2019-10-21 YLE: Uusi tutkimus todistaa mamujen syrjinnän työmarkkinoilla

[Bellerofon]

Miksi kukaan työnantaja ottaisi ramadanin pyllistäjää duuniin, jos vastaava virtanen löytyy? Kulttuurien kohtaaminen ja työilmapiiri voisivat saattaisivat aiheuttaa ylimääräistä säätöä eli miksi vaivautua? Omat isovanhempani muuttivat nimensä muuttaessaan Yhdysvaltoihin. Nomen ist omen. Jos haluaa identifioitua lammaspaimenten joukkoon niin pitää myös odottaa paimenten kohtelua.
Yrittäjän päivä on ihan täynnä muitakin murheita kuin keksimällä keksittyjä ongelmia, joten harva jaksaa moraalisäteillä huvikseen. Kokemukset myös puhuvat puolestaan.

[Lalli IsoTalo]

Mielestäni tämäkin "tutkimus" vahvistaa omaa käsitystäni maahanmuuttoteollisen kompleksin toiminnasta, jonka sain jo 2011-2012, kun aloitin kirjoittelun Hommaan, ja aloin käydä mokutustilaisuuksissa*:

1. Kyse ei ole maahantulijoiden auttamisesta, vaan "auttajan" oman työpaikan säilyttämisestä, urakehityksestä ja maailmanparannustarpeesta.

> Mokutuksessa on enemmän kysessä mokuttajista, kuin mokutettavista.

2. "Autettavat" mielummin yrittäisivät voimaantua tekemällä asioita itse, mutta (kuten tässä tapauksessa), "auttajat" enemmänkin häiritsevät kuin hyödyttävät kotoumista, useimmiten paapomalla ja hyysäämällä liikaa "autettavia".

> Mokuttajista on usein enemmän haittaa kuin hyötyä maahanmuuttajien sille ainekselle, jolla on suurimmat mahdollisuudet tulla hyödylliseksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Tämä mokutus/mokuttaja/mokutettava -näkemykseni ei varsinaisesti liity ketjun ydinosaamiseen, mutta jätän tämän tähän joka tapauksessa. Jatkaminen tässä ketjussa saattaa olla turhaa.

* https://hommaforum.org/index.php/topic,89638.msg1488103.html#msg1488103

Hommalainen haukkui "mokuttajat" päin naamaa

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Etnon järjestämä tiedotustilaisuus Helsingin Tennispalatsissa sai tänään yllättävän käänteen, kun maahanmuuttokriittisen Hommaforum-sivuston aktivisti "Lalli IsoTalo" kävi käyttämässä kiivaan puheenvuoronsa maahanmuutosta. Paikalla ollut virkamiesväki sisäministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen johdolla joutui yllätyksekseen syytetyksi "mokutuksesta" eli monikulttuuristamisesta.

- Vastustan virkamiehiä, jotka mokuttaa, intoutui Lalli IsoTalo -nimimerkin takaa esiintyvä henkilö ilmaisemaan voimakkain äänenpainoin.

... mies korosti, että ei hänellä maahanmuuttajia vastaan mitään ole, mutta virkamiehet ja juuri Viljanen ovat väärässä maahanmuuttajien "hyysäämisessä". Tätä mieltä hommalaiset hänen mukaansa ovat yleisemminkin, vaikka kuulemma kaikki vastaavat omista sanoistaan ja tekemisistään.

[Jorma Teräsrautela]

Miehet saivat harvemmin kutsun haastatteluun kuin naiset. Ero oli 16 % ja systemaattinen kaikissa etnisissä ryhmissä.

Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

[Roope]

Miehet saivat harvemmin kutsun haastatteluun kuin naiset. Ero oli 16 % ja systemaattinen kaikissa etnisissä ryhmissä.

Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

En hahmota, mistä tuo 16 % on peräisin, mutta naishakijat saivat yhteensä 39 prosenttia enemmän haastattelukutsuja kuin mieshakijat (652 - 468).

Tämä ei tosiaan ole tutkijalle eikä Ylen toimittajalle minkäänlainen ongelma saati syrjintää vaan vain kummallinen ilmiö.

Aihetta koskeva keskustelu suljettiin maanantaina klo 12.

Yle: "En olettanut, että tulos olisi noin raju" – nimen vaikutus työnhaussa hätkähdytti työnantajia, ratkaisuksi ehdotetaan nimetöntä työnhakua 21.10.2019

Sekä Espoossa että S-ryhmässä on kokeiltu anonyymia rekrytointia. Siinä rekrytoija ei näe hakemuksia lukiessaan hakijan tunnistetietoja, kuten nimeä, ikää tai sukupuolta.

Sarekosken [Espoon kaupungin henkilöstöjohtaja] kokemusten mukaan anonyymi työnhaku voi toimia myös työkaluna, joka auttaa rekrytoijaa punnitsemaan omaa toimintaansa rekrytointitilanteessa.

