Wahlroos: valtava määrä työtä katoaa

[Uuno Nuivanen]

Tähän sopii hyvin Pauli Vahteran uusin blogaus:

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2016/10/26/55-miljoonaa-suomalaista/

[Fjödörör Räkinen]

Wahlroos kertoo ikään kuin asia olisi jotenkin uusi ja yllättävä. Onhan tällainen skenaario ollut yleisessä tietoisuudessa jo vaikka kuinka kauana.

Ei se ole mikään skenaario. Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomesta on kadonnut 100 000 teollisuustyöpaikkaa, eikä tämä kehitys koske vain Suomea vaan länsimaita yleensä.

Sitä ennen maataloudesta katosi aivan valtava määrä töitä. Palveluiden automatisoinnissa ollaan ja pitkällä, eikä mene enää montaa vuotta, kun kaikki yksinkertaiset palvelutehtävät on automatisoitu.

Kehitys ei kuitenkaan rajoitu duunareihin, vaan se tulee yhtälailla koskemaan koulutettuja, koska suuri osa koulutetuistakin tekee yksinertaista suorittavaa työtä, joka pystytään tehostamaan pois. Varsinaisia uuden luojia on koulutetuistakin vain pieni osa.

En ymmärrä, miksi tästä aiheesta puhutaan kuin se olisi tulevaisuutta, vaikka kehitys on ollut käynnissä jo viimeistään siitä saakka, kun maataloutta ruvettiin koneellistamaan.

[Juoni]

Mutta kun meillä ei ole enää varaa teettää sitä keksittyä työtä.

Toki on jo nyt. Ja automatisaation lisäämä tuottavuus senkun paranee.

Pienviljelijä muuten ei toimeentuloaa saa maataloudesta eli pitää olla muita töitä rinnalla. Eli se työviikko on jotain muuta kuin 40 h...

Hui hai.

Setäni on pienviljelijä (n.20ha) ja elää sillä eli käytännössä tietysti EU:n maataloustuilla.

Mutta tarkoitin lähinnä männäaikojen pienviljelijöitä, jotka todistettavasti elivät työllään (itsekin olen 1800-luvulle laskettaessa torpparin jälkeläinen), jota ei siis todellakaan ollut varsinkaan talvella mitään 40h/vko.

Etenkin julkisella sektorilla, Sen verran laiskottelua tullut seurattua julkisen sektorin duunareitten keskuudessa, että olen alkanut ymmärtää miksi kommunisti valtiot on pärjännyt niin huonosti...
Toisaalta kyllähän sen ymmärtää, palkka ym on sama riippumatta paljon tekee töitä.

Juu, perustin väitteeni noin kymmenen vuoden julkisella sektorilla osa-aikaisena oloon.

[Impi Waara]

Töitä on Suomessa aina ollut ja tulee olemaan. Pulaa on vain palkan maksajista.

[Raksa_Mies]

Mutta kun meillä ei ole enää varaa teettää sitä keksittyä työtä.

Toki on jo nyt. Ja automatisaation lisäämä tuottavuus senkun paranee.

Pienviljelijä muuten ei toimeentuloaa saa maataloudesta eli pitää olla muita töitä rinnalla. Eli se työviikko on jotain muuta kuin 40 h...

Hui hai.

Setäni on pienviljelijä (n.20ha) ja elää sillä eli käytännössä tietysti EU:n maataloustuilla.

Mutta tarkoitin lähinnä männäaikojen pienviljelijöitä, jotka todistettavasti elivät työllään (itsekin olen 1800-luvulle laskettaessa torpparin jälkeläinen), jota ei siis todellakaan ollut varsinkaan talvella mitään 40h/vko.

Etenkin julkisella sektorilla, Sen verran laiskottelua tullut seurattua julkisen sektorin duunareitten keskuudessa, että olen alkanut ymmärtää miksi kommunisti valtiot on pärjännyt niin huonosti...
Toisaalta kyllähän sen ymmärtää, palkka ym on sama riippumatta paljon tekee töitä.

Juu, perustin väitteeni noin kymmenen vuoden julkisella sektorilla osa-aikaisena oloon.

No olen itse sen männäaikojen pienviljelijön poika ja paino sanalla PIEN. Ei sillä toimeentuloa saanut ja työaika oli todellakin muuta kuin 40 h . Käytännössä isällä oli toinen työ rinnalla.

[Impi Waara]

On muuten hämmästyttävää, miten minimaalisilla maaplänteillä entisaikojen esivanhempamme elättivät perheensä. Nykymittareilla suunnilleen siirtolapuutarhaluokkaa.

En nyt muista kuka Svedulandian kuninkaista totesi suomalaisten olevan tyhmiä ja ajattelemattomia, kun polttivat ylimääräisen viljan viinaksi sen sijaan, että olisivat varastoineet sen pahan päivän varalle.

Edustan kai sitä vähestöä nuivista, jolla on tietotaitoa omavaraistalouden pyörittämiseen.

[Risto A.]

Minä en tiedä miksi tämä on näin tolkuttoman vaikeaa?

Työ ei lopu, jos ihmiset on vapaita keksimään töitä + vapaita palkkaamaan työhön. Yhtälö on juuri näin yksinkertainen.

