2015-10-05 Itärajan yli suuntautuva turvapaikanhakijaliikenne (yhdistetty)

[Näkkileipä]

..Suojelupoliisista kerrotaan Iltalehdelle, että rajanylityksiin ei tällä hetkellä sisälly merkittäviä uhkakuvia.

– Venäjän kansalaiset tarvitsevat Schengen-alueelle tullakseen viisumin, joten viranomaisilla on yleisesti ottaen hyvä kokonaiskuva tulijoista, suojelupoliisista kommentoidaan IL:lle.


– Tällä hetkellä emme näe tulijoita turvallisuusuhkana, sillä rajan yli tulevat venäläiset ovat lähinnä tavallisia kansalaisia...

Venäjän vastainen raja välittömästi kiinni ja lisää rajavartioita rajalle, venäläiset voivat välittää lämpimät kiitokset rajan sulkemisesta Putinille. Erittäin lapsellista uskoa, ettei tulijat ole mikään turvallisuusuhka, Venäjän tämän hetkisen tilanteen takia. Kaikki saapuvat venäläiset, voivat olla Suomelle erittäin vakava turvallisuusuhka.

Rajanylitysten lisääntyminen on lisäksi herättänyt kysymyksiä siitä, voiko Suomeen pyrkiä esimerkiksi sotarikoksiin syyllistyneitä venäläisiä. Suojelupoliisista vakuutetaan, että ukrainalaisten turvallisuudesta pidetään huolta...

...– Turvallisuusviranomaiset pitävät huolta Suomen sisäisestä turvallisuudesta. Tämä koskee luonnollisesti myös Suomessa tilapäisesti oleskelevia ulkomaiden kansalaisia, joiden voidaan olettaa olevan jonkin uhkan kohteena...

Miten sinisilmäisiä voi aikuiset ihmiset olla?  Uskotaanko ihan tosissaan, että rajan yli tulevat venäläiset sotarikolliset kertovat rajalla olevansa sotarikollisia?

[Roope]

Suomessa harkitaan itärajan aitaamista, Virossa aita alkaa valmistua – "Heidän ongelmansa tulevat olemaan täysin samat"

Virossa itärajan aita on saanut laajan tuen. Kritiikkiä on kuulunut siitä, miksi sen rakentaminen on kestänyt. Aidan on tarkoitus hidastaa, ei pitää ketään poissa, sanoo rajavalvonnan apulaispääjohtaja.

[...]

Viron kaakkoiskulmaan, Luhamaan rajanylityspaikan läheisyyteen, on vastikään valmistunut ensimmäinen osuus aidasta, jota Viro rakentaa Venäjän rajalle.

Noin 135 kilometrin mittainen Viron maaraja on samalla osa EU:n ja Naton itärajaa. Se on tarkoitus aidata lähes kokonaan lähivuosina.

Myös Suomessa kaavaillaan paraikaa itärajan mahdollista aitaamista. Päätöksiä ei ole tehty, mutta suunnitelmia on jo olemassa.

[...]

SUOMEN JA VIRON rajat ovat selvästi erilaisia esimerkiksi siinä, että Suomen maaraja on huomattavasti pidempi kuin Viron, yli 1300 kilometriä. Koko rajan aitaamista ei Suomessa olekaan kaavailtu.

Viron rajasta merkittävä osuus on lisäksi vettä, johon aitarakenteita ei tarvita.

Aitakaavailujen taustassa samaa on se, että molemmissa maissa rakenteet rajalla ovat olleet tähän saakka vähäisiä. Se on koettu osin ongelmana.

Suomessa vastikään hyväksytyssä rajavartiolain muutosesityksessä todettiin, että rajaesteitä rakentamalla kyettäisiin paremmin varautumaan erilaisiin rajaturvallisuutta vaarantaviin uhkiin. Lakiesityksessä viitattiin esimerkiksi laajamittaiseen maahantuloon ja muuttoliikkeen hyväksikäyttämiseen hybridivaikuttamisessa.

Huolet hybridivaikuttamisesta nousivat esiin monessa Euroopan maassa aiempaa vahvemmin viime syksynä. Tuolloin Valko-Venäjä oli alkanut lähettää siirtolaisia Puolan ja Baltian maiden rajoille.

[...]

VIROSSA aitaa alettiin suunnitella jo vuonna 2014.

"Me olemme aina tienneet mahdollisen uhkan, joka tulee naapurimme taholta", sanoo rajavalvonnan apulaispääjohtaja Egert Belitšev Viron poliisi- ja rajavartiolaitokselta haastattelussa Tallinnassa.

Aitahanke alkoi yhdestä selkeästä rajaselkkauksesta, josta Suomessakin uutisoitiin laajasti.

Virolainen turvallisuuspoliisi Eston Kohver siepattiin syksyllä 2014 rajalla ja pakotettiin Venäjän puolelle. Venäjän mukaan Kohver oli otettu kiinni Venäjän puolella.

Hänet tuomittiin elokuussa 2015 pihkovalaisessa oikeusistuimessa Venäjällä viidentoista vuoden vankeuteen vakoilusta ja muista rikoksista. Kohver vapautui vanginvaihdon myötä syyskuussa 2015.

Rajamaasto on metsikköä. Virolla ja Venäjällä ei lisäksi ole edelleenkään virallista rajasopimusta Venäjän kanssa.

Kun rajalla ei ole ollut selviä rakenteita, on rajaa maastossa ollut vaikeaa erottaa, mikä huomattiin Kohverin tapauksessa.

[...]

"Meidän näkökulmastamme emme rakenna aitaa, vaan rakennamme infrastruktuuria", Belitšev sanoo.

TIHEÄN METSIKÖN kupeessa kiemurteleva aita näyttää siltä, että jos sen yli olisi halua päästä, ei urakka olisi mahdoton.

Rajavartijan käsi yltää helposti aidan päälle, piikkilangan alaosaan.

Toistaiseksi kenenkään ei ole huomattu ylittävän aitaa, Mikson sanoo. Paitsi karhun, joka tiettävästi jatkoi matkaansa Venäjälle.

Virossa tiedetään, ettei aita ole varsinainen este. Belitševin mukaan se ei ole tarkoituskaan.

"Sen tarkoituksena on hidastaa ihmisten liikkumista, ei pitää ketään poissa", hän sanoo.

Aikomuksena on, että aita olisi täysin valmiina koko matkaltaan teknisesti valvottu. Valvonnasta ei olisi hyötyä, jos ei olisi myös estettä ja rajalta pääsisi vain juoksemaan läpi, Belitšev selittää.

Aita hidastaa liikettä, joten ihminen käyttää paljon enemmän aikaa kulmassa, johon kamera näkee. Rajavartioilla on siis lisäaikaa reagoida tapahtumaan, hän sanoo.

[...]

MIKÄ olisi virolaisten viesti suomalaisille, jos jonkinlaista aitaa aletaan rakentaa?

Rajavartioaseman johtaja Mikson korostaa, ettei hän ole rakentaja vaan rajavartija.

"Minä uskon, että heidän ongelmansa tulevat olemaan täysin samat. Mutta olen varma, että se on tarpeellista", hän kuitenkin sanoo.

[...]

"Kukaan meitä itseämme lukuun ottamatta ei ole vastuussa maamme turvallisuudesta. Jos infrastruktuuri on yksi asioista, joka lisää maamme turvallisuutta, on meidän tehtävä tämä."

Virossa aitaa on tuettu laajasti ja kriittinen keskustelu on ollut vähäistä, sanoo Sisäisen turvallisuuden instituutin johtaja Erkki Koort Viron turvallisuustieteiden akatemiasta (EASS).

Jonkin verran kysymyksiä ja keskustelua on ollut käyty lähinnä eläinten liikkumismahdollisuuksista, hän sanoo.

Koortiin mukaan Kohverin tapauksen jälkeen Virossa alkoi poliittinen kilpajuoksu siitä, kuka rakentaisi vahvimman aidan.

"Nyt suurin keskustelu ei ole siitä, pitäisikö meidän rakentaa aita vai ei. Isoin keskustelu käydään siitä, miksi se kestää niin kauan", Koort sanoo.

Helsingin Sanomat 21.7.2022

Toisin kuin Elina Kervisen kirjoituksesta voisi luulla, rajan ja rajavalvonnan luonne on Suomessa hyvin erilainen kuin Baltian maissa.

Baltian maiden rajan laittomasti ylittävät eivät halua joutua maiden turvapaikkaprosesseihin ja suljettuihin laitoksiin vaan kauttakulkumahdollisuuden länteen kuten Saksaan. Esimerkiksi Latvia aikoo jatkaa pushbackit mahdollistavaa hätätilaa Valko-Venäjän rajalla.

Sen sijaan Suomen turvapaikkajärjestelmään ja sitä kautta jopa omiin vuokra-asuntoihin pääsy on laittomille tulijoille päämäärä sinänsä tai ainakin tärkeä etappi, kun Suomessa voi vetää henkeä ja jatkaa sitten kenenkään estämättä matkaa muualle Eurooppaan. Suomi kun ei Baltian maista poiketen työnnä laittomia tulijoita takaisin Venäjän puolelle edes todetussa hybridivaikuttamistilanteessa, eikä estä rajan laittomastikaan ylittäneiden liikkumista, kuten eduskunta äskettäin uusilla laeilla linjasi.

[Roope]

Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 2: rajavartiolaki 27.07.2022

Nyt tulee melkoista kamaa. Eikö siellä ole ketään, joka jarruttelisi, kun Scheininin mopo lähtee kierroksille?

Tarinan ensimmäisessä osassa kerrottiin hallituksen asettumisesta opposition panttivangiksi, kun se päätti toteuttaa ns. hybridiuhkiin varautumisen valmiuslakia muuttamalla. Tässä toisessa osassa keskityn vaadittuihin ja maksettuihin lunnaisiin, perussuomalaisten rajavartiolakiin ajamiin muutoksiin. Myös tämä lainmuutos tuli voimaan 15. heinäkuuta 2022.

Selvemmin kuin valmiuslain muutos, "rajojen sulkemisena" kansalaisille myyty rajavartiolain muutos on ristiriidassa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Se on myös ristiriidassa perustuslain 9.4 §:n kanssa. Perustuslain säännös sisältää ehdottoman palauttamiskiellon:

    "Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa säädetään lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu."

Rajavartiolaki ei muutosten jälkeenkään ole sen kummemmin ristiriidassa minkään velvoitteiden kanssa, ei edes Scheininin kuvittelemien. Valitettavasti.

Tapahtumien kronologian avainkohtana pidän 8.6.2022 järjestettyä hallituksen ja opposition neuvottelutilaisuutta, jossa sovittiin valmiuslain muutoksen viemisestä läpi kiireellisenä perussuomalaisten ja kokoomuksen tuella – siis 5/6:n eduskuntaenemmistöllä – ja rajavartiolain muutoksista, joilla Suomi voisi sulkea itärajan. Neuvottelun kutsui koolle pääministeri Sanna Marin, ja sen kautta kaksi lainsäädäntöhanketta kytkettiin poliittisesti toisiinsa.

Puoluejohtajat ja eduskuntaryhmien johtajat astuivat heille kuulumattomaan rooliin perustuslain tulkintakysymysten ratkaisijoina, ja lainsäädäntöhankkeiden sisältö annettiin oppositiopuolueiden käsiin. Valmiuslaki saisi lopullisen sisältönsä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon johtamassa puolustusvaliokunnassa, ja rajavartiolaki vastaavasti perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran johtamassa hallintovaliokunnassa.

Sittemmin nähtiin, kuinka ryhmäkurin voimalla erityisesti pääministeripuolue sosialidemokraatit estivät näiden valiokuntien tuottamien lopullisten lakitekstien uuden arvioinnin perustuslakivaliokunnassa. Tarina on lyhyt ja ruma, ja se jättää pitkän varjon eduskuntakeskeisen perustuslakikontrollijärjestelmän ylle.

Kuulostaa vallankaappaukselta. Onko Trumpkin mukana?

Systemaattisen analyysin sijasta alleviivaan joitakin ydinkohtia. Pykälän suurin ongelma, ja populistien onnistunut silmänkääntötemppu, on 2 momentin kahden alakohdan välinen tai-sana. Vaikka rajalaki myytiin osana Suomen suojautumista Venäjän taholta tuleviin hybridiuhkiin ja muuttoliikevirtojen välineellistämiseen tässä tarkoituksessa, lakiin tuli yleinen "rajat kiinni" -säännös. Hallintovaliokunnan mietinnössä muotoillussa muodossa laki edellyttää joko maahantulijoiden poikkeuksellisen suurta määrää, mihin riittävät vaikkapa urheilukisat Suomessa, tai tietoa tai epäilyä, että (pientäkin) maahantuloa tapahtuu vieraan valtion tai muun toimijan "vaikutuksesta". Jälkimmäinen vaihtoehtoinen edellytys ei edellytä välineellistämistä tai hybridiuhkaa vaan pelkkää "vaikutusta" tai vain epäilyä sellaisesta. Säännöksessä ei myöskään edellytetä, että kyseessä olisivat kolmannen valtion kansalaiset, jotka kulkevat Venäjän kautta. Ympäristö- tai ihmisoikeuskatastrofi, vaikkapa kansanmurha Venäjällä on itsessään peruste panna raja kiinni.

