Suomi ja NATO - yleiskeskustelu

[AngleHedd]

Ei ole mattokauppiaalla enää juuri mitään meiltä lypsettävissä tässä vaiheessa.
Tuolla päin kasvojen menettäminen on melkoisen vakava asia.
Salen ja Erdon seppeleenlasku Atatürkin haudalla oli symbolinen sinetti tälle farssille.

Pakko oli kietaista tänään iskenderkebbe paikallisessa lähes vuoden boikotin jälkeen.
Kyllä maistui!  

[Hohtis]

Suomen säälittävä ja naurettava ripustautuminen Ruotsiin tässä asiassa on kansallinen häpeä. 

Aluksi hieman historiaa. Suomi on aina puolustanut Ruotsia viimeiseen suomalaiseen. Se on historiallinen ja geopoliittinen fakta. Pääsin osallistumaan* ja juttelemaan aikoinaan ruotsalaisen vanhemman kapteenin kanssa yhden Pohjois-Ruotsin harjoituksen yhteydessä, ja hän kertoi miten Suomen on laskettu romahtavan muutamassa päivässä. Strategisessa viitekehyksessä Ruotsi ottaa Suomen ennen kaikkea puskurina, jota kannattaa tukea puhtaasti itsekkäistä syistä. Tämä lienee kaikille selvää.

Suomella ja Ruotsilla on ollut puolustusyhteistyönsä ohessa kirjoittamaton sääntö; Natoon yhdessä tai ei ollenkaan. Sen säännön voidaan katsoa palvelleen ennen kaikkea Suomea. Ruotsi olisi voinut luikahtaa Natoon jo aikoja sitten, mutta se olisi asettanut Suomen - ruotsalaisten uskollisen puolustajan - erittäin kusiseen paikkaan. Jos Nato ottaa lisää puskuria itään, haluaa Neuvostoliitto ottaa tietysti saman verran lisää puskuria länteen.

Näen tämän asian näin. Suomen ja Ruotsin yhteisrintama on historiallinen perinne jolla on suojattu Suomea. Nyt kun se menikin toisin päin, ei sille ole samanlaista tarvetta.

Hannuhanhet ovat jälleen kerran kuin herran kukkarossa tekemättä mitään. Kiitos Leijonat 1995 ja 2011, sentään joskus on päästy syöttämään karvasta kalkkia. 

***

* helvetin pahaa falukorvia ja 3,5° folkööliä niillä oli, ja muutenkin yleisesti vetelää toimintaa paitsi nuorilla joukkueen johtajilla, jotka osasivat lämmittää säilyketölkkinsä näppärästi bankun lämmitinkennossa.

[Shemeikka]

Ruotsalaiset ovat soturikansaa, nyt ehkä latenttia mutta viikinkiveri on yhä suonissa.

[artti]

Essee käsittelee demokratiaan liittyvää seikkaa, joka on tiedottaminen. Essee käsittelee informaation esittämistä, jossa esimerkkinä on Suomen NATO jäseneksi liittymisprosessi.

Ajankohtaisselonteossa kuvattua Suomen Nato-liittymisprosessin informatiivisuutta parantaisi prosessin seurantaan perustuva päivämäärien lisääminen, jolloin prosessikuvauksesta näkyisi päivämäärät, jolloin prosessin seuraavia vaiheita tehtäisiin, joka toimisi samalla tietona siitä milloin prosessin vaiheita on tehty.

Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta

(Suomen Pohjois-Atlantin sopimusjärjestön jäseneksi liittymisen vaiheet löytyvät sivulta 49)

Liite 2 Suomen mahdollisen Nato-liittymisprosessin vaiheet

Liittymisprosessin käynnistyminen

Ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin (TP-UTVA) valmistelevat käsittelyt

Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle tiedottaminen

Valtioneuvoston yleisistunto antaa selonteon tai tiedonannon eduskunnalle

Selonteon tai tiedonannon eduskuntakäsittely (sisältäen mahdolliset valiokuntakäsittelyt sekä mahdollisen luottamusäänestyksen tiedonannon osalta) – eduskunnan kirjelmä

Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston esittelystä Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut ja asettaa neuvotteluvaltuuskunnan ja hyväksyy neuvotteluohjeet

Ilmoitus Natolle Suomen halukkuudesta aloittaa liittymisneuvottelut

Naton jäsenvaltiot kutsuvat Suomen liittymisneuvotteluihin ja neuvottelut alkavat (Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellinen status huomioitava) ja rinnakkain laaditaan mahdollisesti jäsenyyteen valmistava Naton Membership Action Plan toimintaohjelma (MAP)

TP-UTVA käsittelyt

Eduskunnan valiokuntien tiedottaminen neuvotteluista (UaV, PuV ja muut tarvittavat valiokunnat)

Neuvotteluista tiedottaminen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle

Suomen aiekirje (Letter of Intent) sisältäen sitoumukset toimitetaan Natolle neuvotteluiden päätyttyä

TP-UTVA käsittelyt

Valiokuntien ja Ahvenanmaan tiedottaminen neuvottelutuloksesta

Neuvotteluiden päätyttyä tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta liittymistä koskevan aieasiakirjan antamisesta Natolle, johon Naton pääsihteeri vastaa kirjeellä

Suomen liittymispöytäkirjan allekirjoittaminen ja ratifiointi

Naton jäsenvaltiot allekirjoittavat Suomen liittymispöytäkirjan, jolloin Suomesta tulee Naton tarkkailijajäsen. Tarkkailijajäsenenä Suomi voi osallistua Naton kokouksiin

Tiedotetaan Suomen liittymisaikomuksesta Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuudesta ja neutralisoimisesta tehdyn sopimuksen ja Ahvenanmaan saarista tehdyn sopimuksen osapuolille

Naton jäsenvaltiot ratifioivat Suomen liittymispöytäkirjan omien kansallisten menettelyidensä mukaisesti ja ilmoittavat siitä tallettajalle

Suomen sitoutuminen Naton perussopimukseen

Kaikkien Naton jäsenvaltioiden ratifioitua Suomen liittymispöytäkirjan Naton pääsihteeri kutsuu Suomen liittymään Pohjois-Atlantin sopimukseen, sellaisena kuin se on muutettuna Suomen liittymispöytäkirjalla.

Valtioneuvoston yleisistunto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen liittymissopimuksen hyväksymisestä ja voimaansaattamisesta, sisältäen myös tarvittavat lakimuutokset

Hallituksen esityksen eduskuntakäsittely (ml. valiokuntakuulemiset) – eduskunnan vastaus

Valtioneuvoston yleisistunto esittelee eduskunnan vastauksen tasavallan presidentille, joka hyväksyy liittymisen ja vahvistaa liittymissopimuksen voimaansaattamista koskevan lain

Suomen liittymiskirjan tallettaminen Yhdysvaltojen hallituksen huostaan

Liittymissopimus saatetaan voimaan lailla ja asetuksella samaan aikaan kuin Suomen liittyminen tulee voimaan.

Sopimus julkaistaan.

Liittymissopimuksen voimaantulo = Suomesta tulee Naton täysjäsen (engl. Party)

Suomi sitoutuu PL 8 luvun mukaisesti muihin Naton sopimuksiin Naton jäsenenä

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163999/VN_2022_18.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Wikipediassa on Suomen NATO jäsenyyden hyväksymisprosessi Pohjois-Atlantin sopimusjärjestön jäsenmaissa, joka on esimerkki tietoa palvelevasta seurannasta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Finland–NATO_relations#Ratification_process

Yleisesti virallisen valmistelun koko prosessi on kuvattu lainvalmistelun prosessioppaassa, jossa esitetty prosessikaavio sopisi myös julkisen informaation muodoksi. Virallisen lainvalmistelun etenemisen reaaliaikainen julkinen seuranta ylläpidettäisiin tietenkin valtioneuvoston sivulla siksi, että valtioneuvosto hallitsee kaikkea virallista valtiollista valmistelua.

http://lainvalmistelu.finlex.fi/

[RP]

Tämähän meni jopa nopeasti. Kun nyt vielä saadaan vastaava kirjelmä Turkilta, voidaan asia viedä lopulliseen päätökseen.

