Mitä tehdä korkeakoulutettujen työttömyydelle

[Fjödörör Räkinen]

Murobbsista, en jaksa kaivella nyt itse tilastoja: "Akavan mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on yleisesti lisääntynyt 27%, vastavalmistuneiden 35% ja pelkästään Helsingissä ylemmästä korkeakoulututkinnosta valmistuvien työttömyys on noussut 76%.

Nämä kaikki yhdessä vuodessa."

Tämähän se suunta on. Viisaita kun olette, niin kertokaapa, mitä pitäisi tehdä. Täällä tuntuu olevan paljon sitä mielialaa, että loisia ei elätetä. Mitäs heille sitten tehdään? Kun kouluja on käyty enemmän kuin omiksi tarpeiksi ja työttömyysputkeen joutuu, niin mikä on ratkaisu? Ja ratkaisu tuskin on se, että alennetaan palkkoja, koska korkeakoulutetut pyörivät jo nyt harjoitteluissa palkatta kokemusta saadakseen.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Ei näihin hommiin auta kuin resurssien siirtäminen tuottavaan toimintaan ja sitä kautta yleisten työllistymis mahdollisuuksien kohenemiseen. Jos on korkeastikouluttautunut mamututkija, niin sitten se on voi voi.

[Franklin]

Yksi vaihtoehto voisi olla opintotuen muuttaminen kokonaan lainaksi. Tällöin ihmiset pohtisivat enemmän, mitä kannattaa opiskella. Nykyään on kiva mennä lukemaan nais- tai kehitysmaatutkimusta useaksi vuodeksi, kun yhteiskunta maksaa sekä lukukausimaksut että elämisen. Bonuksena saataisiin miljardisäästöt vuositasolla.

[guest3656]

Nykyään on kiva mennä lukemaan nais- tai kehitysmaatutkimusta useaksi vuodeksi, kun yhteiskunta maksaa sekä lukukausimaksut että elämisen.

Ketjun aihe käsittelee korkeakoulutettuja. Se, että jotain "oppiainetta" opetetaan yliopistossa, ei tee "opiskelijoista" korkeakoulutettuja. Jos "opiskelet" kuusi vuotta hyödytöntä paskaa, se ei tee sinusta korkeakoulutettua, ainoastaan hyödyttömän paskan.

[törö]

Työväenluokan kohonneista työttömyysluvuista oltiin myös aikoinaan huolissaan, mutta niihin totuttiin, koska tilanteeseen ei ollut helppoa ratkaisua.

Nyt väliportaan väki on samassa tilanteessa, mutta eipä hätää: duunarit ja ylimmät toimihenkilöt kyllä tottuvat tilanteeseen, koska siihen ei ole helppoa ratkaisua.

Kun suurtyöttömyys iskee ylimpiin toimihenkilöihinkin niin sitten ei ole enää syytä keskinäiseen kateuteen vaan kaikki voivat olla vihaisia yhdessä.

[Fjödörör Räkinen]

Yksi vaihtoehto voisi olla opintotuen muuttaminen kokonaan lainaksi. Tällöin ihmiset pohtisivat enemmän, mitä kannattaa opiskella.

Mitä se sitten on?

http://www.akava.fi/files/10935/01_B_Tyottomat_koulutusaloittain_yleisimmat_akavalaistutkinnot.jpg

[Detainee]

armeijan palvelukseen ja katuja putsaamaan

[JmR]

Palkitaan yrittäjiä

[Markkanen]

 Kataisen logiikalla pitää kouluttaa lisää korkoulutettuja kiihtyvällä tahdilla sillä näin luodaan uusia työpaikkoja. Maksoi mitä maksoi.

[Maisteri Vihannes]

Murobbsista, en jaksa kaivella nyt itse tilastoja: "Akavan mukaan korkeakoulutettujen työttömyys on yleisesti lisääntynyt 27%, vastavalmistuneiden 35% ja pelkästään Helsingissä ylemmästä korkeakoulututkinnosta valmistuvien työttömyys on noussut 76%.

Nämä kaikki yhdessä vuodessa."