Työ käsitetään nykyisin joksikin ihan muuksi kuin mitä se on. Työ katsotaan "ihmisarvoksi", "ihmisoikeudeksi" tai jotain muuta sekavaa. Tehtaatkin on vain "ennen olleet olemassa" ja "nyt ne sitten vain katoaa". Joku ne tehtaat on pistänyt pystyyn. Jotain tarkoitusta varten. Voiton saaminen tehtaasta, on tehtaan sivutuote, indikaattori siitä, että tehdas tekee jotain, mitä joku haluaa.

Jos haluaa luoda työtä, pitää keksiä joku tuote tai palvelu, mitä muut ihmiset haluaa. Jos tässä onnistuu, sen sivuseurauksena tulee voittoa.

Mitä tarkoittaa mystinen "talouden kasvu"? Mikä kasvaa?

Esim. sitä voisi käydä metsästä hakemassa yhden kiven. Sitten sen voi pohjamaalata, sitten maalata ja lakata. Sitten sen voi myydä kirpparilla Strömssöintoilijalle vaikka 20 eurolla. Kas näin, kokonaistalous on kasvanut 20 eurolla. Jos sitten kivimaalarista tuleekin kuuluisa taiteilija, kiven arvo saattaa nousta miljoonaan, ihan vain siksi koska ihmiset haluaa maksaa siitä miljoonan, koska ajattelevat sillä olevan miljoonan arvo. Kaupat lyödään lukkoon - talous on kasvanut yhdellä miljoonalla, yhdellä helkkarin kivellä.

Tätä on talouden mystinen kasvu. Sille ei ole olemassa mitään rajoja. Ei edes fiktiivisiä, koska ihmisten mielikuvituksella ei de facto ole rajoja.

Raha on vain vaihdon väline. Siis, että joku henkilö X haluaa käydä vaihtokauppaa henkilön Y kanssa. Ilman rahaa olisi todella vaikeata käydä vaihtokauppaa vaikka uusista kengistä. Pitäisi löytää joku, kenellä on uudet kengät, sitten pitäisi tietää mitä tämä haluaa vaihdossa, sitten pitää löytää se mitä tämä haluaa ja vasta sitten saa uudet kengät. Lenkki voi olla todella pitkä, vaihtokauppaa voi joutua käymään todella paljon, ennen kuin löytyy juuri oikea juttu, minkä kenkien omistaja haluaa saada vaihdossa. Rahan tehtävä on hoitaa tuo epämukavuus pois pelistä, tuomalla kaikille yhtäläisen arvon omaavan välineen, jolla kengät saa vaihdettua yhdellä kerralla.

Rahapolitiikan tehtävä on katsoa, että kierrossa oleva raha vastaa taloudessa reaalisesti tapahtuvaa kasvua, siis, että joku tekee jotain uutta, millä on muille ihmisille arvoa.

Arvotonta työtä on vaikkapa kivien kiillottaminen jos kukaan ei halua sellaista ostaa tai siitä maksaa. Byrokratia on täynnä arvotonta työtä, tai minkä arvo on totaalisen negatiivinen.

Se mitä ei älytä kirveelläkään, on se, että ainoa mikä voi tuhota tämän mekanismin ja todellisen hyvinvoinnin (yleinen vauraus ja kansakunnan laaja rikastuminen) on byrokratia ja sosialismi, mitkä molemmat pyrkii ensivaiheessa vain loisimaan tästä ihmisten luontaisesti tuottamasta lisäarvosta ja toisessa vaiheessa näiden järjestelmien kasvaessa nämä pyrkii estämään, haluavat sitä tai ei, kaiken vapaan kaupankäynnin.

Kaikki köyhyys ja kurjuus on tasan vain byrokratian ja sosialismin (tai sosialismiin verrattavien idealismien/uskontojen/kulttien) syytä.

[Risto A.]

Minä en tiedä miksi tämä on näin tolkuttoman vaikeaa?

Esim. sitä voisi käydä metsästä hakemassa yhden kiven. Sitten sen voi pohjamaalata, sitten maalata ja lakata. Sitten sen voi myydä kirpparilla Strömssöintoilijalle vaikka 20 eurolla.

Jonkun pitää haluta ostaa sinun maalaamasi kivi. Itse asiassa se on se ainoa vaikea juttu tässä.

Voithan alkaa halutessasi vaikka rokkistaraksi pelkällä ilmoituksella. Ainoa joka puuttuu on yleisö, kuuluisuus ja ansiot.

Juuri näin. Olet ymmärtänyt aivan oikein.

[MW]

Kauhistuttaa, minkälaisen maailman olemme lapsillemme jättäneet.

[Juoni]

Mitä tarkoittaa mystinen "talouden kasvu"? Mikä kasvaa?

Esim. sitä voisi käydä metsästä hakemassa yhden kiven. Sitten sen voi pohjamaalata, sitten maalata ja lakata. Sitten sen voi myydä kirpparilla Strömssöintoilijalle vaikka 20 eurolla. Kas näin, kokonaistalous on kasvanut 20 eurolla. Jos sitten kivimaalarista tuleekin kuuluisa taiteilija, kiven arvo saattaa nousta miljoonaan, ihan vain siksi koska ihmiset haluaa maksaa siitä miljoonan, koska ajattelevat sillä olevan miljoonan arvo. Kaupat lyödään lukkoon - talous on kasvanut yhdellä miljoonalla, yhdellä helkkarin kivellä.

Ei nyt sentään.

Millainen yhteiskunnan välttämättömyyshyödykkeiden tuoton pitää olla jotta siellä voi olla joku joka haluaa maksaa maalatusta kivestä miljoonan? Mistä on tullut miljoona euroa kiven ostoon?

