2014-11-03 STT: Kulttuurierot voivat kärjistyä konflikteiksi taloyhtiöissä

[Ernst]

Machaal on oppinut sen verran suomalaisia tapoja, että tietää hyvien naapuruussuhteiden luomisen vievän aikaa. Täällä ei ruveta heti pussaamaan ja halaamaan.

Machaal ei ole nyt oikein ymmärtänyt. Hyvien naapuruussuhteiden luominen ei vie yhtään aikaa. Hyvien naapuruussuhteiden luomiseen riittää, että noudattaa taloyhtiön sääntöjä eikä häiritse muita. Mitään muuta ei tarvitse tehdä, jos ei halua. Omat naapuruussuhteet ovat aina olleet hyvät, vaikka en ole koskaan pussannut tai halannut naapuriani.

Et ole varmaan kutsunut toiseusnaapuria kahvillekaan?

[guest3656]

Järjestön maksuttomalle sovitteluavulle on ollut tarvetta tänä vuonna esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa on soviteltu tavallista useampaa hankalaa konfliktia.

Kaupungin vuokra-taloissa nämä konfliktit eivät ole aikoihin päätyneet otsikoihin. Kukaan ei odotakaan, että kehitysmaiden barbaarit kykenesivät elämään ihmisiksi.

Asunto-osakeyhtiöiden kannalta pelottavinta on Forenomin kaltaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden ja Y-säätiön kaltaisten toimijoiden asuntohankinnat ja niihin liittyvä jälleenvuokraus sosiaalivirastolle. Tällöin rauhallinen taloyhtiö voi yhdessä yössä muuttua taistelutantereeksi, jossa pätevät ainoastaan viidakon lait.

Ihmisten yksityisomistukseen perustuvan elinympäristön tietoinen tuhoaminen on vihervasemmistolaisen asuntopolitiikan kulmakivi. Kysymys on siis samasta, ylhäältäpäin johdetusta, kantasuomalaisiin kohdistetusta väkivallasta, jolla uusillakin asuinalueilla pyritään väestön etniseen sekottumiseen.

[SimoMäkelä]

Kerrankin kun kantikset yrittävät toimia pää kylmänä ilman junkkarointia, niin sekään ei kelpaa mokuttajille.
--
Sääntöjä väännettäköön rautalangasta niille,jotka niitä,rikkoo tai sitten ulos talosta.

Eikö tuo minun edellä esittämäni "junkkarointi" eli venäjänkielinen lappunen ole nimenomaan sääntöjen vääntämistä rautalangasta niille, jotka eivät paikallista kieltä ymmärrä eivätkä ole vielä oppineet länsimaisille tavoille?

Kyllä, kyllä. Se on sellaista positiivista/sivistynyttä  junkkarointia.

[SimoMäkelä]

Jos on häiriötä aiheuttava naapuri ja siitä kärsivä asiallinen, sääntöjä noudattava naapuri, joka valittaa häiriöstä. Sitten paikalle tulee sovittelija. Mietin vaan, mitä tältä asialliselta ja häirityksi tulleelta naapurilta sovittelussa vaaditaan? Koska sovittelussa on vähintään kaksi osapuolta, niin kai molemmilta vaaditaan jotain. Pitääkö asiallisen naapurin käyttäytyä jatkossa vieläkin asiallisemmin vai kenties sietää paremmin häiriköivää naapuria?

[Onnikka]

Asunto-osakeyhtiöiden kannalta pelottavinta on Forenomin kaltaisten kiinteistösijoitusyhtiöiden ja Y-säätiön kaltaisten toimijoiden asuntohankinnat ja niihin liittyvä jälleenvuokraus sosiaalivirastolle. Tällöin rauhallinen taloyhtiö voi yhdessä yössä muuttua taistelutantereeksi, jossa pätevät ainoastaan viidakon lait.