– Eräs esimies kertoi tunnistaneensa, että kun hän ei päässyt näkemään hakijoista tiettyjä tietoja, se vaikutti hänen käyttäytymiseensä. Hän kutsui varmuuden vuoksi haastatteluun tavallista laajemman joukon kuin hän olisi kutsunut ilman anonymiteettia.

Ilmeisesti tarkoitus on rehvastella Espoon kaupungin maahanmuuttajasensitiivisyydellä, mutta tuossahan epäonnistutaan kaikessa.

Pieleen menee ensinnäkin siinä, että haastatteluihin joudutaankin kutsumaan entistä useampia hakijoita, jotta saadaan se yksi oikeasti haluttu, kun ennen hakijoiden tunnistetietojen perusteella karsimalla päästiin näköjään vähemmällä.

Lisäksi tällainen pelkkiä ylimääräisiä kustannuksia tuottava turha pelleily menettelee vielä yksityisissä yrityksissä, mutta ei tosiaankaan veronmaksajien rahoilla Espoon kaupungilla, sillä tutkimusten mukaan anonyymi rekrytointi ei vaikuta lopullisiin valintoihin millään merkittävällä tavalla.

Jatkossa nimetöntä työnhakua käytettäneen erityisesti niillä aloilla, joissa kaupungin työntekijöiden henkilöstörakenne on vinoutunut suhteessa muuhun espoolaisväestöön.

– Se ilmenee asiantuntija-, erityisasiantuntija- ja esimiestehtävissä. Tavoitteena on, että henkilöstössä heijastuisi väestön rakenne. Me emme ole välttämättä hirveän hyvin edistyneet siinä, mutta se on kuitenkin tavoite, jota kannattaa tavoitella, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski sanoo.

Espoon kaupungin tavoitteelle ei ole loogisia perusteita.

Ensinnäkään väestön rakenne ei heijastele asiantuntijoiden koostumusta, ei likimainkaan.

Toiseksi keinot, joilla hyvin hitaasti muutettavia työntekijäryhmien osuuksia pyrittäisiin muuttamaan, olisivat luultavasti yksilöitä syrjiviä. On jo ollut nähtävissä, että tällaiset keinojen osalta hämäriksi jätetyt tavoitteet on koettu luvaksi maahanmuuttajien hiljaiseen lainvastaiseen suosimiseen niin rekrytoinnissa kuin muissakin käytännöissä.

[Roope]

Hesarin anonyymi pääkirjoitustoimittaja - kutsutaan häntä vaikka tampioksi - väittää eilen uutisoituun tutkimukseen viitaten anonyymin rekrytoinnin korjaavan rekrytointisyrjinnän, joka tuntuu kirjoituksen perusteella olevan valtaisa ongelma Suomelle.

Pääkirjoitus: Anonyymi rekrytointi on hyödyksi myös työnantajalle

Koneen Säätiön rahoittama tutkimus vahvisti käsitystä, että työnhakijat tulevat syrjityiksi etnisen taustansa vuoksi. Anonyymi rekrytointi helpottaa työnantajaa valitsemaan pätevimmän hakijan ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan katsomatta.

SUOMESSA on samaan aikaan sekä työttömyyttä että työvoimapulaa, jota moni yritys pitää kasvunsa vakavana esteenä. Julkisen talouden avain­kysymys taas on, että työllisyysaste nousisi vähintään 75 prosenttiin.

Kaikkien työkykyisten pitäisi siten päästä töihin, mutta työnhaku voi tyssätä ikään, sukupuoleen tai etniseen taustaan liittyviin ennakkoluuloihin.

[...]

MAAHANMUUTTAJIEN työllisyys­aste on huomattavasti heikompi kuin kantasuomalaisten. Lähivuosina työelämään tulee myös paljon maahanmuuttajien aikuistuvia lapsia, jotka on koulutettu Suomessa. Jos asenteet työvoiman rekrytoinnissa eivät muutu, kasvava joukko nuoria aikuisia voi jäädä työelämän ulkopuolelle tai ainakin vaille koulutustaan vastaavaa työtä. Tällaiseen kehitykseen Suomella ei ole varaa.

Ennakkoluulot perustuvat usein puutteellisiin tietoihin mutta ovat samalla inhimillisiä. Yksi keino korjata asia on anonyymi rekrytointi, jota ovat kokeilleet jo Espoo, Helsinki, Vaasa ja Vantaa sekä S-ryhmä ja oikeusministeriö.

Anonyymiä rekrytointia on käyttänyt myös alansa kansainvälinen kärkiyritys, iisalmelainen kaiutinvalmistaja Genelec. Iranilaissyntyinen toimitusjohtaja Siamäk Naghian totesi Talouselämässä (18.10.), että iän, sukupuolen ja etnisen taustan poistaminen työhakemuksista oli työnanta­jalle opettava kokemus.

Helsingin Sanomat 22.10.2019

MAAHANMUUTTAJIEN työllisyys­aste on huomattavasti heikompi kuin kantasuomalaisten.

