Mitä tehdä korkeakoulutettujen työttömyydelle

[Maisteri Vihannes]

Ei todellakaan mihinkään ylevämpään toimintaan jota sinä käsittääkseni ajoit takaa.

Kertoisitko missä kohtaa minä olen "ylevää toimintaa" takaa-ajanut ja kuinka minä olen sen ylevyyden määritellyt? Jos viittaat tähän

Uskon kyllä että valtaosa ihmisistä keksisi itselleen mielekästä tekemistä ilman työnantajan ohjeistustakin, jos vaan rahasta ei olisi pulaa.

niin eihän tuossa määritellä mielekästä tekemistä "yleväksi" tai miksikään tietyksi tekemiseksi. Mielekäs tekeminen on sitä minkä itse kukin mielekkääksi kokee. Jos joku kokee mielekkäänä ryyppäämisen, matrixin, ituhippikommuunin, tai mitä tahansa, se on hänelle mielekästä tekemistä. Jos hän ei valinnallaan aiheuta vahinkoa muille, on hänellä oikeus valintaansa.

Mikä on hyvää ihmiskunnalle? Jos joskus on niin, että jokainen ihminen valitsee matrixin, ja kyseisen sukupolven kuollessa ihmiskunta kuolee, mikä siinä on huonoa? Onko ihmiskunta olemassa ilman ihmisyksilöitä tai onko ihmiskunnalle paras olotila jotain muuta kuin yksilöille paras olotila? Onko yksilöille paras olotila jokin muu kuin se missä he ovat onnellisimmillaan, eivätkö yksilöt ole itse kykeneviä päättämään omasta parhaastaan?

Jos tuo visio on sinusta tavoittelemisen arvoista niin ihan vapaasti. Minusta se toinen visio että kaikki ihmiset edelleen osallistuisivat mahdollisimman paljon yhteiskunnan kehitykseen on kuitenkin parempi.

En sanonut että tuo on tavoittelemisen arvoista. En tietääkseni ole tässä keskustelusäikeessä sanonut mitään tiettyä tulevaisuudenvisiota tavoittelemisen arvoiseksi. En esittänyt tavoitteita, esitin kysymyksiä.

Mitä on yhteiskunnan kehitys? Mihin sillä pyritään? Onko kaikkien osallistuminen yhteiskunnan kehitykseen väline päämäärään pääsemiseksi, vai onko päämäärä se että kaikki osallistuvat - jos jälkimmäinen, eikö kyseessä ole kehäpäätelmä?

Jotta ketjun aihe pysyisi nimellisesti mukana: Tulisiko kaikki kansalaiset korkeakouluttaa filosofian tohtoreiksi ratkomaan näitä kysymyksiä? 

[Toadie]

Höpölogian maisteri on yhtä hyödytön lisensiaattina ja tohtorinakin koska koulutus ei anna taitoja yhtikäs mihinkään.

Antavatko oikein mitkään muutkaan tutkinnot? Lääkärit, kielten opiskelijat ja insinöörit (varauksin) osaavat jotain. Entä muut? Mitä käytännön taitoja heillä on?

Idea on se että matala koulutus opettaa taidon. Korkea koulutus antaa taitoja joita voi soveltaa. Ekonomi ei "osaa" mitään mutta pystyy käyttämään tietojaan melkein alalla kuin alalla. Vastaavasti kirjanpitäjä voi "osata" samoja asioita kuin ekonomi, mutta se ei silti ole sama asia. Lakimieskään ei "osaa" mitään, mutta pystyy tietojensa perusteella tekemään melkein mitä vain.

Plus tietysti - substanssialoille hakeutuu ihmisiä jotka osaavat ja soveltavat. Dippainssi voi olla totaalisen kädetön mutta silti huippuasiantuntija. Se on teoreettisen tiedon luonne.

Naistutkija saattaa osata kokata ja siivota ja ommella, mutta rupeaako? Jos ei rupea, millä repii elantonsa kun turhakkeilta laitetaan rahoitus jäihin?

[jka]

niin eihän tuossa määritellä mielekästä tekemistä "yleväksi" tai miksikään tietyksi tekemiseksi. Mielekäs tekeminen on sitä minkä itse kukin mielekkääksi kokee. Jos joku kokee mielekkäänä ryyppäämisen, matrixin, ituhippikommuunin, tai mitä tahansa, se on hänelle mielekästä tekemistä. Jos hän ei valinnallaan aiheuta vahinkoa muille, on hänellä oikeus valintaansa.

Nykyjärjestelmässä tilanne ei ole tämä. Kaikki olisi ok jos jokainen oikeasti maksaa myös omat kustannuksensa. Pelkästään eläkeläisten lisääntynyt ryyppääminen maksaa yhteiskunnalle ja niille jotka yrittävät sitä tuottavaa työtä tehdä. Eli aiheuttavat suoraan vahinkoa muille.

Ideaalitilanteessa eläkeläiset ei ryyppäisi ja työtätekevät veisivät lapset isovanhempien luokse hoitoon tai vähintään isovanhemmat tulisi hoitamaan lapsia silloin kun nämä ovat sairaana. Nyt tuottavan työn tekijät hoitaa sairaita lapsia ja näistä rahoista pitäisi vielä maksaa isovanhempien ryyppäämisen kustannukset. Homma on suoraan sanottuna perseellään. Ryyppääville isovanhemmillekin olisi edelleen oikeasti käyttöä ja näin saataisiin elintasoa nousemaan kaikille. Isovanhemman lapsen hoito (tai hoitamatta jättäminen) maksaa tässä tapauksessa tasan saman verran kuin sen kaikista tuottavimmankin työn tuntipalkka on koska työn tekijä joutuu hoitamaan lastaan ja olemaan tekemättä sitä työtä jolla yhteiskunta saisi parhaan tuoton.

Ei asiat ole kansantalouden näkökulmasta ihan sama. Jos eläkeläisten tekee mieli ryypätä niin se on edelleen kaikilta muilta pois. Tavalla tai toisella. Ihan samaan lopputulokseen päästään vaikka eläkeläisten tilalle vaihdetaan mikä tahansa muu väestönosa.

Jotta ketjun aihe pysyisi nimellisesti mukana: Tulisiko kaikki kansalaiset korkeakouluttaa filosofian tohtoreiksi ratkomaan näitä kysymyksiä? 

Koulutus ei enää ratkaise tätä ongelma kuten Suomessa täydellisen selvästi havaitaan. Kyse ei ole koulutuksesta ja tarjonnasta vaan kysynnästä. Kaikki poliitikot ja ekonomistit yrittävät ratkoa ongelmaa totaalisen väärästä näkökulmasta. Lisätään kolutusta ja lisätään keinotekoisesti työvoimaa ja ongelmat vain pahenee. Pitäisi päinvastoin pyrkiä kaikin tavoin lisäämään kysyntää vaikka sitten keinotekoisestikin.

Ääriesimerkkinä heitän että jos kaikki verot poistetaan työnteosta niin mitä tapahtuisi? Väitän että kysyntä kasvaisi räjähdysmäisesti ja Suomenkin työttömyys olisi muutaman kuukauden jälkeen alle 1%. Ei siis pelkästään akateemisilla aloilla vaan ihan globaalisti. Nykyinen tilanne on täysin itseaiheutettu poliittisilla ja ekonomisilla valinnoilla. Meillä olisi edelleen kaikki mahdollisuudet täystyöllisyyteen jos niin vain haluttaisiin.

