Perussuomalaisista suoraa demokratiaa ajava puolue?

[Nikolas]

Uskon että Suomessakin kansalaisaloitteiden suosio kasvaisi huimasti jos 50 000 tai vaikka 100 000 allekirjoitusta saaneet aloitteet siirtyisivät sitovaan kansanäänestykseen. Nykyään Suomessa kansalaisaloitteet ovat poliitikoille vain lievä epämukavuustekijä, josta voi välillä muun tärkeilyn ohessa hieman motkottaa.

[newspeak]

Sveitsin mallia tarkemmin vastaten edellä listatuista kansalaisaloitteista "Kumotaan HE 123/2017 vp" saattaisi olla ainoa, josta järjestettäisiin kansanäänestys. Nykytilanteessa kansalaisaloitteet eivät alkukuukausina kerää välttämättä kovinkaan kummoista kannatusta lobbauksen alkaessa vasta viimeisinä kuukausina. Lobbaus tietenkin mukailisi järjestelmää uudessa tilanteessa siten, että se alkaisi välittömästi eduskunnan päätettyä jotain, mikä vaikuttaisi tietenkin myös niihin aiheisiin, joista vaadittaisiin kansanäänestystä.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Seuraavassa fiktiivinen lista mahdollisista äänestyksistä käyttäen pohjana kansalaisaloite.fi:n tarpeeksi allekirjoituksia keränneitä aloitteita, jotka sitten on siirretty Sveitsin mallia mukaillen kansanäänestykseen:

2017 järjestettiin yksi äänestys kesäkuussa kolmesta asiasta:

- Laki Helsinki-Malmin lentopaikasta
- Kellojen kesäaikaan muuttamisen lopettaminen
- Eutanasia

2018 järjestettiin kolme äänestystä kuudesta asiasta.

Ensimmäinen äänestys maaliskuussa:
- Terveydenhuoltolain 50 § 3 momentin muuttaminen

Toinen äänestys kesäkuussa:
- Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen
- Kansanedustajien sopeutumiseläke poistettava
- Maksuton toisen asteen koulutus kaikille

Kolmas äänestys syyskuussa:
- HE 124/2017 kumoaminen
- Vakuutuslääkärilain muuttaminen

Noihin voi sitten jokainen keksiä äänestystuloksen omien mieltymystensä mukaan, jos haluaa.

Tuossa on monta sellaista asiaa josta ei tarvitse tehdä kansanäänestystä.

[newspeak]

^ Jollain tapaahan kansanäänestyksen aiheet pitäisi valita, joten niitä väistämättä olisi myös sellaisista asioista, joista "ei tarvitse tehdä kansanäänestystä" joidenkin mielestä. Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuun äänestyksessä Sveitsissä äänestysaktiivisuus oli alle 34 % molempia äänestettäviä asioita koskien.

[Nikolas]

Jollain tapaahan kansanäänestyksen aiheet pitäisi valita

Kyllä. Esimerkiksi Sveitsissä järjestelmän parlamentaarinen puoli ei saa tehdä kansanäänestysaloitteita. Kaikki aloitteet kansanäänestyksiin menevät pakollisen nimienkeruuvaiheen läpi. Kun jokin kansalaisaloite etenee kansanäänestykseen, parlamentti voi siinä kohdassa tehdä vastaehdotuksen, mutta kansanäänestykseen kansalaisaloite ja sen mahdollinen vastaehdotus menevät joka tapauksessa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jollain tapaahan kansanäänestyksen aiheet pitäisi valita

Kyllä. Esimerkiksi Sveitsissä järjestelmän parlamentaarinen puoli ei saa tehdä kansanäänestysaloitteita. Kaikki aloitteet kansanäänestyksiin menevät pakollisen nimienkeruuvaiheen läpi. Kun jokin kansalaisaloite etenee kansanäänestykseen, parlamentti voi siinä kohdassa tehdä vastaehdotuksen, mutta kansanäänestykseen kansalaisaloite ja sen mahdollinen vastaehdotus menevät joka tapauksessa.