Tarkoitus on tietenkin linkittää maahanmuuttajien heikko työllisyysaste maahanmuuttajien syrjimiseen, mutta ei ole edelleenkään esitetty tieteellistä näyttöä, että syrjintä olisi edes merkittävimpien eron selittävien tekijöiden joukossa. Akhlaq Ahmadin tutkimus ei todista muuta, kun se ei edes käsittele asiaa, mutta sitä käytetään surutta halutun mielikuvan luomiseen.

Jos asenteet työvoiman rekrytoinnissa eivät muutu, kasvava joukko nuoria aikuisia voi jäädä työelämän ulkopuolelle tai ainakin vaille koulutustaan vastaavaa työtä. Tällaiseen kehitykseen Suomella ei ole varaa.

Mutta kaikesta päätellen meillä kyllä on varaa tuottaa maahanmuuttopolitiikan valinnoilla Suomeen tuhansittain uusia ihmisiä, jotka hyvin todennäköisesti jäävät ainakin markkinaehtoisen työelämän ulkopuolelle.

Ennakkoluulot perustuvat usein puutteellisiin tietoihin mutta ovat samalla inhimillisiä. Yksi keino korjata asia on anonyymi rekrytointi, jota ovat kokeilleet jo Espoo, Helsinki, Vaasa ja Vantaa sekä S-ryhmä ja oikeusministeriö.

Anonyymi rekrytointi ei poista eikä edes vähennä ennakkoluuloja tai rekrytointiin liittyvää syrjintää. Sillä ei ole tutkimusten mukaan mitään mainittavaa vaikutusta rekrytointiprosessin lopputulokseen. Joissain kansainvälisissä kokeiluissa anonymisointi on ehkä yllättäenkin vähentänyt haastatteluun kutsuttujen naisten tai maahanmuuttajien osuutta, mutta ei siis silloinkaan vaikuttanut lopputulokseen.

Aivan erityisesti nuo suomalaiset kokeilut ovat olleet täydellisen naurettavia, kun niitä kehutaan onnistuneiksi siitä huolimatta, että esimerkiksi oikeusministeriön tapauksessa valituksi tuli näennäisesti anonyymin prosessin läpi valitsijan taatusti tunnistama oikeusministeriön aiempi yhteistyökumppani. Kun oikeusministeriö vielä perusteli kokeilua monimuotoisuuden lisäämisellä, pelkistä (valkoisista) naisista koostuvaan yksikköön saatiin lisää yksi uusi (valkoinen) nainen. Mutta tämä oli siis lausuntojen mukaan suuri menestys.

Anonyymiä rekrytointia on käyttänyt myös alansa kansainvälinen kärkiyritys, iisalmelainen kaiutinvalmistaja Genelec. Iranilaissyntyinen toimitusjohtaja Siamäk Naghian totesi Talouselämässä (18.10.), että iän, sukupuolen ja etnisen taustan poistaminen työhakemuksista oli työnanta­jalle opettava kokemus.

Olkoot vaikka kuinka opettava kokemus, mutta anonyymi rekrytointi ei vähennä yrityksestä rekrytointisyrjintää, jos sellaista on. Jos taas syrjintää ei ole tai sitä ei osata tunnistaa, ei ole mitään syytä hankaloittaa rekrytointiprosessia tehottomilla tempuilla.

[N. O. Hääppönen]

Samoin julkisen sektorin paperinpyörittäjäammateissa maahanmuuttajataustaisia ei juurikaan näy, olipa kyse sitten niistä työntekijöistä joita ennen kutsuttiin sihteereiksi ja konttoristeiksi tai toimistopäällikön tai osastopäällikön tasoisista työtehtävistä.

Mutta kova hinku olisi saada.

Kuulen korvissani kuinka kongon päällikölle tavataan hänen tuleva tittelinsä:

pääl - liik - köö

Alueellinen ylläpitopäälliikkö

Haemme kiinteistöpalveluihin alueellista ylläpitopäällikköä hoitamaan Kelan toimistojen toimitilojen hallintoon, ylläpitoon ja käyttöön liittyviä tehtäviä.

https://duunitori.fi/tyopaikat/tyo/alueellinen-yllapitopaalliikko-sksel-11580934

Tuo kuva on tietysti kelan tyttöjen unelman pohjalta laadittu, VHM persvakoäijä ajattelee kiinteistöhuollon vähän toisella tavalla.

[Fiftari]

Nimetön työnhaku. Tuosta saa sen kuvan että työnantaja ei haastattelisi hakijoita ollenkaan. Ja vaikka joku tekisi suomalaisen avustuksella suomenkielisen CV:n niin kyllä siinä haastattelussa tulee selväksi soveltuuko alalle. Lisäksi on sitten se koeaika jossa mitataan työntekijän kyvykkyys. Nämä ovat kuitenkin työnantajan näkökulmasta hukkaan heitettyä aikaa jos kaveri ei sovellu alalle. Esimerkiksi myyntimiehen tulisi olla supliikkimies tai -nainen ja osata suomea.

