2019-10-21 YLE: Uusi tutkimus todistaa mamujen syrjinnän työmarkkinoilla

[Marcus Porcius Cato]

Miehet saivat harvemmin kutsun haastatteluun kuin naiset. Ero oli 16 % ja systemaattinen kaikissa etnisissä ryhmissä.

Eipä kirvoittanut kommentteja YLE:ltä. Syrjitäänkö myös miehiä?

En hahmota, mistä tuo 16 % on peräisin, mutta naishakijat saivat yhteensä 39 prosenttia enemmän haastattelukutsuja kuin mieshakijat (652 - 468).

Tämä ei tosiaan ole tutkijalle eikä Ylen toimittajalle minkäänlainen ongelma saati syrjintää vaan vain kummallinen ilmiö.

Mut... mut... mutta heteropatriarkaatti, lasikatto ja naisen euro! Tässä on taas malliesimerkki siitä, kuinka järjestelmämedia toimii. Median ylläpitämän metanarratiivin mukaan yhteiskunta syrjii etnisiä vähemmistöjä ja naisia, ja ratkaisu tähän kaikkien oikein ajattelevien ihmisten mielestä kerrassaan järkyttävään ongelmaan on syrjiä "sortavaa" ryhmää, eli tapauksesta riippuen kantaväestöä tai miehiä (luonnollisesti ainoastaan valkoihoisia miehiä). Mutta miten toimitaan, jos jutun aiheena oleva tutkimus, jonka avulla toimittaja haluaa pönkittää metanarratiivia, onkin osittain ristiriidassa sen kanssa. Yksinkertaista, rakas Watson. Metanarratiivia tukevia asioita toitotetaan megafonilla suu vaahdossa, kun taas sen kanssa ristiriidassa olevat asiat sivuutetaan naama peruslukemilla kokonaan tai kuitataan lyhyellä maininnalla. Ja zombilaatikkoa tuijottava normo ei edes huomaa, mitä juuri tapahtui.

[Ajatolloh]

En tiedä olenko rasisti vai mikä, mutta kyllä minulle tulee jotenkin epävarma olo, jos vastaanotolla on somali tai vielä sitäkin tummempi lääkäri valkoisessa takissaan.

Varmasti ihan aiheeton ennakkoluulo ja muistan itseasiassa kuinka eräs libanonilainen hammaslääkäri oli paljon taitavampi kuin pohjoismaiset keskimääräiset kollegansa.

Mutta minkäpä ihminen luonnolleen mahtaa?

[N. O. Hääppönen]

En tiedä olenko rasisti vai mikä, mutta kyllä minulle tulee jotenkin epävarma olo, jos vastaanotolla on somali tai vielä sitäkin tummempi lääkäri valkoisessa takissaan.

Varmasti ihan aiheeton ennakkoluulo ja muistan itseasiassa kuinka eräs libanonilainen hammaslääkäri oli paljon taitavampi kuin pohjoismaiset keskimääräiset kollegansa.

Mutta minkäpä ihminen luonnolleen mahtaa?

Ole rauhassa niin kuin olet, ei tarvitsekaan yksilön mahtaa.

Mikäli nykyinen meno jatkuu koko vaalikauden, kyllä yhteiskunta mahtaa. Sinulle ja muille kaltaisillemme kyllä vielä laki luetaan.

[acc]

Varsin hyvä idea, burkhapakko työnhakuun. Myös haastattelussa voisi vaatia pidettävän burkhia, niin varmasti toteutuu täysi anonyymius, sukupuoli-, ikä- ja ulkonäköneutraalius.

Myös ääni pitäisi anonymisoida. Kun haku on täysin anonyymi, voi lopputuloksena olla entistä useamman pottunokan valituksi tuleminen.

[dothefake]

Parasta olisi, jos voisi lähettää puhemiehen tai -naisen. Valinnan jälkeen sitten, kun uusi palkattu työntekijä saapuu, niin se voi olla ullatus!

