Mitä tehdä korkeakoulutettujen työttömyydelle

[guest3656]

Paskaksi en kuitenkaan luokittelisi

Makuasioista ei voi kiistellä.

[Maisteri Vihannes]

Tai vaihtoehtoisesti, kuinka järjestää yhteiskunta jossa vain pieni osa väestöstä tekee työtä.

Ja mitäs muut sitten tekee, pelaa huippumoderni 5d tietokonepelejä bunkkereissaan koko säälittävän elämänsä ajan?

Elämästä on tulossa joka vuosi yhä enemmän merkityksetöntä, ei ihme että harvat haluaa edes lapsia nuorten keskuudessa nykypäivänä.

Se mitä tekevät riippuu siitä mitä he haluavat tehdä ja mitä heillä on varaa tehdä. Juuri tuo ajatus että elämä on merkityksetöntä ilman työntekoa on se, minkä pitää muuttua työnteon vähetessä.

Uskon kyllä että valtaosa ihmisistä keksisi itselleen mielekästä tekemistä ilman työnantajan ohjeistustakin, jos vaan rahasta ei olisi pulaa. Vain harva tekee itsemurhan siksi että joutuu eläkkeelle, ja suuri osa työikäisistä lottoaa toiveenaan saada niin paljon rahaa ettei tarvitsisi tehdä työtä. Valtaosa työntekijöistä tekee työtä ensisijaisesti siksi että tarvitsevat rahaa, toissijaisesti siksi että työkeskeisessä yhteiskunnassa työ on keskeinen identiteetin määrittäjä ja työssäkäyvän sosiaalinen asema on parempi kuin työssä käymättömällä. Vain harva tekee työtä siksi ettei kertakaikkiaan muuten keksisi miten aikansa käyttää.

[Marius]

Korkeakoulutetuille tarpeettomille täytyy löytää jokin uusi suunta, jokin uusi monikulttuuri-rajaseutu.
Katse pitää kääntää valloittamattomille alueille, vaikka Kiinaan, jonne kaikki muukin huippuosaaminen suuntautuu.

Peruskysymys on tietenkin se, ovatko kaikki "korkeakoulutetut" nykyään sitä, mitä määrite antaa ymmärtää?

[no future]

Itse muuten uskon ja pelkään, että maaseutuyliopistot kuihtuvat vähitellen pois, tai ainakin paljon nykyistä pienemmiksi, uuden rahoitusmallin myötä. Sinällään turhia rönsyjä on syytäkin karsia, mutta korkeakouluverkon supistaminen vauhdittanee muuttoliikettä ruuhka-Suomeen, asiantuntija-alojen työpaikat siirtyvät myös, ja tästä tulee helposti itseään ruokkiva kierre. Itselläni on hieman ristiriitainen suhtautuminen Kepun tyyliseen tekohengitykseen perustuvaan aluepolitiikkaan, mutta henkinen välimatka vaikkapa omien kaupunkieni Helsingin ja Joensuun välillä on jo nyt monille paljon pidempi kuin kilometreissä mitattuna uskoisi.

[cassius ali]

Kantsii varmaan kysyä veli Puuroselta, joka 1970 luvulla ja vielä pitkälle sen jälkeenkin syleili maailmoita ja saavuttikin jonkin verran leipäpuuta ja jotain leivänpäälle laitettavaakin sillä ns. itäisen tuulenhengen voimalla virinneen Taistolaisen toverihengen voimalla.

Mutta sitten kun se itäinen tuulenhenki lyssähtikin omaan mahdottomuuteensa, ja taistolaiset toverit toinen toisensa perään katosivat ja kielsivät itsensä ja oman menneisyytensä ikäänkuin aikoinaan Pietari hiilivalkealla, niin toveri Puurunen ketterästi   hoksasikin oivaksi uudeksi kannatusvoimaksi tämän nousevan maahanmuuttoklusterin, että sieltäpä sitä varmasti löytyy uutta puhuria omille leipäpuuhun nousutarpeillensa.

Ja vot, kuinkas sitten kävikään, sieltähän met toveri Puurosen jälleen löydämme, surfailemassa ajan laineiden kannattelemana oikeiden alkuperäisten suomalaisten veronmaksajien kustannuksella ja heidän etujaan vastaan, aivan niinkuin ennenkin vanhoina hyvinä taistolaisaikoina.

Ja sama koskee meitä kaikkia, uusi maailma vaatii uusi kuvijoita, ei saa jäädä tuleen makaamaan. Täytyy vaan keksiä uusi konstia.

