2015-09-29 Professori ehdottaa YO-kirjoituksista luopumista

[desperaato]

Tampereen yliopistoon pääsi 80-90 - luvun taitteessa erillisessä ulkomaalaiskiintiössä lääkäriopintoihin ihan ilman mitään turhia muodollisuuksia kuten pääsykoetta. Seurauksista on voitu lukea lehdistä.

Julkisuuteen ei ole vuotanut tietääkseni kuin se yksi surkuhupaisa wannabe-lekuri jostain päin Africcaa, joka meni sisään jossain kiintiössä, tahkosi lääkkistä 17 vuotta, kunnes joku rohkaistunut proffa puhalsi pelin poikki. Proffalla oli varmaankin ura ja talous siinä mallissa, että uskalsi tuon tehdä.
Mutta noin yleisesti aika suurella osalla lähi- ja keski-itäläisillä, sekä afrikkalaisilla on hyvin vahva käsitys siitä, että jos on rahaa, kuka tahansa voi mennä yliopistoon ja valmistua vaikkapa lääkäriksi. Koska yli opisto Soumessa ilmainen, kaiki voivat opiskella mitä haluaa. Muuten rasismi!

[Siili]

Tampereen yliopistoon pääsi 80-90 - luvun taitteessa erillisessä ulkomaalaiskiintiössä lääkäriopintoihin ihan ilman mitään turhia muodollisuuksia kuten pääsykoetta. Seurauksista on voitu lukea lehdistä.

Julkisuuteen ei ole vuotanut tietääkseni kuin se yksi surkuhupaisa wannabe-lekuri jostain päin Africcaa, joka meni sisään jossain kiintiössä, tahkosi lääkkistä 17 vuotta, kunnes joku rohkaistunut proffa puhalsi pelin poikki.

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=10061#p356469

[Artisti]

Nuokin ovat vieneet jonkun opiskelupaikan. Harmittaa sen puolesta, joka on jäänyt aivan hilkulle opintoihin pääsystä ja sitten nämä sankarit tulevat illman pääsykokeita, mutta sörssivät kuitenkin koko jutun. Loose-Loose.

[dothefake]

Kyllä ylioppilaslakkikin piti ostaa itse.

[Maastamuuttaja]

Minusta Suomeen saakka vaivautuneille koneinsinööreille tulee jo Haaparannassa luovuttaa valkolakki, imaamitason tietäjille tohtorinhattu.

[Karhukainen]

Yliopistojen opiskelijavalinnassa on olemassa kiintiöitä YO-todistuksen keskiarvon ja kokeen pisteiden perusteella; joskus jokin tietty kirjoitettu aine on merkittävässä asemassa. Minusta tämä on vähän huono siinä mielessä, että ammattikoulun käyneet jäävät tästä ulkopuolelle ja lisäksi sellaiset tapaukset, jotka vielä valmistumisenkin jälkeen muuttavat mieltänsä. Toki YO-todistus kertoo hakijasta enemmän tai vähemmän, mutta monilla puuttuu suunta lukiossa tai mieli muuttuu vielä valmistumisen jälkeen.

Olisihan se tietysti toivottavaa, että jo yläasteella alkaa hahmottua oma ammatinvalinta, jonka perusteella valitsee lukiossa kursseja ja kirjoitettavat aineet, mutta käytännön elämä on monella toisenlainen. Minä en vielä lukiossakaan kokonaan hahmottanut, että kuinka hyvin mikäkin koulutus työllistää tai vaikkapa alojen palkkaeroja. Lukioni opinto-ohjaajakaan ei oikein alkanut suoraan sanomaan, mille alalle ei kannata kouluttautua jos mielii töitä saada.

YO-kokeet vievät aikaa oppilaitosten järjestämiin pääsykokeisiin lukemisesta, joilla on se suurin merkitys. Lisäksi YO-kokeisiin osallistumisesta peritään maksu muistaakseni koetta kohden. Ei se mikään suuri summa ollut, mutta olihan se lukiossa opiskelu muutenkin todella kallista kurssikirjoineen.



