2014-09-20 Maria Lohela: Maahanmuuttopolitiikassa kiristämisen varaa

[JT]

Suomen pakolaispolitiikka on koko EU:n liberaaleinta Ruotsin ohella ja tietyiltä osin sitäkin enemmän. Se, että humanitaarinen maahanmuutto ei silti ole meillä Ruotsin kokoluokkaa, ei johdu tiukemmasta pakolaispolitiikasta vaan aivan muista tekijöistä.

Ai? Olen jotenkin luullut että Ruotsin politiikka olisi sallivampaa tai ainakin maassapysymisluvan saaminen helpompaa. Eikö näin sitten olekaan? Mitä nuo muut tekijät ovat jotka keikauttavat venen näin vahvasti Ruotsia kohti jos pakolaispolitiikka on periaatteesa yhtä sallivaa? (En ole tässä aloittamassa mitään viisastelua/väittelyä, vaan ihan tietämättömyyttäni kysyn.)

Ruotsissa on jo valmiiksi sukulaiset ja kaverit venaamassa tulijaa ja pystyssä muutenkin täyden palvelun islamilainen infra.

[Siili]

Suomen pakolaispolitiikka on koko EU:n liberaaleinta Ruotsin ohella ja tietyiltä osin sitäkin enemmän. Se, että humanitaarinen maahanmuutto ei silti ole meillä Ruotsin kokoluokkaa, ei johdu tiukemmasta pakolaispolitiikasta vaan aivan muista tekijöistä.

Ai? Olen jotenkin luullut että Ruotsin politiikka olisi sallivampaa tai ainakin maassapysymisluvan saaminen helpompaa. Eikö näin sitten olekaan? Mitä nuo muut tekijät ovat jotka keikauttavat venen näin vahvasti Ruotsia kohti jos pakolaispolitiikka on periaatteesa yhtä sallivaa? (En ole tässä aloittamassa mitään viisastelua/väittelyä, vaan ihan tietämättömyyttäni kysyn.)

Ruotsissa on jo valmiiksi sukulaiset ja kaverit venaamassa tulijaa ja pystyssä muutenkin täyden palvelun islamilainen infra.

Niin, sitten kun kriittinen massa on ylitetty, imu kovenee merkittävästi. 

Suomen kannattaisi huomioida se, että Ruotsi väistämättä painaa jarrua maahanmuutolle jossain vaiheessa.  Näin käy viimeistään siinä vaiheessa, kun ruotsidemokraatit jälleen kaksinkertaistavat kannatuksensa.   Jos Suomi ei paina jarrua viimeistään samassa vaiheessa, niin kyllä täälläkin vuosittaisten turvapaikanhakijoden määrä hyppää viisinumeoisiiin lukuihin, eikä ensimmäinen numero välttämättä ole ykkönen.  Tämä ei ole pelkästään hompanssien hourailua:

http://hommaforum.org/index.php?topic=17437.0

[Roope]

Olen jotenkin luullut että Ruotsin politiikka olisi sallivampaa tai ainakin maassapysymisluvan saaminen helpompaa. Eikö näin sitten olekaan? Mitä nuo muut tekijät ovat jotka keikauttavat venen näin vahvasti Ruotsia kohti jos pakolaispolitiikka on periaatteesa yhtä sallivaa?

Näin Ruotsissa ja Suomessa jatkuvasti jankutetaan, mutta asia on juuri päinvastoin. Suomi myöntää tilastojen mukaan pääturvapaikanhakijaryhmille helpommin humanitaarisia oleskelulupia kuin Ruotsi. Suomessa tulkitaan periaatteessa melko samansisältöisiä lakeja helpommin turvapaikanhakijan hyväksi. Myös humanitaarinen perheenyhdistäminen on Suomessa helpompaa, kun kaikissa muissa Pohjoismaissa sille on asetettu esimerkiksi toimeentuloehtoja.

Itse turvapaikkalakien suhteen puntit ovat aika lailla tasan. Suunnilleen ainoa poikkeus on Ruotsin syyrialaisille myöntämä pysyvä oleskelulupa, kun Suomi myöntää aluksi tilapäisen oleskeluluvan ja vasta muutaman vuoden päästä pysyvän. Tällä ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta syyrialaisten turvapaikkahakemusten hyväksymisprosenttiin vaan lähinnä maan houkuttelevuuteen. Suomessa ei ole hylätty ainuttakaan ns. aineellisesti tutkittua syyrialaisten turvapaikkahakemusta.

Olisi kirjan paikka käydä läpi kaikki ne tekijät, joiden vuoksi turvapaikanhakijat tai maahanmuuttajat ylipäätään hakeutuvat juuri tiettyihin maihin. Tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa eri maiden maahanmuuttajayhteisöjen koko ja maan sijainti lähtömaihin ja ihmissalakuljetusreitteihin nähden, mutta myös muun muassa rajavalvonta, viisumikäytännöt, työluvan saanti, harmaa talous, pakolaispolitiikka, käännyttämiskäytännöt sekä ihmissalakuljetusliigojen valinnat.

Ruotsiin vetävät selvästikin suuret maahanmuuttajayhteisöt, maan kansainvälinen maine humanitaarisena taivaana, sijainti (lähes kaikki Suomeen tulevat turvapaikanhakijat venäläisiä lukuun ottamatta saapuvat Ruotsin kautta) sekä ääriliberaali turvapaikka- ja käännytyspolitiikka (maahan voi jäädä helposti laittomaksi siirtolaiseksi erinomaisten julkisten palvelujen käyttäjäksi).

Ruotsi on ollut viime vuodet humanitaarisen maahanmuuttonsa kanssa eräänlaisessa itse itseään vahvistavassa kuolonkierteessä, mutta pakolaispolitiikalla on edelleen merkitystä. Kun Ruotsi solmi Irakin kanssa hylättyjen turvapaikanhakijoiden palautussopimuksen vuonna 2008, irakilaisten turvapaikanhakijoiden määrä romahti kymmenesosaan. Samaan aikaan irakilaisten määrä Suomessa ja Norjassa moninkertaistui, mutta toisaalta Eurooppaan saapuvien irakilaisten kokonaismäärä laski.

[Uretaanipusla]

Ex-piispa vastaa: http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/679982/Suomi+ei+voi+eristaytya+muurien+taakse

[Roope]

Ex-piispa vastaa: http://www.ts.fi/mielipiteet/lukijoilta/679982/Suomi+ei+voi+eristaytya+muurien+taakse

Silkkaa fiilistelyä ilman mitään konkreettista, josta saisi otetta.

Ajatus EU:n sisäisestä taakanjaosta pakolaisten vastaanottamisessa on tietysti tässä ajattelutavassa mahdottomuus.

Kantola voisi sanoa suoraan, haluaako hän Suomeen taakanjaon nimissä ne kansanedustaja Lohelan mainitsemat jopa 20 000 vuosittaista turvapaikanhakijaa vai ei. Jos haluaa, niin Lohelan sijaan hän voi jeesustella suoraan hallitukselle, joka ei ole hyväksynyt ehdotusta EU:n sisäisestä taakanjaosta.

