Venäjän uhka ja vaihtoehtoiset polttoaineet & tekniikka

[Tosiasiallinen Nuiva]

Jos haluaa oikein urakalla lisätietoa puupohjaisten polttoaineiden tuottamisen taloudellisuudesta, niin tässä on VTT:n tutkimus aiheesta: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T91.pdf

[Jepulis]

Suomessa pitäisi mielestäni suosia kaasua. Kaasu on yksi osa venäjäriippuvuutta mutta öljyäkin tulee idästä ja molempia saa muualtakin. Logistisesti tosin ei ole mitään järkeä olla ostamatta fossiiliosuus Venäjältä. Kaasuun voidaan lisätä biokomponentti ja se puolestaan on kotimainen tai ainakin voi olla ja valmistustapa on ns. rutiinia. Kotimaisuusastetta voitaisiin nostaa tilanteen mukaan ja valmius voidaan rakentaa melkoisen suureksi. Jopa ne mainitut rypsiöljyn rehujakeiden lehmästä eteenpäin putoavat jakeet voi käyttää raaka-aineena, myös lehmän teurastusjäte. Mikä parasta, kaasun raaka-aine ei ole tyypillisesti pois mistään muusta tuotannosta, ainakaan aluksi. Kaasun käyttöön on valmista jakelutekniikkaa ja sitä sekä kulutukseen liittyviä tekijöitä on helppo lisätä. Esimerkiksi jo lähes kaikki henkilöautotkin, nykyisetkin, voi tarpeen vaatiessa ilman moottorin vaihtoa saada toimimaan kaasulla.

Kaasua on lisäksi saatavissa hyvin ja vaikka käytettäisiin fossiilista kaasua, sekin on hieman ympäristöystävällisempää kuin muut fossiiliset, ainakin noin absoluuttisen täydellisessä maailmassa. Joskin tähän liittyy kaksi erittäin mielenkiintoista vastakkaista mekanismia.

A. Yksi on hukkaan karkaavan kaasun osuus, joka on ilmeisesti vielä pahempaa kuin jos poltetaan mitä tahansa kivihiiltä ilmaston kannalta. Optimaalisessa maailmassa tämä olisi kiistattomasti pahempi ongelma ja onkin mahdollista, että jo kivihiililouhos pärjää ympäristöteknisesti kaasukaivokselle.
B. Mutta toinen mekanismi on kaupallinen ja lainalaisuus on jo paljon erikoisempi. Nimittäin öljynporauksen yhteydessä kaasua joka tapauksessa tulee halusi tai ei. On kolme mahdollisuutta käsitellä tätä kaasua. 1. Antaa sen hukkua ilmakehään. 2. Polttaa se. 3. Ottaa talteen ja korvata tällä määrällä muuta, kuten öljyä. Tällä hetkellä ihme kyllä, aika monessa tapauksessa käytetään tapoja 1-2.

Vihreät ja ties mitkä on saanut apurahansa silleen sovitettua, että ne painottaa mekanismia A, ainakin viitaten nopeasti kuukkeloituihin lähteisiin. Itse uskon aihetodisteiden ja puhtaan maalaisjären pohjalta mekanismin B. vahvuuteen. Jos tekijään A. perustuen vähennetään kaasun käyttöä, se ei voi onnistua ellei samalla vähennetä öljyä. Mutta nythän on niin, että juuri ne laitteet jotka kaasulla käy, niiden todennäköisin korvaava vaihtoehto on öljy. Mikäli öljyä taas pitää kiireellä saada lisää, mennään kaukaisille kentille, joista kaasua ei kerätä mikäli kaasulle ei ole tarpeeksi kysyntää, koska kaasua saa lähempääkin pidempään kuin öljyä.

Ja kun vilkaistaan pintavilaus netistä:
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/22/oljyn-ja-kaivannaisten-kirous

"Ilmakehään pumpataan vuosittain yli 400 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Kaasunpolton häpeällisessä maailmantilastossa Nigeria on tällä hetkellä toisella sijalla, heti Venäjän jälkeen."Näin kirjoittaa nigerialainen ympäristönsuojelija Nnimmo Bassey

http://www.taloussanomat.fi/ymparisto/2013/01/28/ft-usa-polttaa-halpaa-kaasua-roihu-nakyy-avaruudessa/20131534/12

Financial Timesin mukaan muutamilla Yhdysvaltain öljykentillä, kuten Pohjois-Dakotan Bakkenissa palavat niin suuret roihut, että ne näkyvät yöaikaan satelliittikuvissa.

Vaikka olisi mitä mieltä ilmastonmuutosasioista tai kaasun saastuttavuudesta ylipäänsä, on varmasti arveluttavaa polttaa hukkaan. Markkinataloudellisesti ajatellen kaasuputki saadaan sitä lähemmäs, mitä kysytympää tavara on. Ja hukatut määrät ihan laskematta vaikuttaa sellaisilta, ettei jonkun Suomen koko energiakulutukset näytä sen rinnalta oikein miltään. Kaasuautoilu taas olisi nopein tapa ottaa Suomen hiilipäästösopparit hansikkaaseen melkein ilmankin bio-komponenttia.

[Nikolas]

Jos haluaa oikein urakalla lisätietoa puupohjaisten polttoaineiden tuottamisen taloudellisuudesta, niin tässä on VTT:n tutkimus aiheesta: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T91.pdf

Erittäin mielenkiintoinen tutkimus ja vieläpä melko uusikin. Kiitos tästä!

Figure 31 sivulla 96 ja vielä paremmin figure 37 sivulla 102 tiivistävät oleelliset asiat aika hyvin. Raakaöljy on toistaiseksi niin halpaa, että metanolin tai dimetyylieetterin valmistus biomassasta ei ole kannattavaa. Jos raakaöljyn hinta ylittää 110 USD / tynnyri, metanolin ja dimetyylieetterin valmistus biomassasta alkaa kannattaa. Tämähän on huono uutinen biopolttoaineiden kannalta, sillä raakaöljyn markkinahinta juuri äskettäin putosi alle 90 dollarin. Toisaalta tiedetään, että öljyn hinta voi liikkua nopeasti myös ylöspäin ja pitkällä aikavälillä ehtyvän raaka-aineen hinta kumminkin nousee.