Niin se taitaa olla myöhäistä enää muuttaa yhtiöjärjestystä siinä vaiheessa kun kaupungin asettama asuja on jo taloon tullut. Taisi olla että tarvii yksimielisen päätöksen? Vai tarviiko se? Eli missä ei vielä niin ole käynyt, äkkiä muuttamaan niitä sääntöjä. Etuosto-oikeus talolle sekä kaikkien osakkaiden hyväksyntä uudelle ostajalle, tästä oli juttua muutama vuosi sitten että ruotsalaiset piti suomalaiset näillä pois taloistaan, samanlaista oli myös vuokraamisessa että piti olla oikeanrotuinen.
Muista enää mistä niistä luin mutta kaippa joku olisi asioihin perehtynytkin.
Itse olen joskus ollut vuokratalon talotoimikunnassa kyllä, vaan silläpä ei vallassa ole eli kun isännöitsijää ei kiinnosta selvinpäin oleskella niin mitään ei mahdeta vuokralaisille jotka uhoaa ja meluaa. Välillä tavaroita heittelee alas parvekkeelta ja välillä ikkunasta, niin että unohtaa avata ikkunan ensin. Sitten kun viitsivät, käyvät hakemassa putkaan mutta eihän se melu sillä lopu vaan innostuu vaan. Se oli ennen näitä rikkauksia se, eipä taida nykyisin asiat ainakaan parempaan suuntaan olla menneet.
Samaan aikaan kaupunki vieläpä asutti juoppo/narkkariasuntoloihin rauhallisia selvinpäisiä asunnottomia, siitäkin valiteltiin aikamme että eikö voisi vaikka vaihtaa päikseen mutta ei kun ei.

Jos on häiriötä aiheuttava naapuri ja siitä kärsivä asiallinen, sääntöjä noudattava naapuri, joka valittaa häiriöstä. Sitten paikalle tulee sovittelija. Mietin vaan, mitä tältä asialliselta ja häirityksi tulleelta naapurilta sovittelussa vaaditaan? Koska sovittelussa on vähintään kaksi osapuolta, niin kai molemmilta vaaditaan jotain. Pitääkö asiallisen naapurin käyttäytyä jatkossa vieläkin asiallisemmin vai kenties sietää paremmin häiriköivää naapuria?

Tässä ilmeisesti on vain tarkoituksena näyttää häiriköijälle että tämä se on joka valittaa. Katso nyt tarkkaan, asuu tuolla asunnossa e 58.

[P]

Jos on häiriötä aiheuttava naapuri ja siitä kärsivä asiallinen, sääntöjä noudattava naapuri, joka valittaa häiriöstä. Sitten paikalle tulee sovittelija. Mietin vaan, mitä tältä asialliselta ja häirityksi tulleelta naapurilta sovittelussa vaaditaan? Koska sovittelussa on vähintään kaksi osapuolta, niin kai molemmilta vaaditaan jotain. Pitääkö asiallisen naapurin käyttäytyä jatkossa vieläkin asiallisemmin vai kenties sietää paremmin häiriköivää naapuria?

Kieltämättä tuo sama dilemma askarrutti minuakin jo ensimmäisellä "naapuruussovittelijan" mediakierroksella 2000-luvulla. Tapauksessa, jossa  toinen osapuoli rikkoo todistetusti taloyhtiön sääntöjä, tuo "sovittelu" on lievästi sanottuna himmeä konsepti. 

[ämpee]

Miksi tässä mitään sovitellaan?

Talossa on säännöt. Ellei halua elää talon säännöillä, niin kolmannesta varoituksesta häätö ja kadulle eikä uutta asuntoa anneta.

Eivät perseilijät sovittelulla opi: oppivat vain venyttämään ja rikkomaan sääntöjä. Ja taas sovitellaan.

Ja tässä on vasta kyse taloyhtiöistä ja asumisesta, seuraava ja huomattavasti korkeampi porras on yhteiskunta kokonaisuudessaan, eli milloinkohan tulemme näkemään monikulttuurisen yhteiskuntasovittelijan toimessaan ??
Sovittelija tietenkin tulee yhteiskunnasta jossa sovittelemisen jatkeena käytetään AK-47 sovittelutyökalua, ja josta sovittelun yltymisen takia lähdetään lätkimään.