[Firtu Fakkari]

– Mahdollisesti ei-eurooppalaisista maista tulevat nähdään työpaikkojen viejinä tai yhteiskunnan taakkana, kun länsimaista tulevat nähdään kulttuuria rikastuttavina kosmopoliitteina. Ei siten yllätä, että juuri somalialaiset ja irakilaiset näyttäytyivät vähiten haluttuina työnhakijoina, Ahmad pohti.

Voi kun kiva, kun Ahmatti on vihdoin tajunnut jutun juonen. Vielä kun saisi Suomen poliitikot ymmärtämään saman, niin ehkä alkaisi jotain tapahtua.

[rätkä]

Tutkimuksen osoittama syrjintä poistuu helposti käytännöllä, jossa joka ikinen työhakemukseen vastaaja pitää kutsua haastatteluun ja tästä pitää toimittaa raportti syrjinnänpoistoasiaoletetun toimistoon.
Lisäisi mukavasti työllisyyttäkin ja koneen säätiö varmasti rahoittaisi mielelään haastattelufirmojen kulut. Työhönottohan olisi pakko ulkoistaa.

[Paawo]

^Nimestään ja maineestaan tarkat ovat suurilta osin ulkoistaneetkin jo rekryt.

Vaikka firman oma HR-puolen terävä pää loppuvalinnat tekisikin on nimellinen vastuu "tasapuolisen" rekryprosessin toteutumisesta silti toimittajalla eli hlöstötalolla.

Kaikella on syynsä.

[foobar]

Anekdoottina mainittakoon että olen hiukan yllättynyt siitä että olen törmännyt viimeisen viikon aikana kolmesti nuoreen somalinaiseen palvelutiskin takana, R-Kioskilla, pesulassa ja valokuvaamossa. Olisi kiinnostavaa tietää ovatko nämä kovinkin vahvasti subventoituja töitä. Palvelivat ihan fiksusti, joka osaa yllättää siinä mielessä että kaikki somalit mediassa ovat aivan helvetillisiä riidanhaastajia. Luulisi senkin olevan työllistymiselle melkoinen imago-ongelma, mutta media ja nk. tutkijat ylläpitävät moista imagoa kai jonkin kuvitellun voimallistumisedun nimissä.

[foobar]

Kyseessä oli, ei niinkään ullattaen:

Koneen säätiön rahoittama tutkimus

Vaadin julkaistavaksi Kone Oyj:n vakituiset työntekijät etnisesti palkkaryhmittäin.
Listasta ilmennee onko syrjintää ihmisten kesken. Ollaanhan me kaikki ihmisiä?

Vaikka tämä onkin varmasti vähintään kymmenes kerta kun totean tämän, ei Kone Oyj ole Koneen säätiön takana. Koneen säätiö on toki iso Koneen omistaja, mutta ei missään muodossa määräävä sellainen.

[foobar]

Hesarin anonyymi pääkirjoitustoimittaja - kutsutaan häntä vaikka tampioksi - väittää eilen uutisoituun tutkimukseen viitaten anonyymin rekrytoinnin korjaavan rekrytointisyrjinnän, joka tuntuu kirjoituksen perusteella olevan valtaisa ongelma Suomelle.

Jos anonyymi syrjintäkään ei epävinouta tiettyjen ryhmien palkkausta (toki vinoutuman analyysissä unohtaen tutkia kaikkia oleellisia asioita, kuten esim. työhistoriaa, rikosrekisteriä tai koulutusta), on ainut vedettävä johtopäätös että töitä pitää alkaa kiintiöimään tietyille korvamerkityille maahanmuuttajaryhmille. Ainakin niillä työpaikoilla joiden valkoisuus häiritsee toimittajaa. Ei siis välttämättä omalla työpaikalla, mutta muiden tilannetta voidaan kyllä mennä ohjailemaan.

[VeePee]

Jos henkilö on nimeltään Mohammed Mahmud Abdi tms. niin silloin kannattaisi työhakemukseen laittaa, että "En ole muslimi, vedän kännit perjantaisin ja elämäni paras hetki oli vuonna 1995 kun leijonat voitti MM-kultaa." Se kertoo työnantajalle, että siinä on meidän kulttuurin mukaisesti elävä suomalainen eikä ole pelkoa, että hän vaatii itselleen erityiskohtelua. Tuskin ketään työnantajaa kiinnostaa duunarin ihonväri vaan se, että kaveri hoitaa hommat samalla tavalla kuin muutkin. Islam uskontona on sellainen asia, mikä tehokkaasti rajaa henkilön työmarkkinoiden ulkopuolelle.