[Parsifal]

Tulevaisuutta voi olla sähköntuotanto Eurooppaa varten jossain aavikolla pohjoisessa Afrikassa sijaitsevilla aurinkopaneelikentillä, edes kovin valtavaa pinta-alaa ei tarvittaisi.

Kun puhutaan kestävistä ratkaisuista, niiden pitäisi olla myös geopoliittisesti kestäviä. Energiantuotannon ulkoistaminen Afrikkaan, Venäjälle tai Aasiaan olisi yhtä järkevää kuin sapelin ja pistoolin ojentaminen äärimuslimille. Energia- ja turvallisuuspolitiikka kulkevat nykymaailmassa käsi kädessä.

Energiantuotannossa olisi pyrittävä aivan ensisijaisesti omavaraisuuteen. Jos se ei kuitenkaan ole mahdollista, on energia tuotettava jossakin länsimaassa ja pyrittävä siihen, että ainakin länsimaat olisivat kokonaisuutena ajatellen omavaraisia.

Ja on pidettävä huoli myös siitä, että Suomi nähdään vastaisuudessakin osana Länttä eikä Venäjän etupiiriä.

[Parsifal]

Uutta fuusiopuolelta: Lockheed Martin väittää keksineensä uudentyyppisen fuusioreaktorin.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2014101618751666_ul.shtml

Turva- ja avaruusalan yhtiö Lockheed Martin kertoo tehneensä teknisen läpimurron fuusioenergian kehittämisessä.

Yhtiön mukaan se on onnistunut kehittämään niin pienen fuusioenergian lähteen, että se mahtuisi rekan perävaunuun. Yhtiö sanoo pystyvänsä laatimaan, rakentamaan ja testaamaan uutta, pientä reaktoria vuoden sisällä.

Reaktorin prototyyppi on tarkoitus saada valmiiksi viidessä vuodessa, ja yhtiö uskoo saavansa ensimmäisen fuusioreaktorin kaupalliseen käyttöön kymmenessä vuodessa.

Fuusioenergia perustuu kahden kevyen atomiytimen yhdistymisreaktioon, jossa vapautuu paljon energiaa. Se olisi lähes päästötöntä, ja polttoaineena käytettävää deuteriumia on käytännössä loputtomasti esimerkiksi valtamerissä.

Fuusioenergian tekninen toteutus on ollut mahdotonta, koska se vaatii erittäin korkeita lämpötiloja ja paineita.

STT, AFP

Vaikka toki toivonkin fuusioenergian läpimurtoa, olen tottunut suhtautumaan sitä koskeviin uutisointeihin skeptisesti.

Lockheed Martin ei kuitenkaan ole mikään huuhaayhtiö, joten tässä saattaa olla potentiaalia.

[Jepulis]

Yhtiön mukaan se on onnistunut kehittämään niin pienen fuusioenergian lähteen, että se mahtuisi rekan perävaunuun. Yhtiö sanoo pystyvänsä laatimaan, rakentamaan ja testaamaan uutta, pientä reaktoria vuoden sisällä.

Näissä tupataan unohtamaan, että fuusio-atomivoimalakin on ydinvoimaa. Se tarkoittaa, että ympäröivät kuoret esimerkiksi tulevat radioaktiiviseksi. Vaikka voimala olisi muulla tavalla turvallisempi kuin perinteiset voimalat, jokatapauksessa edessä olisi vähintään luparumba. Kun siviilikäytön sovellukset on Lockheedin omankin ilmoituksen mukaan "mahdollisia" noin 20 vuoden kuluttua ja siihen yhdistetään rakentamisajat, luvat sekä yleinen kansainvälinen varmuus siitä että tuotanto ylipääänsä on teknistaloudellisesti järkevä sekä turvallinen, niin on hyvin vaikea uskoa tuota nähtävän Suomessa lähimpään 30:n vuoteen. Ihan lähimpänä verrokkina puhtaasti kokeellisen ratkaisun riskeistä tulee mieleen Olkiluoto 3. Eli Suomi ainakaan ei voi toimia kaniinina, joskin se näyttää olevan moiselle jatkuvasti altis. Toisinsanoen, aikavälissä jolloin Suomella on jo oltava reilusti uutta päästötöntä/vähäpäästöistä geopoliittisestikin ja muuten turvallista energiaa, fuusio vaikuttaa epävarmalta.

[Faidros.]

Itse kannatan pieniä paikallisia energialähteitä, jotka ovat rakennettuja tyyliin: Ei kaikkia munia yhteen koriin. Suuret yksiköt on aina turvallisuusriski, varsinkin pienelle maalle. Hajautettu energiantuotanto on turvallisuusetu.
Nyt kun kepu nousee valtaan, toivon heitä rajuja ratkaisuja suomalaisen energiantuotannon hyväksi, toisin sanoen verotuksen alentamista. TÄTÄ voisi heiltä jopa odottaa!

[Parsifal]

Näissä tupataan unohtamaan, että fuusio-atomivoimalakin on ydinvoimaa.

En minä ainakaan ole unohtanut. Fuusio on kuitenkin moninkertaisesti fissiota tehokkaampi ja käytännössä voimakkain mahdollinen energianlähde, ellei antimateriaa oteta lukuun; sitä taas ei luonnossa esiinny, eikä sitä edes kannata käyttää energiantuotannossa, vaikka sitä pystyttäisiinkin valmistamaan merkittäviä määriä; sen sijaan se olisi ideaalinen avaruusalusten polttoaineeksi.