[miheikki]

Facesta:

Jussi Halla-aho
25 min ·
Luen parhaillaan Euroopan turvapaikkatoimiston (EASO) vuosiraporttia 2013. 100% somalialaisista turvapaikanhakijoista on saanut Suomesta myönteisen ratkaisun, joko ensimmäisellä kierroksella tai valituskierroksen jälkeen. Yksikään toinen jäsenmaa ei pääse lähellekään Suomea. Saksa on toisena lukemalla 67%. Ruotsissa osuus on 10%.

[Roope]

Jussi Halla-aho

Luen parhaillaan Euroopan turvapaikkatoimiston (EASO) vuosiraporttia 2013. 100% somalialaisista turvapaikanhakijoista on saanut Suomesta myönteisen ratkaisun, joko ensimmäisellä kierroksella tai valituskierroksen jälkeen. Yksikään toinen jäsenmaa ei pääse lähellekään Suomea. Saksa on toisena lukemalla 67%. Ruotsissa osuus on 10%.

Mikäli kiinnostaa:
Tiedote: European Parliament: Dying to get to Europe: nearly 450,000 asylum seekers a year make their way to EU 23.9.2014
Fifth Annual Report on Immigration and Asylum (European Commission) (pdf)
Annual Report on the Situation of Asylum in the European Union (EASO) (pdf)

edit:
Halla-ahon mainitsema taulukko sivulla 29. Suomi on ylivoimainen voittaja myös irakilaisten (Suomi 75 %, Ruotsi 20 %) ja afganistanilaisten (Suomi 86 %, Ruotsi 23 %) hyväksytyissä hakemuksissa valituksissa.

edit2: Eli korjaan tähänkin ketjuun, että kyse oli läpi menneistä hylättyä turvapaikkahakemusta koskevista valituksista, ei kaikista turvapaikkapäätöksistä.

[nitkunatku]

Suomi ei voi eristäytyä muurien taakse
Lukijoilta | Turun Sanomat 03:31 |

Kansanedustaja Maria Lohela (ps) peräänkuuluttaa kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan (TS 20.9.). Maahanmuuttopolitiikka on hänen mielestään epäonnistunut, koska työttömyys ja julkinen velka ovat kasvaneet.

Lohelan mukaan erityisesti humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa Suomelle kustannuksia ja turvallisuuden heikkenemistä. Kansanedustaja syyttää maahanmuuttajia turvapaikkamekanismien väärinkäytöstä ja haluaa valikoivampaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Lohela on ollut kärkihahmona, kun perussuomalaiset ovat vaatineet mittavia leikkauksia valtion kehitysapuun. Perussuomalaisten linja on selvä: Suomella ei ole velvollisuuksia osallistua kansainvälisen vastuun kantamiseen. Humanitaarista apua tulee leikata. Maahanmuuttopolitiikka tulee toteuttaa niin, että se tuottaa Suomelle taloudellista hyötyä.

Ajatus EU:n sisäisestä taakanjaosta pakolaisten vastaanottamisessa on tietysti tässä ajattelutavassa mahdottomuus.

Samaan aikaan uutiset kertovat Lähi-idän konfliktien syvenemisestä johtuvista miljoonien ihmisten pakolaisjoukoista. Esimerkiksi Turkin kantama kuorma tässä on valtava.

Uutiset kertovat Pohjois-Afrikasta tulevista pakolaisista, joille myydään paikka laivaan, joka uppoaa Välimereen matkalla kohti Italiaa. Osa matkasta selviytyneistä ajautuu taloudellisen riiston, jopa ihmiskaupan, kohteiksi Euroopan puolelle päästyään.

Puhe elintasopakolaisuudesta tai sosiaalisesta shoppailusta ei tee heille oikeutta. He tietävät, että osa todennäköisesti hukkuu matkalla. Silti he kaikkensa menettäneinä lähtevät pakoon kotimaansa hirvittävän väkivallan keskeltä.

Huoli Suomen vetovoimatekijöistä on liioiteltu. Olemme kaukana, täällä on kylmää ja pimeää. Kulttuuri on vasta hiljalleen avautumassa kansainvälisyyteen. Kieli on outo. Ihmiset suhtautuvat tulijoihin pelokkaasti.

Maria Lohela on kuitenkin oikeassa korostaessaan kotoutumisen merkitystä. Kielitaito on avain Suomen ja suomalaisten ymmärtämiseen ja sosiaalisten ongelmien ennalta ehkäisemiseen. Kielitaito on avain työllistymiseen ja yrittäjyyteen.

Tämä on se alue, jossa pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaamme on parannettava. Muuriemme korkeutta ei tarvitse korottaa.

Ilkka Kantola, kansanedustaja (sd)

Helpompi lukea.

[Uimakoulutettava]

Suomi ei voi eristäytyä muurien taakse
Lukijoilta | Turun Sanomat 03:31 |

Olemme kaukana, täällä on kylmää ja pimeää. Kulttuuri on vasta hiljalleen avautumassa kansainvälisyyteen.

Ilkka Kantola, kansanedustaja (sd)

Rinkebyssä ja Husbyssä on kylmää ja pimeää, mutta miksiköhän ne ovat "avautuneet kansainvälisyyteen"?

P.S.
Kielitaitovaatimus osoittaa Kantolankin olevan rasisti.

[nitkunatku]

Maahanmuuttopolitiikassa ei ole mistä kiristää
Lukijoilta | Turun Sanomat 03:30 |

Kansanedustaja Maria Lohelan (ps) 20.9. julkaistussa kolumnissa oli lukuisia virheitä ja perustelemattomia väitteitä. Lohela niputtaa yhteen ilmiöitä, jotka eivät liity toisiinsa, toistaa urbaanilegendoja eikä hyödynnä asioista helposti saatavissa olevaa tilastotietoa.

Lohelan mukaan "humanitaarista maahanmuuttoa painottava politiikka aiheuttaa todistettavasti kansantaloudellisia kustannuksia, asuinalueiden eriytymistä, koulutusongelmia, kulttuurisia yhteentörmäyksiä ja turvallisuuden heikkenemistä".

Olisi hyvä kuulla, mihin kansanedustajan väitteet perustuvat. Suomi ei ole humanitaarisen maahanmuuton suurvalta, vaan humanitaarista maahanmuuttoa on rajoitettu huomattavasti. Sosiaalisten ongelmien kasautuminen joillekin asuinalueille on tapahtunut jo kauan ennen maahanmuuton kasvua.

Eri yhteiskuntaluokkien eriytymistä voi pitää ongelmana, mutta kyseessä on enemmän tuloero- kuin maahanmuuttokysymys.

Lohelan mukaan "kuka tahansa rajalle saapuva tai maassa oleskeleva voi tehdä toistuvia hakemuksia ja valituksia, joiden päätteeksi hakija saa lopulta jonkin muun oleskeluluvan kuin pakolaisstatuksen".

