Energian hintakriisi

[ämpee]

Samoin on toteutunut se, että "mallioppilaana" toimiminen ympäristöasioissa johtaa kansalaisten yliverottamiseen. Sen voi jokainen todeta tankatessaan autoaan.

Bensiini maksaa Kanariansaarilla noin 1,2x litra, pohjois Espanjassa jotain 1,3x litra.
Tuosta voi päätellä mitä "mallioppilaana" oleminen maksaa joka päivä.
Nekin maksavat joilla ei ole autoa, sillä kuljetukset heidänkin jokapäiväisien tarvikkeiden hinnoissa näkyvät.

Suomi verottaa itsensä henkihieveriin ja tuhlaa rahansa hassutuksiin maailmalla.
Äänestäjät saavat mitä ovat ansainneet.

[Viimeinen linja]

Muistan että jossain tekniikanalan lehdessä oli hahmoteltu ratkaisua tuohon tuulivoimalan epätasaiseen tuotto ongelmaan, se meni jotenkin niin että kun sähköä tulee ja verkossa ei ole sillä hetkellä suurta kuormaa teho ajetaan suureen sähkömoottoriin joka nostaa raskasta painoa ylöspäin. Sitten kun tulee tilanne ettei voimala enää tuota sähköä ja verkon kuorma kasvaa paino alkaa hitaasti vajota alaspäin ja pyörittää samaista moottoria nyt generaattorina. Toki tämä ei ratkaise ongelmaa jos tuulta ei ole pitkään aikaan mutta lyhyitä poikkeamia tämä voi tasata.

[Dangr]

Koska tuulivoiman rakentajia ei ole velvoitettu rakentamaan tuota puuttuvaa säätövoimaa, niin kyllä se silloin on perusteltua kritisoida heitä. He ovat syyllisiä siihen, että sähkön kantaverkossa on täysin satunnainen ja ennustamaton komponentti, jolle ei ole varavoimaa olemassa.

Kyllä, ja tässä kävi ihan sama kuin taksiuudistuksessa. Ennenvanhaan piti olla aina jonkun päivystämässä kyytiä, nyt ei ole koska ei kannata. Syytän päättäjiämme, tuulivoimaa on kuitenkin rakennettu aika monen puolueen vallassaoloaikana.

Pumppuvoimalaitoksia oltaisiin tarvittu, mutta ne on vihreät torpanneet. Meillä oli edellishallitus ilman vihreitä, mutta eivät hekään saaneet tehtyä mitään. Valitettavasti on aivan turhaa syyttää vain vihreitä.

Olkiluoto kolmosen piti tulla helmikuuksi, mutta taitaa olla valmis vasta kesällä...

[Dangr]

Muistan että jossain tekniikanalan lehdessä oli hahmoteltu ratkaisua tuohon tuulivoimalan epätasaiseen tuotto ongelmaan, se meni jotenkin niin että kun sähköä tulee ja verkossa ei ole sillä hetkellä suurta kuormaa teho ajetaan suureen sähkömoottoriin joka nostaa raskasta painoa ylöspäin. Sitten kun tulee tilanne ettei voimala enää tuota sähköä ja verkon kuorma kasvaa paino alkaa hitaasti vajota alaspäin ja pyörittää samaista moottoria nyt generaattorina. Toki tämä ei ratkaise ongelmaa jos tuulta ei ole pitkään aikaan mutta lyhyitä poikkeamia tämä voi tasata.

Pumppuvoimalaitos:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pumppuvoimalaitos
Junan kanssa:
https://interestingengineering.com/concrete-gravity-trains-may-solve-energy-storage-problem
https://en.wikipedia.org/wiki/Gravity_battery

[koojii]

Pumppuvoimalaitoksia oltaisiin tarvittu, mutta ne on vihreät torpanneet. Meillä oli edellishallitus ilman vihreitä, mutta eivät hekään saaneet tehtyä mitään. Valitettavasti on aivan turhaa syyttää vain vihreitä.

Pumppuvoimalaitokset taitavat sopia erinomaisen hyvin kaikille puolueille:

https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/pyhasalmen-pumppuvoimalaitoshankkeelle-tulossa-uusiutuvan-energian-investointitukea-26-3-miljoonaa-euroa

Lähinnä kysymys on ollut siitä, että onko pumppuvoimalaitos kannattava taloudellisesti.