Aurinkopaneelit ja tuulivoima ovat edelleen ja tulevat aina olemaan hyttysen piereskelyä jo ihan fysiikan lakienkin vuoksi. Vaikka niistä saisi jollakin keinolla irti 100%:n hyötysuhteen, ne eivät edelleenkään pärjäisi ydinvoimalle.

Itse kannatan pieniä paikallisia energialähteitä, jotka ovat rakennettuja tyyliin: Ei kaikkia munia yhteen koriin. Suuret yksiköt on aina turvallisuusriski, varsinkin pienelle maalle. Hajautettu energiantuotanto on turvallisuusetu.

Oma reaktori jokaisella talolla on kuitenkin sulaa hulluutta. Niiden kuntoa ja turvallisuutta pitäisi pystyä myös valvomaan jotenkin maaperän ja pohjavesien saastumisen ehkäisemiseksi. Siinä syntyisi taas kokonainen turhanpäiväisten virkamiesten ja byrokraattien ammattikunta. Liiallinen hajauttaminen olisi myös taloudellisesti ja ekologisesti tehoton ratkaisu - eli jotakin, jota Kepulta voisi todellakin odottaa.

[Jepulis]

Näissä tupataan unohtamaan, että fuusio-atomivoimalakin on ydinvoimaa.

En minä ainakaan ole unohtanut. Fuusio on kuitenkin moninkertaisesti fissiota tehokkaampi ja käytännössä voimakkain mahdollinen energianlähde, ellei antimateriaa oteta lukuun; sitä taas ei luonnossa esiinny, eikä sitä edes kannata käyttää energiantuotannossa, vaikka sitä pystyttäisiinkin valmistamaan merkittäviä määriä; sen sijaan se olisi ideaalinen avaruusalusten polttoaineeksi.

Aurinkopaneelit ja tuulivoima ovat edelleen ja tulevat aina olemaan hyttysen piereskelyä jo ihan fysiikan lakienkin vuoksi. Vaikka niistä saisi jollakin keinolla irti 100%:n hyötysuhteen, ne eivät edelleenkään pärjäisi ydinvoimalle.

Eiku kirveenvartta.

Mitä lie mahdat selittääkään, siitä saa sen käsityksen kuin puhuisit fuusiovoimalasta kuin se olisi jo täällä tosiallisten vaihtoehtojen joukossa ja mikä kumma tuo vertaus aurinkopaneeleihin sitten lieneekään. Tosin, jopa aurinkopaneeli ja tuulivoima on jo olemassa edes.

Tulevista mahdollisista fuusiovoimaloista ensimmäiset lupaukset siviilikäyttöisesta tekniikasta, huomaa ei sovelluksesta vaan tekniikasta, on silti pelkkiä puheita ja niidenkin mukaan oltaisiin vielä 20 vuoden päästä kaupallisesti sovellettavasta teknologiasta ja toisaalta, teknologia ei ole kaupallinen sovellus Suomessa, vaan kestää todella kauan ennenkuin sitä rakennetaan tänne. Lupaus ei ole energiapolitiikan perusteeksi kovin kaukonäköinen ratkaisu siitäkään syystä, että kyseinen lupaus on valitettavasti toistunut jo kauan. Perinteinen ydinvoima on paljon realistisempi tulevinakin vuosikymmeninä, koska päätös pitää tehdä melko pian.


Kommenttisi keskustasta on jo outo, vähän naivi ja myös olkkiukko.

Liiallinen hajauttaminen olisi myös taloudellisesti ja ekologisesti tehoton ratkaisu - eli jotakin, jota Kepulta voisi todellakin odottaa.

Mutta miksei, käsitellään pois. Ensinnä sana liiallinen. Olisiko tämä lastentarhatason kommentti ok: "Liiallinen makkaran syönti on ihmiselle haitallista mutta mitä muuta voi persulta odottaa?" No haloo, ei tietenkään ole okei. Mutta se mikä kommentissa on mahdollisesti typerin osa, ei ole tuo lapsellinen "liiallinen" olkiukko vaan "hajautus". Suomessa on innolla oltu hajauttavinaan jo 50 vuotta. Mutta aina on kaikki keskittynyt entistä enemmän. Nyt kun Suomi on näinkin raskaasti keskittynyt, varsinkin vihreät ja kokoomus vaatii entistä enemmän keskittämistä. Mitä ihmiset sai siitä? Onko se sitten erityisesti auttanut Suomen taloutta ja ihmisten viihtyisyyttä kovinkin pitkälle? Tuliko keskittymisen jälkeen jostain vähemmän virkamiehiä syynäämään sinun sähköjäsi, sinun lamppujasi, sinun moottoreitasi ja sinun ylipäänsä elämääsi? Suomessa on yksi arvo mitä ei ole monessa maassa. Täällä on kivan näköistä vapaata tilaa asumiseen aika paljon ja valmiiksi tieverkkokin - oli. Olisi jo ihan kansan viihtyisyyden kannalta ihan mukava säilyttää muitakin alueita elinkelpoisena kuin pääkaupunkiseutu mutta se edellyttäisi, että ihmisten annettaisiin maassa liikkua vapaasti, tehtäisiin siis "tehotonta" tieverkkoa riittävästi ja varmistettaisiin veropolitiikalla, että kansalla on "tehottomasti" varaa ajella pitkin maata. Hoideltaisiin halvan kaasuautoilun kaltaisia etuja käyttöön. Kukaties myötäjäisinä tulisi turismia, liikenne on yhteiskunnan verisuonistoa. Hyvä liike suonissa tekee hyvää. Sellainen oman puutarhan pito hieman väljemmissä puitteissa niille jotka sitä haluaa voi toki olla yhteiskunnallisesti aika "tehotonta" mutta onhan sekin "tehotonta", että syödään tofua vaikka itse puutarhasta nostetulla ja ydinsähköllä keitetyllä perunallakin pärjää. Kyse on siitä, ettei elämä ole elämisen arvoista, jos ainoa mittari millä asioita mitataan on se, miten vähän rahaa ja materiaalia saadaan kulumaan. Varsinkin kun tiedämme, että jos muut asuvat kahden neliön luukussa odottamassa suihkuvuoroa, rakkaat hallitsijamme eivät suinkaan vaivaudu odottamaan vuoroa. Eduskunnan saunassa on 8 kiloeuron kiukaat odottamassa, niissä on sähkö päällä jopa nytkin, juuri nyt. Eliitti vain aivopesee kansaa luulemaan, että kansan tarvitsee jostain syystä uhrautua. Ei todellakaan tarvitse mistään syystä. Suomi oli muutama vuosi taaksepäin lähes velaton ja silti elämä oli aika paljon parempaa kuin nyt. Hyvään elämään on yhä mahdollisuus, jos vain sitä yleisesti halutaan esimerkiksi enemmän kuin kaiken maailman maailmanpelastushankkeita.