Väite ei pidä paikkansa. Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa noin 3 700 henkilöä. Turvapaikan tai muuta suojelua sai reilu kolmasosa. Muusta syystä maahan sai jäädä noin kymmenesosa hakijoista. Ryhmään kuuluvat ihmiskaupan uhrit sekä perhesiteen, opiskelun tai työnteon vuoksi luvan saaneet ja ne, joita kotimaa ei suostu ottamaan vastaan heidän haettua turvapaikkaa toisesta maasta.

Ylivoimaisesti suurin ryhmä olivat kuitenkin kielteisen päätöksen tai Dublinin asetuksen nojalla maasta poistetut: heitä oli yli puolet hakijoista.

Lohelan mielestä turvapaikkaprosessin taloudelliset vetovoimatekijät tulisi poistaa. Katsotaanpa jälleen lukuja. Mikäli turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksessa, jossa tarjotaan mahdollisuus ruokailuun, saa hän 75–90 euron vastaanottorahan kuukaudessa. Summalla on kustannettava esimerkiksi vaatteet, henkilökohtainen hygienia ja liikkuminen.

Mikäli turvapaikanhakija vastaa itse ruokailuistaan, on summa 260–310 euroa kuukaudessa. On toisin sanoen melko turha puhua taloudellisesta vetovoimatekijästä – kukaan ei vastaanottorahalla rikastu.

"Suomen humanitaarisen maahanmuuton kantokyky on rajallinen, joten on toteutettava valikoivampaa maahanmuuttoa", Lohela kirjoittaa. Humanitaarisen maahanmuuton peruste on nimenomaan ihmisten tarve suojeluun – tällöin tulee jatkossakin kiintiön puitteissa priorisoida nimenomaan eniten suojelua tarvitsevia henkilöitä.

Lohela myös kirjoittaa, että "työvoimapulasta puhuminen on pilkantekoa kaikkia työttömiä kohtaan. Lisäksi maassa jo olevien ulkomaalaisten työttömyys on merkittävästi korkeampi kuin suomalaisten."

Humanitaarisen maahanmuuton perussyy ei ole lisätyövoiman saaminen Suomeen vaan turvan tarjoaminen sitä tarvitseville ihmisille. Maahanmuuttajien työttömyyteen vaikuttavat joidenkin kohdalla puutteellinen peruskoulutus lähtömaissa, mutta myös työnantajien asenteet Suomessa.

Tarkemmin vastaamme Lohelalle sivulla www.pakolaisapu.fi.

Maija Perho puheenjohtaja Leena Kumpulainen toiminnanjohtaja (vt) Suomen Pakolaisapu ry

[nuivistus]

Hyvät Maija Perho&Leena Kumpulainen, sekä Suomen Pakolaisapu!

Mielipiteenne on rekisteröity. Suomen Pakolaisapu tarvitsee humamutusta pysyäkseen hengissä, eli teillä on on ns. Oma lehmä ojassa.

Tästä johtuen teitä on hyvin vaikea ottaa vakavasti, kun kirjoitatte tästä aiheesta.

Terveisin:

Helvetin kyllästynyt Helsinkiläinen

[Roope]

Kansanedustaja Maria Lohelan (ps) 20.9. julkaistussa kolumnissa oli lukuisia virheitä ja perustelemattomia väitteitä. Lohela niputtaa yhteen ilmiöitä, jotka eivät liity toisiinsa, toistaa urbaanilegendoja eikä hyödynnä asioista helposti saatavissa olevaa tilastotietoa.

Ohhoh. Katsotaanpa.

Lohelan mukaan "humanitaarista maahanmuuttoa painottava politiikka aiheuttaa todistettavasti kansantaloudellisia kustannuksia, asuinalueiden eriytymistä, koulutusongelmia, kulttuurisia yhteentörmäyksiä ja turvallisuuden heikkenemistä".

Olisi hyvä kuulla, mihin kansanedustajan väitteet perustuvat.

Ihanko oikeasti tuosta Lohelan sanomasta on jonkun mielestä mitään epäselvyyttä? Näihin seurauksiin viitataan lähes päivittäin sanomalehdissä, tutkijoiden kirjoituksissa ja poliitikkojen puheissa. Myös sellaiset poliitikot, jotka muuten vastustavat maahanmuuton rajoituksia.

Suomi ei ole humanitaarisen maahanmuuton suurvalta, vaan humanitaarista maahanmuuttoa on rajoitettu huomattavasti.

Suomen turvapaikkapolitiikka vastaa lähes yksyhteen Ruotsin turvapaikkapolitiikkaa ja poikkeaa siten huomattavasti Keski-Euroopan maiden käytännöistä. Muun muassa perheenyhdistämisissä ja oleskeluluvan myöntämisissä Suomi on Ruotsiakin liberaalimpi.

Sosiaalisten ongelmien kasautuminen joillekin asuinalueille on tapahtunut jo kauan ennen maahanmuuton kasvua.

Eri yhteiskuntaluokkien eriytymistä voi pitää ongelmana, mutta kyseessä on enemmän tuloero- kuin maahanmuuttokysymys.

Voihan tuon määritellä kiertäen sitäkin kautta, että maahanmuuttopolitiikan ongelma on liika matalatuloisten maahanmuutto, mutta itse asia ei muutu siitä miksikään.

Lohelan mukaan "kuka tahansa rajalle saapuva tai maassa oleskeleva voi tehdä toistuvia hakemuksia ja valituksia, joiden päätteeksi hakija saa lopulta jonkin muun oleskeluluvan kuin pakolaisstatuksen".

Väite ei pidä paikkansa. Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa noin 3 700 henkilöä. Turvapaikan tai muuta suojelua sai reilu kolmasosa. Muusta syystä maahan sai jäädä noin kymmenesosa hakijoista. Ryhmään kuuluvat ihmiskaupan uhrit sekä perhesiteen, opiskelun tai työnteon vuoksi luvan saaneet ja ne, joita kotimaa ei suostu ottamaan vastaan heidän haettua turvapaikkaa toisesta maasta.

Sitaatti kokonaisena:

Ongelma on turvapaikkamekanismin väärinkäyttö, jonka avulla kuka tahansa rajalle saapuva tai maassa oleskeleva voi tehdä toistuvia hakemuksia ja valituksia, joiden päätteeksi hakija saa lopulta jonkin muun oleskeluluvan kuin pakolaisstatuksen.

Lohela ei tietenkään tarkoittanut, että kaikille turvapaikanhakijoille myönnetään aina oleskelulupa, vaan että on perusteettomalta turvapaikanhakijalta turvapaikkamekanismin väärinkäyttöä pitkittää oleskelua valituksilla niin, että saa lopulta jonkin muun oleskeluluvan. Ok, mukana olisi voinut olla vielä jokin täsmentävä välisana, mutta tuskin tuota kukaan ymmärsi väärin muuten kuin tahallisesti.

Lohelan mielestä turvapaikkaprosessin taloudelliset vetovoimatekijät tulisi poistaa. Katsotaanpa jälleen lukuja. Mikäli turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksessa, jossa tarjotaan mahdollisuus ruokailuun, saa hän 75–90 euron vastaanottorahan kuukaudessa. Summalla on kustannettava esimerkiksi vaatteet, henkilökohtainen hygienia ja liikkuminen.