[ElKaNi]

Jos on häiriötä aiheuttava naapuri ja siitä kärsivä asiallinen, sääntöjä noudattava naapuri, joka valittaa häiriöstä. Sitten paikalle tulee sovittelija. Mietin vaan, mitä tältä asialliselta ja häirityksi tulleelta naapurilta sovittelussa vaaditaan? Koska sovittelussa on vähintään kaksi osapuolta, niin kai molemmilta vaaditaan jotain. Pitääkö asiallisen naapurin käyttäytyä jatkossa vieläkin asiallisemmin vai kenties sietää paremmin häiriköivää naapuria?

Kieltämättä tuo sama dilemma askarrutti minuakin jo ensimmäilellä "naapuruussovittelijan" mediakierroksella 2000-luvulla. Tapauksessa, jossa  toinen osapuoli rikkoo todistetusti taloyhtiön sääntöjä, tuo "sovittelu" on lievästi sanottuna himmeä konsepti.

Sovittelun tarkoitushan on saada molemmat osapuolet ymmärtämään toisiaan. Harvemmin joku tahallaan aiheuttaa häiriötä. Kun molemmat osapuolet saavat tuoda kantansa esiin on kompromissin löytäminen helpompaa. Yleensä sovittelu (riidassa kuin riidassa) toimii paremmin kuin valitukset ja rangaistukset.

[Leijona78]

Eivät ne oikeasti ole "kulttuurieroja", vaan toisaalta tulleiden härskiä ja häikäilemätöntä toisten asukkaiden ignorointia "oman kulttuurin" nimissä.

[Onnikka]

Sovittelun tarkoitushan on saada molemmat osapuolet ymmärtämään toisiaan. Harvemmin joku tahallaan aiheuttaa häiriötä. Kun molemmat osapuolet saavat tuoda kantansa esiin on kompromissin löytäminen helpompaa. Yleensä sovittelu (riidassa kuin riidassa) toimii paremmin kuin valitukset ja rangaistukset.

Onhan sitä käyty meluajalle puhumassa. Ihan ulkopuolisena, eri rapussa asuvana. Vaan arvaapa toimiko?
Ei kait sitten ollut sopivaa sovittelua eräälläkin kerralla kun uhkaukset tuli sovittelijan eikä ilmiantajan niskaan.
Miten olisi käynyt ilmiantajalle jos olisi kertonut, kuka valitti, kun tätä vähemmän ystävällisesti kysyttiin, en arvaile. Kun kaksi sovittelijaa kerralla oli, toinen piti käsistä kiinni ja toinen työnsi takaisin asuntoon samalla. Kaksi ei taida riittää siis. Montako sovittelijaa tarvitsemme? Kymmenen? Entäs jos sovitellaan nuorisoa? Sata?

Tässä mainitussa siis ei ollut kaikkea uskova viranomainen kyseessä vaan ihan minä ja toinen joka myöskin näki jo naamasta millainen henkilö on. Sekä valittajasta että meluajasta.
Enempää en taida viitsiä kertoa, suurin osa kuitenkin on joutunut asumaan mölyapinatalossa ketkä joutuu kaupungeissa asumaan.
Yksi tuttu tosin vasta keski-ikäisenä joutui melutaloon, huvittavaa oli kuunnella valitusta kun oli aina ollut ennen rauhallisissa. Ei sillä etteikö syytä olisi valittamisessa ollut, kehnosti rakennettuja ovat talot.

[Onkko]

Sovittelun tarkoitushan on saada molemmat osapuolet ymmärtämään toisiaan. Harvemmin joku tahallaan aiheuttaa häiriötä. Kun molemmat osapuolet saavat tuoda kantansa esiin on kompromissin löytäminen helpompaa. Yleensä sovittelu (riidassa kuin riidassa) toimii paremmin kuin valitukset ja rangaistukset.

Ai kuten tapauksessa missä maahanmuuttaja metelillään (jonkinlaista musiikkia) häiritsi naapuria ja naapuri oli mamun mielestä rasisti koska se oli koraanin resitointia ja ratkaisu oli äänieristyksen parantaminen seuraavan remontin yhteydessä (kunnan omistama talo)?
Olipa hyvä "kompromissi".

