2015-09-29 Professori ehdottaa YO-kirjoituksista luopumista

[Ink Visitor]

Professori Jan Lundell ehdottaa ylioppilaskirjoituksista luopumista. Lundellin mukaan yo-kirjoitukset ovat aikansa elänyt instituutio ja rahanielu, joka syö resursseja opetuksen ja oppimisen uudistamiselta.

Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen johtajana työskentelevän Jan Lundellin mukaan yo-kirjoitusten poistamisella saataisiin säästöjä, joilla voitaisiin perusparantaa romahduspartaalla oleva kouluinfrastruktuuri. Lundell kirjoittaa aiheesta verkkolehti Tiedonjyvän kolumnissa.

Lundell ottaa kantaa asiaan, koska nykyhallitus peräänkuuluttaa rakenteellisia muutoksia myös koulutukseen.

– Mediassa kuitenkin väitellään hippusista ja näperrellään pikkuasioiden kanssa, kun olisi katsottava suuria kokonaisuuksia, Lundell linjaa.

Lundellin mukaan yo-kirjoitusten poistaminen olisi monella tapaa eduksi opiskelijoille. Ensinnäkin se vapauttaisi lukioissa puoli vuotta opiskeluaikaa, mikä tarkoittaisi muun muassa laajempia ainevalikoimia. Opettajiakaan ei enää sidottaisi kokeiden valvontaan tai ennakkotarkastukseen.

Muutoksen myötä yo-kirjoitusten valintoja ja opiskelua ohjaava vaikutus poistuisi.

– Ylioppilaskirjoitukset rajoittavat opiskelua ja ohjaavat opiskelijat alittamaan riman heidän kohdentaessaan kaiken huomion ylioppilaskirjoituksissa pärjäämiseen. Lisäksi yhdestä megalomaanisesta päättöarvioinnista luopuminen kannustaisi jatkuvaan arviointiin päättöarvioinnin sijaan. Tämä tukisi myös vuonna 2016 voimaan tulevia opetussuunnitelmien perusteita, Lundell kirjoittaa.

Kansantaloudellinenkin merkitys olisi Lundellin mukaan suuri.

– Lukiossa ei enää tarvitsisi maksaa koekohtaisia maksuja jokaiselta ylioppilaskirjoitusten kokeelta. Samalla YTL:n rahantekokoneen poistuminen vapauttaisi ne sadat ylioppilaskirjoitusten työllistämät asiantuntijat ja sensorit tutkimukseen ja opetukseen – työhön, joka heidän alkuperäinen työnkuvansa on.

– Suomen ja lukiokoulutuksen eduksi olisi koulutuksen pedagoginen laatu – ja siihen ylioppilaskirjoitukset ovat ylivoimaisesti suurin rakenteellinen este. Yliopistojen valinnatkaan eivät vaadi ylioppilaskirjoituksia.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1443494884916.html

[Foundation]

– Mediassa kuitenkin väitellään hippusista ja näperrellään pikkuasioiden kanssa, kun olisi katsottava suuria kokonaisuuksia, Lundell linjaa.

No nyt alkaa tapahtua, kun kerran Lundell linjaa!!1!

[Ari-Lee]

Kuinka minusta tuntuukaan siltä, että tässäkin asiassa ollaan menossa rähmälleen luku- ja kirjoitustaidottomien ja lahjattomien kanssa?

[Tykkimies Pönni]

Pari vuotta sitten sallittiin matematiikan yo-kokeissa symboliset laskimet. Joku toimittaja testasi uudistusta ja teki yo-kokeen pelkästään laskimen avulla. Olisi saanut arvosanaksi M.

Yo-kokeisiin joutuu lukemaan tosissaan ja jos saman ajan voi käyttää tulevaisuudessa pelkkään hengailuun, niin aivan varmasti se nostaa abiturienttien osaamista.

Seuraavaksi voidaan poistaa paikallaolovelvollisuus, mikä syö helvetisti resursseja.

Kulttuuri-Marxismi ei existoi.

[ISO]

Ilmeisesti kirjoituksista pitää luopua jo nyt koska tiedetään ettei matujen jälkikasvu kykene niitä läpäisemään kuitenkaan ikinä.

[Maatiaisjuntitar]

Minusta olisi ihan ok juttu. Parempi opiskella sekin viimeinen lukuvuosi loppuun. Onhan lukiossa kokeet ja päästötodistus.

[Nuivake]

Monikulttuurisuuden tieltä on raivattava ihan kaikki esteet.