Edit: jahkailua.

[Artisti]

Kyllä ylioppilaslakkikin piti ostaa itse.

Eräs lempikohtauksiani suomalaisesta elokuvahistoriasta. Suomalaista white trash -huumoria. Liittyy valkolakkiin:

- Teillä vaan ei näytä olevan minkäänlaista valokuvaa tässä hakemuksessa.

- Onhan siinä, oikeassa ylänurkassa.

- Ai tämä täällä, tämä musta läntti?! Eihän täällä ole naaman kohdalla kuin pelkkä tahra!

- Vai tahra?

- Joo.

- Ylioppilaskuva tämä kuitenkin on, teillä näyttää olevan tällainen valkoinen hattu päässä.

-Ei. Se on teurastajan lätsä.

- No mutta teillähän on ruusut sylissä täällä!

- Juu, ne on tarkotettu sen hevosvainaan haudalle. Sillä kerralla minulta vaan jotenkin epäonnistui se teurastaminen, ja se eläinresukka jouduttiin sitten lopettamaan, mutta kyllä mä uskon, että se olis kuollut muutenkin verenvuotoon.

- Anteeksi, nyt en ymmärtänyt.

- Ei ymmärtänyt se teurastamon johtajakaan, ja hän oli ammattimies!

https://www.youtube.com/watch?v=ixrSxqUY1UM

[duc]

Minusta olisi ihan ok juttu. Parempi opiskella sekin viimeinen lukuvuosi loppuun. Onhan lukiossa kokeet ja päästötodistus.

Päättötodistuksen ongelma on sen koulu- ja naamakohtaisuus.

Itse olen ns. eliittikoulun kasvatti. Harvalla luokkatoverillani oli mainitsemisen arvoista päättötodistusta, sillä lukion kurssien taso pidettiin korkealla ja koearvostelu oli tiukka. Ylppäreissä sen sijaan luokkamme taso oli lähes valtakunnan huippua.

Erityisen epäreilulta tuntui, kun lukion jälkeinen yhteishaku perustui vain lukioarvosanoihin ja olin jäädä opiskelupaikkaa vaille vertailukelvottomien arvosanojen takia.

Vielä epäreilummalta olisi tuntunut, jos heikommat arvosanat paremmasta osaamisesta huolimatta olisivatkin olleet pärstäkertoimen mukaan arvottuja.

Tässä on syy, miksi yo-kokeista pidetään kiinni. Gaussin käyrä jakaa armotta jyvät ja akanat. Ongelmia toki yo-koesysteemissä on, mutta sen tarkoitus on toimia yhtenä kriteerinä muiden joukossa jatko-opintoihin. Inhimillinen epäoikeudenmukaisuus lievenee vaan ei tietenkään täysin poistu. Suomalainen systeemi on hyvä ja sitä kehitetään jatkuvasti. Aina ei kehitys mene hyvään suuntaan. Siitä esimerkkinä Kai-Ari Lundellin bloggaus:

2.9. Yle    Tohtori: Opiskelijoille joudutaan opettamaan yliopistossa peruslaskutaitoja

– Ei ole tavatonta tavata opiskelijaa, jolla on peruslaskutaitojen kanssa ongelmia. Onneksi pystymme täällä siihen jonkin verran puuttumaan. Erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana suomalaisnuorten matemaattinen osaaminen ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan ovat olleet laskussa, kertoo Savonlinnan kampuksen johtaja tohtori Timo Tossavainen.

– Laskimet ovat yleistyneet, ja ihmisillä on aina älypuhelimet mukanaan. Näyttää siltä, että ihmiset eivät koe tarvetta enää osata itse, kun asiat voi tehdä koneella. Tämä on tietysti liian kapea ajatus, koska matematiikka on myös ajattelutaitoja. Niiden kehittämiselle olisi erityistä tarvetta, Timo Tossavainen pohtii.