[Nikolas]

Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Oli tutkittu muutamia energiantuotantomuotoja ja niiden kannattavuutta.

• solar PV (Germany) – puolijohdeaurinkokennot, Saksan olosuhteissa
• biomass (corn) – biomassa, erikoistapauksena biokaasun tuotanto maissista
• wind (E-66) – tuulivoima, erikoistapauksena Enercon E-66 (1.5 MW) tuulivoimala maalle sijoitettuna
• solar CSP (desert) – keskittävä aurinkovoimala aavikolla, kääntyvät peilit ja höyrystintorni
• CCGT – ns. kombivoimalaitos
• coal – kivihiili sähkön tuotannossa
• hydro (med.-size) – keskikokoinen vesivoimalaitos
• nuclear (PWR) – ydinvoimala, painevesireaktori

Jos näitä pitää kommentoida:

• Näistä esimerkeistä puolijohdeaurinkokennot, biomassa (maissi) ja tuulivoima olivat kannattavuusrajan alapuolella.
• Tuulivoima kutittelee kannattavuusrajaa ja keskitetty aurinkovoima on niukasti rajan paremmalla puolella.
• Fossiilisten polttoaineiden kannattavuus jatkossa asteittain heikkenee. Samoin ydinvoiman (fissio), joskin hitaammin.
• Vesivoiman kannattavuus tuskin muuttuu miksikään, tosin lisärakentaminen on nykyään jo kovin vaikeaa.
• Puolijohdeaurinkokennojen tutkimuksessa ja tuotekehityksessä on viime vuosina tapahtunut huomattavaa edistymistä, joten tämä aurinkovoiman muoto saattaa parannella asemiaan. Sitä on syytä pitää silmällä. Tosin Suomen tapauksessa maantiede on kaikenlaiselle aurinkovoimalle epäedullinen, paitsi kesämökeillä.
• Maissi on vain yksi biomassan erikoistapaus. Suomalaisia voisi kiinnostaa enemmän nestemäisten polttoaineiden valmistus jätepuusta tai turpeesta.
• Keskittävä aurinkovoima ja tavanomaiset vaaka-akseliset tuuliturbiinit ovat huomattavia lintujen ja lepakoiden tappajia. Tämä ei suoraan liity näiden energiantuotantomuotojen kannattavuuteen, mutta luontoarvoihin kyllä.

EDIT: Jälkikäteen löytyi tämä täsmälleen aiheeseen liittyvä:
(http://dardens.smugmug.com/photos/i-Fh632Tf/0/O/i-Fh632Tf.jpg)

Lähde: http://seekerblog.com/tag/eroi/

[Nuivanlinna]

Haminasta tulee kaasusheikki
http://www.kymensanomat.fi/Online/2015/04/01/Haminasta%20tulee%20kaasusheikki/2015318846047/4
Haminan kaupunki saavuttaa syksyllä aseman, joka muualla aiheuttaisi kateutta.. Sillä on lokakuusta lähtien käytössä oma lähde, josta voisi tankata suoraan autoihin polttoainetta.

Haminan kokonaan omistama Hamina Energia ryhtyy tuottamaan Virolahdella biokaasua. Tuotanto riittäisi liikuttamaan lähes tuhatta henkilöautoa.

Ongelmana on se, että Haminan kaupungilla on vain yksi bio- tai maakaasulla käyvä auto, Haminan Energian toimitusjohtaja Timo Toikka tietää....naps...

[Faidros.]

Haminasta tulee kaasusheikki
http://www.kymensanomat.fi/Online/2015/04/01/Haminasta%20tulee%20kaasusheikki/2015318846047/4
Haminan kaupunki saavuttaa syksyllä aseman, joka muualla aiheuttaisi kateutta.. Sillä on lokakuusta lähtien käytössä oma lähde, josta voisi tankata suoraan autoihin polttoainetta.

Haminan kokonaan omistama Hamina Energia ryhtyy tuottamaan Virolahdella biokaasua. Tuotanto riittäisi liikuttamaan lähes tuhatta henkilöautoa.
Ongelmana on se, että Haminan kaupungilla on vain yksi bio- tai maakaasulla käyvä auto, Haminan Energian toimitusjohtaja Timo Toikka tietää....naps.

Johtuisikohan tuo "vain yksi kaasuauto" siitä, että Virolahti rajoittuu Venäjään ja siellä polttoaine on halpaa. Todella järkevä paikka perustaa biokaasulaitos!
No, saahan kaasua myös kuljetettua muualle.

[Omassamaassa]

Jos EU:n ja Venäjän sukset menee niin ristiin ettei tänne enää tule öljyä, kaasua, ydinsähköä idästä, niin mikä avuksi?

Aurinkoenergian hinta tulee koko ajan alas. Tällä hetkellä saa jo esim. laadukkailla saksalaisilla komponenteilla rakennetun 6 kw:n aurinkovoimalan hintaan noin 7300 euroa. (en tiedä tekeillä olevan Olkiluodon viimeisintä hintaa, mutta Arevan oman ilmoituksen mukaan se maksoi jossain vaiheessa sen verran, että nopean laskutoimituksen tulokseksi tulee, että Olkiluodon hinnalla rakentaisi miljoona 400 000 tuollaista omakotitalovoimalaa)

Aurinkoenergian varastoimiseksi kehitetään parhaillaan uusia menetelmiä, esim. Lappeenrannan teknisessä yliopistossa.