[Alarik]

Timo Harakka
‏
Syrjintä on laissa kielletty. #yhdenvertaisuus koskee myös työnhakua. #Hallitusohjelma lupaa puuttua rekrytointisyrjintään.
@TEM_uutiset vastaa valvonnasta ja tutkimuksesta jota tehdään parhaillaan. Siihen sisältyy selvitys nimettömästä työnhausta. Tämä ei jää tähän. #yleastudio

Hallitus siis aikoo puuttua lujasti siihen (YLEn uutinen rekrytoinnista) että miehiä syrjitään työhönotossa? Ero on valtava 40% jota ei voi selittää, kuin miesten sukupuolisyrjinnällä.

Miehen työeuro on siis vain 60 senttiä, kun töihin ei kerta edes pääse. Naiselle kilahtaa se kokonainen euro helpon rekrytoinnin ja työllistymisen kautta.

Ministeri Harakka ja hallitus ilmeisesti siis pitävät tätä selvänä syrjintänä ja puuttuvat tähän - miesten vuoro?

[skyuu]

Voikohan palkankin kohta saada anonyymisti ruskeassa kirjekuoressa?

Mutta joo tää tutkimus nyt julkaistiin ja siitä toki kohistaan kun vähän aikaa sitten tuli se juttu herrasta joka työsopparin allekirjoitustilaisuudessa ilmoitti että tarttee perjantait vapaaksi (vai oliko jonkun tunnin tai pari) ja päivittäiset rukoustuokiot. No soppariahan ei allekirjoitettu-->oikeuteen ja työnantajahan siinä hävis joten ~40k€ korvauksia. Mamu vielä itki että ahdistusta, pelkotiloja, unettomuutta ja kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä.

Juttu herätti ainakin oman mutun perusteella aika vahvaa... hrmh kriittistä suhtautumista vaalikarjassa joten YLE:n oli pakko heittää isompaa vaihdetta silmään. Ainoa ongelma on että suuri osa normikansasta ei elä YLE:n kuplassa joten ne tuhisee tälle tutkimukselle aika samalla tavalla kuin täälläkin. Ainakin itselle tullut sellainen fiilis että tähän mamuja syrijitään juttuun suhtaudutaan aika yleisesti asenteella "No shit Sherlock ja mistähän mahtais johtua nih?".

On siis tosi hyvä että voidaan todentaa notta mamuja syrjitään vielä kun joku jaksais kysyä miksi näin on? Taitais vaan käydä niinkuin siinä aamulehden tms. kyselyssä jota jouduttiin vähän retusoimaan kun tuli vääriä vastauksia.  Virallinen vastaus on tietty rasismi! 

[Näkkileipä]

Syrjitäänhän myös suomalaisiakin työttömiä, jotka eivät pääse edes työhaastatteluun. Eikö kukaan päättäjä ole huolissaan niistä suomalaisista työttömistä, jotka todellakin tahtovat töihin ja ehdota, miten motivoida työttömiä Suomalaisia firmoja palkkaamaan työhaluisia töihin?

[Outo olio]

Varsin hyvä idea, burkhapakko työnhakuun. Myös haastattelussa voisi vaatia pidettävän burkhia, niin varmasti toteutuu täysi anonyymius, sukupuoli-, ikä- ja ulkonäköneutraalius.

Myös ääni pitäisi anonymisoida. Kun haku on täysin anonyymi, voi lopputuloksena olla entistä useamman pottunokan valituksi tuleminen.

Uskonnon ja etnisen taustan syrjiminen onnistuu jo pelkästään sillä, että ansioluettelossa on mainittu työnhakijan kielitaito. Jos henkilö esimerkiksi osaa suomea erinomaisesti, englantia hyvin, ja ruotsia ihan vähäsen, niin voidaan jo arvata että kyseessä on valkoihoinen kantasuomalainen. Samoin jos paras kieli on dari, on henkilö Afganistanista, somalin kieli niin Somaliasta, joku länsiafrikkalainen kieli niin musta afrikkalainen Länsi-Afrikasta tai ainakin toinen vanhemmista on etniseltä taustaltaan sieltä, ja niin edelleen. Lisäksi, jos osaa myös arabian kieltä hyvin tai erinomaisesti, on uskonnoltaan luultavasti muslimi. Ja jos osaa vähenevässä järjestyksessä suomea, ruotsia, englantia ja arabiaa, on pottunokka käännynnäinen, eli luultavasti kaapufanaatikko, jota itse en ainakaan uskaltaisi palkata.