Unkari on toimittanut Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan ratifiointiasiakirjan Washingtoniin, kertoo Unkarin Washingtonin-suurlähettiläs Szabolcs Takács Twitterissä.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009492462.html
[tweet]1641821972303687681[/tweet]

[Hippo]

Ollaan rähmällään:

-venäjä
-Neuvostoliitto
-venäjän suuriruhtinaskunta
-Ruotsin kuningaskunta

Valitettavasti suomalaiset ovat alamaiskansaa.

[Pallopääkissa]

Suomen aika luonnolllinen aika liittyä Natoon olisi ollut 1994 tai 2004, muiden entisten Itä-Euroopan maiden kanssa. Poliitikkomme (ja ehkä myös kansa) oli silloin vielä liian suomettunutta.

NATO:ssa aloitti uusia jäseniä 1999 (Puola, Tsekki, Unkari) ja 2004 (Bulgaria, Latvia, Liettua, Romania, Slovakia, Slovenia ja Viro).

Minua on pitkään kiinnostanut tietää miten aikaisessa vaiheessa Suomi olisi päässyt NATO:on mikäli olisi hakenut heti kun se olisi ollut mahdollista. Hakemuksen olisi voinut lähettää aikaisintaan 1992. Jos Suomi olisi vakaasti aikonut silloin NATO:n jäseneksi, yksi mahdollinen tilanne jäsenhakemuksen jättämiselle olisi varmaan ollut se kun liittyi rauhankumppanuusohjelmaan 1994.

Olisiko Suomi otettu NATO:on yksittäisenä maana vai olisiko edellytetty että Suomi liittyisi samaan aikaan muutaman muun maan mukana? Olisiko Suomea otettu NATO:on jos ei olisi yhtenäistä NATO-maiden aluetta joka ulottuisi Suomeen asti? Mikäli Suomi olisi ollut NATO:ssa mutta mutta Baltia ja Ruotsi eivät, tällöin Suomi olisi ollut pussin perällä muuhun NATO:on nähden. Norja olisi ollut Suomen ainoa NATO-naapuri.

Alpo Rusin mielestä 1999 laajennus oli "varattu" Puolalle ja kumppaneille. Hänen mielestä Suomella olisi ollut tilaisuus päästä mukaan 2004 tapahtuneeseen laajennukseen.

Pääsyylliset sille ettei NATO:on haettu ovat Mauno Koivisto, Paavo Lipponen sekä Tarja Halonen.
Martti Ahtisaaresta on välittynyt käsitys että hän olisi ollut valmis viemään Suomen NATO:on. Olisiko Mara tarvinnut toisen kauden eli 2000-2006. Tuossa olisi ollut tarpeen myös NATO-myönteinen eduskunta ja näin ollen NATO-myönteinen hallitus. Ei pressa yksinään voi kaikkea tehdä vaikka sillä oli valtaa vanhan perustuslain aikana.

Kokoomuksen syntilista Lipposen hallituksessa 1995-1999 oli sen että se oli mukana tekemässä puolustusbudjetin supistuksia mikä merkitsi kasarmien lakkauttamista ja varusmiesajan lyhentämistä ja kertausharjoitusten supistamista. Kokoomus ei myöskään riitauttanut Punamuumi Tavjan halua poistaa maamiinat. Valtiovarainministeri oli Sauli Niinistö ja puolustusministeri oli Anneli Taina, molemmat kokoomuksesta.

[Hohtis]

Minua on pitkään kiinnostanut tietää miten aikaisessa vaiheessa Suomi olisi päässyt NATO:on mikäli olisi hakenut heti kun se olisi ollut mahdollista.

Suomi olisi päässyt 1999 tai 2004 koska Suomi oli silloin täysin yhteensopiva Natoon. Suomi oli tehnyt jo pitkään yhteistyötä lännen kanssa, muun muassa tiedustelualalla. Tästä on kirjoitettu kirjojakin.

