Suomalaisten alhainen syntyvyys (yhdistetty)

[no future]

Aika moni kyllä odottaa siltä työltä pitkässä juoksussa muutakin sisältöä kuin "vain elannonhankintametodia". Sen takiahan ihmiset opiskelevatkin heitä kiinnostavia aloja ja taitoja.

Ja tässä tavallaan tuleekin se juttu: yhteiskunta pyörii hyvin työ- ja opiskelukeskeisesti. Niissä muodostuvat aikuisten sosiaaliset piirit, niissä käytetään valtaosa valveillaoloajasta, niistä puhutaan vapaa-ajalla jne. Työstä saadaan arvostusta, tyydytystä, onnistumisen tunteita, sisältöä elämään, ihmissuhteita, kontakteja eri elämänaloille sekä resursseja elää sitä omaa elämäänsä eli palkkaa.

Aika harvassa perheessä pelkästään toisen palkalla on mahdollista saada molempien materiaaliset mielihalut tyydytettyä, etenkin jos lapsiakin on. Ja sitten tuleekin ristiriidat rahankäytöstä, mikä on yhteistä ja mikä ei. Kärjistetysti, Jos kotiäiti haluaa oman auton, niin onko siihen varaa? Ja kumpi sen maksaa?

[no future]

Ensinnäkin mikäli naisella ei oikeasti ole harrastuksia, seurakuntatoimintaa, lastenlasten hoitamista ym. mielenkiintoista tekemistä lastensa aikuistuttua, hän voi vaikkapa opiskella tai mennä töihin.

Ottamatta kantaa siihen kuinka helppo keski-ikäisen on ensimmäistä kertaa, tai ainakin 15-20 vuoden tauon jälkeen, lähteä työmarkkinoille. Niin mitä hittoa? Tunnetko sinä ollenkaan tavallisia suomalaisia naisia? Kuinka monella käsitys mielekkäästä elämänsisällöstä on seurakuntatoiminta ja lastenlasten hoitaminen? Kyllä ne vapaa-ajan harrastukset ovat aika erilaisia, puhumattakaan kunnianhimon kohteista.

[Tavan]

Niin mitä hittoa? Tunnetko sinä ollenkaan tavallisia suomalaisia naisia? Kuinka monella käsitys mielekkäästä elämänsisällöstä on seurakuntatoiminta ja lastenlasten hoitaminen? Kyllä ne vapaa-ajan harrastukset ovat aika erilaisia, puhumattakaan kunnianhimon kohteista.

Kuten sanottua, nykynaisten toiveet, halut ja tavoitteet on modernin kulttuurin konstein muokattu tiettyyn maskuliiniseen, epäluonnolliseen, epätasapainoiseen suuntaan. Perinteisiä arvoja vaalimalla nuo toiveet ja tavoitteet ovat käännettävissä takaisin luonnolliseen, feminiiniseen, tasapainoiseen suuntaan.

[simplex]

Jos tyttärellä on lahjakkuutta luonnontieteissä, hänelle kannattaa sanoa, että varoo ettei lahjakkuus syö hänen äitiyttään. Kannattaa muistuttaa, että lahjakkuuttaan ja harrastuneisuuttaan voi vaalia myös kun lapset ovat itsenäistyneet. Tyttären ei pidä haaskata hedelmällisiä perheenperustamis- ja lastenkasvattamisvuosiaan harkitsemattomasti.

Jos tyttärellä on lahjakkuutta ja kiinnostusta luonnontieteisiin, kannattaa häntä kannustaa luonnontieteiden alalle. Se jos mikä on haaskausta, jos jättää lahjakkuutensa ja kiinnostuksensa käyttämättä. Ja jos ihan vakavassasi esität, että esimerkiksi luonnontieteiden tutkijaksi on jotenkin käytännöllistä / mahdollista ryhtyä vasta sitten joskus myöhemmällä iällä "vähän harrastelemalla", niin tuo ajatus on jonkun sata vuotta ajastaan jäljessä. Taso on sen verran noussut tässä viime vuosisatojen aikana, että ihan vain "harrastelemalla" on äärimmäisen vaikea (tai ehkä mahdoton) saada tieteen eturintamaa kiinni siinä määrin että pystyisi jotain hyödyllistä kontribuoimaan. Erityisesti näin, jos on pari vuosikymmentä tehnyt joitain ihan muunlaisia asiota.

Moni nainen joka kuvittelee olevansa moderni, kunnianhimoinen, maskuliininen, työkeskeinen (koska on median, koulun, kasvatuksen kautta omaksunut sellaisen pintaidentiteetin), sydämessään on kuitenkin samanlalinen kuin esiäitinsä ovat aina olleet: ennenemuuta äiti ja vaimo. Lopputuloksena riittämättömyys, masennus, turhautuminen.

Tai sitten ne esiäiditkin olisivat olleet yhtälailla kiinnostuneita muistakin asioista, jos vaan yhteiskunta olisi sen mahdollistanut. Samalla tavalla voisi kai sanoa, että "miehet ovat kiinnostuneita vain metsästämisestä ja keskenään sotimisesta". Ja kaikki muu johtaa vain riittämättömyyteen, masennukseen ja turhautumiseen.

Selvästi "kotiäitiys" tai "kotiäiti" sanalla on jonkin verran erilaisia merkityksiä suhteessa siihen, miten sitä itse käytän. Selvyyden vuoksi sanon, että aikaisemmissa kirjoituksissani olen tarkoittanut sillä enemmänkin väliaikaista muutamien vuosien aikaa, jolloin hoidetaan lapsia silloin kun he ovat pieniä, en niinkään koko elämän mittaista tai edes lasten kotoa muuttamiseen asti kestävää valintaa. Ja ongelma asian ympärillä nähdäkseni on se, että myös omasta vapaasta tahdosta tapahtuvaa, joidenkin vuosien mittaista lasten kanssa kotona vietettyä aikaakaan ei oikein nykyään enää katsota kaikinpuolin hyvällä. Ei, vaikka sen itse tai puoliso kustantaisi.

Tällä kotiäidin määritelmällä ei töissä käyminen, opiskelu ja parin lapsen hankinta ole vielä kovin voimakkaasti ristiriidassa keskenään. Tietysti jos haluaa suurperheen äidiksi, niin sitten kai yhteensovittaminen tälläkin määritelmällä on hankalampaa. Tai jos vastaavasti haluaa tehdä uran, jossa ei voi olla edes muutaman vuoden mittaista katkosta. Mutta kaikkea ei luonnollisesti voi saada. Tärkeintä kai on, että lasten kasvattamisen järjestämiseen on tarjolla joustavasti erilaisia vaihtoehtoja, joista kukin voi valita sen itselleen parhaiten sopivan. Huonoa on se, että kaikki ajetaan väkisin samaan muottiin. Oli se muotti sitten kotiäitiys tai lasten laittaminen päiväkotiin alle 1-vuotiaana.

[Nikolas]

Olisin varovainen syyttämään työnantajia.

Nimenomaan. Työllistävät firmat käyvät omaa kamppailuaan olemassaolonsa ja menestyksensä puolesta, yrittäen samalla kunnioittaa lakien ja säädösten viidakkoa. Se, että tämä parlamentaristisesti johdettu yhteiskunta on rätkäissyt työnantajien riesaksi lukuisia velvoitteita, ei ole varsinaisesti työnantajafirmojen oma vika.

Sukukypsä nainen on heille aina jättimäinen riski ja taloudellinen logiikka sanoo, ettei heitä pitäisi palkata lainkaan.

Tämän riskin voisi poliittisin keinoin poistaa, jolloin riskinaisille avautuisi helpommin työtä ja elämä olisi lastenhankinnan näkökulmasta stabiilimpi. Poliittinen tahto kuitenkin puuttuu koska sosiaalihuolto ollaan rahan puutteessa haluttu sysää osittain työnantajien maksettavaksi.