[jka]

Jos henkilö on nimeltään Mohammed Mahmud Abdi tms. niin silloin kannattaisi työhakemukseen laittaa, että "En ole muslimi, vedän kännit perjantaisin ja elämäni paras hetki oli vuonna 1995 kun leijonat voitti MM-kultaa." Se kertoo työnantajalle, että siinä on meidän kulttuurin mukaisesti elävä suomalainen eikä ole pelkoa, että hän vaatii itselleen erityiskohtelua. Tuskin ketään työnantajaa kiinnostaa duunarin ihonväri vaan se, että kaveri hoitaa hommat samalla tavalla kuin muutkin. Islam uskontona on sellainen asia, mikä tehokkaasti rajaa henkilön työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Tätähän voitaisiin tutkia helposti. Laitetaan naisten hakemuksia nimellä 'Matleena Abdi', 'Vilhelmiina Aziz' jne. Naisethan sai kaikissa ryhmissä enemmän vastauksia ja kaikista eniten suomalaisnaiset. Mitenköhän mahtaa käydä suomalaisnaiselle jonka nimestä voi päätellä että on selvästi muslimikäännynnäinen. Uskallan väittää suoraan että vastaukset romahtaa muiden maahanmuuttajamuslimien tasolle. Tätähän ei voida tutkia näin koska koko agenda ja narratiivi menisi pilalle.

[tyhmyri]

Pitänee käydä hankkimassa tutkimuksen kopio HY:n kirjastosta.

Tutkimus voi aivan hyvin pitää paikkansa, mutta aika paljon ihmisiä töihin palkanneena olen huomannut mamujen suomenkielisissä hakemuksissa seuraavia seikkoja:

1. Jos mamu ei ole syntynyt Suomessa ja hakemus on hyvin kirjoitettu, niin hän ei todennäköisesti ole sitä itse tehnyt.

2. Jos mamu ei ole käynyt koulujaan Suomessa alakoulusta (entinen peruskoulun ala-aste) alkaen ja hakemus on hyvin kirjoitettu, niin hän ei todennäköisesti ole sitä itse tehnyt.

3. Jos mamu ei ole suorittanut opintojaan Suomessa ja hakemus on hyvin kirjoitettu, niin hän ei varmasti ole itse tehnyt hakemustaan.

4. Jos mamun hakemus on englanninkielinen, edelliset kohdat eivät toteudu Suomessa asumisen osalta ja hän väittää osaavansa suomen kieltä riittävän hyvin työtehtävien hoitamiseksi, niin hän väittää höpöjä.

Suomessa on vain vähän työpaikkoja, joissa ei tarvita kohtuullisen hyvää suomen kielen taitoa. Tuon takia lähes kaikkiin työpaikkoihin on mielekkäintä hakea ihmisiä suomenkielisillä ilmoituksilla ja edellyttää suomenkielistä hakemusta. Jos suomen kielen taitoa ei oikeasti tarvita, niin se on järkevintä tuoda  asiallisesti esiin ilmoituksessa. Lisäksi on parasta olla todella varma siitä, että suomen kielen taitoa ei työtehtävissä tarvita.

Todella harvassa ovat ne yritykset ja työpaikat, joissa suomen kieltä ei tarvitse osata. Jopa siivooja, jonka kanssa kommunikointi on käytännössä mahdotonta, on aika lailla vältettävä ilmiö.

[Lalli IsoTalo]

Jos henkilö on nimeltään Mohammed Mahmud Abdi tms. niin silloin kannattaisi työhakemukseen laittaa, että "En ole muslimi, vedän kännit perjantaisin ja elämäni paras hetki oli vuonna 1995 kun leijonat voitti MM-kultaa." Se kertoo työnantajalle, että siinä on meidän kulttuurin mukaisesti elävä suomalainen eikä ole pelkoa, että hän vaatii itselleen erityiskohtelua. Tuskin ketään työnantajaa kiinnostaa duunarin ihonväri vaan se, että kaveri hoitaa hommat samalla tavalla kuin muutkin. Islam uskontona on sellainen asia, mikä tehokkaasti rajaa henkilön työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Jo vuosien ajan työnhakua on voitu tehdä 1-2 minuutin videoilla, jotka kertovat hyvin nopeasti minkä tason hakijasta on kyse. Tämähän on tietenkin vastakohta nimettömälle työnhaulle. Video tehdään nettisovelluksen kautta, joten hakijalle riittää tietokone, jossa on kamera.

[multa tulille]

Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

Yllä lainauksessa oleva kysymys voi olla YLE:lle tosi kipeä asia. Ainakin kun kuuntelee tätä arkisiin YLE/radio ykkösen klo 8 ja 9 välillä tulevaa ns ajankohtaista mielipiteen murskausohjelmaa, niin se on täysin erilaisten tytsyjen miehittämä. Oli sitten kysy toimittelijoista, vierailevista asiantuntijoista, kommentaattoreita tai lainatuista lähteistä. kaikilta löytyy ns naisen nimi. Jos joku miehen nimi sen tunnin aikana mainitaan, ne mainitaan ohjelmassa  AINA epäilyttävässä tai kielteisessä valossa tai sitten hän on ohjelman tekniikasta vastaava YLE-läinen. Että siihen on tasa-arvo ja tuu-mii mennyt. kolea-aaniset naisen puolet siellä maailmankuvaa tarjoavat, usein ainoa keino on tämä muinaisen itäsaksan "ein Ulb" aikayksikkö eli radion sulkemien.