Mikäli turvapaikanhakija vastaa itse ruokailuistaan, on summa 260–310 euroa kuukaudessa. On toisin sanoen melko turha puhua taloudellisesta vetovoimatekijästä – kukaan ei vastaanottorahalla rikastu.

Vain harvassa vastaanottokeskuksessa on järjestetty ruokailu. Vastaanottoraha vastaa pienimmilläänkin monien lähtömaiden moninkertaista keskipalkkaa.

Eurooppalaisten romanien virta Suomeen pysähtyi vasta, kun rahantulo katkaistiin. Vastaava ralli on parhaillaan menossa Saksassa, johon Balkanin romanit tekevät muutaman kuukauden turvapaikanhakureissuja tienatakseen päivärahoilla loppuvuoden elannon. Saksa onkin parhaillaan määrittelemässä nämä maat ns. turvallisiksi lähtömaiksi, jolloin niistä saapuvat perusteettomat turvapaikanhakijat voidaan poistaa nopeammin tuen piiristä.

Lohela myös kirjoittaa, että "työvoimapulasta puhuminen on pilkantekoa kaikkia työttömiä kohtaan. Lisäksi maassa jo olevien ulkomaalaisten työttömyys on merkittävästi korkeampi kuin suomalaisten."

Humanitaarisen maahanmuuton perussyy ei ole lisätyövoiman saaminen Suomeen vaan turvan tarjoaminen sitä tarvitseville ihmisille.

Humanitaarista maahanmuuttoa on perusteltu muun muassa työvoimapulalla, maaseudun asuttamisella ja yhteiskunnan tarvitsemien monikulttuuritaitojen saamisella. Kaikki tällaiset perustelut on syytä ampua alas.

Maahanmuuttajien työttömyyteen vaikuttavat joidenkin kohdalla puutteellinen peruskoulutus lähtömaissa, mutta myös työnantajien asenteet Suomessa.

Työnantajien asenteet tai syrjintä on maahanmuuttajien työllistymisessä lähes merkityksetöntä verrattuna maahanmuuttajien kielitaitoon, koulutukseen, kokemukseen ja kontakteihin.

Maahanmuuttopolitiikassa ei ole mistä kiristää

Tälle ei tainnut tulla minkäänlaisia perusteluja. Oltiin vain eri mieltä kiristämisestä.

Heikko esitys, mutta muuta en odottanutkaan.

[Roope]

Pakolaisavun nettisivuilla on hieman eri lailla muotoiltu versio samasta vastineesta.

Lohela vertaa jostain syystä Suomen turvapaikkapolitiikkaa Viroon: "kansainväliset sopimukset, joihin aina vedotaan turvapaikka-asioissa, pätevät myös esimerkiksi helpommin saavutettavissa olevaan Viroon. Vuonna 2013 Viro myönsi seitsemän turvapaikkaa."

Virosta haki viime vuonna turvapaikkaa ainoastaan alle sata henkilöä, joista tosiaan seitsemän sai myönteisen päätöksen. Viron Pakolaisavun mukaan pienet hakijamäärät johtuvat siitä, että Viro, toisin kuin Lohela väittää, on hankalasti saavutettavissa. Viroon ei tule juurikaan suoria lentoja EU:n ulkopuolelta. Viron Pakolaisapu on myös huolissaan rajavalvonnasta. Järjestölle on raportoitu useita tapauksia, joissa turvaa hakevat ihmiset on lähetetty Viron ja Venäjän rajalta takaisin Venäjälle, eli kansainvälisiä sopimuksia ei ole noudatettu. Jos naapurimaa ei noudata kansainvälisiä sopimuksia, siinä tuskin on mitään ihailtavaa.

Turvapaikanhakijamäärien vertailun kannalta on yhdentekevää, millainen rajavalvonta Virolla on Venäjän rajalla. EU-rajoilla sillä ei ole rajatarkastuksia, eikä se siis voi vaikuttaa rajavalvonnalla Euroopan kautta saapuvien turvapaikanhakijoiden määrään. Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita myös Viron kautta.

Maahan muuttavat pakolaiset päätyvät valtaosin sellaisille aloille, jotka eivät suomalaisille kelpaa: siivoojiksi, terveyspalveluihin ja bussinkuljettajiksi. Moni korkeasti koulutettu tekee Suomessa näitä töitä. Maahanmuuttajien syrjiminen työmarkkinoilla rekrytointitilanteissa on osoitettu tutkimuksin esimerkiksi venäläisten osalta.

Maahanmuuttajuus ja heihin liitetyt ominaisuudet vaikuttavat työnantajien valintoihin, mutta tutkimuksissa ei ole osoitettu, että maahanmuuttajien työttömyys johtuisi ensisijaisesti heidän syrjimisestään. Suurempia selittäjiä ovat jo aiemmin mainitsemani kielitaito, koulutus, kokemus ja kontaktit.

Maahanmuuttajien työllistymiseen voivat vaikuttaa myös työnantajat, jotka toisinaan arastelevat ottaa suomea keskinkertaisesti puhuvan henkilön työhön, jossa pärjäisi vähemmälläkin suomenkielen taidolla.

Jos työnantaja asettaa mielestään hyvistä syistä valintakriteeriksi keskinkertaista paremman kielitaidon, niin sitten asettaa. Työnantaja tietää kuitenkin aina parhaiten, mitä haluaa. Muuten tasavahvojen työnhakijoiden kohdalla valinta kohdistuu luonnollisesti siihen, joka puhuu parhaiten suomea.

Lohela pitää tärkeänä, että Suomi pitää kiinni itsemääräämisoikeudestaan maahanmuuttopolitiikassa. "EU:ssa kaavaillaan yhteiseurooppalaista turvapaikanhakijoiden taakanjakomenettelyä, mikä tarkoittaisi sitä, että EU-alueelta turvapaikkaa hakevat sijoitetaan erityisesti Suomen kaltaisiin harvaan asuttuihin jäsenvaltioihin. On esitetty, että tämä tarkoittaisi jopa 20 000 henkilöä vuodessa."

EU:n tasolla keskusteltu yhteisvastuu pakolaisten vastaanotossa voisi koitua myös Suomen eduksi. Mitä jos Suomeen saapuisi yllättäen esimerkiksi 200 000 pakolaista? Olisiko oikeudenmukaista, että Suomi kantaisi taakan ihan yksin?

Asian on silloinkin pysyttävä jäsenmaiden omassa päätösvallassa. Ei ole EU:n asia pakottaa jäsenmaita sen määrittelemään "oikeudenmukaisuuteen".

Taakanjaosta on EU:n tasolla keskusteltu, mutta emme ole kuulleet puhuttavan mitään pinta-alasta tai asukastiheydestä taakanjaon kriteereinä. Tuskin tuhansia pakolaisia voitaisiin lähettää yhteisvastuun nimissä esimerkiksi harvaan asuttuun Ruotsiin. Voisitko hyvä Maria Lohelta tarkentaa, missä on esitetty Suomeen jopa 20 000 henkilöä vuodessa?