Tähän olisi yksinkertainen ratkaisu: Ne ylimääräiset vastuut, joita on sälytetty nuoria naisia työllistävien yritysten kannettaviksi, voitaisiin siirtää yhteiskunnan hoidettaviksi, jolloin ne vastuut kuormittaisivat sitä kautta tasaisemmin kaikkia veronmaksajia eikä vain niitä työnantajia.

Suomessahan muutenkin suhtaudutaan nurinkurisesti työnantajiin muun muassa tuloverojen ja tuloveron luonteisten pakollisten maksujen kautta.

[Tulevaisuus]

"Tähän olisi yksinkertainen ratkaisu: Ne ylimääräiset vastuut, joita on sälytetty nuoria naisia työllistävien yritysten kannettaviksi, voitaisiin siirtää yhteiskunnan hoidettaviksi, jolloin ne vastuut kuormittaisivat sitä kautta tasaisemmin kaikkia veronmaksajia eikä vain niitä työnantajia."

Eikös kaikki yhteiskunnassa oleva raha tule yrityksiltä, mitä se muuttaisi jos yhteiskunta hoitaa kulut kun ne rahat tulevat mainitulta taholta eli yrityksiltä.

[kriittinen_ajattelija]

Naiset lahjoittaa munasoluja ja miehet siittiöitä, sitten maksetaan köyhille intialaisille naisille että ne synnyttää suomalaisten lapset. Valmiit suomilapset sitten voi halukkaat adoptoida tai sitten laitetaan lastenkoteihin missä lapsettomat urapyrkyri naiset sitten hoitakoot niitä.

Hyvää kehitysapua köyhille naisille ja suomi saa syntyvyyden nousuun. Kaikki voittaa, eikä ihmisoikeuksiakaan rikota tai naisten oikeuksia tarvi polkea, tai turvautua maahanmuuttoon.

[Nikolas]

Eikös kaikki yhteiskunnassa oleva raha tule yrityksiltä, mitä se muuttaisi jos yhteiskunta hoitaa kulut kun ne rahat tulevat mainitulta taholta eli yrityksiltä.

On yrityksiä, jotka työllistävät vain vähän, ja siksi niitä sanotaankin pääomavaltaisiksi. On yrityksiä, jotka työllistävät suuren määrän työntekijöitä, ja siksi niitä sanotaan työvoimavaltaisiksi. On yrityksiä, jotka työllistävät runsaasti nimenomaan naisia, ja siksi niiden yritysten toimialoja sanotaan naisvaltaisiksi. Idea oli siirtää viimeksi mainituilta ylimääräinen rasitus tasaisemmin kaikille, myös niille pääomavaltaisille.

[Golimar]

Huijari ja kuuliainen napinpainaja Wille Rydman sumuttaa jälleen tolvanoita äänestämään mamuttajapuolue Cuckoomusta.

Wille Rydman
Eilen 11.07 ·
Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen ovat tietenkin yhteiskunnallisia haasteita. Mitä suurempi osa kansasta on työelämän ulkopuolella, sen huonompi taloudelliselle kantokyvylle. Mekanistiset johtopäätökset tästä ovat kuitenkin virheellisiä. Teknologinen kehitys ja automatisaatio parantavat työn tuottavuutta jatkuvasti. Sama työ vaatii nykyisin vähemmän työvoimaa kuin 50 vuotta sitten, 50 vuoden päästä vielä vähemmän.

Kaikkein virheellisin johtopäätös on se, jos luullaan väestön ikärakenteen muutoksen edellyttävän maahanmuuton lisäämistä. Osaava työvoima pääsee Suomeen vaivatta jo nyt. Kouluttamattomille ja kielitaidottomille automatisoituva yhteiskunta puolestaan tarjoaa tulevaisuudessa yhä vähemmän työmahdollisuuksia. Tällaisen työvoiman maahantulo ei kohenna huoltosuhdetta, mutta synnyttää kosolti sosiaalisia ongelmia.

https://www.facebook.com/WilleRydman/posts/10155944148358733

[idiot_narcissist]

Aika moni kyllä odottaa siltä työltä pitkässä juoksussa muutakin sisältöä kuin "vain elannonhankintametodia". Sen takiahan ihmiset opiskelevatkin heitä kiinnostavia aloja ja taitoja.

Mutta kuinka moni on aidosti onnellinen työssään ja vielä työn takia? Aika harva. Joten realistisesti työn pitäisi olla keino, jolla ansaita rahaa elämää varten, eikä elää töiden takia.

Ja tässä tavallaan tuleekin se juttu: yhteiskunta pyörii hyvin työ- ja opiskelukeskeisesti.

Pyöriikö? Kuinka moni on ylikoulutettu? Kuinka monen opiskelut venyy? Kuinka monesta tulee elämäntapaopiskelija? Mitä tämä kustantaa yhteiskunnalle? Kuinka moni vihaa työtänsä? Kuinka moni vain laskee päiviä kunnes pääsee eläkkeelle? Kuinka moni työtön masentuu ja syrjäytyy, kun ei saa työtä ja ilman työtä et ole olemassa tässä työkeskeisessä yhteiskunnassa?

Aika harvassa perheessä pelkästään toisen palkalla on mahdollista saada molempien materiaaliset mielihalut tyydytettyä, etenkin jos lapsiakin on.

Tuohan se ongelma on. Elämme kulutuskulttuurissa, jossa on pakko raataa, jotta saa uuden kännykän ja auton. Toivottavasti se iPhone tulee vierailemaan vanhustenkotiin.

[Nikolas]

Huijari ja kuuliainen napinpainaja Wille Rydman sumuttaa jälleen tolvanoita äänestämään mamuttajapuolue Cuckoomusta.

Kerta toisensa jälkeen Wille Rydman puhuu hienosti ja oikeista asioista, ja Perussuomalaisten 2017 puoluekokouksen jälkeen hänen voisi melkein odottaa loikkaavan Kokoomuksesta Perussuomalaisiin. Mutta en pidätä hengitystäni sitä odotellessa.

Huomatkaa: Kansanedustajalle tyylikkäin ajankohta loikata puolueesta toiseen on juuri eduskuntavaalien alla ennen kuin vaalikampanjat todella alkavat ja ennen kuin ehdokaslistat on täytetty. Kaikista törkein ajankohta loikkaukselle olisi pian menestyksellisten eduskuntavaalien jälkeen.

[Alarik]

Aika moni kyllä odottaa siltä työltä pitkässä juoksussa muutakin sisältöä kuin "vain elannonhankintametodia". Sen takiahan ihmiset opiskelevatkin heitä kiinnostavia aloja ja taitoja.

Ja tässä tavallaan tuleekin se juttu: yhteiskunta pyörii hyvin työ- ja opiskelukeskeisesti. Niissä muodostuvat aikuisten sosiaaliset piirit, niissä käytetään valtaosa valveillaoloajasta, niistä puhutaan vapaa-ajalla jne. Työstä saadaan arvostusta, tyydytystä, onnistumisen tunteita, sisältöä elämään, ihmissuhteita, kontakteja eri elämänaloille sekä resursseja elää sitä omaa elämäänsä eli palkkaa...

Puhutko entisajoista vai elitisti-näkökulmasta?

Nykytodellisuus on monille nuorille 0-tuntisoppareita, työttömyyttä, pätkätöitä ja lisää pätkätöitä.

Sisältöä ei heidän kannata miettiä, ei synny sosiaalisia piirejä, seuraavan työn ja työttömyyden miettiminen vie valtaosan valveillaoloajasta, töistä ei kiinnosta puhua vapaa-ajalla. He saa työstä palkkaa, muttei tyydytystä, arvostusta, todellakaan onnistumisen tunteita, sisältöä ei ehdi löytyä, eikä ihmissuhteita, kontakteja yleensä zero.

Uranaisten, lahjakas tai ei, kannattaisi joko tehdä lapsia myös opiskeluaikana tai hyväksyä itselleen puolisoksi esim pätkätyömies, joka vaikka voi jäädä koti-isäksi jos vaimo on urakeskeinen. En näe siinä ongelmaa.