Aurinkonenergia olisi hajautettua, siis terrorismiriskitöntä, turvallista energiaa, jonka rakentaminen toisi myös työtä suomalaisille. Olkiluotohan tuntuu työllistävän lähinnä puolalaisia halpatyöläisiä.

[Omassamaassa]

Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Tosin Suomen tapauksessa maantiede on kaikenlaiselle aurinkovoimalle epäedullinen, paitsi kesämökeillä.

Kokemukseni mukaan näin ei ole. Aurinkovoiman käyttäjänä sähkölaskusta on tullut todella pieni. Ja siis ilman minkäänlaista tukea rakennettu edullinen omakotitalovoimalamme on laskujeni mukaan erittäin hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä.

Suomessa on suurimman osan vuotta kylmää, mikä on erittäin hyvä aurinkopaneelien kannalta, ne kun tuottavat paremmin kylmässä. Kun niiden kaltevuus on riittävä, ei lumi kerry, ja ne tuottavat suurimman osan vuotta sähköä, myös pilvisellä säällä, toisin kuin monesti luullaan.

[Mika]

Aurinkoenergiassa paneelit eivät taida olla enää kovin suuri ongelma, mutta akkujen kehittymättömyys kyllä on.  Akut painavat edelleen aivan liikaa, ja niiden alhainen elinikä on myös kustannustekijänä merkittävä.

[xor_rox]

Aurinkoenergiassa paneelit eivät taida olla enää kovin suuri ongelma, mutta akkujen kehittymättömyys kyllä on.  Akut painavat edelleen aivan liikaa, ja niiden alhainen elinikä on myös kustannustekijänä merkittävä.

Kevyempien lipo-akkujen pullonkaulana on valmistusresurssit. Nykyään niitä ei tahdo riittää pieneen määrään sähköautoja edes, eikä uutta kapasiteettia tule kovinkaan vauhdikkaasti.

Miten ihmeessä energia sitten suuressa mittakaavassa varastoitaisiin? Lämpöenergianako?

[Totti]

Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Oli tutkittu muutamia energiantuotantomuotoja ja niiden kannattavuutta.

Ydinvoiman osalta tuo tutkimus tuskin on relevantti. Uuden ydinvoiman hintaepävarmuus tällä hetkellä on todella suuri. Syy on räjähdysmäisesti nousseet rakennuskustannukset sekä uraanin suhteellisen suuret hintavaihtelut viime vuosina. Etenkin jos Kiina ja Intia laajentavat ydinkapasiteettiaan, uraanin hinta voi nousta todella paljon.

Näistä esimerkeistä puolijohdeaurinkokennot, biomassa (maissi) ja tuulivoima olivat kannattavuusrajan alapuolella.

Kannattavuutta ei voi määritellä kun hetkellisesti koska kannattavuusraja riippuu markkinatilanteesta eli mitä perinteiset polttoaineet maksavat minäkin hetkellä. Raportissa asetettu kanattavuusraja on sen myötä hyvin epävarma.

Tuulivoima kutittelee kannattavuusrajaa ja keskitetty aurinkovoima on niukasti rajan paremmalla puolella.

Tämän lähteen mukaan

http://nationalinterest.org/commentary/the-end-the-nuclear-renaissance-6325?page=1

aurinkovoima (PV) on jo alittanut ydinvoiman kustannukset. Tällä hetkellä aurinkovoima kilpailee hiilivoiman kanssa (sivu 2).

Tosin Suomen tapauksessa maantiede on kaikenlaiselle aurinkovoimalle epäedullinen

Päiväntasaajalla auringon intensiteetti on päivisin suurempi mutta iltapäivästä aamuun lähes olematon. Suomessa, missä aamu alkaa varhaisin ja illat ovat pitkiä, valoisuus on tasaisempaa ympäri vuorokauden. Tämän seurauksena Suomessa saavutetaan vajaa 50% vuotuinen valoenergiamäärä verrattuna päiväntasaajan Afrikan maihin. Suomi ei siis ole epäedullinen maa aurinkoenergialle.

Epäilen vahvasti, että ydinvoima on tulevaisuudessa varsinainen musta-pekka -kortti, johon ei kannata sijoittaa. Ydinvoiman tajuttomat investointikustannukset ja riskit tekevät siitä liian epävarman energiamuodon.

Viittaamassasi tutkimuksessa puhutaan jopa 80 vuoden eliniästä uusille ydinvoimaloille. Tällaiset absurdit eliniät ovat välttämättömiä, jotta investointikulut saataisiin katettua ja ydinvoima näyttämään halvalta. On kuitenkin selvä, että mikään kaupallinen yritys ei voi pistä rahansa kiinni lähes sadaksi vuodeksi vaan takaisinmaksuaika on pakko olla paljon lyhyempi.

[Onkko]

Päiväntasaajalla auringon intensiteetti on päivisin suurempi mutta iltapäivästä aamuun lähes olematon. Suomessa, missä aamu alkaa varhaisin ja illat ovat pitkiä, valoisuus on tasaisempaa ympäri vuorokauden. Tämän seurauksena Suomessa saavutetaan vajaa 50% vuotuinen valoenergiamäärä verrattuna päiväntasaajan Afrikan maihin. Suomi ei siis ole epäedullinen maa aurinkoenergialle.

Hmm... Itse en pariin kuukauteen juuri nähnyt aurinkoa, olisiko se voinut minulle sähköt tuottaa? Toki aurinko vilahtaa tuolla ja hämärää on eikä pimeää mutta aurinkovoimaa...
Kesällä toki kun aurinko ei laske ollenkaan mutta se ei paljoa lohduta talvella milloin sitä energiaa eniten tarvitaan.