Sellaiset asiat joilla ei ole kansantukea tai kaikki tukee tehdään parlamenttinen päätös koska kukaan puolue ei tahdo kannattaa totaali looseri lakeja. Harvoin mistään tärkeästä äänestetään.

[Lalli IsoTalo]

Muinaisessa Kreikassa idiooteiksi kutsuttiin niitä, jotka eivät osallistuneet politiikkaan. Nykyajan ihmisillä on niin kiire omien juttujensa, kuten työn ja perheen kanssa, että he eivät ehdi osallistumaan politiikkaan, muuten kuin katsomalla Fake Newsia.

En oikein usko, että Suomen kansa jaksaisi VIELÄ innostua suoran demokratian ajatuksesta, koska se vaatisi aikaa ja asioihin perehtymistä.

Kun nyt ensin päästäisiin eroon pimeyden ytimen päättävistä pöydistä.

[newspeak]

Jollain tapaahan kansanäänestyksen aiheet pitäisi valita

Kyllä. Esimerkiksi Sveitsissä järjestelmän parlamentaarinen puoli ei saa tehdä kansanäänestysaloitteita. Kaikki aloitteet kansanäänestyksiin menevät pakollisen nimienkeruuvaiheen läpi. Kun jokin kansalaisaloite etenee kansanäänestykseen, parlamentti voi siinä kohdassa tehdä vastaehdotuksen, mutta kansanäänestykseen kansalaisaloite ja sen mahdollinen vastaehdotus menevät joka tapauksessa.

Siksipä toinkin nykyisen kansalaisaloitejärjestelmän tuotoksia tässä esille. Nimienkeruun osalta se on jokseenkin vertailukelpoinen Sveitsin mallin kanssa. Äänestysaiheet vaihtelevat/vaihtelisivat kuitenkin laidasta laitaan, joten niihin ei kannata jumittua.

[Nikolas]

Siksipä toinkin nykyisen kansalaisaloitejärjestelmän tuotoksia tässä esille. Nimienkeruun osalta se on jokseenkin vertailukelpoinen Sveitsin mallin kanssa. Äänestysaiheet vaihtelevat/vaihtelisivat kuitenkin laidasta laitaan, joten niihin ei kannata jumittua.

Nimienkeruu onkin vain pelkkä nimienkeruu, eikä siitä voi tehdä kummempia johtopäätöksiä. Esimerkiksi etukäteen paljon mainostettu homoliittoaloite keräsi suhteellisen hyvin allekirjoituksia, ja myöhemmin se menestyi eduskunnassa. Mutta sitä emme tiedä, olisiko se menestynyt kansanäänestyksessä.

Aiemmin on esimerkiksi tehty kansalaisaloite pakkoruotsista. Useiden mielipidetutkimusten perusteella on saatu selville että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Kansalaisaloitteen ansiosta eduskunta sai asian eteensä. Eduskunta hylkäsi sen.

[Totti]

^ Jollain tapaahan kansanäänestyksen aiheet pitäisi valita, joten niitä väistämättä olisi myös sellaisista asioista, joista "ei tarvitse tehdä kansanäänestystä" joidenkin mielestä. Esimerkiksi tämän vuoden kesäkuun äänestyksessä Sveitsissä äänestysaktiivisuus oli alle 34 % molempia äänestettäviä asioita koskien.

Kun äänestetään verrattain usein, äänestysvilkkaus laskee koska moni kokee aiheet turhina. Suora demokratia tarkoittaisi siis väistämättä alhaisempaa äänestysvilkkautta, mutta se ei välttämättä ole demokraattinen ongelma.

Äänestämättä jättäminenhän tarkoittaa, että äänestäjällä ei ole mielipidettä (ei koe itsensä päteväksi äänestämään) JA hän hyväksyy samalla myös mitä muut päättävät (ei halua äänestä mitään vastaan).

Ne, jotka äänestävät saavat siis mandaatin päättää samalla lailla kun nykyään annamme eduskunnalle mandaatin päättää kansalaisten puolesta. Suora demokratia on siis käytännössä laajempi edustuksellisuus missä 200 kansanedustajan sijaan ehkä miljoona kansalaista tekevät päätöksen.