Jos pieni sana "tai" on pykälän pahin kohta, toisena tulee saman momentin lukusana "yksi": maahantulo ja myös turvapaikkahakemusten vastaanotto voidaan keskittää "yhteen tai useampaan" rajanylityspaikkaan, kun raja pannaan kiinni muualta. Vaikka pykälässä asiaa ei sanota, sen arkkitehdit moneen kertaan avoimesti kertoivat eduskunnan keskustelussa, että maahantulo ja turvapaikkahakemukset on tarkoitus keskittää Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Suomeen olisi siis mahdollista tulla, ainakin mitä tulee EU:n ulkorajoihin, ainoastaan lentokoneella ja ainoastaan Helsinkiin. On selvää, että näin pysäytettäisiin paitsi muuttoliikevirtoja myös mahdollisuus hakea Suomesta turvapaikkaa.

Miten hölmö voi fundis olla?

"Tai"- tai "yksi"-sanoilla ei ole käytännössä mitään merkitystä. Laissa kun ei missään kohdassa ilmaista, että rajavartijat estäisivät ketään ylittämästä rajaa ja hakemasta Suomesta turvapaikkaa. Rajavartijoille ei anneta oikeutta Valko-Venäjän tai Kreikan rajan kaltaisiin pushbackeihin, eikä poliisille oikeutta kieltäytyä turvapaikkahakemusten vastaanotosta.

Sen sijaan Scheininin hieman aiemmin lainaamassa kohdassa yksiselitteisesti määrätään, että "Tässä pykälässä tarkoitetuilla toimenpiteillä ei saa estää (..) kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen." Tarkoittaa juuri sitä, mitä siinä sanotaan. Kaikki otetaan sisään, vaikka rajanylityspaikka olisi kiinni.

Kolmas momentti antaa mahdollisuuden yksilöllisiin humanitaarisiin poikkeuksiin. Suomen suljettua itärajan, sen metsiä partioivat rajavartijat tai sotilaat voisivat harkintansa mukaan poimia mukaansa yksittäisiä lapsia, vammaisia tai muutoin erityisen haavoittuvassa asemassa olevia. Kyseessä on tehottomaksi tiedetty korulause tahallisen epäinhimillisessä pykälässä – "lipstick on a pig", sanottaisiin englanniksi.

Korulause kyllä, mutta se ei tarkoita mitään, eikä etenkään sitä, mitä Scheinin tuossa kuvaa. Maininta poikkeuksista vain korostaa sitä, että vammaisuuden tai vastaavan ominaisuuden toteamiseksi rajavartijoiden on päästettävä kaikki Suomen puolelle tarkempaan syyniin. Pikapalautuksista laissa ei puhuta mitään, joten sellaisia ei tule.

Vastaavaa huonon rakennelman merkityksetöntä koristelua edustavat pykälän eri momentteihin sirotellut "välttämätön" -sanat. Niihin ei liity oikeasuhtaisuuden vaatimusta eikä oikeussuojakeinoja. Välttämätöntä olisi se mitä soveltaja, kulloinenkin hallitus, sanoo välttämättömäksi. Valtioneuvoston abstraktilla tasolla tekemistä päätöksistä rajanylityspaikkojen sulkemisesta ja turvapaikkahakemusten käsittelyn "keskittämisestä" ei olisi mahdollista valittaa (ks. laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, 7-8 §)

Momentteihin sirotellut "välttämätön" -sanat ovat massamaahanmuuttoa haluavan hallituksen varokeinoja. Aina voi väittää, ettei tulijoiden määrälle voi laittaa sellaista ylärajaa, joka tekisi edes rajanylityspaikkojen sulkemisesta välttämätöntä.

Pykälän paras kohta on 5 momentin viimeinen lauseke, jonka mukaan pykälää sovellettaessa ei saa estää "kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen". Lain kirjoittajat ovat tarkoittaneet tämänkin kohdan merkityksettömäksi korulauseeksi, ajatellen että kun kukaan ei tosiasiassa pysty hakemaan turvapaikkaa kiertämällä Itä-Karjalan metsistä Helsinki-Vantaan lentoasemalle hakemusta esittämään, keneltäkään ei tarvitse enää kieltää oikeutta saada suojelua.

Miten hölmö voi fundis olla?

Edelleenkään ei olisi pushbackejä, eikä laittomia rajanylityksiä estettäisi voimakeinoin. Rajan yli voisi tulla mistä tahansa, vaikka rajanylityspaikka olisi muodollisesti suljettu, eikä siellä periaatteessa otettaisi vastaan ihan kaikkien turvapaikkahakemuksia. Sen sijaan esimerkiksi poliisilaitoksilla otettaisiin.

On ilmeistä rivien välistä, että vaikka rajanylityspaikat suljettaisiinkin, laittomat tulijat yksinkertaisesti kuskattaisiin rajalta johonkin Tornion malliseen järjestelykeskukseen hakemaan turvapaikkaa, kuten EU on esittänyt.

Onneksi pykälän kirjoittajat erehtyvät. Juuri tämän lausekkeen kautta rajavartiolakia kokonaisuutena ja kaikesta huonosta huolimatta, on sovellettava perustuslain 9 §:n 4 momentin ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisesti. Jälkimmäisiin kuuluvat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 3 artikla ja 4. pöytäkirjan 4 artikla, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 ja 13 artikla, YK:n pakolaissopimus sekä EU:n perusoikeuskirja ja turvapaikkanormisto. Siksi 5 momentti ei koske vain Helsinki-Vantaan lentoasemalle saapuneita tai Itä-Karjalan metsistä käsin poimittuja harvoja yksilöitä. Koko pykälää on sovellettava turvaten oikeus saada kansainvälistä suojelua. Suomen 1340 kilometrin mittaista rajaa Venäjän kanssa ei saa sulkea vaan siellä on pidettävä avoinna sellainen määrä rajanylityspaikkoja, että mahdollisuus esittää hakemus kansainvälisen suojelun saamiseksi säilyy todellisena ja tehokkaana. Valtioneuvoston oikeuskansleri tulee olemaan avainasemassa, ja jos hänen selkärankansa ei riitä, suomalainen oikeusvaltio pettää, mikäli kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen maassa on oikeistopopulistinen tai kleptokraattinen hallitus.

Totta kai Suomi voisi sulkea kaikki rajanylityspaikat, mutta siitä ei vain ole mitään iloa, jos rajan yli pääsee silti hakemaan turvapaikkaa, eikä laittomasti tulleita heitetä takaisin.

Ei sen puoleen, laki on rakennettu tarkoituksella eikä suinkaan vahingossa Scheininin kuvaamalla tavalla juuri siten, että hallitus voi vedota "kansainvälisiin velvoitteisiin" niin, ettei edes rajanylityspaikkoja tultaisi sulkemaan.

On odotettavissa, että perussuomalaiset lähtevät noihin vaaleihin toitottaen suurena saavutuksena nyt toteutettua rajalain muutosta ja iskulauseella "Me rakennamme muurin itärajalle, ja EU saa maksaa sen". Ilmoitan kuitenkin jo tässä vaiheessa, että minulla on tekijänoikeudet tuohon iskulauseeseen, joten sitä ei kukaan muu saa käyttää ilman minun lupaani.

Jos perussuomalaiset lähtevät vaaleihin esittäen rajalain muutoksen sellaisena suurena saavutuksena kuin Scheinin tuossa vauhkoilee, niin tulen valitettavasti vetämään maton alta. Laki on yhtä tyhjän kanssa.

Samana päivänä, kun hallintovaliokunta sai valmiiksi onnettoman mietintönsä rajalaista, molemmat tärkeät eurooppalaiset tuomioistuimet ratkaisivat vastaavia kansallisia lakeja koskevia tapauksia selkeästi osoittaen, että kansainväliset normit oikeudesta hakea kansainvälistä suojelua ovat voimassa myös silloin kun maa kohtaa kovia paineita ulkoisten tapahtumien johdosta. Kyse oli Puolan ja Liettuan toimista Valko-Venäjän vastaisen rajan "sulkemiseksi". Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi 30.6.2022 tuomionsa tapauksissa A.I. and Others v. Poland ja A.B. and Others v. Poland, selventäen aiemmassa ratkaisussa N.D. and N.T. v. Spain tehtyjä linjauksia ja todeten Puolan loukanneen EIS 3 ja 13 artikloja sekä 4. pöytäkirjan 4 artiklaa. EU-tuomioistuin julkisti samana päivänä ennakkoratkaisunsa asiassa C‑72/22 todeten EU-oikeuden vastaisiksi Liettuan toimet mm. kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten rajoittamiseksi joukkomittaisen maahantulon tilanteessa. Liettuan toimet olivat sekä turvapaikkamenettelydirektiivin 2013/32/EU että EU:n perusoikeuskirjan 18 artiklan vastaisia.

Tieto eurooppalaisten tuomioistuinten uusista ratkaisuista ei saanut eduskuntaa perääntymään hallituksen ja opposition solmiman paketin läpiviemisestä hallintovaliokunnan sinetöimässä muodossa, vaan asia vietiin nopeasti päätökseen, lähettämättä sitä enää perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Tietääkseni eurooppalaisten tuomioistuimien uudet ratkaisut tai mikään muukaan ei ole muuttanut minkään muun EU:n itärajan maan pushback-politiikkaa. Myöskään EU ei ole tietääkseni vaatinut niitä tekemään niin. Latvia ilmoitti juuri aikovansa jatkaa rajalla hätätilaa ja pushbackejä.

Sen sijaan Suomen rajalailla ei ole muista EU:n itärajamaista poiketen mitään tekemistä pushbackien kanssa. Kaikki päästetään sisään, eikä ketään pikakäännytetä, koska sellaiseen ei ole annettu keinoja.

Koko tarinan suurin paradoksi on tässä: Riski siitä, että Venäjä kyynisesti välineellistäisi hädänalaisten ihmisten muuttoliikevirtoja ohjaamalla heidät Suomen rajalle, johti siihen, että perussuomalaiset kyynisesti välineellisti kuvitellut siirtolaisvirrat, saaden Suomen lakiin mahdollisuuden "sulkea rajat" ihmisoikeuksia loukaten. Heidän hybridioperaationsa onnistui – ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kustannuksella.

Tämähän on hysteerinen. Rautalangasta: rajavartijoille ei annettu lupaa sulkea rajaa. Pelkkä rajanylityspaikkojen sulkeminen (sekin epätodennäköistä, koska hallituksen mielivallan takana) ei estä laitonta tulemista ja turvapaikanhakua.

Jääkö rajalaki pelkäksi populistiseksi pullisteluksi, vai johtaako se todella rajan sulkemiseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, sitä emme vielä tiedä. Toivon pelkojeni osoittautuvan turhiksi. Juuri siksi toivon, että eurooppalainen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiovalvonta tulee kohdistumaan Suomeen vähintään samalla tarmolla kuin olemme nähneet Unkarin ja Puolan tapauksissa. Suomen tulee tietää, että sen tekemisiä seurataan ja että Euroopalla on keinoja ilmaista huolenaiheita ja rakentavia ehdotuksia, joiden kautta Suomea autetaan pysymään niiden maiden joukossa, jotka kunnioittavat perustuslakia, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia.

Mikä Eurooppa? Miksi ihmeessä muut rajansa ihan oikeasti sulkeneet EU-maat haluaisivat, että porukkaa lappaa Eurooppaan vapaasti Suomen Venäjän rajan yli?

NATO-jäsenyysprosessin aikana Suomelta tulee kysyä, miten se aikoo varmistaa kunnioittavansa NATOn perussopimuksen johdannon muotoiluja NATOn arvoperustasta.

Ne pushbackejä tekevät maat ovat kaikki NATO-maita...

EU:n komission tulee valvoa EU-oikeuden noudattamista suhteessa turvapaikkaoikeuteen ja turvapaikkamenettelyyn, esimerkiksi jos se saa käsiteltäväkseen kanteluja Suomen syyllistymisestä EU-oikeuden loukkauksiin.

EU:n komissio on ollut ihan hiljaa muiden maiden EU-oikeusloukkauksista viime syksystä asti ja jo aiemmin muun muassa Kreikan suhteen. EU:n komissio ei ole sanonut mitään Suomenkaan tilanteesta, vaan hallitus ja ministeriöt ovat tilanneet sieltä näkemyksiään väitetysti tukevia kommentteja, joita ei muuten ole vieläkään julkistettu.