[ämpee]

Jos on häiriötä aiheuttava naapuri ja siitä kärsivä asiallinen, sääntöjä noudattava naapuri, joka valittaa häiriöstä. Sitten paikalle tulee sovittelija. Mietin vaan, mitä tältä asialliselta ja häirityksi tulleelta naapurilta sovittelussa vaaditaan? Koska sovittelussa on vähintään kaksi osapuolta, niin kai molemmilta vaaditaan jotain. Pitääkö asiallisen naapurin käyttäytyä jatkossa vieläkin asiallisemmin vai kenties sietää paremmin häiriköivää naapuria?

Kieltämättä tuo sama dilemma askarrutti minuakin jo ensimmäilellä "naapuruussovittelijan" mediakierroksella 2000-luvulla. Tapauksessa, jossa  toinen osapuoli rikkoo todistetusti taloyhtiön sääntöjä, tuo "sovittelu" on lievästi sanottuna himmeä konsepti.

Sovittelun tarkoitushan on saada molemmat osapuolet ymmärtämään toisiaan.

Häiriötilanteessa riittää kun häiritsijä saadaan ymmärtämään aiheuttamansa häiriö, häiriöstä kärsinyt pelkästään odottaa häiriön loppumista.
Liian usein luullaan, että konfliktin alkamisessa on kaksi osapuolta, vaikka konfliktin aloittamiseen riittää aina yksi osapuoli, se toinen osapuoli ei ole tähän alkamiseen mitenkään syypää, eikä osallinen muutoin kuin olemalla paikalla.

Konfliktin loppumiseen tarvitaan yleensä vähintään kaksi osapuoleta, mutta häirinnän kyseessä ollessa riittää häirinnän lopettaminen, eli yksikin osapuoli.
Keskinäistä ymmärtämistä ei siis tarvita, keskinäistä kunnioitusta kylläkin.

Harvemmin joku tahallaan aiheuttaa häiriötä.

Näitäkin on, mutta ensimmäisenä kannattaa epäillä tyhmyyttä, ja vasta sen jälkeen ilkeyttä.

Kun molemmat osapuolet saavat tuoda kantansa esiin on kompromissin löytäminen helpompaa.

Yksipuolisessa häirinnässä ei ole sijaa kompromissille.

Yleensä sovittelu (riidassa kuin riidassa) toimii paremmin kuin valitukset ja rangaistukset.

Sovittelu on seurauksiltaan siedettävämpi, mutta joskus ollaan pakon edessä.
Valittaminen huonosta käytöksestä riittävän aikaisin on hyvä menetelmä, silloin hermoja ei vielä olla poltettu loppuun.

Käytöstään yhteisöön sovittamaan kykenemättömän ulos potkaiseminen taloyhtiöstä nähdään vielä onneksi luonnollisena asiana, vielä kun saamme tuon saman näkemyksen ulotettua yhteiskuntaan, niin sitä rauhaa voi odottaa noin yleisestikin.

[Onnikka]

Liian usein luullaan, että konfliktin alkamisessa on kaksi osapuolta, vaikka konfliktin aloittamiseen riittää aina yksi osapuoli, se toinen osapuoli ei ole tähän alkamiseen mitenkään syypää, eikä osallinen muutoin kuin olemalla paikalla.

Ei luulla vaan tiedetään että se rauhallinen on aina se syypää. Se joka eniten huutaa ja meluaa, on se kingi. Niinhän se menee, nyttemmin myös kansallisuuksien mukaan. Mitä useampi äkäinen, sitä varmemmin ovat oikeassa.
Löytyy striiminä uusin apinoitten planeetta elokuva kuka viitsii etsiä. Tiedä sitten mihinkä siinä tahtovat rinnastuksia tehdä, mutta elokuvissa sentäs on onnellinen loppu. Elokuvassa kumminkin huomasi apinat että voipi toinenkin apina olla ikävä.
Muokkaa: Elokuva tylsä, muutama maisemakuvaus onnistunut, tietsikalla varmastikin apinat tehneet. Kuvallinen kauneus ei riitä hyvään elokuvaan vaikka arvostelut oli melkein katossa.