[Maisteri Vihannes]

Nykyjärjestelmässä tilanne ei ole tämä.

Useimmissa tapauksissa ei. Hankalaa kuitenkin seurata keskustelussa mitkä kysymykset koskevat nykyjärjestelmää ja mitkä utopiaa, ei nykymaailmassa ole matrixiakaan.

Kaikki olisi ok jos jokainen oikeasti maksaa myös omat kustannuksensa. Pelkästään eläkeläisten lisääntynyt ryyppääminen maksaa yhteiskunnalle ja niille jotka yrittävät sitä tuottavaa työtä tehdä. Eli aiheuttavat suoraan vahinkoa muille.

Ideaalitilanteessa eläkeläiset ei ryyppäisi ja työtätekevät veisivät lapset isovanhempien luokse hoitoon tai vähintään isovanhemmat tulisi hoitamaan lapsia silloin kun nämä ovat sairaana. Nyt tuottavan työn tekijät hoitaa sairaita lapsia ja näistä rahoista pitäisi vielä maksaa isovanhempien ryyppäämisen kustannukset. Homma on suoraan sanottuna perseellään. Ryyppääville isovanhemmillekin olisi edelleen oikeasti käyttöä ja näin saataisiin elintasoa nousemaan kaikille. Isovanhemman lapsen hoito (tai hoitamatta jättäminen) maksaa tässä tapauksessa tasan saman verran kuin sen kaikista tuottavimmankin työn tuntipalkka on koska työn tekijä joutuu hoitamaan lastaan ja olemaan tekemättä sitä työtä jolla yhteiskunta saisi parhaan tuoton.

Toteat että ryyppääville isovanhemmillekin olisi käyttöä. Tällöin ei ainakaan heidän tapauksessaan voi pitää paikkaansa se, että ihmiset ratkeavat ryyppäämään siksi ettei heille ole käyttöä. Miksi he siis ryyppäävät ja pitäisikö sille tehdä jotain, mitä? Toisaalta, onko isovanhemmilla velvollisuus hoitaa lapsenlapsiaan, tai tulisiko heillä olla sellainen? Kuka maksaisi palkan vai olisiko tuo työ tehtävä ilmaiseksi?

Koulutus ei enää ratkaise tätä ongelma kuten Suomessa täydellisen selvästi havaitaan. Kyse ei ole koulutuksesta ja tarjonnasta vaan kysynnästä. Kaikki poliitikot ja ekonomistit yrittävät ratkoa ongelmaa totaalisen väärästä näkökulmasta. Lisätään kolutusta ja lisätään keinotekoisesti työvoimaa ja ongelmat vain pahenee. Pitäisi päinvastoin pyrkiä kaikin tavoin lisäämään kysyntää vaikka sitten keinotekoisestikin.

Koulutus vähentää työvoimaa, henkilö joka on koulussa ei ole (ainakaan virallisesti) työttömänä.

Ääriesimerkkinä heitän että jos kaikki verot poistetaan työnteosta niin mitä tapahtuisi? Väitän että kysyntä kasvaisi räjähdysmäisesti ja Suomenkin työttömyys olisi muutaman kuukauden jälkeen alle 1%. Ei siis pelkästään akateemisilla aloilla vaan ihan globaalisti. Nykyinen tilanne on täysin itseaiheutettu poliittisilla ja ekonomisilla valinnoilla. Meillä olisi edelleen kaikki mahdollisuudet täystyöllisyyteen jos niin vain haluttaisiin.

Vaikka työttömyys olisi 0,0% ei kaikille kuitenkaan olisi sellaista työtä jolla he pystyisivät elättämään itsensä, ja tuostahan seuraa kaikenlaista ikävää. Pidän parempana järjestelmää jossa yhteiskunta mahdollistaa ihmisarvoisen elämän myös niille jotka eivät siihen itse kykene.

[jka]

Toteat että ryyppääville isovanhemmillekin olisi käyttöä. Tällöin ei ainakaan heidän tapauksessaan voi pitää paikkaansa se, että ihmiset ratkeavat ryyppäämään siksi ettei heille ole käyttöä. Miksi he siis ryyppäävät ja pitäisikö sille tehdä jotain, mitä? Toisaalta, onko isovanhemmilla velvollisuus hoitaa lapsenlapsiaan, tai tulisiko heillä olla sellainen? Kuka maksaisi palkan vai olisiko tuo työ tehtävä ilmaiseksi?

Nyt kun kysyit niin miksipä ei voisi olla jopa velvollisuus. Onhan meillä asevelvollisuuskin ja se nyt on täysin turha velvollisuus nykypäivänä verrattuna siihen että velvoittaisimme ihmiset pitämään huolta lapsista ja lasten lapsista.

Eläkkeeseen voitaisiin myös aivan hyvin lisätä joku bonus jos lapset on isovanhempien luona hoidossa. Bonus tulisi vaikka hoidossa olisi aivan vieraitakin lapsia. Väitän että tässä mallissa kaikki voittaisivat. Malli on huomattavasti halvempi kuin julkinen päivähoito ja eläkeläisetkin saavat sisältöä elämään ellei sitä muuten ole enää tarjolla.

Lapsilla ja isovanhemmilla on myös aivan erilainen yhteys toisiinsa kuin lapsilla ja vanhemmilla tai lapsilla ja päivähoitopaikan tädilläkin. Isovanhemmilla olisi paljon enemmän annettavaa kasvatuksessa lapsille kuin tällä hetkellä yleisesti käytetään hyväksi. Ongelma on täysin rakenteellinen joka voitaisiin korjata ja hyvinkin optimoida jos vain haluttaisiin.

Vaikka työttömyys olisi 0,0% ei kaikille kuitenkaan olisi sellaista työtä jolla he pystyisivät elättämään itsensä, ja tuostahan seuraa kaikenlaista ikävää. Pidän parempana järjestelmää jossa yhteiskunta mahdollistaa ihmisarvoisen elämän myös niille jotka eivät siihen itse kykene.

Täystyöllisyydellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että se jotenkin lisäisi sellaisten työpaikkojen määrää jolla ei pysty elättämään itseään tai että se pienentäisi alimman tason sosiaaliturvaa ja turvaverkkoja. Päinvastoin mitä enemmän ihmisiä on töissä sitä helpompaa molemmat asiat on järjestää.

Länsimaat jotka tällä hetkellä ovat lähimpänä täystyöllisyydessä ovat Japani ja Sveitsi. Kummassakin maassa on sosiaaliturva parempi kuin Suomessa tällä hetkellä ja etenkin tulevaisuudessa.

[Maisteri Vihannes]

Toteat että ryyppääville isovanhemmillekin olisi käyttöä. Tällöin ei ainakaan heidän tapauksessaan voi pitää paikkaansa se, että ihmiset ratkeavat ryyppäämään siksi ettei heille ole käyttöä. Miksi he siis ryyppäävät ja pitäisikö sille tehdä jotain, mitä? Toisaalta, onko isovanhemmilla velvollisuus hoitaa lapsenlapsiaan, tai tulisiko heillä olla sellainen? Kuka maksaisi palkan vai olisiko tuo työ tehtävä ilmaiseksi?

