Mitä tehdä korkeakoulutettujen työttömyydelle

[Dharma]

Ne korkeakoulutetut, joiden osaamisella on mitään arvoa, saavat kyllä töitä. Muut voivat odottaa ihmettä tai hakea Mäkistä töitä jahka julkisen sektorin rahat loppuvat. Eipä sille sen enempää tarvitse tehdä. Tai no jos haluaa tukea viherhumanisteja, niin käy Mäkissä useammin.

[Fjödörör Räkinen]

Ne korkeakoulutetut, joiden osaamisella on mitään arvoa, saavat kyllä töitä.

Väite on retorisesti osuva, koska ainahan voi vedota siihen, että parhaat saavat töitä. Ongelmallista on vain se, että parhaita on joukosta ainoastaan pieni osa. Kaikki eivät voi olla parhaita. Mitä tehdään keskinkertaisille?

Nousukaudella insinööreille ja kauppatieteilijöille riitti töitä. Nyt heidän työttömyytensä on voimakkaassa kasvussa, etenkin insinöörien.

[no future]

Niin, mikähän olisi se ala mille ihmisten pitäisi opiskella? Kouluiässä ollessani ja kotipaikkakunnastani johtuen paperityöntekijän pätevyyttä pidettiin takuuvarmana uravalintana vailla työttömyyden pelkoa. Mutta mites niille kavereilleni ketkä tämän valitsivat kävikään...

Työtöntä insinööriä vituttaa työttömyys varmaan siinä missä työtöntä historiantutkijaakin, pätevyys tulevaksi puhelinmyyjäksi, sairaanhoitajaksi tai sossupummiksi molemmilla lienee silti sama.

"Huuhaa"-aloilla sisäänottomäärät ovat yliopistoissa nykyiselläänkin pieniä, ehkä opettajaksi pätevöityviä lukuunottamatta. Osalle ihmisistä opiskelualan valinnassa saattaa painaa muutkin seikat kuin tuleva palkkapussin koko, eikä juuri kukaan voi tietää tulevaisuuden työtilannettaan.

Omista lapsuuden kavereistani parhaiten ovat muuten työllistyneet näyttelijän ja muusikon ammatin itselleen korkeakoulussa opiskelleet, taitaapa verokertymänsäkin olla sieltä suuremmasta päästä.

T: yhteiskuntatieteiden ylioppilas, tuleva sairaanhoitaja, rakennustöillä itsensä elättävä 33-vee vhm.

[Dharma]

Ne korkeakoulutetut, joiden osaamisella on mitään arvoa, saavat kyllä töitä.

Väite on retorisesti osuva, koska ainahan voi vedota siihen, että parhaat saavat töitä. Ongelmallista on vain se, että parhaita on joukosta ainoastaan pieni osa. Kaikki eivät voi olla parhaita. Mitä tehdään keskinkertaisille?

Nousukaudella insinööreille ja kauppatieteilijöille riitti töitä. Nyt heidän työttömyytensä on voimakkaassa kasvussa, etenkin insinöörien.

Ei vain parhaat vaan ne, jotka osaavat jotain hyödyllistä. Suomessa on valtava määrä akateemisia, joiden osaamisella ei ole mitään käyttöä, mistä kukaan muu maksaisi mitään kuin toinen vastaava hyödytön korkeasti koulutettu.

[JJohannes]

"Huuhaa"-aloilla sisäänottomäärät ovat yliopistoissa nykyiselläänkin pieniä, ehkä opettajaksi pätevöityviä lukuunottamatta. Osalle ihmisistä opiskelualan valinnassa saattaa painaa muutkin seikat kuin tuleva palkkapussin koko, eikä juuri kukaan voi tietää tulevaisuuden työtilannettaan.

Valtiotieteellisillä ja kauppatieteellisillä aloillahan sisäänottomäärät ovat kohtalaisen suuria ja niitä, toisin kuin monia humanistisia aloja, voi opiskella pääsääntöisesti muuallakin kuin Helsingissä. Ainiin, paitsi jos "huuhaa-aloiksi" lasketaan alat joista ei nykyään työllisty...

