Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa

[kgb]

Asiallisen sävyn käyttö sopii kyllä minulle. Toivon, että se sopii myös toiselle osapuolelle...

Suosittelen sitten lämpimästi jättämään omasta mielestäsi oikeutetutkin letkautukset kirjoittamatta. Tietänet mihin viittaan, vaikka en niitä tuohon ylle toistanutkaan.

[Leikkimielinen pihapeli]

3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e

Pitäisikö sitten vaikkapa ruotsinkielisiä lääkäreitä kouluttaa samassa suhteessa suomenkielisten kanssa esim. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, jotta systeemi olisi tasapuolinen? Luuletko, että tällainen järjestelmä olisi kovin kustannustehokas?

[Turkulaine]

Tästä olen eri mieltä. Suomenkielisten ja suomenruotsalaisten välillä vallitsevat merkittävät elintasoerot ovat sikäli mielestäni "este rauhanomaiselle yhteiselolle", että suuret sosioekonomiset erot aiheuttavat väistämättä rikollisuutta alempien kastien keskuudessa.

Mitkä merkittävät elintasoerot? Ei ne nyt niin älyttömästi rikkaampia ole. Ja jos ovat niin tekevät töitä ja maksavat veroja joilla sitten tuotetaan kivoja juttuja myös suomenkielisille. Aika harvalle maksettaneen silkasta suomenruotsalaisena olemisesta.

Osan mielestä jopa maahanmuuttajat ovat tervetulleita jos tekevät töitä, oppivat kielen eivätkä roiku tuilla tai tehtaile rikoksia määräänsä enempää. Hmm.

[Leikkimielinen pihapeli]

Mitkä merkittävät elintasoerot? Ei ne nyt niin älyttömästi rikkaampia ole. Ja jos ovat niin tekevät töitä ja maksavat veroja joilla sitten tuotetaan kivoja juttuja myös suomenkielisille.

Ei rikkaan ihmisen, äidinkieleen katsomatta, ole mikään pakko tehdä töitä. Voi laittaa rahan tekemään töitä puolestaan, ja pääomatulojahan käsittääkseni verotetaan aika paljon kevyemmin kuin palkkatuloa.

Sinällään kateuden lietsoman rikollisuuden kannalta on aika lailla sama, onko pätäkkä hankittu esim. omalla työllä, sijoittamisella vai onko se peritty. Jos joku persaukinen nisti päättää pollansa sekoitettuaan puhkoa vaikka aikansa kuluksi jonkin ässä-Mersun renkaat, hänelle on aivan sama, miten rahat siihen Mersuun on hankittu.

[Totuusko?]

Mitkä merkittävät elintasoerot? Ei ne nyt niin älyttömästi rikkaampia ole. Ja jos ovat niin tekevät töitä ja maksavat veroja joilla sitten tuotetaan kivoja juttuja myös suomenkielisille. Aika harvalle maksettaneen silkasta suomenruotsalaisena olemisesta.

Noh, taitaa upota nekin veroeurot Ahvenanmaan maakunnan tukiaisiin ja FST:n kanavamaksuihin. Uskaltaisin vieläpä väittää, että kaksikielisyys koko Suomessa voidaan laskea "kivaksi jutuksi ruotsinkielisille", eikä maksa paljoa...juu ei 

[Turkulaine]

1. pakkoruotsi Suomessa (ja sama kääntäen eli pakkosuomi Suomessa) k/e

Pakkoruotsi pois.

2. opiskelukiintiöiden suhteuttaminen samanarvoiseksi äidinkieleen katsomatta k/e

Ei välittömästi. Jos on olemassa hyvä oppilaitos joka tuottaa aitoon tarpeeseen koulutettua väkeä ei sen oppilasmäärää kannata laskea vain kielikysymyksen tähden kunhan myös suomenkieliset saavat oppilaitokseen hakea samalta viivalta ja ilman mitään epätasa-arvoisia kiintiö- ja pisterajakikkailuja.

Edit: ymmärsin tässä kiintiön samaksi kuin aloituspaikka.