Nyt kun kysyit niin miksipä ei voisi olla jopa velvollisuus. Onhan meillä asevelvollisuuskin ja se nyt on täysin turha velvollisuus nykypäivänä verrattuna siihen että velvoittaisimme ihmiset pitämään huolta lapsista ja lasten lapsista.

Omista lapsista huolehtiminen on tietenkin itsestäänselvä velvollisuus. Lapsenlapsista huolehtiminen on hyvä asia, mutta velvollisuutta siitä ei voi tehdä. Kaikki isovanhemmat eivät terveydentilansa johdosta kykene huolehtimaan edes itsestään, joten heille ei voi asettaa velvollisuutta huolehtia muista. Osalla pikkulasten vanhemmista isovanhemmat kuuluvat edellämainittuihin, osalla ovat kuolleet, joten kaikkia lapsia ei voisi tuolla menetelmällä hoitaa vaan nykyisiä järjestelmiä tarvittaisiin edelleen. Jos lapsiperhe ja isovanhemmat asuvat eri puolilla maata, kenen tulisi muuttaa lastenhoitojärjestelyn toteutumiseksi ja kuka sen maksaisi? Jos lapsenlapset on "kasvatettu" täysin kurittomiksi, tuleeko isovanhempien sietää kaikki kiusaaminen ja vandalisointi - ja vaikka lapsenlapsen kykenisi kurissa pitämäänkin, voi tämän vanhempi olla menetelmistä eri mieltä. Isovanhemmat joilla on paljon lapsenlapsia saisivat suuren taakan siinä missä ne, joiden lapsilla ei ole lapsia eivät saisi mitään. Ehdotus on täynnä ongelmia.

Asevelvollisuutta en lähtisi täysin turhaksi nimittämään, mutta sille on omat ketjunsa.

Eläkkeeseen voitaisiin myös aivan hyvin lisätä joku bonus jos lapset on isovanhempien luona hoidossa. Bonus tulisi vaikka hoidossa olisi aivan vieraitakin lapsia. Väitän että tässä mallissa kaikki voittaisivat. Malli on huomattavasti halvempi kuin julkinen päivähoito ja eläkeläisetkin saavat sisältöä elämään ellei sitä muuten ole enää tarjolla.

Muiden ongelmien lisäksi vielä bonuksen laskemiseen liittyvä byrokratia.

Lapsilla ja isovanhemmilla on myös aivan erilainen yhteys toisiinsa kuin lapsilla ja vanhemmilla tai lapsilla ja päivähoitopaikan tädilläkin. Isovanhemmilla olisi paljon enemmän annettavaa kasvatuksessa lapsille kuin tällä hetkellä yleisesti käytetään hyväksi. Ongelma on täysin rakenteellinen joka voitaisiin korjata ja hyvinkin optimoida jos vain haluttaisiin.

Mikä rakenne tällä hetkellä estää isovanhempia huolehtimasta lapsenlapsista?

Täystyöllisyydellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että se jotenkin lisäisi sellaisten työpaikkojen määrää jolla ei pysty elättämään itseään tai että se pienentäisi alimman tason sosiaaliturvaa ja turvaverkkoja. Päinvastoin mitä enemmän ihmisiä on töissä sitä helpompaa molemmat asiat on järjestää.

Täystyöllisyyttä on mahdotonta saavuttaa pudottamatta palkkatasoa, mutta vaikka palkka olisi sentin kuussa on siltikin ihmisiä jotka eivät työllistyisi, koska heidän työpanoksensa ei kattaisi tuota palkkaa lisättynä muilla työnantajan kuluilla. Vaikka mitään yhteiskunnalle maksettavia työnantajamaksuja ei olisikaan, tulee työnantajalle aina kuluja työvälineistä, työtiloista, työnjohdosta, jne.

Jos ihmiset ovat töissä joiden palkka ei riitä elämiseen, ei se vähennä turvaverkkojen tarvetta.

[jka]

Täystyöllisyyttä on mahdotonta saavuttaa pudottamatta palkkatasoa, mutta vaikka palkka olisi sentin kuussa on siltikin ihmisiä jotka eivät työllistyisi, koska heidän työpanoksensa ei kattaisi tuota palkkaa lisättynä muilla työnantajan kuluilla. Vaikka mitään yhteiskunnalle maksettavia työnantajamaksuja ei olisikaan, tulee työnantajalle aina kuluja työvälineistä, työtiloista, työnjohdosta, jne.

Täystyöllisyyden saavuttamiseksi ei tarvitse pudottaa palkkatasoa penniäkään.

Japanissa ja Sveitsissä on korkeampi palkkataso ja korkeampi BKT/nuppi kuin Suomessa ja ovat tälläkin hetkellä lähellä täystyöllisyyttä. Työttömyys 4% tuntumassa. Täystyöllisyydessä on työttömyysaste nykymaailmassa varmaankin jossain 3% hujakoilla jolloin on jäljellä enää kitkatyöttömyys eli ne jotka ovat vaihtamassa työpaikkaa ja väliaikaisesti ilman työtä.

Japani ja Sveitsi ovat olleet täystyöllisyydessä käytännössä aina. Edes globaalit lamat eivät ole nostaneet näiden maiden työttömyyttä merkittävästi koskaan ja työttömyysaste on ollut 2-5% välissä viimeiset 30 vuotta.

Nyt kun puhutaan akateemisista työttömistä niin suomalaisten akateemisesti koulutettujen palkka on jo nyt länsimaiden pienimpiä ja koulutustaso puolestaan parhaimpia. Eli kun Suomessa ei enää työllisty edes näin niin vika ei todellakaan ole varsinaisessa palkkatasossa. Vika on aivan muualla eli siis nimenomaan kysyntäpuolella. Luulisi tämän olevan selvää kaikille jotka viitsii vähänkin kansainvälisiä tilastoja seurata.

[Maisteri Vihannes]

Täystyöllisyyden saavuttamiseksi ei tarvitse pudottaa palkkatasoa penniäkään.

Japanissa ja Sveitsissä on korkeampi palkkataso ja korkeampi BKT/nuppi kuin Suomessa ja ovat tälläkin hetkellä lähellä täystyöllisyyttä. Työttömyys 4% tuntumassa. Täystyöllisyydessä on työttömyysaste nykymaailmassa varmaankin jossain 3% hujakoilla jolloin on jäljellä enää kitkatyöttömyys eli ne jotka ovat vaihtamassa työpaikkaa ja väliaikaisesti ilman työtä.

Japani ja Sveitsi ovat olleet täystyöllisyydessä käytännössä aina. Edes globaalit lamat eivät ole nostaneet näiden maiden työttömyyttä merkittävästi koskaan ja työttömyysaste on ollut 2-5% välissä viimeiset 30 vuotta.

Täystyöllisyyden ylläpito lienee helpompaa kuin työttömyyden muuttaminen työllisyydeksi. Jos Japanissa tai Sveitsissä jostain syystä olisi merkittävä määrä työttömyyttä, pystyisivätkö ne muuttamaan tilanteen täystyöllisyydeksi ja kuinka tämä tapahtuisi? Toisin kuin Suomella, molemmilla noista maista on oma valuutta.