[Alarik]

...
- Aviomies vammautuu vakavasti tai menehtyy vaikkapa liikenneonnettomuudessa ja vastuu elannon hankkimisesta ja lapsiperheen kuluista siirtyy kotiäidille. Kuinka hänen kannattaa toimia?
- Lapset aikuistuvat kukin vuorollaan ja eräänä päivänä nainen on tilanteessa, jolloin hänellä on noin 10-12 tuntia vuorokaudessa käytettävissä muuhun kuin kodin- ja lastenhoitoon. Mitä vinkkejä antaisit hänelle vapaa-ajan täytteeksi?
-Perheen tytär osoittaa poikkeuksellista lahjakkuutta luonnontieteissä ja ilmoittaa haluavansa isona lääkäriksi. Miten neuvot äidin/isän suhtautuvan näihin haaveisiin?

Varmaan isolle osalle perheitä kumman vaan puolison työpanoksen menetys on katastrofi. Hyväpalkkaiset toki erikseen.

Toisilla voi olla vaikeuksia täyttää kalenterinsa, itselläni ongelma on päinvastainen. Kun olen jutellut, niin usein syy on ettei moni tekeminen kiinnosta, ehkä mukavuussyistä yms.

Neuvoisin tytärtä hankkimaan puolison joka hyväksyy myös sen että mies jää kotiin hoitamaan lapsia, joita tytär hankkii jo nuorena sekä opiskeluaikana. Nimittäin, jos lapsettomuus nuorena tarkoittaa miehille loppuelämän syrjäytymistä, niin juuri nuorten miesten kannattaisi panostaa lapsiin ja vaikka hoitaa lapsia kotona syrjäytymättä.

En tiedä miksi mies ei voisi pysyä kotona suojelemassa lapsia ja vaikka järjestää kunnon kotiopetustakin. Ihan sama kumpi kodin hoitaa, kunhan nyt alkuunsa kaikkien tulisi hankittua niitä lapsia.

[no future]

Aika moni kyllä odottaa siltä työltä pitkässä juoksussa muutakin sisältöä kuin "vain elannonhankintametodia". Sen takiahan ihmiset opiskelevatkin heitä kiinnostavia aloja ja taitoja.

Ja tässä tavallaan tuleekin se juttu: yhteiskunta pyörii hyvin työ- ja opiskelukeskeisesti. Niissä muodostuvat aikuisten sosiaaliset piirit, niissä käytetään valtaosa valveillaoloajasta, niistä puhutaan vapaa-ajalla jne. Työstä saadaan arvostusta, tyydytystä, onnistumisen tunteita, sisältöä elämään, ihmissuhteita, kontakteja eri elämänaloille sekä resursseja elää sitä omaa elämäänsä eli palkkaa...

Puhutko entisajoista vai elitisti-näkökulmasta?

Nykytodellisuus on monille nuorille 0-tuntisoppareita, työttömyyttä, pätkätöitä ja lisää pätkätöitä.

Sisältöä ei heidän kannata miettiä, ei synny sosiaalisia piirejä, seuraavan työn ja työttömyyden miettiminen vie valtaosan valveillaoloajasta, töistä ei kiinnosta puhua vapaa-ajalla. He saa työstä palkkaa, muttei tyydytystä, arvostusta, todellakaan onnistumisen tunteita, sisältöä ei ehdi löytyä, eikä ihmissuhteita, kontakteja yleensä zero.

Uranaisten, lahjakas tai ei, kannattaisi joko tehdä lapsia myös opiskeluaikana tai hyväksyä itselleen puolisoksi esim pätkätyömies, joka vaikka voi jäädä koti-isäksi jos vaimo on urakeskeinen. En näe siinä ongelmaa.

Valtaosa on kuitenkin edelleen vakinaisessa työsuhteessa. Ottamatta kantaa nollatuntiaopimusten perseestä olemiseen, niin ei se projektityökään välttämättä tarkoita kurjuutta ja osattomuutta. Suomalaiset ovat koulutettuja ihmisiä, enkä todellakaan tunnista tuota työn vihaamista sisällöttömyyttä. Ja itse sentään olen ihan duunarihommissa nykyään. Kyllä valtaosa tuntemistani nuorista aikuisista tekee työtä jossa enemmän tai vähemmän viihtyy, ja ne muut yrittävät sitten opiskella sellaista mikä kiinnostaisi. Enemmän siitä työn hirveydestä kuulee juttuja juuri noilta eläkeikää lähestyviltä jääriltä, kuin nuoremmalta polvelta.

[Mangustin]

Syntyvyyden lasku näyttää olevan aihe, jonka pelkkä esillä pitäminen saa punavihreät feministit kiukkuisiksi.

[tweet]1061903113244819456[/tweet]

Reetta Räty ilmeisesti kaipaa lisää halpuutettua palvelusväkeä.

Toi­mi­tuk­sen sii­voo­jat ovat ul­ko­maa­lai­sia. Tyt­tö­jen il­las­sa ver­tail­laan fi­lip­pii­ni­läi­sen ja vi­ro­lai­sen ko­ti­sii­voo­jan ero­ja. Ale­pas­sa maa­han­muut­ta­jat myy­vät kal­jaa suo­ma­lai­sil­le al­ko­ho­lis­teil­le.

https://hommaforum.org/index.php?topic=77404.0

[Roope]

Sadasta suomalaisesta 44 tekee nyt töitä ja tilanne heikkenee – asiantuntijoiden kolme ratkaisua ongelmaan

[...]

1980-luvun lopulla juuri kukaan ei kärsinyt työttömyydestä ja eläkeläisiä oli nykyistä paljon vähemmän. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kävivät silloin töissä.

Nyt työikäisten määrä hupenee. Suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään ja eläkeläisten joukko kasvaa.

Veronmaksajat vähenevät, mutta kulut kasvavat. Yhtälö on talouden kannalta huono.

[...]

Analyysin tehneiden asiantuntijoiden viesti on, että tilanne heikkenee ilman tekoja. Viesti on siis sama kuin valtiovarainministeriön.

Jatkossa kerromme kolmesta eri ratkaisusta.

Maahanmuuttajat olisivat nopein ratkaisu

Miten voi saada enemmän irti kutistuvasta työikäisten joukosta?

Pieni näpertely ei muuta mitään, Ylelle tehtyyn analyysiin osallistunut väestötutkija Mika Gissler sanoo. Neljän asiantuntijan analyysi paljastaa, että työssä olevien osuus säilyy edes nykyisellään vain reippaiden uudistusten avulla. Nopein ratkaisu suunnan muutokseen olisi analyysin mukaan maahanmuuton tuntuva lisääminen.

Analyysi kertoo, että maahanmuuton pitäisi peräti kaksinkertaistua nykyisestä. Se tarkoittaa 70 000 maahanmuuttajaa vuodessa.

Suomeen muuttavat työikäiset ihmiset siis kasvattaisivat työikäisten joukkoa.

Maahanmuuton vaikutusten arviointi on vaikeaa. Asiaa pohditaan tarkemmin jutun loppupuolella.

Väestötieteilijä Mika Gissler kiirehtii poliittisia päättäjiä toimimaan.

– Nyt pitää tehdä kaikki toimet, jotka edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja tänne töihin tulemista.

Alla olevasta käyrästä näet, miten maahanmuutto Suomeen on kasvanut. Vuonna 2016 muuttajia oli vähemmän kuin vuonna 2015, jolloin Suomesta haki turvapaikkaa ennätysmäärä ihmisiä.

[...]

Yllä olevasta graafisesta esityksestä näet, millainen työllisten osuus työikäisistä on ollut viime vuosikymmeninä. Hyvinvointivaltion kannalta työikäisiä pitäisi olla riittävä määrä, ja heistä riittävän ison osan pitäisi olla töissä.

On keksittävä jokin muu ratkaisu.

Joka vuosi 70 000 maahanmuuttajaa?

Työikäiset siis vähenevät vuosi vuodelta.

Tilastoanalyytikko Jussi Pyykkönen ja väestötutkija Mika Gissler näkevät tehokkaimmaksi vaihtoehdoksi sen, että Suomeen muuttaa lisää työikäisiä ihmisiä.

