2019-10-21 YLE: Uusi tutkimus todistaa mamujen syrjinnän työmarkkinoilla

[Histon]

https://yle.fi/uutiset/3-11023468

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Työmarkkinoiden arvojärjestyksen huipulla on suomalaistaustainen nainen ja pohjimmaisena somalialaistaustainen mies.

"Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä", sanoo suomalainen sananlasku.

Käytännössä nimi ratkaisee paljon. Esimerkiksi Abdirashid Mohamedin on Aino Hämäläistä vaikeampi saada Suomessa työpaikka, vaikka Abdirashid ja Aino olisivat täsmälleen yhtä päteviä.

Tähän johtopäätökseen päätyy Koneen säätiön rahoittama tutkimus(siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettiin Suomen työmarkkinoilla piilevää syrjintää.

– Tätä tapahtuu Suomessa hyvin perustasolla, matalapalkkaisissa töissä. Jos on tarjolla työntekijä, jolla on suomenkielinen nimi, todennäköisesti hänet palkataan, sanoo Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad.

Väitteen tukena on perusteellinen käytännön koe. Vuosina 2016–2017 Ahmad lähetti 5 000 työhakemusta, suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Tutkijan tarkoitus oli selvittää, vaikuttaako nimi siihen kenet kutsutaan työhaastatteluun.
[...]
Ahmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.

Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.

Kuvitellut työnhakijat olivat tasavahvoja: Sama koulutus, saman verran työkokemusta. Kaikki olivat käyneet koulunsa Suomessa mikä vihjasi, että he olivat joko syntyneet Suomessa, tai muuttaneet Suomeen alle kouluikäisenä. Kaikki puhuivat erinomaista suomea. Puolet hakijoista oli naisia ja puolet miehiä.
[...]
Suomalaisnimiset työnhakijat saivat haastattelukutsuja ylivoimaisesti eniten: tuhat työhakemusta poiki 390 haastattelukutsua.

Irakilaisten saldo oli 134. Somalialaisten vain 99.

– Mahdollisesti ei-eurooppalaisista maista tulevat nähdään työpaikkojen viejinä tai yhteiskunnan taakkana, kun länsimaista tulevat nähdään kulttuuria rikastuttavina kosmopoliitteina. Ei siten yllätä, että juuri somalialaiset ja irakilaiset näyttäytyivät vähiten haluttuina työnhakijoina, Ahmad pohtii.
[...]
Työsektori, jolta työpaikkaa haettiin: ei merkittävää vaikutusta. Työpaikan maantieteellinen sijainti: ei merkittävää vaikutusta. Työnantajan sukupuoli: ei merkittävää vaikutusta. Hakemuksen lähetysaika: ei merkittävää vaikutusta.

Hakijan nimi ja äidinkieli: erittäin suuri vaikutus.

– Se millä on väliä, on hakijan nimi. Kyse ei siis ole vain maahanmuuttajien omasta tuntemuksesta.

Myös sukupuoli vaikutti työnhakijan menestykseen. Naiset menestyivät miehiä paremmin kaikissa hakijaryhmissä. Suomalaisnaisten 500 työhakemusta poikivat peräti 221 haastattelukutsua. Somalialaisten miesten vastaava luku oli vaivaiset 34.
[...]
Valtaväestön keskuudessa väitteet syrjinnästä saatetaan kuitenkin kuitata yksittäistapauksina. Tai sitten syy vieritetään hakijalle itselleen.

– Voidaan aina väittää, että he eivät osaa kieltä tai eivät tunne paikallisia sääntöjä ja tapoja.

Siksi Ahmad rajasi kaltaisensa maahanmuuttajat pois tutkimuksesta. Hän keskittyi heidän Suomessa syntyneisiin tai täällä kasvaneisiin lapsiinsa, joita ei voi syyttää kielitaidon tai tapatuntemuksen puutteesta.
[...]
Maahanmuutto Suomeen alkoi kasvaa voimakkaasti 90-luvulla. Seurauksena ulkomaalaistaustaisten määrä on kymmenkertaistunut 30 vuodessa.