[jka]

Uskon kyllä että valtaosa ihmisistä keksisi itselleen mielekästä tekemistä ilman työnantajan ohjeistustakin, jos vaan rahasta ei olisi pulaa. Vain harva tekee itsemurhan siksi että joutuu eläkkeelle, ja suuri osa työikäisistä lottoaa toiveenaan saada niin paljon rahaa ettei tarvitsisi tehdä työtä. Valtaosa työntekijöistä tekee työtä ensisijaisesti siksi että tarvitsevat rahaa, toissijaisesti siksi että työkeskeisessä yhteiskunnassa työ on keskeinen identiteetin määrittäjä ja työssäkäyvän sosiaalinen asema on parempi kuin työssä käymättömällä. Vain harva tekee työtä siksi ettei kertakaikkiaan muuten keksisi miten aikansa käyttää.

Itse tunnen muutaman jotka ovat jo melkoisen nuorena pystyneet vetäytymään työelämästä. Mitä olen sivusta seurannut niin melkoisia ihmisraunioita ovat tällä hetkellä. Evät todellakaan ole keksineet toimettomuuden sijaan muuta "mielekästä" tekemistä kuin viinan juonnin. Ihan sama ilmiö näkyy mainitsemassasi eläkeläisten keskuudessa. Alkoholin käyttö on räjähtänyt käsiin nyt kun Suomessakin on ensimmäistä kertaa historiassa eläkeläisiä joilla on varaa tehdä mitä vaan.

Kun ihmiskunnalle tulee jossain vaiheessa kaikille varaa tehdä mitä vaan niin väitän että minkäänlaista mielekästä tekemistä ei tule syntymään. Tulevaisuus on matrixin visio jossa ihmiset makaa elämänsä kapselissa jotka pitävät heidät hengissä ja sopivassa huumepöllyssä turtana eikä mitään mielekästä tule todellakaan syntymään. Päinvastoin ihmiskunta kulkee hiljalleen kohti vääjäämätöntä tuhoa.

[nitkunatku]

Ei kai muu auta kuin (varsinkin) mitään tuottamattomien opintolinjojen sisäänottomäärät pienemmiksi ja nuorison asenteiden muuttaminen. Siis ettei tarvitse olla maisteri "ollakseen jotakin" yhteiskunnassa sekä kaveri- ja lähipiirin silmissä. Ylipäänsä koulutuskentän rukkaaminen pääsääntöisesti työllistämään kykeneväksi ja suuntaavaksi. Eli hukkakoulutus pois. Juuri tästä Sampo Terho kynäili muutama vuosi takaperin: 
http://www.sampoterho.net/artikkelit/ylikoulutus.html

[Fjödörör Räkinen]

Eli hukkakoulutus pois.

Kukaan ei vain tunnu tietävän, mitä se on. Tilastojen mukaan sitä on selvästi eniten ammattikoulutuksen puolella.

[Fjödörör Räkinen]

Mitä olen sivusta seurannut niin melkoisia ihmisraunioita ovat tällä hetkellä. Evät todellakaan ole keksineet toimettomuuden sijaan muuta "mielekästä" tekemistä kuin viinan juonnin.

Ihminen kaipaa tavoitteellista tekemistä. Jos henkiset ominaisuudet eivät sitä spontaanisti luo, vaikeudet alkavat.

[Toadie]

Eli hukkakoulutus pois.

Kukaan ei vain tunnu tietävän, mitä se on. Tilastojen mukaan sitä on selvästi eniten ammattikoulutuksen puolella.

Mutta ketjun aihe on korkeakoulutetut.

Amis varmaan tajuaa että jos kalusteverhoilijalle, artesaanille, trukinkuljettajalle tai asentajalle ole töitä nyt, pitää tehdä jotain muuta, päivittää koulutustaan ja hankkia lisää taitoja. Höpölogian maisteri on yhtä hyödytön lisensiaattina ja tohtorinakin koska koulutus ei anna taitoja yhtikäs mihinkään.

Ilmaisen korkeakoulututkinnon jälkeen pitäisi edellyttää ammatillista koulutusta jos duunia ei löydy. Kursseillehan työttömät joutuvat. Siksi kysyinkin: osaako naistutkija siivota, tai keittää kahvia?

[Fjödörör Räkinen]

Höpölogian maisteri on yhtä hyödytön lisensiaattina ja tohtorinakin koska koulutus ei anna taitoja yhtikäs mihinkään.