EDIT: Vastaan myös aiempaan viestiin:

Yksi vaihtoehto voisi olla opintotuen muuttaminen kokonaan lainaksi. Tällöin ihmiset pohtisivat enemmän, mitä kannattaa opiskella. Nykyään on kiva mennä lukemaan nais- tai kehitysmaatutkimusta useaksi vuodeksi, kun yhteiskunta maksaa sekä lukukausimaksut että elämisen. Bonuksena saataisiin miljardisäästöt vuositasolla.

Nykyään ihmiset pohtivat jo, kannattaako mennä opiskelemaan ollenkaan. Opiskelija saa noin 30-40% niistä tuista joita työttömänä saa. Ei kukaan mene opiskelemaan koska "yhteiskunta maksaa" koska yhteiskunta maksaa joka tapauksessa ja paljon enemmän jos et tee mitään. Mutta muutetaan opintotuki vain lainaksi, kyllä se minulle käy. Sen jälkeen opiskelijat alkavat nostaa toimeentulotukea ja kaksinkertaistavat tulonsa.

Nais- ja kehitysmaatutkimusta opiskelevathan juuri työllistyvät. Aina on jossain auki monikulttuurikoordinaattorin virka tai sitten voi perustaa kolmannen sektorin tuotteistamisoppaan avulla "kansalaisjärjestön" ja hakea sille satoja tuhansia rahaa kunnalta tai valtiolta. Ja konsulttiyhtiöt ja markkinointiyhtiöt palkkaavat yhä enenevissä määrin kyseisten alojen ihmisiä koska valtio, kunnat ja yksityinen sektori haluavat monikulttuurisuustyöpajoja ja -koulutuksia ja muutenkin näyttää hyvältä, kun yhtiön palkkalistoilla on patriarkaattia ja fasismia vastaan taisteleva "aktivisti".

[Dharma]

Niin, mikähän olisi se ala mille ihmisten pitäisi opiskella? Kouluiässä ollessani ja kotipaikkakunnastani johtuen paperityöntekijän pätevyyttä pidettiin takuuvarmana uravalintana vailla työttömyyden pelkoa. Mutta mites niille kavereilleni ketkä tämän valitsivat kävikään...

Työtöntä insinööriä vituttaa työttömyys varmaan siinä missä työtöntä historiantutkijaakin, pätevyys tulevaksi puhelinmyyjäksi, sairaanhoitajaksi tai sossupummiksi molemmilla lienee silti sama.

"Huuhaa"-aloilla sisäänottomäärät ovat yliopistoissa nykyiselläänkin pieniä, ehkä opettajaksi pätevöityviä lukuunottamatta. Osalle ihmisistä opiskelualan valinnassa saattaa painaa muutkin seikat kuin tuleva palkkapussin koko, eikä juuri kukaan voi tietää tulevaisuuden työtilannettaan.

Omista lapsuuden kavereistani parhaiten ovat muuten työllistyneet näyttelijän ja muusikon ammatin itselleen korkeakoulussa opiskelleet, taitaapa verokertymänsäkin olla sieltä suuremmasta päästä.

T: yhteiskuntatieteiden ylioppilas, tuleva sairaanhoitaja, rakennustöillä itsensä elättävä 33-vee vhm.

Jos on edes vähän älliä, niin joko tekninen tai kaupallinen suuntautuminen ja samantien töihin Aasiaan. Siellä oppii sitten loput. Jos ei missään nimessä halua lähteä maasta, niin lääkäriksi. Jos siihen ei riitä rahkeet, niin sitten saa tyytyä pyyhkimään perseitä nälkäpalkalla.

[rölli2]

jokunen vuosi sitten vr:n leipiin haki useita naispuolisia maistereita

[Whomanoid]

Tilaston perusteella asian voisi sanoa näinkin: Parhaat insinörtit, diplomi-insinörtit, arkkitöhrit ja luonnostieteilijäthän saavat töitä. Muut ovat luusereita, jotka joutavat ulkomaille työnhakuun.  Ja sitten leikataan näiden alojen sisäänottoa. Mutta kun en sano.