Viimeinen ei-länsiyhteensopiva ase joka hankittiin oli Buk-M1 ennen vuotta 1996, ja sekin hankittiin osana bilateraalikauppaa. Venäläiset myivät muuten vahingossa oman, paremman versionsa eikä "myyntiversiota". Ryssä osasi ryssiä kaiken jo silloin.

Hornet-hankintojen jälkeen (1992) Suomi on ollut käytännössä länsiliittouman epävirallinen jäsen. Suomen liittymistä länteen ovat jarruttaneet pelkästään poliitikot. Sotilaat ovat tehneet yhteistyötä lännen kanssa 1950-luvulta lähtien. Se on tietysti virallisesti kiistetty.

[Aukusti Jylhä]

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-145736

The Sun: EU-johtaja von der Leyen ehdolla Naton pääsihteeriksi

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ehdolla puolustusliitto Naton uudeksi pääsihteeriksi, uutisoi brittiläinen The Sun-sanomalehti perjantaina viitaten diplomaattilähteisiinsä.

The Sunin tietojen mukaan useat Nato-jäsenmaat ovat ehdottaneet, että von der Leyen ottaisi puolustusliiton johdettavakseen.

Tämä ei ole aprillipila.

[Emo]

Ruotsalaiset ovat soturikansaa, nyt ehkä latenttia mutta viikinkiveri on yhä suonissa.

En ole koskaan uskonut ruotsalaisten viikinkivereen, nössöverta niissä on, fika-porukkaa.
Viikinkien verta ulkomuodostakin päätellen nykyään lienee Normandiassa, Britteinsaarilla ja Irlannissa.
Ruotsalaiset eivät ole soturikansaa mistään kohdasta, ei latenttia eikä potenttia.

[HDRisto]

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-145736

The Sun: EU-johtaja von der Leyen ehdolla Naton pääsihteeriksi

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ehdolla puolustusliitto Naton uudeksi pääsihteeriksi, uutisoi brittiläinen The Sun-sanomalehti perjantaina viitaten diplomaattilähteisiinsä.

The Sunin tietojen mukaan useat Nato-jäsenmaat ovat ehdottaneet, että von der Leyen ottaisi puolustusliiton johdettavakseen.

Tämä ei ole aprillipila.

No jopas. Henkilö joka ajoi Merkelin apuna Bundeswehrin alas ja sittemmin EU-pomona nuoleskeli Putinia, halutaan NATOn johtajaksi. Täytyy olla pilaa.

[Timo Rainela]

Grafiikka näyttää, kuinka lyhyt matka Suomella on enää Natoon

https://yle.fi/a/74-20022795

Uutisesta viis, mutta avatkaa linkki ja katsokaa Maija Hurmeen Nato-grafiikkaa.
Eli niitä sotilashahmoja.
Mitä nämä ovat, keitä nämä esittävät?

.avif-tiedoston kopioiminen ei taidoillani onnistu.

[Lalli IsoTalo]

Uutisesta viis, mutta avatkaa linkki ja katsokaa Maija Hurmeen Nato-grafiikkaa.
Eli niitä sotilashahmoja.
Mitä nämä ovat, keitä nämä esittävät?

[Emo]

Grafiikka näyttää, kuinka lyhyt matka Suomella on enää Natoon

https://yle.fi/a/74-20022795

Uutisesta viis, mutta avatkaa linkki ja katsokaa Maija Hurmeen Nato-grafiikkaa.
Eli niitä sotilashahmoja.
Mitä nämä ovat, keitä nämä esittävät?

.avif-tiedoston kopioiminen ei taidoillani onnistu.

No, siinä on kantasuomalainen vaaleahiuksinen mies, ja keskellä on joku mieheni sukulainen tai joku kuusamolainen jolla on verenperintönä saamelaisgeenejä ja hieman vinot ruskeat silmät, ja laitimmaisena oikealla on kasvonpiirteiden perusteella valkoinen mies, joka on rasistisesti maalannut itselleen blackfacen, olisko joku oululainen tiernapoika.