Talouskasvun käyrä jyrkkeni dramaattisesti 1700-luvun lopun Englannista lähtien siksi että käyttöönotettu teollisuus alkoi tuottaa enemmän. Siis enemmän energiaa per aikayksikkö.

Toki tietyllä suljetulla alueella talous(kasvu) voi perustua vaikka miljoonan kappalehinnalla myytyihin maalattuihin kiviin, mutta kivien ostorahojen pitää tulla jostain oikeasti tuottavasta.

[Ari-Lee]

Minä en tiedä miksi tämä on näin tolkuttoman vaikeaa?

Työ ei lopu, jos ihmiset on vapaita keksimään töitä + vapaita palkkaamaan työhön. Yhtälö on juuri näin yksinkertainen.

Mene kertomaan tuo yksinkertaisuus TE-ministeriöön puupäälle. Eikun, parempi että itse menet politiikkaan mukaan. Tällä hetkellä työtön ei vieläkään saa tehdä yhtään mitään tai se tulkitaan joko työtoiminnaksi tai yrittelijäisyydeksi, jolloin kaikki tuet katkaistaan ja siihen asti maksettujen tukien takaisin perintää harkitaan. Jos taas alkaa yrittäjäksi kilpailemaan jättiyhtiöiden kanssa on oltava paksu nippu 5-vuotis muovikortteja.

Minäkään en ymmärrä, miksi tämä on niin tolkuttoman vaikeaa. Siitä vain olen kiitollinen, että ainakin meidän TE-toimistossa virkailijat eivät syyllistä massoittain työttömiä. Toisaalta ihan hyvä heidän omankin hyvinvoinnin kannalta.

[Risto A.]

Mitä tarkoittaa mystinen "talouden kasvu"? Mikä kasvaa?

Esim. sitä voisi käydä metsästä hakemassa yhden kiven. Sitten sen voi pohjamaalata, sitten maalata ja lakata. Sitten sen voi myydä kirpparilla Strömssöintoilijalle vaikka 20 eurolla. Kas näin, kokonaistalous on kasvanut 20 eurolla. Jos sitten kivimaalarista tuleekin kuuluisa taiteilija, kiven arvo saattaa nousta miljoonaan, ihan vain siksi koska ihmiset haluaa maksaa siitä miljoonan, koska ajattelevat sillä olevan miljoonan arvo. Kaupat lyödään lukkoon - talous on kasvanut yhdellä miljoonalla, yhdellä helkkarin kivellä.

Ei nyt sentään.

Millainen yhteiskunnan välttämättömyyshyödykkeiden tuoton pitää olla jotta siellä voi olla joku joka haluaa maksaa maalatusta kivestä miljoonan? Mistä on tullut miljoona euroa kiven ostoon?

Talouskasvun käyrä jyrkkeni dramaattisesti 1700-luvun lopun Englannista lähtien siksi että käyttöönotettu teollisuus alkoi tuottaa enemmän. Siis enemmän energiaa per aikayksikkö.

Toki tietyllä suljetulla alueella talous(kasvu) voi perustua vaikka miljoonan kappalehinnalla myytyihin maalattuihin kiviin, mutta kivien ostorahojen pitää tulla jostain oikeasti tuottavasta.

Ei tässä ole mitään epäselvää.

Se miljoona, minkä joku ihminen maksoi kivestä, on voinut tulla vaikka näin.
Aloitetaan pisteestä nolla, saarella missä on kymmenen tuhatta ihmistä.

- On perustettu keskuspankki. Pankki on myöntänyt lainaa sadalle ihmisille, jolla on ollut hyvä idea.
- Nämä sata ihmistä on kehittäneet työpaikat idealleen ja siten on työllistäneet kaikki muut saarelaiset.
- Saarelaiset saa aluksi palkkaa, millä saa tuotteita muista firmoista (ruokaa, vaatteita yms.)
- Raha kiertää järjestelmässä ja generoi koko ajan uutta rahaa, sitä mukaan kun saarelaiset tuottaa ja luo uutta.
- Keskuspankki hoitaa rahapolitiikalla uutta rahaa järjestelmään, joka vastaa suunnilleen uutta tuotantoa. Eli, kun uutta pukkaa ja siitä käydään kauppaa, rahapolitiikan tehtävä on pistää vastaava määrä uutta rahaa liikenteeseen.
- Joku keksii, täysin puun takaa, jonkun uuden jutun. KAIKKI saarella haluaa ostaa sen. Tämä yksi heppu saa yhteensä viisi miljoonaa rahayksikköä kaikilta muilta, tätä uutta keksintöään vastaan.
- Tämä neropatti tuhlaa sitten yhden miljoonan yhteen kiveen. Taas keskuspankki laskee vastuullisen rahapolitiikan takia liikkeelle miljoonan, jonka arvo on sidottu kiveen. Siis, saarella on olemassa miljoonan arvoinen kivi. Tässä on tosin pieni kuplan vaara, mutta, näin se pitää tehdä.

[Risto A.]

Minä en tiedä miksi tämä on näin tolkuttoman vaikeaa?

Työ ei lopu, jos ihmiset on vapaita keksimään töitä + vapaita palkkaamaan työhön. Yhtälö on juuri näin yksinkertainen.