Tämähän se suunta on. Viisaita kun olette, niin kertokaapa, mitä pitäisi tehdä. Täällä tuntuu olevan paljon sitä mielialaa, että loisia ei elätetä. Mitäs heille sitten tehdään? Kun kouluja on käyty enemmän kuin omiksi tarpeiksi ja työttömyysputkeen joutuu, niin mikä on ratkaisu? Ja ratkaisu tuskin on se, että alennetaan palkkoja, koska korkeakoulutetut pyörivät jo nyt harjoitteluissa palkatta kokemusta saadakseen.

En tunnista itseäni tuosta toivotun vastaajan kuvauksesta, mutta ehkä juuri siksi minulla ei ole kunnollista vastausta. Tämä, kuten useimmat yhteiskunnalliset ongelmat, on hankala ratkaistava (helposti ratkaistavat liittyvät yleensä maahanmuuttoon).

Päättäjät ovat tarkoituksellisesti lisänneet korkeakoulutuksen määrää, osittain varmaankin kuvitellen että korkeakoulutettujen olemassaolosta seuraisi korkeatasoisten työpaikkojen olomassaoloa, osittain siksi että opiskelija on poissa työttömyystilastosta ja on usein käytettävissä halpatyövoimaksi epätyypillisiin työsuhteisiin. Korkeakoulutettujen työttömien määrä saataisiin helpoiten alas vähentämällä korkeakoulujen opiskelijapaikkoja, mieluiten tietenkin niiltä aloilta joilta ei työllistytä. Tuossa on kuitenkin ongelmana tulevaisuuden ennustaminen. Aiemmin uskottiin insinöörejä tarvittavan tietty määrä, ja koulutettiin se määrä. Tarvittiinkin enemmän. Koulutusmääriä lisättiin, kysyntä putosi, saatiin työttömiä insinöörejä. Koulutusmäärien muuttaminen on myös sitä hankalampaa mitä korkeatasoisemmasta koulutuksesta on kyse, huippuyksiköitä ei luoda hetkessä. Jo luoduista yksiköistä on järkevää pitää kiinni vaikka tämänhetkinen kysyntä valmistuneille olisikin heikkoa, jos uskotaan että yksikölle on käyttöä tulevaisuudesta. Kun korkeakoulutusta karsitaan, tulee karsinta aloittaa työllistämättömien alojen heikkotasoisimmasta koulutuksesta.

Toinen kysymys on, kuinka paha asia korkeakoulutettujen työttömyys on suhteessa yleiseen työttömyyteen. Kasvava osa työvoimasta tulee olemaan työttömänä. Korkeakoulutettu kuitenkin on poissa työttömyystilastosta opiskeluaikansa, ja hänellä ehkä on aavistuksen parempi mahdollisuus työllistää itsensä. Ovatko nuo niin hyödyllisiä asioita että niiden vuoksi kannattaa kouluttaa enemmän kuin tiedetään työllistyvän, tulisiko korkeakoulutettujen työttömyys hyväksyä samalla tavalla kuin muidenkin?

Yksi vaihtoehto voisi olla opintotuen muuttaminen kokonaan lainaksi. Tällöin ihmiset pohtisivat enemmän, mitä kannattaa opiskella. Nykyään on kiva mennä lukemaan nais- tai kehitysmaatutkimusta useaksi vuodeksi, kun yhteiskunta maksaa sekä lukukausimaksut että elämisen. Bonuksena saataisiin miljardisäästöt vuositasolla.

Jos opintotuki olisi pelkkää lainaa, se rajoittaisi merkittävästi pieni- ja keskituloisten opiskelumahdollisuuksia. Hyvin harvalla alalla on varma tieto siitä että koulutuksen jälkeen pääsee koulutusta vastaaviin töihin, eihän yhteiskuntakaan osaa ennustaa kuinka paljon millekin alalle pitäisi kouluttaa. Lainarahoitteisesta korkeakoulusta jäisi pois paitsi se humanisti joka ei nyt hakiessaan pohdi työllistymistä, myös se pienituloisen perheen lahjakas vesa joka katsoisi paremmaksi mennä amikseen ilman lainaa kuin ottaa riski velkavankeudesta ja mennä yliopistoon lukemaan luonnontieteitä - sitä emme tiedä olisiko hän kouluttauduttuaan keksinyt jotain kansantaloudellisestikin merkittävää. Koulutusjärjestelmän opiskelijavalintojen ja -valikoitumisen tulee perustua henkilöiden kykyihin ja yhteiskunnan työvoimatarpeisiin, ei henkilöiden tai heidän vanhempiensa varallisuuteen.

