2015-09-23”Rohkeutta ja riskinottohalua” – Näistä syistä Suomen maahanmuuttajist

[Ink Visitor]

"Rohkeutta ja riskinottohalua" – Näistä syistä Suomen maahanmuuttajista tulee yrittäjiä

Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Oinonen ja Turun kauppakorkeakoulun tutkija Satu Aaltonen näkevät maahanmuuttajissa paljon potentiaalia.

Oinonen arvioi, että Suomessa "ei ehkä ole täysin ymmärretty, millainen voimavara maahanmuuttajat voivat olla".

–Maahanmuuttopolitiikkaa pitäisi hyödyntää enemmän innovaatiotaloudessa. Pitäisi enemmän hyödyntää yhteyksiä ja potentiaalia, mikä maahanmuuttajilla on, Oinonen sanoo Uudelle Suomelle.

Suomeen arvioidaan tulevan tänä vuonna jopa 30 000 turvapaikanhakijaa, kun viime vuonna heitä oli alle 4000. Suurin osa Suomeen hiljattain tulleista turvapaikanhakijoista on irakilaisia. Valtiotieteilijä, Helsingin Aikuisopiston apulaisrehtori ja Suomen Pakolaisavun hallituksen jäsen Jyrki Sipilä kirjoitti tänään Puheenvuoro-blogissaan, että "raavaat irakilaiset miehet" ovat Suomelle lottovoitto – kunhan heidät saadaan työllistettyä.

Tiina Oinosen mielestä maahanmuuttajien kokemuksista, kontakteista ja kansainvälisyydestä voisi olla hyötyä vientiyrityksissä.

–Maahanmuuttajat voivat luoda yhteyksiä kotimaihinsa.

Myös Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita pitäisi Oinosen mielestä hyödyntää enemmän.

–Enemmän pitäisi miettiä, miten odotukset ja täällä olevien osaamiset kohtaavat.

Oinonen ja Aaltonen olivat yhdessä tekemässä keväällä julkaistua työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusta Maahanmuuttajayrittäjien palvelutarpeet ja yrittäjyyden edistäminen.

Tutkimuksessa todettiin, että yrittäjyys on jatkossa yhä tärkeämpi työllistymisväylä myös maahanmuuttajille ja "maahanmuuttajien yrittäjyys tuo markkinoille uusia resursseja, ideoita ja taloudellista toimeliaisuutta".

Aaltosen mukaan moni maahanmuuttaja ryhtyy yrittäjäksi, kun työllistyminen on vaikeaa.

–Mahdollisuuksien maailma on hieman erilainen kun ei ole niitä suomalaisia tutkintoja tai suomalaista suhdeverkostoa, jonka kautta työpaikka syntyisi. Tai työnantaja ei yhtä hanakasti kaikilla aloilla ota töihin maahanmuuttajia kuin kantasuomalaisia. Mahdollisuudet palkkatyömarkkinoilla ovat heikommat, mikä työntää yrittäjyyteen päin, Aaltonen sanoo Uudelle Suomelle.

Yhdysvaltojen Suomen suurlähettiläs Charles C. Adams kuvasi maahanmuuttajia suurena voimavarana perjantaina julkaistussa Talouselämä-lehdessä.

–Maahanmuuttajat ovat ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään elämässään suuria muutoksia. Heitä yhdistää rohkeus, neuvokkuus ja aloitteellisuus. Tällaiset ihmiset ovat suuri voimavara, Adams sanoi.

Aaltonen ja Oinonen ovat Adamsin kanssa samoilla linjoilla.

–Kun jättää perheensä kotiin tai lähtee esimerkiksi puolisoksi toiseen maahan tai lähtee pakolaiseksi, joutuu jättämään melkein kaiken. Kyllä se vaatii rohkeutta ja tietynlaista riskinottohalua ja kykyä ottaa oma elämä omiin käsiinsä. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka perinteisesti liitetään yrittäjyyteen, Aaltonen kommentoi.

Hänen mukaansa eri kansalaisuuksien välillä on suuriakin eroja siinä, kuinka suuri osa on yrittäjiä.

–Esimerkiksi Turkin kansalaisuuden omaavasta suomalaisesta työvoimasta 27 prosenttia toimii yrittäjinä, mikä on todella korkea luku verrattuna esimerkiksi kaikkiin Suomen kansalaisiin, joiden keskuudessa se on 10 prosenttia, Aaltonen kertoo.