EU:n perusoikeusvirasto on alkanut tuottaa erillisiä raportteja (Bulletin) Ukrainan sodan perusoikeusvaikutuksista EU-alueella. Nämä raportit mahdollistavat sen seuraamisen, miten Euroopan muuttuva turvallisuustilanne mahdollisesti johtaa ulkorajojen sulkemiseen tai muihin toimiin, jotka loukkaavat oikeusvaltion periaatteita tai ihmisoikeuksia.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tai EU-tuomioistuimen ei tule suhtautua Suomeen tai muihin totuttuihin mallioppilaisiin antamalla niille erityiskohtelu silkkihansikkain. Suomeen on sovellettava samoja normeja ja samalla tavoin kuin vaikkapa Puolan ja Liettuan tapauksissa.

Vai silkkihansikkain, kun ero noihin muihin maihin on tosiaan se, että niissä on tehty pitkään valtioiden lakien mukaisia pushbackejä, kun taas Suomi ei tee, eikä laki sellaisia mahdollista.

Paha vahinko on jo tapahtunut. Mutta pahin voi olla vielä edessä.

Paha vahinko on nähtävästi tapahtunut Scheinin päässä. Hysteerinen ja pitelemätön.

[Golimar]

Saa nähdä mitä tästä vielä tulee.

X

Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner sanoo, että hylättyjen venäläisten turistiviisumihakemuksien määrä on kasvanut viime aikoina räjähdysmäisesti.

– Muutos on ihan merkittävä. Moskovassa kielteisten päätösten osuus ennen sotaa ja pandemiaa oli pitemmällä aikavälillä noin prosentin luokkaa. Nyt se on jopa puolet, Tanner kertoo.


Hänen mukaansa asialle on useita selityksiä. Osin hylkäykset johtuvat asiakirjoissa ilmenneistä epäselvyyksistä.

– Osa liittyy siihen, että Venäjältä pyritään lähtemään pakoon. Venäläiset pyrkivät silläkin tavoin ulkomaille, että hakevat viisumia, kun ei muutakaan keinoa ole.

Turistiviisumin myöntämiselle on tarkat kriteerit, eikä viisumia myönnetä, jos matkan tarkoitus on muu kuin matkailu. Tannerilla ei ole arviota siitä, kuinka suuri osa kielteisistä päätöksistä johtuu pakenemisyrityksistä tai keitä pakenemaan pyrkivät ovat.

– Yksi sellainen ryhmä on asepalvelusta välttävät. Siihen varmaan syyt ovat arvattavissa.

Venäjä on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa helmikuusta lähtien. Eri tietojen Venäjä on lähettänyt taisteluihin myös vasta asepalveluksensa aloittaneita hyvin lyhyen koulutuksen jälkeen.

X

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/971f9125-3843-45ae-851c-c35b810597a4

[Roope]

Martin Scheininin jutut menevät yhä hullummiksi.

Vaatimus venäläisten uusien turistiviisumien myöntämisen keskeyttämisestä on kuulemma perussuomalaisten (Iltalehti: Kokoomus vaatii turistiviisumien kieltämistä venäläisiltä – STT: myös kolme muuta eduskuntaryhmää samaa mieltä) juoni, jolla yritetään saada Venäjä käynnistämään hybridioperaatio Suomea vastaan, jotta Suomi sulkisi rajansa turvapaikanhakijoilta. Näinhän sen on tietysti oltava.

[tweet]1551812707095134209[/tweet]

Scheininin mukaan "persuja ei kiinnosta ukrainalaisten hätä yhtään" vaan vain "oma kannatus, oma valta ja tuleva hallitus". Jussi Halla-ahon hän haukkuu haastattelussa vielä erikseen olevan "empatiakyvytön henkilö" ja "täysin kyyninen henkilö, jota ei kenenkään hätä kiinnosta" ja joka "välineellistää Ukrainan ja ukrainalaisten hädän". Scheinin kertoo perustavansa arvionsa blogikirjoitukseen, josta Halla-aho sai korkeimman oikeuden tuomion.

Kertomansa mukaan psykopatiaa käsitteleviä kirjoja lukenut Scheinin arvioi vielä Halla-ahoon viitaten, että "monet poliittiset johtajat (..) sattuvat olemaan psykopaatteja". Täytyypä varoa, että ei tule sanottua mitään liian äärimmäistä Scheininin mielenterveydestä, kun en ole lukenut paranoidisuuskirjoja.

[Eino P. Keravalta]

Kun Martin alkaa pätkittäin jo itsekin tajuta, ettei hänellä ole mitään argumentteja ja on täytynyt valehdellakin oman narratiivinsa eteen, alkaa hänellä olla jo niin raastava epätoivo, että hän katsoo, että ainoa keino osallistua keskusteluun on enää hänen kanssaan eri mieltä olevien tärähtäneiksi julistaminen.

[ikuturso]

Persut taisi sittenkin onnistua tuon rajavalvontalain suhteen, kun Scheinin kilahti noin kovasti.

Jos lakiin olisi jäänyt porsaanreikä, niin Scheinin ilakoisi, kuinka tyhmät persut vedettiin kölin alta.

-i-

[Lalli IsoTalo]

Persut taisi sittenkin onnistua tuon rajavalvontalain suhteen, kun Scheinin kilahti noin kovasti.

Jos lakiin olisi jäänyt porsaanreikä, niin Scheinin ilakoisi, kuinka tyhmät persut vedettiin kölin alta.

-i-

Epäilemättä PS:n äänekäs kampanja edesauttoi Scheininin kilahtamista, mutta hän ui tässä asiassa toivottoman voimakkaaseen vastavirtavirtaan. Kansan sympatiat ovat Ukrainan puolella, ja rÿzzää vastaan, kaikilla rintamilla, koska barbarimainen hyökkäyssota. Ja koska kansaa ei voi syyttää, hän syyttää Halla-ahoa, joka on looginen häränpyllynheitto vailla vertaa.

Ts., kansalaisten enemmistö haluaa palauttaa perinteisen rajavalvonnan, tarvittaessa armeijan avulla, ja sekös kansallisvaltioita ja rajoja vihaavaa internationalistikommunistia ottaa pannuun.

[Roope]

Persut taisi sittenkin onnistua tuon rajavalvontalain suhteen, kun Scheinin kilahti noin kovasti.

Jos lakiin olisi jäänyt porsaanreikä, niin Scheinin ilakoisi, kuinka tyhmät persut vedettiin kölin alta.

Ei ole tarvetta porsaanreikään, kun laki on laajamittaisen maahantulon estämisessä edelleen aivan yhtä mätä kuin aiemmin.

Scheinin ei pitkässä rajavartiolakia koskevassa kirjoituksessaan viittaa kertaakaan suoraan tilanteeseen, jossa rajavartijat estäisivät parhaansa mukaan maahantulot ja työntäisivät laittomat rajanylittäjät takaisin Venäjän puolelle (esim. Puola ja Latvia), tai uuteen lakipykälään, joka mahdollistaisi sellaisen. Hän vain antaa ymmärtää alkeellisena kaiken asiantuntijuutensa kyseenalaistavana kaltevan pinnan argumentointivirheenä, että tämä jotenkin automaattisesti seuraisi rajanylityspaikkojen sulkemisesta (ei tietenkään seuraa), joka taas oli mahdollistettu periaatteessa yhtä lailla jo vanhan lain tulkinnan kautta.

Aivan kuten aiheesta puhuneet kansanedustajat, Scheinin vetää yhtäläisyysmerkit rajan sulkemisen ja rajanylityspaikkojen sulkemisen välillä. Todellisuudessa rajan konkreettiseen sulkemiseen, siis myös turvapaikanhakijoiden tulon estämiseen ja pikakäännytyksiin, ei tullut lakimuutoksien kautta mitään oleellista uutta.

Se, kuinka monelta itärajan rajanylityspaikalta voidaan sammuttaa valot, on yhdentekevää ja harhautusta, jos viisumittomien tuloa ei estetä voimakeinoin ja turvapaikkahakemuksia kieltäydytä ottamasta vastaan missään päin Suomea. Se taas, että perussuomalaiset lähtivät hihkuen mukaan tähän arvottomaan näytelmään hämäämään suomalaisia, tuo mieleen Soinin ja vuoden 2015 petoksen tai sitten uskomattoman typeryyden, tietämättömyyden ja haluttomuuden omaksua parempaa tietoa.

Porsaanreiästä vielä sen verran, että Scheininhan nimenomaan ilakoi kirjoituksessaan, että "onneksi pykälän kirjoittajat erehtyvät", kun "kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet" edellyttävät Suomelta itärajan rajanylityspaikkojen auki pitämistä, jotta Suomesta voi hakea turvapaikkaa "tehokkaasti".

[Roope]

Euroopan neuvosto on huolissaan Suomen raja­vartiolain muutoksista: Sisä­ministeri Mikkonen joutui vastaamaan poikkeukselliseen selvitys­pyyntöön

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on esittänyt Suomelle huolensa siitä, että heinäkuussa hyväksytyt muutokset rajavartiolakiin saattavat estää joissain tapauksissa turvapaikan hakemisen kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

Helsingin Sanomat 5.8.2022

Commissioner of Human Rights: Finland: amendments to Border Guard Act must be accompanied by clear human rights safeguards 27.7.2022

Reply from the Minister of Interior of Finland (Krista Mikkonen) 3.8.2022

Sisäministeri Mikkonen vahvistaa vastauksessaan, että Suomi ei tule estämään keneltäkään turvapaikanhakua missään tilanteessa ("There will be no exceptions...", "...the government proposal that the border procedure does not prevent anyone's right to apply for international protection").

Tämän lisäksi Mikkonen vakuuttaa, että jo pelkkä rajanylityspaikkojen sulkeminen on hyvin korkean kynnyksen ja hallituksen mielivallan takana. Helsingin Sanomien mukaan esimerkiksi vuosi 2015 ei ollut Mikkosen mielestä sellainen vyöry, joka oikeuttaisi turvapaikkahakemusten keskittämiseen yhdelle rajanylityspaikalla (mikä ei sitä paitsi estäisi laitonta rajanylitystä ja turvapaikanhakua poliisiasemilta).

Sisäministeri Mikkonen ei enää vihjaa pushbackeihin edes rivien välissä lupaamalla, että Suomi kyllä huolehtii tarvittaessa turvallisuudestaan, kuten teki kaksinaamaisesti eduskunnassa lakia valmisteltaessa.

Kaikki otetaan sisään, eikä ketään estetä tulemasta ja hakemasta turvapaikkaa, olivat rajanylityspaikat auki tai kiinni.

EUROOPAN NEUVOSTON ihmisoikeus­valtuutettu Dunja Mijatović on esittänyt Suomelle huolensa siitä, että heinäkuun alussa hyväksytyt merkittävät muutokset rajavartiolakiin saattavat estää tietyissä tilanteissa turvapaikan hakemisen Suomesta kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

"Haluan nostaa esille niiden ihmisten tilanteen, jotka voivat joutua pakenemaan Venäjältä Suomen rajan kautta. Tällaisia ovat erityisesti henkilöt, joita voidaan vainota perustuen Ukrainan sodan vastustamiseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, ihmisoikeuksien eteen tehdyn työn tai jonkin muun syyn perusteella", Mijatović kirjoittaa sisäministeri Krista Mikkoselle (vihr) osoitetussa selvityspyynnössä.

MIJATOVIĆ vaatii Mikkoselta selkeät takeet siitä, että rajavartiolain muutokset eivät johda ihmisoikeusloukkauksiin. Hän muun muassa esittää, että Rajavartiolaitokselle tulisi antaa selkeät ohjeistukset siitä, miten ihmisoikeusloukkaukset voidaan välttää lakia sovellettaessa.

Vastauskirjeessään ihmisoikeus­valtuutetulle Mikkonen vakuuttaa, että Mijatovićin esittämät "tärkeät periaatteet" tulevat "ohjaamaan uuden lainsäädännön soveltamista".

"Näistä ohjaavista periaatteista ja velvoitteista ei tulla poikkeamaan. Rajavartiolain muutosten tarkoituksena on ollut vahvistaa rajaturvallisuutta ja parantaa Suomen kykyä varautua ja reagoida häiriöihin niin normaaleissa olosuhteissa kuin poikkeus­tilanteissakin", Mikkonen kirjoittaa.

Firstly, I assure you that the important principles underlined in your letter; the possibility to seek
and enjoy asylum in Finland in accordance with our international obligations and relevant EU law,
as well as the respect of the principle of non-refoulement, will guide the application of the new
and proposed legislation. There will be no exceptions to these guiding principles and obligations.

[...]

It is specifically emphasized in the government proposal that the border procedure does not
prevent anyone's right to apply for international protection. Each application made in Finland is
examined individually in order to ensure that international protection is granted to those in need
and the principle of non-refoulement is respected.

Ei poikkeuksia non-refoulement-sääntöön (eli ei pushbackejä). Kenenkään turvapaikanhakua ei estetä.

Tarvitseeko joku vielä lisää rautalankaa?

HEINÄKUUSSA tehdyllä muutoksella rajavartiolakiin pyritään vastaamaan esimerkiksi tilanteisiin, joissa Venäjä käyttäisi turva­paikan­hakijoita niin sanotun hybridi­operaation välineenä.