Ilmeisesti sekoitat pumppuvoimalaitoksen nyt niihin tekollashankkeisiin, joissa viimeiset Suomen vapaat virtavedet ja kosket olisi tarkoitus hukuttaa ylisuuren patoaltaan alle? Yliseen Kemijokeen Kemijoki Oy suunnitteli sitä Vuotoksen tekoallasta. Sitten taas Iijoen keskijuoksulle PVO suunnitteli Kollajan tekoallasta. Em. hankkeilla Yli-Kemijoen kosket olisi jääneet Vuotoksen tekoaltaan pohjalle ja Iijoen tapauksessa 40 kilometriä Iijokea olisi kuivattu koskineen ja vedet ohjattu siltä matkalta Kollajan tekoaltaaseen ja sen voimalaan.

Yli-Kemijoki sekä Ounasjoki ovat Kemijoen vesistössä viimeiset vapaat suurjoet Suomen rajojen sisäpuolella ja sitten muutama sata kilometriä etelämämpänä Iijoen keski- ja yläjuoksu Iijoen vesistössä on se kolmas vapaa suurjoki Suomessa maan rajojen sisäpuolella. Eli niitä vapaita suurjokia koskineen ei ole muuta kuin nuo kolme maan rajojen sisäpuolella. Vuotoksen osuus Suomen sähkönkulutuksesta olisi ollut muistaakseni noin 0,3 prosenttia ja Iijoen Kollajan joku 0,08 prosenttia.

Olkiluoto kolmonen on aivan eri suuruusluokan hanke kun se tuottaa valmistuttuaan sähköä jonkun luokkaa vajaa viidesosan Suomen sähkönkulutuksesta ja yhtä paljon mitä Suomen kaikki vesivoimalat ja tekoaltaat yhteensä.

Pohjoismaiden NordPool sähköpörssin tuotannosta Olkiluoto kolmosen osuus ole kovin montaa prosenttia eli sillä tasolla hintoihin sillä on marginaalinen vaikutus. Suomen systeemialueen ylihinta NordPool sähköpörsissä voi sen sijaan sulaa sillä tehokkaasti ja painua muutaman vuoden päästä myös sen alle Suomessa jos kapasiteettia tulee vielä reilusti lisää tuulivoimalan ja esimerkiksi Hanhikiven ydinvoimalan myötä.

[ikuturso]

On vain niin, että jokaisen voimalan ympärillä pitäisi olla iso akusto, johon varastoitaisiin sähköä tasapainottamaan äkillisiä vaihteluita. Niistäkin huolimatta jos tilanne on kuin nyt, eli tuuli on tyyntynyt, niin tuotanto on n. 250MW, jos sitäkään. 24h sisällä alkaa taas tuulla, kun keli toivottavasti tuulistuu ennusteen myötä, jolloin verkkoon ilmestyy yhden ydinvoimalan verran lisää tehoa. Tilanne on ihan kaheli, ei sähköverkkoa ole suunniteltu siihen, että siellä on noin voimakkaasti heiluva komponentti ilman mitään tasapainotusta. No, siitä me nyt sitten maksamme.

Akusto ei ole toimiva ison energiamäärän varastointiin. Jo täällä mainittu pumppuvoimala on.

Aloin jo kirjoittaa melkein patenttihakemusta, että korkeaan tuulivoimalaan sinne putkeen voisi laittaa kuution lyijymötikän (noin 11,3 tonnia), minkä se ylijäämäenergialla nostaisi 100 metrin korkeuteen. Sitten kun tuuli taukoaisi tuo mötti voisi tulla takaisin alas pyörittäen generaattoria. Mutta sitten laskin, että tuosta saisi energiaa nafti 3 kWh, eli sillä pakkasella laittaisi pari autoa lohko- ja sisätilanlämppärillä lämpimäksi tai porottaisi 9kW sähkökiuasta 20 min. Jos noita olisi tuhannessa myllyssä, potentiaalienergia olisi 3 MWh ja jos ne limput laskisi alas 20 minuutissa, sillä tuottaisi lähes 10 Mw tehoa - mutta siis vain 20 minuutin ajan.

Sitten luin, että tuollaisen voimalan siipikin voi painaa 17 tonnia, eli voisi kai sinne sitten parikyt tonniakin nostaa, mutta ei se vielä mitään ratkaisisi. Siksi en lähtenyt edes selaamaan patenttitietokantoja... 

Kun tuota tuulivoimaa nyt on noinkin paljon, niin tuulen vaihtelut on vähän niin kuin Homer Simpson pelaisi ydinvoimalan valvomossa säätösauvoilla tetristä. Jos joku käyttäisi ydinvoimalaa noin, kuin nuo tuulivoimalat käyttäytyvät, niin tuskin saisi luvan kytkeä sellaista hulluhevosta siirtoverkkoon...