[tyhmyri]

Miehet saivat harvemmin kutsun haastatteluun kuin naiset. Ero oli 16 % ja systemaattinen kaikissa etnisissä ryhmissä. Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

Haetun työtehtävän luonne vaikuttaa merkittävästi siihen millaisen työntekijän työnantaja katsoo sopivaksi. Olen itse harrastanut palkkaamisessa sukupuoliperusteista valikointia siten, että vahtimestariksi iso kehonrakentajan oloinen mies. Vastaavasti vahtimestaria seuraavaksi vierailijan kohtaamaksi työntekijäksi ystävällisen oloinen nainen.

Olen siis toisessa tilanteessa syrjinyt naisia ja toisessa miehiä.

En siis uskaltaisi tehdä mitään erityisiä johtopäätöksiä sukupuolisen syrjinnän osalta. En ainakaan julkisuudessa olevien tietojen perusteella. Pitäisi tietää paljon enemmän siitä millaisia haetut työtehtävät ovat oikeasti olleet.

[Lalli IsoTalo]

OT

Oli sitten kysy toimittelijoista, vierailevista asiantuntijoista, kommentaattoreita tai lainatuista lähteistä. kaikilta löytyy ns naisen nimi. ... Että siihen on tasa-arvo ja tuu-mii mennyt.

Kuten tasa-arvovaltuutetun toimiston henkilöstöprofiili* paljastaa, "tasa-arvo" tarkoittaa miesten poistamista yhtälöstä (muuten kuin syyllisinä), eli täydellistä epätasa-arvoa. Sota on rauhaa tässäkin asiassa.

* Nimet eivät ole näkyvissä sivustolla, kuvaa ei löydy Googlella. Muistaakseni näin ei aina ole ollut. Voin olla väärässäkin.

[vihapuhegeneraattori]

Anekdoottina mainittakoon että olen hiukan yllättynyt siitä että olen törmännyt viimeisen viikon aikana kolmesti nuoreen somalinaiseen palvelutiskin takana, R-Kioskilla, pesulassa ja valokuvaamossa. Olisi kiinnostavaa tietää ovatko nämä kovinkin vahvasti subventoituja töitä. Palvelivat ihan fiksusti, joka osaa yllättää siinä mielessä että kaikki somalit mediassa ovat aivan helvetillisiä riidanhaastajia. Luulisi senkin olevan työllistymiselle melkoinen imago-ongelma, mutta media ja nk. tutkijat ylläpitävät moista imagoa kai jonkin kuvitellun voimallistumisedun nimissä.

Somaleista suurin osa ei käy töissä. Moni niistä jotka käyvät "töissä" on oikeasti suojatyöpaikassa.

Mutta koska somalaita on tässä maassa jo aika monta, on varmasti somaleita jotka tekevät ihan kilpailukykyistä työtä ihan oikealla palkalla. Olen tietoinen jopa ihan ihkaoikeista suomettuneista somalilääkäreistä.

Se että omenatynnyri on melkein läpimätä ei tarkoita etteikö joukossa olisi hyviäkin omenoita. Ainakin jos ne poistetaan sieltä mätien vierestä.

[ämpee]

Onkohan vanha sanonta saamassa jatkoa, valhe, emävalhe, tilasto, tutkimus ?
Tutkimuksista kun voi vetää johtopäätöksiä melkein miten huvittaa, tyyliin, jäätelönsyönti ja hukkumiset.
Toisaalta tutkimuksista voi oikein käytettynä olla todellista hyötyä, mutta tämä taas riippuu siitä miten paljon ideologia tai ennakko-odotukset hämärtävät totuutta, mielummin ei laisinkaan.

[Jorma Teräsrautela]

Pitänee käydä hankkimassa tutkimuksen kopio HY:n kirjastosta.

Ei löydy vielä kuin Early View -versio netistä ja sekin maksaa (7 dollaria / 2 vrk)

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/soin.12276

Juttu on julkaistu Sociological Inquiry -lehdessä, joka on normaalitasoinen tiedelehti, ei sellainen huippulehti, joissa julkaistaan naistutkimusta. Tuskinpa tutkimuksessa mitään isoja metodisia ongelmia on. Asetelma ja käsittely ovat yksinkertaisia ja tulokset näkyy lukumäärissä.

[Roope]

[tweet]1186562351572701189[/tweet]

Timo Harakka
‏
Syrjintä on laissa kielletty. #yhdenvertaisuus koskee myös työnhakua. #Hallitusohjelma lupaa puuttua rekrytointisyrjintään.
@TEM_uutiset vastaa valvonnasta ja tutkimuksesta jota tehdään parhaillaan. Siihen sisältyy selvitys nimettömästä työnhausta. Tämä ei jää tähän. #yleastudio

Ministeri Harakka on yhtä pihalla kuin toimittajakin.