3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e

Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.

4. ylioppilastutkinnot yhteneviksi k/e

Totta kai.

[Totuusko?]

Miten noihin vastauksiin voi edes kommentoida, kun ovat niin täydellisiä 

[Leikkimielinen pihapeli]

3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e

Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.

Siteeraan Aldaronia tästä ketjusta:

1) Maantiedettä voi Suomessa opiskella ruotsiksi vain Helsingin yliopistossa.
2) Maantiedettä voi opiskella suomeksi Helsingin lisäksi eräissä muissakin yliopistoissa, jotka kaikki ovat yksikielisesti suomenkielisiä.
3) Helsingin yliopistoon on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin maan muihin yliopistoihin. Tämä vaihtelee jonkin verran vuoden ja opiskelualan mukaan, mutta yleisesti ottaen mainittu periaate pätee varsin hyvin. Jos kummityttösi jäi täpärästi ulkopuolelle Helsingin yliopistosta, hän olisi kyllä päässyt opiskelemaan maantiedettä johonkin muuhun yliopistoon.
4) Jos maantieteen ruotsinkieliselle linjalle Helsingissä otettaisiin saman pisterajan mukaan kuin Helsingin suomenkieliselle linjalle, se tarkoittaisi sitä, että koko maan mittakaavassa ajatellen olisi selvästi vaikeampi päästä opiskelemaan maantiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.

Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?

[Turkulaine]

Noh, taitaa upota nekin veroeurot Ahvenanmaan maakunnan tukiaisiin ja FST:n kanavamaksuihin. Uskaltaisin vieläpä väittää, että kaksikielisyys koko Suomessa voidaan laskea "kivaksi jutuksi ruotsinkielisille", eikä maksa paljoa...juu ei 

Ahvenanmaalaiset ovat oma erillinen porukkansa, eivät suomenruotsalaisia. Itsekin kokevat kuuluvansa Ruotsin yhteyteen.

Kyllä niitä ruotsinkielisiä TV-ohjelmia saat sinäkin katsoa. Ja Aldaron, minun luvallani saat katsoa suomenkielistä ohjelmaa. Itse kyllä lakkauttaisin tai yksityistäisin koko nykymuotoisen Yleisradion.

[Turkulaine]

Maantieteestä sen verran että aloituspaikkoja soisi olevan valtakunnallisesti sellaisessa suhteessa kuin suomenruotsalaisia on. Karkeasti. Pisterajathan määrittyvät hakijoiden määrän ja tason mukaan eikä niitä päätetä. Ne syntyvät. Ei sille mitään voi että Helsinki vetää enemmän kuin Oulu.

[Leikkimielinen pihapeli]

Maantieteestä sen verran että aloituspaikkoja soisi olevan valtakunnallisesti sellaisessa suhteessa kuin suomenruotsalaisia on. Karkeasti.

Eli laitetaan vaikka Joensuun yliopistoon yksi ruotsinkielisten aloituspaikka ja Kuopioon kaksi? Näille sitten palkataan opettajat. Siinähän sitä vasta onkin tehokasta veroeurojen käyttöä.

[Totuusko?]

Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?

Jos esität asian noin, niin pitäsi. Saman oppilaitoksen sisällä pisterajat ja pääsykokeet tulee olla yhdenvertaisia, aina ja kaikkialla.

[Aldaron]

1. pakkoruotsi Suomessa (ja sama kääntäen eli pakkosuomi Suomessa) k/e

Pakkoruotsi pois.

2. opiskelukiintiöiden suhteuttaminen samanarvoiseksi äidinkieleen katsomatta k/e

Ei välittömästi. Jos on olemassa hyvä oppilaitos joka tuottaa aitoon tarpeeseen koulutettua väkeä ei sen oppilasmäärää kannata laskea vain kielikysymyksen tähden kunhan myös suomenkieliset saavat oppilaitokseen hakea samalta viivalta ja ilman mitään epätasa-arvoisia kiintiö- ja pisterajakikkailuja.