Suomeen muuttaminen yksin ei tietenkään auta. Tulijoiden on löydettävä paikkansa yhteiskunnassa ja saatava töitä.

Analyysin tehneet asiantuntijat ovat laskeneet, että maahanmuuttajien määrän pitäisi kaksinkertaistua nykyisestä. Suomeen muuttaisi siis 70 000 uutta asukasta joka vuosi.

– He kasvattaisivat työvoiman määrää, Jussi Pyykkönen toteaa.

Pyykkösen ja kumppaneiden laskelmassa oletetaan, että kaikkien Suomessa asuvien työikäisten työllisyysaste pysyisi nykyisessä noin 72:ssa. Analyysissä ei eritellä maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisyysastetta. Näillä oletuksilla laskelman tulos on se, että 70 000 maahanmuuttajaa voisi ratkaista vanhenevan väestön huoltamista koskevan ongelman.

Laskelma sisältää paljon oletuksia. Sitä voidaan kritisoida optimismistaan. Maahanmuuttajien työllisyysaste on tällä hetkellä kantaväestöä alhaisemmalla tasolla.

Pyykkönen kehottaa epäilijää katsomaan naapurimaa Ruotsin esimerkkiä.

Ruotsissa on paljon maahanmuuttajia ja kaikkien työllisyysaste on korkealla.

Myös valtiovarainministeriössä pidetään hyvänä vaihtoehtona sitä, että maahanmuuttajia tulisi nykyistä enemmän. Ylijohtaja Mikko Spolanderin mielestä maahantulijat on vain saatava työelämään nykyistä paremmin.

Yle 16.11.2018

Laskelma sisältää paljon oletuksia. Sitä voidaan kritisoida optimismistaan. Maahanmuuttajien työllisyysaste on tällä hetkellä kantaväestöä alhaisemmalla tasolla.

Pyykkönen kehottaa epäilijää katsomaan naapurimaa Ruotsin esimerkkiä.

Ruotsissa on paljon maahanmuuttajia ja kaikkien työllisyysaste on korkealla.

Eihän tuo ole enää optimismia vaan valehtelua ja huijaamista. Laskelmissa käytettyä oletusta maahanmuuttajien ja kantaväestön samasta työllisyysasteesta ei voi perustella yhtään millään, kun tiedetään maahanmuuton todellisuus.

Kaikkien maahanmuuttajaryhmien työllisyysaste ei ole Ruotsissa korkealla, vaikka länsimaalaisten onkin. Muutama vuosi sitten juuri Ruotsissa uutisoitiin olleen OECD-maiden suurin ero kantaväestön ja ulkomailla syntyneiden työllisyysasteissa. Alkuvuodesta eroa oli edelleen 16,4 prosenttiyksikköä.

Samanlaista vilunkia yrittivät Pekka Myrskylä ja Topias Pyykkönen muutama vuosi sitten Evan raportissa, jossa myös ehdotettiin muina miehinä maahanmuuton kaksinkertaistamista.

[kivimies]

Eihän työssä olevien osuus ole tärkeintä, vaan se, mitä he saavat aikaan. Halpatyövoiman nälkäpalkoista ei makseta tuloveroja.

Suomeen ei ole juurikaan tulossa nykyistä enempää korkeapalkkaisia muuttajia, koska heillä on jo nyt helppo pääsy tänne. Päättäjien toimet lisäisivät ainoastaan halpatyövoiman ja humanitaaristen muuttajien määrää. Ja kuten tiedämme, jälkimmäisten työllisyysaste ei päätä huimaa.

[idiot_narcissist]

Halpatyövoiman nälkäpalkoista ei makseta tuloveroja.

Tämä juuri on se oleellinen osa, josta luonnollisestikaan ei puhuta vastuumediassa. Suomi tarvitsee enemmän hyvätuloisia veronmaksajia enkä oikein keksi miksi hyvätuloiset ulkomaalaiset haluaisivat muuttaa tänne maksamaan korkeita veroja ja katselemaan kurjistuvaa yhteiskuntaa.

Ovatko asiantuntijat ja toimittelijat idiootteja vai harhaanjohtavat kansaa tietoisesti? Toimittelijoiden tyhmyyden vielä ymmärrän, koska onhan matikkaa vaikeaa, mutta oletettavasti asiantuntija saa palkkaa näiden asioiden tutkimisesta. Eikä silti ymmärrä noin yksinkertaista yhtälöä?

[Roope]

Suomessa väki harmaantuu ja vauvat vähenevät – Yle kysyi kaikilta puoluejohtajilta, mitä asialle pitäisi tehdä
...
Sipilän mukaan hyvän huoltosuhteen säilyttäminen Suomessa vaatii myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä.
...
Rinteen mukaan tarvitaan myös keskustelua niistä keinoista, joilla voidaan lisätä työperäistä maahanmuuttoa.

– Syntyvyystilanne ei tule muuttumaan kovin nopeasti. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä sen eteen, että saadaan suomalainen väestö kasvamaan, mutta maailma on muuttunut ja tarvitaan myös koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.
...
Työperäinen maahanmuutto ja "osaavan väen" saaminen Suomeen on Orpon mukaan välttämätöntä, mutta ei ratkaise yksin alhaisen syntyvyyden luomia ongelmia.
...
Perussuomalaisten mielestä myöskään työperäisen maahanmuuton lisääminen ei ole ratkaisu. Mallia Halla-aho lähtisi hakemaan Japanista, jossa heikon väestönkasvun ongelmia pyritään ratkaisemaan maahanmuuton sijaan lisäämällä tehokkuutta yhteiskunnassa.

– Meidän pitää lisätä yhteiskunnan toimintojen tehokkuutta esimerkiksi automatisaation avulla. Väestönkasvua itsessään ei voi pitää minään tavoitteena.

Halla-ahon mielestä olennaisinta on, että heikkenevän väestönkasvun Suomi ei lähde lisäämään julkisia menoja epäonnistuneella maahanmuutolla.
...
Anderssonin mukaan maahanmuuttopolitiikan on oltava sallivaa ja yhteiskunnan on kerättävä myös riittävät verotulot, jotta väestön ikääntyminen ei rapista vanhuspalveluita.
...
Mutta syntyvyyden vähäisyyden ongelmia uudistuksella ei kuitenkaan voi korjata, Terho painottaa. Myöskään eläkejärjestelmää muuttamalla tai työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä ongelma ei korjaannu.

Yle 16.11.2018

Pekka Haavisto, Anna-Maja Henriksson ja Sari Essayah eivät maininneet maahanmuuttoa.

"Yksilökeskeisyys" ja "hedonistinen kulttuuri" – Poliitikot selittävät huolestuttavaa väestöennustetta ajan hengellä
...
Saarikon mukaan väestöennuste on viesti myös siitä, että Suomeen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. "Tarveharkinnan keskustelu on ollut koko ajan läsnä. Meidän pitäisi löytää Euroopan tasoisia ratkaisuja, että tänne maanosaan voisi tulla tekemään töitä laillisesti."
...
"Kun nettoveronmaksajien osuus väestöstä pienenee kaiken aikaa, niin silloin pitää entistä tarkemmin syynätä sitä, mihin rahaa käytetään. Ikävä kyllä väestön kutistuminen toimii nykyään pääasiassa keppihevosena niille, jotka haluavat muista syistä lisätä maahanmuuttoa", Halla-aho sanoo.

Hänen mukaansa maahanmuutto ei ratkaise ongelmaa, vaan pahentaa sitä.

"Oleellista on työssä käyvien osuus väestöstä, ja OECD-maiden ulkopuolelta tulevien ihmisten nettovaikutus julkiseen talouteen on pahasti negatiivinen", Halla-aho sanoo.

TOISIN SANOEN hänen mielestään maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän julkisia menoja kuin saavat aikaan tuloja, koska kaikki tulijat eivät työllisty.

"Kehitysmaista muuttaa Suomeen ja Eurooppaan lähinnä ikuisia eläkeläisiä", Halla-aho sanoo.