Kannatan suoraa demokratiaa, mutta se tietenkin edellyttää selkeää prosessia ja suodattimia, joilla karsitaan turhanpäiväiset ja lainvastaiset hankkeet pois.

Suoran demokratian suuri etu on, että poliitikoille ei anneta vapaakorttia tehdä mitä tahansa vaalikauden aikana. Nykyäänhän joudumme hyväksymään hallitukselta ihan mitä tahansa 4 vuoden ajan. Tämä on aivan liian pitkä aika siirtää valta pienelle porukalle, jolla usein on oma agenda ja tukeutuvat vaaleissa valheisiin.

Nykyäänhän riittää, että pystyy bluffaamaan äänestäjät lyhyen vaalikampanjan ajan 4 vuoden välein. Käytännössä uskottavin huijari voittaa vaalit ja saa vapaakortin 4 vuodeksi. Suoralla demokratialla tämä ei onnistu koska kansa voi tulla väliin omilla lakihankkeilla, joilla torpataan suurimmat hulluudet.

Pääargumentti suoraa demokratiaa vastaan on ettei kansa tiedä mistä se äänestää ja juoksee populistien perään. Oletus siis on, että poliitikot tietävät mitä tekevät.

Mutta ei tarvitse kun katsoa Ruotsiin, niin ymmärtää, että poliitikot eivät todellakaan ole päteviä päättämään kokonaisen kansakunnan asioista. Ruotsin jättimäinen yhteiskunnallinen sekasotku on kokonaan poliitikkojen luoma (median tuella).

Itse asiassa kaikki kansalliset katastrofit ovat poliittisen eliitin, ei kansan luomia. Historia on täynnä esimerkkejä, joissa suora demokratia olisi voinut pysäyttää katastrofaalisen kehityskulun, jota poliitikot saivat aikaan. Hitlerin Saksasta lähtien kansa olisi voinut korjaa oman virheensä (äänestää Hitler valtaan) kun he näkevät minne ollaan menossa.

Mutta TIETÄÄKÖ kansa paremmin kun poliitikot? Keskimäärin kyllä.

Suorassa demokratiassa joidenkin (vasemmisto)kansalaisten tyhmyys nimittäin keskiarvoistuu pois. Koko kansahan ei ole tyhmä samaan aikaan.

Sama ei päde poliitikkojen keskuudessa koska heitä on aina vähän. On helpompi löytää järkeä miljoonassa äänestäjässä kun 30 ministerissä tai 200 kansanedustajassa, jotka lisäksi ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa, eli helposti korruptoituvat.

Hallituksen 30 ministeriä elävät vain pääministerin armolla. Riittää siis, että saadaan yksi tyhmä pääministeri ja koko maa voidaan ajaa kaaokseen. Sellaista riskiä ei koskaan ole miljoonan suoran demokratian äänestäjän kanssa.

Poliittinen eliitti ei halua suoraa demokratiaa, koska se kasvattaisi vaatimuksia tehdä kansaa miellyttäviä päätöksiä. Olisi vaikeampaa ajaa omaa etuaan kuten joku Jyrki Katainen myydessään Suomen Merkelille. Kreikan tuet eivät koskaan olisi tapahtuneet eikä Kataisesta olisi tullut komissaari suorassa demokratiassa.

[newspeak]

Siksipä toinkin nykyisen kansalaisaloitejärjestelmän tuotoksia tässä esille. Nimienkeruun osalta se on jokseenkin vertailukelpoinen Sveitsin mallin kanssa. Äänestysaiheet vaihtelevat/vaihtelisivat kuitenkin laidasta laitaan, joten niihin ei kannata jumittua.

Nimienkeruu onkin vain pelkkä nimienkeruu, eikä siitä voi tehdä kummempia johtopäätöksiä. Esimerkiksi etukäteen paljon mainostettu homoliittoaloite keräsi suhteellisen hyvin allekirjoituksia, ja myöhemmin se menestyi eduskunnassa. Mutta sitä emme tiedä, olisiko se menestynyt kansanäänestyksessä.