[kriittinen_ajattelija]

Niin korkeakoulutetuille ei ole duunia nyt eikä tulevaisuudessa mutta ei kyllä ole duunareillekaan.

Lähes puolet työpaikoista on vaarassa kadota
Oxfordin yliopiston raportin mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Sama kehitys on nähtävissä Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa. Digitaalisen vallankumouksen vaikutuksia yhteiskuntiin verrataan höyryn ja sähkön mukanaan tuomiin muutoksiin.

http://yle.fi/uutiset/lahes_puolet_tyopaikoista_on_vaarassa_kadota/6872845

Työelämästä on tulossa yhtä pätkätöitten tekemistä siellä täällä ja opiskelua uuteen ammattiin siellä täällä monta x elämän aikana. Tulevaisuuden suuria haasteita on miten saada kaikille järjestettyä duunipaikka.

[Sami Aario]

Nousukaudella insinööreille ja kauppatieteilijöille riitti töitä. Nyt heidän työttömyytensä on voimakkaassa kasvussa, etenkin insinöörien.

Kyllä, mutta (Tekniikka ja Talous):

Diplomi-insinöörien työttömyys on vuodessa noussut merkittävästi.

Tekniikan Akateemisten TEK:n mukaan työttömyysaste oli elokuussa 4,2 prosenttia, kun vuosi sitten työttömiä oli 3,4 prosenttia jäsenistöstä.

Tilanne on ainakin diplomi-insinöörien kohdalla edelleen huomattavasti parempi kuin väestöllä keskimäärin. Tuo 4,2 prosenttia olisi kokonaisväestöllä normaali, tai normaalia hieman parempi, nousukauden työttömyysaste.

Kun tuo suhteellisen matala 4,2 prosenttia on dippainsseillä silti huomattavasti heikompi työllisyystilanne kuin yleensä, voidaan perustellusti väittää, että huonomminkin voisi valita kuin kouluttautuminen dippainssiksi.

[Ari-Lee]

Ne korkeakoulutetut jotka osaavat puhua päät pyörryksiin kuin Hunttalan Matti saavat tyhjänpäiväisiä kahden vuoden mittaisia valtion- ja EU-apurahoitteisia projektipäälliköiden toimia. Muut lepo. Saa räkiä.

[no future]

Jos on edes vähän älliä, niin joko tekninen tai kaupallinen suuntautuminen ja samantien töihin Aasiaan. Siellä oppii sitten loput. Jos ei missään nimessä halua lähteä maasta, niin lääkäriksi. Jos siihen ei riitä rahkeet, niin sitten saa tyytyä pyyhkimään perseitä nälkäpalkalla.

Lääkäreiden koulutusmäärät taitaa olla tiukimmin rajoitettuja, ja vieläpä lääkäreiden omien etujärjestöjen toimesta. Toisaalta lääkärin koulutus lienee myös kalleimpia yhteiskunnan kustantamia koulutuksia. Odotettavissa olevan palkan ja työnäkymien kannalta toki loistava valinta. Yhteiskunnan kannalta lääkärien työn tuottavuus on myös lievästi sanoen kyseenalaista.

Mutta itseäni lainaten:

Osalle ihmisistä opiskelualan valinnassa saattaa painaa muutkin seikat kuin tuleva palkkapussin koko

Tässä itsekin opiskelua ja työntekoa yhtäaikaa ja erikseen harrastaneena täytyy myöntää, että pelkästään töitä tekemällä, tai vaikka ne inssin paperit parikymppisenä suorittaneena olisin voittanut taloudellisesti ns. helvetisti. Elämänlaadullisesti taas... Itselläni on onneksi ollut aina töitä tarjolla parin puhelinsoiton päässä.

[sivullinen.]

T: yhteiskuntatieteiden ylioppilas, tuleva sairaanhoitaja, rakennustöillä itsensä elättävä 33-vee vhm.