Maahanmuuttajien Suomessa syntyneiden lasten keski-ikä on nyt 11 vuotta ja merkittävä osa aikuistuu parhaillaan. Puolet heistä on aasialaistaustaisia tai afrikkalaistaustaisia.

Toisin sanoen Suomi on ensimmäistä kertaa astumassa tilanteeseen, jossa suuri joukko ei-valkoihoisia tai vieraskielisen nimisiä suomalaisia on astumassa työmarkkinoille.

Ahmad on huolissaan heidän tulevaisuudestaan.
[...]
Korkeakoulutetut maahanmuuttajat saattavat tyytyä osaansa ravintolatyöntekijöinä. Heidän lapsensa kuitenkin odottavat elämältään jotain muuta, Ahmad muistuttaa.

– Maahanmuuttajien lapset eivät tule hyväksymään esteitä joihin heidän vanhempansa ovat törmänneet. Jos heitä kuitenkin toistuvasti muistutetaan siitä, että heidän taustansa on ongelma, heistä tulee katkeria ja turhautuneita.

Jos nuori alkaa pitää yhteiskuntaa epäoikeudenmukaisena, se voi johtaa siihen että nuori alkaa hylkiä sitä.
[...]
Anonyymi rekrytointi ehkä tasoittaa työnhakijoiden mahdollisuuksia päästä haastatteluun, mutta työpaikkaa se ei kenellekään varmista.

Se on pikemminkin ensiapua ongelmaan, eikä lääke ongelman juurisyyhyn: syrjiviin asenteisiin.

– Punjabin kielessä on sanonta: Jos vieraalle on tilaa sydämessäsi, sitä on helppo tehdä myös kotiisi.

[Tabula Rasa]

Miksi tuon aklad ahmedin siaan yliopistolle ei sitten ole palkattu aino hämäläistä?

[Khalifatta]

Työtä hakevaa mannea tai somppua ei kutsuta työhaastatteluun samasta syystä, kuin ei kutsuta joulupukkiakaan: kaikki ovat satuolentoja.
Työntekijää hakeva yrittäjä on kuitenkin loppupeleissä realisti.

Parinkymmenen vuoden aikana olen silloin tällöin hakenut työntekijää. Hakemuksia olen kahlannut läpi tuhansia, eikä niissä ole ikinä näkynyt näiden viiteryhmien edustajien nimeä.
Työpaikka on ollut Itiksessä...

[Emo]

Työmarkkinoiden arvojärjestyksen huipulla on suomalaistaustainen nainen ja pohjimmaisena somalialaistaustainen mies.

"Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä", sanoo suomalainen sananlasku.

Käytännössä nimi ratkaisee paljon. Esimerkiksi Abdirashid Mohamedin on Aino Hämäläistä vaikeampi saada Suomessa työpaikka, vaikka Abdirashid ja Aino olisivat täsmälleen yhtä päteviä.

Moha-/Muhammed-nimiset miehet ovat pahentaneet nimensä.

– Punjabin kielessä on sanonta: Jos vieraalle on tilaa sydämessäsi, sitä on helppo tehdä myös kotiisi.

Moniosaajilla ei ole sydämissään tilaa edes omilleen, eivät ne muuten Eurooppaan tunkisi.

[Pkymppi]

  Tuon tutkimuksen perusteella voisi päätellä että:

   1. Työnantajat eivät kutsu ilmoittamiinsa avoimiin paikkoihin haastatteluun kielitaitoista ulkomaista työvoimaa.

   2. Puheet huutavasta ulkomaisen työvoiman tarpeesta on pötyä.

[HMV]

Aloituspostin lainauksesta:

Valtaväestön keskuudessa väitteet syrjinnästä saatetaan kuitenkin kuitata yksittäistapauksina. Tai sitten syy vieritetään hakijalle itselleen.

Lihavoin. Saako nyt yleistää?

[Ajattelija2008]

Nuo erot haastattelukutsujen määrässä olivat yllättävän pienet. Suomalaisniminen sai 390 kutsua ja somaliniminen 99, kun lähetti 1000 hakemusta.

Tuon perusteella somaliniminen ilman muuta pystyy työllistymään, jos hänellä on työhalua.