[Onkko]

Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Oli tutkittu muutamia energiantuotantomuotoja ja niiden kannattavuutta.

Ydinvoiman osalta tuo tutkimus tuskin on relevantti. Uuden ydinvoiman hintaepävarmuus tällä hetkellä on todella suuri. Syy on räjähdysmäisesti nousseet rakennuskustannukset sekä uraanin suhteellisen suuret hintavaihtelut viime vuosina. Etenkin jos Kiina ja Intia laajentavat ydinkapasiteettiaan, uraanin hinta voi nousta todella paljon.

Itse polttoaineen hinta on kärpäsen pieru saharassa kun puhutaa ydinvoimasta, se on prosentteja kokonaishinnasta. Maksoi uraani 1e tai 10e niin se ei loppuhintaa paljoa heilauta.

[Omassamaassa]

Aurinkoenergiassa paneelit eivät taida olla enää kovin suuri ongelma, mutta akkujen kehittymättömyys kyllä on.  Akut painavat edelleen aivan liikaa, ja niiden alhainen elinikä on myös kustannustekijänä merkittävä.

Kevyempien lipo-akkujen pullonkaulana on valmistusresurssit. Nykyään niitä ei tahdo riittää pieneen määrään sähköautoja edes, eikä uutta kapasiteettia tule kovinkaan vauhdikkaasti.

Miten ihmeessä energia sitten suuressa mittakaavassa varastoitaisiin? Lämpöenergianako?

Kuten aiemmin mainitsin, asiaa tutkitaan esim. Lappeenrannan yliopistossa. Ihmettelen itse, miksi ei satsata enemmän esimerkiksi vedyn erottamisen tutkimiseen, koska se olisi käsittääkseni mahdollinen keino varastoida mitä tahansa sähköä. (tuuli, aurinko, ym) Siihen tarvitaan vettä, mikä ei ainakaan vielä Suomessa ole vähissä oleva luonnonvara.

Kun rahaa käytetään sellaisenkin utopistisen energiamuodon tutkimiseen, kuin fuusion, miksei voitaisi satsata edes vähän enemmän tähän aurinkovoimaankin. Olen aika vakuuttunut, että varastointikysymykseen löytyisi hyvä vastaus aika nopeasti.

Toki jonkinlaisia varastointimenetelmiä on jo olemassa. Sillä voidaan kuumentaa vettä, varsin yksinkertaisesti. Akuista käsittääkseni on ollut markkinoille tulossa parempia versioita, mutta mikä lobbaririntama ne patentit on vienyt? Vai mistä johtuu, että aina kun keksitään parempi akku, keksintö katoaa kohta markkinoille tulematta.

[Nikolas]

Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Oli tutkittu muutamia energiantuotantomuotoja ja niiden kannattavuutta.

Ydinvoiman osalta tuo tutkimus tuskin on relevantti. Uuden ydinvoiman hintaepävarmuus tällä hetkellä on todella suuri.

Jos viittaat Suomen uusimpaan reaktoriin:

• Kotimainen teollisuus kaipasi uutta ydinvoimalaa.
• Hallitus sai aikaiseksi erikoisen ydinvoimapäätöksen: Lupa vain yhdelle reaktorille mutta ei ylärajaa sen teholle.
• Tarjouskilpailun perusteella tilattiin niin suuri reaktori kuin valmistaja kehtasi tarjota.
• Maailman suurimman painevesireaktorin pilottiprojekti oli väärin budjetoitu ja huonosti hallittu. Milloin mahtaa valmistua?
• Olkiluoto kolmonen ei todellakaan ole mikään edustava esimerkki. Esimerkiksi Suomen käytössä olevat ydinreaktorit ovat puolta pienempiä.

Tämän lähteen mukaan

http://nationalinterest.org/commentary/the-end-the-nuclear-renaissance-6325?page=1

aurinkovoima (PV) on jo alittanut ydinvoiman kustannukset. Tällä hetkellä aurinkovoima kilpailee hiilivoiman kanssa (sivu 2).

Periaatteessa aurinkokennojen valmistustekniikan kehitys voi saada tällaista aikaan. Mutta lieneekö kyseessä kuitenkin puskuroimaton tilanne, siten että aurinkoenergian tarvitsemaa varastointikapasiteetin kustannuksia ei olisi otettu huomioon laskelmissa? Sen merkitys nimittäin korostuu, jos aurinkokennojen hinta saadaan kunnolla alas.

Niin taikka näin, Weißbach ja kaverit ovat tehneet kovaa tiedettä, mikä näkyy heidän tutmikusraportissaan. He esittelivät käyttämänsä laskentamenetelmät. Jos sinulla on esimerkiksi aurinkokennojen osalta uudempaa tietoa, voit sijoittaa päivitetyt arvot kaavoihin ja katsoa, mitä seuraa.

Suomessa, missä aamu alkaa varhaisin ja illat ovat pitkiä, valoisuus on tasaisempaa ympäri vuorokauden. Tämän seurauksena Suomessa saavutetaan vajaa 50% vuotuinen valoenergiamäärä verrattuna päiväntasaajan Afrikan maihin. Suomi ei siis ole epäedullinen maa aurinkoenergialle.

Kuvailemasi tilanne sopii yhteen Suomen kesän kanssa. Energiantarve on huipussaan talvella, jolloin päivä on lyhyt. Silloin täytyy huoneistoja lämmittää ja valaista enemmän kuin kesällä.

Suomen leveysasteilla aurinkoenergian pulma on juuri siinä, että tarjonnan huippu ajoittuu kesään mutta kysynnän huippu ajoittuu talveen.

Ehkä aurinkoenergiaa voisi hyödyntää kesällä alkoholipolttoaineiden tuotantoon, jolloin biomassasta tuotettaisiin metanolia osittain aurinkoenergian avulla.