Mene kertomaan tuo yksinkertaisuus TE-ministeriöön puupäälle. Eikun, parempi että itse menet politiikkaan mukaan. Tällä hetkellä työtön ei vieläkään saa tehdä yhtään mitään tai se tulkitaan joko työtoiminnaksi tai yrittelijäisyydeksi, jolloin kaikki tuet katkaistaan ja siihen asti maksettujen tukien takaisin perintää harkitaan. Jos taas alkaa yrittäjäksi kilpailemaan jättiyhtiöiden kanssa on oltava paksu nippu 5-vuotis muovikortteja.

Minäkään en ymmärrä, miksi tämä on niin tolkuttoman vaikeaa. Siitä vain olen kiitollinen, että ainakin meidän TE-toimistossa virkailijat eivät syyllistä massoittain työttömiä. Toisaalta ihan hyvä heidän omankin hyvinvoinnin kannalta.

"Mut kun työnvälityksestä työtä ei saa.." lauloi Eppu Normaali jo 80-luvulla. Asia on ollut koko ajan tiedossa. Työkkärin tehtävä on vain pyörittää byrokratiaa. Se on yksi byrokratian emäpesäke.

[Ari-Lee]

Minä en tiedä miksi tämä on näin tolkuttoman vaikeaa?

Työ ei lopu, jos ihmiset on vapaita keksimään töitä + vapaita palkkaamaan työhön. Yhtälö on juuri näin yksinkertainen.

Mene kertomaan tuo yksinkertaisuus TE-ministeriöön puupäälle. Eikun, parempi että itse menet politiikkaan mukaan. Tällä hetkellä työtön ei vieläkään saa tehdä yhtään mitään tai se tulkitaan joko työtoiminnaksi tai yrittelijäisyydeksi, jolloin kaikki tuet katkaistaan ja siihen asti maksettujen tukien takaisin perintää harkitaan. Jos taas alkaa yrittäjäksi kilpailemaan jättiyhtiöiden kanssa on oltava paksu nippu 5-vuotis muovikortteja.

Minäkään en ymmärrä, miksi tämä on niin tolkuttoman vaikeaa. Siitä vain olen kiitollinen, että ainakin meidän TE-toimistossa virkailijat eivät syyllistä massoittain työttömiä. Toisaalta ihan hyvä heidän omankin hyvinvoinnin kannalta.

"Mut kun työnvälityksestä työtä ei saa.." lauloi Eppu Normaali jo 80-luvulla. Asia on ollut koko ajan tiedossa. Työkkärin tehtävä on vain pyörittää byrokratiaa. Se on yksi byrokratian emäpesäke.

Ymmärrätkö Sinä, että TE-toimisto on pakollinen jokaiselle työttömälle, kuka ei halua olla täysin rahattomana, ja että siellä kontrolloidaan jokaisen työttömän tekemiset? Lisäksi, jos et tiennyt niin voin kertoa, että TUKES kontrolloi liki kaikkea. Niitä muovikortteja et voi paeta edes painajaisiis.

[Risto A.]

Ymmärrätkö Sinä, että TE-toimisto on pakollinen jokaiselle työttömälle, kuka ei halua olla täysin rahattomana, ja että siellä kontrolloidaan jokaisen työttömän tekemiset? Lisäksi, jos et tiennyt niin voin kertoa, että TUKES kontrolloi liki kaikkea. Niitä muovikortteja et voi paeta edes painajaisiis.

Ymmärrän oikein hyvin. Sitä mitä ihmiset ei tunnu ymmärtävän on se, että byrokratia käytännössä ostaa ihmiset sillä "työttömyyskorvauksella" ja sen jälkeen byrokratia voi potkia köyhää päähän, simputtaa ja nöyryyttää aivan miten haluaa. Sitäkään ihmiset ei ymmärrä, että juuri se nöyryyttäminen on byrokraattien ja sosialistien yksi suurimpia nautintoja.

"Kapitalisti" haluaa hemmotella tavallisia ihmisiä. Byrokraatti tai sosialisti, ei koskaan keksisi perseenlämmitintä proletariaatille näiden autoihin. "Kapitalistinen järjestelmä" tuottaa näitä vakiona, halvimmassakin luokassa.

[Risto A.]

Rahapolitiikasta wikipediassa:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahapolitiikka

"Rahan kvantiteettiteorian mukaisesti liikkeessä olevan rahan kokonaisarvon vastatessa vaihdettavien tuotteiden kokonaisarvoa rahan arvo ei laske (inflaatio) eikä nouse (deflaatio)."

[Risto A.]

Eli, jos saarella keskuspankki painaa rahaa kuin viimeistä päivää, mikä ei vastaa saaren reaalista tuotantoa, seuraa inflaatio. Raha menettää arvoaan. Jos keskuspankki ei laske liikkeelle rahaa, mikä vastaa reaalista tuotantoa, rahan arvo nousee, seuraa deflaatio.

Rahapolitiikka on se mekanismi, millä normaalisti pidetään ihmisten ja yritysten tavallista vaihtoa yllä, sekä pidetään yllä mekanismia mikä luo uutta, ilman, että rahan arvo laskisi.

Se on merkillistä, että tätä ei ymmärretä. Perusjuttuja.

[Ari-Lee]

Ymmärrätkö Sinä, että TE-toimisto on pakollinen jokaiselle työttömälle, kuka ei halua olla täysin rahattomana, ja että siellä kontrolloidaan jokaisen työttömän tekemiset? Lisäksi, jos et tiennyt niin voin kertoa, että TUKES kontrolloi liki kaikkea. Niitä muovikortteja et voi paeta edes painajaisiis.