Antavatko oikein mitkään muutkaan tutkinnot? Lääkärit, kielten opiskelijat ja insinöörit (varauksin) osaavat jotain. Entä muut? Mitä käytännön taitoja heillä on?

[Maisteri Vihannes]

Itse tunnen muutaman jotka ovat jo melkoisen nuorena pystyneet vetäytymään työelämästä. Mitä olen sivusta seurannut niin melkoisia ihmisraunioita ovat tällä hetkellä. Evät todellakaan ole keksineet toimettomuuden sijaan muuta "mielekästä" tekemistä kuin viinan juonnin.

Onko otos riittävä yleistettäväksi koko väestöön? Kyllä, tiedän etten tarjonnut vastakkaiselle näkemykselle edes tuota otosta. Missä määrin esimerkkiesi onnettomuus johtuu siitä, että he eivät vaan tiedä mitä tekisivät, ja missä määrin siitä, että he kaipaavat sosiaalisia verkostoja ja yhteiskunnallista asemaa jotka tottuivat saamaan työssäolonsa kautta?

Ihan sama ilmiö näkyy mainitsemassasi eläkeläisten keskuudessa. Alkoholin käyttö on räjähtänyt käsiin nyt kun Suomessakin on ensimmäistä kertaa historiassa eläkeläisiä joilla on varaa tehdä mitä vaan.

Ovatko alkoholisoituneet eläkeläiset niitä joilla on varaa tehdä "mitä vaan" vai niitä joilla on kyllä aikaa, muttei kuitenkaan varaa tehdä juuri mitään?

Kun ihmiskunnalle tulee jossain vaiheessa kaikille varaa tehdä mitä vaan niin väitän että minkäänlaista mielekästä tekemistä ei tule syntymään. Tulevaisuus on matrixin visio jossa ihmiset makaa elämänsä kapselissa jotka pitävät heidät hengissä ja sopivassa huumepöllyssä turtana eikä mitään mielekästä tule todellakaan syntymään. Päinvastoin ihmiskunta kulkee hiljalleen kohti vääjäämätöntä tuhoa.

Jos ne ihmiset kokevat matrix-oleilunsa parhaaksi vaihtoehdoksi eivätkä sen valitessaan estä muita tekemästä muuta, mikseivät he saisi olla matrixissa?

[Marius]

Mikseivät korkeakoulutetut pysty itse ratkaisemaan ongelmiaan?

[jka]

Onko otos riittävä yleistettäväksi koko väestöön? Kyllä, tiedän etten tarjonnut vastakkaiselle näkemykselle edes tuota otosta. Missä määrin esimerkkiesi onnettomuus johtuu siitä, että he eivät vaan tiedä mitä tekisivät, ja missä määrin siitä, että he kaipaavat sosiaalisia verkostoja ja yhteiskunnallista asemaa jotka tottuivat saamaan työssäolonsa kautta?

Eihän tuollaista otosta voi koko väestöstä saadakaan. Ne ihmiset jotka ovat tällaisessa asemassa ovat taloudellisesti riippumattomia ja vieläpä niin että voivat tehdä oikeasti (melkein) mitä vaan. Ei tällaisia ihmisiä löydy Suomesta kuin kourallinen tällä hetkellä.

Mutta jos halutan tutkia mitä tapahtuu kun ihminen oikeasti pääsee tähän asemaan niin tuo on se otos jota pitää tutkia. Ei jotkut ihqut filosofeeraavat maailmaa halaavat ituhipit jossain kommuunissa ole se ideaalitilanne johon ihmiskunta täydellisessä taloudellisessa vapaudessa päätyy jota ilmeisesti ajat tässä takaa. Jos ituhipeillekin jaettaisiin niin paljon rahaa että voisivat tehdä oikeasti mitä vaan niin väitän että lopputulos olisi ihan sama kuin minun minimaalisessa otoksessani.

Ovatko alkoholisoituneet eläkeläiset niitä joilla on varaa tehdä "mitä vaan" vai niitä joilla on kyllä aikaa, muttei kuitenkaan varaa tehdä juuri mitään?

No sen voi ainakin sanoa että nykyisillä suurten ikäluokkien eläkeläisillä on huomattavasti enemmän varaa tehdä mitä vaan kuin edellisen polven eläkeläisillä. Jostain syystä alkoholin käyttö on nimenomaan nyt räjähtänyt. Ei eläkeläiset ennen juonut näin paljoa vaikka varmasti oli mahdollisuuksia ja varaa tehdä "mitä vaan" vielä vähemmän.