Nyt kun puhutaan akateemisista työttömistä niin suomalaisten akateemisesti koulutettujen palkka on jo nyt länsimaiden pienimpiä ja koulutustaso puolestaan parhaimpia. Eli kun Suomessa ei enää työllisty edes näin niin vika ei todellakaan ole varsinaisessa palkkatasossa. Vika on aivan muualla eli siis nimenomaan kysyntäpuolella. Luulisi tämän olevan selvää kaikille jotka viitsii vähänkin kansainvälisiä tilastoja seurata.

Ymmärsinkö oikein, että sinä uskot että kysyntää syntyisi poistamalla tulovero? Se vaikuttaisi vain työn hintaan (se ei voisi olla vaikuttamatta alentavasti bruttopalkkoihin), kuten toteat työn hinta on nykyisinkin alhainen ja kysynnän puute ei johdu siitä.

[guest3656]

Nyt kun puhutaan akateemisista työttömistä niin suomalaisten akateemisesti koulutettujen palkka on jo nyt länsimaiden pienimpiä ja koulutustaso puolestaan parhaimpia. Eli kun Suomessa ei enää työllisty edes näin niin vika ei todellakaan ole varsinaisessa palkkatasossa. Vika on aivan muualla eli siis nimenomaan kysyntäpuolella. Luulisi tämän olevan selvää kaikille jotka viitsii vähänkin kansainvälisiä tilastoja seurata.

Olen samaa mieltä siitä, että suomalainen akateeminen palkkataso on lähinnä vitsi.

Kun otit esimerkiksi Sveitsin, niin Suomessa esim. DI koulutus näyttäisi lisäksi olevan n. kolme kertaa halvempaa.

Suomessa ylempiin loppututkintoihin käytetty summa on OECD:n keskitasoa, poikkeuksena diplomi-insinöörin tutkinto, joka tuotetaan huomattavasti keskimääräistä halvemmalla. Jos pidetään Ruotsia vertailukohtana suhdeluvulla 1, Suomen rahoitus insinöörikoulutukseen on 0,54 ja esimerkiksi Sveitsin 1,48.

http://www.tek.fi/koulutus-ja-tyovoimapolitiikka/koulutus-lukuina-ja-kuvina

[jka]

Ymmärsinkö oikein, että sinä uskot että kysyntää syntyisi poistamalla tulovero? Se vaikuttaisi vain työn hintaan (se ei voisi olla vaikuttamatta alentavasti bruttopalkkoihin), kuten toteat työn hinta on nykyisinkin alhainen ja kysynnän puute ei johdu siitä.

Tuollakin ajoin takaa lähinnä palkkauksen helpottumista ja sitä kautta kysynnän lisääntymistä. Jos työstä ei tarvitse maksaa veroja eikä mitään muitakaan työnantajamaksuja ja samalla kaikki palkkauksen byrokratia poistuisi niin pelkästään tuota kautta kysyntää tulisi niin paljon että työvoima loppuisi ensi alkuun kunnes uusi tasapainotila löytyisi. Tämä tapahtuisi siis siinäkin tapauksessa että palkat ei uudessa tasapainotilassa edes laskisi.

Toinen joka vaikuttaisi ihan samoin välittömästi olisi irtisanomissuojan ja työttömyystukien rationalisointi. Suomessa on täysin kattava työttömyyskorvaus mutta samalla kohtuullisen vahva irtisanomissuoja. Tässä ei ole mitään järkeä. Noista voidaan ottaa vain toinen, ei molempia tai muuten hidastetaan työmarkkinoita turhaan. Jos yhteiskunta maksaa työttömyyden kustannukset niin silloin yrityksillä pitää olla täysin vapaa irtisanomisoikeus. Jos irtisanomissuoja poistetaan niin väitän että työn kysyntä räjähtäisi jälleen kun uuden ihmisen palkkauksen riski tältä osin häviää.

Kolmas joka vaikuttaisi välittömästi on että lakkautetaan työmarkkinajärjestöt. Modernissa dynaamisessa taloudessa ei yksikertaisesti voida säädellä työmarkkinoita jostain kattojärjestöistä. Tällöin on aina käsijarru päällä ja työttömyys muutama prosenttiyksikkö korkeampi kuin vapaammilla markkinamekanismeilla.

Neljäs asia joka vaikuttaisi myös välittömästi on että julkisen sektorin osuutta BKT:ta on pakko saada alas. Dynaaminen yksityinen sektori on se josta työvoiman kysyntä tulee.

Mikään näistä ei siis vaikuta suoraan palkkoja alentavasti, eikä ainakaan ostovoimaa alentavasti. Sveitsissä on nimenomaan käytössä järjestelmä jossa edellä mainitut kohdat ainakin jossain määrin toteutuu ja Sveitsissä on siis yksi maailman korkeimpia palkkatasoja ja ostovoima ja alhaisin ja vähiten oskilloiva työttömyysaste.

[Maisteri Vihannes]

Ymmärsinkö oikein, että sinä uskot että kysyntää syntyisi poistamalla tulovero? Se vaikuttaisi vain työn hintaan (se ei voisi olla vaikuttamatta alentavasti bruttopalkkoihin), kuten toteat työn hinta on nykyisinkin alhainen ja kysynnän puute ei johdu siitä.

Tuollakin ajoin takaa lähinnä palkkauksen helpottumista ja sitä kautta kysynnän lisääntymistä. Jos työstä ei tarvitse maksaa veroja eikä mitään muitakaan työnantajamaksuja ja samalla kaikki palkkauksen byrokratia poistuisi niin pelkästään tuota kautta kysyntää tulisi niin paljon että työvoima loppuisi ensi alkuun kunnes uusi tasapainotila löytyisi. Tämä tapahtuisi siis siinäkin tapauksessa että palkat ei uudessa tasapainotilassa edes laskisi.

Aiemmin todettiin että palkat - erityisesti korkeakoulutettujen palkat - ovat Suomessa alhaisia. Ovatko ne kaikkine sivukuluineenkaan korkeampia kuin muualla, tai niin korkeita että hinta työn hinta olisi se kysyntää rajaava tekijä?

Toinen joka vaikuttaisi ihan samoin välittömästi olisi irtisanomissuojan ja työttömyystukien rationalisointi. Suomessa on täysin kattava työttömyyskorvaus mutta samalla kohtuullisen vahva irtisanomissuoja. Tässä ei ole mitään järkeä. Noista voidaan ottaa vain toinen, ei molempia tai muuten hidastetaan työmarkkinoita turhaan. Jos yhteiskunta maksaa työttömyyden kustannukset niin silloin yrityksillä pitää olla täysin vapaa irtisanomisoikeus. Jos irtisanomissuoja poistetaan niin väitän että työn kysyntä räjähtäisi jälleen kun uuden ihmisen palkkauksen riski tältä osin häviää.

Irtisanomissuojan vahvuus koskee lähinnä vakituisessa työsuhteessa olevia yksilöitä, jos yksilö ryhtyy tekemään työtehtävänsä aiempaa huonommin - tai ei pysty parantamaan suoritustaan aiemmasta tai ei halua tehdä lisää tehtäviä samalla palkalla - voi irtisanominen ja uuden palkkaaminen samaan tehtävään olla työlästä. Käytössä on kuitenkin neljän kuukauden koeaika ja mahdollisuus tehdä määräaikaisia sopimuksia, sekä mahdollisuus käyttää vuokratyövoimaa. Työtehtävien tai kokonaisten toimipisteiden lopettaminen tuotannollisten ja taloudellisten syiden varjolla on työnantajalle helppoa.