[Border guard]

Minusta olisi ihan ok juttu. Parempi opiskella sekin viimeinen lukuvuosi loppuun. Onhan lukiossa kokeet ja päästötodistus.

Miksei kaikkien lukion kurssien kokeita voi tehdä kansallisina ja laittaa niihin yksiselitteiset pisteytysohjeet, jolloin todistusten numerot vastaisivat paremmin oikeaa osaamista. Niin kauan kun mamutaustaisille annetaan bonuspisteitä pelkän tummuusasteen mukaan, niin parempi pitää YO-kirjoitukset.

https://www.vtv.fi/files/4801/12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus.pdf

[Siili]

Niin kauan kun mamutaustaisille annetaan bonuspisteitä pelkän tummuusasteen mukaan, niin parempi pitää YO-kirjoitukset.

https://www.vtv.fi/files/4801/12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus.pdf

Kaikkiin korkeakouluihin on (värisokea) pääsykoe ja yleensä sillä on paljon suurempi painoarvo kuin yo-arvosanoilla.  Ei olisi suuren suuri muutos, jos korkeakoulutukseen paikka ratkeaisi aina vain ja ainoastaan pääsykokeessa. 

[Rikastaja]

Miten sitten haettaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin? Jos halutaan edes jotenkin yhdenmukainen tasonmitta, vaadittaisiin, että jokaisen kurssin jokainen koe on valtakunnallinen.

[Tunkki]

Ranskassa käsittääkseni sisään yliopistoon pääsevät kaikki halukkaat, mutta ensimmäisen vuoden aikana karsitaan rajusti porukkaa. Hylätty tentti ja ulos-tyyliin.

[Artisti]

Niin kauan kun mamutaustaisille annetaan bonuspisteitä pelkän tummuusasteen mukaan, niin parempi pitää YO-kirjoitukset.

https://www.vtv.fi/files/4801/12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus.pdf

Kaikkiin korkeakouluihin on (värisokea) pääsykoe ja yleensä sillä on paljon suurempi painoarvo kuin yo-arvosanoilla.  Ei olisi suuren suuri muutos, jos korkeakoulutukseen paikka ratkeaisi aina vain ja ainoastaan pääsykokeessa.

Tampereen yliopistoon pääsi 80-90 - luvun taitteessa erillisessä ulkomaalaiskiintiössä lääkäriopintoihin ihan ilman mitään turhia muodollisuuksia kuten pääsykoetta. Seurauksista on voitu lukea lehdistä.

[Siili]

Miten sitten haettaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin? Jos halutaan edes jotenkin yhdenmukainen tasonmitta, vaadittaisiin, että jokaisen kurssin jokainen koe on valtakunnallinen.

Eihän pääsykokeen tarvitse olla valtakunnallinen ollakseen tasapuolinen.  Kaikki tiettyyn laitokseen opiskelemaan pyrkijät suorittavat saman pääsykokeen, jonka perusteella heidät asetetaan valintajärjestykseen.  Mitä väliä lukion kurssiarvosanoilla on tässä vaiheessa?

Mikään ei tietenkään estä kansallista yhteistyötä pääsykokeissa.  Esimerkiksi kaikkiin lääketieteellisiin tiedekuntiin on sama ja samaan aikaan järjestettävä pääsykoe, mutta hakija voi pyrkiä vain yhteen tiedekuntaan.  Jos pisteet eivät riitä sinne, se on voivoi, vaikka ne olisivat riittäneet johonkin toiseen tiedekuntaan.

[Siili]

Ranskassa käsittääkseni sisään yliopistoon pääsevät kaikki halukkaat, mutta ensimmäisen vuoden aikana karsitaan rajusti porukkaa. Hylätty tentti ja ulos-tyyliin.

Siellä taitaa olla aika isot luentosalit ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

[Siili]

Niin kauan kun mamutaustaisille annetaan bonuspisteitä pelkän tummuusasteen mukaan, niin parempi pitää YO-kirjoitukset.

https://www.vtv.fi/files/4801/12_2015_Maahanmuuttajaoppilaat_ja_perusopetuksen_tuloksellisuus.pdf

Kaikkiin korkeakouluihin on (värisokea) pääsykoe ja yleensä sillä on paljon suurempi painoarvo kuin yo-arvosanoilla.  Ei olisi suuren suuri muutos, jos korkeakoulutukseen paikka ratkeaisi aina vain ja ainoastaan pääsykokeessa.

Tampereen yliopistoon pääsi 80-90 - luvun taitteessa erillisessä ulkomaalaiskiintiössä lääkäriopintoihin ihan ilman mitään turhia muodollisuuksia kuten pääsykoetta. Seurauksista on voitu lukea lehdistä.