-i-

[ikuturso]

Lukaisin vähän tuosta Raahen suunnitelmasta siirtyä teräksen valmistukseen vetypelkistyksellä.
SAK:n (!) sivuilta:

Esimerkiksi Raahen terästehtaan tarvitsema vetymäärä lisäisi SSAB:n vuotuista sähkönkulutusta kymmenellä terawattitunnilla (TWh). Se vastaa aika lailla täsmälleen Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vuosituotantoa. Suomen sähkön vuosittainen kokonaiskulutus on nyt 85 TWh.

Yhtälö ei olisi haastava, mikäli kyseessä olisi pelkästään SSAB:n oma tai ylipäätään teräksen tuotanto. Haaste on se, että monet muutkin energiaintensiiviset toimialat aikovat puhdistaa prosessinsa vähäpäästöisen sähkön (ja vedyn) avulla. Toissa viikolla Kemianteollisuus ry ilmoitti, että sen yritysten vuotuisen sähkönkulutuksen ennakoidaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana noin 20 terawattitunnilla.

Kun yhtälöön lisätään liikenteen sähköistyminen, lämmityksen sähköistyminen (lämpöpumput) sekä ICT-alan nopeasti kasvava sähkönkulutus, on täysin mahdollista, että Suomen vuotuinen sähkönkulutus kasvaa nykyisestä 85 TWh:sta jopa 150 TWh:n tasolle seuraavien 20–30 vuoden aikana. Kulutus kasvaa samalla, kun tuotannosta poistuu ikääntyviä laitoksia.

Lisäksi Suomi on jo nyt riippuvainen sähkön tuonnista (Suomen oma tuotanto on noin 65 TWh) ja olisi toimitusvarmuussyistä parempi pienentää tuonnin osuutta. Suomeen on siis rakennettava uutta sähköntuotantoa arviolta 10 ydinvoimalaitoksen verran seuraavan 25 vuoden aikana, jos olemme tosissamme ilmastonmuutoksen torjumisen suhteen.

Että lisää vaan tuulivoimaa vai?

-i-

[toumasho]

On vain niin, että jokaisen voimalan ympärillä pitäisi olla iso akusto, johon varastoitaisiin sähköä tasapainottamaan äkillisiä vaihteluita. Niistäkin huolimatta jos tilanne on kuin nyt, eli tuuli on tyyntynyt, niin tuotanto on n. 250MW, jos sitäkään. 24h sisällä alkaa taas tuulla, kun keli toivottavasti tuulistuu ennusteen myötä, jolloin verkkoon ilmestyy yhden ydinvoimalan verran lisää tehoa. Tilanne on ihan kaheli, ei sähköverkkoa ole suunniteltu siihen, että siellä on noin voimakkaasti heiluva komponentti ilman mitään tasapainotusta. No, siitä me nyt sitten maksamme.

Akusto ei ole toimiva ison energiamäärän varastointiin. Jo täällä mainittu pumppuvoimala on.
-i-

En ymmärrä. Voitko selventää, että miten akusto ei olisi toimiva ratkaisu? Otetaan esimerkiksi vaikkapa Teslan Megapack.

Launched in 2019, each Megapack can store up to 3 megawatt-hours (MWh) of electricity. Each Megapack is a container that is sized slightly under the size of the ISO intermodal container. Designed to be deployed by utility companies, Megapacks can be used to store energy generated by intermittent renewable power sources, such as solar and wind. The energy stored can be used by the grid as required, for example during periods of peak electricity demand.

ja

During 2015 and 2016, Tesla deployed a combined 300 MWh of Powerwall and Powerpack technology, including an 80 MWh deployment of Powerpacks at the Mira Loma substation in Southern California. In 2017, Tesla used Powerpacks to deploy 129 MWh of battery storage at the Hornsdale Power Reserve in South Australia. At the time, this was the biggest deployment of lithium-ion grid battery storage in the world.

Voisimme aivan hyvin vaatia, että jokaisen tuulimyllyn viereen laitetaan tuo pikkukontin (7.14 m x 1.60 m, paino 23 tonnia) kokoinen Megapack varastoimaan sähköä. Maksaakin vain miljoona euroa per yksikkö, eli ei ole edes erikoisen kallis vs. joku tuulivoimalan hinta, joka on useita miljoonia per yksikkö + rakennustyöt. Näin toimien saataisiin n. 850 x 3MWh energiavarasto aikaiseksi. Kyllä tuolla bisnestä tekisi huippukulutuksen aikaan, käytännössä siis olisi mahdollista myydä halvalla saatua tuulisähköä huippukulutuksen aikaan ja sitten latailla öiseen aikaan akkuja täyteen.