Toisin sanoen myöntävät avoimesti olevansa täysin pihalla EU:n taakanjakohankkeesta.

EU:n taakanjaosta ja pakolaiskiintiökriteereistä tehtiin ensimmäinen lauselmaluonnos jo vuonna 1994. Luonnoksessa esitetyn mallin (väkiluku, pinta-ala, bkt) mukainen Suomen osuus EU:n turvapaikanhakijoista olisi nykymäärillä 20 000. Ajatusta taakanjaosta ovat pitäneet viime aikoina esillä muun muassa useat eurooppalaiset ministerit, pakolaisjärjestöt ja maahanmuuttokomissaari Cecilia Malmström. Saksan sisäministeri Thomas de Mazière julkistaa aivan lähipäivinä oman ehdotuksensa EU:n jäsenmaiden pakolaiskiintiöistä.

[Kni]

Lohelan mielestä turvapaikkaprosessin taloudelliset vetovoimatekijät tulisi poistaa. Katsotaanpa jälleen lukuja. Mikäli turvapaikanhakija asuu vastaanottokeskuksessa, jossa tarjotaan mahdollisuus ruokailuun, saa hän 75–90 euron vastaanottorahan kuukaudessa. Summalla on kustannettava esimerkiksi vaatteet, henkilökohtainen hygienia ja liikkuminen.

Mikäli turvapaikanhakija vastaa itse ruokailuistaan, on summa 260–310 euroa kuukaudessa. On toisin sanoen melko turha puhua taloudellisesta vetovoimatekijästä – kukaan ei vastaanottorahalla rikastu.

Vain harvassa vastaanottokeskuksessa on järjestetty ruokailu. Vastaanottoraha vastaa pienimmilläänkin monien lähtömaiden moninkertaista keskipalkkaa.

Eurooppalaisten romanien virta Suomeen pysähtyi vasta, kun rahantulo katkaistiin. Vastaava ralli on parhaillaan menossa Saksassa, johon Balkanin romanit tekevät muutaman kuukauden turvapaikanhakureissuja tienatakseen päivärahoilla loppuvuoden elannon. Saksa onkin parhaillaan määrittelemässä nämä maat ns. turvallisiksi lähtömaiksi, jolloin niistä saapuvat perusteettomat turvapaikanhakijat voidaan poistaa nopeammin tuen piiristä.

Minulla on se käsitys, että ei tuo vastaanottokeskuksessa saatu tai saamatta jäänyt raha ole mikään tekijä kokonaisuudessa. Kun tulija tietää, että joidenkin kuukausien kuluessa hän saa jonkinlaisen oleskeluluvan jollakin perusteella niin se on se vetovoimatekijä. Odotusajan kyllä kestää kun tiedossa on että oleskelulupa tulee melko varmasti. Oli minkälainen oleskelulupa tahansa, on oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan. Peruspäiväraha, asumistuki, toimeentulotuki sekä muut enemmän tai vähemmän sovitellut kotouttamistuet ovat se mikä houkuttaa.

Jos saa kahden vuoden oleskeluluvan niin ekan vuoden voi rauhassa lomailla. Jos kohdalle sattuu joku hutsahtava ja tyhmä kevytkenkäinen ja hyväuskoinen suomalainen misu jonka laittaa paksuksi niin seuraava oleskelulupa taitaa olla itsestäänselvyys. Jos ei onnistu tällä tavalla niin aina voi mennä kaverin pizzeriaan töihin ja taas on oleskelulupa tulossa kun työpaikkakin on. Tällä tavalla kun keplottelee joitakin vuosia niin sitten saakin jo pysyvän oleskeluluvan ja voi jäädä lomalle pitkäaikaistyöttömäksi.

Suomeen pitäisi saada kansalaisuusperusteinen sosiaaliturva, jotta sosiaaliturvasta ei olisi vetovoimatekijäksi.

[Roope]

Taakanjaosta on EU:n tasolla keskusteltu, mutta emme ole kuulleet puhuttavan mitään pinta-alasta tai asukastiheydestä taakanjaon kriteereinä. Tuskin tuhansia pakolaisia voitaisiin lähettää yhteisvastuun nimissä esimerkiksi harvaan asuttuun Ruotsiin.

Kyllä vain voitaisiin. Tosin Ruotsiin tulee nykyään niin paljon turvapaikanhakijoita, että kiintiöperiaatetta sovellettaessa maa voisi lähettää suurimman osan turvapaikanhakijoitaan muihin EU-maihin. On kuitenkin hienoa, että jopa Pakolaisavussa kauhistellaan tällaisia yhteisvastuun nimissä tehtäviä siirtoja.

Tästä tullaankin kiintiöiden perusongelmaan ja palataan taas Maria Lohelan korostamaan jäsenmaiden itsemääräämisoikeuteen maahanmuuttopolitiikassa. Olisiko oikeudenmukaista, että muut jäsenmaat joutuisivat kantamaan Ruotsin omalla maahanmuuttopoliittisella sooloilullaan aiheuttaman taakan?

[Juffe]

Maahanmuuttajien työttömyyteen vaikuttavat joidenkin kohdalla puutteellinen peruskoulutus lähtömaissa, mutta myös työnantajien asenteet Suomessa.

Työnantajien asenteet tai syrjintä on maahanmuuttajien työllistymisessä lähes merkityksetöntä verrattuna maahanmuuttajien kielitaitoon, koulutukseen, kokemukseen ja kontakteihin.

Maahan muuttavat pakolaiset päätyvät valtaosin sellaisille aloille, jotka eivät suomalaisille kelpaa: siivoojiksi, terveyspalveluihin ja bussinkuljettajiksi. Moni korkeasti koulutettu tekee Suomessa näitä töitä. Maahanmuuttajien syrjiminen työmarkkinoilla rekrytointitilanteissa on osoitettu tutkimuksin esimerkiksi venäläisten osalta.

Maahanmuuttajuus ja heihin liitetyt ominaisuudet vaikuttavat työnantajien valintoihin, mutta tutkimuksissa ei ole osoitettu, että maahanmuuttajien työttömyys johtuisi ensisijaisesti heidän syrjimisestään. Suurempia selittäjiä ovat jo aiemmin mainitsemani kielitaito, koulutus, kokemus ja kontaktit.

Kun kokoomuksen kansanedustaja esitti säästövaatimustensa sivujuonteena sosiaalisen median ym. kansalaiskontakteihinsa perustuvan luulon, että sosiaalitoimi paikoin kustantaa maahanmuuttajille kalliita lastenvaunuja, seurasi pöyristymistä ja anteeksipyytövaatimuksia. Tässä väitetään eräänä pääargumenteista, että suomalaiset työnantajat harjoittavat etnistä syrjintää rekrytoinneissaan. Eiköhän julkisuus kohta laita Pakolaisavun selkä seinää vasten perusteettomine, loukkaavine väitteineen. Pidättelen hengitystä.