Tällaisten tilanteiden varalta lakiin on nyt muun muassa kirjattu mahdollisuus sulkea koko Suomen Venäjän vastainen raja.

Ei ole. Laissa ei puhuta kertaakaan rajan sulkemisesta. Pelkkä rajanylityspaikkojen sulkeminen ei estä laitonta tulemista, vaikka ne suljettaisiin kaikki.

Mijatović ei ole ensimmäinen taho, jossa rajavartiolain muutokset ovat herättäneet kysymyksiä. Kun rajavartiolaki oli perustuslaki­valio­kunnan käsittelyssä, useat valiokunnan kuulemat oikeustieteilijät esittivät huolensa siitä, kuinka avoimeksi laki on jätetty.

Rajavartiolaissa säädetään, että valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi useilla eri perusteilla. Tällainen sulkeminen on lain mukaan mahdollista, jos se on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

[...]

HS haastatteli Mikkosta aiheesta ennen Euroopan neuvoston lähettämää selvitys­pyyntöä.

"Soveltamistilanteet voivat olla hyvin erilaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Lain­valmistelussakin todettiin, että kaikilta osin täsmällistä ja tarkkarajaista lakia on vaikea tehdä. Se on kuitenkin selvää, että soveltamis­kynnys on hyvin korkea, ja se sisältää välttämättömyys­kriteerin. Pitää siis olla kyse hyvin vakavasta uhasta, ennen kuin rajoja lähdetään sulkemaan", Mikkonen kommentoi tuolloin.

Laki itsessään on kieltämättä epämääräinen ja huonosti muotoiltu, mutta tärkeintä on, että sillä ei voida estää laajamittaista maahantuloa. Rajoja ei lähdetä sulkemaan ikinä, vaikka Mikkonen taas tuossa tarkoituksella harhautti antamalla ymmärtää ihan muuta.

MYÖHEMMIN samassa laissa mahdollistetaan kansainvälisen suojelun eli turvapaikan hakemisen keskittäminen yhteen tai useampaan rajanylitys­paikkaan. Rajan sulkeminen johtaisi käytännössä tähän.

Laki ei mahdollista rajan sulkemista vaan ainoastaan rajanylityspaikan sulkemisen lailliselta liikenteeltä.

On samantekevää, onko turvapaikanhaku nimellisesti keskitetty johonkin rajanylityspaikkaan, ellei maahantuloa estetä, kuten ei tämän lain avulla voida tehdä.

Lain mukaan keskittäminen voidaan tehdä, jos se on välttämätöntä vakavan uhan torjumiseksi kahdessa erilaisessa tilanteessa. Eniten on puhuttu vieraan valtion vaikutuksesta tapahtuvasta maahantulosta. Toinen keskittämisen mahdollistava tilanne on, jos lyhyessä ajassa maahan pyrkii poikkeuksellisen suuri tulijoiden joukko.

Käytännössä turvapaikanhaun keskittäminen voidaan tehdä myös tilanteessa, jossa kyseessä ei olisi vieraan valtion hybridi­vaikuttaminen.

Sisäministeri Mikkonen kuitenkin korostaa, että tulijoiden määrästä on aiheuduttava vakava uhka. Esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisi ei Mikkosen mukaan olisi ollut tällainen tilanne, vaikka tulijoita silloin olikin poikkeuksellisen paljon.

Turvapaikanhakijoita tuli syksyllä 2015 pahimmillaan 4 000 viikossa, mikä vastaa 200 000 vuodessa, mutta sekään ei siis aiheuttanut Mikkosen mielestä tarpeeksi vakavaa uhkaa. Onkin selvää, että edes rajanylityspaikkoja ei tultaisi sulkemaan missään tilanteessa.

KANSAINVÄLISEN oikeuden on perinteisesti katsottu velvoittavan siihen, että kansainvälisen suojelun hakeminen on mahdollista raja-alueella kaikissa tilanteissa. Myös uudistettua rajavartiolakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että kansallisilla lainsäädäntö­toimilla ei voida poiketa oikeudesta hakea turvapaikkaa Suomesta.

Tämän vuoksi lakiin on erikseen kirjattu vaatimus siitä, että kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen ei saa loukata kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.

Viimeistään tämä lisäys teki tyhjäksi lain minkäänlaisen hyödyllisyyden vaikka sitten luovien tulkintojen kautta. Lisäys tarkoittaa, että lakia ei voida koskaan soveltaa siihen, mitä varten se tarvittiin.

Laki ja sen esityöt jättävät kuitenkin epäselväksi, miten tämä oikeus tosiasiallisesti turvattaisiin esimerkiksi tilanteessa, jossa Suomi päätyisi sulkemaan koko itärajansa ja keskittämään turvapaikanhaun Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Ministeri Mikkosen mukaan tällainen tilanne olisi hyvin poikkeuksellinen, joskin lain mukaan mahdollinen.

"Se vaatisi sen, että itärajalla olisi tilanne, jossa mikään rajanylityspaikka ei voisi olla auki", hän sanoo.

"Jos jotain rajanylityspaikkoja suljetaan, täytyy varmistaa, että toisaalla se mahdollisuus on", Mikkonen jatkaa, muttei täsmennä tarkemmin, miten tämä mahdollisuus voitaisiin varmistaa.

Onpa muka salaperäistä.

Jos rajanylityspaikkoja suljetaan, rajat ovat edelleen auki laittomille rajanylittäjille, eikä heitä työnnetä takaisin. Turvapaikkaa voi hakea sisämaasta poliisilaitoksilta.

Mikkonen luultavasti tarkoittaa "varmistamisella", että valtio järjestää suljetuilta rajanylityspaikoilta kyytejä järjestelykeskukseen.

HUOLESTUNEITA arvioita on esitetty alaikäisten, vammaisten, ikääntyneiden ja muiden haavoittuvaisessa asemassa olevien mahdollisuuksista hakea turvapaikkaa tällaisessa tilanteessa. Myös ihmisoikeusvaltuutettu Mijatović nosti kysymyksen esille selvitys­pyynnössään.

Mikkonen korostaa, että näissä ryhmissä täytyy "nimenomaan kiinnittää huomiota siihen, että se tosiasiallinen mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua on, ja sitä pitää näiden kohdalla arvioida erityisen tarkasti".

"Näiden osalta siinä pykälässäkin todetaan, että heidän kohdallaan voidaan poikkeuksia tehdä", Mikkonen jatkaa.

Hän ei kuitenkaan tarkenna sitä, millaisia nämä mahdolliset poikkeukset voisivat tositilanteessa olla.

Onpa taas salaperäistä.

Ei ole sen kummempia "poikkeuksia", vaan alaikäisten, vammaisten, ikääntyneiden ja muiden haavoittuvaisessa asemassa olevien mainitseminen vain tekee ehdottoman selväksi, että kaikki on päästettävä Suomen puolelle, jotta rajavartijat voivat arvioida jokaisen yksilöllisen tilanteen. Ja kun ei ole edelleenkään lakia, joka mahdollistaisi rajan yli laittomasti tulleiden pikakäännytykset Venäjälle, niin tännehän jäävät.

Myös Mikkonen pitää kuitenkin hyvänä, että uudenlaisiin uhkiin on varauduttu lainsäädännössä.

"Muuttunut turvallisuustilanne on sellainen, että on hyvä, että tätä lainsäädäntöä on tarkennettu."

Voi itku.

Laki ei estä tai ehkäise millään tavalla Venäjän järjestämää laajamittaista maahantuloa, mutta lakiprosessi teki kyllä Venäjälle absoluuttisen selväksi, että Suomi ainoana EU:n itärajan maana ottaa kaikki lähetetyt turvapaikkahuijarit vastaan.

The purpose of the border procedure is that the applicants are not allowed to enter the territory
of the Member State in the full legal sense, but are kept at the border, in the transit area or in its
vicinity for the duration of the procedure. This was also noted by the European Court of Justice in
its judgment in joint cases C-924/19 and C-925/19. How to implement this in practice is left to the
discretion of the Member States. According to the proposal, in Finland the asylum seekers will
have an obligation to stay on the grounds of the reception centre assigned to them located at or
near the border and they can move freely within its grounds, and the normal rules regarding
reception conditions apply. As a rule, the asylum seekers will thus not be detained, but detention
is possible in individual cases if the general conditions for the use of precautionary measures as
well as specific conditions for the use of detention are met.

En ymmärrä, miksi Mikkonen valehtelee ihmisoikeusvaltuutetulle, että rajamenettelyn tarkoitus olisi pitää turvapaikanhakijat raja-alueella, kun se ei ole Suomen tapauksessa alkuunkaan totta.

Ensinnäkin rajamenettely koskisi vain minimaalista osuutta tulijoista, lähinnä länsimaiden kansalaisia, joiden turvapaikkahakemukset voidaan arvioida suoralta kädeltä perusteettomiksi. Toiseksi, heitäkään ei pidättelisi yhtään mikään, vaan heidät sijoitettaisiin normaaliin avoimeen vastaanottokeskukseen, josta voi häipyä vapaasti muualle milloin haluaa.

[Lucce]

Serbialaistaustainen ihmisoikeusvaltuuttu Dunja Mijatović on siis sitä mieltä että Suomen ja Euroopan pitäisi syöttää imperialistista hyökkäyssotaa käyvän diktaattorin lapaan seisomalla rajoilla tumput suorina ja tutkia kansainvälistä lakikirjaa mahdollisen hybridihyökkäyksen aikana sen sijaan että reagoitaisiin asiaan fyysisin toimenpitein, niinkö?
Ehkä pitäisi ennemmin selvittää mitä Dunjan päässä liikkuu ja millä motiiveilla.
Ei kukaan voi olla noin naiivi ellei se ole tarkoituksenomaista.

[Toni R Jyväskylästä]

Jos turvapaikanhakuoikeuden rajoittaminen on kaikissa tilanteissa kerran ihmisoikeuksien vastaista, niin pitää puuttua turvapaikanhakemisen syihin. Turvapaikanhakijoille ei tule maksaa lainkaan rahallista tukea tai tarjota asuntoja, vain teltta ja taistelumuona. Tämä ei voi olla ihmisoikeuksien vastaista, koska muuten asepalvelus rikkoo ihmisoikeuksia.

[Roope]

Martin Scheininin jutut menevät yhä hullummiksi.

Valmiuslain ja rajalain uudistuksia käsittelevän kirjoitussarjansa kolmennessa osassa Scheinin tekee paljastuksia. Presidentti Niinistö on juonitellut vallan oikeisto-oppositiolle, ja pääministeri Sanna Marin on auttanut tässä.

Martin Scheinin: Valmiuslain ja rajavartiolain muutokset eli kuinka oikeusvaltio meni pesuveden mukana – osa 3: suomalaisen perustuslakivalvonnan alennustila 3.8.2022

Valmiuslain muutos ja Suomen päätös hakea NATOn jäsenyyttä ovat nostaneet pintaan myös toisen epäterveen ilmiön: Urho Kekkosen valtakauden päättymisestä 40 vuoden ajan jatkunut kehitys presidenttikeskeisen hallitsemistavan korvaamiseksi parlamentaarisella päätöksentekojärjestelmällä ei ehkä olekaan pysyvä muutos, vaan perustuslakiin on jäänyt säännöksiä tai aukkoja, joihin presidialismin paluu saattaa tukeutua, erityisesti kriisioloissa. Perustuslain 93.1 §:n mukaan Suomen "ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa", kun taas sodasta ja rauhasta "presidentti päättää eduskunnan suostumuksella". Presidentin päätöksentekomenettelyä koskevaan 58 §:ään on rakennettu paitsi kummallinen pyöröovi valtioneuvoston ja presidentin erimielisyystilanteisiin (2 momentti), myös erityisesti kriisioloissa merkityksellisiä säännöksiä presidentin päätöksenteosta valtioneuvoston ulkopuolella: sotilaskäskyasiat (5 momentti) ja sotilaallista kriisinhallintaa koskevan päätöksentekomenettelyn dekonstitutionalistointi (6 momentti).

On viitteitä siitä, että presidentti Sauli Niinistöllä (ex-kok) oli merkittävä osuus, kun pääministeri Sanna Marin (sd) ja poliittiset puolueet ottivat toimintalinjaksi reagoida Venäjän taholta tulevaan hybridiuhkaan valmiuslakia muuttamalla (ks. 1. osa) ja maksaen lunnaina perussuomalaisille "rajat kiinni" -pykälän rajavartiolakiin (ks. 2. osa). Jos näin oli, presidentti valmiuslain pikamuutosta ehdottaessaan tosiasiallisesti käytti merkittävää sisäpoliittista valtaa, jolla avaimet annettiin oikeisto-opposition käsiin ja samalla parlamentaarisen enemmistöhallituksen vastuuministerit (oikeusministeri ja sisäministeri) joutuivat statistin asemaan. Tämä ei ole vuoden 1999 perustuslain parlamentaarisen hengen mukaista.

