiinnolla odotan kuinka tuo ei vaikea juttu tuottaa tuloksen joka on linjassa AR6:n kanssa.

Ilmastotutkimuksen uusin epävarmuusvälin sisältävä ennuste (Kim et al. 2023) tuosta jäättömyydestä on nykyisellä päästökehityksellä (SSP 2.4-5) aikavälillä 2030-luvun loppu – seuraava vuosisata. Malliparvella saatu OC-piste-estimaatti menee kohti 2040-luvun loppua samalla skenaariolla, ja onnistunut päästöjen osittainenkin vähentäminen ennen vuosisadan puoliväliä vie jäättömyyden noin määriteltynä aikaisintaan 2050-luvulle. Itse veikkaisin siis 2050-lukua, jos yksittäinen vuosikymmen täytyy valita. 

Eli sinulla ei ole uskallusta laittaa rahojasi missä suusi on. Mainiota, nyt sen näkevät kaikki.

[vastarannan kiiski]

Eli sinulla ei ole uskallusta laittaa rahojasi missä suusi on. Mainiota, nyt sen näkevät kaikki.

Täytyy sanoa että olin ehkä turhan rohkea muutama vuosi sitten kun arvailin Jäämeren jääpeitteen käyvän jonain vuonna alle 1 m km2 jo vuoteen 2040 mennessä.

Olen samaa mieltä kuin Isagoge että jos nyt löisin sen vedon, ehdottaisin 2050-lukua.

Mutta, lyöty mikä huitaistu kuten sanonta kuuluu 😁 siis seuraillaan tilannetta!

[Roope]

Höblän haastattelussa hiljattain tohtoriksi väitellyt filosofi Mikko Puumala järkeilee, että koska ihmisten on niin helppo valita ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa väärin, on instituutioiden moraalinen vastuu ohjata ja pakottaa ihmiset tekemään oikeita päätöksiä, joita he eivät haluaisi tehdä.

Då klimatkrisen kräver uppoffringar ställs moralen på prov – "Det måste bli lättare att välja rätt"

Då nästan varje val kring hur vi äter, klär oss och rör oss kan vara skadligt för klimatet kan etiska val bli ett heltidsjobb. För att vi inte ska duka under måste institutionerna bära moraliskt ansvar, säger Mikko Puumala, som precis disputerat i klimatetik.

Hbl 5.11.2023  (maksumuuri)

Sen sijaan, että Puumala käsittelisi artikkelin alussa mainittuja argumentteja, miksi tietynlaiset ilmastoteot eivät ole ihmisistä järkeviä ja perusteltuja (liian kalliita, ei vaikutusta jne.), hän kuittaa argumentit "moraaliseksi korruptioksi".

On monia koeteltuja strategioita välttää osallistuminen ilmastonmuutokseen: se on jonkun toisen vika, sillä ei ole merkitystä, mitä teemme Suomessa, on liian kallista tehdä jotain ja on epävarmaa, onko ilmastonmuutosta tai johtuuko se ihmisistä.

Mutta sellaiset strategiat eivät ole moraalisesti kestäviä, sanoo Mikko Puumala, ja viittaa filosofi Stephen Gardineriin, joka puhuu moraalisesta korruptiosta.

– Aina kun vedämme esiin tekosyyn, ettei minun itse tarvitse tehdä jotain, on hyvä kysyä itseltään, onko kyse moraalisesta korruptiosta. Ettei sillä, mitä juuri minä teen, ole merkitystä, on totta kenen tahansa Suomen viiden miljoonan asukkaan kohdalla. On aina joku muu, joka saastuttaa. Mutta jos asiaa tarkastellaan toisesta näkökulmasta ja ajatellaan, että maapallon kaikilla asukkailla on samat oikeudet, silloin meidän elämäntapamme ylittää jokaisen hiilibudjetin reippaasti. Silloin viemme joltain muulta ja siihen meillä ei ole oikeutta, sanoo Puumala.  (käännös)

Tuo on yksi näkökulma muiden joukossa, mutta se ei oikeasti auta sen päättämisessä, mitä pitää tai tarvitsee tehdä. Puhumattakaan siitä, mitä saa tai pitää pakottaa muut tekemään. Se joku "toinen" jossain päin maailmaa ei konkreettisesti hyödy tai vahingoitu minun päätöksistäni, teenpä teoreettisella hiilibudjetillani (jonka määrittäminen on kaikkea muuta kuin yksiselitteistä) mitä tahansa.