Ymmärrän oikein hyvin. Sitä mitä ihmiset ei tunnu ymmärtävän on se, että byrokratia käytännössä ostaa ihmiset sillä "työttömyyskorvauksella" ja sen jälkeen byrokratia voi potkia köyhää päähän, simputtaa ja nöyryyttää aivan miten haluaa. Sitäkään ihmiset ei ymmärrä, että juuri se nöyryyttäminen on byrokraattien ja sosialistien yksi suurimpia nautintoja.

"Kapitalisti" haluaa hemmotella tavallisia ihmisiä. Byrokraatti tai sosialisti, ei koskaan keksisi perseenlämmitintä proletariaatille näiden autoihin. "Kapitalistinen järjestelmä" tuottaa näitä vakiona, halvimmassakin luokassa.

Siitä on hyvä sitten lähteä pohtimaan tätä työn sääntelyn mekanismia. Muistan nekin ajat kun esim. poliisikouluun ei ollut riittävästi hakijoita. Sääntelyä eli kriteerejä löysättiin niin, että nyt sinne kelpaa asepalveluksen käymättömiä aseista mitään tietämättömiä, mädättäjiä, kun vain täyttää tietyt muka-kriteerit ja käy/on käynyt korkeakoulun. Jos johonkin työhön ei löydy tarpeeksi työntekijöitä niin sääntelyherrat tietävät löysätä kriteerejä niin paljon että taas löytyy tekijöitä.

Ymmärrätkö ikäsääntelyä? Nyt +40 vuotiaiden on erittäin vaikea päästä minnekään ja +50v täysin mahdotonta. Nostetaan eläkeikää ja jatketaan työaikoja.

[Risto A.]

Siitä on hyvä sitten lähteä pohtimaan tätä työn sääntelyn mekanismia. Muistan nekin ajat kun esim. poliisikouluun ei ollut riittävästi hakijoita. Sääntelyä eli kriteerejä löysättiin niin, että nyt sinne kelpaa asepalveluksen käymättömiä aseista mitään tietämättömiä, mädättäjiä, kun vain täyttää tietyt muka-kriteerit ja käy/on käynyt korkeakoulun. Jos johonkin työhön ei löydy tarpeeksi työntekijöitä niin sääntelyherrat tietävät löysätä kriteerejä niin paljon että taas löytyy tekijöitä.

Ymmärrätkö ikäsääntelyä? Nyt +40 vuotiaiden on erittäin vaikea päästä minnekään ja +50v täysin mahdotonta. Nostetaan eläkeikää ja jatketaan työaikoja.

Miksi +40/+50 vuotiaat ei perusta yrityksiä ja ala käymään kauppaa? Miksi se on joku mystinen taho, joka palkkaa vain nuoria ja kauniita? Joku sen työpaikan aina rakentaa ja sitten valkkaa siihen duunarit, jotka haluaa. Tähän ei pidä mennä väliin sönkkäämään, kenet yrittäjän pitäisi palkata ja ketä ei.

Yrityksiä kukaan ei perusta, koska se on niin helkkarin vaarallista. Siitä voi tässä maassa saada elinkautisen rangaistuksen (mikä kestää ihan oikeasti loppuelämän), tekemättä mitään virhettä. Syy palautuu jälleen suomalaiseen byrokratiaan. Syy palautuu aina, mistä tahansa ongelmasta alat vetämään narua, sen päästä löytyy lihava vitun byrokraatti syyllisenä.

[Ari-Lee]

Miksi +40/+50 vuotiaat ei perusta yrityksiä ja ala käymään kauppaa? Miksi se on joku mystinen taho, joka palkkaa vain nuoria ja kauniita? Joku sen työpaikan aina rakentaa ja sitten valkkaa siihen duunarit, jotka haluaa. Tähän ei pidä mennä väliin sönkkäämään, kenet yrittäjän pitäisi palkata ja ketä ei.

Yrityksiä kukaan ei perusta, koska se on niin helkkarin vaarallista. Siitä voi tässä maassa saada elinkautisen rangaistuksen (mikä kestää ihan oikeasti loppuelämän), tekemättä mitään virhettä. Syy palautuu jälleen suomalaiseen byrokratiaan. Syy palautuu aina, mistä tahansa ongelmasta alat vetämään narua, sen päästä löytyy lihava vitun byrokraatti syyllisenä.

Kuinkapa tässä työtön voisi alkaa kilpailemaan nappikaupalla jättiläismäisten kiinalaista roinaa myyvien tavaratalojen kanssa, maassa, missä sääntely ja verotus on viety taiteellisiin mittoihin, ja kun nekään eivät enää pystyssä pysy. No, ainoa keino olisi nettikauppa joillakin omintakeisilla tuotoksilla, mistä ei tarvitsisi kilpailla koko planeetan kanssa, mutta asiakaskunta olisi koko universumi tai ainakin planeetta. On niitäkin toki vielä mutta ei enää kauan. Ne toki kilpailevat terveesti keskenään. Tulot miinus menot miinus verot jne. ja vähiten verotettu voittaa liki aina.

[Ari-Lee]

Osta neekeri, vtun rasisti!?

Taistelepa tätä vastaan.

[Risto A.]