[Titus]

Mokuttajien käsitys "sovittelusta" on, että joillekkin sovitaan erioikeuksia ja muilta otetaan
oikeus asiasta valittamiseen koska "näin nyt vaan on sovitttu".

[Onnikka]

Mokuttajien käsitys "sovittelusta" on, että joillekkin sovitaan erioikeuksia ja muilta otetaan
oikeus asiasta valittamiseen koska "näin nyt vaan on sovitttu".

Rahan perässä vain ovat. Jokaiselle oma sovittelijanpaikka, vaativa työ kun on niin palkka sen mukaan.

[niemi2]

Eiköhän nämä "sovittelut" pyöri rasismisyytöksen ja syytöksistä puolustautumisen ympärillä.

Taloyhtiöiden asukkaiden kiistoissa on tyypillistä, että kaikki ovat uhreja ja jokainen etsii perusteita olla vielä enemmän uhri. Suomalaisiin tehoaa syytös rasismista.

Tuntemani isännöitsijät suosittelevat lääkkeeksi kulttuurieroihin muualle muuttamista ja se voi olla usein oman terveydenkin kannalta järkevintä. Toisinaan nämä toisen kulttuurin erot voivat olla niin valtavia, että siitä saa riippakiven pidemmäksikin aikaa.

Rasismisyytöksillä pyritään halvaannuttamaan normaali käsittely sekä sitoa isännöitsijä ja kaikki osapuolet ottamasta kantaa. En ihmettele, että tälläiselle on tarvetta ja maahanmuuttoteollisuuden tarjoamana, mutta helpoin on vain muuttaa pois. Monikulttuurisuus ei näytä toimivan ellei suomalainen taivu, niin valtettavaa kuin tämä onkin.

[Malla]

Sovittelun tarkoitushan on saada molemmat osapuolet ymmärtämään toisiaan. Harvemmin joku tahallaan aiheuttaa häiriötä. Kun molemmat osapuolet saavat tuoda kantansa esiin on kompromissin löytäminen helpompaa. Yleensä sovittelu (riidassa kuin riidassa) toimii paremmin kuin valitukset ja rangaistukset.

Kyllä, jos sovittelussa on soviteltavia osapuolia, esimerkiksi kaksi mekastajaa. Jos on vain häiritsijä ja häirinnän kohde/kohteita, kyse ei sovittelusta eikä sovittelun tarpeesta. Häiritseminen ei ole näkemysasia, jos taloyhtiöllä on selkeät säännöt.
Harva varmaan aiheuttaa häiriötä tahallaan, häiritsemistarkoituksessa, mutta moni ymmärtämättömyyttään ja/tai itsekkyttään. Siihen auttaa, jos auttaa, neuvonta.

[Lalli IsoTalo]

Kun molemmat osapuolet saavat tuoda kantansa esiin on kompromissin löytäminen helpompaa.

Kompromissi tarkoittaa sopimusta, jonka kaikki osapuolet suostuvat hyväksymään, yleensä tinkien siitä mitä haluavat. Ainoa "sopimus" minkä hyväksymistä kaivataan kaikilta osapuolilta ovat Suomen laki ja taloyhtiön säännöt. Jos ne eivät kelpaa, tervemenoa toiseen taloyhtiöön tai maahan.

Missä übersuvaitsijoiden kompromisseja, siellä perseilyä ja "kunnia"kulttuuria.

[ElKaNi]

Sovittelun tarkoitushan on saada molemmat osapuolet ymmärtämään toisiaan. Harvemmin joku tahallaan aiheuttaa häiriötä. Kun molemmat osapuolet saavat tuoda kantansa esiin on kompromissin löytäminen helpompaa. Yleensä sovittelu (riidassa kuin riidassa) toimii paremmin kuin valitukset ja rangaistukset.