Jos ne ihmiset kokevat matrix-oleilunsa parhaaksi vaihtoehdoksi eivätkä sen valitessaan estä muita tekemästä muuta, mikseivät he saisi olla matrixissa?

Tottakai saavat olla ja näin tulee tapahtumaankin. Se tulee olemaan näiden harvojen tuottavaa työtä tekevien, oikeassa maailmassa elävien ihmistenkin kannalta lopulta halvempaa laittaa "kuollut paino" matrixiin. Ehkä niistä ihmisraadoista saadaan sitten edes energiaa tai jotain muuta hyötykäyttöön kuten matrixissa.

Pointti oli se että tuostakaan skenaariosta ei mielestäni synny kuitenkaan mitään hyvää ihmiskunnalle pitkässä juoksussa vaikka ihmiset miten tykkäsivät olla matrixissa.

[Rullaluistin]

Ei kai muu auta kuin (varsinkin) mitään tuottamattomien opintolinjojen sisäänottomäärät pienemmiksi ja nuorison asenteiden muuttaminen. Siis ettei tarvitse olla maisteri "ollakseen jotakin" yhteiskunnassa sekä kaveri- ja lähipiirin silmissä. Ylipäänsä koulutuskentän rukkaaminen pääsääntöisesti työllistämään kykeneväksi ja suuntaavaksi. Eli hukkakoulutus pois. Juuri tästä Sampo Terho kynäili muutama vuosi takaperin: 
http://www.sampoterho.net/artikkelit/ylikoulutus.html

Jokainen puhukoon omasta puolestaan, jos kokee kouluttautuneensa liikaa niin siitä vain.
Parempi olisi kuitenkin että joka alalla olisi varaa valita kouluttautuneista työntekijöistä, kuin se että kaikki koulutetut otetaan. Kilpailu parantaa laatua merkittävästi.

Eli hukkakoulutus pois.

Kukaan ei vain tunnu tietävän, mitä se on. Tilastojen mukaan sitä on selvästi eniten ammattikoulutuksen puolella.

Eihän se ole liikakoulutusta jos yhdelle alalle koulutetaan liikaa, juuri siksi että sitten on varaa työnantajilla valita parhaat päältä. Mutta se on että samoja sitten koulutetaan aina uudelle alalle entisen perään kun töitä ei löytynytkään. Eli uudelle alalle jossa ei ole töitä sielläkään.
Kuitenkin aloja valittaessa kannattaisi enempi koulutusta olla niillä joissa on halvinta se koulutus suhteessa tulevaan palkkaan, ettei liiaksi rahaa mene hukkaan.
Tuli luettua muutamia amk-opiskelijoiden kirjoituksia tässä pari kuukautta sitten. Oman alansa kirjoituksia, itse en sitä alaa ole opiskellut. Oli aika heikkotasoisia ne. Siinä sitä pohti että on sitä peruskoulutusta tosiaan taidettu onnistua heikentämään. Ei sillä että vertailukohtia olisi.

[Olli_Johannes]

Eihän se ole liikakoulutusta jos yhdelle alalle koulutetaan liikaa, juuri siksi että sitten on varaa työnantajilla valita parhaat päältä. Mutta se on että samoja sitten koulutetaan aina uudelle alalle entisen perään kun töitä ei löytynytkään. Eli uudelle alalle jossa ei ole töitä sielläkään.

Eikö sitten olisi järkevämpi suorittaa valinta jo pääsykokeissa ja ottaa sitään vain parhaimmat. Silloin julkiselta puolelta ei kuluisi turhaan rahaa koulutukseen eikä keneltäkään menisi elämästä vuosikausia opiskeluun, josta ei ole hyötyä töissä.

Jos joku käy vuosia kestävän koulutuksen eikä pääse mukaan työelämään, muttei voi myöskään kouluttautua uudelleen mitä sellaisen henkilön sitten pitäisi tehdä? Ruveta pitkäaikaistyöttömäksi?

[Rullaluistin]

Eikö sitten olisi järkevämpi suorittaa valinta jo pääsykokeissa ja ottaa sitään vain parhaimmat. Silloin julkiselta puolelta ei kuluisi turhaan rahaa koulutukseen eikä keneltäkään menisi elämästä vuosikausia opiskeluun, josta ei ole hyötyä töissä.