[Juffe]

Lohdullista kuitenkin, että EU:n sisäistä taakanjakoa ajavat tahot näyttävät hyväksyvän periaatteen, että turvapaikanhakijoille voidaan määrätä heidän omasta tahdostaan poikkeava sijoitusmaa. Tämän jälkeen ei pitäisi nähdä periaatteellista ongelmaa siinä, jos heidät sijoitetaan  turvalliseen maahan EU:n ulkopuolelle samaan tapaan kuin Australia sijoittaa turvapaikanhakijoita Naurulle. Myös maan sisäisen asuinpaikan määräämisen (= asuminen kustannetaan vain tietyllä paikkakunnalla) kynnyksen luulisi laskevan.

[foobar]

Maahanmuuttajien työttömyyteen vaikuttavat joidenkin kohdalla puutteellinen peruskoulutus lähtömaissa, mutta myös työnantajien asenteet Suomessa.

Työnantajien asenteet tai syrjintä on maahanmuuttajien työllistymisessä lähes merkityksetöntä verrattuna maahanmuuttajien kielitaitoon, koulutukseen, kokemukseen ja kontakteihin.

Maahan muuttavat pakolaiset päätyvät valtaosin sellaisille aloille, jotka eivät suomalaisille kelpaa: siivoojiksi, terveyspalveluihin ja bussinkuljettajiksi. Moni korkeasti koulutettu tekee Suomessa näitä töitä. Maahanmuuttajien syrjiminen työmarkkinoilla rekrytointitilanteissa on osoitettu tutkimuksin esimerkiksi venäläisten osalta.

Maahanmuuttajuus ja heihin liitetyt ominaisuudet vaikuttavat työnantajien valintoihin, mutta tutkimuksissa ei ole osoitettu, että maahanmuuttajien työttömyys johtuisi ensisijaisesti heidän syrjimisestään. Suurempia selittäjiä ovat jo aiemmin mainitsemani kielitaito, koulutus, kokemus ja kontaktit.

Kun kokoomuksen kansanedustaja esitti säästövaatimustensa sivujuonteena sosiaalisen median ym. kansalaiskontakteihinsa perustuvan luulon, että sosiaalitoimi paikoin kustantaa maahanmuuttajille kalliita lastenvaunuja, seurasi pöyristymistä ja anteeksipyytövaatimuksia. Tässä väitetään eräänä pääargumenteista, että suomalaiset työnantajat harjoittavat etnistä syrjintää rekrytoinneissaan. Eiköhän julkisuus kohta laita Pakolaisavun selkä seinää vasten perusteettomine, loukkaavine väitteineen. Pidättelen hengitystä.

Ei, koska kaikki isot mediat keskittyvät painostamaan ihmisiä siihen ymmärrykseen, että aktiivinen ajattelu on moraalisesti epäilyttävää toimintaa, vaikkei se tai sen seuraukset rikoksia olisikaan. Mikäli mediassa sanotaan jotain typerryttävän idioottimaista (ja useimmiten vieläpä pahasti ristiriitaista) joka se herättää epäluuloisia ajatuksia kuulijassa, on iskostettu refleksi ajatella että omassa pääkopassa on vikaa, joko hoksottimien, sivistyneisyyden tai suvaitsevaisuuden omaksumisen suhteen.

Ruotsi on esimerkki siitä, mihin vuosikymmenten kampanjalla voidaan päästä. Siellä ihmiset suorastaan pelkäävät sellaisten ajatusten saamista, joita ei heille olisi mediassa (ja kuka onkaan median takana...) erikseen lautasella ojennettu. Tällaisia ajatuksia saa - saman idiotian ylistyksen kaavan mukaan - kutsua innovatiiviseksi, mutta niissä on parasta pitäytyä. Pohjoismaisten sosialistien muovaamassa maassa omasta ajattelusta rangaistaan, poikkeuksetta. Ei ehkä yhtä kovakouraisesti kuin Pohjois-Koreassa, mutta ei siitä todellakaan palkintoa saa.

[Roope]

Pakolaisavun nettisivuilla on hieman eri lailla muotoiltu versio samasta vastineesta.

Kansan Uutiset on ottanut uutisensa pohjaksi tuon Pakolaisavun sisältöönsä nähden uuvuttavan pitkän vastineen. Toimittaja, pisteliäästä tyylistä ("Pakolaisapu auttaa lukujen kanssa") päätellen voisi olla taas Emilia Kukkala, on lisännyt muutamaan kohtaan omiaan, että tulos näyttäisi enemmän uutiselta eikä järjestötiedotteelta.

Ihan hyvä, että näin pääsee laajempaan jakeluun muun muassa kohta, jossa Pakolaisavun puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja tunnustavat, etteivät ole perehtyneet eurooppalaiseen keskusteluun EU-maihin kaavailluista pakolaiskiintiöistä ja niiden määrittelykriteereistä, joten joutuvat pyytämään niistä tietoja kansanedustaja Lohelalta.

Kansan Uutiset: Pakolaisapu oikoo perussuomalaiskansanedustajan virheitä 2.10.2014

[ike60]

Pakolaisavun nettisivuilla on hieman eri lailla muotoiltu versio samasta vastineesta.

Lohela vertaa jostain syystä Suomen turvapaikkapolitiikkaa Viroon: "kansainväliset sopimukset, joihin aina vedotaan turvapaikka-asioissa, pätevät myös esimerkiksi helpommin saavutettavissa olevaan Viroon. Vuonna 2013 Viro myönsi seitsemän turvapaikkaa."

Virosta haki viime vuonna turvapaikkaa ainoastaan alle sata henkilöä, joista tosiaan seitsemän sai myönteisen päätöksen. Viron Pakolaisavun mukaan pienet hakijamäärät johtuvat siitä, että Viro, toisin kuin Lohela väittää, on hankalasti saavutettavissa. Viroon ei tule juurikaan suoria lentoja EU:n ulkopuolelta. Viron Pakolaisapu on myös huolissaan rajavalvonnasta. Järjestölle on raportoitu useita tapauksia, joissa turvaa hakevat ihmiset on lähetetty Viron ja Venäjän rajalta takaisin Venäjälle, eli kansainvälisiä sopimuksia ei ole noudatettu. Jos naapurimaa ei noudata kansainvälisiä sopimuksia, siinä tuskin on mitään ihailtavaa.

Turvapaikanhakijamäärien vertailun kannalta on yhdentekevää, millainen rajavalvonta Virolla on Venäjän rajalla. EU-rajoilla sillä ei ole rajatarkastuksia, eikä se siis voi vaikuttaa rajavalvonnalla Euroopan kautta saapuvien turvapaikanhakijoiden määrään. Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita myös Viron kautta.

Mainittakoon, että Tallinnasta on suoria lentoja mm. Istanbuliin. Tällä hetkellä näkyvät olevan jopa tarjouksessa 180 €. Käsittääkseni ainakin somalit lentävät kotimaahansa Turkin kautta kun Suomesta ei ole suoria lentoja Somaliaan, joten ainakin somaleille lento Somaliasta Viroon on yhtä vaivaton kuin Suomeenkin, ja saattaa olla halvempi.