[Tunkki]

Muistan että jossain tekniikanalan lehdessä oli hahmoteltu ratkaisua tuohon tuulivoimalan epätasaiseen tuotto ongelmaan, se meni jotenkin niin että kun sähköä tulee ja verkossa ei ole sillä hetkellä suurta kuormaa teho ajetaan suureen sähkömoottoriin joka nostaa raskasta painoa ylöspäin. Sitten kun tulee tilanne ettei voimala enää tuota sähköä ja verkon kuorma kasvaa paino alkaa hitaasti vajota alaspäin ja pyörittää samaista moottoria nyt generaattorina. Toki tämä ei ratkaise ongelmaa jos tuulta ei ole pitkään aikaan mutta lyhyitä poikkeamia tämä voi tasata.

Toimiva ratkaisu on ollut ns. pumppuvoimala, pumpataan vettä korkealla olevaan altaaseen kun sähköä on liikaa,  ja käytetään veden potentiaalienergiaa hyväksi kun verkko vaatii lisää tehoa.

Briteillä on "electric mountain": https://www.youtube.com/watch?v=66YRCjkxIcg

[toumasho]

Muistan että jossain tekniikanalan lehdessä oli hahmoteltu ratkaisua tuohon tuulivoimalan epätasaiseen tuotto ongelmaan, se meni jotenkin niin että kun sähköä tulee ja verkossa ei ole sillä hetkellä suurta kuormaa teho ajetaan suureen sähkömoottoriin joka nostaa raskasta painoa ylöspäin. Sitten kun tulee tilanne ettei voimala enää tuota sähköä ja verkon kuorma kasvaa paino alkaa hitaasti vajota alaspäin ja pyörittää samaista moottoria nyt generaattorina. Toki tämä ei ratkaise ongelmaa jos tuulta ei ole pitkään aikaan mutta lyhyitä poikkeamia tämä voi tasata.

Toimiva ratkaisu on ollut ns. pumppuvoimala, pumpataan vettä korkealla olevaan altaaseen kun sähköä on liikaa,  ja käytetään veden potentiaalienergiaa hyväksi kun verkko vaatii lisää tehoa.

Briteillä on "electric mountain": https://www.youtube.com/watch?v=66YRCjkxIcg

Muuten hyvä idea, mutta meillä täällä Suomessa on tämmöinen itty-bitty-probleemi, jonka CIA:n World Factbook kuvailee oikein hyvin: "mostly low, flat to rolling plains interspersed with lakes and low hills"

Ei meillä ole paikkoja noille pumppuvoimalaitoksille siinä mittakaavassa, että niistä saataisiin mitään toimivaa ratkaisua tähän ongelmaan.

Käytännössä tilanne vesivoiman osalta on se, että ei vaan ole järkeviä paikkoja siinä mittakaavassa, että niitä kannattaisi rakentaa. Tuulivoiman lisäys pitäisi laittaa heti jäihin ja neuvotella akustovelvoite kaikkiin projekteihin. Jos kerran tuulivoiman rakentaminen on jo entuudestaan kannattavaa, niin tuskinpa nuo akut niitä konkkaan ajavat, bisnes vaan paranee.

Ainoa todella toimiva ratkaisu on se, että Olkiluotoon rakennetaan neljäs yksikkö ja Loviisan 3. ja 4. yksikkö kokoluokassa 1400MW->. Sen lisäksi pitäisi rakentaa Fennovoimalle toinen yksikkö ja sitten vielä katsoa jokin paikka sisämaasta, jonne rakennettaisiin pari yksikköä. Jäähdytystorneilla laitokset voidaan rakentaa umpimetsään kauas vesistöistä, jos joku kokee ne ahdistavina kesämökkirantojen lähellä.

En näe mitään ongelmaa siinä, että Suomesta tulee päästötöntä energiaa vievä maa, oli se energia sitten tuuli- tai ydinvoimalla tehtyä. Stabiili, korkean luottamuksen yhteiskunta yhdistettynä lauhkeaan, ehkä hieman viileään ilmastovyöhykkeeseen tekee meistä ideaalin kohteen ydinvoiman massiiviselle lisäämiselle.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Millaisia ne pumppuvoimaloiden tehot ja kapasiteetit ovat? Kun pakkanen laskee alle -15C niin tehontarve kääntyy nopeaan nousuun. Pumppuvoimaloiden kapasiteetti on äkkiä syöty.