Surkeaakin surkeampia laskupäitä (Properuskoulu 13.1.2013)

Vaikka matematiikka on myös ajattelutaitoja, kyllä peruslaskulaskutaidotkin on osattava. En voi millään ymmärtää, jos ylioppilas ei hallitse yksinkertaisia peruslaskutoimituksia.

Tohtori Timo Tossavainen toteaa, että suomalaisnuorten matemaattinen osaaminen ja kiinnostus matematiikkaa kohtaan ovat laskeneet erityisesti kymmenen viime vuoden aikana. Alakoulussa oppilaat ovat onneksi vielä kiinnostuneita, sillä monelle lapselle matematiikka on lempioppiaine.

Mutta yhdyn täysin Tossavaisen ajatuksiin, matematiikan osaamisen taso on laskenut niin, että hävettää.

Mitä syitä tason laskuun voisi olla?

Miksi matematiikan osaamisen taso on laskenut juuri viimeisen kymmenen vuoden aikana?

Tossavainen mainitsee laskimet ja älypuhelimet.

Näin varmaan on yläkouluissa ja lukioissa, mutta alakouluissa koneita ei juuri käytetä, ja silti peruslaskuja ei hallita entiseen malliin. Osalle viitos- ja kuutosluokkalaisille jopa kertotaulun osaaminen tuottaa tuskaa. Ennen oli itsestään selvää, että kaikki osasivat kertotaulun mennessään yläkouluun.

Matematiikassa kynä ja paperi ovat edelleen täyttä rautaa. Ruutupaperi ei anna armoa peruslaskujen suhteen.

Jossain vaiheessa tuntui jopa siltä, että peruslaskutaitoja halveksittiin, se on nyt vain sitä laskentoa, matematiikka on ajattelua. Mutta monelle peruskoululaiselle peruslaskujen laskeminen vaatii paljon ajattelua ja muistamista.

Peruskoulussa on opettettava perusasioita.

Matematiikassa ei voi harrastaa porrashyppelyä, koska lähes kaikki uusi perustuu jo ennen opittuun. On edettävä järjestelmällisesti ja loogisesti. Oikotietä onneen ei ole.

Toinen asia, jota on pitkään halveksittu, on ulkoaoppiminen. Mielestäni yhä edelleen esim. kertotaulu pitää opetella ulkoa, vaikka runnaten. Jos ei osaa kertotaulua, ei opi jakolaskuakaan.

Myös päässälaskua tarvitaan, koska se kehittää ajattelua ja pitää aivot vireessä. Oppilaiden olisi hyvä osata vaativiakin päässälaskuja, olisi kyettävä osittamaan sekä käyttämään aivojen välimuistia, esim. 23 x 72.

Väittäisin sittenkin, että laskutaitoa mahottaa enemmän viihdepelit kuin laskimet. Viime vuosina viihdepelien pelaamisen kasvu on räjähtänyt, kun lapsilla on kännykät koko ajan mukana. Viihdepelit palkitsevat pelaajansa nopeasti, kun taas matematiikka vaatii pitkäjänteistä ajattelua ja keskittymistä.

Olen aikaisemmin kirjoittanut aivosähköhäiriöistä, saadaan liikaa audiovisuaalisia ärsykkeitä. Jos koko ajan leikitään koneilla, on selvää, että ei sitä kunnolla jaksa paneutua keskittymistä vaativiin laskutehtäviin, vaan pää menee sekaisin. Johan väsymys painaa päälle.

Entä vaatimustaso? Vaadimmeko me oppilailta riittävästi? Jos ei mitään vaadita, ei mitään opitakaan vanha sanonta sopii hyvin matematiikkaan.

Entä arviointi? Annammeko väärän signaalin oppilaille antaessamme kaseja liian lepsusti? Pitäisikö seiska palauttaa kunniaan?