Aiemmin on esimerkiksi tehty kansalaisaloite pakkoruotsista. Useiden mielipidetutkimusten perusteella on saatu selville että noin kaksi kolmasosaa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia. Kansalaisaloitteen ansiosta eduskunta sai asian eteensä. Eduskunta hylkäsi sen.

Ilman muuta sillä on merkitystä, miten aloitteen lopullisesta kohtalosta päätetään. Sitä tuskin kiistää kukaan. Nimien keruun osuutta en vähättelisi. Onnistunut riittävien allekirjoitusten kasaan saaminen on selvä merkki, että aihe halutaan tuoda esille. Ja kansanäänestys voisikin olla luonnollisempi tapa käsitellä aloitteita kuin niiden katoaminen kuukausiksi eduskunnan pohdittavaksi. Lobbaukselta ei liene keinoja välttyä, mutta yksittäiset kansalaiset eivät ole samalla tavoin alttiita painostukselle kuin poliitikot eikä selkeitä sidonnaisuuksia ole samalla tapaa. Kansalainen kun punnitsee asioita omista lähtökohdistaan, joiden arvailu on vaikeampaa kuin poliitikkojen pienen piirin.

Kansan jumalaisesta äänestä sen verran, että kansanäänestyshän ei tietenkään tarkoita, että ajettava asia etenee. Se voi saada täystyrmäyksen tai edetä marginaalisella erolla. Sveitsissä äänestystulokset ovat vuosien varrella vaihdelleet laidasta laitaan, mihin kehoittaisin kaikkia tutustumaan. Wikipedia on listannut äänestyksiä kiitettävästi ja linkkien kautta pääsee perehtymään aiheisiin tarkemmin.

Sveitsin tapa äänestyttää kansalla useampi asia kerralla on myös huomionarvoinen, sillä tuolloin äänestämään tulee kansalaisia eri syistä. Esimerkiksi syyskuussa 2017 äänestettiin elintarviketurvallisuudesta ja kahdesta eläkeasioihin liittyvästä aloitteesta. Elintarviketurvallisuus sai kannatusta, mutta eläkeasioissa päädyttiin hylkyyn hyvinkin niukalla erolla. Kuitenkin tähänkin kannattaa tutustua, sillä käytäntö on mielestäni hyvä saadessaan liikkeelle myös heitä, joita yksittäinen äänestys ei kiinnostaisi.

[Nikolas]

Sitä ei tule aina ajatelleeksi, mutta demokratia pakottaa vaaleissa valittuja poliitikkoja hoitamaan isot asiat kuntoon, jotta kansa ei joutuisi huolehtimaan niistä kansanäänestyksissä, sillä sehän olisi poliitikoista noloa, jos heitä usein rökitettäisiin kansanäänestyksissä. Suomessa tällaista kansan tahdon niskaan hengittävää mekanismia ei nyt ole, vaan valtaan päässeet poliitikot tekevät suunnilleen mitä heitä huvittaa. Vaaleihinkin on vielä aikaa.

[newspeak]

Elitismin vastustaminen on hyvä peruste ja motivaatio kannattaa suoraa demokratiaa ja kovastihan tässä onkin ollut kauniita puolustuspuheita. Käytännössä kyse ei kuitenkaan ole kenenkään vastustamisesta vaan asioista päättämisestä. Todellinen kysymys olisikin siis vaikkapa: "Haluaisitko käydä äänestämässä tietyistä lainsäädännöllisistä päätöksistä?"

Terve demokratia ei perustu puolustamiseen ja vastustamiseen vaan äänestämiseen ja yhteiseen päätöksentekoon, johon sitoudutaan. Puolustaminen ja vastustaminen ovat liikkeelle laittavia voimia, eivätkä ne katoa koskaan mihinkään. Jos kokisin olevani varmasti oikeassa ja kaikki olisivat minua vastaan, en siltikään ajattelisi olleeni väärässä muiden tuomioista huolimatta.

[Totti]

Terve demokratia ei perustu puolustamiseen ja vastustamiseen

Sellaista demokratiaa ei ole käytännössä olemassakaan.