Epäilen vahvasti, että ydinvoima on tulevaisuudessa varsinainen musta-pekka -kortti, johon ei kannata sijoittaa. Ydinvoiman tajuttomat investointikustannukset ja riskit tekevät siitä liian epävarman energiamuodon.

Toistaiseksi painevesireaktori on ollut hyvin varma menetelmä. Tosin kyllähän Suomessa tämäkin saatiin sössittyä, mistä todisteena Olkiluoto kolmosen pitkitetty farssi.

Viittaamassasi tutkimuksessa puhutaan jopa 80 vuoden eliniästä uusille ydinvoimaloille. Tällaiset absurdit eliniät ovat välttämättömiä, jotta investointikulut saataisiin katettua ja ydinvoima näyttämään halvalta. On kuitenkin selvä, että mikään kaupallinen yritys ei voi pistä rahansa kiinni lähes sadaksi vuodeksi vaan takaisinmaksuaika on pakko olla paljon lyhyempi.

Katsotaanpa:

The full-load hours from [45] had to be corrected to 8,000, proven by the experience of the U.S. nuclear industry whose plants achieved a mean utilization rate of about 90% over the last decade [50], although they are several decades old. Furthermore, permissions are given to run nuclear power plants for 50 years in Russia, and even for 60 years in the USA [51]. A lifetime extension up to 80 years will be investigated, including pressure vessel modifications [52]. The containment and concrete construction tends to last even longer, so a mean of 60 years is a more realistic lifetime.

Eli siis mainittua 80 vuotta ei käytetty laskelmissa oletuksena. Se vain mainittiin.

[Nikolas]

Ihmettelen itse, miksi ei satsata enemmän esimerkiksi vedyn erottamisen tutkimiseen, koska se olisi käsittääkseni mahdollinen keino varastoida mitä tahansa sähköä. (tuuli, aurinko, ym) Siihen tarvitaan vettä, mikä ei ainakaan vielä Suomessa ole vähissä oleva luonnonvara.

Onhan se nimenomaan mahdollinen keino. Etteikö sitä olisi tutkittu? Takavuosina taisi olla oikein vetytalousintoilun buumi, joka vähitellen hiljeni. Vetytaloudessa veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi ei ole suinkaan ainoa askarruttava pulma. Vedyn varastointi ja siirto voivat olla vielä hankalampia.

Vedyllä on eräitä ominaisuuksia, joiden vuoksi se soveltuu avaruusalusten polttoaineeksi. Esimerkiksi avaruussukkulan käyttämä vety ja happi tankattiin suureen kryosäiliöön sukkulan mahapuolelle. Säiliön tilavuus ei paljon haitannut, sillä sen sisällön massa oli paljon tärkeämpi. Juuri siinä on vedyn tärkein valtti: Sen massan mukaan laskettu energiatiheys on ylivertainen mihin tahansa muuhun kemialliseen polttoaineeseen verrattuna, ja juuri sillä on merkitystä avaruusrakettien työntämisessä kiertoradalle.

Vedyn hyvät puolet haalistuvat maanpäällisessä käytössä.

• Vety pitää ensiksi tuottaa jollain menetelmällä. Nykyään taloudelliset menetelmät edellyttävät raaka-aineeksi maakaasua. Toisaalta maakaasu itsessään on kelpo polttoainetta. Muunnoksessa tuhlataan energiaa.
• Tuotettu vety täytyy säilöä joko paineastiaan tai kryosäiliöön. Vedyn puristaminen ja jäähdytys kuluttavat energiaa. Paineastiaan säilöminen kuluttaa vähemmän energiaa, mutta sitten säiliöstä tuleekin suuri.
• Jos vety on kryosäiliössä, sitä täytyy jatkuvasti pitää kylmänä tai muuten vety haihtuu.
• Jos vety on painesäiliössä, säiliö on suuri ja painava, ja vety siirtyy vähitellen säiliön seinämien läpi.

Kun rahaa käytetään sellaisenkin utopistisen energiamuodon tutkimiseen, kuin fuusion,

Ydinfuusio ei ole utopistinen.

Ydinfuusion rahoitus on ollut ailahtelevaa. Tässä on muuan opettavainen tositarina: The MFTF-B story – Fusion or conFusion?

Kilpailun puute fuusiotutkimuksessa saattaa myös hidastaa kehitystä nyt, kun erilliset tutkimusprojektit on leivottu yhteen kansainväliseen hankkeeseen. Onneksi edes Lockheed Martin uskaltaa yrittää jotain erilaista.

miksei voitaisi satsata edes vähän enemmän tähän aurinkovoimaankin. Olen aika vakuuttunut, että varastointikysymykseen löytyisi hyvä vastaus aika nopeasti. Toki jonkinlaisia varastointimenetelmiä on jo olemassa. Sillä voidaan kuumentaa vettä, varsin yksinkertaisesti. Akuista käsittääkseni on ollut markkinoille tulossa parempia versioita, mutta mikä lobbaririntama ne patentit on vienyt? Vai mistä johtuu, että aina kun keksitään parempi akku, keksintö katoaa kohta markkinoille tulematta.

Luonnollinen selitys akkukeksintöjen haihtumiselle: Lehdistö paisuttelee uutisia. Jos yhdellä osa-alueella tapahtuu huomattavaa edistymistä, se ei vielä merkitse, että akun suorituskyky paranisi samassa suhteessa.

[huhha]

Suosittelen kurkkaamaan tätä dokumenttia: http://festkoerper-kernphysik.de/Weissbach_EROI_preprint.pdf ja varsinkin tuloksia sivuilla 28 ja 29.

Tosin Suomen tapauksessa maantiede on kaikenlaiselle aurinkovoimalle epäedullinen, paitsi kesämökeillä.

Kokemukseni mukaan näin ei ole. Aurinkovoiman käyttäjänä sähkölaskusta on tullut todella pieni. Ja siis ilman minkäänlaista tukea rakennettu edullinen omakotitalovoimalamme on laskujeni mukaan erittäin hyvä sijoitus pitkällä aikavälillä.