Mikä auttaisi tuohon epäsuhtaan? Jos somalit saisivat maineen erittäin pätevinä työntekijöinä, niin työnantaja kutsuisi heitä haastatteluun enemmän kuin suomalaisnimisiä. Työnantaja ajaa omaa etuaan. Totta kai hän palkkaa ahkeran somalin mieluummin kuin laiskan työntekijän.

[Khalifatta]

Kyseessä oli, ei niinkään ullattaen:

Koneen säätiön rahoittama tutkimus

[Lalli IsoTalo]

Taas tehtiin hakuja feikkiprofiileilla, joista yhdellä googlauksella selviää, että ne ovat feikkejä.

Joku voisi vetää tuosta jotain johtopäätöksiä.

[multa tulille]

Kun kuuntelin aamulla unenpöppyröissäni kahdeksan YLE-uutisista asiaa, tulil ensimmäiseksi mieleeni Disneyn seka-animaatio "Roger Rabbit, kuva viritti ansan ?". Käsittääkseni suomalainen poliisikaan ei saa tehdä tuollaista. Mutta jotkut näköjään saa ja sen jälkeen ryöstöviljellä tuloksia. Ja YLE ja E Mäntymaa antaa raskasta tulitukea......
edit  korj painovirhe

[Lalli IsoTalo]

Asiantuntijaksi pyydetty Jari Sarasvuo sanoi Ylen aamulähetyksessä jotain siihen suuntaan, että vähemmistöryhmätyöllisyys voisi parantua, jos:

1. Mustalaiset, somalit jne itse parantaisivat itse omaa mainettaan perseilemällä vähemmän. On heimo- ja klaanijohtajien tehtävä pitää laumansa kurissa.

2. Virherekrytoinnista pitää päästä eroon nopeasti ja kivuttomasti.

JS arveli, että nämä ehdotukset eivät kelpaa kenellekään.

Lisäksi JS suositteli diversiteetin suosimista, koska koko työyhteisö hyötyy moninaisesta osaamisesta ja ajattelusta.

[vepasto]

Naapurissasi asuvan kantasuomalaisen perheen poika Pertti ja Etiopiasta adoptoimasi poika Andri lähettävät kumpikin täysin tasaveroisen työhakemuksen yritykseesi. Kummanko palkkaat töihin? Onko suomalaisella nimellä vaikutusta päätökseesi?

[ämpee]

Työmarkkinoiden arvojärjestyksen huipulla on suomalaistaustainen nainen ja pohjimmaisena somalialaistaustainen mies.

"Ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä", sanoo suomalainen sananlasku.

Käytännössä nimi ratkaisee paljon. Esimerkiksi Abdirashid Mohamedin on Aino Hämäläistä vaikeampi saada Suomessa työpaikka, vaikka Abdirashid ja Aino olisivat täsmälleen yhtä päteviä.

Moha-/Muhammed-nimiset miehet ovat pahentaneet nimensä.

He ovat lisäksi tehneet sen niin suurella joukolla ettei erehtymisen mahdollisuutta ole juuri jätetty.
On täysin ymmärrettävää, että kun julkisuudessa on "riittävästi" varottavia esimerkkejä niin ne otetaan huomioon.

Tutkimus on tämän takia 0-tutkimus (nolla-tutkimus), mutta sillä voisi olla arvoa pidemmän päälle vertailupohjana tuleville vastaaville tutkimuksille joilla voitaisiin yrittää selvittää onko asenteissa tapahtunut koventumista vai lieventymistä.
Valitettavasti tutkimus tapahtuu yhteiskunnassamme ja valitettavasti seuranta-aikana ei riitä muutama kuukausi, muutama vuosi, ei ehkä muutama vuosikymmenkään.
Ylipäätään on kyseenalaista pitäisikö yhteiskuntaamme käyttää tuollaisen tutkimuksen pohjana.

– Punjabin kielessä on sanonta: Jos vieraalle on tilaa sydämessäsi, sitä on helppo tehdä myös kotiisi.

Moniosaajilla ei ole sydämissään tilaa edes omilleen, eivät ne muuten Eurooppaan tunkisi.

