YLE: Joka kolmas opiskelija tippuu kelkasta

[Leikkimielinen pihapeli]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/joka_kolmas_opiskelija_tippuu_kelkasta_1377754.html

Itse uskon, että ongelma korjaantuisi, jos korkeakouluissa otettaisiin käyttöön muutaman tuhannen euron lukuvuosimaksut. Silloin opintoja tuskin keskeytettäisiin yhtä innokkaasti.

[ibn ghul]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/joka_kolmas_opiskelija_tippuu_kelkasta_1377754.html

Itse uskon, että ongelma korjaantuisi, jos korkeakouluissa otettaisiin käyttöön muutaman tuhannen euron lukuvuosimaksut. Silloin opintoja tuskin keskeytettäisiin yhtä innokkaasti.

Paitsi tietenkin kaikki jotka eivät päässeet kesätöihin joutuisivat keskeyttämään ne kun ei löydy paria tuhatta euroa tililtä...

[Leikkimielinen pihapeli]

Paitsi tietenkin kaikki jotka eivät päässeet kesätöihin joutuisivat keskeyttämään ne kun ei löydy paria tuhatta euroa tililtä...

Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

[Turkulaine]

Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Ihan hyvä, valittaisiin varallisuuden eikä pätevyyden mukaan. Voisikohan myös työelämään soveltaa samaa? Ikäänkuin pääsymaksu joka takaisi, ettei tule töissä keskeyttämisiä. Sitäkin summaa voisi siinä työskennellessä maksaa takaisin.

[Enni]

Niin siis tuon lukuvuosimaksun ei olisi suinkaan pakko tulla omalta tililtä, vaan korkeakoulut hyväksyisivät myös iskän, äiskän, ukin tai mummin pankkitililtä tulleet tilisiirrot.

Minun iskällä, äiskällä, saati mummilla tai ukilla ei ole tilileillään tuollaisia summia. Meidänkin perheessä on kolme kaksi tällä hetkellä opiskelevaa (minä yliopisto, veljeni teknillinen korkeakoulu), ja reilun vuoden päästä kolmas veljeni myöskin armeijansa jälkeen.

Jos tuollaisia maksuja alettaisiin vaatimaan, niin meidän perheessä ei tasan kukaan opiskelisi.

[Turkulaine]

Jos tuollaisia maksuja alettaisiin vaatimaan, niin meidän perheessä ei tasan kukaan opiskelisi.

Kaikki eivät valitettavasti välitä siitä. Osan mielestä kaikki maailman paha tulee siitä, että köyhilläkin on joskus jotain. Yhteiskunnan toimivuuden ja rauhallisuuden kannalta on kuitenkin varsin hyvä, että kaikissa yhteiskuntaluokissa elää usko siihen, että lahjoillaan ja työllään voi saavuttaa tavoitteita ja unelmia. Jaloa sukutaustaa ei tarvita.

Nykyinen systeemi on kuitenkin huono. Luulen, että paras tapa olisi asettaa valintakiintiöt sellaisiksi, että ne vastaavat työelämän tarpeita ja päästävät sisään vain riittävän lahjakkaita ja motivoituneita.

-sanavalinta korjattu

[Kaptah]

Tuo kelkasta tippuminen saattaisi osaltaan korjaantua lukukausimaksuilla, mutta tuskin läheskään kokonaan. Lukukausimaksut tosiaan johtaisivat siihen, että köyhemmän perheen lapsella ei ihan oikeasti olisi mahdollisuutta opiskella. Ei minun vanhemmillani ole antaa rahaa muutamaa tonnia per lukukausi, mutta niinpä vaan opiskelen varsin hyvällä menestyksellä ja tulevaisuudessa maksan iloisesti veroja, että saadaan niitä syyrialaisia sohvia vähempiosaisille.

Totta kyllä on, että jonkinlainen lukukausimaksu saattaisi pudottaa ne motivaatio-ongelmaiset heti alussa pois, mikä olisi kaikkien etu. Lukukausimaksu ei kuitenkaan saisi olla montaa tuhatta euroa, koska sellaiseen ei ihan oikeasti ole kaikilla varaa.