Jos joku käy vuosia kestävän koulutuksen eikä pääse mukaan työelämään, muttei voi myöskään kouluttautua uudelleen mitä sellaisen henkilön sitten pitäisi tehdä? Ruveta pitkäaikaistyöttömäksi?

Pääsykokeet viivästyttää opiskelun aloittamista. Lukiolaisilta suoraan yo-kokeesta ja muille vastaava koe peruskouluun josta valinnat. Koe siksi että eri kouluissa nykyään sama arvosana tarkoittaa eri osaamista.

Miksei voi mennä koulutusta vastaamattomaan töihin? Eiköhän suurin osa ole sellaisessa entisestäänkin.
Parempi se pitkäaikaistyöttömyyskin on kuin että tuhlataan uuteen kehnoon valintaan rahaa.

[Marius]

Ehkä on niin, että korkeakouluopiskelijat ovat vain jääneet jälkeen; lunttaamisessa.

[guest3656]

Suomi on vasta viime vuosina euron vauhdittamana siirtynyt jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Teollisuuden vientitulot eivät enää elätä näin suurta väestömäärää. Edessä on massiivinen rakennemuutos ja elintason lasku ellei uusia vientituotteita kyetä kehittämään. Töitä riittää joka tapauksessa yhä harvemmalle. Maahanmuuttopolitiikan kiristämisen sijaan, on alettava puhumaan maastapoistamispolitiikasta.

[Tuomas3]

1. Uraohjauksen kehittäminen. Yliopisto-opinnoista voi muodostaa monenlaisen paketin. Työllistävän, vähemmän työllistävän ja sellaisen, joka antaa mahdollisuuden itse työllistää itsensä (ja muita). Opiskelijoiden ohjausta ja tietoisuutta tulisi näiltä osin selvästi lisätä.

2. Työttömyyteen johtavien koulutuksen vähentäminen ammattikorkeakouluista.

3. Korkeakouluharjoittelun lisääminen, työssä oppiminen esim. 6kk.

[Olli_Johannes]

Eikö sitten olisi järkevämpi suorittaa valinta jo pääsykokeissa ja ottaa sitään vain parhaimmat. Silloin julkiselta puolelta ei kuluisi turhaan rahaa koulutukseen eikä keneltäkään menisi elämästä vuosikausia opiskeluun, josta ei ole hyötyä töissä.

Jos joku käy vuosia kestävän koulutuksen eikä pääse mukaan työelämään, muttei voi myöskään kouluttautua uudelleen mitä sellaisen henkilön sitten pitäisi tehdä? Ruveta pitkäaikaistyöttömäksi?

Pääsykokeet viivästyttää opiskelun aloittamista. Lukiolaisilta suoraan yo-kokeesta ja muille vastaava koe peruskouluun josta valinnat. Koe siksi että eri kouluissa nykyään sama arvosana tarkoittaa eri osaamista.

Miksei voi mennä koulutusta vastaamattomaan töihin? Eiköhän suurin osa ole sellaisessa entisestäänkin.
Parempi se pitkäaikaistyöttömyyskin on kuin että tuhlataan uuteen kehnoon valintaan rahaa.

YO-koe ei oikein mittaa esim. visuaalista, liikunnallista tai kädentaitoihin liittyvää kyvykkyyttä mitkä ovat tärkeitä monella alalla. Tietty koetta voisi muuttaa, mutta johtaisiko se lukio-opintojen venymiseen? Entä onko opintojen viivästyminen edes huono asia, jos löytää välivuoden ajaksi työpaikan?

Toki voi mennä koulutusta vastaamattomaan työhön jos sellaista löytää, mutta esim. työttömän höpölogian maisterin työllistymismahdollisuudet saattaisivat parantua lähihoitajan papereilla. Tietysti voisi harkita pitääkö yhteiskunnan kustantaa työttömälle höpölogille enää toista yhtä turhaa tutkintoa.

[Maisteri Vihannes]

Eihän tuollaista otosta voi koko väestöstä saadakaan. Ne ihmiset jotka ovat tällaisessa asemassa ovat taloudellisesti riippumattomia ja vieläpä niin että voivat tehdä oikeasti (melkein) mitä vaan. Ei tällaisia ihmisiä löydy Suomesta kuin kourallinen tällä hetkellä.