Kuinkapa tässä työtön voisi alkaa kilpailemaan nappikaupalla jättiläismäisten kiinalaista roinaa myyvien tavaratalojen kanssa, maassa, missä sääntely ja verotus on viety taiteellisiin mittoihin, ja kun nekään eivät enää pystyssä pysy. No, ainoa keino olisi nettikauppa joillakin omintakeisilla tuotoksilla, mistä ei tarvitsisi kilpailla koko planeetan kanssa, mutta asiakaskunta olisi koko universumi tai ainakin planeetta. On niitäkin toki vielä mutta ei enää kauan. Ne toki kilpailevat terveesti keskenään. Tulot miinus menot miinus verot jne. ja vähiten verotettu voittaa liki aina.

Virossa on paljon helpompaa. Viron byrokratia on kuulemma tosissaan "nollabyrokratia" hankkeenssa kanssa yrittämisessä. Suomelle taisi olla epäonni sittenkin, että ei eletty neukkuryssän alaisuudessa muutamaa vuosikymmentä. Voisi olla täälläkin toinen ääni kellossa sosialististen ideoiden kanssa, kun jos olisi saanut täyden löylytyksen aiheesta.

[Risto A.]

Osta neekeri, vtun rasisti!?

Taistelepa tätä vastaan.

Kohta se epäilemättä on tulossa, että on pakko palkata neekeri. Jos ei palkkaa, firma menee vain toimintakieltoon tai jotain. En olisi pätkääkään yllättynyt jos tämä tulisi.

[Parsifal]

Hieman aiheeseen liittyen: työelämässä, kuten ilmeisesti politiikassakin, ovat tällä hetkellä aivan liikaa muotia äänekkäät ekstrovertit eivätkä tunnolliset ja osaavat työntekijät.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hyvat-tyypit-jyraavat-tyonhaussa-professori-ohjaa-rekrytointeja-vaarallisesti-harhaan/6137092

Hyvät tyypit jyräävät työnhaussa – Professori: "Ohjaa rekrytointeja vaarallisesti harhaan"

Persoonallisuus painaa työnhaussa tänä päivänä. Huomenta Suomessa vierailleen psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan ei ole kuitenkaan olemassa minkäänlaista tutkimusnäyttöä siitä, että nykypäivän "hyvät tyypit" olisivat hyviä rekrytointeja.

Mielikuva hyvästä tyypistä riippuu kulttuurista ja ajankohdasta. 20 vuotta sitten hyvä tyyppi oli vaatimaton ja syrjäänvetäytyvä sekä velvollisuudentuntoinen.

– Tällä hetkellä hyvä tyyppi on hyvin ulospäinsuuntautunut, ekstrovertti, tilan ottava ja äänekäs itsensä esille tuova henkilö.

Meillä on aina ollut ajatus siitä, millainen on hyvä tyyppi.

– Ihmisillä on tapana kategorisoida toisia ilman minkäänlaista järkeä ihan vain hetkellisten arvostusten mukaan. Silloin, kun puhutaan oikeasta asiantuntijuudesta ja osaamista vaativista tehtävistä, se on vaarallista.

Keltikangas-Järvisen mukaan nyky-yhteiskunnan ongelma on tässä harhassa.

– Kuinka paljon meillä on varaa tässä kansantaloudellisessa tilanteessa ohittaa osaamista ja asiantuntijuutta ja nostaa esille täydellisiä kuplia hyvistä tyypeistä.

Keltikangas-Järvinen huomauttaa, että temperamentti on vain pohjaväre ihmisessä, joka selittää ihmisten erilaisuutta, mutta temperamentilla ei toimita työelämässä. Temperamenttia hillitään käytössäännöillä ja työelämän normeilla. Työelämässä taas toimitaan osaamisen ja asiantuntijuuden pohjalta.

Hyvää tyyppiä pidetään nykyään jopa liiallisena totuutena siitä, millaisia työntekijöiden pitäisi olla.

– Ennen kaikkea se ohjaa rekrytointeja suorastaan harhaan.

– Tälle ei ole minkäänlaista pohjaa, ei minkäänlaista tutkimuspohjaa siitä, että tällainen tyyppi menestyy.

Keltikangas-Järvisen mukaan työelämässä menestyy ihminen, joka osaa asiansa, tekee työnsä hyvin ja velvollisuudentuntoisesti.

– Ei ole mitään tutkimusta, joka osoittaisi, että näin ei olisi.

Ja sitten se tietynlainen suvaitsevaisuusnäkökulma:

Koko temperamenttien kirjo tarvitaan

Keltikangas-Järvinen huomauttaa, että työnantajan tehtävä ei ole ottaa mitään irti työntekijän persoonallisuudesta. Ihminen toimii kognitiivisella tasolla, ei temperamentilla.

Hän huomauttaa, että jokainen työpaikka tarvitsee erilaisia tyyppejä ja temperamentin kirjoa.

– Niitä oikeasti tarvitaan, eikä niin, että tietynlaiset tyypit ovat niin laajasydämisiä, että suvaitsevat ja ymmärtävät ja hyväksyvät toisenlaisia tyyppejä. Oikeasti tehokas työpaikka tarvitsee niitä, jotka esittävät vähän päättömiäkin ideoita ja niitä, jotka hillitsevät ja harkitsevat ja miettivät. Tarvitsee niitä, jotka menevät nopeasti eteenpäin ja tekevät huolimattomuusvirheitä ja niitä, jotka korjaavat näitä huolimattomuusvirheitä.

Vaan kuka jaksaa käyttää koko elämänsä toisten mokien korjaamiseen, kun elämäntapamokaajalle ei edes tule siitä mitään sanktioita?