Dropoutprosentti taisi olla tuolla porukalla melkoinen.  Ainakin Emmanuel Eneh ja Anas Haijar kuuluivat heihin.

[Sputnik]

Olisi ihan perusteltu uudistus. Tässä nykysysteemissä, missä on ensin ylioppilaskirjoitukset ja sitten pääsykokeet yliopistoon/korkeakouluun ei vaan ole mitään järkeä. En tiedä harrastetaanko missään muualla moista.

[Bellerofon]

Yo-kokeissa on se järki, että toimivat esikarsintana jatkoon. Moneen yliopistoon pääsee jo suoraan yo-todistuksen arvosanoilla ja kertovat nuo kokeet myös jotain hakijalle itselleen. Jos lukion läpipääsyyn riittää tunneilla istuminen niin koko lukioinstituutio joutaa romukoppaan ja tehdään suoraan yliopistorakenne, jossa vedetään 2 vuotta yleissivistävää ja loput erikoistumista niille jotka pärjäävät.

[Siili]

Olisi ihan perusteltu uudistus. Tässä nykysysteemissä, missä on ensin ylioppilaskirjoitukset ja sitten pääsykokeet yliopistoon/korkeakouluun ei vaan ole mitään järkeä. En tiedä harrastetaanko missään muualla moista.

Minusta lukion oppimäärän voisi myös sovittaa niin, ettei olisi ylivoimaista suorittaa se kolmannen vuoden vuoden jouluun mennessä (5 lukukautta).  Näin lukion suorittaneilla olisi enemmän lukuaikaa seuraavan kevään ja kesän pääsykokeisiin, jossa he joutuvat kisaamaan pääsykoeveteraanien kanssa.

[P]

Kuinka minusta tuntuukaan siltä, että tässäkin asiassa ollaan menossa rähmälleen luku- ja kirjoitustaidottomien ja lahjattomien kanssa?

Jep. Eikös juuri julkaistu tutkimus, jossa havaittiin opettajien antavan mamuperäisille parempia arvosanoja kuin ei mamuperäisille, kun verrattiin samojen oppilaiden suorituksiin PISA-testissä. Ns. pärstäkerron siis.

SAT Scolastic Aptitude Test on USA:ssa vastaava opintomenestyksen koko maan mittakaavaan suhteuttava koe.

Muuten jokainen koulu elelisi kuplassaan ja saattaisi antaa kiitettäviä suorituksista, joista jossain muussa koulussa saisi välttäviä. Ihan selvästi olleen ottamassa haasteelliset oppilasainekset ja niiden täyttämät koulut huomioon. Vain siksi kokomaan koulutustasoa testaavasta ja vakioivasta testistä halutaan eroon. On vaikea selittää rasismille, miksi maahanmuuttajarikkaan koulun kiitettävä oppilas kirjoittelee c-ja b-arvosanoja, kun pinnat jaetaan gaussin-käyrällä. Rikkoo ikävästi koulun kuplan.

[Nanfung]

Ruotsin opetusta on kuitenkin lisättävä, jos aiotaan sivistysvaltion kirjoissa pysyä?

[Paju]

Minusta olisi ihan ok juttu. Parempi opiskella sekin viimeinen lukuvuosi loppuun. Onhan lukiossa kokeet ja päästötodistus.

Päättötodistuksen ongelma on sen koulu- ja naamakohtaisuus.

Itse olen ns. eliittikoulun kasvatti. Harvalla luokkatoverillani oli mainitsemisen arvoista päättötodistusta, sillä lukion kurssien taso pidettiin korkealla ja koearvostelu oli tiukka. Ylppäreissä sen sijaan luokkamme taso oli lähes valtakunnan huippua.

Erityisen epäreilulta tuntui, kun lukion jälkeinen yhteishaku perustui vain lukioarvosanoihin ja olin jäädä opiskelupaikkaa vaille vertailukelvottomien arvosanojen takia.

Vielä epäreilummalta olisi tuntunut, jos heikommat arvosanat paremmasta osaamisesta huolimatta olisivatkin olleet pärstäkertoimen mukaan arvottuja.

[Sibis]

Kuinka minusta tuntuukaan siltä, että tässäkin asiassa ollaan menossa rähmälleen luku- ja kirjoitustaidottomien ja lahjattomien kanssa?

Ja miten käy RKP:lle jos ja kun ruotsinkielisten ohituskaista yliopistoihin kapenee ellei jopa tyrehtyisi?
Vai meneekö päinvastoin? RKP:n metkut tiedetään.