Ketjun aihe käsittelee korkeakoulutettuja. Se, että jotain "oppiainetta" opetetaan yliopistossa, ei tee "opiskelijoista" korkeakoulutettuja. Jos "opiskelet" kuusi vuotta hyödytöntä paskaa, se ei tee sinusta korkeakoulutettua, ainoastaan hyödyttömän paskan.

Käsitteiden vääntelyä. Korkeakoulutettu on henkilö, joka on valmistunut korkeakoulusta. Ottamatta erikseen kantaa minkään tai kenenkään hyödyllisyyteen: Jos henkilö lukee korkeakoulussa hyödytöntä paskaa ja valmistuu hyödyttömäksi paskaksi, hän on korkeakoulutettu. Hyödyttömyys ei tee hänestä yhtään sen vähempää korkeakoulutettua, se vain tarkoittaa että kaikki korkeakoulutus ei ole hyödyllistä tai kaikki korkeakoulutetut eivät ole hyödyllisiä.

[terrakotta]

Yksi vaihtoehto voisi olla opintotuen muuttaminen kokonaan lainaksi. Tällöin ihmiset pohtisivat enemmän, mitä kannattaa opiskella.

Toinen vaihtoehto olisi ihan yksinkertaiseati opiskelupaikkojen vähentäminen rajusti tämänhetkiseltä tasolta niiltä aloilta, joilla työttömyys on suurta. Tämän ratkaisun suurin ongelma tosin on, että tulokset rupeavat näkymään vasta vuosien viiveellä ja ne nyt työttömäksi joutuvat voivat joutua olemaan vuosia työttöminä tai ainakin ilman oman alan töitä tässä välissä.

Ketjun aihe käsittelee korkeakoulutettuja. Se, että jotain "oppiainetta" opetetaan yliopistossa, ei tee "opiskelijoista" korkeakoulutettuja. Jos "opiskelet" kuusi vuotta hyödytöntä paskaa, se ei tee sinusta korkeakoulutettua, ainoastaan hyödyttömän paskan.

Ei opiskelijoista, mutta valmistuneista kyllä vaan tekee. Jos oppiaineesta kuin oppiaineesta valmistuu maisteriksi, lisensiaatiksi tai dippainssiksi on korkeakoulutettu. Se on tietysti eri asia mitä sinä sanalla käsität, mutta kun korkeakoulutetuista puhutaan yleisesti kuten aloitusviestissä, on ihan varmaa, että siihen lasketaan mukaan kaikki joilla on vähintään maisterin/dippainssin paperit.

[Suvaitsija]

Yksi vaihtoehto voisi olla opintotuen muuttaminen kokonaan lainaksi. Tällöin ihmiset pohtisivat enemmän, mitä kannattaa opiskella. Nykyään on kiva mennä lukemaan nais- tai kehitysmaatutkimusta useaksi vuodeksi, kun yhteiskunta maksaa sekä lukukausimaksut että elämisen. Bonuksena saataisiin miljardisäästöt vuositasolla.

Ja tällä tavalla saadaan ihan varmasti turhautuneita ja masentuneita maistereita. Kaikkien kannalta olisi parempi, jos tutkinnot, joilla työllistyy vain verorahoilla loisijaksi tai kortistoon, lopetettaisiin. Silloin ei olisi edes mahdollisuutta, että ihmiset valitsisivat tyhmästi, sillä monet eivät oikeasti lukion jälkeen tiedä, mitä tehdä.

[sivullinen.]

Sosialismissa valtion tehtävä on antaa työtä. Sen mukaan on menty vuosikymmeniä. Nyt sosialismi on tullut tiensä päähän. Se ei enää kykene antamaan töitä - eikä kykene tekemään mitään muutakaan.