3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e

Kaikkien kouluun x hakevien tulee olla samalla viivalla.

4. ylioppilastutkinnot yhteneviksi k/e

Totta kai.

Tuohon liittyy se ero eri yliopistojen välillä johon ylempänä ketjussa pariin otteeseen viittasin. Otetaan esimerkiksi vaikka Helsingin lääkis.
1) Helsingin lääkikseen on perinteisesti ollut vaikeampi päästä kuin maan muihin lääkiksiin.
2) Helsingin lääkis on ainoa joka kouluttaa lääkäreitä ruotsiksi. Tätä varten on erillinen linja, jolle pääsee alemmalla pisterajalla kuin Helsingin vastaavalle suomenkieliselle linjalle.
3) Helsingin ruotsinkieliselle linjalle pääsyn suhteellinen helppous (nimenomaan suhteessa Helsingin suomenkieliseen linjaan) on suhteutettava koko maan kaikkiin lääkiksiin, siis siihen miten helppoa tai vaikeaa niihin kaikkiin on päästä.
4) Jos oletetaan että Helsingissä pisterajat olisivat sama suomen- ja ruotsinkieliselle linjalle, se johtaisi edellä mainituista syistä siihen, että koko maan mittakaavassa olisi huomattavasti vaikeampi päästä lukemaan lääketiedettä ruotsiksi kuin suomeksi.
5) Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta valtiovalta pitää toivottavana, että joka vuosi valmistuu tietty vähimmäismäärä lääkäreitä jotka puhuvat sekä sujuvaa suomea että sujuvaa ruotsia. Sujuvan suomen takeena muuten on jo sekin seikka, että Helsingin lääkiksen ruotsinkielisellä linjalla osa opetuksesta annetaan suomeksi. Toisin sanoen suomea huonosti osaava henkilö ei käytännössä pystyisi opiskelemaan myöskään ruotsinkielisellä linjalla.
Myös Helsingin oikiksen ruotsinkieliseen linjaan pätevät samat asiat.
Tämä kaikki lähinnä sen toteamiseksi että nämä asiat ovat käytännössä yleensä aikamoista hienosäätöä, jossa on yritettävä ottaa huomioon aika monta tekijää huomioon samanaikaisesti, yhteiskunnan kokonaisetu lähtökohtana.    

[Aldaron]

Pitäiskö mielestänne olla niin, että maanlaajuisesti tarkasteltuna ruotsinkielisten olisi vaikeampi päästä lukemaan maantiedettä kuin suomenkielisten? Vai pitäisikö mielestänne ruotsinkielinen maantieteen opetus siirtää Helsingistä johonkin keskitason yliopistoon, jotta tilanne olisi tasa-arvoinen?

Jos esität asian noin, niin pitäsi. Saman oppilaitoksen sisällä pisterajat ja pääsykokeet tulee olla yhdenvertaisia, aina ja kaikkialla.

Tuossahan esitettiin kaksi vaihtoehtoa. Kumpaan vaihtoehtoon vastaat myönteisesti? Sitä kun ei tuon vastauksesi perusteella voi päätellä.

[Turkulaine]

Eli laitetaan vaikka Joensuun yliopistoon yksi ruotsinkielisten aloituspaikka ja Kuopioon kaksi? Näille sitten palkataan opettajat. Siinähän sitä vasta onkin tehokasta veroeurojen käyttöä.

Ok, en tiennyt että maassa on vain ~50 aloituspaikkaa maantieteessä. Silloin pitäisi olla yksi hillityn kokoinen laitos ja sissänotto vaikkapa Åbo Akademissa ja johon myös suomenkieliset voisivat hakea.

Edit: Pelkästään Turkuun otettiin näköjään tänä vuonna 27. Oletko ihan varma noista luvuista?

[jeremies]

Maantieteestä sen verran että aloituspaikkoja soisi olevan valtakunnallisesti sellaisessa suhteessa kuin suomenruotsalaisia on.