Periaatteessa ansiosidonnaiset voisi kyllä siirtää täysin yksityisen sopimisen piiriin, mutta perusturvan olisi silloin oltava tasoltaan vähintään nykyinen ja laadultaan parempi, esimerkiksi kansalaispalkka. Toisaalta ansiosidonnaisten (kuten minkä tahansa muunkin) turvaverkon heikentämisestä seuraisi että kaikki jotka kykenisivät säästäisivät nykyistä enemmän pahan päivän varalle. Säästäminen on poissa kulutuksesta, ja tuollainen pahan päivän varalle säästäminen pyrkii hakeutumaan mahdollisimman vähäriskisiin kohteisiin, eli siitä ei ole myöskään yrityksille riskipääomaksi.

Kolmas joka vaikuttaisi välittömästi on että lakkautetaan työmarkkinajärjestöt. Modernissa dynaamisessa taloudessa ei yksikertaisesti voida säädellä työmarkkinoita jostain kattojärjestöistä. Tällöin on aina käsijarru päällä ja työttömyys muutama prosenttiyksikkö korkeampi kuin vapaammilla markkinamekanismeilla.

Moderni dynaaminen talous kuulostaa ikävältä paikalta työntekijälle. Työmarkkinajärjestöt ehkä hieman jarruttavat markkinoita, mutta ilman niitä palkat ja työolot olisivat aivan erilaiset.

Neljäs asia joka vaikuttaisi myös välittömästi on että julkisen sektorin osuutta BKT:ta on pakko saada alas. Dynaaminen yksityinen sektori on se josta työvoiman kysyntä tulee.

Tämä lienee ykköskohdan toistoa, eli julkisen sektorin alasajo vaikuttaisi lähinnä pienentyneen verotuksen ja siten työn hinnan kautta? En kannata tätäkään ainakaan pelkästään prosenttiosuuteen perustuen, julkisen sektorin tarpeellisuus on parempi määritellä tehtävä kerrallaan ja osuus BKT:sta on mikä on.

Mikään näistä ei siis vaikuta suoraan palkkoja alentavasti, eikä ainakaan ostovoimaa alentavasti. Sveitsissä on nimenomaan käytössä järjestelmä jossa edellä mainitut kohdat ainakin jossain määrin toteutuu ja Sveitsissä on siis yksi maailman korkeimpia palkkatasoja ja ostovoima ja alhaisin ja vähiten oskilloiva työttömyysaste.

Kohdan 1. alentunut verotus tarjoaa työnantajille mahdollisuuden laskea palkkoja (ehkä aluksi ostovoimaa laskematta) ja 2. huonolla työttömyyskorvauksella olevat tarttuisivat aiempaa heikompiin palkkatarjouksiin eikä 3. lakkautettujen ammattiliittojen joukkovoimakaan palkkojen laskua estäisi.

[jka]

Kohdan 1. alentunut verotus tarjoaa työnantajille mahdollisuuden laskea palkkoja (ehkä aluksi ostovoimaa laskematta) ja 2. huonolla työttömyyskorvauksella olevat tarttuisivat aiempaa heikompiin palkkatarjouksiin eikä 3. lakkautettujen ammattiliittojen joukkovoimakaan palkkojen laskua estäisi.

Halusitko ratkaisuja työttömyyteen vai et? Sinun mallisi on siis että jatketaan kuten tälläkin hetkellä?

Kuten olen jo moneen kertaan esittänyt niin fakta on että Sveitsissä on nuo kaikki jo olemassa ja kaikki mainitsemasi haittavaikutukset on nimenomaan Suomessa. Kannattaisikohan ottaa kuitenkin mallia niistä maista joissa asiat on tältä osin ja kaikilta muiltakin osin hyvin. Kaikki Suomen käyrät on osoittaneet jo 5 vuotta laskusuuntaan ja ilman radikaalia muutosta suunta ei tule koskaan muuttumaankaan. Sveitsin käyrät ovat muuten viimeisen 5 vuodenkin aikana vain jatkaneet kasvusuunnassa eli ero vain kasvaa.

[Maisteri Vihannes]

Halusitko ratkaisuja työttömyyteen vai et? Sinun mallisi on siis että jatketaan kuten tälläkin hetkellä?

Ratkaisut kelpaavat, jos ne eivät samalla heikennä jotain muuta. Minun näkemykseni on että teknologian kehittyessä työn määrä yleisesti tulee jatkuvasti laskemaan, ja työttömyys on pakko hyväksyä.

Kuten olen jo moneen kertaan esittänyt niin fakta on että Sveitsissä on nuo kaikki jo olemassa ja kaikki mainitsemasi haittavaikutukset on nimenomaan Suomessa. Kannattaisikohan ottaa kuitenkin mallia niistä maista joissa asiat on tältä osin ja kaikilta muiltakin osin hyvin. Kaikki Suomen käyrät on osoittaneet jo 5 vuotta laskusuuntaan ja ilman radikaalia muutosta suunta ei tule koskaan muuttumaankaan. Sveitsin käyrät ovat muuten viimeisen 5 vuodenkin aikana vain jatkaneet kasvusuunnassa eli ero vain kasvaa.

Sveitsillä on oma valuutta, kansainvälisesti merkittävä pankkisektori, erilainen maantieteellinen sijainti, erilainen historia, jne. Jos otetaan Sveitsistä mallia niin kohta 1 on ero eurosta.

[jka]

Minun näkemykseni on että teknologian kehittyessä työn määrä yleisesti tulee jatkuvasti laskemaan, ja työttömyys on pakko hyväksyä.

Jos kehitys menisi optimaalisestikin niin tuossa tilanteessa ei oltaisi siltikään vielä satoihin vuosiin. Nyt jos aletaan kuvittelemaan että ollaan jo tässä tilanteessa niin kehitys ei ole enää edes optimaalista jolloin on jopa hyvin todennäköistä että tuohon tilanteeseen ei koskaan päästäkään.

Sveitsillä on oma valuutta, kansainvälisesti merkittävä pankkisektori, erilainen maantieteellinen sijainti, erilainen historia, jne. Jos otetaan Sveitsistä mallia niin kohta 1 on ero eurosta.

Tuo on pään pensaaseen laittamista vierittämällä kaikki euron syyksi. Ruotsilla, Tanskalla ja Norjalla on myös oma valuutta ja kaikilla on samoja ongelmia kuin Suomella. Ei perimmäiset rakenteelliset ongelmat riipu valuutasta pätkääkään. Valuutalla voidaan vain kusta väliaikaisesti punttiin vähäksi aikaa lämmittämään mutta ei sillä mitään muuta vaikutusta ole näihin ongelmiin josta nyt puhutaan.

[Maisteri Vihannes]

Minun näkemykseni on että teknologian kehittyessä työn määrä yleisesti tulee jatkuvasti laskemaan, ja työttömyys on pakko hyväksyä.

Jos kehitys menisi optimaalisestikin niin tuossa tilanteessa ei oltaisi siltikään vielä satoihin vuosiin. Nyt jos aletaan kuvittelemaan että ollaan jo tässä tilanteessa niin kehitys ei ole enää edes optimaalista jolloin on jopa hyvin todennäköistä että tuohon tilanteeseen ei koskaan päästäkään.