Keltikangas-Järvinen kyseenalaistaa psykologisten testien käyttämisen laajasti rekrytoinnissa. Tietyillä aloilla niitä tarvitaan, mutta jos puhutaan johtajuudesta tai ylemmistä toimihenkilöistä, joiden työnkuvaa ei voi kovin tarkasti määritellä, persoonallisuustestit ovat turhia.

– Siinä meitä eivät persoonallisuustestit auta. Meillä ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa siihen, millainen on yleisesti ottaen hyvä johtaja. Tämän hetken tiede on voimakkaasti kyseenalaistanut persoonallisuustestien käytön johtajavalinnoissa.

Keltikangas-Järvisen mukaan on suorastaan suositeltu, että persoonallisuustestit jätetään pois, kun rekrytoidaan johtajia.

Tätä en kyllä aivan allekirjoita. Testeillä voisi kyllä seuloa pois päivänselvät narsistit ja psykopaatit, mutta muuten niitä ei pitäisi turhia tuijotella.

[Juoni]

Ei tässä ole mitään epäselvää.

Se miljoona, minkä joku ihminen maksoi kivestä, on voinut tulla vaikka näin.
Aloitetaan pisteestä nolla, saarella missä on kymmenen tuhatta ihmistä.

- On perustettu keskuspankki. Pankki on myöntänyt lainaa sadalle ihmisille, jolla on ollut hyvä idea.
- Nämä sata ihmistä on kehittäneet työpaikat idealleen ja siten on työllistäneet kaikki muut saarelaiset.
- Saarelaiset saa aluksi palkkaa, millä saa tuotteita muista firmoista (ruokaa, vaatteita yms.)
- Raha kiertää järjestelmässä ja generoi koko ajan uutta rahaa, sitä mukaan kun saarelaiset tuottaa ja luo uutta.
- Keskuspankki hoitaa rahapolitiikalla uutta rahaa järjestelmään, joka vastaa suunnilleen uutta tuotantoa. Eli, kun uutta pukkaa ja siitä käydään kauppaa, rahapolitiikan tehtävä on pistää vastaava määrä uutta rahaa liikenteeseen.
- Joku keksii, täysin puun takaa, jonkun uuden jutun. KAIKKI saarella haluaa ostaa sen. Tämä yksi heppu saa yhteensä viisi miljoonaa rahayksikköä kaikilta muilta, tätä uutta keksintöään vastaan.
- Tämä neropatti tuhlaa sitten yhden miljoonan yhteen kiveen. Taas keskuspankki laskee vastuullisen rahapolitiikan takia liikkeelle miljoonan, jonka arvo on sidottu kiveen. Siis, saarella on olemassa miljoonan arvoinen kivi. Tässä on tosin pieni kuplan vaara, mutta, näin se pitää tehdä.

Mutta joka tapauksessa välttämättömyyshyödykkeiden kuten ruoan, vaatteiden, asuntojen yms. riittävän tehokas tuottaminen on välttämätön ehto sille kaikelle muulle. Eli käytännössä teollisuus & koneellistettu maatalous joka tuottaa: ruokaa, terästä, siltoja, taloja, autoja, puhelimia, jne. jne.  Ihmiset eivät osta maalattuja kiviä/älypuhelimia/merkkivaatteita jos heillä ei ole ruokaa ja asuntoa.

Tuossa saariesimerkissäsi puhut vain rahan nimellisarvosta, jolla ei viimekädessä ole mitään merkitystä (italialaiset eivät olleet kuin nimellisessä mielessä miljonäärejä liira-aikana.). Todellista merkitystä on yhteiskunnan tuottamalla energiamäärällä aikayksikköä kohti. Eli fysikaalisesti ilmaistuna: J/s.

Jos pelkkä hyvien ideoiden kehittely vaurastuttaisi niin talouskasvun käyrä olisi ollut eksponentiaalinen jo tuhansia vuosia.

Kuten ketjun nimikköhenkilökin aina sanoo: Vauraus tulee vain työstä. Ja todellinen vauraus siis koneiden tekemästä työstä.

[Risto A.]

Todellista merkitystä on yhteiskunnan tuottamalla energiamäärällä aikayksikköä kohti. Eli fysikaalisesti ilmaistuna: J/s.

Saisiko tästä käytännön esimerkin?

[Juoni]

Todellista merkitystä on yhteiskunnan tuottamalla energiamäärällä aikayksikköä kohti. Eli fysikaalisesti ilmaistuna: J/s.

Saisiko tästä käytännön esimerkin?

Tehtaat, traktorit, autot, yleisemmin: koneet. Maat joissa niitä on paljon ovat vauraita, maat joissa niitä on vähän ovat köyhiä. Noin niinkuin kärjistettynä.

Kuten jo todettu, ja kuten varmasti itsekin tiedät, talouskasvun käyrä Länsi-Euroopassa muuttui liki pysysuoraksi teollisen vallankumouksen myötä. Eli käytännössä höyrykoneen ja äärimmäisen pitkälle viedyn työnjaon johdosta. Sitten keksittiin sähkö, bensiini- ja dieselmoottorit, ydinvoima jne.

[Risto A.]

Todellista merkitystä on yhteiskunnan tuottamalla energiamäärällä aikayksikköä kohti. Eli fysikaalisesti ilmaistuna: J/s.

Saisiko tästä käytännön esimerkin?

Tehtaat, traktorit, autot, yleisemmin: koneet. Maat joissa niitä on paljon ovat vauraita, maat joissa niitä on vähän ovat köyhiä. Noin niinkuin kärjistettynä.