"Elinkeinoelämä varmasti haluaa tänne työntekijöitä, jotka polkevat palkkoja halpatyömarkkinoilla ja tekevät töitä ehdoilla ja palkalla, joka ei suomalaisille kelpaa. Mutta kun tällainen palkka ei riitä edes näiden ihmisten itsensä elättämiseen, puhumattakaan heidän perheistään, niin lasku lankeaa veronmaksajille."

HALLA-AHO NOSTAA esimerkiksi Japanin, jossa ikärakenne on jo pitkään ollut huono, mutta joka on silti suhtautunut torjuvasti maahanmuuttoon.

"Yhteiskunta on etsinyt muunlaisia ratkaisuja esimerkiksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta. Pyritään pienemmällä nettoveromaksajien osuudella ylläpitämään välttämättömiä palveluita."
...
ENTÄ SDP:N suhtautuminen maahanmuuttoon?

"Me emme saa missään olosuhteissa syntyvyyttä nousemaan niin nopeasti, että se oikaisisi meidän ikärakenteemme. Me tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa, mutta sen pelisääntöjen pitää olla oikeudenmukaiset. Työehtojärjestelmän ja työelämän sääntöjen pitää olla kunnossa."
...
"Seuraavalla vaalikaudella tavoite on nostettava 75 prosenttiin ja lähdettävä uudistuksiin, jotka mahdollistavat 80 prosentin työllisyysasteen", Orpo sanoo.

"Yhtenä kokonaisuutena tulee myös työperäinen maahanmuutto. Se ei ratkaise tätä kysymystä, mutta se on välttämätön osa ratkaisua. Yrityksillä on pulaa työntekijöistä eri puolilla Suomea, ja siksi meidän pitää nopeasti poistaa tarveharkinta nimenomaan niin, että saamme osaavaa työperäistä maahanmuuttoa, sellaista väkeä, joiden työllisyysprosentti on korkea."

"Heistä kilpailevat kaikki muutkin maat. Jos joku tässä tilanteessa esittää osaajien työn verotuksen kiristämistä, niin entistä syvemmällä suossa ollaan ja tehdään ihan vääränlaisia toimenpiteitä."

Helsingin Sanomat 16.11.2018

Saarikon mukaan (.. ) Meidän pitäisi löytää Euroopan tasoisia ratkaisuja, että tänne maanosaan voisi tulla tekemään töitä laillisesti.

Eurooppaan pääsee nytkin tekemään työtä laillisesti. Oikeasti Saarikko tarkoittaa, että nykyinen laiton siirtolaisuus pitäisi laillistaa esimerkiksi eurooppalaisella työnhakuviisumilla.

"Oleellista on työssä käyvien osuus väestöstä, ja OECD-maiden ulkopuolelta tulevien ihmisten nettovaikutus julkiseen talouteen on pahasti negatiivinen", Halla-aho sanoo.

TOISIN SANOEN hänen mielestään maahanmuuttajat aiheuttavat enemmän julkisia menoja kuin saavat aikaan tuloja, koska kaikki tulijat eivät työllisty.

Ei ole mielipide vaan tilastollinen fakta.

"Yhtenä kokonaisuutena tulee myös työperäinen maahanmuutto. Se ei ratkaise tätä kysymystä, mutta se on välttämätön osa ratkaisua. Yrityksillä on pulaa työntekijöistä eri puolilla Suomea, ja siksi meidän pitää nopeasti poistaa tarveharkinta nimenomaan niin, että saamme osaavaa työperäistä maahanmuuttoa, sellaista väkeä, joiden työllisyysprosentti on korkea."

"Heistä kilpailevat kaikki muutkin maat. Jos joku tässä tilanteessa esittää osaajien työn verotuksen kiristämistä, niin entistä syvemmällä suossa ollaan ja tehdään ihan vääränlaisia toimenpiteitä."

Tarveharkinnan poistaminen ei vaikuta osaajien maahanmuuttoon, koska se koskee vain matalapalkka-aloja. Bangladeshilaisista siivoojista ei käydä maailmanlaajuista kilpailua muualla kuin ministeri Orpon mielikuvituksessa.

[kivimies]

Ylessä oli pitkä juttu siitä, miten syntyvyyden lasku voi laukaista uuden eläkeuudistuksen:

Syntyvyys jatkaa laskuaan – EK ja STTK: suomalaisilla voi olla edessä pian uusi eläkeuudistus

[...]

Edellinen eläkeuudistus tuli voimaan viime vuoden alussa, sillä muun muassa eläkeikää nostettiin.

Edellisen uudistuksen oletukset ovat pettäneet ja pahiten on pettänyt väestöennuste. Mitä nopeammin seuraavan eläkeuudistuksen valmistelu aloitetaan, sen parempi ja mitä nopeammin seuraava eläkeuudistus tehdään, sen vähemmillä muutoksilla pärjätään, sanoi sanoo EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Nopeiden toimien tarvetta luonnehti samoin sanoin perjantaina blogissaan toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Ralf Sund.

–Mitä nopeammin toimitaan, sitä todennäköisemmin pystytään välttämään, että mennään hallitsemattomasti tilanteeseen jossa eläkeikä nousee tai eläkettä leikataan.

[...]

Sundin ja Rantahalvarin mukaan koulutettuja ulkomaalaisia ammattilaisia pitää alkaa tosissaan houkutella Suomeen. Työperusteisen maahanmuuton piristämiseksi tarvitaan niin markkinointia ulkomailla kuin toimia tulevalta hallitukselta.

– Meillä tulee olla kunnolliset kansalliset keinot, joilla Suomeen houkutellaan ihmisiä tulemaan töihin, Rantahalvari sanoo.

Sund antaa nykyiselle hallitukselle pyyhkeitä ontuvasti edennestä maahanmuuttopolitiikasta. Hänen mukaansa perussuomalaisten ja nyt sinisten hallituskausi on haitannut työperusteisen maahanmuuton edistämistä.

– Siinä seuraaviin hallitusneuvotteluihin iso haaste. Tarvitaan ihan uusi vaihde koneeseen, ja reippaasti eteenpäin.

Kun mietitään keinoja ulkomaalaisille osaajien houkuttelemiseksi Suomeen, Sund kääntäisi katseen työmarkkinoiden turvallisuuteen. Tämä pitäisi Sundin mukaan myös suomalaiset ammattilaiset, kuten sairaanhoitajat, niillä aloilla joille he ovat kouluttautuneet.

–Turvalliset työehdot ja työsuhteet, ei silppua ja sälää vaan kokoaikaisia pitkäkestoisia ja turvallisia työsuhteita.

Ammattilaisia voi olla turha houkutella Suomeen kovalla palkalla, mutta sen sijaan Suomea voisi markkinoida turvallisena maana, jossa perhe on hyvät koulut ja turvalliset koulumatkat.

–Ei intialaisen insinöörin palkkataso poikkea paljon suomalaisesta insinööristä. Nämä on ne vetovoimatekijät, Sund sanoo.

Yle (18.11.2018)

STTK:n Sund ja EK:n Rantahalvari puhuvat osaajien houkuttelusta. En pidä sitä huonona asiana, mutten usko, että se johtaisi kovin suureen osaajien muuton kasvuun. Toivon laittaminen siihen kuulostaa hölmöltä.

STTK:n Sund taitaa viitata tarveharkinnan poistoon, kun puhuu Perussuomalaisten ja Uuvattien toiminnan hallituksessa "haitanneen työperäisen maahanmuuton edistämistä".

STTK ja EK ovat aiemmin ilmaisseet kannattavansa työvoiman tarveharkinnan poistoa. Sitä ei tulisi missään tapauksessa tehdä. Tarveharkinta ei koske osaajia, vaan halpatyövoimaa.

Sund mainitsee intialaiset insinöörit ja puhuu turvallisista työehdoista ja työsuhteista. Voiko enempää olla väärässä.