Mikä on mahdollista ja kannattavaa marginaalilla ei välttämättä ole sitä kokonaisuudessa. Aurinkovoiman kanssa tämä on ilmeistä, etenkin Suomessa. Kun sähköä eniten tarvitaan, on myös todella pimeää. Ilmastointia vaativilla alueilla aurinkovoiman tuotto on parempaa ja lisäksi seuraa kulutusta. Annetaan paneelien mennä sinne, missä ne ovat hyödyllisimmillään.

Aurinkoenergiassa paneelit eivät taida olla enää kovin suuri ongelma, mutta akkujen kehittymättömyys kyllä on.  Akut painavat edelleen aivan liikaa, ja niiden alhainen elinikä on myös kustannustekijänä merkittävä.

Kevyempien lipo-akkujen pullonkaulana on valmistusresurssit. Nykyään niitä ei tahdo riittää pieneen määrään sähköautoja edes, eikä uutta kapasiteettia tule kovinkaan vauhdikkaasti.

Miten ihmeessä energia sitten suuressa mittakaavassa varastoitaisiin? Lämpöenergianako?

Sähköntuotannon tasaamisessa laitoksen paino on yksi hailee, mitä nyt vaikeuttaa varastamista. Tärkeää on vain hinta, kestävyys ja ympäristöystävällisyys. Myös akun lämpötila saa olla isompi: se on koko ajan käytössä, ja kun tekee riittävän ison kasan niin lämpöhäviöt ovat suhteessa pienempiä.

Litiumioniakut ovat omiaan kannettaviin hilavitkuttimiin ja autoihin, koska niillä on hyvä kapasiteetti ja teho suhteessa painoon.

[Jaska Pankkaaja]

Vety voisi toimia raskaassa kalustossa joka on lähes koko ajan ajossa. Vedyn käytön mielekkyys riippuisi lähinnä siitä olisiko halpaa sähköä saatavissa esim. kesäaikaan sen tuottamiseen. muuten täällä kannattaisi tietenkin ajaa turvedieselillä.

[Tauno-yksi]

Yleisesti: Olennaista keskustelussa eri energiamuodoista on se, että ymmärretään tuotantoluvut.

https://planeetta.wordpress.com/2015/03/23/suomen-suurin-aurinkovoimala-ja-ol3/

Erään oppilaitoksen rehtori taannoin esitteli meille katolla olevaa kolmea aurinkokeräintä (~4m2), ja kehui vierasjoukolle, kuinka "Saamme talon lämmitysenergian näistä". Rakennuksen koko ~5000m2. Että sillä tavalla.

[tinnitus]

Tuotettu vety täytyy säilöä joko paineastiaan tai kryosäiliöön.

Näiden lisäksi vetyä voidaan säilöä ainakin metallihilaan (esimerkiksi http://en.wikipedia.org/wiki/Metal-organic_framework ja http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogen_storage), joka olisi ajoneuvokäyttöön paljon käytännöllisempää. Näihin hilarakenteisiin saadaan talletettua hämmästyttäviä määriä kaasuja. Tutkimusala on vielä nuori, vasta parikymmentä vuotta.

Vedystä ja hiilidioksidista voidaan myös syntetisoida metanolia (esim. http://www.europarl.europa.eu/stoa/webdav/site/cms/shared/2_events/workshops/2013/20131017/Enrique%20Ipinazar..pdf). Juuri ehdin heittää pois viimeisimmän Tekniikka&Talous-lehden, mutta siinä oli jokin maininta siitä että Suomessakin aletaan selvittää mahdollisuuksia tähän.

[tinnitus]

Miten ihmeessä energia sitten suuressa mittakaavassa varastoitaisiin? Lämpöenergianako?

Teollisessa mittakaavassa kyllä.

Torresolin 20MW aurinkovoimala säilöö lämpöä 500-asteiseen sulaan suolaan, jolla voimala käy 15 tuntia ilman aurinkoa: http://www.torresolenergy.com/TORRESOL/gemasolar-plant/en

Halotechnics kehittää sulaan lasiin perustuvaa lämmön varastointia, jossa lämpötilat ovat yli 1000 astetta: http://www.halotechnics.com/news/

[Nikolas]

Vety voisi toimia raskaassa kalustossa joka on lähes koko ajan ajossa.

Kyllähän vetyä tosiaan voi käyttää dieselmoottorin polttoaineena, kunhan on hehkutulpat tai kipinäsytytys apuna.

Sitä on kokeiltu: http://ipnpr.jpl.nasa.gov/progress_report2/42-27/27BB.PDF

Vedyn käytön mielekkyys riippuisi lähinnä siitä olisiko halpaa sähköä saatavissa esim. kesäaikaan sen tuottamiseen.

Näinhän se juuri on. Kuka nyt kalliilla polttoaineella haluaisi ajella?

[Faidros.]

Sen kunniaksi, että ajoin juuri kaasu-röllillä 4.6€/100km, nostan tätä keskustelua ylös. Maakaasu maksaa nyt 1,250/kg ja biokaasu 1,450/kg Gasumilla. Maakaasulla ajaa hieman pidempään kuin biokaasulla.
ST1 vaihtoi maakaasun biokaasuun, mutta Gasumilta saa nyt molempia!

Raakaöljyn hinta on Venäjän iloksi nousussa, koskahan näkyy polttoaineiden kuluttajahinnoissa?

[Faidros.]

Nissan on kehittämässä mielenkiintoista polttokennoa. Etanoliasemia on jo nyt, eikä tarvitsisi erikseen järkyttävän kalliita vetyasemia.
www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/nissanin-polttokennoratkaisu-korvaa-vedyn-etanolilla/
Mulla on Suomen ensimmäisiä etanoliprätkiä ja tavallisena polttomoottorisovelluksena sillä on hivenen edullisempaa ajaa kuin bensalla, jota voi käyttää siinä myös.