Tutkimus ei osoittanut mitään laittomaan viittaavaa. Ei ole laissa kiellettyä syrjintää suosia tasavahvoja (tutkimuksen lähtökohta) hakijoita haluamallaan kriteerillä, oli se sitten vaikka äidinkieli.

Ministeri Harakka tuntuukin haluavan etniseen taustaan perustuvia kiintiöitä tai pakkotoimia, jotka johtaisivat samaan lopputulokseen. Ne olisivat laittomia.

[Jorma M.]

Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

Yllä lainauksessa oleva kysymys voi olla YLE:lle tosi kipeä asia. Ainakin kun kuuntelee tätä arkisiin YLE/radio ykkösen klo 8 ja 9 välillä tulevaa ns ajankohtaista mielipiteen murskausohjelmaa, niin se on täysin erilaisten tytsyjen miehittämä. Oli sitten kysy toimittelijoista, vierailevista asiantuntijoista, kommentaattoreita tai lainatuista lähteistä. kaikilta löytyy ns naisen nimi. Jos joku miehen nimi sen tunnin aikana mainitaan, ne mainitaan ohjelmassa  AINA epäilyttävässä tai kielteisessä valossa tai sitten hän on ohjelman tekniikasta vastaava YLE-läinen. Että siihen on tasa-arvo ja tuu-mii mennyt. kolea-aaniset naisen puolet siellä maailmankuvaa tarjoavat, usein ainoa keino on tämä muinaisen itäsaksan "ein Ulb" aikayksikkö eli radion sulkemien.

Kuuntelen ikävä kyllä Ykkösaamua usein. Ohjelmissa nainen vetää naisvieraiden keskustelua naisten huonosta asemasta. Tai kunkin aamun "blogistina" toimii nainen joka pohtii naisnäkökulmasta asioita tyyliin "miksei 6 voisi olla välillä pienempi kuin 3".

Samassa ohjelmassa Kokoomus edustaa aina oppositiota ja persut kokoonsa nähden ehdottomasti syrjityin poliittinen voima.

Ei Yle tee näistäkään juttua. Miesoletettujen syrjintä. Persujen syrjintä (Eli mädätyksen vastustajien syrjintä.)

[tyhmyri]

Ei löydy vielä kuin Early View -versio netistä ja sekin maksaa (7 dollaria / 2 vrk)
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/soin.12276
Juttu on julkaistu Sociological Inquiry -lehdessä, joka on normaalitasoinen tiedelehti, ei sellainen huippulehti, joissa julkaistaan naistutkimusta. Tuskinpa tutkimuksessa mitään isoja metodisia ongelmia on. Asetelma ja käsittely ovat yksinkertaisia ja tulokset näkyy lukumäärissä.

Jutun saa helposti käsiinsä käymällä kylässä jossain sellaisessa tieteellisessä kirjastossa, jonka tilauslistalle kyseinen lehti kuuluu. Suosittelen HY:n kirjastoa. Kun käyttää kirjaston konetta, niin siltä voi yleensä maksua vastaan tulostaa jutun. Joissain tapauksissa saa jopa lähetettyä PDF-version omaan osoitteeseensa (joskus jopa ilman maksua). Hinta on yleensä paljon alhaisempi kuin tuo lukuoikeuden hinta. Syynä se, että esimerkiksi HY on jo maksanut lehden juttujen käyttöoikeudesta.

Sinänsä juttu tosiaan on aika suoraviivainen. Mutta silti on kiva lukea alkuperäisestä jutusta mitä on tehty.

[Finka]

Tarkastellaanko tuossa eri kansallisuuksien saamia työhaastattelukutsuja toisiinsa? Etenkin eroaako musliminimet muista maahantulijanimistä?

[Mika]

Maailmassa ei varmasti ole yhtään valtiota, jossa tutulta kuulostava nimi ei olisi etu työpaikkaa haettaessa.  Virallinen Suomi haluaisi kuitenkin tässäkin "näyttää esimerkkiä", ja suosia muita ryhmiä omien kansalaistensa kustannuksella.  Tyhmyys ei tosiaan tunne rajoja.

[Ajatolloh]

Jo vuosien ajan työnhakua on voitu tehdä 1-2 minuutin videoilla, jotka kertovat hyvin nopeasti minkä tason hakijasta on kyse. Tämähän on tietenkin vastakohta nimettömälle työnhaulle. Video tehdään nettisovelluksen kautta, joten hakijalle riittää tietokone, jossa on kamera.

Jos kaikille videoilla hakijoille puetaan burkha päälle, niin silloinhan videohakukin anonymisoituu? Eikö vain?