Entä tabletit? Luullaan, että ne ovat avain kaikkeen oppimiseen. Niin, vaikka oppiminen on välillä leikkiä, välillä pitää ponnistella, tehdä työtä ja yrittää parhaansa.

Olemmeko tekemässä koulusta jonkinlaista viihdelaitosta? Paraikaa luokkia sisustellaan uuden oppimiskäsityksen mukaan liikuteltavilla pöydillä ja värikkäilä sohvilla. Opettajia usutetaan panemaan oppilaansa opiskelemaan pitkin koulun käytäviä ikään kuin oppiminen siitä paranisi.

Unohdetaan tyystin, että erityisoppilaita on voimalla integroitu luokkiin. Myös maahanmuttajataustaisten oppilaiden määrä kasvaa rajusti. 

Hei, sitä hulinaa koulun käytävillä, veikkaan minä.

Todennäköisesti oppimisen taso tulee laskemaan entisestään.

http://www.properuskoulu.net/2015/09/matematiikan-osaamisen-taso-on-hiipunut.html

Näinä rahojentuhlausaikoina olisi suotavaa, että laskutaito ei putoaisi kuin lehmän häntä.

[Foundation]

Miten sitten haettaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin? Jos halutaan edes jotenkin yhdenmukainen tasonmitta, vaadittaisiin, että jokaisen kurssin jokainen koe on valtakunnallinen.

Pääsykokeet pois yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Oppivelvollisuus pois. Opintotuki lainoineen pois. Tulorajat pois ja opiskelu vaikka perustulolla. Näin oppilaitokset voivat pitää kiinni kriteereistään ja ammattikoulun ja yliopiston välille tulee selvä ero.

[JoKaGO]

Ranskassa käsittääkseni sisään yliopistoon pääsevät kaikki halukkaat, mutta ensimmäisen vuoden aikana karsitaan rajusti porukkaa. Hylätty tentti ja ulos-tyyliin.

Noin sen pitäisi olla, oli sitten pääsykokeita tai ei. Sisäänottomäärä pitäisi olla suurempi kuin nyt, mutta joka vuosi pitää tietty prosentti potkia pihalle. Sillä tavalla pidetään jonkinlainen arvo ja taso suoritetuilla tutkinnoilla.

[Hamsteri]

Tämä on oikein hyvä idea. Lukion kursseista suurin osa on hyödyttömiä kieliä ja luonnontieteitä lukuun ottamatta. Sitä paitsi se laittaa sukupuolet eriarvoiseen asemaan, koska naiset pystyvät helpommin opettelemaan ulkoa materiaalin, mutta eivät silti tajua soveltamisesta yhtikäs mitään toisinkuin miehet. Koko lukio järjestelmä on nyt tehty naisia varten.

Low IQ pakolaisia nyt on täysin turha edes yrittää kouluttaa. Pääasia, että niistä päästään eroon.

[JoKaGO]

Tämä on oikein hyvä idea. Lukion kursseista suurin osa hyödyttömiä kieliä ja luonnontieteitä lukuun ottamatta. Sitä paitsi se laittaa sukupuolet eriarvoiseen asemaan, koska naiset pystyvät helpommin opettelemaan ulkoa materiaalin, mutta eivät silti tajua soveltamisesta yhtikäs mitään toisinkuin miehet. Koko lukio järjestelmä on nyt tehty naisia varten.

No, johan pomppasi! Ei siellä ole kuin yksi hyödytön kieli, se pakko-kieli.

Itse suoritin pitkän matematiikan aikoinaan. Opettaja lausui viisaasti: "Te ette tajua tätä nyt, mutta opetelkaa se ulkoa, sillä myöhemmin tajuatte". Ja näin se matematiikassa menee, mitä syvemmälle matematiikkaa menet, sitä paremmin tajuat sen aiemmin opitun.