[Hohtis]

Mutta sehän on pelkästään hyvä asia, että Suomeen rantautuneet Abdi, Duwayne ja Tyrone laitetaan samalla tavalla rintamalle puolustamaan uutta isänmaataan.

Jos kerran täällä jo olevat ja ilmainen elämä maistuu, niin kai siitä hyvästä voi jotain vähän vaatiakin?

***

Pointti oli varmaan se, että neekeri. Me kaikki tiedämme, että Ylellä on joku diversiteettivaatimus tai ainakin -pakkomielle omissa jutuissaan ja kuvituksissaan. Aina pitää olla kiintiöneekeri ja kiintiönainen, muuten on white supremacy all male panel jne muuta wokepaskaa.

***

Kuvassa on selvästi Mikko-Minna-Päiviö, lievästi ylipainoinen kyberkommando jonka troijalainen iskee kuin milioona volttia. Sitten on Jose Huan Ramirez, sinkopartion johtaja ja muutenkin mukavan oloinen poika. Oikeanpuolimmaisena on Duwayne M'botonga, joka on erinomainen kantamaan miinoja siihen varamiinoitteeseen, jota Ramirez sinkopartiollaan valvoo.

[P]

Grafiikka lienee jatkumoa Einon listaan, "Jos haluat sitä tai tätä, ratkaisu on keeneri".

Ja haaveissamme joka kolmas on musta. Tosin oikeasti armeijan käyneistä, kantahenkilökunnasta ja reservistä mustia on varmasti promilleluokkaa...

Esim. USA:ssa mustia on noin 11 prossaa. Suomessa tuskin puhutaan kuin prosenteista, vaikka mainoksissa joka kolmas /puolet ovat mustia tai muita "uuseurooppalaisia"...

[toumasho]

"non niih" t. Turkieyieiyeh

Turkkilaismedian mukaan Erdoğan vahvisti Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin
(YLE)

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin kerrotaan vahvistaneen parlamentin päätöksen Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnista.

Useiden turkkilaisten tiedotusvälineiden mukaan presidentin päätös on julkaistu Turkin virallisessa lehdessä.

Turkin parlamentti päätti myöhään torstaina ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden. Presidentin vahvistettua päätöksen ratifiointi  on Turkin osalta päättynyt.

Turkin tulee vielä toimittaa Suomen Nato-jäsenyyden ratifioivan asiakirjan  Washingtoniin.

[RP]

Olisiko Suomi otettu NATO:on yksittäisenä maana vai olisiko edellytetty että Suomi liittyisi samaan aikaan muutaman muun maan mukana? Olisiko Suomea otettu NATO:on jos ei olisi yhtenäistä NATO-maiden aluetta joka ulottuisi Suomeen asti? Mikäli Suomi olisi ollut NATO:ssa mutta mutta Baltia ja Ruotsi eivät, tällöin Suomi olisi ollut pussin perällä muuhun NATO:on nähden. Norja olisi ollut Suomen ainoa NATO-naapuri.

Niin, mikähän olisi kanta ollut Ruotsissa tuolloin, jos Suomi olisi halunnut liittyä? Viimeisen vuoden aikanahan Suomi on ollut ehkä puoli askelta edellä, mutta koko kylmän sodan ajan se oli Ruotsilta solidaarista meitä kohtaan pysyä ainakin muodollisesti samassa puolueettomassa vyöhykkeessä, ja olisi se Suomessa turvallisuuspoliittinen maanjäristys vuoden 1990 jälkeenkin, jos Ruotsi olisi ilmoittanut kinnostuksestaan liittyä, ilman että asiasta olisi sovittu Suomen kanssa etukäteem. 

[Golimar]

Tämä Wikipedia artikkeli on vain englanniksi, ranskaksi ja romaniaksi, jotkut asiat lienevät liian hapokkaita että niitä julkaistaisi ruotsiksi ja suomeksi.