Kyllä, jos sovittelussa on soviteltavia osapuolia, esimerkiksi kaksi mekastajaa. Jos on vain häiritsijä ja häirinnän kohde/kohteita, kyse ei sovittelusta eikä sovittelun tarpeesta. Häiritseminen ei ole näkemysasia, jos taloyhtiöllä on selkeät säännöt.
Harva varmaan aiheuttaa häiriötä tahallaan, häiritsemistarkoituksessa, mutta moni ymmärtämättömyyttään ja/tai itsekkyttään. Siihen auttaa, jos auttaa, neuvonta.

Säännöt kun eivät ole yksikästteisiä. Siinä siskoni tapauksessa kyseessä oli häiriintyjä (joka häiriintyi tavallisesta asumisesta johtuvasta metelistä). Mene ja tiedä olisiko sovittelu auttanut tuota naapuria  ymmärtämään ettei voi jatkuvasti valittaa tavallisista äänistä. Mutta jo se että ihminen kokee että on tullut kuulluksi voi saada hänet hyväksymään asioita.

Meillä oli muutama vuosi sitten insidentti meidän yhtiössä (oli ennen kuin muutin tänne). Yksi naapurista luisti kaikista pihatöistä ym. Myöhemmin selvisi että hän eli keskellä aviokriisiä/eroa ja tilanne muuttui sitten paremmaksi. Onneksi tämä on pieni yhtiö jolloin ihmiset tuntevat toisiaan.

[niemi2]

Kun molemmat osapuolet saavat tuoda kantansa esiin on kompromissin löytäminen helpompaa.

Kompromissi tarkoittaa sopimusta, jonka kaikki osapuolet suostuvat hyväksymään, yleensä tinkien siitä mitä haluavat. Ainoa "sopimus" minkä hyväksymistä kaivataan kaikilta osapuolilta ovat Suomen laki ja taloyhtiön säännöt. Jos ne eivät kelpaa, tervemenoa toiseen taloyhtiöön tai maahan.

Missä übersuvaitsijoiden kompromisseja, siellä perseilyä ja "kunnia"kulttuuria.

Tuon vaikeammaksi tilannetta ei kannata antaa mennä.

Kuten liikenteessäkin, niin liikennesääntöjä noudattamalla liikkuminen sujuu. Emme tarvitse sovittelua eri osapuolien välillä jos joku ei kulttuurisista syistä voi noudattaa liikennesääntöjä. Sellainen vain otetaan pois liikenteestä ja elämä jatkuu.

[nimierkki]

Hyvä että tarjolla on sovitteluapua.

Totta, mutta minua häiritsee se, ettei noissa jutuissa ikinä kerrota, miten sovittelu tehdään käytännössä. Jokin konkreettinen esimerkki voisi valaista asiaa: kuka otti yhteyttä sovittelijaan, miten sovittelija toimi, miten hän sai yhteyden kiistan osapuoliin, miten sovittelu eteni, mikä oli lopputulos. (Ei kai se salaista tietoa ole, jos nimiä  tai muita tunnisteita ei mainita -- vai onko?)

Näissä pitäisi olla tapauskohtaisia eroja, ainakin minusta. Jos kaksi osakkeenomistajaa riitautuu, niin taloyhtiön kannattaa varmaan panostaa sovinnonhakuun, soitellaan isännöitsijälle ja hallitus kokoustelee ylimääräistä. Osakkeenomistajien etnisellä taustalla ei ole väliä.

Jos taas taloyhtiöstä esim. Y-säätiö on hankkinut kämppiä, niin on kyllä mielenköyhyyttä alkaa panostamaan näiden asukkaiden aiheuttamien konfliktien sovitteluun. Ihan sama, onko siellä joku Seppo sekakäyttäjä tai etelämaiden Carlos. Ei ole reilua osakkeenomistajille, että näistä tulee lisäkustannuksia isännöitsijän vaivannäen takia, eikä ole reilua, että käytännössä ilmaiseksi työtään tekevä hallitus vatvoo tällaisia asioita. Se on tulos tai ulos. Kirjalliset varoitukset jos ei meno ole asiallista, ja sitten pihalle.