Minun lähipiirissäni AMK:n/yliopiston keskeyttäneet/käytännössä lopettaneet ovat seuraavanlaisia tapauksia:

-yhdeltä täysin elämänhallinta hukassa, shoppailu ja irtoseksi kiinnostaa enemmän
-yksi käy töissä ja on tottunut elintasoon, jota ei voi saavuttaa osa-aikaisella työllä
-parilla yleinen velttous, ei saa tenttejä ja projekteja tehtyä-->käytännössä pudonnut kelkasta

Kolmatta vuotta teknillistieteellistä tutkintoa opiskelevana vaikuttaa siltä, että ei täällä ainakaan pääse loppuun palamaan, jos ei ihan hirveästi joudu töissä olemaan. Luentoja on päivässä nelisen tuntia ja saman verran menee itseopiskeluun. Ei siinä pitäisi palaa loppuun, ellei tuohon päälle yritä tehdä 40-tuntista työviikkoa. Sitten kyllä jo palaakin loppuun.

Onko muuten tietoa, miten tämä keskeyttäneiden määrä on kehittynyt vuosien saatossa? Onko tämä edes mikään yllättävä luku? Kyllähän ylempi korkeakoulututkinto on melkoisen pitkä rypistys eikä siihen kaikista ole, joten ainahan sitä vähän *askaa tippuu rattailta kun aletaan tosissaan ajamaan 

[requiem]

Kyseessä on hyvin monisyinen ongelma, johon ei ole yksinkertaista patenttiratkaisua.

Monet korkeakouluopiskelijat hukkaavat opiskeluintonsa ja pettyvät akateemiseen maailmaan. Opiskelijoiden syrjäytymistä yritetään ehkäistä useissa korkeakouluissa uudella hankkeella. Tavoitteena on vähentää opintojen lykkäämistä ja keskeyttämistä.

Suomessa on ollut pitkään trendinä, että noin puolet ikäluokasta on suorittanut lukion ja tämän jälkeen jatkanut opintojaan korkeakouluissa. Osalle tämän valinnan tehneistä syynä on voinut olla vinoutunut yhteiskunutakäsitys, jossa pitää omistaa ylioppilaslakki ja korkeakoulututkinto, muuten et ole mitään. Sitten kun korkeakoulun arki koittaa, huomaatkin ettei se nyt niin ihmeellistä olekkaan, samaa lukemista ja perslihasten kuluttamista.

Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön YTHS:n tutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija sanoo olevansa jatkuvasti ylirasittunut. Samoin joka kolmas opiskelija tipahtaa kelkasta eli ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Joka neljäs opiskelija ei pidä opintojaan merkityksellisinä tai mielekkäinä.

Ylirasittumisen syitäkään on vaikea selittää yksinkertaisesti. Osa kulutttaa energiaansa ns. sivuprosesseihin, kuten juhlimiseen, rientoihin ja mahdollisesti vielä yrittää paiskia jotakin töitä siinä ohessa, pakosta tai omasta valinnastaan. Itse ainakin olen ratkaissut asian keskittymällä ensisijassa opiskelemiseen, eipähän ainakaan tule sitä loppuunpalamista. Korkeakouluista tulisi varmasti mielekkäämpiä paikkoja opiskelulle, jos radikaalisti noin neljännes-kolmannes vuosittaisista aloituspaikoista karsittaisiin pois.

Korkeakoulu ei ole mikään yhteiskunnan erillinen saareke vaan siellä näkyvät ne samat ongelmat kuin muuallakin yhteiskunnassa, sanoo Campus Conexus -projektin tutkimusjohtaja Marita Mäkinen. Projektilla pyritään ehkäisemään opiskelijoiden syrjäytymistä.

Vaikkei opiskelijoiden asema olekkaan mikään ruusuinen, mieluusti haluaisin tutkijan hivenen avaavan noita yhteiskunnallisia ongelmiaan hivenen, nyt en oikein ymmärrä mistä on kyse.