Eikä se lentokoneen vaihtaminen esim. Moskovassa ole niin monimutkainen operaatio etteikö siitä suoriutuisi jos kerran osaa järjestää itselleen lentoliput Suomeen.

Maahan muuttavat pakolaiset päätyvät valtaosin sellaisille aloille, jotka eivät suomalaisille kelpaa: siivoojiksi, terveyspalveluihin ja bussinkuljettajiksi. Moni korkeasti koulutettu tekee Suomessa näitä töitä. Maahanmuuttajien syrjiminen työmarkkinoilla rekrytointitilanteissa on osoitettu tutkimuksin esimerkiksi venäläisten osalta.

Maahanmuuttajuus ja heihin liitetyt ominaisuudet vaikuttavat työnantajien valintoihin, mutta tutkimuksissa ei ole osoitettu, että maahanmuuttajien työttömyys johtuisi ensisijaisesti heidän syrjimisestään. Suurempia selittäjiä ovat jo aiemmin mainitsemani kielitaito, koulutus, kokemus ja kontaktit.

Tässä toistetaan myyttiä että siivoojan, terveydenhoidon tai bussinkuljettajan ammatit eivät kelpaa suomalaisille. Ehkä eivät joillekin kelpaa. Todettakoon kuitenkin että bussikuskikursseille on jäänyt valitsematta kelpoisuusvaatimukset täyttäviä suomalaisia, kun samaan aikaan maahanmuuttajille järjestetään heille räätälöityjä kuljettajakursseja; voi siis olla että joku taho haluaa että ulkomaalaisia koulutetaan bussikuskeiksi mieluummin kuin suomalaisia. Terveydenhoitoalan koulutuskin on käsittääkseni aika suosittua. Meillä töissä kaikki siivoojat ovat suomalaisia.

Veikkaan että bussikuski-, siivooja- ja lähihoitajapula koskee lähinnä Helsinkiä ja ehkä muuta pääkaupunkiseutua, jos pulaa on ylipäätään tällä hetkellä olemassa. Täällä tärkeä - ehkä keskeinen - syy on, että asuminen Helsingissä on bussikuskin jne. palkalla tolkuttoman kallista. Esimerkiksi somaleja tämä ei haittaa, koska he asuvat kaupungin vuokra-asunnossa johon he väitteiden mukaan pääsevät jonon ohi. Siinä jonossa on luultavasti myös niitä suomalaisia bussikuskeja.

Suomalaisia bussikuskeja ei siis löydy Helsingin linjoille, koska he eivät asu täällä. He eivät asu täällä, koska heillä ei ole siihen varaa. Humanitaarisista maahanmuuttajista leivotuilla bussikuskeilla puolestaan on siihen varaa, koska he asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa.

Voi olla hyviä perusteita antaa humanitaarisille maahanmuuttajille kaupungin vuokra-asunto jonon ohi - esimerkiksi se, että he hakiessaan ovat toimeentulotuen varassa eivätkä siksi löytäisi asuntoa vapailta markkinoilta. Voi olla hyviä perusteluja sillekin, että humanitaarisia maahanmuuttajia koulutetaan bussikuskeiksi - se voi olla kouluttamattomalle ja suomea keskinkertaisesti taitavalle mamulle yksi harvoja reittejä ammattiin ja työhön. On kuitenkin aika paksua väittää että tietyt ammatit eivät kelpaa suomalaisille, kun ainoa kolkka tässä maassa jossa noiden ammattien harjoittajista on merkittävästi pulaa on pääkaupunkiseutu, ja täällä syy pulaan on paljon yksinkertaisempi kuin suomalaisiin yhtäkkiä kehittynyt nirsous.

[Roope]

Ei mitenkään merkittävä tapaus, mutta niin kovin tyypillinen. "Uuninpankkopoika Saku Timonen" esitti eilen bloginsa kirjoituksessa Joutavia tosiasioita Maria Lohelan kirjoitukseen viitaten, etteivät "ns. maahanmuuttokriitikot" ole kiinnostuneita "lainsäädännön ja muiden faktojen kaltaisista sivuseikoista". Kommentoin aamulla Timosen väitteitä ensimmäisessä viestissäni, joka ilmestyi blogin kommentteihin välittömästi. Tunnin päästä tuli palautetta:

Teet täsmälleen samoja virheitä ja toistat samoja urbaanilegendoja kuin Lohela ja ihan hänen tavallaan et itse sitä edes huomaa.

Missä ovat faktat väitteidesi tueksi? Nämä ovat vain mielipiteitäsi, jotka perustuvat enemmän luuloihin kuin tietoon?

Sittemmin joko kommentteihin kirjoittaminen on estetty tai ne menevät moderointiin, josta tällaiset tekstit eivät pääse läpi:

"Ilmeisesti lähdet siitä oletuksesta, että sotaa tai muuta kriisiä pakoon lähtevä pakolainen suuntaa Suomeen ihan vain noiden tukien ja ilmaisen netin ja terveydenhoidon takia."

Tuet eivät ole ainoa syy tulla Suomeen, mutta ne ovat vetotekijä, kuten noista tuhansien romanien tapauksista on päivänselvästi pääteltävissä. Helsingin Sanomissa oli jokin aika sitten artikkeli perheestä, joka oli tullut Suomeen tietoisesti perusteettomina turvapaikanhakijoina saadakseen yhdelle lapselleen hoitoa.

"Et kerro millä perusteella väität perheen saamisen Suomeen olevan helpompaa kuin muualla Euroopassa."

Voit tutustua esimerkiksi sisäministeriön pari vuotta sitten tekemään selvitykseen asiasta (Sisäministeriön julkaisuja 17/2012: Selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi). Ikävä kyllä siinä ei tehty koko Euroopan laajuista vertailua, vaan keskitytään vain Pohjoismaihin (Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska), mutta Pohjoismaat ovat tunnetusti turvapaikkapolitiikassaan liberaaleimpia koko Euroopassa. Suomi oli selvityksen ainoa maa, joka ei aseta humanitaarisissa perheenyhdistämisissä asunto- tai toimeentuloedellytyksiä (sivu 38, Liite 1: Pohjoismainen vertailu taulukossa).

"Ilmeisesti et lukenut linkittämääni Ulkomaalaislakia."

Tunnen kyseisen lain ja siihen tehdyt muutokset. Suomen perheenyhdistämiskäytännöt ovat muutoksista huolimatta edelleen liberaalimmat kuin muissa maissa.

"Teet täsmälleen samoja virheitä ja toistat samoja urbaanilegendoja kuin Lohela ja ihan hänen tavallaan et itse sitä edes huomaa."

Olen mielestäni perustellut väitteeni faktoilla, en vedonnut urbaanilegendoihin. Jos olet eri mieltä, nimeä virheeni. Myös Lohelan kirjoituksen väitteet perustuvat tosiasioihin, eikä Pakolaisavun tunteenomainen vastine pystynyt niitä mitenkään horjuttamaan.