Valtaosa maataloustyöstä hävisi maatalouden koneellistuessa. Tilalle tuli tehdas- ja konttorityötä, josta osa on jo hävinnyt ja jäljelläoleva jatkuvasti hupenee automaation myötä. Automaatio vie myös palvelutyötä, on robotti-imureita ja itsepalvelukassoja. Mitä uutta työtä on tulossa?

Sveitsillä on oma valuutta, kansainvälisesti merkittävä pankkisektori, erilainen maantieteellinen sijainti, erilainen historia, jne. Jos otetaan Sveitsistä mallia niin kohta 1 on ero eurosta.

Tuo on pään pensaaseen laittamista vierittämällä kaikki euron syyksi. Ruotsilla, Tanskalla ja Norjalla on myös oma valuutta ja kaikilla on samoja ongelmia kuin Suomella. Ei perimmäiset rakenteelliset ongelmat riipu valuutasta pätkääkään. Valuutalla voidaan vain kusta väliaikaisesti punttiin vähäksi aikaa lämmittämään mutta ei sillä mitään muuta vaikutusta ole näihin ongelmiin josta nyt puhutaan.

No, en sanonut että euroero ratkaisisi kaikki ongelmat, mutta kun noita Suomen ja Sveitsin eroja katsoo niin mihinkään yhtä suureen eroon ei ole yhtä helppoa vaikuttaa.

[jka]

Valtaosa maataloustyöstä hävisi maatalouden koneellistuessa. Tilalle tuli tehdas- ja konttorityötä, josta osa on jo hävinnyt ja jäljelläoleva jatkuvasti hupenee automaation myötä. Automaatio vie myös palvelutyötä, on robotti-imureita ja itsepalvelukassoja. Mitä uutta työtä on tulossa?

Tähän vastaukseksi riittää yksi kuva.

USA:n työttömyysaste 1890-2009

Tuossa ei ole havaittavissa minkäänlaista trendiä että automaation mukana työtä olisi hävinnyt niin että uusille aloille ei olisi syntynyt uusia työpaikkoja sitä mukaa kuin vanhoja häviää.

No, en sanonut että euroero ratkaisisi kaikki ongelmat, mutta kun noita Suomen ja Sveitsin eroja katsoo niin mihinkään yhtä suureen eroon ei ole yhtä helppoa vaikuttaa.

Siis väitätkö että Suomen ero eurosta olisi poliittisesti helpompi päätös kuin vaikka työnantajamaksujen poisto tai irtisanomissuojan pienentäminen? Väitän että sen vaikeampaa poliittista päätöstä meidän kartalta ei löydykään kuin päätös että pitäisi alkaa eurosta eroamaan. Kaikki muut päätökset ylläolevasta listastakin on mikkihiirikamaa tuon rinnalla.

[Ernst]

Vähän lisistä ja lisäpätevyyksistä roikkuen otan vaikkkapa  ylihuomisaaamusta alkaen kaksi korkeakoulutettua (=maist.) töihin osapuilleen 4000 kuukausipalkalla. Loput neuvotellaan. Pysyvä työsuhde, jos ei nyt ihan valuvikaiseksi osoittaudu koeaikana. Jobit ovat auki alan medioisssa, ettei tartte täällä kysellä yksityiskohtia.  Ei tämä kokonansa toivotonta ole, kun pääsee palkkaamaankin välillä.

[Maisteri Vihannes]

Tähän vastaukseksi riittää yksi kuva.

USA:n työttömyysaste 1890-2009

Tuossa ei ole havaittavissa minkäänlaista trendiä että automaation mukana työtä olisi hävinnyt niin että uusille aloille ei olisi syntynyt uusia työpaikkoja sitä mukaa kuin vanhoja häviää.

Samasta artikkelista josta tuo kuva on, boldaus minun:

However, MIT economists Brynjolfsson and McAfee estimated in January 2013 that technology is potentially destroying more jobs than it is creating: "Technology is always creating jobs. It's always destroying jobs. But right now the pace of destroying them is accelerating...So as a consequence, we are not creating jobs at the same pace that we need to." Routine, middle-skill jobs are being eliminated by advances in business processes and technology, for example: self-service applications such as internet ordering in retail, grocery self-checkout, and ATM machines; manufacturing assembly robots; logistics such as warehouse robots that can move goods from storage to shipping; and healthcare, where robots are moving meals and medical waste in hospitals. McAfee sees this trend of technology eliminating jobs continuing for some time: "When I see what computers and robots can do right now, I project that forward for two, three more generations, I think we're going to find ourselves in a world where the work as we currently think about it it, is largely done by machines."[92][93]

Teknologia ja työn tuottavuus kehittyvät jatkuvasti kiihtyvällä tahdilla. Aiemmin tuon vastapuolena on toiminut kulutuksen kasvu, mutta kulutus ei voi kasvaa rajattomasti rajallisella planeetalla.

Mitä ovat ne uudet alat, jotka työllistävät kaikki ne, joiden työpaikat katoavat teknologian kehittyessä?

No, en sanonut että euroero ratkaisisi kaikki ongelmat, mutta kun noita Suomen ja Sveitsin eroja katsoo niin mihinkään yhtä suureen eroon ei ole yhtä helppoa vaikuttaa.

Siis väitätkö että Suomen ero eurosta olisi poliittisesti helpompi päätös kuin vaikka työnantajamaksujen poisto tai irtisanomissuojan pienentäminen? Väitän että sen vaikeampaa poliittista päätöstä meidän kartalta ei löydykään kuin päätös että pitäisi alkaa eurosta eroamaan. Kaikki muut päätökset ylläolevasta listastakin on mikkihiirikamaa tuon rinnalla.

Väitän että Suomen ero eurosta on huomattavasti helpompaa toteuttaa kuin maantieteen tai historian muuttaminen, ja että valuutta on Suomen ja Sveitsin välisille eroille merkittävämpi selittäjä kuin työnantajamaksut tai irtisanomissuoja.

Tästä löytyvän kaavion mukaan keskijohdossa ja vaativissa asiantuntijatehtävissä tienataan Sveitsissa 100000USD/vuosi (73000€), Suomessa 42000USD/vuosi (30600€). Tämän laskurin mukaan työnantajan sivukulut 30600€ palkasta ovat noin 6500€. Palkkataso Suomessa on työnantajamaksuineenkin noin puolet siitä mitä Sveitsissä, jos Suomeen ei saada Sveitsin työttömyysastetta noin paljon pienemmällä palkkatasolla niin ei se työnantajamaksujen poistokaan sitä enää muuttaisi. Irtisanomissuojan säätämisellä voisi olla suurempi vaikutus, mutta sen voimakasta heikentämistä en pysty kannattamaan ainakaan ilman sosiaaliturvajärjestelmän remonttia.

[kriittinen_ajattelija]

Mitä ovat ne uudet alat, jotka työllistävät kaikki ne, joiden työpaikat katoavat teknologian kehittyessä?

Pannaan ryhmä A ihmisiä kaivamaan kuoppaa, ryhmä B täyttämään samaa kuoppaa, ryhmä C vastaa ryhmän A ja B muonituksesta ja ryhmä D tekee paperityöt kuoppaan liittyen.

Mukavaa ulkoilmatyötä hyvässä porukassa, pysyy myös hyvässä kunnossa kun tekee ruumiillista työtä 

[jka]

I think we're going to find ourselves in a world where the work as we currently think about it it, is largely done by machines.