Tässä otteita turvallisista työehdoista ja työsuhteista:

Intialaisia liki orjina Suomessa – yhden itsemurhan väitetään liittyvän aiheeseen

Intialaisen TCS-yhtiön Suomeen lähettämien intialaisten työntekijöiden sanotaan olevan orjan asemassa. Vapaapäiviä tai lomia ei juuri ole, ja työpäivät voivat venyä yli kymmentuntisiksi.

TS (26.11.2017)

Nokia jäi kiinni halpatyövoiman käytöstä Suomessa – ulkomaalaisia asiantuntijoita töissä jopa 750 eurolla kuussa

Nokia on jäänyt kiinni halpatyövoiman käytöstä Suomessa. Yhtiö sai Etelä-Suomen aluehallintovirastolta huomautuksen lähes sadan ulkomaisten tytäryhtiöidensä työntekijän palkkasyrjinnästä. Intialaiset, kiinalaiset ja puolalaiset työntekijät työskentelivät Suomessa tuotekehityksen suunnittelutehtävissä vuosina 2014–2015.

Yle (25.7.2016)

[Kova luu]

Ajattelin tähän sonköttää jotain siitä, että ihminen voisi itse huolehtia vanhuudenturvastaan, eikä jättää vastuuta yhteiskunnalle, mutta sitten löysin Timo Vihavaiselta viimeisimmästä blogistaan tämän asian paremmin sanottuna:


http://timo-vihavainen.blogspot.com/2018/11/entropia-kasvaa.html?m=1

Koska kukaan ei voi edes kuvitella, että ihmisten olisi mahdollisuuksien mukaan itse huolehdittava vanhuuden turvastaan, on nyt havaittu maamme olevan hätätilassa, jota muka korjaamaan tarvitaan suuri määrä vierastyövoimaa, joka saman tein muuttaa maahamme pysyvästi.
Tällaisella tempulla näyttävät heikoimmalla ymmärryksellä varustetut piirit pyrkivän korjaamaan ns. huoltosuhdetta. Uudet asukkaat siis ilmeisesti eivät lainkaan vanhene tai ainakaan ryhdy rajoittamaan syntyvyyttään samassa määrin kuin kantaväestö, mikä merkitsisi kulttuurista integraatiota.
On turha sanoakaan, ettei tuossa epätoivoisessa ideassa ole mitään järkeä.

[Roope]

STTK:n Sund ja EK:n Rantahalvari puhuvat osaajien houkuttelusta.

[tweet]1023190211092725761[/tweet]

Matematiikkaa ei tosiaankaan pääse pakoon, vaikka Palolan ja Rantahalvarin kaltaiset huijarit yrittävät muuta esittää.

Maahanmuuttoa lisäämällä on äärimmäisen vaikea turvata hyvinvointivaltiota missään realistisessa skenaariossa. Käytännössä se on mahdotonta. Esimerkiksi halpatyövoiman lisääminen työlupien saatavuusharkinta poistamalla vain pahentaisi tilannetta.

[sancai]

Yhteiskunnalle hyödyllistä maahanmuuttoa ei voi vain "lisätä" jonkun itseään jumalana pitävän byrokraatin toimesta. Suomi on niin kurja maa, että kielitaitoiset koulutetut kantasuomalaisetkin muuttavat pois. Minkä helvetin takia tänne tulisi merkittävissä määrin mitään "osaajia", vaikka kaikki esteet poistettaisiin? Suomessa suurituloisilla (=osaajilla) on erittäin, erittäin huono ostovoima. Siksi koulutettu ei tänne tule. Ei Suomi voi pakottaa ketään tänne muuttamaan. Sen sijaan vaikkapa Australiaan, Kanadaan ja Sveitsiin riittää natsimaisesta  maahanmuuttopolitiikasta huolimatta huippuluokan tulijoita.

Suomi on yhteiskunta, missä työtön tienaa kansainvälisesti verrattuna erittäin paljon ja vaikka insinöörí kansainvälisesti verrattuna aika vähän. Ei voi olla niin vaikea ymmärtää, että tämä yhtälö houkuttelee, oli se miten vapaa tahansa, lähinnä pummeja.

[Hamsteri]

ketään tänne muuttamaan. Sen sijaan vaikkapa Australiaan, Kanadaan ja Sveitsiin riittää natsimaisesta   maahanmuuttopolitiikasta huolimatta huippuluokan tulijoita.

Canada on täytetty somaleilla. Sveitsissäkin on matua jaettavaksi.  Australiassa somalit terrorisoivat sosiaaliturvalla. Suomessa on Länsimaista ollut paras matupolitiikka, koska tänne on kävellyt/syntynyt "vain" 90 000 matua. Muu länsi on jo menetetty.

Jos homma pelataan hyvin niin lähetetetään nykyiset pois ja valmistaudutaan Ruotsin ja Ranskan massavalkopakoon.

[stefani]

Hienoa, että suomalaiset kuolevat sukupuuttoon.

Oikea kohtalo kansalle, joka ei suostu puolustamaan itseään tai edes lisääntymään.

Yhteiskunta on järjetön paikka, joka väsyttää ja syrjäyttää miehet, jotka eivät sitten jaksa tehdä lapsia. Suomalaiset ovat itse rakentaneet järjettömän yhteiskuntansa. Niin, ehkä Suomi saa, mitä ansaitsee.

[kivimies]

Aamukahvia siemaillessa selailin Yleä ja näin tämän artikkelin.

Toimittaja Reetta Rädyn mielestä Suomessa on huutava työvoimapula, jonka turvapaikanhakijat täyttäisivät ellei heitä "pakkopalautettaisi".

Samalla kun Räty puhuu huutavasta työvoimapulasta, niin hän vaatii, että "yhteiskunnan on tarjottava väyliä työllistymiseen". Hän myös vaatii, että maahanmuutosta pitäisi puhua kokonaisuutena, humanitaarista ja työperäistä ei pitäisi eritellä, koska "suurin osa Helsingin uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia".

Ei se mene noin, jos maassa olisi työvoimapula ja tp-hakijat ovat kelvollisia sitä paikkaamaan, niin heidän pitäisi työllistyä ilman mitään yhteiskunnan toimia. Tähän mennessä tp-hakijoina tulleiden työllisyysaste kertoo jotain ihan muuta.

Toisekseen mikään ei estä kielteisen päätöksen saaneita tp-hakijoita työllistymästä kyseisiin työpaikkoihin ja hakemasta työlupaa, saatavuusharkinta ei koske aloja, joissa on Ely-keskuksen mukaan työvoimapula, saatavuusharkinta itsessäänkin mahdollistaa työvoiman palkkaamisen, jos sitä ei Suomesta löydy , Välimereen heitetynkin passin voi uusia. Tp-hakijat voivat jo odotusaikanaan tehdä työtä ilman työlupaa.

Hän myös valittaa siitä, että tp-hakijat "viruvat vuosikausia vastaanottokeskuksissa", muttei mainitse sitä, että he ovat saaneet ensimmäisen kielteisen päätöksensä jo aikoja sitten ja sen jälkeen lisää sellaisia, mutta eivät suostu lähtemään takaisin. Hän väittää tp-hakijoiden olevan "osaavia työntekijöitä ja potentiaalisia koulutettavia", vaikka tilastot väittävät muuta.

Toimittajalta on unohtunut turvapaikkajärjestelmän tarkoitus: Tp-hakijat eivät ole mitään työvoimaa, vaan he hakevat suojaa sodalta ja vainolta. Jos he eivät sitä tarvitse, niin heillä ei ole mitään perustetta oleskella Suomessa.

Mitä tulee työvoimapulaan, osa täyttämättömistä työpaikoista varmasti laitetaan uuteen hakuun, ehkä vähän paremmalla palkalla ja työehdoilla. Tämä houkuttelee lisää työntekijöitä kouluttautumaan alalle ja nykyisiä tekemään enemmän tunteja.

Työvoiman tarjonnan lisääminen polkee palkkoja ja työehtoja, kun kysynnän ja tarjonnan lain ei anneta toimia.

Reetta Rädyn kolumni: Suomi murehtii työvoimapulaa ja pakkopalauttaa samaan aikaan työikäisiä – mitä järkeä?


[...]