Eli että tytöt olisivat jotenkin parempia oppimaan ulkoa on paskapuhetta. Tytöt osaavat mielistellä opettajia ja työpaikkahaastattelijoita paremmin kuin pojat, se on fakta. Ja rekrytoijat suosivat järjestelmällisesti naisia, naisvaltaisilla aloilla - triviaali - ja miesvaltaisilla aloilla, koska miesvaltainen ala tarvitsee naisia.

[Hamsteri]

^ Verbitypo. Siis kielet ja luonnontieteet ovat tärkeitä paitsi pakkoruotsi.

Naiset ovat parempia ja motivoituneempia pänttäämään ulkoa. Tutkittu juttu.

Silti mediaaninainen, joka koulutetaan kympin arvosanoilla maisteriksi asti on yleensä hyvä siivooja. Kaiken lisäksi ne tuppaa työllistyä haitalliseen tai hyödyttömään julkisen sektorin työhön.

Mediaanimies joka koulutetaan maisteriksi asti seiskan arvosanoilla, on aina parempi kuin nainen melkein kaikilla aloilla.

Meillä on nyt tilanne, jossa koulutus on tehty naisia varten naisten toimesta. Pitäisi olla niin kuin Koreassa; Erilliset koulut molemmille sukupuolille.

[Gunnar Hymén]

jaetaan ajokortitkin sitten jatkossa kun teoriat ja ajotunnit loppuu, ihan yhtä hullua touhua

[Hamsteri]

jaetaan ajokortitkin sitten jatkossa kun teoriat ja ajotunnit loppuu, ihan yhtä hullua touhua

Kyllähän koulukurssit evaluoitaisiin edelleen normaaliin tapaan. Järjestelmä siirtyisi vain samanlaiseksi, kuin ammattikorkeakouluissa on nyt arvosanojen jako.

[yks vaan]

Oma ehdotus:
Kokeiden vaatimustaso ruuvataan reilusti kireämmälle. Matematiikassa nelilaskin, fysiikassa ja kemiassa ei-graafinen funktiolaskin.

[Rubiikinkuutio]

Tämä on oikein hyvä idea. Lukion kursseista suurin osa on hyödyttömiä kieliä ja luonnontieteitä lukuun ottamatta. Sitä paitsi se laittaa sukupuolet eriarvoiseen asemaan, koska naiset pystyvät helpommin opettelemaan ulkoa materiaalin, mutta eivät silti tajua soveltamisesta yhtikäs mitään toisinkuin miehet. Koko lukio järjestelmä on nyt tehty naisia varten.

Yksikään argumenteistasi ei oikeastaan ollut YO-kirjoituksia vastaan vaan lukion toiminta tapaa vastaan? Eihän YO-kirjoitusten poisto korjaa tuota ongelmaa? Eivätkä YO-kirjoitukset olisi ongelma, jos lukio korjattaisiin?

[Hamsteri]

Tämä on oikein hyvä idea. Lukion kursseista suurin osa on hyödyttömiä kieliä ja luonnontieteitä lukuun ottamatta. Sitä paitsi se laittaa sukupuolet eriarvoiseen asemaan, koska naiset pystyvät helpommin opettelemaan ulkoa materiaalin, mutta eivät silti tajua soveltamisesta yhtikäs mitään toisinkuin miehet. Koko lukio järjestelmä on nyt tehty naisia varten.

Yksikään argumenteistasi ei oikeastaan ollut YO-kirjoituksia vastaan vaan lukion toiminta tapaa vastaan? Eihän YO-kirjoitusten poisto korjaa tuota ongelmaa? Eivätkä YO-kirjoitukset olisi ongelma, jos lukio korjattaisiin?

Aamuväännöt Kuution kanssa kolmessa eri ketjussa

YO-kirjoituksia on mahdoton tarkastella ilman, että ottaa koko systeemin huomioon. Mielestäni aika on ajanut nykyisen lukiosysteemin ohi.