Punjabilaisilla saattaa olla meidän näkökulmastamme kummallisia tapoja, mitkä he toki saavat pitää.
Itse kuitenkin haluan ensin tutustua vieraaseen ja sitten päättää haluanko tuota tutustumaani henkilöä kutsua kotiini, vieraita en sinne missään tapauksessa halua.

[Leostoa]

Olisikohan nuo tulokset ymmärrettävissä siten että luottamus eri taustan omaavia henkilöitä kohtaan on lähtökohtaisesti eri tasolla. Jos luottamus pitääkin ansaita, niin vielä normaalia vähemmän itse luottaisin lähtökohtaisesti somppuun tai irakkiin. Suomalaisen suosiminen on tarpeen varsiinkin näinä matalan syntyvyyden aikoina kun on tarkoitus edistää nuortemme mahdollisuuksia elämässä ja perheen perustamisessakin.

Jos kyseessä olisi isämmaallinen halu suosia kotimaista henkilöä niin sen voi ajatella positiivisena syrjintänä maailmassa jossa pieni Suomen kansa on yhä kovemmassa prässissä runsaslukuisempien (ja väkivaltaisempienkin) kansojen saapuessa kutsumatta maahan suomalaisen hyvinvoinnin jakajiksi. Mikäli tulijoilla on huippu- tai erityisosaamista jota täällä tarvitaan, he pääsevät kyllä nopeasti töihin. Kiinalaistaustaiset eivät muuten valita näistä asioista, vaan työllistyvät ihan itse ja vieläpä meikäläisiä paremmin. Vieraassa kulttuurissa tuleekin osoittaa yritteliäisyyttä eikä olettaa pääsevänsä palkkarengiksi yhtä helposti kuin paikallinen väki.

[Jorma Teräsrautela]

Suosi suomalaista, sanotaan, mutta kun niin tehdään, se onkin Eero Mäntymaan mielestä "hätkähdyttävää".

Tämä tutkimus näyttää silti hyvin tehdyltä eikä ole sellaista skeidaa kuin Taloustutkimuksen kesällä tekemä rasismikysely, jossa yhdellä kysymyksellä kysyttiin kolmea eri asiaa ja vastaaja leimautui rasistiksi, jos ei valinnut mustaihoista ja mahdollisesti ulkomaalaista työnhakijaa kahdesta muuten tasaväkisestä.

Vastaavan kyselyn voisi tehdä niin, että muuttaisitko mieluiten kerrostaloon, jossa asuu vain 1suomalaisia, 2 englantilaisia, 3 venäläisiä , 4, irakilaisia tai 5 somaleja edellyttäen, että kaikki osaavat täydellisesti suomea.

Ellet muuta sompputaloon, olet hätkähdyttävä rasisti.

[RP]

Mites muuten tuo tutkimustuloksissa näkyvä miesten syrjintä? Prosenttuaalisesti pienempi, mutta ottaen huomioon todellisina työnhakijoina olevien kantasuomalaisten ja somalitaustaisten miesten(tai henkilöiden) absoluuttiset määrät kaiketi oikeana tasa-arvo-ongelmana selvästi suurempi...?

YLEn uutisen pylväsdiagrammit:  https://yle.fi/uutiset/3-11023468

[MiljonääriPlayboy]

Tasapuolisuuden vuoksi, Koneen-säätiö voisi myös rahoittaa ja julkaista tutkimuksen, jossa haastateltaisiin somalin tai irakilaisen palkanneita työnantajia. Että mitenkä meni noin niinku pitemmässä juoksussa, ja meinaatteko palkata musulmaanin toistekin? Ja työpaikat valkaten siten, että ne ovat ihan oikeita työpaikkoja, ei mitään somaliankielen tulkin paikkoja tai RHC-siivousrinkejä.

Tosin, lieneekö tuolle em. tutkimukselle tarvetta: katselee vaan noita eri oikeusasteiden päätöksiä, missä työnantaja on aina väärässä ja musulmaani aina oikeassa, kun pitää saada erityisoikeuksia ja vapauksia uskonnon perusteella.. 