Me yritämme katsoa peiliin eli muuttaa korkeakoulujen toimintaa niin, että opiskelu olisi mielekästä ja merkityksellistä. Tavoitteena on, että opiskelijat jollain lailla kiinnittyisivät korkeakouluyhteisöön eli heille tulisi "kotona olemisen" -tunne.

Tällä hetkellä opiskelijoita on korkeakouluissa todella paljon. Lääkkeeksi opiskelijamäärien laskeminen. Vähäiselle henkilökunnalle jäisi paremmin aikaa keskittyä pienempään opiskelijajoukkoon. Toisaalta korkeakouluopiskeluun kuuluu tietty itsenäisyys ja oma-aloitteisuus, hivenen outoa että vielä korkeakoulussa opiskelijoista pitäisi yrittää pitää huolta kuin jossakin ala-asteella.

Opetusministeriön virallinen tavoite on "tutkinto valmiiksi ja töihin". Eurostudent-tutkimuksen mukaan suomalaisopiskelijat käyttävät aikaa opintoihinsa toiseksi vähiten ja valmistumiseensa toiseksi eniten Euroopassa.

Tämäkin on selvä seuraamus kotimaisen korkeakoulujärjestelmämme ylimiehityksestä. Jos opiskelijamäärät olisivat nykyistä radikaalisti alhaisemmat, ei laitoksien prioriteetin tarvitsisi olla suurten opiskelijamassojen runttaaminen koulutusputken läpi. Opinto- ja lukumäärät ovat jokaisen opiskelijan henkilökohtainen asia. Jos luulee pärjäävänsä vähällä lukemisella, on luultavasti hölmö.

Tampereen yliopistossa valtio-oppia opiskeleva Noora Siivonen ei hämmästy tutkimustiedoista, joiden mukaan joka kolmas opiskelija on ylirasittunut.

Kyllähän siinä rasittuu helposti liikaa, jos yrittää saavuttaa vaaditut opintopisteet ja käy samalla esimerkiksi töissä. Monet kokevat vain harhailevansa täällä, kun eivät oikein tiedä mihin tähtäävät ja mistä saisivat töitä.

Jos jonkun on käytävä opiskelujensa ohessa töissä, niin sitten on.

Jos tässä on mahdollisuus valita, suosittelisin tekemään valintoja. Jos haluaa olla töissä, käyköön siellä ja jättäköön opiskelut - tai toisinpäin. Luulisi aikuisen ihmisen osaavan päättä mikä on oman etunsa kannalta parasta.

Noora Siivosen mielestä opiskeluaikana pitäisi osata myös nauttia nuoruudesta ja käydä ulkomailla. Sosiologian opiskelija Taneli Tulkkikaan ei halua vain kiirehtiä maisteriksi.

Sehän on nykyään oikein trendi, että meitä opiskelijoita hoputetaan valmistumaan ja tienaamaan mahdollisimman pian. Minusta opiskelun pitää olla hauskaakin eivätkä tuottavuus ja tehokkuus saa olla ainoita tavoitteita, sanoo Tulkki.

Toki, mutta johonkin tässäkin se raja on vain yksinkertaisesti vedettävä. Eikö riitä, että valtio tarjoaa verovaroista kustannetun korkeakoulutuksen, vielä pitäisi päästä harjoittamaan kaikenlaista kivaa. Tietenkin jollekkin humanistille opiskeluaika voi paras mahdollisuus tällaisen harjoittamiseen, itse ainakin tähtään nopeaan valmistumiseen ja hauskanpitoon tienaamallani varallisuudella.

Ja tähän pätee se aivan sama jo edellä mainittu asia. Jos opiskelijoiden sisäänottoa korkeakouluihin vähennettäisiin radikaalisti, olisi siitä opiskelijoille suunnatusta potissa jaossa enemmän tälle harvalukuisemmalle joukolle.

[Hiidenlintu]

Eräs filosofian maisteriksi valmistunut alkoi pornokauppiaaksi kun huomasi saavansa sillä vakituisemman ja paremman elannon kuin yrittämällä tehdä tutkijan uraa. Eräs kirjallisuuden opiskelija taas keskeytti opintonsa ja kouluttautui putkimieheksi.

Pidän näitä fiksuina ratkaisuina.