Siis, jos traktori vaikka on tyhjäkäynnillä (käyttää energiaa) kolme päivää (aikayksikkö), se on yhtä kuin profit?

Joku hieman falskaa yhtälössäsi.

Tuosta saarivertauksestani, jos et huomannut, kerroin siinä sadasta yrittäjästä, jotka sai alkupääoman. Siinä voi olla vaikka 20 ruokakauppaa, 20 ruoan tuottajaa, logistiikassa yrittäjiä, vaatteiden valmistajaa etc. ja niin edelleen.

Ei siinä mitään jos on innostunut teorioista. Käytännön todellisuutta ei vain kannata unohtaa. Se meinaan osaa lyödä lujaa.

Kuten jo todettu, ja kuten varmasti itsekin tiedät, talouskasvun käyrä Länsi-Euroopassa muuttui liki pysysuoraksi teollisen vallankumouksen myötä. Eli käytännössä höyrykoneen ja äärimmäisen pitkälle viedyn työnjaon johdosta. Sitten keksittiin sähkö, bensiini- ja dieselmoottorit, ydinvoima jne.

"Teollinen vallankumous" vain tapahtui? Höyrykoneet vain tupsahti taivaalta? Työnjaon suoritti kuka? Kuka keksi sähkön? Entä bensiini- ja dieselmoottorit? Ydinvoima ("Now I have become death, destroyer of worlds" kuka niin sanoi)?

[Risto A.]

Ei siinä, Karl Marx väitti, että työn arvo muodostuu työn tekemiseen kuluvasta ajasta. Tämä on keskeinen premissi. Nimimerkki Juoni on ilmeisesti ottanut yhtälönsä nimenomaan juuri tästä.

Begs the question:

Oletko Juoni kenties kommunisti?

[Juoni]

Tehtaat, traktorit, autot, yleisemmin: koneet. Maat joissa niitä on paljon ovat vauraita, maat joissa niitä on vähän ovat köyhiä. Noin niinkuin kärjistettynä.

Siis, jos traktori vaikka on tyhjäkäynnillä (käyttää energiaa) kolme päivää (aikayksikkö), se on yhtä kuin profit?

Tahallinen väärinymmärtäminen on taito joka tässä maassa hallitaan paremmin kuin hyvin.

Joku hieman falskaa yhtälössäsi.

Tuosta saarivertauksestani, jos et huomannut, kerroin siinä sadasta yrittäjästä, jotka sai alkupääoman. Siinä voi olla vaikka 20 ruokakauppaa, 20 ruoan tuottajaa, logistiikassa yrittäjiä, vaatteiden valmistajaa etc. ja niin edelleen.

Jotka tuottavat lihasvoimaa käyttäen sen tietyn määrän ruokaa, vaatteita, nauloja, ruukkuja yms...mutta eivät yhtään sen enempää. Jos tuottavuutta halutaan lisätä tason x yli tarvitaan ei-lihasperäisen energian valjastamista hyödykkeiden tuottoon, olettaen tietysti että työnjako on jo optimoitu.

Adam Smithin aikoihin, eli 1700-luvun lopulla työnjako oli Läntisen Euroopan tiheästi asutetuilla ja hyvien kulkuyhteyksien alueilla kuten Englannissa, Hollanissa, Skotlannin rannikolla ja Ranskassa jo viety kutakuinkin optimaaliselle tasolle, koska näkymätön käsi oli jo useamman sata vuotta sitä koulinut.

Talous oli kasvanut mainituissa maissa hitaahkosti, mutta varmasti jo satojen vuosien ajan, mutta todellinen räjähdys tapahtui Englannissa ei-lihasperäisen energian, eli höyryvoiman käyttöönoton ansiosta.

"Teollinen vallankumous" vain tapahtui? Höyrykoneet vain tupsahti taivaalta? Työnjaon suoritti kuka? Kuka keksi sähkön? Entä bensiini- ja dieselmoottorit? Ydinvoima ("Now I have become death, destroyer of worlds" kuka niin sanoi)?

Ja lisää idiootiksi heittäytymistä.

Tietysti jonkun piti mainitut asiat keksiä ja toteuttaa, mutta jonkun piti keksiä ja käyttöönvaljastaa nimenomaan ei-lihasperäisen energian käyttöönotto.

Kaikkia muita mahdollisia ideoita olisi voitu keksiä ja toteuttaa maailman tappiin saakka, mutta ilman yllämainittua niiden tulokset olisivat jääneet laihanpuoleiseksi.

Oma kysymyksensä tietysti on miksi teollinen vallankumous keksittiin juuri siellä ja silloin (eli 1700-luvun lopun Englannissa) kuin keksitiin. Antiikin oppineethan tunsivat höyrykoneen periaatteen, mutta eivät koskaan toteuttaneet sitä käytännössä, varmaankin siksi että orjat tekivät kaikki työt.


Muoks:

Ei siinä, Karl Marx väitti, että työn arvo muodostuu työn tekemiseen kuluvasta ajasta. Tämä on keskeinen premissi. Nimimerkki Juoni on ilmeisesti ottanut yhtälönsä nimenomaan juuri tästä.

Begs the question:

Oletko Juoni kenties kommunisti?

Heh, mietin juuri että eipäs Marx ollutkaan kaikessa väärässä. Vastauksena kysymkseesi: En ole, enkä ole koskaan ollutkaan.