Toinen asia, jota olisin tutkimuksesta kaivannut esille: ristiintaulukointi potentiaalisten työnantajien etnisyyden suhteen: onko somali- tai irakilainen työnantaja yhtä "rasistinen" kuin suomalainen? Mitenkäs sitten suu pannaan, jos onkin? Taitaisi sellainen tulos jäädä aika äkkiä  julkaisematta...

e:typoja pois

[internetsi]

Yksi asia tuosta unohtuu, nimittäin riskien hallinta.

Toki suomalainen voi olla samalla lailla mulkku kuin muualtakin tullut, jos käy paska säkä. Jokaisesta hieman suuremmasta työpaikasta löytyy aina vähintään yksi mulkku. Nimen perusteella ei voi kuitenkaan päätellä ihmisen persoonasta yhtään mitään, onko mulkku vai el. Matujen palkkaamisessa tulee tietysti mietittyä sitä, millaisen riskin matu muodostaa. Yhteiskunnan suhtautuminen multikultia glorifioivasti vielä lyö kapuloita rattaisiin matujen palkkaukselle, koska ongelmatilanteessa työnantaja häviää aina enemmän tai vähemmän. Tämä nostaa kynnystä palkata matuja. Useat työnantajat eivät halua ottaa riskiä siitä, että syntyy kinaa jostakin ruokalan sianlihasta, Al-Aids päivän lomista, ramadanista, pyllistelytauoista ja muista. Mitä enemmän kulttuurilla on näitä riskitekijöitä, sen vähemmän houkuttelevaa on sitten sellaisiin ryhmiin kuuluvien palkkaus.

Haastattelukutsuja ei tule äskeisen vuoksi. Haastattelutilanteessa ei työnantaja voi kysellä, onko mitään erikoisvaatimuksia vaikka pyllistelyn suhteen, koska asia olisi IS:n kannessa seuraavana päivänä. Eikä voi tehdä myöskään niin, että tekee selväksi, ettei mitään pyllistelyitä ja muita erikoisvaatimuksia sitten kuunnella pätkääkään, koska silloin asiasta syntyy myös kohu. Ja tuollaisesta voi joutua ihan oikeuteen asti, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Moni ei halua ottaa tällaistakaan riskiä, joten mitä enemmän on todennäköisiä riskitekijöitä, niin sitä vähemmän kutsuja.

BTW, löytääkö joku jostakin vaikka somalien ja irakilaisten työtehosta kertovaa tutkimusta? Eikä naureta siellä!

[ämpee]

Asiantuntijaksi pyydetty Jari Sarasvuo sanoi Ylen aamulähetyksessä jotain siihen suuntaan, että vähemmistöryhmätyöllisyys voisi parantua, jos:

1. Mustalaiset, somalit jne itse parantaisivat itse omaa mainettaan perseilemällä vähemmän. On heimo- ja klaanijohtajien tehtävä pitää laumansa kurissa.

Mikä tuon paremmin tukee yhteiskunta yhteiskunnassa ajattelua, ja siinä sivussa heitetään avoin vapaudut vastuusta-kortti heimo- ja klaaniyhteiskuntien jäsenille jotka syystä tai toisesta ovat estyneet saamasta ohjeita johtajiltaan.
Ensimmäisestä lauseesta kuitenkin olen aivan samaa mieltä.

[N. O. Hääppönen]

Asiantuntijaksi pyydetty Jari Sarasvuo sanoi Ylen aamulähetyksessä jotain siihen suuntaan, että vähemmistöryhmätyöllisyys voisi parantua, jos:

1. Mustalaiset, somalit jne itse parantaisivat itse omaa mainettaan perseilemällä vähemmän. On heimo- ja klaanijohtajien tehtävä pitää laumansa kurissa.

2. Virherekrytoinnista pitää päästä eroon nopeasti ja kivuttomasti.

JS arveli, että nämä ehdotukset eivät kelpaa kenellekään.

Lisäksi JS suositteli diversiteetin suosimista, koska koko työyhteisö hyötyy moninaisesta osaamisesta ja ajattelusta.

Muuten oikein Jari Sarasvuo, mutta heimo- ja klaanijohtajilla ei ole mitään tekoa Suomessa. Ei mitään. Tuossa on ensimmäinen syy, miksi somalit eivät pärjää työelämässä. Jos tule lojaliteettiristiriita, niin yhteiskunta ja työnantaja saavat hopeaa.