Jos halutaan estää syrjiminen niin rekrytointi kielitaidon perusteella pitäisi kieltää.

[Titus]

^
Pakkoruotsin eduksi voi sanoa, että kun sen CV:hen laittaa niin erottuu pottunokaksi.

Tosin, esim rafla-alalle on tullut "ruotsalaisia"ananaksia, eli riippuu tietenkin työstä mihin hakee.

[Faidros.]

Tästä ei mene enää pitkään, kun yrittäjä pakotetaan ottamaan se työntekijä, mikä lottopallosta löytyy!

[acc]

Tästä ei mene enää pitkään, kun yrittäjä pakotetaan ottamaan se työntekijä, mikä lottopallosta löytyy!

Juuri näin.

Pelkkä sukupuoli-, etnisyys- ja uskontoneutraali anonyymihaku ei välttämättä tuota suvakkien haluamaa tulosta. On siis mentävä koulutus- ja kokemusneutraaliin rekrytointiin. Silloin arpominen tuottaa väestöosuuksien mukaisen jakauman edellyttäen, että kaikissa väestöryhmissä sama prosenttiosuus hakee paikkoja.

Ongelma voi olla, että eri väestöryhmissä halukkuus saada työpaikka ja vieläpä joltain erityisalalta vaihtelee. Välttämättä kaikki eivät halua töitä, koska on hauskempaa kahvitella kaveriporukassa päivät pitkät ja maiskutella suutaan ohikulkeville tytöille.

Ehkä tulevaisuudessa suuret työnantajat joutuvat vaikeuksiin, jos henkilöstössä ei ole moniosaajia. Ratkaisu on silloin, että otetaan heitä palkkalistoille ja pidetään siellä tulevatpa he työpaikalle tai ei.

https://en.wikipedia.org/wiki/Tokenism
The effort of including a token employee to a workforce is usually intended to create the impression of social inclusiveness and diversity (racial, religious, sexual, etc.) in order to deflect accusations of discrimination.

[Pioni]

Haetut työpaikat oli aika lailla naisvaltaisille matalapalkkatöihin, joissa toivotaan huolellisuutta, ripeyttä ja järjestelmällisyyttä. Esimiehinä on varmaan enemmistö naisia. Mahdollisesti esim. virolaisia ja venäläisiä naisia. Ei nuo vähemmistömiehet esim. siivoajina mitään huippuja ole - eikä minimipalkkatöissä pysy.

[Roope2]

Abdin tausta:

Isän kolmannen Suomessa asuvan vaimon neljäs lapsi. Abdi tapaa isää ainoastaan kuukauden sinä päivänä, kun isä noutaa osuutensa äidin nostamista Kelan rahoista.

Abdin koulun päättötodistuksessa opettajien pienimmän riesan perusteella antamat hyväksysyt arvosanat, paitsi yksi aine, jonka läpipääsyn mahdollistamiseksi Abdi joutui uhkaamaan opettajaa yhteydenotolla yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon.

Abdin kotikieli ja kaveripiirikieli somali, vanhemmat ovat luku- ja kirjoitustaidottomia eivätkä osaa suomen kieltä ollenkaan. Parvekkeella lautasantenni.

Vanhemmat ei ole koskaan olleet ansiotöissä ja vanhemmille järjestetyt kaikki kurssit ovat päättyneet ensimmäiseen käyntiin.

Kun isän menot olivat suuremmat kuin tulot, eikä Kela uskonut perusteita lisärahalle, niin taloudellinen ongelma ratkaistiin pistämällä pulla uuniin.