Itä-Saksassa ennen muurin murtumista alettiin korkeasti koulututettuja ottaa talonmiehiksi. Sielläkin valtion muuttui kykenemättömäksi ylläpitämään korkeatasoista yhteiskuntaa ja hyödyntämään annattua oppia. Seuraus oli tietenkin korkeatasoisen yhteiskunnan häviäminen, joka jätti jälkeensä tyhjiön, koko järjestelmä tuli kyvyttömäksi toimimaan ja oli pakko liittää toimivaan.

Mielestäni se meni itä-Saksassa erittäin hyvin. Voisin pitää vastaavanlaista toivottavana myös Suomen kohdalla. Se on kuitenkin mahdotonta. Meillä ei ole länsi-Saksaa pelastajana. Suomen liittäminen osaksi Venäjää, ja venäläisen hallinnon tänne ottaminen, ei sekään kuulosta hirveän hyvältä. Vaikka vuonna 1809 sitä kokeiltiin, ja tulokset olivat erittäin hyviä.

[Suvaitsija]

Kaikkien kannalta olisi parempi, jos tutkinnot, joilla työllistyy vain verorahoilla loisijaksi tai kortistoon, lopetettaisiin.

Lasketko verovaroilla loisijoiden joukkoon kaikki valtiolta palkkansa saavat ihmiset vai vain osan heistä?

Anteeksi epäselvä ilmaisutapani. Tietenkin osan. Tietenkin sellaiset alat pitää säilyttää, joilta työllistyy hyvin sinne valtion puolelle jatkossakin. Se on sitten täysin subjektiivinen asia, mitkä alat laskee loisimiseksi...

[Tosiasiallinen Nuiva]

Kaikkien kannalta olisi parempi, jos tutkinnot, joilla työllistyy vain verorahoilla loisijaksi tai kortistoon, lopetettaisiin.

Lasketko verovaroilla loisijoiden joukkoon kaikki valtiolta palkkansa saavat ihmiset vai vain osan heistä?

Anteeksi epäselvä ilmaisutapani. Tietenkin osan. Tietenkin sellaiset alat pitää säilyttää, joilta työllistyy hyvin sinne valtion puolelle jatkossakin. Se on sitten täysin subjektiivinen asia, mitkä alat laskee loisimiseksi...

Mielestäni alat joiden tuotteita/palveluita kukaan tai mikään ei ole valmis ostamaan omilla rahoillaan on loisimista.
esim. poliisi on ala jonka palveluista ihmiset maksaisivat jos se olisi ainoa keino saada palveluita. On kuitenkin parempi, että poliisi ei ole yksityinen.

[Suvaitsija]

Ymmärtääkseni sisäänottomäärät "höpötutkinnoissa" ovat pieniä jo nyt. En ole kattavia lukuja nähnyt, mutta esimerkiksi ranskan opiskelun toissa vuonna aloitti Tampereen yliopistossa 10 opiskelijaa. Paljon enemmän höpötutkintoja on ammattikoulutuksen puolella. Sieltä kun kaivelee, niin esiin ponnahtelee jos jonkinlaista lakanainvenyttäjää ja pölyn tomuttajaa. Lukiopohjaisena puolitoista vuotta, muuten pari vuotta. Kaiken lisäksi myös ammattikoulutuksen puolella opiskeluajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Joskus maailmassa vain mentiin töihin ja opittiin.

Toinen kysymys on sitten se, että mihin turhien alojen opiskelijat pistetään, jos he eivät lue turhia aloja? Usein he ovat koulussa menestyneitä kilttejä tyttöjä ja pääsevät kyllä muuallekin. Tehdäänkö heistä insinöörejä, joiden työttömyys kasvaa voimakkaasti jo nyt? Pitäisikö heidät ammattikouluttaa? Mille alalle?