–Tietyissä maissa, joissa on enemmän pienyrittäjyyttä, yrittäjyys on luonnollisemmalta tuntuva väylä työllistää itse itseään. Suomessa on totuttu, että ensisijaisesti etsitään palkkatyötä, hän lisää.

Helsingin yliopiston tutkija Tuula Joronen kertoo vuonna 2012 julkaistussa väitöskirjassaan Maahanmuuttajien yrittäjyys, että Suomessa eri maista tulleet yrittäjät olivat hakeutuneet eri toimialoille.

–Pohjoismaista, läntisistä EU-maista, Venäjältä ja Baltiasta tulleiden yrityksistä suuri osa toimi tukku- ja vähittäiskaupassa ja liike-elämän palvelualoilla vuonna 2006. Pohjois-Afrikasta, Turkista, Lähi-idästä ja muualta Aasiasta tulleet puolestaan keskittyivät ravintolatoimintaan.

Kuljetusyrityksistä monet olivat venäläisten omistamia, ja rakennusalalla virolaiset olivat suuri yrittäjäryhmä. Ulkomaan kauppaa harjoittavien yritysten vastuuhenkilöistä venäläiset olivat merkittävä kansallisuusryhmä. Afrikkalaisilla oli yritystoimintaa kaupan alalla.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/117702-rohkeutta-ja-riskinottohalua-naista-syista-suomen-maahanmuuttajista-tulee-yrittajia

[valtakunnanpärkhele]

Pimeää pizzaa, siinä kyllä vääristyy maahanmuuttajien 'yrittäjien' määrä kun sama kebabpizzeria vaihtaa omistajaa sukulaisten välillä 1,5vuoden välein... ja toisinaan vastuuhenkilöinä on maamiehiä tietämättään...

[Totuus EPT]

Heitä yhdistää rohkeus, neuvokkuus ja aloitteellisuus.

Paskapuhetta, tuo on väärin sanottu, lähi-itäläisistä puhuttaessa näitä yhdistää röyhkeys, viekkaus ja petosmaisuus.

[rölli2]

kiinostaisi tarkemmin tietää tuo afrikkalaisten liiketoiminta kaupan alalla. niin ja kuinkas paljon valde tukee näitä kunniakansalaisia yritystoiminnan alkuun panemisessa

[Foundation]

Heitä yhdistää rohkeus, neuvokkuus ja aloitteellisuus.

Paskapuhetta, tuo on väärin sanottu, lähi-itäläisistä puhuttaessa näitä yhdistää röyhkeys, viekkaus ja petosmaisuus.

Suomessa ei ehkä ole täysin ymmärretty, että Tiinalta ja Sadulta puuttuu rohkeus, neuvokkuus ja aloitteellisuus.

Yrittäjänä on myös osattava, että saisi aikaan jotain.

[Tokugawa Ieyasu]

Tiina Oinosen mielestä maahanmuuttajien kokemuksista, kontakteista ja kansainvälisyydestä voisi olla hyötyä vientiyrityksissä.

–Maahanmuuttajat voivat luoda yhteyksiä kotimaihinsa.

Olen jo aiemmin kommentoinut samanlaiseen väitteeseen, mutta uudestaan sitten taas. Irakilaisen kontakteista ei ole minkäänlaista hyötyä vientiyritykselle, somalialaisista nyt puhumattakaan. Vaikka asia olisi edes niin onnellisesti, että keskivertoirakilaisella olisi kontakteja muissa arabimaissa, ei vienti sinne päin ole lainkaan niin tärkeää kuin BRIIC-maihin ja Eurooppaan/Amerikkaan. Ja jos aikomus on pyrkiä arabimaiden markkinoille, niin firma yleensä laitaa sivupisteen Arabiemiraatteihin, ei Irakiin. On vaikea uskoa että Bagdadin kaverilla voidaan korvata Emiraateissa jo eurooppalaisia yrityksiä palvelevat ihmiset.

Ja se kansainvälisyys. Juurihan ne irakilaiset ja muut sikäläiset eivät edes tiedä kuka omassa maassa on "vihollinen tai ystävä". Tokkopa ovat kovin kansainvälisiä ja joviaaleja edes jordanialaisen kohdatessaan, puhumattakaan nyt egyptiläisestä (en edes viitsi ajatella kansainvälisyyden käsitettä heillä arabimaiden ulkopuolella).