Korkeakoulupaikkoja on liikaa ja koulutetaan paljon sellaista porukkaa, joille ei ole oikeaa kysyntää työmarkkinoilla. Kaikkien itsetunnolle ei sovi se, että ollaan jossain valtion kustantamassa suojatyöpaikassa tekemässä jotain höpöprojekteja.

[desperaato]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/joka_kolmas_opiskelija_tippuu_kelkasta_1377754.html

Itse uskon, että ongelma korjaantuisi, jos korkeakouluissa otettaisiin käyttöön muutaman tuhannen euron lukuvuosimaksut. Silloin opintoja tuskin keskeytettäisiin yhtä innokkaasti.

Niinpä niin. Leikkimielinen aivopieru trollaa taas pienen tauon jälkeen suoraan Espoosta, Suomen nousukkaiden ghettosta.

Hah, hah. Eihän "muutama tonni" meillä tunnu missään.

[Anti-Utopisti]

Tämänkin ketjun ongelmaan suosittelen aiemmin keksimääni täsmäratkaisua, jolla 1) varmistettaisiin opiskelijoiden riittävä motivaatio aloittaa opintonsa, 2) annettaisiin peruskoulusta ja varsinkin lukiosta päässeille lisäaikaa täsmälleen oikean alan valintaan sekä 3) tarjottaisiin opintoihinsa kesken kaiken väsähtäville opiskelijoille miettimisaikaa ja rahanhankintakeino, joiden avulla joko opintojen jatkaminen tai toiselle alalle siirtyminen parin välivuoden jälkeen olisi paljon nykyistä helpompaa:

Kaikkien lukion jälkeisten oppilaitosten sisäänpääsijöistä tietty prosenttiosuus pitäisi ottaa heidän kriittisillä työvoimapula-aloilla tekemiensä työtuntien pohjalta eikä nykyisen mallin mukaan todistuksella tai pääsykokeella.

http://hommaforum.org/index.php/topic,278.msg10474.html#msg10474

Siinä sivussa esittämäni ratkaisu poistaisi kriittisten alojen työvoimapulan, työperäisen maahanmuuton tarpeen sekä työmarkkinoiden jakautumisen etnisen ryhmän mukaan. Ainoa este ratkaisuni välittömälle käyttöönotolle lienee se, että tämänhetkiset koulutuspoliittiset koulukunnat haluavat pitää kiinni omista vanhoista toimimattomista ratkaisumalleistaan.

Vähintäänkin ehdottamani ratkaisu soveltuisi tämän hetken opiskelu- ja työmarkkinatilanteeseen.


[email protected][/quote]

[Hiidenlintu]

Anti-Utopistilta hyvä kirjoitus. Lisään vielä, että harvalla 19-vuotiaalla ylioppilaalla on kokemusta ja tietoa riittävästi siitä, mitä oikeasti haluaa elämällään tehdä ja muutaman vuoden opiskelun jälkeen yhdessä paikassa saatta huomata, ettei kyseinen ala tunnukaan motivoivalta tai ei tunne itseään sopivaksi kyseiselle alalle. Tästä ei pitäisi opiskelijaa rangaista, vaan mikäli vahvasti tuntuu ettei kyseinen ala ole oikea, niin silloin rohkaista etsimään itselle paremmin sopiva paikka. On parempi, että siinä menee muutama vuosi "hukkaan" kuin että väkisin koulutautuu itselleen sopimattomalle alalle.

[Sigridur]

Mielustani opintutuki pitää korostaa. Kuka pystyy elämään ja asumuaan esim. Helsingissä kun tuloja ovat vain joku 260eur opintotukea, ja joku 200eur asuntotukea? Se ei riittä edes vuokraan! Yliopistot ovat isoissa kaupungeissa, missä on mysö kallista vuokraa. Opintotuki on niin pieni, ettee pysty opiskelija maksamaan edes pieni 1+1 asunto, ei voi pitää autoa, eikä elää muuten.
Se on vielä pienempi kun surkein työttömyyskorvaus.
Olen siitä mieltä, että opinnotkin maistuu kun on kaunis asunto, ja ruoka pöydälle, ja tietysti juhlat, bailaaminenkin kuuluu nuorten elämä.
Opintotuli pitää olla miniimi 500 euroa ja asuntolisää. Ja sekin ei ole paljon, kun pitää elää kuukauden. Ja lisäksi tuet pitää maksaa myös kesälle, koska kesällekin on elättävää, vuokra maksettavaa ja kesällekin pitää syödä.
Opiskelioden taloudellinen tilanne on tosi surkea.