Jos tarvitsisin oma-aloittesen, luotettavan, hyvin joukkoon sopeutuvan ja kulttuuriamme ymmärtävän ongelmanratkaisukykyisen työntekijän, niin taustaltaan ja perusarvoiltaan Abdin kaltainen henkilö olisi varmasti mitä ihanteellisin.

Ja löytäisin Abdin nimenomaan nimettömän työnhaun perusteella.

[Velmu]

Aina kaupassa käydessään vaimoni tutkii tarkoin, että ostamansa tuotteen valmistusmaa on Suomi olipa sitten kyse lihasta, makaroonista tai muusta sellaisesta tuotteesta jossa on mahdollista valita kotimainen vaihtoehto.
Hän on siis rasisti koska syrjii ulkomaalaisia ja heidän valmistamiaan tuotteita. Kauppojen valvontakamerat voinevat todistaa hänen toimintansa. Saas nähdä milloin tulee kutsu käräjille syrjimisestä.

[Roope2]

Ihmettelen, kun edes Jälkiviisaissa ei kukaan viisaista tuonut esiin ihmetystä, että miksi meillä ei vierasnimisissä ole päätä pidempiä ryhmiä, joista työnantajat verisesti kilpailisivat ottamalla ennakkoon yhteyttä oppilaitoksen rehtoriin tai opettajiin tai tulemalla  opinahjoon jo ennen valmistumista tarjoamaan työsopimusta.

PS
Täällä opiskelevien ulkomaanlahjakkuuksien  työlupaongelma poistuisi, kun ennen valmistumistaan olisivat hakeneet ja saaneet vakituisen työpaikan ja oleskeluluvan. Ne, joille paikkaa ei olisi tarjolla, voisivat etsiä sitä valmistumisen jälkeen muista maista.     

[Roope]

Toimittaja Eero Mäntymaa kaivaa kuoppaansa syvemmäksi:

Maanantaina Yle kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan pelkkä ulkomaalainen nimi huonontaa merkittävästi henkilön mahdollisuuksia päästä työhaastatteluun.

Miksi syrjintä on niin yleistä, jos laki yksiselitteisesti kieltää sen? Keräsimme viisi todennäköistä tai vähintäänkin mahdollista syytä.

Yle: Jos työelämän syrjintä on laitonta, miksi se on Suomessa niin yleistä? Tässä 5 syytä 26.10.2019

Toisin kuin toimittaja antaa taas ymmärtää, tutkimus ei osoittanut minkäänlaista laitonta syrjintää yhdessäkään tapauksessa.

Ilmeisin syy syrjinnän yleisyyteen on tämä: Oli taustalla negatiiviset ennakkoluulot tai puhdas rasismi, suuri osa suomalaisista pitää syrjintää täysin hyväksyttävänä.

Kun suomalaisilta tänä vuonna kysyttiin, voisiko valkoihoista suomalaista työnhakijaa suosia tummaihoisen työnhakijan kustannuksella, 28 prosenttia vastasi myöntävästi.

Tässä taas ei ole määritelmällisesti kyse edes syrjinnästä. Suomalaisen työnhakijan suosiminen ei yksinään ole osoitus syrjinnästä saati rasismista. Vastaajien motiiveja ei tiedetä, koska niitä ei kysytty.

2. Työnantajat eivät tiedä mikä on laitonta syrjintää, eikä se aina olekaan ihan yksinkertaista

Erityisen haastavaa tämä tuntuu olevan Ylen toimittajalle.

Osa työnantajista mahdollisesti olettaa, että heillä on vapaus palkata kenet haluaa. Tämä on vain osin totta.

Työhön kuin työhön voi luonnollisesti vaatia työnhakijalta riittävää kokemusta ja koulutusta. Joissakin tilanteissa häneltä on myös perusteltua vaatia muita ominaisuuksia, kuten tiettyä sukupuolta.