Näin, tämä voisi päteä kaikkiin korkeakouluasteen paikkoihin. Paikat jyvitettäisiin sen mukaan, miten suuri osuus ylioppilaista on kirjoittanut suomenkielisessä lukiossa ja kuinka moni ruotsinkielisessä lukiossa.

Toinen vaihtoehto olisi, että siinä maantieteen ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa laskettaisiin painotettu keskiarvo Helsingin ja muiden yliopistojen maantieteen suomenkielisistä pääsykokeista. Joku tietenkin pelästyy ja väittää, että se merkitsisi ruotsinkielisten maantieteen paikkojen romahtamista, mutta minä uskon että suomenruotsalaiset ylioppilaat ovat yhtä fiksuja ja jaksavat lukea pääsykokeisiin yhtä päättäväisesti kuin suomenkielisetkin.

[Aldaron]

Eli laitetaan vaikka Joensuun yliopistoon yksi ruotsinkielisten aloituspaikka ja Kuopioon kaksi? Näille sitten palkataan opettajat. Siinähän sitä vasta onkin tehokasta veroeurojen käyttöä.

Ok, en tiennyt että maassa on vain ~50 aloituspaikkaa maantieteessä. Silloin pitäisi olla yksi hillityn kokoinen laitos ja sissänotto vaikkapa Åbo Akademissa ja johon myös suomenkieliset voisivat hakea.

Siis mielestäsi ruotsinkielinen maantieteen opetus pitäisi siirtää Helsingistä Åbo Akademihin? Minun on vaikea nähdä mitä pointtia tuossa olisi. Ja sitten tuo "johon myös suomenkieliset voisivat hakea"... Voivathan he nykyisinkin, sillä ruotsinkielisille opintolinjoille voi hakea kuka hyvänsä joka osaa ruotsia riittävän hyvin selvitäkseen opinnoista ruotsiksi. Monethan luulevat, että ruotsinkieliset linjat on varattu äidinkieleltään virallisesti ruotsinkielisille, vaikka näin ei ole. Toisin sanoen suomenkieliset voivat hakea Helsingin ruotsinkieliselle linjalle ihan samalla tavalla kuin tuossa sinun Åbo-suunnitelmassasikin. Mutta Åbo? Varför just Åbo?

[do.ut.des]

Tällaisten aktivistien kokoontumisia Suomessa on ollut. Ei hyvää päivää... 

(http://ruohonjuuri.com/download/file.php?id=1&sid=7645fff4619c83476fa73abecab969e1)

[Turkulaine]

Mutta Åbo? Varför just Åbo?

No ei välttämättä Åbo. Åbo är satans kiva förstås men det är inget fel på Helsingfors heller. Joka tapauksessa luulen että karkea ruotsinkielisten osuus olisi enemmän kuin tuo kolme opiskelijaa vuodessa.

[IDA]

Tällaisten aktivistien kokoontumisia Suomessa on ollut. Ei hyvää päivää... 

Vanha. Muistaakseni kyseisellä järjestöllä ei ollut tarkoituksenaan mitenkään häpäistä Suomen lippua.

[Leikkimielinen pihapeli]

Siis mielestäsi ruotsinkielinen maantieteen opetus pitäisi siirtää Helsingistä Åbo Akademihin? .............................
Mutta Åbo? Varför just Åbo?

On kai se aika luonnollista, että jos ihmisellä on voimakkaat antipatiat suomenruotsalaisia kohtaan, haluaa hän rankaista näitä muutolla maan vähiten arvostettuun kaupunkiin.

Tämä maantiedevänkäyshän lähti alunperin siitä, että nimimerkki Jjuhani valitti sitä, miten hänen kummityttönsä oli jäänyt niukasti ulos Helsingin maantieteen opinnoista. Jos ko. kummityttö ei ole valmis lukemaan seuraavana vuonna hivenen ahkerammin samoihin pääsykokeisiin tai muuttamaan pienempään kaupunkiin opiskelupaikan perässä, on ongelma nähdäkseni siinä, ettei hänellä oikeasti ole tarpeeksi halua maantieteilijäksi.