Presidentti Niinistön "merkittävä osuus" ja "merkittävän sisäpoliittisen vallan" käyttäminen oli siis se, että hän mainitsi helmikuussa valtiopäivien avajaispuheessaan, että käynnistynyt valmiuslain uudistustyö on tarpeellinen, mutta että se edistyy maailman tapahtumiin nähden liian hitaasti, kun uudistusprosessin oli arvioitu kestävän jopa neljä vuotta. Vallankäyttöä tuon toteamisessa ei ollut pennin vertaa.

Vastoin Scheininin horinoita mitään "rajat kiinni"-pykälää ei ole olemassakaan, kuten sisäministeri Krista Mikkonen taas kerran tänään Helsingin Sanomissa vahvisti, ja ajatus pääministerin ja hallituspuolueiden perussuomalaisille maksamista lunnaista on absurdi.

Samalla valiokunta myös lainsäätäjälle sopimattomalla tavalla ennalta puuttui lain soveltajan toimintaan ohjeistaen sitä päinvastaiseen suuntaan kuin perustuslainmukaiseen tai ihmisoikeusmyönteiseen tulkintaan (vrt. perustuslain 22 §):

"Perustuslakivaliokunta katsoo, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahantulomenettelyn asianmukaisuus. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan edellä esitetyt seikat on otettava huomioon nyt esitettyä sääntelyä soveltavan viranomaisen päätöksenteossa ja sääntelyn toimeenpanossa."

Tällä lausumalla asiallisesti ohitettiin perustuslain 9.4 §:n ehdoton palauttamiskielto ja sen taustalla olevat useiden ihmisoikeussopimusten määräykset, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4. pöytäkirjan 4 artiklan joukkokarkotusten kielto sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö.

Scheinin tulkitsee vainoharhaisesti, että maininta "rajan täyssulusta" tarkoittaisi  "palautuskiellon ohittamista" ja "joukkokarkotuksia", vaikka mikään konkreettinen lausunnossa tai pykälissä ei viittaa sellaiseen. Rajavartijat eivät edelleenkään saaneet oikeuksia pushbackeihin ja pikakäännytyksiin.

"Rajan täyssulku" ei tarkoita tässä yhteydessä rajan täyttä sulkemista vaan itärajan rajanylityspaikkojen sulkemista, joka siis olisi erittäin korkean kynnyksen takana mutta periaatteessa mahdollinen, vaikkakaan se ei yksin estäisi laitonta rajanylitystä ja turvapaikanhakua sisämaasta.

Herääkin kysymys, mitä ihmettä tällaisella "täyssululla" olisi tarkoitus saavuttaa, kun se ei estäisi laajamittaista laitonta maahantuloa vaan vain kaiken laillisen liikenteen.

Perustuslakivaliokunnan pöytäkirjasta 22.6.2022 ilmenee, että kohta 30 hyväksyttiin äänestyksellä Vestmanin ja Häkkäsen ehdotuksesta. Median puolella tutut toimittajat silti väänsivät asian niin, että äänestyksessä hävinneet eriävän mielipiteen jättäneet kansanedustajat politikoivat ja poikkesivat jostakin tuntemattomaksi jäävästä normista, joka ilmeisesti sitoisi heidät sellaiseen konsensukseen, joka ei perustu asiantuntijoiden lausuntoihin ja jonka perustuslainmukaisuuden arviointi on äänestäen sivuutettu.

Jäi avoimeksi, olivatko äänestyksessä hävinneet vain tyhmiä ja tietämättömiä vai politikoivatko he tahallaan. Luultavasti molempia, sillä laki ei muuttunut lausunnosta miksikään. Kaikki rajan yli laittomasti tulevat saisivat hakea turvapaikkaa viranomaisten estämättä.

Oma lukunsa on Vestmanin ja Häkkäsen ehdotuksen syntytapa. Sisällöltään se selvästi poikkeaa perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden perusteltujen lausuntojen sisällöstä. Sen sijaan se muodollisesti tukeutuu yhden asiantuntijan (Janne Salminen) lausunnon yksittäisiin sanavalintoihin, jotka on irrotettu kontekstistaan. Salmisen lausunnossa sanottiin:

"... Tällöin myös hetkellinen rajojen täyssulku voisi olla viimesijaisena keinona mahdollinen. Tähtäimessä ei tällöinkään ole turvapaikkahaun estäminen, vaan se, että hallittu maahantulo voitaisiin poikkeuksellisessa tilanteessa turvata. Tällaisessa maahantulon poikkeuksellisessa tilanteessa valtio voisi hetkellisesti sulkea rajansa ja ohjata väkijoukon muualle odottamaan asioiden käsittelyä... Jos valtio rajat sulkiessaan huolehtii siitä, että ihmisten asiat kuitenkin lopulta käsitellään hallitusti ja heidän yksilölliset tilanteensa huomioon ottaen, ajattelen, että hetkellinen sulkeminen ei vielä olisi palauttamiskiellonkaan kannalta ongelmallista."

Niin? Salmisen lausunnon sanamuoto vain vahvistaa, että perustuslakivaliokunta viittasi "rajojen täyssululla" rajanylityspaikkojen tilapäiseen sulkemiseen. Sillä ei ole mitään tekemistä palauttamiskiellon kanssa.

Sen sijaan, että uskottelisi itselleen Scheininin lailla, että "rajojen täyssulku" viittasi perustuslakivaliokunnalla joukkokarkotuksiin (ei viitannut), voi kysyä, miksi käytettiin tällaista harhaanjohtavaa, mielikuvia herättävää ilmaisua, kun itse lakia ei muutettu yhtään aiempaa tiukemmaksi. Rajanylityspaikkojen sulkeminen oli kuulemma mahdollista jo vanhan lain tulkintojen kautta.

Kuten erityisesti Vestmanin puheenvuorot eduskunnan täysistunnossa osoittavat, rajavartiolain 16 §:n muutoksen nimenomaisena tarkoituksena on estää turvapaikan hakeminen Suomen maarajoilla, "keskittäen" se yhteen rajanylityspaikkaan Helsinki-Vantaan lentokentällä, jonne Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden olisi mahdoton päästä.

Turvapaikkaa voi hakea Suomessa muuallakin kuin rajanylityspaikoilla, eikä pelkkä rajanylityspaikkojen sulkeminen tarkoita, että rajan yli pääseminen estettäisiin voimatoimin.

Rajavartiolain täysistuntokäsittelyssä nähtiin vielä suomalaisen perustuslakivalvonnan alennustilasta kertovan näytelmän loppukohtaus. Kun hallintovaliokunta Rikka Purran (ps) johdolla sai 30.6.2022 valmiiksi Lex Vestman & Häkkänen -kaavan mukaan kirjoitetun mietintönsä rajavartiolaista, samana päivänä sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) että EU-tuomioistuin (EUTI) antoivat tärkeät ratkaisut Puolaa ja Liettuaa koskeviin asioihin, jotka koskivat näiden maiden ja Valko-Venäjän rajalla ensin pelättyä ja sittemmin toteutunutta joukkomittaista EU-alueelle pyrkimistä saman kaltaisessa tilanteessa, mihin rajavartiolain muutoksella nyt haluttiin Suomessa varautua. EIT:n ratkaisut tapauksissa A.I. and Others v. Poland ja A.B. and Others v. Poland selkeyttivät aiemmassa tapauksessa N.D. and N.T. v. Spain tehtyjä linjauksia ja sisälsivät EIS 3 artiklan (palauttamiskielto) ja 4. pöytäkirjan 4 artiklan loukkausten toteamisen "rajojen sulkemisen" takia. EUTI puolestaan julkaisi ennakkoratkaisunsa Liettuaa koskevassa asiassa M.A. C‑72/22 PPU todeten sekä EU:n perusoikeuskirjan että sekundaarioikeuden loukkauksen Kun perustuslain 29 § velvoittaa kansanedustajan "noudattamaan oikeutta ja totuutta", oli vähintäänkin ymmärrettävää, että rajavartiolakilausunnon kohdasta 30 eriävän mielipiteen jättäneet ja eräät muut kansanedustajat halusivat asian uutta arviointia perustuslakivaliokunnassa eurooppalaisten tuomioistuinten uusien ratkaisujen valossa.

Suuret hallituspuolueet (SDP ja keskusta) reagoivat tilanteeseen ryhmäkurilla, oikeisto-oppositio (kokoomus ja perussuomalaiset) hyökkäämällä epäileviä kansanedustajia ja asiantuntijoita kohtaan ja defensiivisellä ongelman kieltämisellä, tyyliin: "näissä ratkaisuissa ei mainita sanaa hybridi" (Vestman) tai "me kyllä tiedämme että EIT hyväksyisi tämän", koska "siellä eivät istu idiootit" (Zyskowicz). Medialle ryhmäkurissa ei ollut mitään nähtävää vaan ennemmin epäröiviä kansanedustajia moitittiin jälkijättöisestä politikoinnista. Oikeisto-opposition hyökkäyksistä saatiin kansalle klikkiotsikoita ja muuta sirkushuvia. Ongelman kieltäminen hyväksyttiin ilman yritystä tutkia, mitä uutta eurooppalaiset tuomioistuimet olivat sanoneet rajojen sulkemisesta, ja mikä olisi niiden relevanssi Suomelle. Kun aiemmin oli tekopyhästi korostettu, kuinka jokainen perustuslakivaliokunnan jäsen toimii itsenäisesti kuin riippumaton tuomari, nyt ryhmäkurin ja konsensuksen vaatimus epäröimättä ulotettiin säädettävien lakien perustuslainmukaisuuden valvontaan. Kun tuo "konsensus" (tosiasiassa äänestyspäätös) oli saavutettu perustuslakivaliokunnassa keskeneräisestä lakiehdotuksesta, nyt oli moitittavaa, jos joku vielä halusi lopullisen tekstin uutta arviointia perustuslakivaliokunnassa.

Perustuslakivaliokuntaan viemisessä ei olisi ollut järkeä siksikään, että lakiesitys ei mahdollistanut pushbackejä, joita esimerkiksi Puolassa ja Liettuassa oli tehty. EIT:n ja EUTI:n ratkaisuilla ei siksi ollut mitään tekemistä lakiesityksen kanssa. Vastaavassa tilanteessa laki velvoittaisi suomalaiset rajavartijat päästämään laittomat rajanylittäjät sisään.

Kun perustuslakivaliokunnan jäsen Anna Kontula (vas) nousi vielä 7.7.2022 täysistuntosalissa ylös sanoakseen (klo 10.18), että rajavartiolaissa saattoi valiokunnan asiassa antaman lausunnon jälkeen annettujen EIT:n ja EUTI:n ratkaisujen valossa olla ongelma, hänet vaiennettiin. Ensin perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd), joka valiokunnan kykyisenä varajäsenenä oli osallistunut valmiuslain ja rajavartiolain käsittelyyn valiokunnassa, antoi ymmärtää perustuslakivaliokunnalla olleen jotakin salatietoa, josta tuli vaieta, mutta joka osoittaisi, ettei mitään ongelmaa ole (klo 10.20). Tämän jälkeen Leena Meri (ps) vihjaili, ettei Kontulan oikea paikka lainkaan olisi Suomen eduskunnassa (klo 10.24).

Anna Kontula, Martin Scheinin tai kukaan muukaan ei ole kyennyt perustelemaan, miksi rajavartiolaissa olisi EIT:n ja EUTI:n ratkaisujen valossa ongelma. Ratkaisut kun koskevat pushbackejä, jotka eivät liity rajavartiolakiin kuin Scheininin vilkkaassa mielikuvituksessa.

Toisin kuin Scheinin väittää, Kontula ei tuossa Scheininin linkkaamassa puheenvuorossa tai koko silloisessa keskustelussa viitannut EIT:n ja EUTI:n ratkaisuihin, eikä häntä vaiennettu, vaan hän sai kolmessa (eniten kaikista) puheenvuorossaan vapaasti horista, että "ihmisiä oli kulkenut viimeisen 50 vuoden aikana edestakaisin sinne tänne milloin minkäkin asian johdosta".

[Roope]

Vieraskynä: Kriisivalmiudesta tuli avainsana EU:n maahanmuuttopolitiikassa

SUOMEN RAJAVARTIOLAITOS arvioi vuonna 2021 eurooppalaisen rajaturvallisuustilanteen heikentyneen merkittävästi Euroopan unionin itärajalla muuttoliikettä hyödyntävän hybridivaikuttamisen vuoksi. Sotilaallisten jännitteiden katsottiin lisääntyneen Pohjois-Euroopassa, eikä näköpiirissä ollut muutosta parempaan. Arvio oli valitettavasti täysin oikea.

Venäjän hyökkäyksen seurauksena yli viisi miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta EU-alueelle. Jo sodan alkumetreillä EU-maille kävi selväksi, että paine vastaanottokapasiteetille olisi kova. Näin arvioitiin varmasti myös Kremlissä.

[...]

SAMALLA paine kasvoi EU:n itärajalla, kun Valko-Venäjä järjesti Turkista ja Irakista suoria lentoja Minskiin ja kuljetutti ihmisiä EU-rajalle. Latvia, Liettua ja Puola julistivat hätätilan ja tehostivat rajavalvontaansa. Liettuassa tilanne katsottiin vieraan valtion hybridiaggressioksi, joka oikeutti puolustusvoimien määräämisen rajalle.