X

According to the dominant view in Sweden's foreign ministry, Finland's foreign policy had, since its independence and 1918 civil war, been "unsteady and adventurous". In addition, Finland's domestic politics were viewed with great suspicion by Swedish Social Democrats. After the Socialists' defeat in the civil war, anti-parliamentarism and anti-socialist policies dominated Swedish impressions of Finland. Cooperation with Finland had in the 1920s and 1930s primarily been advocated by fringe right-wing politicians and military officers. Both to the right and to the left, a closer cooperation with Finland was seen as a means to counter the hegemonic position of the Social Democrats in Sweden.

X

In the face of the Molotov–Ribbentrop Pact and the following Soviet aggressions against Poland and the Baltic countries, Finland's situation seemed increasingly dangerous. On October 4, Finland's government asked if Sweden was prepared to contribute to Åland's defense with military means. The following day, Molotov invited a Finnish delegation to Moscow, with Sweden's parliament being informed the day after. On October 12, it turned out that the political support was deemed insufficient in Sweden for a military engagement on Åland: the Rightist Party was in favor, the Social Democrats were split, and a majority of the Farmers party (Bondeförbundet) and all the Liberals were opposed. The opposition to Swedish military assistance on Åland was strengthened by the fear that intervention would become extended to Mainland Finland, which few parliamentarians would support.

Publicly, Finland was supported, but Finland's Foreign Minister Elias Erkko was informed that Swedish troops were not to be expected.

X

In the "Statsrådsdiktamen" on 19 February 1940, Sweden's king Gustaf V publicly rejected pleas from Finland's government for military intervention in the Winter War to help defend Finland against the Soviet invasion. This statement from the king was aimed at pressuring Finland to accept harsh Soviet peace conditions and to quiet a strong Swedish activist public opinion advocating participation in the war. The statement had this effect, but was also to produce substantial bitterness in Finland.

During the war, Sweden's government rejected a total of three formal pleas from Finland's government to engage militarily in Finland's defense against the Soviet Union. Detailed plans for Swedish deployment along Finland's border had been made ten years before, and they were regularly updated in secret contacts between the General Staffs of the two countries. However, no formal alliance had been concluded, and a proposed official recognition of cooperative defense of the de-militarized Åland had been rebuffed by Sweden's parliament in June 1939.

X

One of the main considerations that led the Swedish government to declare Sweden a non-belligerent state was concern that they might otherwise lose control of the internal situation in Sweden. The Soviet demands on Finland in the months prior to the outbreak of war had roused public opinion. While there had been large demonstrations in support of Finland, Russia was a traditional enemy, and fear of the Russians had been a part of the Swedish mindset since 1719, when Russian galleys burned Swedish coastal communities during the Great Northern War. Therefore, there was a strong feeling that it was better to defend Sweden on Finnish soil.

Swedish military strength was at one of its low points due to the grand disarmament of 1925. The rearmament program decided in 1936 had not yet had any substantial effect on the armed forces. The army had only 16 tanks apart from a small number of tankettes armed with machine guns. Air defence guns were few and the air force had only 36 Gloster Gladiator fighters. Modern artillery was very limited, short range guns of the Great War era or older were the norm. Worse was that no modern military material was available for purchase, as the producing countries regarded exports secondary to equipping the own armed forces.

Even worse, training had been very reduced in a 1925 decision to cut back on the armed forces, and most units had no winter training and had to leave army units needing to conduct rehearsal training after a mobilization.

Within the Swedish military, officers who had been volunteers in the Finnish Civil War were now senior officers, most notably Axel Rappe, a member of the General Staff, and Archibald Douglas, commander of the Northern Army Corps.

The belief that Sweden was best served by a defence in Finland was enacted primarily by Douglas, whose Northern Army Corps comprised around 26,600 men who had been mobilised to guard the Swedish border with Finland in case the Russians invaded.[2][3] He reasoned that the best way he could defend Sweden was to move into Finland and meet the Russians there. When the Russians had reached a certain point inside Finland, the whole Northern Army Corps would move across the border and take up positions along the Kemi river, all without approval of the Swedish government.