Suomalaisessa kulttuurissa yksilö kantaa vastuun itsestään. Perhe ja ystävät tukevat, mutta he tukevat yksilöä tämän omissa pyrkimyksissä. Eivät minkään vitun klaanin etua.

[ISO]

Ainoa syy miksei tiettyjä vähemmistöjä palkata on se, että niistä on niin huonoja kokemuksia, että tiedetään jo etukäteen rekrytoinnin aiheuttavan ongelmia, ja menevän takuuvarmasti pieleen.

Työaikojen päälle ei ymmärretä ollenkaan, käyttäydytään ylimielisesti ja vastenmielisesti, ja kun asiasta huomauttaa, alkaa rasismivinkuna.

Tuollaisen rekrytoiminen tuhoaa helposti koko tiimin yhteishengen, ja sen korjaaminen onkin sitten isompi homma.

Kaupan päälle pääsee vielä oikeuteen vastaamaan mitä mielikuvituksellisempiin haasteisiin rasismista ihmisoikeusloukkaukseen, vaikka ei olis muuta vaatinut kuin että kyseinen työntekijä hoitaa työnsä perseilemättä ja asiallisesti.

Parhaassa tapauksessa työnantajan perhe saa vielä tappouhkauksia, eikä niitä tosiaankaan kannata olla ottamatta tosissaan, noilla kulttuuritaustaisilla on tapana toteuttaa uhkauksensa valitettavan usein.

Puhumattakaan siitä, ettei ne siedä naisjohtajia, koska tasa-arvoasiat on mitä on  noissa kulttuureissa.

[ismolento]

Ainoa syy miksei tiettyjä vähemmistöjä palkata on se, että niistä on niin huonoja kokemuksia, että tiedetään jo etukäteen rekrytoinnin aiheuttavan ongelmia, ja menevän takuuvarmasti pieleen.

Työaikojen päälle ei ymmärretä ollenkaan, käyttäydytään ylimielisesti ja vastenmielisesti, ja kun asiasta huomauttaa, alkaa rasismivinkuna.

Tuollaisen rekrytoiminen tuhoaa helposti koko tiimin yhteishengen, ja sen korjaaminen onkin sitten isompi homma.

Kaupan päälle pääsee vielä oikeuteen vastaamaan mitä mielikuvituksellisempiin haasteisiin rasismista ihmisoikeusloukkaukseen, vaikka ei olis muuta vaatinut kuin että kyseinen työntekijä hoitaa työnsä perseilemättä ja asiallisesti.

Parhaassa tapauksessa työnantajan perhe saa vielä tappouhkauksia, eikä niitä tosiaankaan kannata olla ottamatta tosissaan, noilla kulttuuritaustaisilla on tapana toteuttaa uhkauksensa valitettavan usein.

Puhumattakaan siitä, ettei ne siedä naisjohtajia, koska tasa-arvoasiat on mitä on  noissa kulttuureissa.

Tässä ketjussa on nyt esitetty aika tyhjentävästi syitä, miksi tietyn nimisiä ihmisiä ei mielellään kutsuta työhaastatteluihin eikä myöskään palkata töihin.
Eli siinä on vastauksia YLElle ja Eero Mäntymaalle ilman mitään sen kummempia tutkimuksia.

[-PPT-]

Uusi tutkimus todistaa...

Tuo "tutkimus" ei todista yhtään mitään ja tuossa ei ole mitään uutta sillä samaa virttä on veisattu jo vuosikaudet.

[Uuno Nuivanen]

Se nyt on vaan työnantajalla yksi huoli vähemmän, kun ei tarvitse pelätä musuperseilyjä ja syrjintäoikeudenkäyntejä korvausvaatimuksineen. Voikohan varsinaiselle antaa edes potkuja ilman näytösoikeudenkäyntiä käräjillä?   

[Sakari]

Miksi työnantajan vallassa olevaa päätöstä kenet haluaa töihin ei kunnioiteta, vaan alistetaan heidän valintansa jonkun hyvesingaloinnin alle? Työnantaja jo lähtökohtaisesti "syrjii" valtaosaa väestöstä ja lopulta valinta tehdään vaikka arvalla, kun kaikkia ei voi valita. Miksi otetaan ensisijaiseksi syyksi esittää työnantaja "rikollisena" jos ei palkkaa vaikka tummempaa pigmenttiä omaavaa?