Esimerkiksi teatteri voi hakea Väinämöisen rooliin vain miespuolisia näyttelijöitä, poliisien on oltava Suomen kansalaisia ja nostokurjen kuskiksi ei ymmärrettävästi voi palkata muslimia, jonka on pakko päästä rukoilemaan tiettyinä kellonaikoina. Nämä ovat perusteltuja vaatimuksia.

Perusteltua ei kuitenkaan ole vaatia poliisilta vaaleaa ihonväriä tai siivoojalta moitteetonta suomen kielen taitoa.

Poliiseilta ei ole vaadittu vaaleaa ihonväriä eikä siivoojilta moitteetonta suomen kielen taitoa, jonka osoittaminen olisikin mielenkiintoinen rasti.

Hartaiden muslimien syrjiminen ei myöskään ole useimpien töiden kannalta perusteltua.
...
Lakia tutkimalla on vaikea saada yksiselitteisiä vastauksia siihen, mikä on laitonta syrjintää ja mikä ei.

Esimerkiksi: voiko yhtenäistä vaatetusta työntekijöiltä vaativa yritys jättää palkkaamatta musliminaisen, joka ei suostu luopumaan päähuivistaan?

EU-tuomioistuin käsitteli tällaista tapausta vuonna 2017. Linjaus oli, että tietyissä tilanteissa näkyvien uskonnollisten symbolien kieltäminen voi olla perusteltua.

Kiellon edellytykset ovat tiukat: sen on perustuttava yrityksen sisäiseen ohjeistukseen, joka kieltää myös muut näkyvät poliittiset, filosofiset tai uskonnolliset tunnukset. Pelkkä oletus asiakkaiden toiveista ei riitä.

EU-tuomioistuimen päätöstä on kritisoitu, koska se voi asettaa uskonnollisia symboleja käyttävät eriarvoiseen asemaan työmarkkinoilla.

Tapaus opettaa ainakin sen, että kieltojen perustelu on helposti monimutkaisempaa kuin valtaväestöstä poikkeavien työntekijöiden hyväksyminen työpaikalle.

Eli kun jopa mokuttamiseen taipuvainen EU-tuomioistuin joutuu myöntämään, että fundamentalistimuslimien asettamiin ehtoihin suostumisesta kieltäytyminen ei välttämättä ole syrjintää, toimittajan on väännettävä siitä "valtaväestöstä poikkeavien työntekijöiden" sorsimista.

Myös ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkauksen takana on rasistisen asenteen sijaan usein taloudellinen motiivi.

– Monesti liian pientä palkkaa maksava yrittäjä on rekrytoinut oman maan kansalaisia. Yrittäjä perustelee alipalkkausta sillä, että yrityksellä menee niin huonosti. Ja työntekijä suostuu tähän, koska kotimaassa olot ovat vielä huonommat, sanoo ylitarkastaja Jenny Rintala Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

[Roope2]

Onko kokemuksen tuomaa kansanviisautta vai vihapuhetta sanonta: "Tyhmän täytyy työnantajan olla, jos palkkaa rukousmattoa kainalossaan kantavan."

[Roope]

Arbetets roll för lyckad integration betonas, men våra fördomar hindrar invandrarnas tillgång till arbetslivet

Diskrimineringslagen och Lagen om jämställdhet mellan män och kvinnor klargör att ingen får diskrimineras på grund av kön, ursprung eller nationalitet. Ny forskning påvisar att diskriminering ändå är en realitet.

Sociologen Akhlaq Ahmad skickade ut 6 000 falska arbetsansökningar med antingen ett finskt, engelskt, ryskt, somaliskt eller irakiskt namn. Ansökningarna var lika starka vad gäller erfarenhet, kunskap och färdigheter. Alla hade gått igenom finska grundskolan och var flytande i finska språket. Ifall rekryteringen gjordes enbart utifrån meriter skulle varje grupp ha samma framgång.

[...]