Koska kaikki (taloudelliset, henkiset, sosiaaliset ...) resurssit ovat rajalliset, politiikka on aina priorisointia. Kutakuinkin jokainen päätös johtaa yhden voittoon ja toisen tappioon. Se tarkoittaa, että jokainen päätös ja siten äänestys (millä tasolla tahansa) on aina myös äänestys jotain vastaan.

Vain rajatussa porukassa voidaan päättää asioita todellisessa konsensuksessa, siis ilman, että ketään vastustetaan. Kokonaisen maan tasolla sellaista konsensusta ei koskaan tule löytymään.

Minusta suoran demokratian pääpointti on, ettei valta voi kasaantua pienelle eliitille, joka ajaa vain henkilökohtaisia etujaan.

Esimerkiksi Suomessa poliittinen kulttuuri on päätynyt etujärjestöpolitiikkaan, missä kukin puolue pyrkii lapioimaan veronmaksajien rahoja omille kannattajilleen, jotta he pysyisivät vallassa. Ruotsissa taas harrastetaan simputuspolitiikkaa, missä väärinajattelijat suljetaan pois poliittisesta keskustelusta haastamasta eliittiä.

Jokaisessa maassa on omanlaista vallan väärinkäyttöä ja eliitin kotiin päin vetämistä.

Tällainen sikailu voidaan pysäyttää suoralla demokratialla. Ilman sitä ollaan politiikkojen, usein kovin hataran moraalin armoilla. Pitää vain luottaa siihen, että poliitikot eivät ole niin härskejä, että he myyvät maansa pennosista. Tällainen luottamus on naiivia, kuten olemme usein huomanneet.

[newspeak]

Suora demokratia ei poista eliitin valtaa. Oli järjestelmä mikä tahansa, jotkut tahot väistämättä oppivat käyttämään muita paremmin sitä hyväkseen. Suora demokratia ei siis pyyhi kaikkia maailman murheita pois. Yhä on Sveitsissäkin puolueita laidasta laitaan.

Yksi mihin kannattaa kiinnittää huomiota myöskin, on eliitin mukautuminen muuttuneeseen järjestelmään. Esimerkiksi nykyiseen kansalaisaloitejärjestelmään Suomessa eliitti mukautui hyvin nopeasti hyödyntäen sitä tehokkaasti. Varmasti näin on myös Sveitsissä.

Siksipä kansalaisaloitepohjaisen suoran demokratian mallin käytön osalta on hyväksyttävä myös sen arkisuus ja tietynlainen turhuus.

Itse alistaisin kaikki perustuslain muutokset kansanäänestykselle, mutta olen tässä myöhässä ja äänestys todennäköisesti suosisi federalisteja meidän patrioottien kustannuksella.

[Delaz]

Perussuomalaiset ovat osa eliittiä, eivätkä ikinä luovu vallasta (rahasta), eli, eivät ikinä tule ehdottamaan mitään tällaista.

Systeemi on nykyään niin mätä, että tarvitaan tsunami erilaisia äänestyksiä. Tietysti jos päästäisi eroon EU:sta, olisi se lopun alkua tälle eliitille.

[Nikolas]

Perussuomalaiset ovat osa eliittiä, eivätkä ikinä luovu vallasta (rahasta), eli, eivät ikinä tule ehdottamaan mitään tällaista.

Ovat ainakin ehtineet kannattamaan.

Aloitteen allekirjoittivat nämä kansanedustajat:

James Hirvisaari /m11
Olli Immonen /ps
Mika Niikko /ps
Markus Mustajärvi /vr
Jussi Halla-aho /ps
Teuvo Hakkarainen /ps
Reijo Tossavainen /ps

Kuten luettelosta näkyy, useimmat aloitteen allekirjoittajat ovat perussuomalaisten kansanedustajia.

Kyseinen lakialoite:
• Hirvisaari, James: Lakialoite 6/2014 vp Laki Suomen perustuslain 2 ja 53 §:n muuttamisesta (PDF) Eduskunta, 2014-02-28.