Mutta jos halutan tutkia mitä tapahtuu kun ihminen oikeasti pääsee tähän asemaan niin tuo on se otos jota pitää tutkia. Ei jotkut ihqut filosofeeraavat maailmaa halaavat ituhipit jossain kommuunissa ole se ideaalitilanne johon ihmiskunta täydellisessä taloudellisessa vapaudessa päätyy jota ilmeisesti ajat tässä takaa. Jos ituhipeillekin jaettaisiin niin paljon rahaa että voisivat tehdä oikeasti mitä vaan niin väitän että lopputulos olisi ihan sama kuin minun minimaalisessa otoksessani.

Otoksesi henkilöt ovat siis sellaisia, jotka kovan suorittamisen ansiosta ovat ansainneet niin paljon etteivät enää tarvitse työtä? Henkilöt jotka tuohon nyky-Suomessa pystyvät ovat poikkeusyksilöitä, heidän psyykensä on erilainen kuin keskivertoihmisellä, suorittamisen merkitys on heille paljon suurempi kuin keskivertoihmiselle ja siten myös suorituspakottoman elämän vaikutukset ovat heille erilaisia kuin keskivertoihmiselle.

En ole esittänyt ituhippikommuunia, enkä tietääkseni mitään muutakaan, ideaalitilanteeksi.

No sen voi ainakin sanoa että nykyisillä suurten ikäluokkien eläkeläisillä on huomattavasti enemmän varaa tehdä mitä vaan kuin edellisen polven eläkeläisillä. Jostain syystä alkoholin käyttö on nimenomaan nyt räjähtänyt. Ei eläkeläiset ennen juonut näin paljoa vaikka varmasti oli mahdollisuuksia ja varaa tehdä "mitä vaan" vielä vähemmän.

Eläkeläiset ovat nyt myös terveempiä. Aiemmin suurempi osa eläkeikäisistä oli liian sairaita ryypätäkseen, ja alkoholismiin taipuvaiset olivat kuolleet pois nuorempina.

Pointti oli se että tuostakaan skenaariosta ei mielestäni synny kuitenkaan mitään hyvää ihmiskunnalle pitkässä juoksussa vaikka ihmiset miten tykkäsivät olla matrixissa.

Mikä on hyvää ihmiskunnalle? Jos joskus on niin, että jokainen ihminen valitsee matrixin, ja kyseisen sukupolven kuollessa ihmiskunta kuolee, mikä siinä on huonoa? Onko ihmiskunta olemassa ilman ihmisyksilöitä tai onko ihmiskunnalle paras olotila jotain muuta kuin yksilöille paras olotila? Onko yksilöille paras olotila jokin muu kuin se missä he ovat onnellisimmillaan, eivätkö yksilöt ole itse kykeneviä päättämään omasta parhaastaan?

[Rullaluistin]

YO-koe ei oikein mittaa esim. visuaalista, liikunnallista tai kädentaitoihin liittyvää kyvykkyyttä mitkä ovat tärkeitä monella alalla. Tietty koetta voisi muuttaa, mutta johtaisiko se lukio-opintojen venymiseen? Entä onko opintojen viivästyminen edes huono asia, jos löytää välivuoden ajaksi työpaikan?

Toki voi mennä koulutusta vastaamattomaan työhön jos sellaista löytää, mutta esim. työttömän höpölogian maisterin työllistymismahdollisuudet saattaisivat parantua lähihoitajan papereilla. Tietysti voisi harkita pitääkö yhteiskunnan kustantaa työttömälle höpölogille enää toista yhtä turhaa tutkintoa.

Miksi se venyttäisi kunhan niitä opetettaisiin sen koulun aikana. Valinnanvaraa enempi, isommat yksiköt joissa eri aineita on enempi. Kuinka moni löytää sen työpaikan välivuoden ajaksi nykytilanteessa? Muussa tilanteessa taas varakkaammat lukee koko vuoden ja vähemmän varakkaat on töissä, parasta ainesta ei tällöin saada kouluihin.
Höpölogian maisteri tuskin lähtee lähihoitajaksi vaikka maksettaisiin koulusta. Tai niinhän sitä tehdäänkin, ihan rahaa annetaan käymisestä mikä on sitten vähäsen omituista sekin. Laina olisi parempi, vastuuta olisi tällöin kävijällä itsellään.

[Maisteri Vihannes]

3. Korkeakouluharjoittelun lisääminen, työssä oppiminen esim. 6kk.

Kaksi ensimmäistä ok, mutta tuo epäilyttää. Jos kyseessä on palkaton harjoittelu, tai palkan maksaa joku muu kuin työnantaja, se vääristää työmarkkinoita. Jos kyseessä on palkallinen harjoittelu, voi valmistuminen jäädä kiinni harjoittelupaikan puutteesta. Eli sensijaan että olisi vastavalmistuneita työttömiä, olisi opinnot harjoittelua vaille valmiiksi suorittaneita ikuisia opiskelijoita.