Saman teoreettisen näkökulman kautta voi päätyä premissejä vaihtaen loogisena johtopäätöksenä yhtä hyvin vaikka siihen, että länsimaalaisten pitää luopua kaikesta omaisuudestaan ja muuttaa maakuoppaan. Tai että kaikki autot ja tehtaat pitää tuhota. Tai sitten voi todeta, ettei näe syytä hyväksyä ideaa kaikkien maailman ihmisten yhtäläisestä hiilibudjetista, eikä sellaisella ole muutenkaan käytännön merkitystä suhteessa ilmastonmuutoksen kehitykseen.

Puumalan tarjoama moralistinen näkökulma ei tuo yhtälöön suhteellisuudentajua, joten se on käytännön elämässä yhtä tyhjän kanssa. Jotkut ovat vääntäneet vastaavasta mielestään kuningasargumentin, miksi Suomen on pidettävä kiinni maailman tiukimmasta hiilineutraalisuustavoitteesta, vaikka äärimmäisellä teolla ei oikeasti vaikuteta ilmastonmuutokseen, mutta eihän se toimi edes siinä.

Miltä konkreettiset [ilmasto]toimenpiteet näyttävät, on kysymys, jonka filosofit jättävät muille.
– Mutta se on aika sakea soppa. Se on jättisuuri kysymys, joka ulottuu kaikille elämänalueille.  (käännös)

Niinpä niin, joten mitä tästä opimme? Harjoituksen tarkoitus oli luoda väline suomalaisten syyllistämiseksi ja vastarinnan vaimentamiseksi, jotta ihmiset eivät kyseenalaistaisi kyseenalaisia ilmastotoimia.

[mannym]

Eli sinulla ei ole uskallusta laittaa rahojasi missä suusi on. Mainiota, nyt sen näkevät kaikki.

Täytyy sanoa että olin ehkä turhan rohkea muutama vuosi sitten kun arvailin Jäämeren jääpeitteen käyvän jonain vuonna alle 1 m km2 jo vuoteen 2040 mennessä.

Olen samaa mieltä kuin Isagoge että jos nyt löisin sen vedon, ehdottaisin 2050-lukua.

Mutta, lyöty mikä huitaistu kuten sanonta kuuluu 😁 siis seuraillaan tilannetta!

No.eihän tässä ole vielä vierähtänyt kuin tuota 5 vuotta. 2018 veto lyötiin, laitan tähän muistutukseksi lauman tiedemiehiä ja heidän ennustuksiaan. Lähinnä isagogelle joka ei niitä varmastikaan ole vielä nähnyt.

On alkuperäisiin lähteisiin.

2007 Prof. Wieslaw Maslowski from Dept. Oceanography of the US Navy predicted an ice-free Arctic Ocean in summer 2013, and said the prediction was conservative. http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/7139797.stm

2007 NASA climate scientist Jay Zwally predicted that the Arctic Ocean could be nearly ice-free at the end of summer in 2012. Natgeon linkki lakannut toimimasta.

2008 University of Manitoba Prof. David Barber predicted an ice-free North Pole for the first time in history in 2008, nat geon linkki on lakannut toimimasta.

2010 Mark Serreze, director of the NSIDC predicts the Arctic will be ice free in the summer by 2030, see here. https://www.telegraph.co.uk/news/earth/earthnews/8005620/Arctic-ice-could-be-gone-by-2030.html

2012 Prof. Peter Wadhams, head of the polar ocean physics group at the University of Cambridge (UK), predicted a collapse of the Arctic ice sheet by 2015-2016, see https://www.theguardian.com/environment/2012/sep/17/arctic-collapse-sea-ice

Kaikki merijää tarkoittaa kaikkea merijäätä jos luetaan kuin piru raamattua. Mutta minulle käy se alle miljoona neliökilometriä rajaksi.

[vastarannan kiiski]

, laitan tähän muistutukseksi lauman tiedemiehiä ja heidän ennustuksiaan. Lähinnä isagogelle joka ei niitä varmastikaan ole vielä nähnyt.

Kyllä maailmaan mahtuu pieleen menneitä ennustuksia, joka asiasta!