Joten ei tässä sosialismin kuolontaistelussa ole työnteko enää merkittävässä asemassa. Kaikki nyt tehty työ jää merkityksettömäksi: tehtyjä suunnitelmia ei tulla toteuttamaan, rakennetut tehtaat jäävät tyhjilleen ja sinkkiämpärit ovat turhakkeita. Se mihin nyt pitäisi panostaa on kansan yhtenäisyys ja oikeudenmukaisuus. Romahdus on pystyttävä hoitamaan yhdessä ja verettömästi. Usko tulevaisuuteen on pidettävä yllä. Siitä korkeakoulutettu nuoriso etsiköön tehtävänsä.

[terrakotta]

Kaikkien kannalta olisi parempi, jos tutkinnot, joilla työllistyy vain verorahoilla loisijaksi tai kortistoon, lopetettaisiin.

Lasketko verovaroilla loisijoiden joukkoon kaikki valtiolta palkkansa saavat ihmiset vai vain osan heistä?

[Fjödörör Räkinen]

Kaikkien kannalta olisi parempi, jos tutkinnot, joilla työllistyy vain verorahoilla loisijaksi tai kortistoon, lopetettaisiin.

Ymmärtääkseni sisäänottomäärät "höpötutkinnoissa" ovat pieniä jo nyt. En ole kattavia lukuja nähnyt, mutta esimerkiksi ranskan opiskelun toissa vuonna aloitti Tampereen yliopistossa 10 opiskelijaa. Paljon enemmän höpötutkintoja on ammattikoulutuksen puolella. Sieltä kun kaivelee, niin esiin ponnahtelee jos jonkinlaista lakanainvenyttäjää ja pölyn tomuttajaa. Lukiopohjaisena puolitoista vuotta, muuten pari vuotta. Kaiken lisäksi myös ammattikoulutuksen puolella opiskeluajat ovat kohtuuttoman pitkiä. Joskus maailmassa vain mentiin töihin ja opittiin.

Toinen kysymys on sitten se, että mihin turhien alojen opiskelijat pistetään, jos he eivät lue turhia aloja? Usein he ovat koulussa menestyneitä kilttejä tyttöjä ja pääsevät kyllä muuallekin. Tehdäänkö heistä insinöörejä, joiden työttömyys kasvaa voimakkaasti jo nyt? Pitäisikö heidät ammattikouluttaa? Mille alalle?

[guest3656]

Korkeakoulus (maisteri) on perinteisesti liitetty professionaalisiin ammatteihin kuten juristi, lääkäri, ekonomi (ktm), diplomi-insinööri ym. Nämä ovat niitä ammatteja, joiden on katsottu olevan  yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta riittävän tärkeitä, jotta niihin on kannattanut uhrata yhteiskunnan resursseja. Koulutusta näihin ammatteihin annettiin arvostetuissa yliopistoissa Helsingissä ja Turussa.

1980-luvun alkupuolelta lähtien ns. korpiyliopistot levittäytyivät kepun tahdon mukaisesti ympäri maata. Koulutuspaikkoja ja koulutusohjelmia lisättiin massiivisesti, opintoputkikoulutus ja ulkoaoppiminen korvasivat keskinkertaisille opiskelijamassoille maisterin paperit kriittisen ajattelun kehittymisen kustannuksella.

Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että myös meillä Suomessa on palattava ajassa taaksepäin. On katsottava mikä on se lisäarvo, mitä nämä naistutkimusta ym. paskahumanismia ja rappio-yhteiskuntatiedettä pääaineenaan opiskelleet "maisterit" tuottavat yhteiskunnallemme.  Jos ja kun tämänkaltaista koulutusta ryhdytään tarkastelemaan pragmaattisesti, se on ensimmäisenä tappolistalla.

[Toadie]

Puolitetaan sisäänottomäärät niillä aloilla joilla on työttömyyttä. Jos työllistyminen on edelleenkin heikkoa, puolitetaan uudestaan.