Välineellistetystä maahantulosta – maahantulon ohjailusta ja hyväksikäytöstä eri tarkoituksiin – tuli merkittävä turvallisuuskysymys. EU-maiden vastaanottokapasiteetti linkittyi yhä enemmän kansalliseen turvallisuuteen ja nosti viranomaisten saumattoman yhteistyön elinehdoksi.

Suomessa selkeytettiin viranomaisten rooleja vastaanottolain muutoksella. Sisäministeriö käynnisti hankkeen arvioimaan lainsäädäntöä, jolla varaudutaan muuttoliikettä hyväksi käyttävään hybridivaikuttamiseen.

MUUTTOLIIKEPOLITIIKAN kärjeksi on noussut paineensietokyky. EU on joutunut ottamaan entistä enemmän huomioon sen itärajan maiden maahanmuuttopoliittiset intressit.

Joulukuussa 2021 julkaistu Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotus toimista muuttoliikkeeseen ja turvapaikanhakuun liittyvissä välineellistämistilanteissa toi tämän esille. Siinä luonnosteltiin yhteiset pelisäännöt siitä, miten rekisteröidä turvapaikanhakijat hätätilanteissa ja miten EU voi tukea maiden viranomaisia. Ilmapiirin muutoksesta kertoo myös, että ehdotuksessa puhuttiin ensimmäistä kertaa välineellistetystä maahantulosta unionin koskemattomuutta ja turvallisuutta uhkaavana tekijänä.

Tehokkaasti toimiva yhtenäinen EU luo vakautta. EU-maat ovat ottaneet opikseen aiemmista kokemuksista, ja humanitaarisia haasteita käsitellään entistä keskitetymmin. Nyt varaudutaan siihen, että tulevaisuudessakin nähdään laajamittaisia maahantuloja osana hybridivaikuttamista. Itärajan maiden ohella Espanja nosti tämän esiin Madridin Nato-huippukokouksessa viitaten eteläiseen rajaansa.

Tuukka Lampi

Kirjoittaja on erityisasiantuntija Euroopan muuttoliikeverkostossa, jonka Suomen-piste toimii Maahanmuuttovirastossa.

Helsingin Sanomat 8.8.2022

Muuttoliikeasiantuntijan kirjoituksesta ei itsestään nouse esiin mitään maininnan arvoista. Olennaista onkin, mitä siinä ei sanota, tai paremminkin, minkä sanomista aivan erityisen huolella vältetään.

Lampi ei tule maininneeksi perustavanlaatuisesta ristiriidasta mainittujen itärajan EU-maiden pushbackien ja ja EU:n pushbackit estävien "yhteisten pelisääntöjen" välillä, vaikka juuri tämä kädenvääntö on Euroopan turvallisuuden kannalta kohtalonkysymys kirjoituksessa käsitellyn muuttoliikettä hyödyntävän hybridivaikuttamisen kannalta.

[Andy_81]

Onko jossain eritelty tilastona minkä maan kansalaisia on tullut tänä vuonna hakemaan turvapaikkaa ja kuinka paljon?

Tässä olen paikallisetlehdestä lukenut juttuja tasaisin väliajoin Ukrainasta tulleista,  kuinka paljon ja miten naapurikunnissa yms.


Tässä kaupungilla ja kaupoissa pistää silmään ihan eri näköiset ihmiset, niihin verrattuna joita olen tottunut pitämään ukrainalaisina. Huivipäät on lisääntynyt x10 aikaisempaan nähden. Sekä muutakin hyvin aurinkoa saanutta väkeä. Meno näyttää kuin Helsingin kaduilla kansallisuuksien suhteen.

Pari ukrainalaista olen nähnyt. Olivat tekemässä työtä tuossa paikallisella taimi/mansikka farmilla.

Omia havaintoja tukee työkavereiden havainnot naapurikunnista.
Liekö sitten vaan kaunis, Suomen kesä sitten houkutellut turisteja maan ääristä tänne keskelle ei mitää.

[Kemolitor]

Onko jossain eritelty tilastona minkä maan kansalaisia on tullut tänä vuonna hakemaan turvapaikkaa ja kuinka paljon?

https://tilastot.migri.fi/

Ylhäältä valitset Hakemukset ja vasemmalta Kansainvälinen suojelu ja oikealta 2022. Tosin se on jotenkin väkisin viimeisest  6 tai 12 kuukautta, ehkä tuosta saisi kikkailemalla pelkästään tämän vuoden, tai sitten jos ottaa csv:n ja siitä summailee.

[Roope]

https://tilastot.migri.fi/

Ylhäältä valitset Hakemukset ja vasemmalta Kansainvälinen suojelu ja oikealta 2022. Tosin se on jotenkin väkisin viimeisest  6 tai 12 kuukautta, ehkä tuosta saisi kikkailemalla pelkästään tämän vuoden, tai sitten jos ottaa csv:n ja siitä summailee.

Minulla toimii vuoden 2022 valinta kuten pitääkin, ja niitä valitun ajanjakson reunoja voi vielä liikuttaa hiirellä vapaasti.

[Roope]

Suomi menee vauhdilla Natoon, ja kiusaksi ennakoitu Venäjä seuraa apaattisena vierestä: "Onko tämä vain tyyntä myrskyn edellä?"

Hiljaista on ollut tämä harmaa aika. Kun Suomi alkoi keväällä ottaa reippaita askelia Natoa kohti, alkoivat myös pelot, että edessä olisi monenlaista Venäjän harjoittamaa kiusaa Suomea kohtaan.

Nyt nuo pelot alkavat tuntua turhilta. Ainakin julkisuudessa nähdyt Venäjän vaikuttamis­yritykset ovat olleet kovin vähissä. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on kohta jatkunut puoli vuotta.

"Ei Venäjällä ole merkittäviä vapaita resurssia sotilaallisesti, ja taloudellisetkin painostuskeinot ovat vähissä, kun energiantuonti on loppunut ja kauppakin pientä", sanoo Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.

Paljon pelätty venäläinen kyberkyvykkyys ei sekään ole kovin paljon Suomessa näkynyt. Sen voimat ovat nyt kiinni Ukrainassa.

"Kun et voi tehdä mitään, niin mitä teet, ettei maine mene?" kiteyttää Toveri venäläisten tilanteen.

[...]

Keväällä julkisuudessa maalailtiin monenlaisia mahdollisia uhkakuvia, joita Suomi olisi saattanut kokea. Näitä olivat esimerkiksi meriyhteyksien häirintä, kyberiskut kriittisiin kohteisiin, pakolaisten vyöry itärajan yli. Näitä ei ole nähty.

"Venäjän sota ei kulje, ja Ukraina on paikoin ottanut aloitetta haltuunsa. Talous on kovilla. Heillä on nyt isompia ongelmia kuin Suomen Nato-jäsenyys. Kremlissä todennäköisesti ajatellaan, että keskitytään nyt isompiin asioihin", Toveri arvioi.

"Siellä on varmaan todettu, että ei ole vaivan arvoista. Niillä keinoilla ei enää Suomen Nato-jäsenyyttä muuteta."

[...]

"He ovat olleet siinä aika onnettomia. Joitakin palvelunestohyökkäyksiä on ollut, mutta ei niillä ole mitään merkitystä, jos rehellisiä ollaan", sanoo yliopisto-opettaja Martti J. Kari, entinen Puolustusvoimien pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö ja eversti evp.

[...]

Itärajalla puolestaan ei ole nähty pakolaisvirtoja, mihin Suomi ehti jo varautua lakimuutoksilla. Karin mukaan tällainen nopea varautuminen pelasi venäläisiltä kortit pois.

Helsingin Sanomat 17.8.2022

Mitkä kortit lakimuutokset pelasivat venäläisiltä pois? Tilannehan on lakimuutoksien jälkeen huonompi kuin niitä ennen.

Siinä missä aiemmin oli edes epäselvyyttä, voisiko valmius- ja rajavartiolakeja sittenkin tulkita tiukassa tilanteessa rajojen sulkemiseksi ja pushbackien mahdollistamiseksi, lakimuutokset ja ministerien kannanotot tekivät keväällä ja kesällä selväksi, että turvapaikanhakijoiden tulemista ei estettäisi missään tilanteessa.

Nyt ihmisoikeusfundamentalismi on betonoitu lakiin niin, että järjen käyttö rajojen sulkemisessa on erikseen ehdottomasti kielletty.

[Roope]

Aina vain samasta aiheesta

Riikka Purra lupasi perussuomalaisten puheenjohtajana laajentaa puolueen esillä pitämää aihekirjoa, mutta retoriikkaa hallitsee edelleen m-sana.

Marko Junkkari HS

[...]

Purra valittiin 14. elokuuta 2021 Seinäjoen puoluekokouksessa perussuomalaisten puheenjohtajaksi, vieläpä vaalin ensimmäisellä kierroksella, melkoisella äänivyöryllä.

Mutta ei enempää kuulumisista. Tarkoitus olisi hahmottaa, minkälainen puolue on Riikka Purran perussuomalaiset. Se ei nimittäin näytä juurikaan eroavan Purran edeltäjän, Jussi Halla-ahon, perussuomalaisista: tiukka maahanmuuttovastainen linja jatkuu.

Vuosi sitten oletuksena oli jotain muuta. Ennen puoluekokousta Purra kertoi, että hän haluaisi puheenjohtajana laajentaa aihekirjoa, jota perussuomalaiset pitää politiikassa esillä. Hänen mielestään puolueen pitäisi profiloitua myös muilla politiikan lohkoilla, kuten taloudessa, sotessa, koulutuksessa...

Niin ei ole käynyt. Ei ainakaan siinä määrin, että voisi puhua muutoksesta.

Toki perussuomalaiset ovat viime aikoina puhuneet paljon inflaatiosta ja bensaverosta, mutta maahanmuutto hallitsee vahvasti kaikkea sen retoriikkaa.

[...]

"Puhuisin mielelläni maahanmuutosta paljon enemmän, mutta se ei ole tällä hetkellä sellainen poliittinen teema, joka itsessään juoksee", Purra sanoo.

Hän selittää tarkoittavansa, että puheet maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista julkiseen talouteen eivät juuri nyt vetoa äänestäjiin.

Se on Purran mukaan perussuomalaisille jopa jonkinlainen ongelma. Ja kieltämättä puolueelle on varmasti hankalaa, jos sen keskeinen viesti ei kiinnosta kuulijoita.

"Maahanmuutto liikuttaa ihmisiä silloin, kun siihen liittyy esimerkiksi jotain konkreettisia turvallisuuteen liittyviä ongelmia, kuten jengirikollisuutta tai muuta."

[...]

Heinäkuun alussa perussuomalaiset sai eduskunnassa rajalain käsittelyssä läpi vaatimuksensa siitä, että itäraja voidaan vihamielisen hybridivaikuttamisen tapahtuessa sulkea kokonaan.

Se on ollut Purran mukaan hänen puheenjohtajakautensa tähän mennessä paras hetki.

"Aika harvoin oppositiopuolue onnistuu tähän tapaan saamaan asioita läpi."

Helsingin Sanomat 21.8.2022

Sekä perussuomalaiset että tarpeen tullen valtamedia leikkivät, että rajalaki muka mahdollistaisi itärajan sulkemisen Venäjän masinoimalta turvapaikanhakijavyöryltä, vaikka hallitus on tehnyt selväksi, että uusi laki nimenomaan estää tulon rajoittamisen. "Rajan kokonaan sulkeminen" tarkoittaa tässä yhteydessä vain normaalin laillisen liikenteen estämistä, ei turvapaikanhakijoiden laittoman tulon estämistä.

Toimittaja Marko Junkkari on epäilemättä tästä tietoinen, mutta ei Purran haastattelun yhteydessä mainitse asiasta mitään vaan leikkii mukana.



Kun tilanne oli vielä keväällä se, että PS haastoi hallituksen vaatimalla rajan sulkemisen ja turvapaikanhakijoiden tulon rajoittamisen mahdollistamista Venäjän hybridivaikuttamisen estämiseksi, hallitus vastasi muotoilemalla todelliseksi hybridivaikuttamisongelmaksi mahdollisen tulijavyöryn sijaan sen, että Suomessa ollaan asiasta eripuraisia. Juuri sen, että PS haastoi hallitusta eduskuntakeskusteluissa.

No, nyt tilanne on hallituksen haluama. Laki ei vieläkään mahdollista pushbackejä kuten muissa EU:n itärajan maissa, mutta eipä ole eripuraa, kun PS väittää, että rajalaki estää hybridivaikuttamisen, eikä hallitus tietenkään katso tarpeelliseksi oikaista väitettä, kun on viranomaisia sitovat linjauksensa tehnyt.