Nyt jos kysyt ihmisiä ennustamaan vaikkapa kuka on Suomen tai Yhdysvaltain seuraava presidentti, tai onko ensi jouluna lunta maassa, saat erilaisia ennustuksia 😁 mutta entäs sitten?

[Isagoge]

Jäsen Mannym kysyi aikaisemmin minulta erästä asiaa, ja alla selviävästä syystä en vastannut kysymykseen. Nyt hän pyynnöstäni ystävällisesti kertasi kysymyksen, joka liittyi IPCC:n TAR:iin eli kolmanteen arviointiraporttiin ja siinä esitettyihin väitteisiin.

No kun pääsit kysymään, niin koetetaan josko nyt vastaus löytyisi. uskon että sivuutat sen taas...

Ahaa, eli kysymyksessä on IPCC:n TAR:n karkeistettua säteilypakote- ja lämpötilaefektilaskelmaa koskeva surkuhupaisa keskustelumme. Sinuna olisin antanut tuon keskustelun painua unohduksiin, sillä sen verran outoon valoon se sinut saattaa. Kun nyt kuitenkin otit asian esille, niin käydään läpi vielä asian konteksti ja keskustelun päävaiheet.

Keskustelumme alkoi tästä väitteestäsi:

... Kun hiilidioksidin lämmittävä vaikutus ei ole nyt oleellisesti muuttunut vuosisatoihin. 280 - 400ppm lämmittävä vaikutus on IPCC:n mukaan +0,06°C.

Koska IPCC ei ole koskaan tällaista väittänyt, kysyin sinulta, missä IPCC käsityksesi mukaan tällaista väittää. Vastauksesi oli:

... Tottakai, IPCC Tar3 Chapter 6. Radiative Forcing of Climate Change: section 6.3.4 Total Well-Mixed Greenhouse Gas Forcing Estimate...Siellä se on.

Tähän vastasin:

Viestini liitiedostossa on kuva koko IPCC:n TAR:n luvusta 6.3.4. Mistä kohti sieltä löytyy IPCC:n väite, että pitoisuuden kasvaessa 280-400 ppm hiilidioksidin lämmittävä vaikutus olisi vain +0,06°C? Ja miksi sieltä edes löytyisi vaikutusta tuolle mainitsemallesi pitoisuuden kasvulle, kun raportissa lasketaan CO₂:n pitoisuuden muutos aikavälillä 1750-1998 ja se muutos on 278 ppm -> 365 ppm (s. 358, taulukko 6.1)?

Eli esitit IPCC:n väittäneen täysin uskomattomia CO2-pitoisuuden kasvun lämmitysvaikutuksesta, ja sen jälkeen annoit lähdetiedon, joka oli valheellinen. Yllä mainitun viestini kuvasta voi käydä katsomassa koko IPCC:n TAR:n edellä mainitun luvun, ja ei siinä mitään sellaista väitetä, mitä esitit. Tähän totesit:

Siinähän se on, ei se vaadi kuin sen että käyttää vähän matematiikkaa ja noita IPCC:n arvoja. Ja kas lopputulos. IPCC jättää tämän tietenkin näyttämättä koska se sotii sitä vastaan mitä muuten julistetaan. Etkö löytänyt sitä tuosta? hämmentävää, minä kun kuvittelin sinun lukevan tiedettä kuin vettä vain. Käyttäen IPCC:n arvoja päästään tulokseen jonka myötä 280 - 400 ppm välillä tuo nousu on aiheuttanut +0,06°C nousun, samaa käyttäen 400 - 500 ppm nousu tuottaa +0,04°C nousun ja 500 - 600 ppm +0,03°C lämpenemisen. Karkeita lukuja kun pienten pienten lukujen kirjaaminen on vähän turhaa.

Tämän jälkeen totesin, että rappeutat keskustelun ikävälle tasolle, sillä sitähän lähteestä valehteleminen on. Myönsitkin, että et itse asiassa osaa laskea tulosta IPCC:n esittämillä arvoilla ja olet valehdellut IPCC:n arviosta: 

Itsehän tietenkin päätät, mitä tämäntyyppisillä ulostuloillasi haluat uskottavuudellesi tehdä, mutta keskustelun rappeutuminen tälle tasolle on minusta jo surullista.