[Sivulause]

Suomessa on ollut pitkään trendinä, että noin puolet ikäluokasta on suorittanut lukion ja tämän jälkeen jatkanut opintojaan korkeakouluissa. Osalle tämän valinnan tehneistä syynä on voinut olla vinoutunut yhteiskunutakäsitys, jossa pitää omistaa ylioppilaslakki ja korkeakoulututkinto, muuten et ole mitään. Sitten kun korkeakoulun arki koittaa, huomaatkin ettei se nyt niin ihmeellistä olekkaan, samaa lukemista ja perslihasten kuluttamista.

Hyvin sanottu. Itse lasken itseni tuohon joukkoon. Tosin, olen suorittanut opintoni loppuun ja lähdin vielä ylemmälle portaalle hapuilemaan. Olen miettinyt, että teinkö näin vain todetakseni että tulipahan nähtyä.

Ainakin amk:n osalta uskon, että kelkasta tiputtaudutaan a) huonon motivaation b) koulutukseen pettymisen takia. Ainakin omassa amk:ssani opintosuunnitelma vs. työelämän vaatimukset olivat kuin eri planeetalta. Oli aika työ motivoida itseni suorittamaan opinnot loppuun, kun sain vakiduunin kesken opiskelun ja näin, miten surkeasti opintosuunnitelma vastasi työelämän todellisia vaatimuksia.

Tiukemmat pääsyvaatimukset/vähemmän opiskelijoita, niin tilanne helpottaa. Onko muuten opiskelupaikan vastaanottamisen pakkoon liittyvä pykälä vielä voimissaan? Sehän on omiaan rumentamaan tilastoja.

[Hiidenlintu]

Oli aika työ motivoida itseni suorittamaan opinnot loppuun, kun sain vakiduunin kesken opiskelun ja näin, miten surkeasti opintosuunnitelma vastasi työelämän todellisia vaatimuksia.

En ihmettele.

Suosittelen lukemaan tämän artikkelin: AMK - mitä, kenelle...

[Sigridur]

Suurempi opintotuki, ja tilanne olisi paraantunut, ja kesälläkin. Kuten olin jo sanonut. Ei kukaaan voi elää, maksaa vuokraa, laskut, joku 400eurolla!
Suomessa pitää jokaisella olla ainakin 1000euroa tuloja, että pystyy elää. Miniimi pitäis olla 500eur tuki ja 500eur asumistuki, eli 800eur per opiskelija.

[Hiidenlintu]

Kannatan tarveharkinnasta luopumista ja siirtymistä perustulojärjestelmään. Tämä siksi, että nykyinen järjestelmä ei kannusta esimerkiksi opiskelijaa tekemään kesäisin väliaikaistöitä kun saatu hyöty on nolla. Sama on työttömilläkin; monille kotona istuminen on kannattavampaa kuin minkäänlaisen työn tekeminen.

[Sivulause]

Oli aika työ motivoida itseni suorittamaan opinnot loppuun, kun sain vakiduunin kesken opiskelun ja näin, miten surkeasti opintosuunnitelma vastasi työelämän todellisia vaatimuksia.

En ihmettele.

Suosittelen lukemaan tämän artikkelin: AMK - mitä, kenelle...

Hyvä teksti. Pitää kutinsa. Laittaa myös asiantuntija-käsitteen erikoiseen valoon.