[niemi2]

Säännöt kun eivät ole yksikästteisiä. Siinä siskoni tapauksessa kyseessä oli häiriintyjä (joka häiriintyi tavallisesta asumisesta johtuvasta metelistä). Mene ja tiedä olisiko sovittelu auttanut tuota naapuria  ymmärtämään ettei voi jatkuvasti valittaa tavallisista äänistä. Mutta jo se että ihminen kokee että on tullut kuulluksi voi saada hänet hyväksymään asioita.

Meillä oli muutama vuosi sitten insidentti meidän yhtiössä (oli ennen kuin muutin tänne). Yksi naapurista luisti kaikista pihatöistä ym. Myöhemmin selvisi että hän eli keskellä aviokriisiä/eroa ja tilanne muuttui sitten paremmaksi. Onneksi tämä on pieni yhtiö jolloin ihmiset tuntevat toisiaan.

Taloyhtiön säännöt eivät ole rakettitiedettä. Isännöitsijä toteaa tuollaisessa tilanteessa, että asumisen ääniä kuuluu ja se siitä. Siskosi tehtävä on ohjata naapuri valittamaan isännöitsijälle jos kokee kuulevansa ääniä.

Pihatyöt eivät ole pakollisia tai velvoittavia ja asukkaat tiesivät sen. Mahdollinen mielipaha sai selityksen, mutta isännöitsijä olisi tuossa tilanteessa kertonut ettei pihatyöt ole pakollisia.

[ElKaNi]

(nips-naps)
Taloyhtiön säännöt eivät ole rakettitiedettä. Isännöitsijä toteaa tuollaisessa tilanteessa, että asumisen ääniä kuuluu ja se siitä. Siskosi tehtävä on ohjata naapuri valittamaan isännöitsijälle jos kokee kuulevansa ääniä.

Pihatyöt eivät ole pakollisia tai velvoittavia ja asukkaat tiesivät sen. Mahdollinen mielipaha sai selityksen, mutta isännöitsijä olisi tuossa tilanteessa kertonut ettei pihatyöt ole pakollisia.

Meillä pihatyöt ovat kyllä pakollisia. Mutta pointti oli siinä että keskustelemalla päästään parhaimpaan lopputulokseen yleensä. Siskoni tapauksessa keskustelu ei auttanut eikä isännöitsijäkään pystynyt auttamaan. Siskoni myi asuntonsa ja ongelma oli sillä ratkaistu. Kävi kyllä sääliksi seuraavia asukkaita.

[Mursu]

Meillä pihatyöt ovat kyllä pakollisia. Mutta pointti oli siinä että keskustelemalla päästään parhaimpaan lopputulokseen yleensä. Siskoni tapauksessa keskustelu ei auttanut eikä isännöitsijäkään pystynyt auttamaan. Siskoni myi asuntonsa ja ongelma oli sillä ratkaistu. Kävi kyllä sääliksi seuraavia asukkaita.

Tuollainen pakollisuus on kyllä lähes mahdoton asia.

http://www.taloyhtio.net/blogit/?id=118

[Siili]

Sovittelun tarkoitushan on saada molemmat osapuolet ymmärtämään toisiaan. Harvemmin joku tahallaan aiheuttaa häiriötä. Kun molemmat osapuolet saavat tuoda kantansa esiin on kompromissin löytäminen helpompaa. Yleensä sovittelu (riidassa kuin riidassa) toimii paremmin kuin valitukset ja rangaistukset.

Ai kuten tapauksessa missä maahanmuuttaja metelillään (jonkinlaista musiikkia) häiritsi naapuria ja naapuri oli mamun mielestä rasisti koska se oli koraanin resitointia ja ratkaisu oli äänieristyksen parantaminen seuraavan remontin yhteydessä (kunnan omistama talo)?
Olipa hyvä "kompromissi".

Kyllähän kaikki hommalaiset ovat tämän lukeneet?

http://www.halla-aho.com/scripta/sovittelua.html

Mistä monikulttuurisen sovittelun ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevän virkatyön resurssit kaivetaan siinä vaiheessa, kun taikaseinä alkaa piiputtamaan? 