Luulisi MIT:n ekonomistien kykenevän antamaan sitten tilastodataa että näin on käynyt.

Jos näin käy niin tottakai sen pitää näkyä työttömyysasteen trendeissä. Ainoat trendit jotka tuosta on nähtävissä on vuosien 1944-1983 nousutrendi. Eli tuollaiselta käyrän pitäisi näyttää jatkuvasti jotta väite pitäisi paikkansa. Mutta kun tuon jälkeen alkoikin toinen trendi eli vuodesta 1983 työttömyys tasaisesti laski ja tämän trendin katkaisi vasta 2008 puhjennut taloushistorian suurin globaali lama ja taantuma. Kolmas seikka joka tuossa näkyy on se että vaikka lamat ja kuplat tulevat aina vaan pahemmiksi niin silti pahimmat shokit työttömyyden kasvulle tuntusi olevan vain pienempiä. Jos työpaikkoja olisi oikeasti vaikeampi saada niin nimenomaan lamoissa niitä työpaikkoja pitäisi hävitä ja tämän ilmiön näkyä. Mutta lamat tulevat päinvastoin vain "lempeämmiksi" työpaikkojen menetyksille.

MIT:n heebojen mukaan tuo ilmiö pitäisi siis olla kiihtyvää ja alkanut esiintyä vasta viime aikoina. Tämä ei siis pidä paikkansa ja todistusaineistona on tuo käppyrä. Työttömyydessä on viimeaikoina ollut nimenomaan vuodesta 1983 asti voimassa ollut laskeva trendi. Eli työpaikkoja on nimenomaan viimeaikoina faktisesti syntynyt enemmän kuin niitä on hävinnyt.

Niin kauan kun ilmiöstä ei ole vahvaa tilastodataa niin ilmiötä ei ole. Ihan turha haihatella jostain muusta. Kuten jo edellä sanoin niin itsekin olen varma että noin joskus tulevaisuudessa käy mutta se on todella kaukaisessa tulevaisuudessa ja spekulaatiot siitä että noin olisi jo käymässä tai jopa käynyt on täyttä tuubaa.

[jka]

Väitän että Suomen ero eurosta on huomattavasti helpompaa toteuttaa kuin maantieteen tai historian muuttaminen, ja että valuutta on Suomen ja Sveitsin välisille eroille merkittävämpi selittäjä kuin työnantajamaksut tai irtisanomissuoja.

No, minä väitän että koko tuon listan saaminen Sveitsin tasolle on huomattavasti helpompi poliittinen päätös kuin eurosta eroaminen vaikka laitetaan julkinen sektori / BKT tavoitteeksi täysin utopistinen 40%. Jos nämä uudistukset ajettaisiin läpi niin Suomen rakenteellinen työttömyys olisi lopulta alle 4% kun se tällä hetkellä on jotain 6.5%.

Ihan turha mutista tuon jälkeen jostain valuutasta, maantieteestä tai historiasta. Tuo lista on asiat joista voidaan tässä kohdin itsenäisesti päättää. Edes eurosta eroamista emme pysty enää yksin päättämään.

[sivullinen.]

Edvard Bellamy kirjoitti vuonna 1887 kirjan Vuonna 2000, jossa kerrotaan miten kaikki työ on loppunut. Ihmisillä ei ole muuta tekemistä kuin notkua ostareilla - tai hänen sanojensa mukaan "Tyttäreni kulkee sangen mielellään tavaravarastoissa". Mutta saman "työnloppumisen" ongelman väitetään tuhonneen jo antiikin Kreikan. Se on siis ikuinen ongelma. Siksi pitääkin katsoa työtä käsitteenä hieman laajemmin kuin MOL:lin tilastoista, jos sen loppumisesta ollaan huolissaan.

Mitä työ on? Miksi on olemassa työtä?

Työ on kehitystä. Kehityksen pysähtyessä kaikki tarve työlle häviää. Pellot kasvavat ilman työtä tai lähes olemattomalla työllä. Jos ei keksitä uusia iPhoneja, uusia tapoja käydä keskustelua tai uudenlaista musiikkia, vanhat kelpaavat. Jos eivät vanhat talot ole liian vanhanaikaisia ihmisen elämiseen, ei ole tarvetta rakentajille. Työn loppuminen on seurausta historian loppumisesta - järjestelmä tulemista täydelliseksi omissa tavoitteissaan, ja tullessa kyvyttömäksi jatkamaan parempaan. Ne, jotka osaavat vielä unelmoida, näkevät tulevaisuuden täynnä työtä ja mahdollisuuksia; ne, joille päivittäinen päihdeannos on ainoa ilo, eivät näe mitään tarvetta työlle. Valtion kannalta ongelma on, että hallintomme on läpeensä korruptoitunut byrokraattinen hirviö. Aivan kuten Neuvostoliitto 80-luvulla. Se on kyvytön tekemään mitään. Siksi ei ole työtä. Kaikki odottavat hiljaa kuolemaa; kaikki makaavat tulessa ja toivovat pahan katoavan itsestään. Kuten jäsen dharma ilmaisi, on hallintomme kyvykkäästi pystynyt tekemään ainoastaan tämän yhden päätöksen: Ei päätetä yhtään mitään. Työnloppumisen näkeminen teollisuustyöpaikkojen vähenemisenä tai vielä selvemmin julkisen sektorin työpaikkojen vähenemisenä, ei ole hallitsematonta; se on päätös.

[jka]

Ne, jotka osaavat vielä unelmoida, näkevät tulevaisuuden täynnä työtä ja mahdollisuuksia; ne, joille päivittäinen päihdeannos on ainoa ilo, eivät näe mitään tarvetta työlle.

Nyt on sivullinen niin asian ytimessä kuin vain voi olla.

Koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole ollut näin paljon mahdollisuuksia työnteolle. Koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole syntynyt niin paljon ja niin nopeasti rikastuneita ihmisiä pelkillä ideoilla ja työnteolla. Toisin kuin vielä 30 vuotta sitten tähän ei enää tarvita edes pääomia. Ainoastaan idea ja työnteko riittää.

Vastapainona toki on että koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole myöskään työpaikkojen vaihtuvuus ollut näin suurta. Samoin koskaan ei ole ollut tätä tilannetta että kuka vaan voi myös olla tekemättä yhtään mitään ja elää siltikin ihan kohtuullista elämää.

Jos tyytyy nykyiseen eikä ole valmis muutokseen niin oikein hyvä defenssi on sanoa että kyllähän minä muuten mutta kun systeemi on mätä eikä minun hevosenkengittäjän taidoille ole enää kysyntää kun tekniikka kehittyy ja ihmiset ajaa autolla.

[Fjödörör Räkinen]

Jos tyytyy nykyiseen eikä ole valmis muutokseen

Minusta muutos on jo kauan aikaa ollut jonninjoutavaa rihkamaa, jolla ei ole ollut todellista merkitystä ihmisten hyvinvointiin. Linkola sen osuvasti laittaa: http://www.youtube.com/watch?v=-4qnjlWTRp0

Koneet ovat vieneet todellisen tekemisen:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=221630&start=0&tstart=0

[kriittinen_ajattelija]

Edvard Bellamy kirjoitti vuonna 1887 kirjan Vuonna 2000, jossa kerrotaan miten kaikki työ on loppunut. Ihmisillä ei ole muuta tekemistä kuin notkua ostareilla - tai hänen sanojensa mukaan "Tyttäreni kulkee sangen mielellään tavaravarastoissa". Mutta saman "työnloppumisen" ongelman väitetään tuhonneen jo antiikin Kreikan. Se on siis ikuinen ongelma. Siksi pitääkin katsoa työtä käsitteenä hieman laajemmin kuin MOL:lin tilastoista, jos sen loppumisesta ollaan huolissaan.