[Siiseli]

Kyllä sillä opintotuella pärjää, jos osoittaa edes pientä viitsiväisyyttä raahautua kesäisin esim. töihin tienaamaan lisärahaa. Opintolainaa voi aina ottaa, kukaan ei kiellä. Eikä se opiskelu tarkoita sitä, että pitää olla kaksio keskustasta ja ryypätä joka toinen ilta ties missä opiskelijahippaloissa. Se 60 opintopistettä tulee vuodessa helposti, jos keskittyy nalkuttamisen sijasta tekemään jotain opintojensa eteen. Tällaiset ikuiset opiskelijaruikuttajat ovat kuvottavinta mitä tiedän. Ei ihme ettei työelämä maistu, kun lorviminen yliopiston kahvilassakin ottaa noin kunnon päälle. Toisaalta kaiken maailman elämäntapaloisten elämää ei tulisi rahoittaa valtion kassasta ainakaan enempää kuin opiskelijoidenkaan, jotka sentään tekevät jotain.

Itse tulen toimeen opintotuella, en ole ikinä ottanut opintolainaa, käyn kesäisin töissä ja suoritan tänä vuonna yli 80 opintopistettä. Ja hyvin on aikaa kirjotella nettifoorumeille. Ne jotka haluavat luksusta, saavat tehdä extraa elantonsa eteen. Meille opiskelijoille on jo aivan tarpeeksi erilaisia tukiaisia tarjolla...

[Viinankylväjä]

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/joka_kolmas_opiskelija_tippuu_kelkasta_1377754.html

Itse uskon, että ongelma korjaantuisi, jos korkeakouluissa otettaisiin käyttöön muutaman tuhannen euron lukuvuosimaksut. Silloin opintoja tuskin keskeytettäisiin yhtä innokkaasti.

Paitsi tietenkin kaikki jotka eivät päässeet kesätöihin joutuisivat keskeyttämään ne kun ei löydy paria tuhatta euroa tililtä...

Maksun voisi periä suomalaisilta opintojen jälkeen, mikäli työllistyy. Maksun suuruus voisi olla verrannollinen opetuksen kustannuksiin, esim. lääkäreiltä enemmän kuin sairaanhoitajilta. Meilläkin moni venyttää amk opintonsa viidennelle vuodelle, ihan vain kun ei huvita valmistua. Valmistuminen olisi muutamasta kurssista kiinni. Yliopistossakin tuntuu norkoilijoita riittävän.

Tämä edellyttäisi progressiivisen verotuksen keventämistä, jotta opiskelu kannattaisi. Nykyisinkin ammattikoululaiset pääsevät melkein amk:n palkoille.

[Viinankylväjä]

Kyllä sillä opintotuella pärjää, jos osoittaa edes pientä viitsiväisyyttä raahautua kesäisin esim. töihin tienaamaan lisärahaa. Opintolainaa voi aina ottaa, kukaan ei kiellä. Eikä se opiskelu tarkoita sitä, että pitää olla kaksio keskustasta ja ryypätä joka toinen ilta ties missä opiskelijahippaloissa. Se 60 opintopistettä tulee vuodessa helposti, jos keskittyy nalkuttamisen sijasta tekemään jotain opintojensa eteen. Tällaiset ikuiset opiskelijaruikuttajat ovat kuvottavinta mitä tiedän. Ei ihme ettei työelämä maistu, kun lorviminen yliopiston kahvilassakin ottaa noin kunnon päälle. Toisaalta kaiken maailman elämäntapaloisten elämää ei tulisi rahoittaa valtion kassasta ainakaan enempää kuin opiskelijoidenkaan, jotka sentään tekevät jotain.

Itse tulen toimeen opintotuella, en ole ikinä ottanut opintolainaa, käyn kesäisin töissä ja suoritan tänä vuonna yli 80 opintopistettä. Ja hyvin on aikaa kirjotella nettifoorumeille. Ne jotka haluavat luksusta, saavat tehdä extraa elantonsa eteen. Meille opiskelijoille on jo aivan tarpeeksi erilaisia tukiaisia tarjolla...

Aivan totta. Laskinkin joskus, mitä jää kuussa käyttöön pelkästään kesätöissä käymällä ja talvet opiskelemalla. Jos vuokra on 300 € kuussa kuluineen(solu tai syrjäinen yksiö), opintotukea saa vuodessa 4230 €. Kesätöissä 1400 € puhtaana 4 kk(tekniikan alalla 4 kk loma) ajan, tulee 8400 €. Vuokran jälkeen jää siis keskimäärin kuukaudessa 752 € käytettäväksi. Siihen päälle voi sitten ottaa opintolainaa, mikäli tarvitsee.