Jotakin lääkäriä kannattaa kouluttaa varalle. Sukupuolentutkijoita, monikulttuurin maistereita ja muita turhakkeita ei kannata kouluttaa ollenkaan. Omia harrastuksiaan ja patologioitaan saa puuhastella omalla kustannuksella vaikka kansanopistossa.

Olisi ihanaa jos jokaisella suomalaisella olisi laajat ja syventävät opinnot etnografiassa, taideterapiassa ja luovassa kestävässä kehityksessä. Mutta kuka niistä taidoista maksaisi? No ei kukaan. Siksi korkea(=yli-)koulutuksen aisapari on julkisen puuhastelusektorin paisuttaminen.

Miksei voisi ajaa linja-autoa tai toimia alepan kassana ja harrastaa opiskelemaansa alaa rakkaudesta, ei rahasta? Miksi yhteiskunnan pitäisi rahoittaa höpöhöpön opiskeleminen ja sitten sen harrastaminen?

[MW]

***
Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että myös meillä Suomessa on palattava ajassa taaksepäin. On katsottava mikä on se lisäarvo, mitä nämä naistutkimusta ym. paskahumanismia ja rappio-yhteiskuntatiedettä pääaineenaan opiskelleet "maisterit" tuottavat yhteiskunnallemme.  Jos ja kun tämänkaltaista koulutusta ryhdytään tarkastelemaan pragmaattisesti, se on ensimmäisenä tappolistalla.

Näin. Varsinkin, kun "kovan paikan" tullen ylioppilaankin laput riittävät. Yx Eva kertoi.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

***
Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että myös meillä Suomessa on palattava ajassa taaksepäin. On katsottava mikä on se lisäarvo, mitä nämä naistutkimusta ym. paskahumanismia ja rappio-yhteiskuntatiedettä pääaineenaan opiskelleet "maisterit" tuottavat yhteiskunnallemme.  Jos ja kun tämänkaltaista koulutusta ryhdytään tarkastelemaan pragmaattisesti, se on ensimmäisenä tappolistalla.

Näin. Varsinkin, kun "kovan paikan" tullen ylioppilaankin laput riittävät. Yx Eva kertoi.

Olen ohjannut graduntekijöitä, jotka ovat opiskelleet ahkerasti kieliä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Valmistuttuaan he kilpailevat moniosaajien kanssa bussikuskien paikoista. Voitte hämmästyä, jos kysytte pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suomalaisilta työntekijöiltä, mikä heidän koulutustaustansa on.

[Fjödörör Räkinen]

Valmistuttuaan he kilpailevat moniosaajien kanssa bussikuskien paikoista.

Bussikuski on sikäli huono vertaus, että esimerkiksi moni opettaja toimii mieluummin bussikuskina kuin opettajana. Akateeminen työ ei sovi kaikille, kaikkien stressinsietokyky ei riitä. Heille sopii paremmin työ, joka jää työpaikalle.

Mitä tulee siihen, että humanistit eivät välttämättä työllisty omalle alalleen, niin he tietävät sen jo opiskellessaan. Sen vuoksi heidän edustuksensa tilastoissa on yllättävän pieni. He suostuvat ottamaan vastaan huonompaa työtä. Kauppatieteilijöillä ja insinööreillä kynnys tähän lienee suurempi pelkästään sen vuoksi, että alalla koulutuksen jälkeistä duunarikokemusta ei aina hyvällä katsota. Näiden koulutusryhmien työttömyys onkin selvässä kasvussa.

Jos humanistit eivät suhtautuisi työn tekemiseen niin joustavasti, nämä tilastot olisivat aivan erilaisia.

http://www.akava.fi/files/10935/01_B_Tyottomat_koulutusaloittain_yleisimmat_akavalaistutkinnot.jpg

[Jaakko Sivonen]

Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että myös meillä Suomessa on palattava ajassa taaksepäin. On katsottava mikä on se lisäarvo, mitä nämä naistutkimusta ym. paskahumanismia ja rappio-yhteiskuntatiedettä pääaineenaan opiskelleet "maisterit" tuottavat yhteiskunnallemme.  Jos ja kun tämänkaltaista koulutusta ryhdytään tarkastelemaan pragmaattisesti, se on ensimmäisenä tappolistalla.