Noh joku yhteiskuntatieteilijä voisi sanoa että länsimaat ja muut kehittyneet maat on näin 2000 luvulla astumassa tähän "moderniin elämään" mikä ei yksinkertaisesti ole elinvoimainen, sen piirteitä on hedonismi, työttömyys/pätkätyöt, turha kouluttautuminen, sinkkuus, matala syntyvyys, kaiken turhan esim. my little ponyjen fanittaminen. Ne jotka joutuu tähän modernin elämän loukkuun luultavasti tulee yksinkertaisesti kuolemaan pois, elinvoimaisempien yhteisöjen korvatessa nämä, esim. juurikin ne jotka elää menneessä esim. vaikka mustalaiset, ääriuskovaiset, amish:hit ym. Jos ei ole töitä niin silloin pitää ottaa askel taaksepäin niin että on töitä ja tekemistä taas.

Onhan meillä pelit ja vehkeet ja töitäkään tarvi paljon tehdä henkinsä pitimiksi,  kuten Espanjan 56% nuorisotyöttömyys kertoo - silti kaikilla Ipadit kädessä jne... -----> mutta olemmeko me onnellisempia kuin esi-isämme jotka siellä maata viljeli ym. pitkää päivää?

[Abdul Reis]

On varmaan sanottu jo monta kertaa, mutta ilmeinen vastaus otsikon kysymykseen on: koulutetaan vähemmän korkeakoulutettuja.

[jka]

Koneet ovat vieneet todellisen tekemisen:
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=221630&start=0&tstart=0

Näissä tuomiopäivän visoissa mennään metsään siinä että kuvitellaan että kehitys perustuu siihen että aina vaan harvempi ihminen kykenee kehittämään uutta ja tämän mukana uusia työpaikkoja.

Asia menee täysin päinvastoin. Teknologian kehittymien auttaa päinvastoin yhä suurempia ihmisryhmiä ymmärtämään yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia. Tuottavuus ei yksinkertaisesti olisi pystynyt kasvamaan tällekään tasolle ellei asia olisi näin.

Ongelmien vaikeus kokoajan kasvaa mutta niiden huippuyksilöiden ongelmanratkaisukyky ja lukumäärä ei tietenkään ole kasvanut tähänkään asti samaa tahtia. Ainoa mahdollisuus että kehitystä on voinut tähänkin asti tapahtua johtuu siis siitä että nämä huippuyksilöt ovat pystyneet yksinkertaistamaan ongelmia sille tasolle että yhä useampi ihminen pystyy niitä ratkomaan. Eli tuottavuuden kasvukehityksessä on kokoajan yhä enemmän ihmisiä mukana. Siis täysin päinvastoin kuin kuvitellaan että olisi kokoajan yhä harvempia.

Se, että robotit tekevät rutiinityöt on saman kehityksen jatkumoa. Yhä useammille ihmisille jää taas aikaa alkaa ratkoa uusia ongelmia näiden huippuyksilöiden johdolla. Toki yhä useampi valitsee myös joutenolon. Mutta silti kehitys on tältä osin laajeneva sarja.

Ainoa tilanne jossa tälle kehitykselle tulee stoppi on että ihminen alkaa tyytymään siihen mitä jo on kuten sivullinen tuossa edellä esitti. Maailmassa on ehkä muutama miljoona länsimaista ihmistä jotka ovat tässä tilanteessa. Samaan aikaan maapallolta löytyy vähintään 6 miljardia muuta ihmistä jotka eivät todellakaan tyydy siihen mitä on. Ja kun nämä 6 miljardia alkavat nostamaan elintasoa niin siitä vasta ongelmia syntyykin pelkästään kestävän kehityksen, energiantuotannon ja liikkumisen suhteen että kaikille riittää varmasti työtä vähintään seuraavaksi 500 vuodeksi jos vain on pätkääkään kiinnostunut työnteosta.

[Ari-Lee]

On varmaan sanottu jo monta kertaa, mutta ilmeinen vastaus otsikon kysymykseen on: koulutetaan vähemmän korkeakoulutettuja.

Ei. Nyt on pelkästään työvoimapula korkeakoulutetuista. Valtion taloustutkimuskeskuksen über Führer Juhana Vartiaisen mukaan tarvitsisimme lisää työvoimapulapaikkaajia ulkomailta. Mitä enemmän olisi työttömiä sen enempi olisi työpaikkoja. Työvoiman tarjonta siis lisää työpaikkojen määrää. Tämä koskee kaikkia koulutusasteita. Suomessa tulee korkeakouluttaa aina vain enempi ulkomaalaisia.

[Fjödörör Räkinen]

Näissä tuomiopäivän visoissa mennään metsään siinä että kuvitellaan että kehitys perustuu siihen että aina vaan harvempi ihminen kykenee kehittämään uutta ja tämän mukana uusia työpaikkoja.

Asia menee täysin päinvastoin. Teknologian kehittymien auttaa päinvastoin yhä suurempia ihmisryhmiä ymmärtämään yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia.

Näin voi tietenkin väittää, mutta asia pitäisi myös todistaa. Ainakin sekä lukiolaisten että ylipisto-opiskelijoiden oppimis- ja osaamistaso laskee koko ajan, eikä siihen ole tekniikka muutosta tuonut.

Olen korkeakoulutettu, menestynyt aina vähintään kohtuullisesti koulussa, mutta ei minusta kyllä ole minkään uuden kehittämiseen. Otaksun, että tilanne on sama suuren massan osalta. Maistereistakin ylivoimainen enemmistö on suorittavan työn tekijöitä. Ei heistä ole luomaan, ainoastaan tekemään.

[Ernst]

Näissä tuomiopäivän visoissa mennään metsään siinä että kuvitellaan että kehitys perustuu siihen että aina vaan harvempi ihminen kykenee kehittämään uutta ja tämän mukana uusia työpaikkoja.

Asia menee täysin päinvastoin. Teknologian kehittymien auttaa päinvastoin yhä suurempia ihmisryhmiä ymmärtämään yhä monimutkaisempia kokonaisuuksia.

Näin voi tietenkin väittää, mutta asia pitäisi myös todistaa. Ainakin sekä lukiolaisten että ylipisto-opiskelijoiden oppimis- ja osaamistaso laskee koko ajan, eikä siihen ole tekniikka muutosta tuonut.

Olen korkeakoulutettu, menestynyt aina vähintään kohtuullisesti koulussa, mutta ei minusta kyllä ole minkään uuden kehittämiseen. Otaksun, että tilanne on sama suuren massan osalta. Maistereistakin ylivoimainen enemmistö on suorittavan työn tekijöitä. Ei heistä ole luomaan, ainoastaan tekemään.

Oikein ajateltu. Toki uuden kehittäminen pitää ajatella prosessina, joka ottaa aikansa.  Maisteritehtaalta tuleva ei ole kehittäjä tai innovaattori ennen kuin opii tetävänsä. 3-5 vuotta siinä menee.