[Hiidenlintu]

Kesätöissä 1400 € puhtaana 4 kk(tekniikan alalla 4 kk loma) ajan, tulee 8400 €. Vuokran jälkeen jää siis keskimäärin kuukaudessa 752 € käytettäväksi. Siihen päälle voi sitten ottaa opintolainaa, mikäli tarvitsee.

Se on vain vähän siitä, että kuka saa niitä kesätöitä ja kuka ei. Riippuu tietysti paikkakunnasta, mutta joillakin opiskelijapaikkakunnilla kesätöitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Sitä paitsi ihan utopiaa, että kesätöissä ei-omalla alallaan oleva yliopisto-opiskelija saisi 1400 nettona - ellei sitten todellakin käy hyvä tuuri tai ole oikeita suhteita.

[do.ut.des]

Kun minä aloitin opinnot, niin kyseiselle alalle aloituspaikkoja oli varattu 150! 60-70 opiskelijaa otettiin sisään ja tällä hetkellä minun vuosikurssilaisia taitaa olla rapiat 20 kpl jäljellä. Ala on haastava - eikä tenttejä mennä prujaamalla läpi kun pitää myös ymmärtää. Tämä ei tietenkään päde kaikkiin kursseihin. Siitä notkahdus, kun on kohtalaisen helppo päästä sisään mutta vaikea valmistua.  

Hulluna ylimitoitettu di-paikkoja, kiitos teollisuuden joka ahneudessaan haluaa tarpeettomasti työvoimaa. Osaston proffa kertoi, että viime vuonna valmistuneista jotka pääsivät töihin - heistä 80% on joutunut yt-neuvotteluihin.

Vinkuintioissa löytyisi varma työpaikka, mutta onko Suomen järkeä kouluttaa yliopistossa väkeä ulkomaille töihin? No eipä ole. Teknillistä alaa opiskelen.

[SakariNora]

Sitä paitsi ihan utopiaa, että kesätöissä ei-omalla alallaan oleva yliopisto-opiskelija saisi 1400 nettona - ellei sitten todellakin käy hyvä tuuri tai ole oikeita suhteita.

1500e bruttopalkka taitaa olla lähempänä totuutta näissä random kesätöissä.

[Siiseli]

Se on vain vähän siitä, että kuka saa niitä kesätöitä ja kuka ei. Riippuu tietysti paikkakunnasta, mutta joillakin opiskelijapaikkakunnilla kesätöitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille.

Sitten mennään toiseen kuntaan. En minäkään ole ikinä saanut töitä nykyisestä kotikunnastani. 1400 euroa saattaa olla utopiaa, mutta kyllä tonnillakin pärjää harvinaisen hyvin. Ei se tietty kaikkien elintasoon sovi, kun pitää olla hienot asunnot ja autot ja perheet sun muut. Valintoja, valintoja...

[Hiidenlintu]

Se on vain vähän siitä, että kuka saa niitä kesätöitä ja kuka ei. Riippuu tietysti paikkakunnasta, mutta joillakin opiskelijapaikkakunnilla kesätöitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille.

Sitten mennään toiseen kuntaan. En minäkään ole ikinä saanut töitä nykyisestä kotikunnastani. 1400 euroa saattaa olla utopiaa, mutta kyllä tonnillakin pärjää harvinaisen hyvin. Ei se tietty kaikkien elintasoon sovi, kun pitää olla hienot asunnot ja autot ja perheet sun muut. Valintoja, valintoja...

Entä jos lähin mahdollinen työpaikkatarjous on 200 km päässä ja sitä varten tulisi hankkia paikasta asunto, järjestää muuttokuormat ees ja taas mukavine maksuineen ja sama karuselli uudestaan paletessaan opiskelemaan.  Ja kun se todellinen nettopalkka on mitä on, niin hyöty hommasta on täysin nolla.