[Sibis]

Ruotsin opetusta on kuitenkin lisättävä, jos aiotaan sivistysvaltion kirjoissa pysyä?

Niinhän hurrit väittävät. Tosielämä kuitenkin on toista mieltä.

[Siili]

Muuten jokainen koulu elelisi kuplassaan ja saattaisi antaa kiitettäviä suorituksista, joista jossain muussa koulussa saisi välttäviä.

Tuo on todellinen ongelma peruskoulussa, jonka arvosanat ratkaisevat toisen asteen opintoihin pääsyn.  Peruskoulun päästötodistuksissa puffattuja mamuja pääsee takuuvarmasti lukioon ja halutuille ammattikoululinjoille ohi oikeasti paremmmin pärjänneiden kantisten.  Minusta voisi ennemminkin funtsia kansallisia kokeita peruskoulun viimeiselle luokalle.

Jos kaikissa korkeakoulutason opinahjoissa ratkaisisi pelkkä pääsykoe,  ei mahdollisella mamujen puffauksella lukioissa olisi kummoista merkitystä.  Jos eri lukioiden performansseja haluttaisiin verrata, voitaisiin käyttää vaikkapa tilastoja valmistuneiden pääsystä korkeakouluopetukseen.

[Huolestunut Kansalainen]

Itse uutisessa ei mainita siirtolaisista mitään, eikä asia muutenkaan vaikuttaisi liittyvän maahanmuuttoon mitenkään. Kyllähän nuo kirjoitukset resursseja syövät. Miksei lukiosta voisi antaa päästötodistusta samaan tapaan kuin muistakin oppilaitoksista.

[Artisti]

Itse kyllä nostan hattua niille luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille, jotka heti Suomeen päästyään alkavat tähtäämän opikkelijaksi uliopistoon.
Niinpä he suorittavat ihan koko peruskoulun ja lukion oppimäärän 3-5 vuodessa erinomaisin arvosanoin. Itseäni ainakin ottaa suunnattomasti päähän, että tuli aivan turhaan heräiltyä aamuisin ja käydä 9 vuotta tehotonta peruskoulua, kun sen olisi voinut kädä 1-2 vuodessa sitten myöhemmin. Olisi voinut päivät vaan olla, lueskella sarjiksia, nukkua myöhään, katsella telkkaria, pelata Donkey Kongia ja opiskella sitten vasta paljon myöhemmin viidessä vuodessa peruskoulu ja ammattilukio.

[Saturoitunut]

Tätä on ehdoteltu vuosikaudet.

Yo-kokeissa on se järki, että toimivat esikarsintana jatkoon. Moneen yliopistoon pääsee jo suoraan yo-todistuksen arvosanoilla ja kertovat nuo kokeet myös jotain hakijalle itselleen. Jos lukion läpipääsyyn riittää tunneilla istuminen niin koko lukioinstituutio joutaa romukoppaan ja tehdään suoraan yliopistorakenne, jossa vedetään 2 vuotta yleissivistävää ja loput erikoistumista niille jotka pärjäävät.

Luistelin tuolla tyylillä C:n papereilla ylioppilaaksi yli kymmenen vuotta sitten. Ylioppilaaksi pääseminen ei ole ollut aikoihin minkään sortin saavutus.

[Maatiaisjuntitar]

Itse uutisessa ei mainita siirtolaisista mitään, eikä asia muutenkaan vaikuttaisi liittyvän maahanmuuttoon mitenkään. Kyllähän nuo kirjoitukset resursseja syövät. Miksei lukiosta voisi antaa päästötodistusta samaan tapaan kuin muistakin oppilaitoksista.

Sieltähän annetaan päästötodistus.
Itse kävin lukiossa (nimenomaan kävin kun oli muutakin mielenkiintoisempaa silloin), sain kohtuuhuonon päästötodistuksen, jolla olikin jo vaikeampi saada jatko-opiskelupaikkaa. YO-kirjoituksiin en lukenut, sain M:n paperit (aikana jolloin ei E.tä ollut vielä). Eli kirjoitukset oli paljon helpompi nakki, kuin että olisi jaksanut koko 3 vuotta päntätä.

[dothefake]

Annetaanko lukion läpäisseille valkotöttörölakit vappuna pidettäviksi?

[Maatiaisjuntitar]

Annetaanko lukion läpäisseille valkotöttörölakit vappuna pidettäviksi?

Töttöröölakit pitää ostaa ihan itse.