Varsin hyvä idea, burkhapakko työnhakuun. Myös haastattelussa voisi vaatia pidettävän burkhia, niin varmasti toteutuu täysi anonyymius, sukupuoli-, ikä- ja ulkonäköneutraalius.

[Histon]

https://yle.fi/uutiset/3-11014478

Noor Assad on espoolainen kympin tyttö, joka haluaa lääkäriksi – koulussa hän todisteli äidinkielentaitoaan ja kieltäytyi lähihoitajaopinnoista

Tutkijan mukaan maahanmuuttotaustaiset joutuvat perustelemaan uravalintojaan opinto-ohjaajalle keskimääräistä enemmän.

"Oletko sinä meidän äidinkielen opettajamme?"

Noor Assad, 22, pystyi lukemaan kysymyksen mykistyneiden lukiolaisten kasvoilta.

– Seuraavaksi minulta kysyttiin erinäisiä verbien taivutusmuotoja ja muuta nippelitietoa, hän sanoo.

Assad toimi viime talvena äidinkielen sijaisena espoolaisessa lukiossa. Ennen tuntia etiäinen takaraivossa kehotti kertaamaan kaikki kielitieteen yksityiskohdat, koska kysymyksiä luultavasti tulisi. Ja niitä todella tuli.

Tenttauksen ja syvien epäilysten jälkeen opiskelijat viimein vakuuttuivat hänen olevan oikeassa paikassa.

Ihmisille huivipäinen äidinkielenopettaja on edelleen hämmentävä yllätys. Assadin elämässä outo tilanne oli vain yksi monista.
[...]
Yle kertoi maanantaina tutkimuksesta, jossa hakijan äidinkielellä ja nimellä todettiin olevan erittäin suuri vaikutus hakijan työnsaantiin Suomessa.

Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti Suomessa syntyneisiin tai lapsesta asti Suomessa asuneisiin maahanmuuttotaustaisiin nuoriin.

Vuonna 2017 Suomessa oli 385 000 maahanmuuttotaustaista, eli henkilöä, joiden molemmat tai ainoa vanhempi oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneiden maahanmuuttotaustaisten suhteellinen osuus on kasvanut vielä nopeammin.
[...]
Assad kokee olevansa etuoikeutettu. Korkeasti koulutetussa perheessä yliopistossa opiskelu on ollut itsestäänselvyys.

Silti näkymä omasta tulevaisuudesta sai jatkuvasti kolauksia, kun lukion uusi opinto-ohjaaja suositteli suoraan lääkärin sijasta lähi- tai sairaanhoitajan opintoja.

– Kumpaakaan ammattia väheksymättä on silti outoa, että miltei kympin keskiarvon opiskelijalta varmistellaan jatkuvasti, onko hän varma valinnastaan, Assad sanoo.
[...]
Itä-Suomen yliopistolehtori Anne-Mari Souto on vastannut omalta osaltaan opinto-ohjaajien kouluttamisesta.

Hänen mukaansa nuoren virallinen äidinkieli tai ulkonäkö saattaa toimia eräänlaisena erontekijänä, jolloin henkilö nähdään vain ja ainoastaan maahanmuuttajana yksilön sijasta.

– Nuorille puhutaan usein mahdollisuuksien sijaan realistisista vaihtoehdoista. Taustalla on yleensä olettamuksia keskivertosuomalaista heikoimmista resursseista, kuten kielitaidosta ja korostuneesta työllistymistarpeesta.

Soudon mukaan ohjaajien tulisi nostaa rohkeasti kissa pöydälle, mitä yhteiskunnan epätasa-arvoon tulee.

– Rasismista ja siitä, kuinka se rajoittaa nuorten koulutukseen ja työelämään liittyviä toiveita ja mahdollisuuksia, ei useinkaan nosteta puheeksi opinto-ohjaajien aloitteesta. Usein odotetaan, että nuori itse tuo aiheen esille, mutta se on paljon vaadittu, hän sanoo.
[...]
Ensin tähtäimenä oli Helsingin yliopiston lääketieteellinen. Lukion opinto-ohjaajalle oli tarkoituksena lähettää kortti sisäänpääsyn jälkeen.

– Minulla oli suuri tarve todistaa minua kyseenalaistaneelle opolle, että minähän pääsen yliopistoon lukemaan lääketiedettä ja vieläpä ensimmäisellä hakukerralla, Assad sanoo.

Postikorttia ei ole vielä lähetetty.

Välivuosia on nyt kertynyt parin vuoden verran, mutta tulevaisuuden suunta tuntuu edelleen oikealta.

Tällä hetkellä hän työskentelee osastonsihteerinä psykiatrian erikoissairaanhoidossa päästäkseen tutustumaan mahdolliseen erikoistumisvaihtoehtoon.

Jonain päivänä Assad haluaisi toimia Lääkärit ilman rajoja -järjestössä.

– Terveys on ihmisoikeus ja asia, jota joka ikinen elävä ihminen tarvitsee, vaikkei kaikilla olekaan siihen mahdollisuutta, Assad toteaa.