Vaikka höpötutkinnoissa on pienet sisäänottomäärät, niin sehän vasta kalliiksi tuleekin, että muutamaa opiskelijaa varten pitää järjestää neljän vuoden edestä erityiskursseja ja henkilökohtaista opetusta. Enkä millään tavalla tarkoita, että ammattikorkeassa olisi asiat sen paremmin hanskassa. Tutkinnot ovat aivan liian pitkiä. Niistä saisi vuoden pois suhteellisen helposti karsimilla "ihan kiva tietää, mutta loppujen lopuksi täysin turhaa paskaa"-tyyppisiä kursseja. Mutta se nyt on ihan sama, kuinka kauan tutkinnon suorittaminen kestää, jos alalle ei työllisty.

Se on tosiaan mielenkiintoista pohtia, mihin ihmisiä pitäisi kouluttaa, kun mikään ala ei työllistä varmasti. Mutta ei kai höpöhöpötutkintojen jatkaminen voi olla mikään valtion kädenojennus, jolla saadaan kympin tytöt opiskelemaan "ihan sama, mitä vaan, kunhan nyt teet jotain" ja pysymään poissa ikävistä työttömyystilastoista? Kyllä täällä tarvittaisiin jonkinlaista asennekasvatusta työelämään jo yläasteelta lähtien eikä pelkästään haaveiden täyttämää höttöä jostain uskonnontutkijoiden ja läänintaitelijoiden uraputkista.

[Suvaitsija]

Mielestäni alat joiden tuotteita/palveluita kukaan tai mikään ei ole valmis ostamaan omilla rahoillaan on loisimista.
esim. poliisi on ala jonka palveluista ihmiset maksaisivat jos se olisi ainoa keino saada palveluita. On kuitenkin parempi, että poliisi ei ole yksityinen.

Siinä on se ongelma, että ihmiset ovat valmiita maksamaan eri asioista. Prioriteetit saataisiin kyllä selville esimerkiksi kansanäänestyksellä, mutta eipä semmosia olla täällä ruukattu järjestää.

[Parsifal]

Yksi vaihtoehto voisi olla opintotuen muuttaminen kokonaan lainaksi. Tällöin ihmiset pohtisivat enemmän, mitä kannattaa opiskella. Nykyään on kiva mennä lukemaan nais- tai kehitysmaatutkimusta useaksi vuodeksi, kun yhteiskunta maksaa sekä lukukausimaksut että elämisen. Bonuksena saataisiin miljardisäästöt vuositasolla.

Poliittisia suojatyöpaikkoja monikulttuuriroskaväelle näyttäisi järjestyvän aina. Vaikeampaa on löytää rehellistä työtä tekniseltä alalta aikana, jona ensin mainittu sakki tekee kaikkensa teollisuuden ja yrittäjyyden tuhoamiseksi Suomesta.

[guest3656]

Itä-Saksassa ennen muurin murtumista alettiin korkeasti koulututettuja ottaa talonmiehiksi. Sielläkin valtion muuttui kykenemättömäksi ylläpitämään korkeatasoista yhteiskuntaa ja hyödyntämään annattua oppia. Seuraus oli tietenkin korkeatasoisen yhteiskunnan häviäminen, joka jätti jälkeensä tyhjiön, koko järjestelmä tuli kyvyttömäksi toimimaan ja oli pakko liittää toimivaan.

Vietin viikon DDR:ssä tuttavapariskunnan kutsumana keväällä 1989, puolisen vuotta ennen muurin murtumista.  Perheen pää oli koulutukseltaan tekniikan tohtori. Ajattelin aluksi, että mikäpäs on hyvätuloisen elellä DDR:ssä kun hinnat oli halvat, kunnes paljastui että 12 vuotta vanha Trabantti oli perintökalleus ja miehen työpaikka oli laudasta kyhätty liiteri nurmea kasvavan Dresdenin "raviradan" kupeessa. Titteli oli atk-vastaava tms. En enää viitsinyt kysellä mitä työnkuva piti sisällään, koska ravirata näytti pikemminkin joutomaalta, kuin hevoskilpailujen areenalta.