[Kim Evil-666]

Suomalainen nimi on valtava etu Suomen työmarkkinoilla – tutkija lähetti tuhansia työhakemuksia eri nimillä ja tulokset hätkähdyttävät

Kas kummaa. Näinhän sen tuleekin olla, vaikka nykyään suunta on monissa paikoin aivan päinvastainen, esim. rakennus- ja siivousala huomioiden. Sama seikka muilla aloilla, joidenka päällimmäisenä tarkoituksena lienee polkea palkat pohjamutiin. Tältä se ainakin sivullisen silmin näyttää.

Suomalaisen nimen tuleekin totta tosiaan olla etululyöntiasemassa Suomessa. Suomen tulee olla suomalaisten edunvalvontajärjestö, ei mikään maailmanmatkaajien "onnenarpa".

Tämä on taas sitä tuttua jatkumoa, jossa suomalaisuutta lyödään oikealta ja vasemmalta. Ilmeisesti ainoastaan täydellinen häpeä ja suomalaisuuden hiljattainen hautaaminen saavat tietyt tahot tyytyväisiksi.

Henk.koht sanoisin: Jos olisin itse työllistävässä asemassa, ei pieneen mieleenikään tulisi työllistää muita kuin supisuomalaisia pottunokkia. Huippuasiantuntemusta vaativat alat ovat sitten toinen asia, mikäli osaamista ei riittävästi kotinurkilta löydy. Aidot huippuosaajat kun tuppaavat olemaan täällä sen työn, eivätkä minkään kaarnavenepuuhastelun pyhittämän ikuisen oleskeluoikeuden takia.

Kova on kiima takoa joka suunnalta suomalaisesta Suomesta historian jäänne.

[Roope]

Valtaväestön keskuudessa väitteet syrjinnästä saatetaan kuitenkin kuitata yksittäistapauksina. Tai sitten syy vieritetään hakijalle itselleen.

– Voidaan aina väittää, että he eivät osaa kieltä tai eivät tunne paikallisia sääntöjä ja tapoja.

Hohhoijaa.

Ruotsalaisessa klassikkotutkimuksessa pohjana oli sama asetelma, eli lähetettiin periaatteessa samoja hakemuksia eri nimillä ja selvitettiin, kuinka paljon nimen perusteella oletettu tausta vaikuttaa haastattelupyynnön todennäköisyyteen. Myös silloin huomattiin, että kansallisuuksien välillä on suuria eroja, mutta ruotsalaistutkimuksessa mentiin pitemmälle ja laskettiin, kuinka paljon havaitut erot selittivät maahanmuuttajien ja kantaväestön työttömyysasteen eroja.

Osuus oli vain noin kuudesosa, eli vaikka haastattelupyyntöjen vähyyden määriteltäisiin kuvaavan syrjinnän vaikutusta, muut – hakijaan itseensä liittyvät – seikat selittävät reaalimaailmassa viisi kuudesosaa työttömyysasteen eroista.

Ylen (Mäntymaa itse?) uutislistauksen otsikkoon lisäämät rasismiväitteet ("rasismi paljastuu työnhaussa") ovatkin jo aivan ufoilua ja kertovat jutun juonen.

Ahmad loi tutkimustaan varten viisi työnhakijaryhmää, jotka edustivat viittä etnistä taustaa: suomalainen, englantilainen, venäläinen, irakilainen ja somalialainen.

Sitten tutkija lähetti jokaisesta ryhmästä työhakemuksen tuhanteen avoimeen työpaikkaan te-toimiston sivujen kautta. Alat olivat ravintolatyö ja pitopalvelu, vähittäiskauppa, toimistotyö, siivoustyö ja asiakaspalvelu.

Kuvitellut työnhakijat olivat tasavahvoja: Sama koulutus, saman verran työkokemusta. Kaikki olivat käyneet koulunsa Suomessa mikä vihjasi, että he olivat joko syntyneet Suomessa, tai muuttaneet Suomeen alle kouluikäisenä. Kaikki puhuivat erinomaista suomea. Puolet hakijoista oli naisia ja puolet miehiä.
...
Haetut työpaikat olivat ravintolatyöntekijän ja siivoojan kaltaisia matalapalkkaisia töitä, joita Suomessa tekee nimenomaan suuri määrä maahanmuuttajia.