Studien får oss att se oss i spegeln och konfrontera en diskrepans mellan vår självbild och verkligheten. Diskrimineringslagen baserar sig på tanken om ett samhälle där varje individ är likvärdig. I verkligheten värderar vi varandra enligt kön och etnicitet som om de vore kaster. Samtidigt som integrationspolitiken understryker arbetets roll för lyckad integration hindrar våra egna fördomar invandrarnas tillgång till arbetslivet. Resultaten påminner oss om hur vårt meritokratiska samhälle, där ekonomiska och politiska resurser tilldelas individen utifrån talang, möda och prestationer, snarare är en hägring.

Socialpsykologer har påvisat att vi har en tendens att ta parti för våra egna. Partiskhet behöver inte vara negativt i sig. Det uppenbara problemet är att en växande andel av befolkningen räknas som de "andra". Det hjälper inte heller att det finns aktörer i vårt land som lever på att skapa en snäv uppfattning av finländskhet i ett politiskt syfte. Sociologer anser att vi inlett en postmigrantisk fas. De så kallade migranterna är inte på väg tillbaka, och finska demografin präglas av en växande pluralitet. Andra generationens migranter håller på att bli vuxna och träder in på arbetsmarknaden. Det är viktigt att de får samma erkännande som individer och en jämlik tillgång till möjligheter som alla andra.

Diskriminering är svårfångat. Dess närvaro är ofta osynlig och ljudlös. Som ett virus orsakar den påfallande symtom, medan själva problemet är svårt att urskilja med blotta ögat. Det kan ske genom blickar, tystnader och passivitet. Det kan påverka våra beslut att välja en ny hyresgäst, köpa en begagnad bil eller hindra oss från att gå in i konversation med någon på en fest eller i lekparken.

Vi har en lagstadgad medborgerlig plikt att bekämpa diskriminering i vardagen. Det gäller inte bara att övervaka varandra, utan framför allt att reflektera hur och när diskriminering påverkar vårt eget tänkande och handlande. När vi rör oss i det offentliga och tillsammans med andra bör vi fråga oss ifall vi ser individer eller representanter av någon social kategori vars medlemmar är "sådana och håller på sådant". När vi åker ner med rulltrappan i metron bör vi vara uppmärksamma på ifall vi ser kvinnor, män, somalier, muslimer, invandrare eller någon annan typ av människor eller om vi ser unika individer med egna drömmar, intressen, åsikter, humor, besvär och hopp i livet.

Otto Segersven, doktorand (sociologi), Helsingfors

Hbl 1.11.2019

Vielä on sosiologian jatko-opiskelijallakin opiskeltavaa, että menee kaaliin, että tutkimus ei osoittanut minkäänlaista laitonta syrjintää.

Kun Segersvenin mukaan "meillä on lakisääteinen kansalaisvelvollisuus taistella arkipäivän syrjintää vastaan" ja "valvoa toisiamme", niin täytyy kysyä, että mistähän laista on kysymys.

[Dangr]

[tweet]1212488572227530754[/tweet]

[Ajatolloh]

poisto

[Roope]

Työn hakeminen Suomessa ei ole tasapuolista kaikille – nimi ratkaisee, kenen puhelin soi

Naiset työllistyivät pienipalkkaisiin tehtäviin miehiä paremmin kaikissa etnisissä ryhmissä. Tutkija kantaa huolta erityisesti nuorista maahanmuuttajataustaisista työnhakijoista.

Yle 27.1.2025

Selvästi asiallisempaa uutisointia kuin edellisellä kerralla. Ei rasismiulinaa, eikä syrjintääkään mainita kuin kerran.

Ulkomaalaisella nimellä työllistyminen on jonkin verran helpompaa Suomessa nyt kuin kahdeksan vuotta sitten. Erityisesti somalialaisella ja irakilaisella nimellä saa merkittävästi aiempaa enemmän kutsuja työhaastatteluun.

Tulokset selviävät tuoreesta työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemasta tutkimuksesta.