[reijjokoskela]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003446117.html

Tällaisissa asioissa suora demokratia voisi olla hyvä? Jokainen kunta voisi valita, mihin maahan kuuluu, esim. Norjaan, jos vaan Norjalle sopii. Mitä pienempi pinta-ala Suomella suhteessa asukaslukuun, sitä helpompi homma on puolustusvoimilla.

Milloin Suomi muuten aloittaa Itärajan linnoitustyöt? Sotaan olisi viisasta varautua. Halvinta on tietenkin ennaltaehkäistä sota jo ennakolta riittävällä pelotteella.

Intian ja Pakistanin pitkä raja näkyy hyvin öisin kansainväliselle avaruusasemalle. Pitäisikö siitä rajasta kopioida parhaat käytännöt?

Miten Ahvenanmaan demokratia ja puolustus pitäisi järjestää? Ymmärtävätkö ahvenanmaalaiset, että nykyinen demiliritasaatio nostaa riskiä, että Ahvenanmaa joutuu liittymään Venäjään?

Venäjä ja Ruotsi ovat militarisoineet omat suuret Itämeren saarensa. Pitäisikö Suomen seurata esimerkkiä?

[Tuomas3]

Kannatan. Tuskin kuitenkaan toteutuu, koska hallitsijat joutuisivat luopumaan saavutetuista eduistaan ja rikoslaki muuttuisi niin paljon, ettei kansalta varastaminen tai moni muukaan rikos jäisi enää rankaisematta.

[Nikolas]

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003446117.html

Tällaisissa asioissa suora demokratia voisi olla hyvä? Jokainen kunta voisi valita, mihin maahan kuuluu, esim. Norjaan, jos vaan Norjalle sopii.

Valtioiden rajojen määrittely ei ole kunnallispolitiikkaa.

Jos Suomi olisi liittovaltio, osavaltio saattaisi vaatia itsenäisyyttä ja kansanäänestys voisi olla paikallaan. Mutta kun Utsjoki ei ole osavaltio.

[Emo]

Sveitsin malli miellyttää minua, lähinnä siis suora demokratia. Kuningashuone voidaan hankkia sen lisäksi jos prinsessasaduista tykkäämme, monarkiathan ovat vain PR:ää, ei kuninkailla ja kuningattarilla valtaa juuri ole. Enemmän Sipilällä on valtaa kuin Elisabet II:lla. Valitettavasti, Ellu on nimittäin järkinainen kun taas Sipilä on Saatanan työrukkanen.

[mökkihöperö]

Perussuomalaiset ovat osa eliittiä, eivätkä ikinä luovu vallasta (rahasta), eli, eivät ikinä tule ehdottamaan mitään tällaista.

Systeemi on nykyään niin mätä, että tarvitaan tsunami erilaisia äänestyksiä. Tietysti jos päästäisi eroon EU:sta, olisi se lopun alkua tälle eliitille.

Pitää varmaan tehdä kansalaisaloite kansanäänestysten aloittamisesta

[guest15586]

93% kansasta äänestää matuja kannattavia puolueita joten suora demokratia kuulostaa kyllä huonolle.

[Veikko]

93% kansasta äänestää matuja kannattavia puolueita joten suora demokratia kuulostaa kyllä huonolle.

Suorassa demokratiassa jokaisen pitää ottaa vastuu omista äänistään. Sitä ei voi siirtää "taatusti hyvää tarkoittaville" poliitikoille. Suora demokratia on siis korjaus tuohonkin - lopultakin epädemokraattiseen - ilmiöön.

[guest15586]

93% kansasta äänestää matuja kannattavia puolueita joten suora demokratia kuulostaa kyllä huonolle.

Suorassa demokratiassa jokaisen pitää ottaa vastuu omista äänistään. Sitä ei voi siirtää "taatusti hyvää tarkoittaville" poliitikoille. Suora demokratia on siis korjaus tuohonkin - lopultakin epädemokraattiseen - ilmiöön.

Unen näit

[Veikko]

93% kansasta äänestää matuja kannattavia puolueita joten suora demokratia kuulostaa kyllä huonolle.