Kun tarkoitus on palkata vähän koulutettua laillista halpatyövoimaa töihin, joissa on tärkeää tulla toimeen muiden kanssa (kommunikaatio, suomalaisten tapojen ymmärtäminen jne.), niin mikähän on työnantajalle vähimmän vaivan ja pienimmän riskin tie?

Hän keskittyi heidän Suomessa syntyneisiin tai täällä kasvaneisiin lapsiinsa, joita ei voi syyttää kielitaidon tai tapatuntemuksen puutteesta.

Siis niihin, joiden pitäisi olla "kantasuomalaisten" kanssa samalla viivalla.

Myös ne täällä kasvaneet voivatkin julistaa täydessä muslimitällingissä, että ovat somalialaisia tai jotain muuta mutta eivät suomalaisia.

[Paawo]

Työnantaja on se taho joka kantaa 100% riskin oman väkensä kompetenssista tai sen puutteesta.
Siksi työnantajalla on oikeus ja velvollisuus valita työntekijöikseen porukkaa joka kustakin työtehtävistä tehtäväkohtaisten kriteerien mukaan parhaiten suoriutuu. On selvää että on tehtäviä joissa ratkaisevana kriteerinä toimii alhainen palkka, on tehtäviä joissa kriteerinä on virheetön ulosanti ml. henkilön oma ulkonäkö. Muista kvalitatiivista / kvantitatiivisista kriteereistä ja vaatimuksista puhumattakaan.

Työnantajan tulee myös taata kaikille työntekijöille turvalliset ja asianmukaiset työskentelyolosuhteet, kollegoiden asianmukainen valinta toteuttaa myös tätä vaatimusta. Lisäksi on vaatimuksia työntekijöiden tasapuolisesta kohtelemisesta jne. Työnantaja myös velvoittaa työntekijöitään erilaisilla vaatimuksilla eli mistään yksipuolisesta vastuunkannosta ei useinkaan ole kysymys. Lainsäädäntö sekä ala- ja liittokohtaiset yleissopimukset antaa kaikille vaatimuksille minimitason erilaisten toimiala- ja tehtäväkohtaisten vaatimusten ollessa usein huomattavastikin tiukempia.

Laki antaa esimerkkinä rattijuoppoudelle rajat sekä ilmoittaa selkeästi päihtyneen rajoitetuista kansalaisoikeuksista. Työnantajalla puolestaan on oikeus ja velvollisuus valvoa sitä että töitä ei tehdä alkoholin vaikutuksen alaisena ollenkaan ja pienessäkin pöhnässä työpaikalle tuleminen on monella alalla välitön peruste työsopimuksen irtisanomiselle.

Samoin voi tupakointi olla erikseen kielletty työajalla ja työnantajan tiloissa, vailla sen kummempia tarpeita poikkeuksille tai lievennöksille.

Työnantajalla on työntekijöihinsä direktio-oikeus eli oikeus määrätä tekemään osoitettuja töitä työnantajan valvonnassa ja tähän oikeuteen sisältyy myös useita ym velvoitteita.

Toimittaja Mäntymaa pöyristyy ja hämmästyy sitä että työnantaja pyrkii valitsemaan väkensä.
Toimittaja Mäntymaa voisi tehdä artikkelin siitä miten suomalaiseen kulttuurin kuuluva viinanjuonti ja väkivalta on voitu kitkeä työpaikoilta pelkästään määräyksillä ja valvonnalla, sekä siitä miten helppoa olisi samoin kitkeä niistä kehittyneemmistä kulttuureista kumpuava uskonnollisuus sen luoma rakenteellinen epätasa-arvoisuus pois työpaikoilta.

[Beef Supreme]

Oman sisäryhmän suosiminen on oikein ja luonnollista. Kaikki tekevät sitä, vain valkoisia syyllistetään.

[Henry]

Sarasvuolla oli ratkaisu valmiina...