[jka]

Otoksesi henkilöt ovat siis sellaisia, jotka kovan suorittamisen ansiosta ovat ansainneet niin paljon etteivät enää tarvitse työtä? Henkilöt jotka tuohon nyky-Suomessa pystyvät ovat poikkeusyksilöitä, heidän psyykensä on erilainen kuin keskivertoihmisellä, suorittamisen merkitys on heille paljon suurempi kuin keskivertoihmiselle ja siten myös suorituspakottoman elämän vaikutukset ovat heille erilaisia kuin keskivertoihmiselle.

Eipä oikeastaan ihan näinkään. Otoksessa on myös ihmisiä jotka eivät ole koko elämänsä aikana laittaneet tikkua ristiin mihinkään eivätkä myöskään saavuttaneet henkilökohtaisesti mitään joten eivät ole koskaan mitään menettäneetkään ja mikään ole muuttunut koskaan heidän elämänsä aikana. Omaisuus on tullut heille niin kuin "manulle illalinen" ja elämäntapa muovautunut jo käytännössä lapsesta lähtien siinä viitekehyksessä että työtä ei tarvitse tehdä. Tämän enempää yksityiskohtiin menemättä.

Eläkeläiset ovat nyt myös terveempiä. Aiemmin suurempi osa eläkeikäisistä oli liian sairaita ryypätäkseen, ja alkoholismiin taipuvaiset olivat kuolleet pois nuorempina.

Niin, eli päästiin alkuperäiseen pointtiin. Jos elintason ylläpitämiseen ei tarvitse tehdä enää mitään vaikka vain terveenä pysymiseksi niin silloin ihminen ei myöskään tee mitään. Kun lääkkeet pitävät kropan kondiksessa 80-vuotiaanakin niin lisääntynyt vapaa-aika käytetään sitten ryyppäämiseen. Ei todellakaan mihinkään ylevämpään toimintaan jota sinä käsittääkseni ajoit takaa.

Mikä on hyvää ihmiskunnalle? Jos joskus on niin, että jokainen ihminen valitsee matrixin, ja kyseisen sukupolven kuollessa ihmiskunta kuolee, mikä siinä on huonoa? Onko ihmiskunta olemassa ilman ihmisyksilöitä tai onko ihmiskunnalle paras olotila jotain muuta kuin yksilöille paras olotila? Onko yksilöille paras olotila jokin muu kuin se missä he ovat onnellisimmillaan, eivätkö yksilöt ole itse kykeneviä päättämään omasta parhaastaan?

Jos tuo visio on sinusta tavoittelemisen arvoista niin ihan vapaasti. Minusta se toinen visio että kaikki ihmiset edelleen osallistuisivat mahdollisimman paljon yhteiskunnan kehitykseen on kuitenkin parempi.

[Olli_Johannes]

YO-koe ei oikein mittaa esim. visuaalista, liikunnallista tai kädentaitoihin liittyvää kyvykkyyttä mitkä ovat tärkeitä monella alalla. Tietty koetta voisi muuttaa, mutta johtaisiko se lukio-opintojen venymiseen? Entä onko opintojen viivästyminen edes huono asia, jos löytää välivuoden ajaksi työpaikan?

Toki voi mennä koulutusta vastaamattomaan työhön jos sellaista löytää, mutta esim. työttömän höpölogian maisterin työllistymismahdollisuudet saattaisivat parantua lähihoitajan papereilla. Tietysti voisi harkita pitääkö yhteiskunnan kustantaa työttömälle höpölogille enää toista yhtä turhaa tutkintoa.

Miksi se venyttäisi kunhan niitä opetettaisiin sen koulun aikana. Valinnanvaraa enempi, isommat yksiköt joissa eri aineita on enempi. Kuinka moni löytää sen työpaikan välivuoden ajaksi nykytilanteessa? Muussa tilanteessa taas varakkaammat lukee koko vuoden ja vähemmän varakkaat on töissä, parasta ainesta ei tällöin saada kouluihin.
Höpölogian maisteri tuskin lähtee lähihoitajaksi vaikka maksettaisiin koulusta. Tai niinhän sitä tehdäänkin, ihan rahaa annetaan käymisestä mikä on sitten vähäsen omituista sekin. Laina olisi parempi, vastuuta olisi tällöin kävijällä itsellään.