The fact that the Swedish government did not get news of Douglas' plan right away makes it entirely possible that the plan could have been implemented. However, when they found out the plan was scrapped although Douglas was allowed to retain command and later rose to become Chief of the Army.

The Northern Army Corps, barred from entering Finland, did not end attempts at aid, however. Swedish first line units would sometimes lose equipment and material that was needed on the other side of the border. The willingness to help out can be traced to officers in charge of Swedish supply units likening the Swedish Army Stores at Boden as a Finnish supply base.

It is known that at least 15,000 Swedes volunteered to fight alongside the Finns, with 10,000 accepted for training and 8,000 actually went to Finland in organised units before the war ended, which can be compared to the largest contributor to the International brigades, France, during the entire Spanish Civil War. In addition, a smaller number of individuals joined the Finnish army units or operated mechanical shops repairing equipment, mainly in the Swedish speaking south of Finland. The Swedish government and public also sent food, clothing, medicine, weapons and ammunition to aid the Finns during this conflict. The military aid included:[4]

135,402 rifles, 347 machine guns, 450 light machine guns with 50,013,300 rounds of small arms ammunition;
144 field guns, 100 anti-aircraft guns and 92 anti-armour guns with 301,846 shells;
300 sea mines and 500 depth charges;
17 fighter aircraft, 5 light bombers, 1 DC-2 transport aircraft turned into bomber, and 3 reconnaissance aircraft, totally comprising 1/3 of the Swedish air force at the time.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Sweden_and_the_Winter_War

[Aallokko]

https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-145736
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ehdolla puolustusliitto Naton uudeksi pääsihteeriksi, uutisoi brittiläinen The Sun-sanomalehti perjantaina viitaten diplomaattilähteisiinsä.

Kas kun ei meidän Sota-Sanna, toinen WEF:läinen. No, hän varmaan vielä odottelee huomisen yli tämän tyhmän kansan antamaa äänisaalista ennen kuin päättää mitä vakanssia tavoitella.

[Circus Hypno]

"non niih" t. Turkieyieiyeh

Turkkilaismedian mukaan Erdoğan vahvisti Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin
(YLE)

Siinä meni ryssätrolleilta ja muilta putinisteilta sekin pelikortti. Mahtaa se nyt ottaa päähän, kun vakaasta jankutuksesta huolimatta Suomesta nyt sitten vaan lopulta tuli Nato-maa.

Kekkosen-Paasikiven linja on nyt kuljettu tiensä päähän.

[Mindy]

Suomen säälittävä ja naurettava ripustautuminen Ruotsiin tässä asiassa on kansallinen häpeä. 

Tämähän on aivan normaalia suomalaista käyttäytymistä. Anteeksi, että olemme olemassa. Ja kylläpä hävettää olla suomalainen kun meidät valittiin ensin. Sitä pitää nyt ruotsalaisille muistaa pahoitella. Ihmettelen kyllä miksi emme pidättäydy jäsenyydestä kunnes ruotsikin on hyväksytty jäseneksi.

Suomen pitää kieltäytyä Naton jäsenyydestä nyt, kun meidät on siihen hyväksytty.
Ja sitten kun Ruotsi hyväksytään, Suomen pitää edelleen kieltäytyä Naton jäsenyydestä ihan pelkästään  hyvittääksemme sen, että meidät hyväksyttiin ennen Ruotsia.

Eipäs, vaan Groucho Marxia lainaten: Suomi kieltäytyy jäsenyydestä, koska ei halua jäseneksi sellaiseen kerhoon, joka Suomen huolii jäsenekseen. 

[Aukusti Jylhä]

Turkki äänesti Suomen NATO-jäsenyyden puolesta yksimielisesti 276-0.

Turkin parlamentissa on 600 paikkaa.

Selittäkää miten tämä on onnistunut?

[Emo]

Turkki äänesti Suomen NATO-jäsenyyden puolesta yksimielisesti 276-0.

Turkin parlamentissa on 600 paikkaa.