[Lalli IsoTalo]

Montako filosofia julkinen sektori tarvitsee palvelukseensa, mitkä olisivat työtehtävät ja kohtuullinen kuukausipalkka?

Enemmän kuin opettajia, lääkäreitä, terveydenhoitajia, valaantarkkailijoita, byrokratian pyörittäjiä ja muita sosiaalivaltion turhaketyöläisiä - yhteensä. Valtion - siis julkisen sektorin - tehtävä on luoda turvallinen ja vapaa toimintaympäristö ihmisten keskenäiselle yhteiselämälle. Sitä varten tarvitaan armeija ulkoista uhkaa varten, poliisi sisäistä uhkaa varten ja filosofeista, poliitikoista, viestinviejistä ja muista koostuva toimintaympäristöä ajanhengen mukaan säätävä hallinto. Julkisen sektorin tehtävä on siis mahdollistaa kansalaisten keskenäisiin suhteisiin perustuva elämä - ei itse täyttää sosiaalisena korvikkeena ihmisten kyvyttömyyttä keskenäiseen kanssakäymiseen. Valtio on isä ja äiti - ylempänä oleva valvoja - ei nykyisä ja nykyäiti - bileseuraa omille lapsilleen.

Sosialismi on kuollut. Ymmärtäkää se. Entinen käsitys valtiosta ei enää päde.

Jos haaveilet jonkinlaisesta Platonin filosofi-kuninkaiden hallinnosta, niin sellainen sopii minulle! Sehän olisi hallitsevan luokan kommunismia, jossa yksityinen omistusoikeus on kielletty, mutta vain hallitsevalta luokalta. Ideana on se, että tämän pitäisi vähentää korruptiota, koska hallitsijat eivät saa omistaa mitään itse. Tällöinhän sosialismi ei olisi kuollut, vaan päinvastoin eläisi Platon (alkuperäisen?) suunnitelman mukaisesti.

Plato's Ethics and Politics in The Republic
4. Politics, Part One: The Ideal Constitution
4.2 Communism

One of the most striking features of the ideal city is its abolition of private families and sharp limitation on private property in the two guardian classes.

Marx mokoma käänsi Platonin ajatuksen päälaelleen, ja kehitti hallittavan luokan kommunismin. Se ei toiminut, joten nyt voitaisiin kokeilla sellaista, että pannaan Katainen ja Urpilainen asumaan parakkiin, ja valtio kustantaa heille puurot nyt ja aina. Ei kansainvälistä uraa, nyt tai koskaan.

[Maisteri Vihannes]

Tulevaisuuden suuria haasteita on miten saada kaikille järjestettyä duunipaikka.

Tai vaihtoehtoisesti, kuinka järjestää yhteiskunta jossa vain pieni osa väestöstä tekee työtä.

[kriittinen_ajattelija]

Tulevaisuuden suuria haasteita on miten saada kaikille järjestettyä duunipaikka.

Tai vaihtoehtoisesti, kuinka järjestää yhteiskunta jossa vain pieni osa väestöstä tekee työtä.

Ja mitäs muut sitten tekee, pelaa huippumoderni 5d tietokonepelejä bunkkereissaan koko säälittävän elämänsä ajan?

Elämästä on tulossa joka vuosi yhä enemmän merkityksetöntä, ei ihme että harvat haluaa edes lapsia nuorten keskuudessa nykypäivänä.

[Sour-One]

Nykyään on kiva mennä lukemaan nais- tai kehitysmaatutkimusta useaksi vuodeksi, kun yhteiskunta maksaa sekä lukukausimaksut että elämisen.

Ketjun aihe käsittelee korkeakoulutettuja. Se, että jotain "oppiainetta" opetetaan yliopistossa, ei tee "opiskelijoista" korkeakoulutettuja. Jos "opiskelet" kuusi vuotta hyödytöntä paskaa, se ei tee sinusta korkeakoulutettua, ainoastaan hyödyttömän paskan.

Ei se kenestäkään hyödytöntä paskaa tee.