Eli tiede ei osunut tällä kertaa sinuun, etkä osaa. Myönnän minäkään en osaa, mutta minusta on niin mukavaa kun sinäkään et osaa mutta et kykene sitä myöntämään ja siirryt keskustelemaan keskustelun tasosta.

Ja tähän vastauksena kerroin, että IPCC:n tuossa raportissaan (TAR) esittämillä arvoilla ja kaavoilla on helppo laskea CO₂-pitoisuuden muutoksen efekti lämpötilaan:

Ei ole vaikea juttu. IPCC:n TAR-raportissa käytetyillä CO₂-pitoisuuden muutoksella, kaavoilla ja vakioilla:

Hiilidioksidin aiheuttama säteilypakotteen muutos: ΔF=α·ln(C/C_o)=5,35·ln(365/278)= 1,46 W/m² (ks. IPCC TAR s.358, 357)

Hiilidioksidin aiheuttama pintalämpötilan muutos: kaavasta ΔT_s/ ΔF= λ (emt. s. 354, λ=0,5) saadaan ΔT_s= λ·ΔF=0,5·1,46 = 0,76°K

Tämän jälkeen aloit tentata lisää laskelmien tuloksia minulta:

No niin sinut on saatu esittämään lukuja. Nyt kun olet julistanut kuinka osaat tuon niin vastaukset seuraaviin.Säteilypakotteen muutos välillä
200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm
Pinta lämpötilan muutos välillä
200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

En tuolloin käsittänyt miksi näitä kysyt, enkä siksi vastannut. Olinhan tuossa keskustelussa juuri esittänyt IPCC:n TAR:sta löytyvät tarvittavat kaavat ja arvot, joilla helposti saisit laskettua noita itsekin. En oikein vieläkään ole varma, miksi noita kysyit (vaikea uskoa, että olisit niin laskutaidoton, ettet saisi itse laskettua TAR:n kaavoihin ja alkuarvoihin perustuvia tuloksia noille muutoksille), mutta tarkoituksesi oli siis ilmeisesti sanoa, että TAR:n kaavoilla ja alkuarvoilla ei saada samaa tulosta CO₂-pitoisuuden kaksinkertaistumisen aiheuttamalle lämpötilamuutokselle kuin IPCC on myöhemmin esimerkiksi AR6:n yhteydessä esittänyt.

No ei tosiaan saadakaan. TAR on vanha raportti, ja siinä esitetty λ=0,5 on nykykäsityksen mukaan aliarvio, mutta kun tuossa keskustelussa jostain syystä vaadit tekemään laskelman TAR:n pohjalta, tein niin. Jos tuota säteilypakote- ja lämmitysefektin karkeistettua laskelmaa haluaa vielä nykyään käyttää, uudemman ilmastotutkimuksen valtavirran mukaan λ=0,75 tai ainakin jossain 0,7:n ja 0,8:n välissä (esim. Krauss 2021), ja on siitä viime aikoina esitetty hieman korkeampiakin arvioita. TAR:ssa IPCC luultavasti varmuuden ja varovaisuuden vuoksi halusi pitäytyä yksiulotteisten ilmakehämallien perusteella saadussa konservatiivisessa ja jo aika vanhassa tuloksessa λ=0,5, eikä esittänyt muita arvoja. Nykyään siis saadaan

ΔF=α·ln(C/C0) W/m²=5,35·ln(560/280)W/m²=3,7 W/m² ja  ΔTs=λ·ΔF= 0,75·3,7=2,78 astetta,

mikä on ihan linjassa nykyisten ilmastoherkkyyttä koskevien piste-estimaattien kanssa (viestini 1. kuvioon on koottu IPCC:n eri raporttien arvioita ilmaston tasapainoherkkyydestä). Jos vakioille α ja λ katsotaan vielä epävarmuusvälit sen mukaan, miten ne eri mallikokeiden perusteella vaihtelevat, ilmastoherkkyys yllä esitetyllä karkeistetulla laskelmalla on välillä [2,5, 3,5] astetta (Krauss 2021). Eikö se mene juuri sinne, missä esimerkiksi IPCC on uusimmissa raporteissa sen väittänyt uskottavimmin olevan?