En tiedä, miten määrität "paskahumanismin" rajat, mutta yhteiskuntaa hyödyttäviä ajattelijoita saattaa mielestäni nousta myös aloilta, joiden välitön taloudellinen hyöty ei ole selvästi havaittavissa. Ainakin minulle tulee mieleen yksi muinaiskirkkoslaavin tutkimuksesta tohtoriksi väitellyt humanisti, joka on tuottanut paljonkin hyötyä yhteiskunnallemme.

[maltti on valttia]

   Työttömyyshän ei ole mikään ongelma, Jyrkin ja Juhanan kertoman mukaan työvoiman tarjonnan kasvaminen synnyttää työvoiman kysyntää.

   Sitä olen miettinyt että eikös Detroitissa ole työvoiman tarjontaa ihan kohtuullisesti lisätty jo vuosikymmeniä, siellä on siis tuo teoria käytännössä oikeaksi osoitettu. ...ilmeisesti....

[M13]

Ainakin minulle tulee mieleen yksi muinaiskirkkoslaavin tutkimuksesta tohtoriksi väitellyt humanisti, joka on tuottanut paljonkin hyötyä yhteiskunnallemme.

Halla-ahosta on ollut runsaasti hyötyä opinnoistaan huolimatta, ei niistä johtuen(?).

[Tabula Rasa]

Kaikkien kannalta olisi parempi, jos tutkinnot, joilla työllistyy vain verorahoilla loisijaksi tai kortistoon, lopetettaisiin.

Ymmärtääkseni sisäänottomäärät "höpötutkinnoissa" ovat pieniä jo nyt. En ole kattavia lukuja nähnyt, mutta esimerkiksi ranskan opiskelun toissa vuonna aloitti Tampereen yliopistossa 10 opiskelijaa.

Onko ranska tai muut kielet mielestäsi höpöopintoja? Itse tunnen huomattavasti harvinaisempia kieliä opiskelleita henkilöitä jotka yliopiston jälkeen päätyivät vientialalle myyntitehtäviin juuri kielitaitonsa takia.

[Tabula Rasa]

Yksi vaihtoehto voisi olla opintotuen muuttaminen kokonaan lainaksi. Tällöin ihmiset pohtisivat enemmän, mitä kannattaa opiskella.

Mitä se sitten on?

http://www.akava.fi/files/10935/01_B_Tyottomat_koulutusaloittain_yleisimmat_akavalaistutkinnot.jpg

Humanistiset ja filosofiset. Eli säästetään vaikka niistä? Insinöörien aloituspaikkoja selvästi turhan paljon(tosin en tiedä onko insinöörejä määrällisesti huomattavasti paljon enemmän ja vaihtuvuus suurempaa). Tradenomeista ja kauppatieteellisistä luulisi saavan palkanlaskijoita? Niitä paikkoja ainakin on auki. Valtiotieteellisissäkin selkeästi ylitarjontaa. Lopuissa voisi melkein jo olla koulupaikkojen lisäys paikallaan, muttei tohtorit taida sitä haluta?   

[no future]

Niin, mihin niitä filosofeja on ennenkään tarvinnut, menkööt kansalaisopistoon ja kirjastoon mokomat. 

[Micke90]

Ei näihin hommiin auta kuin resurssien siirtäminen tuottavaan toimintaan ja sitä kautta yleisten työllistymis mahdollisuuksien kohenemiseen. Jos on korkeastikouluttautunut mamututkija, niin sitten se on voi voi.

Korkeasti koulutettu mamututkija voisi ihan hyvin mennä vaikka kaupan kassalle tai toimistoja siivoamaan. Saataisiin sillekin "tutkinnolle" hyötykäyttöä sekä arvoisensa virka. 

[Toadie]

Niin, mihin niitä filosofeja on ennenkään tarvinnut, menkööt kansalaisopistoon ja kirjastoon mokomat. 

Montako filosofia julkinen sektori tarvitsee palvelukseensa, mitkä olisivat työtehtävät ja kohtuullinen kuukausipalkka?