[Aldaron]

Tällaisten aktivistien kokoontumisia Suomessa on ollut. Ei hyvää päivää... 

Tuo oli kylläkin Ruotsissa eikä Suomessa. Asialla Uumajassa asuva Ida Asplund ystävineen. Toinen hänen vanhemmistaan on Munsalasta ja toinen on riikinruotsalainen ja hän puhuu ruotsia riikinruotsalaisella aksentilla. Hän on käsittääkseni kasvanut lähinnä Ruotsissa ja opiskelee siellä.
Suomenruotsalaisuuden kannalta kokonaisuudessaan äärimmäisen epäedustava ja huomattavaa vastustusta herättänyt henkilö. Kysykää vaikka Enestamilta ja Max Arhippaiselta...
Pitihän se arvata että joku vielä kaivaa Idankin esille.
Vastahan tässä peräänkuulutettiin asiallisuutta.
Mitähän vielä on luvassa? Odotan suurella mielenkiinnolla...

[mikkoellila]

Joka tapauksessa tuon sukupolven asioiden takia ei kannata lietsoa epäsopua tuleviin kun mitään estettä rauhanomaiselle yhteiselolle ei kerran ole.

Tästä olen eri mieltä. Suomenkielisten ja suomenruotsalaisten välillä vallitsevat merkittävät elintasoerot ovat sikäli mielestäni "este rauhanomaiselle yhteiselolle", että suuret sosioekonomiset erot aiheuttavat väistämättä rikollisuutta alempien kastien keskuudessa.

Tämä sinun jatkuva marxilainen trollauksesi useissa eri viestiketjuissa on mielestäni selvästi haitaksi keskusteluilmapiirille.

[Turkulaine]

Kävin tarkastamassa Turun Petanqueseuran sivut ja heidän kokoontumisissaan ei ollut Suomen lippua lainkaan! Mitä lie suunnitteilla, kysyn vaan. 

[do.ut.des]

Vanha. Muistaakseni kyseisellä järjestöllä ei ollut tarkoituksenaan mitenkään häpäistä Suomen lippua.

Mistä partiotoiminnasta on sitten ollut kyse? Miksi liputtaa repaleista Suomen  lippua Ruotsissa, jos kerta kuva on otettu sieltä?

Olisin kiinnostunut tietämään mistäpäin Ruotsia kuva on otettu, jos se on sieltä otettu.

[do.ut.des]

Kuinka moni teistä sattuu kuuntelemaan radio Vegaa? Sieltä tulee yhtenään kovin värikästä kommenttia suomenkielisistä kansalaisista. En finne igen- tyylistä ja hieman räväkkäämpää.

RKP:n mediassa ei ole päivää, jolloin ei käsiteltäisi kielipolitiikkaa.

[do.ut.des]

Toimittaja: Mutta Ahvenanmaalla kaikilla EU-kansalaisilla ei ole samoja oikeuksia. Ovatko siis Ahvenanmaan lait ristiriidassa EU:n syrjintädirektiivin kanssa?

Gunnar Jansson: Koko Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmä perustuu syrjintään. Tää on aika yllättävä, mutta näinhän se on kaikkialla. Siis jotta vähemmistö voidaan suojella ja tässä mielessä ahvenanmaalaiset ovat vähemmistö Suomessa, niin tähän suojelukseen tarvitaan menetelmiä, erikoisjärjestelyjä, jotka syrjivät muita. Ja sitten järjestyksen ystävä totta kai kysyy "saako syrjiä?". Vastaus on kyllä, mutta saa syrjiä ainoastaan kahdella edellytyksellä. Ensimmäinen: että syrjintään on objektiiviset perusteet ja että nämä perusteet ovat laissa, siis lakitasolla määriteltyjä. Objektiivisuus-laintaso ensimmäinen, toinen , että näitä objektiivisia lakeja sovelletaan ystävällisesti, ei aggressiivisesti.

http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma?opendocument&pageid=Content77446

[Aldaron]

Kuinka moni teistä sattuu kuuntelemaan radio Vegaa? Sieltä tulee yhtenään kovin värikästä kommenttia suomenkielisistä kansalaisista. En finne igen- tyylistä ja hieman räväkkäämpää.