Selittäkää miten tämä on onnistunut?

No siellä on samanlaista luuseriporukkaa kansanedustajat kuten Suomessakin, ei paljon työpaikalla viitsitä näkyä.

[justustr]

Ehkä olisi hyvä tietää miten Turkin parlamentti toimii. Siellä ei nyt ylipäätään ole sama systeemi kuin meillä.

Ovatko kaikki 600 edustajaa edes äänivaltaisia vai onko siellä jotain ylä- ja alahuoneita?

[jmk]

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009487357.html

Ratifioinnin hyväksyminen edellytti Turkin parlamentissa yksinkertaista äänten enemmistöä ja vähintään 151:tä ääntä.

[l'uomo normale]

Ehkä olisi hyvä tietää miten Turkin parlamentti toimii. Siellä ei nyt ylipäätään ole sama systeemi kuin meillä.

Ovatko kaikki 600 edustajaa edes äänivaltaisia vai onko siellä jotain ylä- ja alahuoneita?

Netistä katsoin että on nykyään yksikamarinen. Ja jos tajusin oikein, kansanedustajan kuoltua tai jätettyä toimensa täytevaalia ei järjestetä, vaan ollaan ilman, ellei edustaja toimen lopettaneita ole isompi joukko. En lukenut että NATO-äänestyksen olisi suorittanut mikään Suomen Eduskunnan suuren valiokunnan kaltainen elin, vaan täysistunnossa äänestivät. 56 vasemmistopuolueen edustajaa pidättäytyi äänestämästä, loput äänestämättömät olivat varmaan muuten poissa.

Ehkä tämä oli sellainen orientaalinen vihje, että jos tulevaisuudessa Suomi tarvitsee NATO-maiden apua, Turkkia ei välttämättä kiinnosta. Eiköhän Erdogan olisi halutessaan käskenyt melkein kaikki edustajat äänestämään. Yksityiskohta sekin, ettei ollut yhtään puoluetta tai kansanedustajaa, joka olisi äänestänyt Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Äänikynnys siellä ehkäisee kriittisten pienpuolueitten pääsyä parlamenttiin ja sellaisten toiminta saatetaan muutenkin herkästi estää.

Jäsenyys on virallisesti voimassa vasta kun ratifikaatioasiakirjat on tallennettu Washingtoniin. Mitäs jos ne hukkuisivat vielä matkalla, ollaanko silloin ilman NATOn turvaa?

[Hippo]

https://www.is.fi/politiikka/art-2000009487357.html

Ratifioinnin hyväksyminen edellytti Turkin parlamentissa yksinkertaista äänten enemmistöä ja vähintään 151:tä ääntä.

Ja tästä syystä päälle 300 edustajaa lähti salista ulos ennen äänestystä. Tukevalla pohjalla tämä Turkin äänestys ei lepää, kuten ei Suomen 1000 vastaajan nettikyselykään.

Miksi näissä ei voida toimia rehellisesti ja lakien mukaan? Koska silloin ei globalismi etene toivotulla tahdilla? Aina jotain kikkailua ja suhmurointia mukana.

Jep, vähän ihmeellistä näyttää. Toisaalta mitä väliä, kunhan paperit ovat Washingtonissa ja Suomi artikla 5.:n suojassa. Putinin on enää turha rakennella laivastotukikohtaa Säkkiluotoon tai maavallein suojattua helikopterikenttää Puumalaan.

[Paawo]

^Valistatko vähän maalaistolloa Pariisin sopimuksen osalta?

Onko tässä kaikille tosinuiville ykskaks  tärkeässä kansainvälisessä_sopimuksessa^TM jonkun rzzänkin nimi? 

[Golimar]

Pariisin sopimus sivuutettiin täysin. Ihan samaa settiä kun Euvostoliittoon liittymisen kanssa; suhmurointia, valehtelua, laittomuuksia.

Roistovaltio Neuvostoliiton sanelemalla sopimuksella voi pyyhkiä .............

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pariisin_rauhansopimus_(1947)