Tietysti henkinen työ on tärkeää. Mutta eikö filosofi voi mennä myös oikeisiin töihin? Kenen pitäisi kustantaa vuosittain valmistuvien filosofien funtsailut? Olisi upeaa jos kaikilla suomalaisilla olisi filosofian opintoja. Mutta kun reaalimaailma.

Ongelmahan on juuri se että koulutus, mikä tahansa koulutus, on muuttunut itseisarvoksi. Ei voida myöntää että jossain kohtaa koulutus lakkaa tuottamasta lisäarvoa yksilölle ja koulutuksen kustantavalle yhteiskunnalle. Siis sellainen koulutus joka ei lisää _osaamista_.

Koko ikäluokan sullominen lukioon ja korkea-haistapaska-kouluihin on järjetöntä ja johtaa mitään osaamattomille räätälöityyn massiiviseen julkiseen ei-tarkoituskaan-tuottaa-mitään-sektoriin. MOT.

Osaako sukupuolentutkija siivota?

[guest3656]

Nyt olemme kuitenkin siinä tilanteessa, että myös meillä Suomessa on palattava ajassa taaksepäin. On katsottava mikä on se lisäarvo, mitä nämä naistutkimusta ym. paskahumanismia ja rappio-yhteiskuntatiedettä pääaineenaan opiskelleet "maisterit" tuottavat yhteiskunnallemme.  Jos ja kun tämänkaltaista koulutusta ryhdytään tarkastelemaan pragmaattisesti, se on ensimmäisenä tappolistalla.

En tiedä, miten määrität "paskahumanismin" rajat, mutta yhteiskuntaa hyödyttäviä ajattelijoita saattaa mielestäni nousta myös aloilta, joiden välitön taloudellinen hyöty ei ole selvästi havaittavissa. Ainakin minulle tulee mieleen yksi muinaiskirkkoslaavin tutkimuksesta tohtoriksi väitellyt humanisti, joka on tuottanut paljonkin hyötyä yhteiskunnallemme.

Tarkoitukseni ei ole leimata koko humanistista alaa. Kirjoitustyylini ei vain ole kovin hienovarainen. Kuitenkin myös humanistisissa tiedekunnissa on opintosuuntia, joiden opiskelijamäärät ovat aivan liian suuria, samoin koulutus kannattaisi keskittää vain muutamaan yliopistoon. Älä kysy mitä nämä tarkalleen ovat, en ole koulutuksen asiantuntija. Osa näistä opintosuunnista, pitäisi lopettaa välittömästi suuremman tuhon estämiseksi, kuten esim. tämä:

http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/sukupuolentutkimus/opiskelu/Sivut/maisteriohjelma.aspx

Jos Suomessa on mahdollista "opiskella" tässä esimerkiksi otettua nais- tai sukupuolentutkimusta vähintään viidessä tai kuudessa yliopistossa, mistä tämä kertoo?  Onko kirveellä töitä vai eikö ole?

[sivullinen.]

Montako filosofia julkinen sektori tarvitsee palvelukseensa, mitkä olisivat työtehtävät ja kohtuullinen kuukausipalkka?

Enemmän kuin opettajia, lääkäreitä, terveydenhoitajia, valaantarkkailijoita, byrokratian pyörittäjiä ja muita sosiaalivaltion turhaketyöläisiä - yhteensä. Valtion - siis julkisen sektorin - tehtävä on luoda turvallinen ja vapaa toimintaympäristö ihmisten keskenäiselle yhteiselämälle. Sitä varten tarvitaan armeija ulkoista uhkaa varten, poliisi sisäistä uhkaa varten ja filosofeista, poliitikoista, viestinviejistä ja muista koostuva toimintaympäristöä ajanhengen mukaan säätävä hallinto. Julkisen sektorin tehtävä on siis mahdollistaa kansalaisten keskenäisiin suhteisiin perustuva elämä - ei itse täyttää sosiaalisena korvikkeena ihmisten kyvyttömyyttä keskenäiseen kanssakäymiseen. Valtio on isä ja äiti - ylempänä oleva valvoja - ei nykyisä ja nykyäiti - bileseuraa omille lapsilleen.

Sosialismi on kuollut. Ymmärtäkää se. Entinen käsitys valtiosta ei enää päde.