Julkisessa keskustelussa asiat sekoitetaan, tuloksena on syyllistämistä ja talkoopuheita. Ketä oikeasti motivoi synnyttämään se, että demografiakäppyrä on huoltosuhteen kannalta katastrofaalinen?

Sitä on kuitenkin pakko miettiä, miten korjataan lisääntyvä työvoimapula ja hoivatarve. Pelkästään Helsingissä yli 85-vuotiaat tuplaantuvat vuoteen 2040 mennessä. Muutenkin iäkkäiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa. Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi viime viikolla, että työvoimapulasta johtuen vuonna 2017 jäi täyttämättä tai syntymättä 60 000 työpaikkaa.

Työvoimapulan murehtimisessa jää usein varjoon ilmeinen ratkaisu: maahanmuutto. On absurdia, että sama maa, joka on olevinaan huolissaan työvoimapulasta, kiristää maahanmuuttopolitiikkaa ja pakkopalauttaa isolla rahalla ihmisiä, joilla on kielitaito, työhaluja ja pieniä lapsia.

Suomen suhde maahanmuuttoon ei ole lainkaan synkassa väestöennusteiden synnyttämän huolen kanssa. Maassa on tälläkin hetkellä tuhansia työkykyisiä ja -haluisia ihmisiä, jotka odottavat, milloin on heidän vuoronsa saada se viimeinen negatiivinen päätös, jolla heidät potkitaan joko ulos maasta tai osaksi paperittomien kasvavaa joukkoa. Miksi heihin ei suhtauduta potentiaalisina työntekijöinä, joita he ovat?

Annetaan ihmisten asettua osaksi yhteiskuntaa, kouluttautua, kokea osallisuutta ja tehdä töitä. Nyt Suomen signaali maailmalle on: jos tulette tänne, päädytte säilöihin keskelle metsää tai byrokratiaviidakkoon tehtailemaan hakemuksia. Viesti voisi olla: voisiko joku harkita elämää pimeässä pohjolassa, ihan mukavien ja reilujen ihmisten kanssa.

Kansalaiset, me emme selviä tulevaisuudesta ilman muualta tulleita.

Suomessa puhutaan innostuneesti "työperäisestä maahanmuutosta". Sitä taitavat kannattaa lähes kaikki. Työperäisen ja muun maahanmuuton erottelu kuitenkin johtaa harhaiseen ajatukseen siitä, että muu kuin "työperäiseksi" tunnistettu maahanmuutto ei perustuisi haaveeseen työstä ja arjesta uudessa kotimaassa. Iso osa Helsingin uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Maahanmuuttajan ei tarvitse olla "työperäinen", vaan yhteiskunnan täytyy tarjota väyliä työllistymiseen.

Se että osa viime vuosina Suomeen tulleista ihmisistä on maannut vastaanottokeskuksissa vuosikausia, on osoitus systeemin totaalisesta toimimattomuudesta. Ei ole millään tasolla hyvä idea, että osaavat työntekijät tai potentiaaliset koulutettavat päätyökseen odottavat sitä, millä perusteella Suomi heidät häätää. Työ on parasta kotouttamista, sillä kukaan ei kotoudu yksin, ylhäältä ohjattuna viranomaistyönä.

Osa turvapaikanhakijoina tulleista on töissä ja hakee niin sanottua työperäistä oleskelulupaa. Moni puhuu jo suomea, lapset ovat kouluissa, elämä alkaa rullata, eikä tukia tarvita. Tämä ei viranomaisille riitä. Et täytä kriteereitä, tuo ammatti ei käy, negatiivinen päätös, näkemiin. Epäinhimillistä – ja järjetöntä!

Työvoimapula on tietenkin vähän hankala termi maassa, jossa on myös paljon työttömyyttä. Mutta näin se vain on lukujen valossa: maa kaipaa kipeästi uusia yrityksiä ja työntekijöitä. Avoin työpaikka ja uusi yritys on uusi mahdollisuus – annammeko mahdollisuuden sille, joka haluaa siihen tarttua?

Ongelmamme ei ole se, että Suomeen halutaan tulla, vaan se, että tänne ei haluta tulla.

[...]

Suomen ikärakenne muuttuu. Mikään ratkaisu isoon muutokseen ei tule olemaan yksinkertainen. Maahan vasta tulleen työllistyminen ei ole helppoa, ei muurarin eikä lääkärin. Mutta se on mahdollista, varsinkin, kun työvoimapula kasvaa nykyisestä.

Täytyy toivoa, että suomalaiset saavat jatkossa suunnilleen sen verran lapsia kuin toivovat. Mutta ikärakenne ei sillä muutu. Sen ratkaisemiseksi tarvitsemme osallistavaa, inhimillistä, nopeaan työllistymiseen tähtäävää maahanmuuttoa.

Yle (19.11.2018)

[Parzival]

Reetta Räty vielä jaksaa elää tuossa "uusi Nokia" - unelmassa. Haittamaahanmuuttoa on hyvin vaikea valtion toimenpiteillä muuttaa kannattavaksi kun tulijat eivät osaa lukea eikä kirjoittaa ja eivät edes halua integroitua. Synnytystalkoot vaikuttavat sellaisella 20 vuoden viiveellä mutta tuo tietty porukka ei näköjään työllisty eikä opi kieltä edes siinä ajassa.

Makoilu vuosia vastaanottokeskuksessa on tosiaan osoitus toimimattomuudesta. Nuo makolijat vedättävät jo viidettä tai kuudetta hakemusta aina uusilla keksityillä perusteilla.

Tuo ehdotus työ- ja unelmaperäisen maahanmuuton erottamattomuudesta on pelkkää höttöä. Suomella ei ole mitään syytä eikä velvollisuutta ottaa niitä kaikkein toivottomampia tapauksia tänne eläteiksi ja kalliilla tukitoimilla yrittää työllistää ja kouluttaa. Rahalle on paremaakin käyttöä.

[Eisernes Kreuz]

Suursuvaitsevainen Räty taas vauhdissa.

Kaksi pointtia:

1) Suomesta käännytettävät ovat valeturvapaikanhakijoita.
2) Turvapaikan tarpeen simuloinnista ei tule palkita sallimalla jääminen maahan.

[Roope]

Reetta Rädyn kolumni: Suomi murehtii työvoimapulaa ja pakkopalauttaa samaan aikaan työikäisiä – mitä järkeä?
...
Yle (19.11.2018)

Sellainen tyhmyyteen ja tietämättömyyteen perustuvan moralisoinnin riemuvoitto, ettei paremmasta väliä. Mestaroi mielestään jopa talouspolitiikkaa, vaikka ei tunnu hahmottavan edes nettoveronmaksajan käsitettä.

Työvoimapulan murehtimisessa jää usein varjoon ilmeinen ratkaisu: maahanmuutto. On absurdia, että sama maa, joka on olevinaan huolissaan työvoimapulasta, kiristää maahanmuuttopolitiikkaa ja pakkopalauttaa isolla rahalla ihmisiä, joilla on kielitaito, työhaluja ja pieniä lapsia.

Pulaa on koulutetuista osaajista ja toisaalta yhteiskunnan subventoimasta halpatyövoimasta. Edelliset tervetuloa, mutta jälkimmäiset kannattaa torjua.

Pelkällä työhalulla ei muututa kielitaidonkaan kanssa noin vain koulutetuksi osaajaksi. Mitä tekemistä pienillä lapsilla on työvoimapulan kanssa?

Suomen suhde maahanmuuttoon ei ole lainkaan synkassa väestöennusteiden synnyttämän huolen kanssa. Maassa on tälläkin hetkellä tuhansia työkykyisiä ja -haluisia ihmisiä, jotka odottavat, milloin on heidän vuoronsa saada se viimeinen negatiivinen päätös, jolla heidät potkitaan joko ulos maasta tai osaksi paperittomien kasvavaa joukkoa. Miksi heihin ei suhtauduta potentiaalisina työntekijöinä, joita he ovat?