Suorassa demokratiassa jokaisen pitää ottaa vastuu omista äänistään. Sitä ei voi siirtää "taatusti hyvää tarkoittaville" poliitikoille. Suora demokratia on siis korjaus tuohonkin - lopultakin epädemokraattiseen - ilmiöön.

Unen näit

Ei, se on logiikkaa, psykologiaa ja sosiologiaa.

Ja toimii Sveitsissä. On toiminut jo pitkään.

[guest15586]

93% kansasta äänestää matuja kannattavia puolueita joten suora demokratia kuulostaa kyllä huonolle.

Suorassa demokratiassa jokaisen pitää ottaa vastuu omista äänistään. Sitä ei voi siirtää "taatusti hyvää tarkoittaville" poliitikoille. Suora demokratia on siis korjaus tuohonkin - lopultakin epädemokraattiseen - ilmiöön.

Unen näit

Ei, se on logiikkaa, psykologiaa ja sosiologiaa.

Ja toimii Sveitsissä. On toiminut jo pitkään.

On varmasti toiminut Sveitsissä iät ja ajat. Aika paljon tarvii tapahtuu, että tuommonen olis Suomessakin. Rip taida vuosikymmen tai pari riittää tossa asiassa. Persujen kannatuskin pitäis olla yli 20 prosentin kun uuvatit on veks, mutta samaa paskaa koko ajan. Eikä siihen riitä selitykseks mediapeli.

[Nikolas]

93% kansasta äänestää matuja kannattavia puolueita joten suora demokratia kuulostaa kyllä huonolle.

Suomalaiset eivät keskimäärin ole mitään mokuttajia mutta silti eduskunta on.

Kaksi kolmasosaa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia mutta siitä huolimatta suomalaiset äänestävät valtaan puolueita jotka eivät hylkää pakkoruotsia.

Nämä ovat sellaisia esimerkkejä, jotka tuovat esille ratkaisevan eron edustuksellisen järjestelmän ja todellisen demokratian välillä. Meillä on edustuksellinen järjestelmä. Sveitsillä on demokratia.

[MW]

Sveitsi on kyllä hyvä esimerkki.

Kaikkihan inhoavat Sveitsiä, joka ei kuulu EU:hun.

Ja samasta syystä tietysti sveitsiläiset rypevät köyhyydessä, arabien pannessa perseeseen.

Niin kuin Oulussa.

[Ari-Lee]

^ Hyvähän se on tietää, kun kansa äänestää kuitenkin "väärin". Kun Sveitsin mallia ehdotetaan, mistä kaikesta he sitten ovat äänestäneet ja mitkä tekijät ovat ohjanneet äänestyskäyttäytymistä kulloisessakin äänestyksessä?

Hevonpaskaa tuollaiset väärinäänestämishöpinät. Suora demokratia on vakuutus jolla poliitikot pistetään tekemään kansantahdon mukaan. Tai jos ei tee niin tehdään kansanäänestys ja toimitaan toisin.
Sveitsissä on laaja pankkisektori mutta maassa ei ole koskaan ollut pankkikriisiä koska kansa ei voi joutua maksumieheksi.
Suora demokratia määrittää ihan kaikkea päätöksentekoa, koska kansan tahdon vastaisesti ei voisi enään toimia.

Tartun hevonpaskaan, mutta en pidä sitä itselläni. Nimittäin hevonpaskan propagandakoneisto Suomessa on edelleen ja tulisi olemaankin valehtelijoiden klubin pää-äänenkannattaja. Aina ennen äänestyksiä tulisi olkiukkojen ja trollien tsunami. Kansa sitten äänestelisi niiden hevonpaskojen pohjalta mitä ammattiketkut ja natkut median kautta syöttäisivät. Me täällä Hommalla tiedämme kuinka asiat oikeasti ovat. Toisin on kansan syvien rivien ja siitä todisteena vaalitulokset.

Ensin Suomessa pitäisi YLE ja muut hevonpaskapropagandat ajaa alas ja rakentaa ehjä tilalle. Siinäpä haastetta.