[Sour-One]

Niin, mikähän olisi se ala mille ihmisten pitäisi opiskella? Kouluiässä ollessani ja kotipaikkakunnastani johtuen paperityöntekijän pätevyyttä pidettiin takuuvarmana uravalintana vailla työttömyyden pelkoa. Mutta mites niille kavereilleni ketkä tämän valitsivat kävikään...

Työtöntä insinööriä vituttaa työttömyys varmaan siinä missä työtöntä historiantutkijaakin, pätevyys tulevaksi puhelinmyyjäksi, sairaanhoitajaksi tai sossupummiksi molemmilla lienee silti sama.

"Huuhaa"-aloilla sisäänottomäärät ovat yliopistoissa nykyiselläänkin pieniä, ehkä opettajaksi pätevöityviä lukuunottamatta. Osalle ihmisistä opiskelualan valinnassa saattaa painaa muutkin seikat kuin tuleva palkkapussin koko, eikä juuri kukaan voi tietää tulevaisuuden työtilannettaan.

Omista lapsuuden kavereistani parhaiten ovat muuten työllistyneet näyttelijän ja muusikon ammatin itselleen korkeakoulussa opiskelleet, taitaapa verokertymänsäkin olla sieltä suuremmasta päästä.

T: yhteiskuntatieteiden ylioppilas, tuleva sairaanhoitaja, rakennustöillä itsensä elättävä 33-vee vhm.

No sitten opiskellaan uusi ammatti. Ei siinä sen kummempaa. Toki yli 50 v. voi kynnys uuden ammatin opiskeluun olla korkeampi.

[Lodi]

En ymmärrä, miten se "korkea" koulutus olisi alun perinkään tae työllistymiselle.  Kyllä väitöskirjan tehnyt voi olla työtön siinä, missä esimerkiksi autoamistyyppikin.
Jutun ydin on siinä, että pitää opiskella sellainen tutkinto, jolla saa töitä.

[guest3656]

Ei se kenestäkään hyödytöntä paskaa tee.

Ei tietenkään jos onnistuu työllistymään tuottavaan työhön, eikä esim. maahanmuuttoteollisuuden palvelukseen.

[Sour-One]

Ei se kenestäkään hyödytöntä paskaa tee.

Ei tietenkään jos onnistuu työllistymään tuottavaan työhön, eikä esim. maahanmuuttoteollisuuden palvelukseen.

Muuan halla-ahokin oli kielitieteilijä ennen kansanedustajauraansa. Ei se silti tee siitä hyödytöntä paskaa.

[guest3656]

Ei se kenestäkään hyödytöntä paskaa tee.

Ei tietenkään jos onnistuu työllistymään tuottavaan työhön, eikä esim. maahanmuuttoteollisuuden palvelukseen.

Muuan halla-ahokin oli kielitieteilijä ennen kansanedustajauraansa. Ei se silti tee siitä hyödytöntä paskaa.

Käytin esimerkkinä hyödyttömästä opiskelusta naistutkimusta, mikä sekin on kyllä ihan hyvä oppiaine yksityisesti sovellettuna. Olen havainnut, että naisissa on eroja.

[törö]

Käytin esimerkkinä hyödyttömästä opiskelusta naistutkimusta, mikä sekin on kyllä ihan hyvä oppiaine yksityisesti sovellettuna. Olen havainnut, että naisissa on eroja.

Se on ongelma silloin kun sen ottaa pääaineeksi ja meinaa luoda uraa yliopiston ulkopuolella.

[Sour-One]

Käytin esimerkkinä hyödyttömästä opiskelusta naistutkimusta, mikä sekin on kyllä ihan hyvä oppiaine yksityisesti sovellettuna. Olen havainnut, että naisissa on eroja.

Se on ongelma silloin kun sen ottaa pääaineeksi ja meinaa luoda uraa yliopiston ulkopuolella.

No naistutkimus pääaineena ja sitten työpaikka ihan missä tahansa, niin kyllä silloin melko hyödytön on. Paskaksi en kuitenkaan luokittelisi