[Siili]

Meillä pihatyöt ovat kyllä pakollisia. Mutta pointti oli siinä että keskustelemalla päästään parhaimpaan lopputulokseen yleensä. Siskoni tapauksessa keskustelu ei auttanut eikä isännöitsijäkään pystynyt auttamaan. Siskoni myi asuntonsa ja ongelma oli sillä ratkaistu. Kävi kyllä sääliksi seuraavia asukkaita.

Tuollainen pakollisuus on kyllä lähes mahdoton asia.

http://www.taloyhtio.net/blogit/?id=118

Muista, että tuo tapahtui elkani-universumissa.   

[Onkko]

Muistutukseksi kaikille. Taloyhtiö tai isännöitsijä ei voi noin vain häätää ketään, heidän ainoa vaihtoehto on ottaa huoneisto haltuun ja tämä on raskas ja käräjäoikeuden kautta kulkeva tie. Tämä siis jos häädettävä on omistaja tai omistaja ei halua häätää.

[guest3656]

Ainoa vaihtoehto suurista kulttuurieroista johtuvien konfliktien estämiseksi asuintaloissa ja ihmisten arkiympäristössä olisi etnisten ghettojen muodostumisen hyväksyminen kuten monissa muissa maissa.

Jostain kumman syystä suomalaiset hyväksyvät kuitenkin poikkeuksetta kaupunkisuunnittelun vallitsevan dogmin, sosiaalisen sekoittamisen, joka siis nykyisin merkitsee myös ihmisten etnistä tietoista sekoittamista. Onhan täysin arkijärjen mukaista, ettei kukaan haluaisi asua samassa taloyhtiössä esim. somaleiden kanssa, paitsi muut somalit. Tästä huolimatta ihmiset pakotetaan hyväksymään vallitseva tilanne.

Maahanmuuttajien "ohjaaminen" omille asuinalueilleen voitaisiin toteuttaa esim. ilmaisen asumisen tukemisen lopettamisella tietyillä asuinalueilla. Näin suuri osa kaupunkien vuokra-asunnoistakin vapautuisi niille, jotka ovat valmiita maksamaan asunnostaan vuokraa. Kehitysmaiden ilmaisasujat ohjattaisiin kauemmas kaupunkien keskustoista, pois kunnollisten ihmisten elinpiireistä.

[Marius]

Kunniakulttuureja ei saa loukata, esim. huomauttamalla älämölöstä, tai kunniakulttuuri menettää kunniansa.
Kun kunniakulttuuria ei loukkaa, kunniakulttuuri säilyttää kulttuuriinsa KUULUVAN kulttuurinsa.

[Feliini]

Hyvä että tarjolla on sovitteluapua. Taloyhtiön riidat kun voivat saada ihan järjettömiä mittasuhteita. Lappuset voivat toimia jos ovat asiallisia ja informatiivisia mutta näin ei aina ole. Ja jokaisessa taloyhtiöstä löytyy yleensä noita kyttääjiä.

Kunnon kyttääjiä jotka ilmoittelee isännöitsijöille tulisikin olla joka talossa. Jollei isännöitsijä sitten toimi, on syytä vaihtaa isännöitsijää. Kunnan taloissa vaan se ei onnistu, koska kunta päättää kenet tuttavapiiristä siihen työhön laitetaan.
Sitten jos jengivalta on jo tehnyt talosta apinatalon, ei mitään enää oikein ole tehtävissä koska ei uskalla isännöitsijätkään töitään tehdä.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288754330836.html
Talossa asuva talonmies olisi hyvä ratkaisu myös.

Kerrostalokyttääjä on painajainen. Siskoni joutui myymään asuntonsa kun alakerrassa asui vanhempi herra joka häiriintyi jopa vessan vetämisestä ja askeleista. Hän tuli vähän väliä huutamaan ovelle. Jos asuu kerrostalossa joutuu kyllä sietämään elämisen ääniä.

Kanta-astuja voi myöskin olla painajainen, harvoin mesoajat tunnustavat pitävänsä mitään meteliä. Jos ei pysty elämään kerrostalossa sääntöjen mukaan niin ei tule asua kerrostalossa.