Keskustelu ilmastoasioista olisi paljon yksinkertaisempaa, ja jos joku tätä keskustelua jaksaa seurata, myös muille helpommin seurattavaa, jos et jostain minulle käsittämättömästä syystä yrittäisi toistuvasti peitellä sitä, mitä oikeastaan haluat väittää tai kysyä. Ja suoranainen valehtelu tietysti vie keskustelukumppaneilta motivaatiota jatkaa keskustelua tosissaan. Mutta kukin tietysti täälläkin taaplaa tyylillään.

Tuskinpa siis tosiasiassa edes haluat tai tarvitset tietää, millainen säteilypakotteen ja pintalämpötilan muutos IPCC:n TAR:n kaavoilla ja alkuarvoilla saadaan mainitsemillesi CO²-pitoisuuden muutoksille, mutta jos jälleen käsitin pyrkimyksesi ja kysymyksesi täysin väärin, niin viestini toisesta kuvasta löytyy tulokset sekä IPCC:n TAR:n λ:n arvolla että nykyisin perusteltuna pidetyllä arvolla laskettuna.

LÄHTEET
IPCC. 2001. TAR Climate Change 2001: The Scientific Basis.
Krauss, L.M. 2021. The Physics of Climate Change.         

[Caucasian]

Suomessa Joulukuun pitäisi nyt sitten olla normaalia lämpimämpi sanoi Pekka Poutakin pitkän ajan ennusteista. Kuulemma piti jo lämmetä, mutta on siirtynyt tms.
Muuten telkkarissakin näytettiin, että skandinavia + suomi ollut poikkeuksellisen kylmä, kun KOKO muu pohjoinen alue napa-alueita myöten on helottanut punaisena eli normaalia lämpöisempänä, niin ihmettelen, että miksi se merijää on kasvanut niin ripeästi koko syksyn.
Jokin ei TAASKAAN täsmää. Mutta isagoge varmaan tietää mix.

[mannym]

En tuolloin käsittänyt miksi näitä kysyt, enkä siksi vastannut.

Etkä vastannut vieläkään, etkä selkeästi osaa lukea vieläkään. Se perimmäinen syy sille miksi kysyin sinulta niitä tuloksia, on saada sinut esittämään sillä laskukaavalla ne tulokset.

, mutta tarkoituksesi oli siis ilmeisesti sanoa, että TAR:n kaavoilla ja alkuarvoilla ei saada samaa tulosta CO₂-pitoisuuden kaksinkertaistumisen aiheuttamalle lämpötilamuutokselle kuin IPCC on myöhemmin esimerkiksi AR6:n yhteydessä esittänyt.

En maininnut mitään AR6:sta, valehteleminen on rumaa.

Keskustelu ilmastoasioista olisi paljon yksinkertaisempaa, ja jos joku tätä keskustelua jaksaa seurata, myös muille helpommin seurattavaa, jos et jostain minulle käsittämättömästä syystä yrittäisi toistuvasti peitellä sitä, mitä oikeastaan haluat väittää tai kysyä. Ja suoranainen valehtelu tietysti vie keskustelukumppaneilta motivaatiota jatkaa keskustelua tosissaan. Mutta kukin tietysti täälläkin taaplaa tyylillään.

Minusta taasen olisi mukavaa, että keskustelu etenisi vastaten kysymykseen, ei oletukseen kysymyksen sisällöstä, tai siitä mitä kysymys yleensä tarkoittakaan. Minähän kysyn varsin suoraan, vastaan varsin suoraan. Mutta sinulta ei vastauksia saa. Ajatella tuota kaavaa käyttämällä olisit saanut vastaukset helposti. Mutta ilmeisesti sen kaavan käyttäminen, osoittaa sinulle jotain mitä et halua näyttää muille.

Tuskinpa siis tosiasiassa edes haluat tai tarvitset tietää, millainen säteilypakotteen ja pintalämpötilan muutos IPCC:n TAR:n kaavoilla ja alkuarvoilla saadaan mainitsemillesi CO²-pitoisuuden muutoksille, mutta jos jälleen käsitin pyrkimyksesi ja kysymyksesi täysin väärin, niin viestini toisesta kuvasta löytyy tulokset sekä IPCC:n TAR:n λ:n arvolla että nykyisin perusteltuna pidetyllä arvolla laskettuna.

Miksi pyytäisin ellen haluaisi, tai no en haluakkaan tietää, vaan haluan että sinä näytät mitä se matematiikka tuo tullessaan.