Hallitukselle käy näin vaalien alla mainiosti valtamedian luoma mahdollisimman väärä mielikuva, että Suomen turvapaikkapolitiikka olisi muka tiukkaa (ei ole ollut kymmeniin vuosiin), jolloin sitä voi löysentää entisestään esimerkiksi vihreiden jo vuosia ajamilla humanitaarisilla viisumeilla, joilla humanitaarisen maahanmuuton voi nostaa pikku liikkeillä ja päätöksillä mille tahansa halutulle tasolle ilman suurempaa julkisuutta.

[Uuno Nuivanen]

Kun vyöry lopulta alkaa, tekevät persut itsestään pellen vakuuteltuaan, että muka tilanne olisi hallittavissa ja torjuttavissa. Tosin se nyt lienee pienin huoli sitten. Keskivertopersun voi kuvitella olevan liian tyhmä ymmärtääkseen lain porsaanreikiä, mutta että Jussikin?   

[Roope]

Keskivertopersun voi kuvitella olevan liian tyhmä ymmärtääkseen lain porsaanreikiä, mutta että Jussikin?

Laissa ei ole porsaanreikiä, vaan se on nyt entistä selkeämpi laittoman rajanylityksen suhteen. Samoin näkemäni ministerien lausunnot uudistettujen lakien seurauksista ovat olleet yksiselitteisiä. Keväästä poiketen yksikään ministeri ei ole enää edes rivien välissä antanut hämäysmielessä ymmärtää, että lakimuutokset mahdollistaisivat turvapaikanhakijoiden tulemisen estämisen.

Keskivertopersuja ja -kansalaisia ei hämääkään itse laki vaan valtamedian ja perussuomalaisten tiedottaminen asiasta. Puhutaan tahallisen harhaanjohtavasti, että lakimuutosten jälkeen "rajan voi sulkea kokonaan", vaikka kyse on vain rajanylityspaikkojen sulkemisesta, joka taas oli joidenkin asiantuntijoiden tulkinnan mukaan yhtä lailla mahdollista jo aiemminkin.

Joka tapauksessa mikään ei ole muuttunut lakipykälissä sen suhteen, että rajanylityspaikkojen sulkeminen ei edelleenkään tarkoita rajan sulkemista turvapaikanhakijoilta. Rajavartijat eivät ole saaneet lupaa voimakeinoihin turvapaikanhakijoiden tulemisen estämisessä tai rajan yli laittomasti tulleiden palauttamisessa.

[Roope]

PS:n Purra: Hallituksen ilmasto­tavoite tulee pettämään – "Alamme saada linjallemme kannatusta myös muualta"

[...]

Purra sanoo, että rajavartiolain muutos, jonka myötä turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskittää erikseen määritellyille rajanylityspaikoille, oli perussuomalaisille "varsin suurikin poliittinen voitto".

– Harvemmin oppositiosta on mahdollista saada aikaiseksi tällaista. Toki taustalla oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan, muuten muut puolueet eivät olisi taipuneet näihin perussuomalaisten alkuperäisiin vaatimuksiin.

Ilta-Sanomat 25.8.2022

Kommentti: Riikka Purra joutui pahaan paikkaan – puolueen sisällä puhutaan yhdestä heikkoudesta

[...]

PURRA joutuu ensi kevään eduskuntavaaleissa kovaan testiin, ja kuten yksi perussuomalainen kansanedustaja kuvaili, puolueen johtaminen on "tulosurheilua".

Ensimmäisen poliittisen voittonsa Purra sai kesällä, kun rajavartiolakiin tehtiin muutos, jonka myötä turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskittää erikseen määritellyille rajanylityspaikoille.

Ilta-Sanomat 26.8.2022

Tätä PS ja valtamedia hokevat, mutta lakiin ei tehty tältä osin muutosta.

Sisäministeri Krista Mikkonen totesi jo maaliskuussa, että silloinen laki mahdollistaa vaikka koko itärajan sulkemisen, millä hän toki oikeasti tarkoitti vain kaikkien rajanylityspaikkojen sulkemista, mistä uudessakin laissa on kyse.

Sisäministeri MTV:lle: Koko itäraja voitaisiin sulkea, jos Venäjä ottaisi turvapaikanhakijoiden vyöryn hybridioperaationsa välineeksi

Asian ytimessä -ohjelmassa käsiteltiin Venäjän hybriditoimia ja Suomen kykyä vastata niihin. Toimittaja Jaakko Loikkanen kysyi Mikkoselta, miten Suomi voisi reagoida jos itärajalle tuotaisiin kymmeniä- tai satojatuhansia siirtolaisia tarkoituksena häiritä ja kuormittaa Suomea. Mikkosen mukaan laki mahdollistaa jopa kaikkien rajanylityspaikkojen sulkemisen, jos tilanne niin vaatii. Pienempiin keinoihin käytetään pienempiä vastatoimia, suurempiin suurempia.

MTV 17.3.2022

Sen sijaan uuteen lakiin on lisätty myrkkypilleriksi kohta "Tässä pykälässä tarkoitetuilla toimenpiteillä ei saa (..) loukata (..) kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen", joka yksiselitteisesti estää lain aiemmat tulkinnat, joilla raja suljettaisiin turvapaikanhakijoilta.

Eli en puhuisi yhtään mitään poliittisesta voitosta, kun itäraja on vähintään yhtä pahasti auki kuin ennenkin.

Voittotarinan ylläpitäminen on sikälikin vaarallista, että kuten Purra itse totesi eilen Maikkarin haastattelussa, hallitus aikoo korvata perussuomalaisten väitetyn voiton vihreille ottamalla käyttöön puolueen jo vuosia ajaman humanitaarisen viisumin, jolla voitaisiin avata Suomi milloin vain esimerkiksi kaikille maasta pois haluaville afganistanilaisille.

[Phantasticum]

En jaksa sen enempiä kommentoida, koska tärkeintä on joka tapauksessa se, että kaikista fyysisistä esteistä, raja-aidoista ja toimenpiteistä huolimatta "pitää noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja huolehtia siitä, että ihmisillä on myös mahdollisuus hakea turvapaikkaa".

Haluan muistuttaa, että perussuomalaiset puolueena on jo pitkään liputtanut yhteisen ja yhtenäisen EU:n turvapaikkapolitiikan puolesta, vaikka puheissaan puolue hokee nollaa turvapaikanhakijaa. Mikään ei viittaa siihen, että rajavartiolaki toimisi niin kuin perussuomalaiset antaa ymmärtää sen toimivan. Häpeällisintä puolueelle on asiasta valehtelu ja omakehu, vaikka aihetta ei ole. Tekisi mieli toivoa, että rajavartiolaki näyttäisi todellisuudessa toimivuutensa, mutta absurdeillakin toiveillani on ollut joskus taipumus toteutua. Lainaus on ilman poistomerkintöjä ja koko juttu linkissä.

Näin EU auttaisi Suomea, jos Venäjä toisi rajalle 100 000 pakolaista

Suomessa vastikään vierailleen EU-komissaarin mukaan Venäjän tilanne voi vielä huonontua nykyisestä, ja siksi unionin ja Suomen pitää yhdessä varautua ennalta mahdollisiin rajapainostusyrityksiin.

–On tärkeää varautua yhdessä huonoihin aikoihin, sanoo EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson.

Komissaari vieraili perjantaina Suomessa sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) kutsumana tutustumassa rajavalvontaan EU:n itäisellä rajalla.

–Keskustelimme Kristan (Mikkonen) ja rajavartioiden kanssa siitä, miten varaudumme Putinin ja Venäjän aiheuttamaan uhkaan, Johansson sanoo.

Mitä EU tekisi sellaisessa tilanteessa, jos Venäjä alkaisi käyttää maahanmuuttoa poliittisen painostuksen välineenä Suomea kohtaan?

–Ennen kuin 100 000 ihmistä on Suomen rajalla, on paljon asioita, joita voimme EU:ssa tehdä jo etukäteen. Me emme voi keskittyä vain siihen, mitä EU:n ulkorajoilla tapahtuu, vaan pitää keskittyä myös siihen, mitä jo matkareitillä tapahtuu ja hoitaa asioita siirtolaisreiteillä olevien kumppanimaidemme kanssa, Johansson sanoo.

–Mutta totta totta kai, jos Suomea uhkaisi tällainen tilanne, niin komissio ja Frontex olisivat valmiita tukemaan Suomea kaikin tavoin, Johansson vakuuttaa.

Onko EU:lla yhtenäinen linja raja-aitojen rakentamiselle?

–Jäsenmaat ovat velvoitettuja suojaamaan ulkorajojaan ja ne ovat myös parhaita päättämään miten se tehdään, komissaari vastaa.

–Ymmärrän täysin, että joissain tapauksissa aita ja fyysinen este saattaa olla erittäin hyödyllinen, mutta se on jokaisen jäsenmaan asia.

Raja-aitojen pystyttämistä on arvosteltu muun muassa siitä syystä, että ne saattavat estää tai vaikeuttaa ihmisten oikeutta hakea turvapaikkaa.

–Tietysti aitojen rakentamisessa pitää noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja huolehtia siitä, että ihmisillä on myös mahdollisuus hakea turvapaikkaa, komissaari sanoo.

Aitapäätös hallitukseen

Suomessa heinäkuussa voimaan tullut uusi rajalainsäädäntö mahdollistaa raja-aidan rakentamisen Suomen ja Venäjän väliselle rajalle.

Hallituksen lakiesityksessä perustellaan mahdollisen raja-aidan tarvetta sillä, että kyse on varautumisesta mahdollisiin "rajaturvallisuutta vaarantaviin uhkiin".

Hallituksen esityksen mukaan esteet hidastaisivat mahdollisten luvattomien rajanylittäjien saapumista maahan, mikä lisää todennäköisyyttä sille, että laittomat rajanylittäjät saadaan otettua kiinni valtakunnanrajan läheisyydessä.

–Nyt alkaa poliittinen keskustelu siitä, tarvitsemmeko me niitä, ja missä mahdollisesti tarvitsisimme niitä, sisäministeri Mikkonen sanoo.

IL: Näin EU auttaisi Suomea, jos Venäjä toisi rajalle 100 000 pakolaista

[Roope]

IL: Näin EU auttaisi Suomea, jos Venäjä toisi rajalle 100 000 pakolaista
...
–Mutta totta totta kai, jos Suomea uhkaisi tällainen tilanne, niin komissio ja Frontex olisivat valmiita tukemaan Suomea kaikin tavoin, Johansson vakuuttaa.

Pahasti otsikon vierestä. Kreeta Karvalan jutussa kun ei kerrota yhtäkään tapaa, jolla "EU auttaisi Suomea, jos Venäjä toisi rajalle 100 000 pakolaista". Komissaari Ylva Johanssonin lausuma "kaikin tavoin" ei taatusti tarkoita, että "kaikin tavoin" tai minkäänlaisin tavoin, joilla laittomat tulijat pidettäisiin rajan toisella puolella.

En nyt edes jaksa siitä, että rajoille ei ole aiemminkaan tuotu pakolaisia vaan laittomasti rajan yli pyrkiviä siirtolaisia, joista osa on hakenut turvapaikkaa ja osa ei.

Siitä EU:n avusta:

Laajamittaisen maahantulon tilanteessa Suomi voi pyytää tukea EU:n turvapaikkavirastolta

Uudet ulkomaalaislakiin ja maahanmuuttohallinnon henkilötietolakiin lisättävät säännökset mahdollistavat sen, että Suomi voi laajamittaisen maahantulon tilanteessa mahdollisimman sujuvasti hyödyntää EU:n turvapaikkaviraston (EUAA) tukea. Hallitus esitti lakien vahvistamista torstaina 8.9. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina. Ne tulevat voimaan 15.9.

EUAA:ta voidaan tarvittaessa pyytää lähettämään Suomeen tukiryhmiä, jotka koostuvat muiden EU-maiden virkamiehistä sekä EUAA:n henkilöstöstä. Mahdollisen pyynnön esittämisestä päätetään valtioneuvoston yleisistunnossa. Maahanmuuttovirasto laatii EUAA:n pääjohtajan kanssa toimintasuunnitelman ja toimii tukiryhmien kansallisena yhteyspisteenä.

EUAA korvasi aiemman Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tammikuussa 2022, jolloin sitä koskeva EU-asetus tuli voimaan. Asetus on suoraan Suomessa sovellettavaa lainsäädäntöä. Jotta sen soveltaminen olisi mahdollisimman tehokasta, tukipyynnön esittämisen ja koordinoimisen vastuutahoista säädetään kansallisesti.

Tukiryhmien jäsenillä on vastaavasti oltava Suomessa toimivalta ja mahdollisuudet avun tarjoamiseen. Ulkomaalaislakia ja maahanmuuttohallinnon henkilötietolakia muutetaan siten, että tukiryhmien jäsenet voivat osallistua turvapaikkatutkintaan ja heillä on pääsy sen kannalta välttämättömiin tietoihin.

Laajamittaisessa maahantulossa on kyse tilanteesta, jossa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset lisämajoituspaikkoineen ovat täyttymässä ja kapasiteettia on edelleen laajennettava, koska maahantulijoita saapuu jatkuvasti lisää. Tilanne voi syntyä vaiheittain tai hyvin nopeasti esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.