[insinörtti]

Millaisia ne pumppuvoimaloiden tehot ja kapasiteetit ovat? Kun pakkanen laskee alle -15C niin tehontarve kääntyy nopeaan nousuun. Pumppuvoimaloiden kapasiteetti on äkkiä syöty.

Yhdellä kilowattitunnilla, jos häviöitä ei ole, nostaa kuution vettä 360 metrin korkeuteen. Megawattitunnilla kuutio 360 kilometriin...
Ilman luonnon apua näihin ei siis oikein Suomen olosuhteissa ole mahdollista varastoida tarvittavia, satoja megawattitunteja. Vaarunvuoreen Korpilahdelle ja joihinkin vanhoihin kaivoksiin on ollut suunnitelman asteella varastoja. Silloisilla sähkönhinnoilla ne eivät tietenkään kannattaneet, mutta kohta voisi jo kannattaa.
Järkevintä olisi tietenkin varastoida lämpöä: jos lämpöä on riittävästi, silloin sähköntarvekaan ei nouse pakkasilla. Voi jopa laskea, kun tehdään myös lämpövoimaloissa sähköä.

[Socrates]

Tämä sähkösählinki alkaa olla oikeasti vakava asia ja haittaa useimpien elämää enemmän kuin korona.

Tuttu pitää talviuintipaikkaa ja kiukaat+lämpömattojen kulutus pörssisähkösopimuksella 50 euroa TUNNILTA! Se vielä reilusti tuplaantuu, kun jonkin verran muutakin toimintaa sisältävän rakennuksen lämmitys ja valaistus lisätään. Yksi bastu päällä melkein jatkuvasti ja pari muuta rajoitetummin.

Itselläni kämpässä pikkuruinen bastu, mutta ei sitä näilä hinnoilla uskalla usein käyttää.

[JoKaGO]

Muistetaan nyt tuossa pumppuvoimalakeskustelussa, että tarkoitus on tehdä tehovarasto, jota täytetään kun tuulee tai on muuten sähkön ylituotantoa. Silloinhan sähkön pörssihinta menee miinukselle eli pumppuvoimala tienaa sillä, että joku joutuu tekemään sähköä.
Varastosta otetaan sitten, kun muu kapasiteetti ei riitä eli sähköstä saa maksimihinnan. En ymmärrä, miksi joku sanoo "ei kannata" 

Jaa, että kukako se tekee ne pumppuvoimalaitokset? Tuulivoiman tuottajat! Tietysti! Tuulipuiston lupaehtona on saman tehoisen pumppuvoimalan rakentaminen. Problem solved, seuraava! 

[vilach]

Suomessa jos kapasiteettia tulee vielä reilusti lisää tuulivoimalan ja esimerkiksi Hanhikiven ydinvoimalan myötä.

Minä luulen, että se tulee viivästymään rajusti.

[Dangr]

Muistetaan nyt tuossa pumppuvoimalakeskustelussa, että tarkoitus on tehdä tehovarasto, jota täytetään kun tuulee tai on muuten sähkön ylituotantoa. Silloinhan sähkön pörssihinta menee miinukselle eli pumppuvoimala tienaa sillä, että joku joutuu tekemään sähköä.
Varastosta otetaan sitten, kun muu kapasiteetti ei riitä eli sähköstä saa maksimihinnan. En ymmärrä, miksi joku sanoo "ei kannata" 

Jaa, että kukako se tekee ne pumppuvoimalaitokset? Tuulivoiman tuottajat! Tietysti! Tuulipuiston lupaehtona on saman tehoisen pumppuvoimalan rakentaminen. Problem solved, seuraava! 

Nuo säilöntäasiat ovat ok kun kyse on tuntien- tai vuorokauden sisäisestä säilömisestä. Silloin kuin tarve on päivien tai viikkojen tasauksesta tulee liian kalliiksi. Ja silloin Wärtsilä tekee sopivia ratkaisuja...

Tämä sähkösählinki alkaa olla oikeasti vakava asia ja haittaa useimpien elämää enemmän kuin korona.

Tuttu pitää talviuintipaikkaa ja kiukaat+lämpömattojen kulutus pörssisähkösopimuksella 50 euroa TUNNILTA! Se vielä reilusti tuplaantuu, kun jonkin verran muutakin toimintaa sisältävän rakennuksen lämmitys ja valaistus lisätään. Yksi bastu päällä melkein jatkuvasti ja pari muuta rajoitetummin.

Itselläni kämpässä pikkuruinen bastu, mutta ei sitä näilä hinnoilla uskalla usein käyttää.