Emme tarvitse Suomeen "potentiaalisten työntekijöiden" halpatyövoima-armeijaa. Järjestelmää hyväksikäyttäneet kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat ovat vihoviimeistä porukkaa, jolla väestörakennetta pitäisi korjata.

Annetaan ihmisten asettua osaksi yhteiskuntaa, kouluttautua, kokea osallisuutta ja tehdä töitä. Nyt Suomen signaali maailmalle on: jos tulette tänne, päädytte säilöihin keskelle metsää tai byrokratiaviidakkoon tehtailemaan hakemuksia. Viesti voisi olla: voisiko joku harkita elämää pimeässä pohjolassa, ihan mukavien ja reilujen ihmisten kanssa.

Turvapaikanhakijoille on Suomessa annettu mahdollisuus kouluttautua ja tehdä töitä. Jos hakemus hylätään, on viestin oltava, että turvapaikkaturisti menee kotiinsa.

Kansalaiset, me emme selviä tulevaisuudesta ilman muualta tulleita.

Kyllä selviäisi, ja aivan erityisesti me emme tarvitse yhtään kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa.

Suomessa puhutaan innostuneesti "työperäisestä maahanmuutosta". Sitä taitavat kannattaa lähes kaikki.

Tai paremminkin "kaikki".

Aiheeseen vähänkin perehtymällä huomaa, että "työperäistä maahanmuuttoa" on moneen lähtöön, eikä se kaikki ole toivottavaa. Matalapalkka-aloilla työskentelee nettosaajia yhteiskunnan tuilla subventoituna.

Työperäisen ja muun maahanmuuton erottelu kuitenkin johtaa harhaiseen ajatukseen siitä, että muu kuin "työperäiseksi" tunnistettu maahanmuutto ei perustuisi haaveeseen työstä ja arjesta uudessa kotimaassa. Iso osa Helsingin uusista yrityksistä on maahanmuuttajien perustamia. Maahanmuuttajan ei tarvitse olla "työperäinen", vaan yhteiskunnan täytyy tarjota väyliä työllistymiseen.

Maahanmuuttopolitiikka ei voi perustua työstä haaveiluun. Yhteiskunnan ei tarvitse tarjota erikseen "väyliä työllistymiseen", vaan maahanmuutosta on tehtävä määrältään ja laadultaan sellaista, että työllistyminen onnistuu mahdollisimman pitkälle ilman yhteiskunnan kikkailuja.

Se että osa viime vuosina Suomeen tulleista ihmisistä on maannut vastaanottokeskuksissa vuosikausia, on osoitus systeemin totaalisesta toimimattomuudesta.

Systeemi tarjoaa turvapaikanhakijoille automaattiset työluvat. Vastaanottokeskuksissa makaaminen on osoitus siitä, että Suomeen tulee valtava määrä turvapaikanhakijoita, joilla ei ole niitä ominaisuuksia, joita Suomessa työllistymiseen tarvitaan. Kuten ei tutkimusten mukaan olekaan.

Ei ole millään tasolla hyvä idea, että osaavat työntekijät tai potentiaaliset koulutettavat päätyökseen odottavat sitä, millä perusteella Suomi heidät häätää.

Tästä samaa mieltä. Näiden häädettävien ei pitäisi koskaan päätyä Suomeen asti. Todelliset osaajat voivat hakea töitä Euroopan ulkopuolelta normaalissa järjestyksessä kuten kaikki muutkin.

Osa turvapaikanhakijoina tulleista on töissä ja hakee niin sanottua työperäistä oleskelulupaa. Moni puhuu jo suomea, lapset ovat kouluissa, elämä alkaa rullata, eikä tukia tarvita. Tämä ei viranomaisille riitä. Et täytä kriteereitä, tuo ammatti ei käy, negatiivinen päätös, näkemiin. Epäinhimillistä – ja järjetöntä!

Tässä on niin monta ristiriitaisuutta, että ei tosikaan. Lapset koulussa, eikä tukia tarvita? Ammatti ei käy, mutta tukia ei tarvita, kun saatavuusharkintaa sovelletaan vain halpatyöhön?

Jos tulee turvapaikanhakijana, eikä täytä turvapaikkakriteerejä, on käyttänyt systeemiä hyväkseen ja pettänyt luottamuksen. Siispä takaisin kotiin.

Työvoimapula on tietenkin vähän hankala termi maassa, jossa on myös paljon työttömyyttä. Mutta näin se vain on lukujen valossa: maa kaipaa kipeästi uusia yrityksiä ja työntekijöitä. Avoin työpaikka ja uusi yritys on uusi mahdollisuus – annammeko mahdollisuuden sille, joka haluaa siihen tarttua?

Emme tarvitse edelleenkään Suomeen yhtään kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa, joiden maahan jääminen houkuttelisi tänne vain lisää turvapaikkaturisteja.

Ongelmamme ei ole se, että Suomeen halutaan tulla, vaan se, että tänne ei haluta tulla.

Ongelmamme on juuri se, että tänne haluaa porukkaa, jota tänne ei kaivattaisi, kun taas ne halutut koulutetut ulkomaalaiset jättävät Suomen yleensä väliin muun muassa palkkojen ja verotuksen vuoksi. Eikä ihme, sillä Suomi on maailman parhaita paikkoja turvapaikanhakijoille ja laittomille siirtolaisille, mutta vähemmän houkutteleva hyväpalkkaisille ammattilaisille.

Suomen ikärakenne muuttuu. Mikään ratkaisu isoon muutokseen ei tule olemaan yksinkertainen. Maahan vasta tulleen työllistyminen ei ole helppoa, ei muurarin eikä lääkärin. Mutta se on mahdollista, varsinkin, kun työvoimapula kasvaa nykyisestä.

Täytyy toivoa, että suomalaiset saavat jatkossa suunnilleen sen verran lapsia kuin toivovat. Mutta ikärakenne ei sillä muutu. Sen ratkaisemiseksi tarvitsemme osallistavaa, inhimillistä, nopeaan työllistymiseen tähtäävää maahanmuuttoa.

Ensinnäkään maahanmuutolla ei voi "ratkaista ikärakennetta" kuin jotain yhtälöä luomatta toisia, paljon pahempia ongelmia. Se kun vaatisi massamaahanmuuttoa. Toiseksi, toimittajan vaatima "inhimillinen" maahanmuuttopolitiikka lisäisi nimenomaan yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttavaa haitallista maahanmuuttoa, joten se ei olisi ratkaisu mihinkään.

Maahanmuutto ei ole mitään rakettitiedettä. Esimerkiksi Ruotsin maahanmuuttohistoriaan ja tilastoihin tutustumalla selviää nopeasti, millaisia lainalaisuuksia maahanmuuttopolitiikassa on ja mihin "inhimillinen" maahanmuuttopolitiikka väistämättä johtaa. Edes jonkinlaisen historiaan perehtymisen pitäisi olla pakollista maahanmuutosta kirjoittavalle toimittajalle, mutta näköjään aiheesta voi huudella Ylen kolumnissa suureen ääneen myös siitä mitään tietämättä tai ymmärtämättä.

[Nikolas]

Pulaa on koulutetuista osaajista ja toisaalta yhteiskunnan subventoimasta halpatyövoimasta. Edelliset tervetuloa, mutta jälkimmäiset kannattaa torjua.

Epäilen tuota väitettyä pulaa koulutetuista osaajista. Isompaa palkkatarjousta vaan pöytään, niin osaajia saapuu työhaastatteluihin vaikka tuhansien kilometrien päästä.

Suomen ovi voisi olla vaikka kuinka leveästi auki koulutetuille osaajille, ja silti heitä tulisi Suomeen yhtä vähän kuin nykyisinkin. Kyllä heille riittää, että ovi on auki niin kuin se jo nyt on. Tähän maahan ei tule nykyistä enemmän koulutettuja osaajia pelkästään ovea avaamalla tai saranoiltaan nostamalla. Tässä on kyse Suomen vetovoimatekijöistä, jotka on säädetty verotuksella ja sosiaalisilla tulonsiirroilla sellaiseen asentoon, että mieluiten tänne tulevat elintasopakolaiset.