Varautumista vahvistetaan monien lakimuutosten avulla

Laajamittainen maahantulo voi olla myös vieraan valtion järjestämää, jolloin kyse on muuttoliikkeen välineellistämisestä. Ratkaisu tällaiseen poliittiseen painostukseen löytyy ensisijaisesti diplomatiasta. Tarvitaan kuitenkin myös selkeää lainsäädäntöä ja viranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia häiriötilanteissa ennalta ehkäisevästi ja tehokkaasti.

Heinäkuussa voimaan tulivat rajavartiolain muutokset, joilla parannettiin häiriötilanteisiin varautumista. Esimerkiksi turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskittää erikseen määritellyille rajanylityspaikoille, jos se on välttämätöntä yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.

Samaan aikaan voimaan tuli myös oikeusministeriön valmistelema valmiuslain päivitys, jossa hybridivaikuttaminen lisättiin uudeksi perusteeksi poikkeusoloille.

Sisäministeriön valmistelema esitys rajamenettelyn käyttöönotosta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Rajamenettelyssä todennäköisesti perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin.

Sisäministeriön tiedote 8.9.2022

Tiedotteen perusteella EU:n apu Venäjän hybridioperaatiossa olisi turvapaikkahakemusten käsittelyssä auttaminen ja siinäpä se. Esimerkiksi rajanylityksen estämisestä ei edes vihjata rivien välissä, joten tällainen apu on yhtä tyhjän kanssa, etenkin kun Frontexin edustajien tehtävä olisi valvoa, ettei ketään työnnetä takaisin Venäjälle.

Sisäministeriön valmistelema esitys rajamenettelyn käyttöönotosta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Rajamenettelyssä todennäköisesti perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin.

Hakemuksia ei käsiteltäisi "nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä" vaan vastaanottokeskuksessa normaalin proseduurin mukaan mutta nopeammalla neljän viikon tavoiteaikataululla, eikä Suomen rajamenettelymallissa rajoitettaisi turvapaikanhakijoiden liikkumista Suomessa tai edelleen muihin EU-maihin, vaan se olisi vapaata.

Olennaisinta kuitenkin se, että rajamenettely koskisi muutenkin vain hyvin harvoja turvapaikanhakijoita, lähinnä länsimaiden kansalaisia.

[Niobium]

"Lainaus käyttäjältä: Sisäministeriö
Sisäministeriön valmistelema esitys rajamenettelyn käyttöönotosta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Rajamenettelyssä todennäköisesti perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin."

No, mitä näille sitten "todennäköisesti perusteettomille" tehdään?

Palautetaan? Noup, pakolaisneuvonta kyllä neuvoo, että miten tehdään valitus. Ja seuraava valitus täältä ikuisuuteen.

Paikallinen, valtuutettu asiainhoitaja kyllä osaa paikallisen juristin kanssa hoitaa asiat, vaikka sankari itse olisi lomalla kotimaassaan.

Jos turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan henkilöllä on mahdollisuus vapaaseen liikkuvuuteen, niin mikä on sitten muuttunut? Neljässä viikossa ehtii vaikka ja minne.

Tässä luodaan taas uutta liiketoimintaa. Tänne pesiytyneet kyllä osaavat nämä jutut. Pikkubussilla ruotsinlaivalle ja siitä etiäpäin.

Suomea tullaan vielä kiittämään Euroopassa vatuloinnista raja-asioissa.

Ainoa hyvä juttu on se, että Putinilla on jotain muuta murheen aihetta just nyt. Ei sielläkään olla ihan niin typeriä, etteikö tajuttaisiin mitään mistään. Yksi tippuu ikkunasta, toinen hukkuu yllättäen. Pitäiskö vähän funtsia poijjaat?

Tarjouluehdotuksena on se, että vedetään kaikki turvapaikkahakemukset niin kireälle, kuin hiiren tiedätte-kyllä-mikä siksi aikaa, että Venäjä saa Putinin kuriin tavalla tai toisella. Jos rahaa ei tule ja kaverit ovat aika vähissä, niin jottain tarttis tehdä.

Kiina kärkkyy tilaisuuttaan taustalla, Pohjois-Korea on luokkaa "tyyppejä, joita en todellakaan haluaisi tuntea."

[Uuno Nuivanen]

Jokohan on alkamassa. 

Kolme henkilöä ylitti laittomasti rajan Venäjältä Suomeen Kuusamossa

Alustavassa puhuttelussa henkilöt ilmoittivat hakevansa turvapaikkaa Suomesta.

Kainuun rajavartiosto tutkii epäiltyä luvatonta rajanylitystä maastorajan yli Venäjältä Suomeen, tiedottaa Rajavartiolaitos.

Kainuun rajavartioston partio otti kiinni kolme henkilöä keskiviikkoaamuna 14. syyskuuta Kuusamon Kuntivaarassa tarkastaessaan teknisen valvonnan antamaa hälytystä. Alustavassa puhuttelussa henkilöt ilmoittivat hakevansa turvapaikkaa Suomesta. ...

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009076425.html

[Roope]

"Lainaus käyttäjältä: Sisäministeriö
Sisäministeriön valmistelema esitys rajamenettelyn käyttöönotosta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Rajamenettelyssä todennäköisesti perusteettomia turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin."

No, mitä näille sitten "todennäköisesti perusteettomille" tehdään?

Palautetaan? Noup, pakolaisneuvonta kyllä neuvoo, että miten tehdään valitus. Ja seuraava valitus täältä ikuisuuteen.

Sisäministeriö yrittää hämätä, että rajamenettely "rajalla tai sen läheisyydessä" tarkoittaisi, että perusteettomia tulijoita ei päästettäisi tavallisista turvapaikanhakijoista poiketen liikkumaan vapaasti Suomeen ja että heidän voidaan palauttaa suoraan rajan yli takaisin, kun turvapaikkahakemus on todettu "nopeasti" perusteettomaksi.

Oikeasti heidät – ehkä prosentin verran itärajan yli tulevista – sijoitettaisiin avoimiin vastaanottokeskuksiin Itä-Suomessa, liikkuminen Suomessa tai Suomesta muihin EU-maihin olisi vapaata, valituksia voisi tehtailla normaalisti, eivätkä palautukset onnistuisi automaattisesti Venäjän rajavartijoiden kanssa vaan saman toivottoman byrokratiaviidakon kautta lähtömaiden viranomaisten kanssa kuin normaalisti.

[Roope]

Sisäministeri Mikkonen: Rajalla resurssit arvioida turvallisuus­uhkaa – maahan­pääsy voidaan evätä

[...]

Mikkosen mukaan myös Venäjältä Suomen rajalle saapuvia turvapaikanhakijoita kohdellaan tavanomaisesti.

Eli rajatarkastusviranomainen tai poliisi rekisteröi henkilön turvapaikanhakijaksi ja tekee tarvittavat rekisteritarkistukset. Kun viranomainen on ottanut turvapaikkahakemuksen vastaan, ohjataan henkilö vastaanottokeskukseen.

– Normaali turvapaikkamenettely. Jokaiselle katsotaan henkilökohtainen peruste, että ovatko he oikeutettuja kansainväliseen suojeluun vai ei, Mikkonen sanoo.

[...]

Hallitus on antanut alkukesästä eduskunnalle myös esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta siten, että valtioneuvosto voisi ottaa tarpeen vaatiessa käyttöön rajamenettelyn. Menettely perustuu EU-lainsäädäntöön.

Sen käyttöönotolla pyritään mahdollistamaan turvapaikkahakemusten nopeutettu käsittely tilanteessa, jossa Suomeen saapuisi lyhyessä ajassa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

Tällöin turvapaikkahakemuksia pystyttäisiin käsittelemään muutamassa viikossa rajalla.

Turvapaikkaa hakevan olisi oleskeltava käsittelyn ajan esimerkiksi vastaanottokeskuksen alueella, eikä hän pääsisi liikkumaan Suomen alueelle tai siirtymään muuhun EU-maahan.

Mikkosen mukaan menettely otetaankin nyt käyttöön ensimmäistä kertaa.

– Nyt me otamme sen käyttöön. Se on yksi keino valmistautua siihen, että jos tulee suuria määriä turvapaikanhakijoita, niin he jäävät rajan läheisyyteen, eivätkä pääse siitä muualle maahan, Mikkonen sanoi tänään eduskunnan kyselytunnilla.

Ilta-Sanomat 22.9.2022

Onko toimittaja Päivi Lakka tosiaan näin tietämätön vai valehteleeko tietoisesti? Sisäministeri Mikkonen ainakin valehtelee.

Hallitus on antanut alkukesästä eduskunnalle myös esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta siten, että valtioneuvosto voisi ottaa tarpeen vaatiessa käyttöön rajamenettelyn. Menettely perustuu EU-lainsäädäntöön.

Sen käyttöönotolla pyritään mahdollistamaan turvapaikkahakemusten nopeutettu käsittely tilanteessa, jossa Suomeen saapuisi lyhyessä ajassa poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita.

Tällöin turvapaikkahakemuksia pystyttäisiin käsittelemään muutamassa viikossa rajalla.

Turvapaikkahakemuksia ei käsiteltäisi rajalla, eikä kielteinen päätös muutenkaan tarkoittaisi rajan yli Venäjälle palauttamista.

Turvapaikkaa hakevan olisi oleskeltava käsittelyn ajan esimerkiksi vastaanottokeskuksen alueella, eikä hän pääsisi liikkumaan Suomen alueelle tai siirtymään muuhun EU-maahan.

Ei, vaan saavat Suomen ikiomassa mallissa liikkua vapaasti Suomen alueella tai siirtyä muuhun EU-maahan, jos huvittaa. Vastaanottokeskuksen alueella pysyminen on pelkkä nimellinen velvoite, "viittisiksää", ei pakko.

Mikkosen mukaan menettely otetaankin nyt käyttöön ensimmäistä kertaa.

– Nyt me otamme sen käyttöön. Se on yksi keino valmistautua siihen, että jos tulee suuria määriä turvapaikanhakijoita, niin he jäävät rajan läheisyyteen, eivätkä pääse siitä muualle maahan, Mikkonen sanoi tänään eduskunnan kyselytunnilla.

Turvapaikkamenettely koskisi vain harvoja tulijoita, eikä se laissa annetuilla kriteereillä ylipäätään koskisi venäläisiä, joilla kaikilla voi nykytilanteessa olettaa olevan ainakin jonkinlainen syy turvapaikan hakemiseen. Hakemus ei siis olisi "ilmeisen perusteeton" kuten turvapaikkamenettelyssä.

Edes turvapaikkamenettelyyn ohjattuja ei pakotettaisi jäämään rajan läheisyyteen, vaan heidät sijoitettaisiin avoimien ovien vastaanottokeskukseen.

[Uuno Nuivanen]

Hallituksen propagandatuutti Yle rauhoitteli kuuden uutisissa hölmöläisiä, että ei ole minkäänlaista tunkua itärajalla, vaikka kaikki muut tiedotusvälineet kertoivat että on, ja paljon.

[Roope]

Venäjän liikekannallepano ei muuttanut tilannetta rajalla, arvioi Supo – Hybridiuhkakeskuksen tutkija: suuria massoja ei odotettavissa Suomeen

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan Venäjän liikekannallepano ei muodosta välitöntä uhkaa Suomelle.

Venäjä ilmoitti eilen osittaisesta liikekannallepanosta, Ukrainassa käymänsä sodan takia.

Smith kuitenkin painottaa, että Venäjän osittaisen liikekannallepanon kaltaiset muutokset edellyttävät uutta tilannearviota.

– Kun valtio käy hyökkäyssotaa, jossa tarvitaan liikekannallepanoa, se edellyttää tilanteen tarkastelemista uusin silmin ja mietitään,

[...]

Hybridiosaamiskeskuksen Smithin mukaan kiristynyt viisumipolitiikka hillitsee maahanpyrkivien määrää. Tutkimusjohtaja ei pidä todennäköisenä sitä, että venäläiset pyrkisivät sankoin joukoin Suomeen.

– Se on asia, mitä ei voi sulkea pois. Massavirran tunkeutuminen Suomeen on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Yksi syy siihen on se, että vain ne joilla viisumi jo on, voivat tehdä sen nopeasti, ja ne joilla sitä ei ole, joutuvat kuitenkin sitä ensin hakemaan. Viisumin saaminen on hankaloitunut ja kallistunut, Smith summaa.

Yle 22.9.2022

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith ei välttämättä ymmärrä, että viisumi tarvitaan toistaiseksi Suomen rajalle pääsemiseksi, ei rajalta Suomeen pääsemiseksi, jos lausuu taikasanan.

Entä jos Venäjän rajavartijat päästävät jossain vaiheessa kaikki halukkaat rajalle, oli viisumia tai ei? Olisiko se hybridivaikuttamista, jonka estämiseksi pääministeri Sanna Marin lähtisi Moskovaan?