Ei kai kukaan, joka tarvitsee paljon ja pääasiassa sähköä talvella, tee pörssisähkösopimusta? Se on hyvä vain silloin kun käyttää paljon sähköä edulliseen/ilmaiseen aikaan joka kompensoi talven piikkien kalleutta.

[JoKaGO]

Nuo säilöntäasiat ovat ok kun kyse on tuntien- tai vuorokauden sisäisestä säilömisestä. Silloin kuin tarve on päivien tai viikkojen tasauksesta tulee liian kalliiksi. Ja silloin Wärtsilä tekee sopivia ratkaisuja...

Niin siis pointsini olikin se "ilmaiseksi talteen - maksimihinnalla ulos", ja kun puhutaan tuulivoimakapasiteetin kokoisesta varastosta, se edustaa n. 10%:n osuutta Suomen energiantuotannosta, eli rahaa tuo tekisi. Mutta oikeassa olet, lyhytaikaista olisi, ei se ratkaisisi vaan ainoastaan auttaisi, ellei huomattaisi, että kannattaisi tehdä vähän tai jopa paljon isompia pumppuvoimaloita ja enemmän, kuin tuulivoimaa on. Jokaisen Suomen vesivoimalan yhteyteen pumppuvoimala?

Tästä päästäänkin siihen, että tuulivoima on täysin perseestä perusvoiman tuottajana. Muilla keinoin perusvoima on tehtävä, ydinvoimalla ja sen tukena turve-hiili-kaasuvoimalat.

Ja sitten noita Wärtsilöitä huippu-huippu- tai hätätilanteen voimantuottajina.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Pumppuvoimalat tuskin on ratkaisu koska kovilla pakkasilla sähköntarve on pikäaikainen ja korkea. Vesikin on ainakin osittain jäässä jossain altaissa.  Suomi tarvitsisi lisää jätteenpolttokapasiteettia ja pari biomassaa sekä turvetta polttavaa laitosta. Lisäksi yhinvoimaa joka olisi järkevämmin suunniteltu, kuin OL3

[Viimeinen linja]

Sellainen ajatus vielä että parasta energian säästöä on kulutuksen vähentäminen, ihan ajatuksen tasolla mitä jos kaikista suomen asunnoista pudotettaisiin lämpötilaa asteella tai edes puolikkaalla, luulisi että suuressa massassa pienetkin säästöt on suuria. Teollisuus on varmaan jo käynyt prosessinsa läpi koska energia on rahaa ja sitä ei kukaan halua menettää. Mistä kaikista paikoista voisi säästää niin ettei siitä tule liikaa ongelmia. Vai onko tässä taas sama kuin kaikessa muussakin, vähennä kulutusta niin hinta nousee.

[JoKaGO]

Sellainen ajatus vielä että parasta energian säästöä on kulutuksen vähentäminen, ihan ajatuksen tasolla mitä jos kaikista suomen asunnoista pudotettaisiin lämpötilaa asteella tai edes puolikkaalla, luulisi että suuressa massassa pienetkin säästöt on suuria.

Mistä keksit tuon? Luuletko, ettei nykyisellä sähkön hinnalla ihmiset olekin jo "äänestäneet lompakollaan", siis ne, jotka ovat naimisissa pörssisähkön kanssa ja lämmittävät sähköllä? Kyllä huonelämpötilaa ovat tiputtaneet ne, joilla ei ole omia klapeja ja takkaa tms. lisälämmitintä.
Kaukolämpövoimalat puolestaan tuottavat sitä enemmän lämpöä kaukolämpöverkkoon, mitä enemmän siitä revitään sähköä ulos, ja sitähän revitään huippuhinnan aikana.

[Viimeinen linja]

Sellainen ajatus vielä että parasta energian säästöä on kulutuksen vähentäminen, ihan ajatuksen tasolla mitä jos kaikista suomen asunnoista pudotettaisiin lämpötilaa asteella tai edes puolikkaalla, luulisi että suuressa massassa pienetkin säästöt on suuria.

Mistä keksit tuon? Luuletko, ettei nykyisellä sähkön hinnalla ihmiset olekin jo "äänestäneet lompakollaan", siis ne, jotka ovat naimisissa pörssisähkön kanssa ja lämmittävät sähköllä? Kyllä huonelämpötilaa ovat tiputtaneet ne, joilla ei ole omia klapeja ja takkaa tms. lisälämmitintä.
Kaukolämpövoimalat puolestaan tuottavat sitä enemmän lämpöä kaukolämpöverkkoon, mitä enemmän siitä revitään sähköä ulos, ja sitähän revitään huippuhinnan aikana.