Ja hienoista asunnoista ja autoista puheen ollen; asun solussa ja kuljen bussilla. Syön makaronia, että jäisi edes jotain johonkin muuhun kuin välttämättömään elämiseen.

[Uljanov]

Solu ja syrjästä niin vuokra on 200e ja opintotuellakin elelee mukavasti. Tämä tietysti sillä edellytyksellä että kulutustottumukset on oikein mitoitettu (eli niitä ei ole. Jos nyt on pakko syödä niin Lidl on ystävä)

edit:
lainaakaan ei sovi unohtaa jos ei rahat muuten riitä. Kunhan opiskelee järkevää alaa ei pitäisi olla pelkoa sen takaisinmaksun suhteen. Jos ei opiskele järkevää alaa on paras totutella laihaan elämään jo valmiiksi.

[Viinankylväjä]

Kesätöissä 1400 € puhtaana 4 kk(tekniikan alalla 4 kk loma) ajan, tulee 8400 €. Vuokran jälkeen jää siis keskimäärin kuukaudessa 752 € käytettäväksi. Siihen päälle voi sitten ottaa opintolainaa, mikäli tarvitsee.

Se on vain vähän siitä, että kuka saa niitä kesätöitä ja kuka ei. Riippuu tietysti paikkakunnasta, mutta joillakin opiskelijapaikkakunnilla kesätöitä ei yksinkertaisesti riitä kaikille. Sitä paitsi ihan utopiaa, että kesätöissä ei-omalla alallaan oleva yliopisto-opiskelija saisi 1400 nettona - ellei sitten todellakin käy hyvä tuuri tai ole oikeita suhteita.

Silloin on varmasti tiukkaa. Mutta frendini tienaavat vuodessa tulonrajan verran(14 000 €?), ja valittavat samalla miten pieni opintotuki ja tuloraja on. Sitä en ymmärrä.

[requiem]

Hulluna ylimitoitettu di-paikkoja, kiitos teollisuuden joka ahneudessaan haluaa tarpeettomasti työvoimaa. Osaston proffa kertoi, että viime vuonna valmistuneista jotka pääsivät töihin - heistä 80% on joutunut yt-neuvotteluihin.

Kyllä niistä hulluimmista ajoista on sentään jo menty parempaan suuntaan di-puolella, ainakin perinteisemmillä aloilla. Jossain tietoliikenne- ja softapuolella on vielä ylikapasiteettia runsaasti. Mutta eipä sillä, kyllä näitä aloituspaikkoja voisi vieläkin vähentää. Ja kyllä tuota kehitystä tulee teknillisellä puolella tapahtumaan, ainakin Tampereen suunnalla, teknillisen yliopiston säätiöinti on hyvässä vauhdissa, säätiömuotoinen ratkaisu sopii kuitenkin hyvin jo muutenkin kaupallisten osapuolten kanssa tekemisissä olevalle laitokselle.

Mutta olihan se dia-pääsykoe kieltämättä yksi vitsi, vaikka itse hainkin aikana jolloin paikkamäärää oli laskettu reilusti kyseiselle koulutusohjelmalle.

[Kallioinen Käsi]

En pitäisi näitä opinnnoista tippuvia tai "iki-opiskelijoita" sen verran suurena ongelmana, että siihen pitäisi rankaiskeinoin alkaa pureutua. Opiskelu tuottaa lisäarvoa opieklijalle oli se sitten yksi op tai kokonainen tukinto.

Mutta, mielestäni Suomessa pitäisi pikimmiten siirtyä voucheri-systeemiin, jossa opiskelijalle annettaisiin yksi yhteiskunnan kustantama tutkinto, ja se siitä. Vouchereita voisi jakaa keskimääräisen tutkinnon kestämisen verran, ja poikkeustapauksissa niitä voisi olla esim. yhdeksi tai kahdeksi lukukaudeksi lisää. Tosin, samalla laitoksilta tulisi myös vaatia, että on mahdollista suorittaa tutkinto tämän voucheri-periodin aikana, ja että opetus on laadukasta(eli ei pelkästään kirjatenttejä, vaan pienryhmäopetusta ja henkilökohtasita työnohjausta!).