Yleisluontoinen heitto. Noin voi kuka tahansa sanoa netissä anonyyminä ilman että tarvitsee täsmentää kuka sanoi täsmälleen mitä ja koska.
Näinhän huhuja on aina levitetty. Yleensä ihan tietyssä tarkoituksessa, ja tarkoituksesihan me tunnemme enemmän kuin hyvin.
Kommentteihisi kaivattaisiin tosiaan hieman konkreettisempaa otetta. Tuollainen jää pelkän juoruamisen tasolle.
Jostain syystä oma kokemukseni Radio Vegasta on vähän toisenlainen. Mistähän mahtaa johtua?

[TH]

3. sisäänpääsyyn oikeuttavat pisterajat saman oppilaitoksen sisällä yhtenevät k/e

Pitäisikö sitten vaikkapa ruotsinkielisiä lääkäreitä kouluttaa samassa suhteessa suomenkielisten kanssa esim. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa, jotta systeemi olisi tasapuolinen? Luuletko, että tällainen järjestelmä olisi kovin kustannustehokas?

Ruotsinkielisiä lääkäreitä pitäisi kouluttaa juuri se määrä, joka pääsee lääkikseen sisään yhteneväisin perustein äidinkielestä riippumatta arvosteltujen pääsykokeiden perusteella. Näin saadaan ihan tarpeeksi ruotsinkielisiä lääkäreitä. Ei voi odottaa, että pitäisi olla jokin tietty määrä ruotsia äidinkielenään/sujuvasti puhuvia lääkäreitä. Nytkinhän on jo terveyskeskuksissa ja sairaaloissa paljon suomea heikosti puhuvia maahanmuuttajalääkäreitä.

Missään ei ole koskaan osoitettu, että jokin tietty määrä ruotsinkielisiä lääkäreitä, juristeja jne. pitäisi kouluttaa, jotta ruotsinkielisten palvelut voitaisiin toteuttaa. Kiintiöt on määrätty juuri niin suuriksi kuin Rkp ja kumppanit ovat pystyneet ne vänkäämään.

[TH]

Opetushallituksen sivuilla on tietoa korkeakoulujen tuoreista opiskelijavalinnoista: http://www.oph.fi/etusivu/101/yliopistojen_opiskelijavalintojen_tulokset_valmiit

Hyväksymisprosentti kaikkien hakijoiden osalta oli 27. Häveliäisyyssyistä ruotsinkielisten hyväksymisprosenttia ei mainita, mutta aiemmin se on ollut 50 prosentin pinnassa. Koulukohtaisia hyväksymisprosentteja tarkastelemalla saa asiasta osviittaa nytkin:

Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulujen hyväksymisprosentti on 10, Svenska Handelshögskolanin 29. Hankeniin päässeet muodostavat peräti 25 prosenttia kaikista nyt kauppakorkeakouluihin hyväksytyistä.

Kenellekään ei varmaankaan tule yllätyksenä se, että ylivertaisesti helpointa Suomessa on päästä opiskelemaan Åbo Akademiin, jonne otettiin 53 (!) prosenttia hakijoista. Koko maan keskiarvo oli siis 27. Kaikissa ns. suomenkielisissä (tosiasiassa kaksikielisissä - vain ruotsinkieliset korkeakoulut ovat Suomessa yksikielisiä) maakuntayliopistoissa, joihin Aldaronin mielestä on niin helppo päästä opiskelemaan, hyväksymisprosentti oli koko maan keskiarvoa matalampi (paitsi Kuopiossa sama kuin koko maan prosentti).

Joku sanoi kerran osuvasti, että jos olet ruotsinkielinen Suomessa, pääset korkeakouluun, kunhan sinulla pää pysyy hartioiden välissä, eikä sekään ole välttämätöntä.