Tarkoitatko että kaukolämpö on sähkön tuotannon "sivutuote" aika hyvin senkin hinta on raketoinut jos se tulee silleen sopivasti kylkiäisenä.

[JoKaGO]

Tarkoitatko että kaukolämpö on sähkön tuotannon "sivutuote" aika hyvin senkin hinta on raketoinut jos se tulee silleen sopivasti kylkiäisenä.

Selvitin asiaa teknologian kannalta.

Se, että kaukolämpölaitokset ovat julkisten organisaatioiden omistuksessa, tekee kaukolämmön hinnasta piiloveroa. Toisaalta, ei ne voi olla yksityisomistuksessakaan, koska ovat "aika tärkeää" infraa. Kaukolämpö on, vastapainevoimalla tuotettuna, erittäin järkevä lämmitysmuoto kaupungeissa. Valitettavasti sosiaalidemokraatit ovat huomanneet sen luomat mahdollisuudet ihmisten "lypsämiseksi" ilman, että kunnallisveroon pitää kajota. 

[Lahti-Saloranta]

Vastuullinen media voisi kysäistä että kuinka tähän on tultu ja ketkä meidät tähän johtivat. Nyt ollaan sitten pulassa eikä se pula hellitä aivan pikaisesti, ei ainakaan tuulivoimaa lisäämällä eikä kepun ajamalla energian kaskiviljelyllä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tarkoitatko että kaukolämpö on sähkön tuotannon "sivutuote" aika hyvin senkin hinta on raketoinut jos se tulee silleen sopivasti kylkiäisenä.

Kovilla pakkasilla myös pelkästään kaukolämpöä tuottavat varavoimalat laitetaan päälle.

[Socrates]

Sellainen ajatus vielä että parasta energian säästöä on kulutuksen vähentäminen, ihan ajatuksen tasolla mitä jos kaikista suomen asunnoista pudotettaisiin lämpötilaa asteella tai edes puolikkaalla, luulisi että suuressa massassa pienetkin säästöt on suuria.

Asunnot ovat nykyään usein inhottavan kylmiä, lämpöä on jo monessa taloyhtiössä pudotettu ja omakotitaloissa varmasti reilummin.

Itselleni korkea sisälämpötila on todella tärkeä mukavuustekijä. Mieluummin melkein mistä tahansa muusta tingin.

[Roope]

Vastuullinen media voisi kysäistä että kuinka tähän on tultu ja ketkä meidät tähän johtivat. Nyt ollaan sitten pulassa eikä se pula hellitä aivan pikaisesti, ei ainakaan tuulivoimaa lisäämällä eikä kepun ajamalla energian kaskiviljelyllä.

Onhan tuota kysytty. Vastaus oli ja on varmasti vieläkin, että energiaongelmat eivät johdu ainakaan ilmastopolitiikasta.

Energiapulalla ja hinnannousuilla ei ole tekemistä fossiilisia polttoaineita karsastavan ilmastopolitiikan kanssa, ainakin jos kuuntelee Suomea vieläkin äärimmäisempään ilmastopolitiikkaan usuttavan Suomen ilmastopaneelin jäsentä, teknillisen fysiikan professori Peter Lundia. Tilanne johtuu koronasta, eikä Lund edes mainitse ilmastopolitiikkaa.

On tämä Lund vaan aikamoinen tietäjä:

Helsingin Sanomat, mielipide: Saksan ilmastopolitiikka ei ole epäonnistunut 15.10.2021

[Dangr]

https://www.vihrealanka.fi/node/1179

"Tutkija tyrmää Pekkarisen puheet säätövoimasta
7.3.2008 0.00

LAURA J. RANTANEN

TUULIVOIMAN MERKITTÄVÄ lisääminen ei edellytä Vuotoksen ja Kollajan tekoaltaiden rakentamista. Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan Suomen tuulivoima voidaan kasvattaa monikymmenkertaiseksi ennen kuin uuden säätövoiman rakentaminen on tarpeen.

"Niiden analyysien perusteella, joita Suomessa ja muualla on tehty, nyt suunnitellun tuulivoiman säätötarpeen vuoksi ei tarvitse rakentaa uutta vesivoimaa, vaan siihen riittävät olemassa olevien vesivoimalaitosten tehonkorotukset", VTT:n erikoistutkija Hannele Holttinen sanoo.