Jos pyrkisi lukiotodistuksella koulutukseen johon on vaikea päästä, kannattaisi YO-kirjoitukset jakaa mahdollisimman pitkälle ajalle ja pitää pitkät lukulomat joiden aikana sitten kävisi erilaisilla preppauskursseilla. Voisihan ylioppilaskoe toimiakin pääsykokeena, jos sitä hieman muutettaisiin ja lukiokoulutusta muokattaisiin sen mukaan. Lisäksi jälkikäteen kirjoitettuja arvosanoja ei voisi huomioida jatkokoulutusvalinnoissa.

Eipä minulla ole mitään tilastoa, mutta luulisi että joitain pitkään työttöminä olleita maistereita kiinnostaisi kaksivuotinen tutkinto jos sillä saisi kohtuullisen varman työpaikan. Lyhyt koulutus tulisi yhteiskunnallekin halvemmaksi kuin pitkäaikainen työttömyys.

[Tuomas3]

3. Korkeakouluharjoittelun lisääminen, työssä oppiminen esim. 6kk.

Kaksi ensimmäistä ok, mutta tuo epäilyttää. Jos kyseessä on palkaton harjoittelu, tai palkan maksaa joku muu kuin työnantaja, se vääristää työmarkkinoita. Jos kyseessä on palkallinen harjoittelu, voi valmistuminen jäädä kiinni harjoittelupaikan puutteesta. Eli sensijaan että olisi vastavalmistuneita työttömiä, olisi opinnot harjoittelua vaille valmiiksi suorittaneita ikuisia opiskelijoita.

Nyt useimmilla aloilla on 3kk työharjoittelu. Työnantaja maksaa, mutta saa aluksi ohjaukseen hieman rahallista tukea. Tämä voisi olla pidempi, ja jokaiselle. Jos ei valmistu työttömyyden takia, niin "työttömyys"-linjat lakkaavat luonnollisesti, jos yliopisto saa rahansa valmistuneista.

[Rullaluistin]

Eipä minulla ole mitään tilastoa, mutta luulisi että joitain pitkään työttöminä olleita maistereita kiinnostaisi kaksivuotinen tutkinto jos sillä saisi kohtuullisen varman työpaikan. Lyhyt koulutus tulisi yhteiskunnallekin halvemmaksi kuin pitkäaikainen työttömyys.

Miksi se höpölogian maisteri olisi parempi valinta sille kuin joku nuorempi joka ei ole vielä onnistunut osoittamaan kykyään sellaisena joka ei osaa töitä löytää?

[Olli_Johannes]

Eipä minulla ole mitään tilastoa, mutta luulisi että joitain pitkään työttöminä olleita maistereita kiinnostaisi kaksivuotinen tutkinto jos sillä saisi kohtuullisen varman työpaikan. Lyhyt koulutus tulisi yhteiskunnallekin halvemmaksi kuin pitkäaikainen työttömyys.

Miksi se höpölogian maisteri olisi parempi valinta sille kuin joku nuorempi joka ei ole vielä onnistunut osoittamaan kykyään sellaisena joka ei osaa töitä löytää?

Ei tietenkään ole välttämättä, mutta jos pärjää nuorempaa paremmin koulutukseen valinnassa, pärjää luultavasti paremmin opinnoissa ja lopulta työelämässä. Itse tunnen pari kohtuullisen korkeasti koulutettua henkilöä jotka ovat vaihtaneet hoitoalalle.

[Rullaluistin]

Ei tietenkään ole välttämättä, mutta jos pärjää nuorempaa paremmin koulutukseen valinnassa, pärjää luultavasti paremmin opinnoissa ja lopulta työelämässä. Itse tunnen pari kohtuullisen korkeasti koulutettua henkilöä jotka ovat vaihtaneet hoitoalalle.

Varmasti pärjää paremmin kun on jonkin kahdeksan vuotta jo harjoitellut koulunkäyntiä. Mutta onko sitten töissä parempi on toinen asia, samoin kuin se että miksi se toinen joka ei ole kahdeksaa vuotta nauttinut veroilla maksettua koulutusta pitäisi jättää työttömäksi sen sitä jo nauttineen sijaan.
Ruokailussakin tapana on että toista kierrosta haetaan vasta kun kaikki on saaneet yhden.
No ehkei kaikkialla mutta kuitenkin.