Asiat ovat siis hieman muuttuneet, mutta eivät tarpeeksi, näkee sosiologian dosentti Akhlaq Ahmad.

– Hakijan nimi on lähes yhtä tärkeä kuin aiemmin. Se tarkoittaa, ettei työn hakeminen ole edelleenkään tasapuolista kaikille.

Tutkimuksessa hakijat etsivät töitä matalapalkkaisilta aloilta, esimerkiksi ravintoloista, kaupoista ja siivouksen parista. Joidenkin työpaikkojen kohdalla ei tarvittu erityistä koulutusta, kun taas toiset olivat keskitasoa vaativampia tai vaativia tehtäviä.

Taustasta riippumatta naisten oli miehiä helpompi saada kutsuja haastatteluun. Ahmad arvelee, että tähän on monia syitä.

Naiset saatetaan Ahmadin mukaan nähdä esimerkiksi helpommin hallittavissa olevina työntekijöinä. Työnantajat saattavat myös tiedostamattaan suosia naisia erityisesti aloilla, joissa korostuvat asiakaspalvelu tai hoivatyö.

– Tämä voi myös johtua ennakkoluuloista maahanmuuttajamiehiä kohtaan.

Kuten viimeksi, naisten suosimista ei nähdä ongelmana, vaikka sille on vaikeampi keksiä kunnollisia perusteluja kuin suomalaisten suosimiselle, vaan se vain kuuluu asiaan. Suomalaisnimisten kohdalla naisia suosittiin suunnilleen yhtä paljon (22 %) kuin muidenkin (13-30 %).

– Suomalaisnimiset työnhakijat saivat jälleen ylivoimaisesti eniten haastattelukutsuja. Tämä on osoitus siitä, miten syvään juurtuneita rakenteellisia esteitä Suomen työmarkkinoilla edelleen on, Ahmad sanoo.

Tämä siis siitäkin huolimatta, että hakijoiden työkokemus, opiskelutausta ja kielitaito olisivat toistensa kaltaiset eli he olisivat paperilla yhtä päteviä.

Eiväthän he oikeasti ole. Vai kuinka moni olettaa reaalimaailman kokemustensa perusteella, että somali- tai irakilaistaustaisen kielitaito ja ymmärrys suomalaisesta kulttuurista on todennäköiseti sama kuin suomalaisnimisen luultavasti äidinkielisen, vaikka olisikin käynyt koulut Suomessa ja puhuisi "erinomaista suomea", kuten hakemukseen oli kirjoitettu? Matalapalkka-aloilla rekrytoinnit tehdään pikavauhdilla resursseja säästäen ja riskejä välttäen. Kommunikointikyky on sekin osa pätevyyttä.

Nuorten puolesta Ahmad kantaa huolta. Suomessa syntynyt ja kasvanut maahanmuuttajataustaisten nuorten joukko on siirtymässä työmarkkinoille.

– Syrjintä pelkän nimen perusteella voi vahingoittaa nuoren itsetuntoa, johtaa syrjäytymiseen ja aiheuttaa mielenterveysongelmia.

Edelleen nuori saattaa Ahmadin mukaan omaksua negatiivisia stereotypioita ja kokea olevansa vähemmän arvokas kuin muut.

– Jos ihminen tuntee jäävänsä yhteiskunnan ulkopuolelle, sillä voi olla vakavia seurauksia.

Tutkimusasetelmassa ei syrjitty oletetusti maahanmuuttajataustaisia, koska vertailtavana oli paperilla yhtä päteviä. Syrjintää olisi ollut suosia vähemmän päteviä.

Voi paremminkin kysyä, millaisilla motiiveilla haastatteluun oli kutsuttu niinkin usein maahanmuuttajataustaiseksi oletettu, jonka äidinkieli todennäköisesti ei ole suomi. Onko heidät oletettu vähempään tyytyviksi ja helpommin ohjailtaviksi? Hyväksikäyttö ja työehtojen rikkominen on yleistä maahanmuuttajiin liitetyillä matalapalkka-aloilla.