Jos Suomen sähköstä kymmenen prosenttia tuotettaisiin tuulivoimalla, lisäsäätövoiman tarve olisi Holttisen mukaan 160 megawattia. Viime vuonna tuulivoimalla tuotettiin sähköä 0,2 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkönkulutuksesta.

Holttinen on laskenut väitöskirjassaan, että 2 000–4 000 megawattia tuulivoimaa Suomessa vaatii 80–160 megawattia säätövoimaa. Arvio perustuu tuulivoiman tuntivaihteluiden aiheuttamaan säätötarpeeseen. Energiateollisuuden tuoreen raportin mukaan nykyisistä vesivoimalaitoksista saadaan 261 megawattia lisää pelkästään konetehojen nostolla."

[ikuturso]

On vain niin, että jokaisen voimalan ympärillä pitäisi olla iso akusto, johon varastoitaisiin sähköä tasapainottamaan äkillisiä vaihteluita. Niistäkin huolimatta jos tilanne on kuin nyt, eli tuuli on tyyntynyt, niin tuotanto on n. 250MW, jos sitäkään. 24h sisällä alkaa taas tuulla, kun keli toivottavasti tuulistuu ennusteen myötä, jolloin verkkoon ilmestyy yhden ydinvoimalan verran lisää tehoa. Tilanne on ihan kaheli, ei sähköverkkoa ole suunniteltu siihen, että siellä on noin voimakkaasti heiluva komponentti ilman mitään tasapainotusta. No, siitä me nyt sitten maksamme.

Akusto ei ole toimiva ison energiamäärän varastointiin. Jo täällä mainittu pumppuvoimala on.
-i-

En ymmärrä. Voitko selventää, että miten akusto ei olisi toimiva ratkaisu? Otetaan esimerkiksi vaikkapa Teslan Megapack.

Olisiko maametallien riittävyys mitään? Nyt jo mietitään, miten saadaan lion tai lipo-akkuja riittävästi, kun koko maailma on sähköautoverolle pantava. Jos joka ropelin viereen pistetään 30 Tesla Model S:n akkukapa tai useampia, niin siinä saa nigeerit kaivaa pikku kätösillään kobolttia muutaman hetken.
(Teslan Model S akkukapa on 75 tai 100kWh. Yksi megapack on 3MWh)

-i-

[vilach]

Sellainen ajatus vielä että parasta energian säästöä on kulutuksen vähentäminen, ihan ajatuksen tasolla mitä jos kaikista suomen asunnoista pudotettaisiin lämpötilaa asteella tai edes puolikkaalla, luulisi että suuressa massassa pienetkin säästöt on suuria.

Ulkona -10, sisällä 22, ero 33, vain yhden asteen pudottaminen = suuret säästöt? Minulla on jo kotona liian kylmä, vaikka patterin termostaatti maksimilla. Enemmän säästöä syntyisi, jos vanhoissa huonosti lämpöeristetyissä taloissa lisättäisiin seiniin eristystä seiniin tai vaihdettaisiin ikkunat uusiin.

Kyllä huonelämpötilaa ovat tiputtaneet ne, joilla ei ole omia klapeja ja takkaa tms. lisälämmitintä.

Kerrostalossa polttaa klapeja? Myös omakotitalossa klapien poltto ei ole aina ratkaisu, se vaatii kallista varaava takkaa, monilla omakotitalossa joko maalämpö tai ilmalämpöpumppu.

Itselleni korkea sisälämpötila on todella tärkeä mukavuustekijä.

Itselleni korkea lämpötila on huono, en voi nukkua hyvin yli 27 asteessa.

[Dangr]

Jos jostain syystä energiaa ruvettaisiin taltioimaan akkuihin, niin noita litiumia käyttäviä akkuja pitäisi mielestäni käyttää paikoissa joissa tarvitaan pientä kokoa, energiatiheyttä ja keveyttä, eli usein liikkuvissa kohteissa. Paikallisiin tarpeisiin kelpaisi todennäköisesti iso ja painava Edisonin rauta/nikkeli-akku. Käyttöikääkin niissä on 30-50 vuotta, kauemman aikaa kuin meillä on ollut kännyköitä...

https://en.wikipedia.org/wiki/Nickel%E2%80%93iron_battery

Näillä keleillä kannattaisi käydä asunto läpi lämpökameralla sisältä ja ulkoa. Niitä saa nykyään aika edullisesti kaupasta ja taitaa vuokraamoilla olla myös? Laittaa lämpöä vuotavat paikat muistiin ja katsoa kesällä tarkemmin voisiko niitä korjata.

Korjaus edit: Rautanikkeli-akku olikin Edisonin, ei N. Teslan..