Kirjoitukset ovat nyt sellainen helvetillinen pakkopulla ase ohimolla, jossa 10% oppilaista diskataan automaattisesti. Oppilaat joutuvat päntätä aineita, joita eivät todennäköisesti koskaan tarvitse satoja tunteja kuten pakkoruotsia, vaikka heidän oppimistaan on jo evaluoitu aiemmissa kurssikokeissa.

[Rubiikinkuutio]

Aamuväännöt Kuution kanssa kolmessa eri ketjussa

Tässä nyt ei ollut mitänä varsinaista vääntöä, kun kysyin vaan kun perustelusi tuntuivat olevan muuta kuin YO-kokeita vastaan.

Kirjoitukset ovat nyt sellainen helvetillinen pakkopulla ase ohimolla, jossa 10% oppilaista diskataan automaattisesti. Oppilaat joutuvat päntätä aineita, joita eivät todennäköisesti koskaan tarvitse satoja tunteja kuten pakkoruotsia, vaikka heidän oppimistaan on jo evaluoitu aiemmissa kurssikokeissa.

Aikaisempien kokeiden tulokset eivät ole verrannollisia kuin koulun sisällä. Mikä on koko YO-kokeen idea. Edelleen nuo muut kuin viimeinen perusteesi ovat lukiolaitosta, eivätkä YO-koetta vastaan.

Jos YO-koe poistettaisiin, niin useammat jatkopintolaitokset joutuisivat järjestämään itse pääsykokeet. Makuasia olisiko se parempi vai huonompi systeemi. Siinäkin on helvetillinen pakkopulla ase ohimolla.

[Hamsteri]

^ Suurin osa korkeakouluista järjestää kokeet jo nyt ja YO- kirjoitusten arvo on melko pieni. Muistaakseni 10-20% jatkon kannalta.

Yksityinen sektori ei ole kiinnostunut työhön otossa YO- numeroista. Julkinen sektori taas on, koska siitä muovaantunut naisten etujärjestö ja ne ovat laskeneet, että saavat kympin tytöillä dominoitua sen itselleen.

[RP]

Kirjoitukset ovat nyt sellainen helvetillinen pakkopulla ase ohimolla, jossa 10% oppilaista diskataan automaattisesti. Oppilaat joutuvat päntätä aineita, joita eivät todennäköisesti koskaan tarvitse satoja tunteja kuten pakkoruotsia, vaikka heidän oppimistaan on jo evaluoitu aiemmissa kurssikokeissa.

Eihän ruotsi ole ollut kirjoituksissa pakollinen enää vuosiin.

[Hamsteri]

Kirjoitukset ovat nyt sellainen helvetillinen pakkopulla ase ohimolla, jossa 10% oppilaista diskataan automaattisesti. Oppilaat joutuvat päntätä aineita, joita eivät todennäköisesti koskaan tarvitse satoja tunteja kuten pakkoruotsia, vaikka heidän oppimistaan on jo evaluoitu aiemmissa kurssikokeissa.

Eihän ruotsi ole ollut kirjoituksissa pakollinen enää vuosiin.

Puolipakollinen, joko ruotsi tai toinen kieli. Monet valitsevat sen, koska se on edelleen pakollinen kurssitarjonnassa.

[Siili]

Kirjoitukset ovat nyt sellainen helvetillinen pakkopulla ase ohimolla, jossa 10% oppilaista diskataan automaattisesti. Oppilaat joutuvat päntätä aineita, joita eivät todennäköisesti koskaan tarvitse satoja tunteja kuten pakkoruotsia, vaikka heidän oppimistaan on jo evaluoitu aiemmissa kurssikokeissa.

Eihän ruotsi ole ollut kirjoituksissa pakollinen enää vuosiin.

Puolipakollinen, joko ruotsi tai toinen kieli. Monet valitsevat sen, koska se on edelleen pakollinen kurssitarjonnassa.

Oliko vielä niin, että jos ei kirjoita ruotsia, pitää kirjoittaa pitkä matikka?

[LyijyS]

Tässä lukionopettajan näkemykseni.