Säteilypakotteen muutos välillä
200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm
Pinta lämpötilan muutos välillä
200 - 300 ppm
300 - 400 ppm
400 - 500 ppm
500 - 600 ppm

Kun tuolla kaavalla saat näihin vastaukset näkyville, niin voimme keskustella siitä eteenpäin. Olisihan se kiva nähdä kuinka paljon suurempaa lämpenemistä on luvassa 400 - 500 välissä tai 500 - 600 välissä kuin mitä kaavan mukaan olisi pitänyt näkyä 300 - 400 välissä, jonka välisen ajanjakson mittaustuloksiakin löytyy melkoisesti. Vai onko niin että tiedät itsekin logaritmisen vaikutuksen etkä viitsi sen vuoksi vastata yksinkertaiseen kysymykseen?

Pyysinhän tätä aiemminkin. Mm,

Tottakai esitetään, mutta kerrothan kuinka sen hiilidioksidin logaritminen vaikutus, käy yhteen tuon esityksen kanssa? Ja kuinka se muuttuu lämpötilan muutos muuttuu lineaarisesti välillä 0-100, 0-200, 0-300, 0-400, 0-500 jne. Vai onko käynyt niin että selitys lämpenemiselle on haettu hiilidioksidista, varsinkin kun kyse on IPCC esityksestä, tahon jonka mandaatti ilmastonmuutoksen osalta on etsiä ihmisen vaikutusta siihen, ei kokonaiskuvaa.

Muuten olet hienosti osannut lainata sen kaavan, kokonaisuudessaan lopputulosta myöten. Mutta jotta me kaikki näkisimme sen mitä kirjoitin aiemmin, ihan lähteineen, jota sinä et lainannut.

Mutta palataan asiaan. Viestin lopussa on kuvat peräkkäin, ensimmäisessä minun lähteeni, toisessa sinun lähteesi. Näissä ei ole muuta eroa kuin se että sinä kopioit laskukaavan omasta lähteestäsi oikean puoleisesta lokerosta ja lopputuloksen vasemman puoleisesta.

En tahtoisi sanoa että skippasit monta askelta mutta skippasit monta askelta.

Kolmannessa kuvassa on erään Estenbachin suorittama modtran ajo. Neljännessä esitettynä jokaisen 20ppm lisäyksen aiheuttama lämmitys. Mutta odottelen mielenkiinnolla lukujasi noista ppm nousujen aiheuttamasta lämpöpakotteen ja siten lämmön noususta.

Sillä näyttää vahvasti siltä että kaavasi lukemat näyttävät samaa kuin mitä viimeisin kuvaajani kertoo. Jonka vuoksi keskityt vieläkin keskustelemaan minusta ja keskustelusta.

[mannym]

, laitan tähän muistutukseksi lauman tiedemiehiä ja heidän ennustuksiaan. Lähinnä isagogelle joka ei niitä varmastikaan ole vielä nähnyt.

Kyllä maailmaan mahtuu pieleen menneitä ennustuksia, joka asiasta!

Nyt jos kysyt ihmisiä ennustamaan vaikkapa kuka on Suomen tai Yhdysvaltain seuraava presidentti, tai onko ensi jouluna lunta maassa, saat erilaisia ennustuksia 😁 mutta entäs sitten?

Nuo ennusteet on kuitenkin annettu nojaten the ilmastointitieteeseen. Nykyisin sitten ennustetaan mieluusti vuosikymmenten päähän, koska onhan se noloa jos the ilmastointitieteeseen nojaten, annetaan ennustus joka ei toteudukkaan. Joka aiheuttaa uskon horjumisen the ilmastointitieteeseen ja isagogen kaltaiset sitten joutuvat sepittämään ettei moisia ennustuksia koskaan annettu no true scotsman perusteella, "oikeiden tutkijoiden" toimesta.

Luulen, eikun tiedän että ennustamalla presidenttiä milloin minnekin tai onko jouluna lunta vaiko ei, ei tule saamaan denialisti leimaa otsaansa. Onhan the ilmastointitiede jo valmis, settled science. Siihen skeptisesti suhtautuen on denialisti, öljy yhtiöiden kätyri, salaliittoteoreetikko ja mitäs näitä nyt onkaan.

Minusta on varsin hauskaa että termi globaali ilmaston lämpeneminen, muuttui ilmastonmuutokseksi, kun se lämpeneminen ei ollutkaan globaalia.