[niemi2]

Tuo Timonen on hauska tapaus, mutta hänen tarkoitus ei sinänsä olekaan käydä vuorovaikutteista keskustelua.

Kommentoin reilu vuosi sitten Timosen väitteitä ettei toimeentulotuella voi ostaa merkkifarkkuja  tms.+ ettei huomioinut tarveharkintaisia tukia. Minä korjasin Timosta ettei virkailija voi tietää mihin rahaa käytetään tai, etteikö maksusitoumuksellakaan voisi ostaa merkkifarkkuja. Timonen ei korjaamisesta tykännyt ja laittoi oikeustieteen kandidaatin tutkintonsa arvovallan peliin, mutta ei osannut yksilöidä miten merkkifarkkuja voisi kirjoituksensa mukaan estää ostamasta. Sellaista kun ei ole olemassakaan.

Timosen jutut menivät jo absurdille tasolle ja hän saattoi julkaista vastinettani osittain ja Timonen rakenteli lähinnä olkinukkea, jota sitten huitoi palstallaan eikä antanut minulle mahdollisuutta esittää asianmukaista vastinetta.

Ymmärrän Timosen roolin lähinnä apologetiikkona ja disinfromaativisten mielikuvien levittäjänä. Hän ei usko omaan aatteeseensa niin paljoa, että voisi altistaa itseään asiapohjaiselle keskustelulle. Tämä tuntuu olevan muodissa apologetiikkojen keskuudessa ja väittämät jäävät hit-and-run + ad hominem tasolle.

Olen tässä kohtaa Timosen kanssa samalla linjalla koska holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa on vaikea perustella rationaalisin argumentein eikä hänelle jää paljoa vaihtoehtojakaan jäljelle.

Maahanmuutosta on tullut vain uskonto joillekin ja siihen joko uskoo tai ei usko. Vuorovaikutuksettomuus on toki tylsää ja lapsellista, mutta mitä muutakaan uskovaiset voivat tehdä.

[Micke90]

Tuo on tyypillistä Pakolaisavun propagandaa. He esittivät samankaltaisen vuodatuksen silloinkin, kun ex-pääministeri Käteinen sanoi, että tp-hakijoiden määrä on saatava hallintaan sekä silloin, kun perheenyhdistämiskäytäntöihin tehtiin osa tarvittavista kiristyksistä. Pakolaisavun tehtävä on torjua asiallinen arvostelu Suomen ulkomaalaispolitiikkaa kohtaan omilla hölynpölyvuodatuksillaan, koska kyseinen järjestö saa itse toimeentulonsa turvapaikkateollisuudesta eikä se halua vaarantaa omaa olemassaoloaan tukemalla sinänsä järkeviä lakiesityksiä pakolaispolitiikan järkevöittämiseksi. Tosin eipä sillä suuresti olekaan merkitystä, mitä Pakolaisapu tukee tai jättää tukematta, koska se ei kuitenkaan päätä Suomen ulkomaalaislainsäädännöstä.

[Roope]

Olen tässä kohtaa Timosen kanssa samalla linjalla koska holtitonta maahanmuuttopolitiikkaa on vaikea perustella rationaalisin argumentein eikä hänelle jää paljoa vaihtoehtojakaan jäljelle.

Ei siinä mitään, että kieltäytyy omilla sivuillaan argumentoimasta järkiperustein tai ylipäänsä ollenkaan, mutta kun tuo Timonen väitti, että maahanmuuttokriitikot eivät piittaa "lainsäädännön ja muiden faktojen kaltaisista sivuseikoista". Sitten kun niistä huomauttaa, estetään koko keskustelu. Timonen ei suinkaan ole ainoa kohtaamani henkilö, jonka käsitys avoimesta maahanmuuttokeskustelusta on vastaväitteiden sensurointi.

[ElKaNi]

Helppo heittää noita väitteitä (Suomessa suurimmat tuet, lepsuin perheenyhdistämiskätäntö) mutta sitten kun pyydetään lähteitä kaikuu hiljaisuus. Timonen kirjoitti asiaa.

[Faidros.]

Helppo heittää noita väitteitä (Suomessa suurimmat tuet, lepsuin perheenyhdistämiskätäntö) mutta sitten kun pyydetään lähteitä kaikuu hiljaisuus. Timonen kirjoitti asiaa.

Mutta jos joku linkittää nuo lähteet tänne, niin kaikuuko ElKaNi sitten hiljaisuuttaan?

[Micke90]

Helppo heittää noita väitteitä (Suomessa suurimmat tuet, lepsuin perheenyhdistämiskätäntö) mutta sitten kun pyydetään lähteitä kaikuu hiljaisuus. Timonen kirjoitti asiaa.

Lue Hommaa. Kyllä täällä on lähteet esitetty väitteillemme.

[Roope]

Helppo heittää noita väitteitä (Suomessa suurimmat tuet, lepsuin perheenyhdistämiskätäntö) mutta sitten kun pyydetään lähteitä kaikuu hiljaisuus. Timonen kirjoitti asiaa.

Kuka on väittänyt, että Suomessa on suurimmat tuet? Oli kyse siitä, että Suomessa jaetaan reilusti käteistä rahaa, mikä on vetotekijä lähtömaiden tulotasoon nähden.

Lepsujen perheenyhdistämiskäytäntöjen lähde, joka kyllä mainittiin viestissäkin:
Sisäministeriön julkaisuja 17/2012: Selvitys ulkomaalaislain perheenyhdistämissäännösten tarkistamisen taustaksi (sivu 38, Liite 1: Pohjoismainen vertailu taulukossa)

[nuivistus]

Helppo heittää noita väitteitä (Suomessa suurimmat tuet, lepsuin perheenyhdistämiskätäntö) mutta sitten kun pyydetään lähteitä kaikuu hiljaisuus. Timonen kirjoitti asiaa.

Missä viipyy Naisasialiittounionin virheellisten väittämien lista? Lohela lupasi tarkastaa väittämänsä mikäli toimittavat listan hänelle. Tämä taas ei tuntunut Naisasialiittounionin edustajalle/edustajille kelpaavan.
http://hommaforum.org/index.php/topic,95933.msg1704102.html#msg1704102

[Roope]

Missä viipyy Naisasialiittounionin virheellisten väittämien lista? Lohela lupasi tarkastaa väittämänsä mikäli toimittavat listan hänelle. Tämä taas ei tuntunut Naisasialiittounionin edustajalle/edustajille kelpaavan.
http://hommaforum.org/index.php/topic,95933.msg1704102.html#msg1704102

Maria Lohela ‏@MariaLohela Sep 20

@Naisunioni Lähettäkää lista vaikka eduskunnan sähköpostiini niin mahtuu paremmin. Kuten sanoin, tarkistan mielelläni.

NaisasialiittoUnioni ‏@Naisunioni Sep 20

@MariaLohela Virheiden korjaamisvastuu on sinulla. Ei ole meidän paikkamme tehdä puolestasi työtä, joka sinun olisi pitänyt tehdä jo alussa.