Yo-kirjoitukset ovat todellakin huono tapa mitata osaamista ja ymmärtämistä, sovaltamisesta puhumattakaan. Niillä mitataan korkeintaan koepäivän ulkomuistia ja paineensietoa (mikä sinällään saattaa olla ihan tärkeä ominaisuus). Mikään järkevämpi tapa uudistaa lukiota ja kirjoituksia vastaamaan tämän päivän haasteita on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa yksinkertaisesti jo resurssipulan vuoksi. Tässä kuitenkin oma ehdotukseni:

Lukion oppiainepirstaleisuudesta luovutaan ja siirrytään ilmiöpohjaiseen opiskeluun. Valitaan yksi kantava teema kuhunkin lyhyehkölle jaksolle, johon opiskelijat paneutuvat eri näkökulmista. Esimerkki: tarkastellaan tässä jaksossa Väestönkasvua. Näkökulmaa tarkastellaan historian tunneilla pitkänä kehityslinjana, maantiedon, biologian tunneilla esim. ympäristön, kaupungistumisen näkökulmasta, matematiikan tunneilla päästään laskemaan ennusteita ja kuormittavuuksia eri tilanteissa ym. Tämä vain näin hyvin rautalankamallina.

Yo-kirjoituksista luovutaan kokonaan ja sen tilalla opiskelijat tekevät opintojensa loppuvaiheessa pitkäjänteisemmän seminaaritasoisen (esim. 10-12 sivua, jokin toteutettava projekti tai konkreettinen sovellus ym.) työn valitsemistaan aihe-alueista ja tutkimusongelmasta, joista saavat sitten arvosanat. Tällainen päättötyö valmistaa oppilaita huomattavan paljon paremmin ja realistisemmin tulevaan ja mittaa samalla kykyä pitkäjänteiseen ja sitoutuneeseen työskentelyyn, laajaa osaamista ja kykyä hallita kokonaisuuksia. Jo tälläkin hetkellä opiskelijoilla on mahdollista suorittaa esim. kuvataide- tai liikuntadiplomitöitä, jotka hieman ajavat samaa asiaa. Näistä myös saa jo nyt pisteitä alan jatko-opintoja varten.

[Maastamuuttaja]

Minusta oleellista olisi seurata oppilaiden suvaitsevaisuuskehitystä. Kun oikea aste on saavutettu, oppilas saa päästötodistuksen maininnalla "suvaitsevaiseksi hyväksytty".

[Parsifal]

Minusta oleellista olisi seurata oppilaiden suvaitsevaisuuskehitystä. Kun oikea aste on saavutettu, oppilas saa päästötodistuksen maininnalla "suvaitsevaiseksi hyväksytty".

Jos älyllistä aivotoimintaa kaikesta huolimatta ilmenee, voidaan painaa hälytysnappia.

https://www.youtube.com/watch?v=TGj7TIEMijA

[Ari-Lee]

jaetaan ajokortitkin sitten jatkossa kun teoriat ja ajotunnit loppuu, ihan yhtä hullua touhua

Veit jalat suusta. Eipä tarvinnut itse tuota virkkoa.
Täytyy luopua myös ammattinäyttökokeista.

[Tuijottava]

YO- tutkinnon hyöty on yritys asettaa joku rima koko maan lukioille. Jatkoon pääsee sillä harvoihin paikkoihin suoraan huippuarvosanoilla. Ei lääkikseen eikä oikikseen ainakaan. Jos lukiolla on tarkoitus olla yleissivistävä, niin sitten kirjoitukset. Mikä on lukion tarkoitus?

[Marius]

Luonnollisesti professori luovuttaa lakkinsa ja lyyransa pois ja häpeää.

[Marjapussi]

Eiköhän lopeteta muut kuin koraanikoulut oikeauskoisille pojille samalla vaivalla Joskus kaukaisessa menneisyydessä suomalainen koulutus oli huippuluokkaa