Monikulttuurinen koulunkäynti

[VeePee]

Omat lapseni ovat koulussa, jossa on 68 eri kansallisuutta. Vaikuttaa laadukkaalta. Opetuskieli ja ohjelma englantilainen. Jotta kyllä sitä eri kulttuuritkin voivat hyvin koulua käydä yhdessä, kunhan tulevat samasta sosiaaliluokasta noin suurinpiirtein ja noudattavat samoja sääntöjä, joita ei tietystikään voida räätälöidä, vaan ovat ota tai jätä.

Omat lapseni ovat varsinaisessa monikulttuurisessa ala-asteen koulussa, nelisensataa oppilasta. Koulussa toimii 57 opettajaa. Heistä reilusti yli kolmasosa on syntyperältään ulkomaalaisia opettaen mm. seuraavia suomalaisessa yhteiskunnassa oleellisen tärkeitä oppiaineita:

Suomi toisena kielenä
Arabian kieli
Ortodoksinen uskonto
Islam uskonto
Arabian kieli, islam
Kantoninkiina
Mandariinikiina
Puolan kieli
Pilipino, tagalog
somalin kieli
Buddhismi
Kurdin kieli (sorani)
Thai omana äidinkielenä
Somalin kieli
Tamilin kieli
Vietnamin kieli
Albanian kieli
Krishna-uskonto
Venäjä, suomi toisena kielenä
Venäjän kieli
Katolinen uskonto
Espanjan kieli
Venäjän kieli
Viron kieli
Bengalin kieli
Turkin kieli

Jokaista ylläolevaa riviä kohden on siis erillinen opettaja. Toki samat opet kiertänevät eri kouluissa opettamassa, mutta antaa tämä jotain kuvaa siitä miten paljon resursseja monikulttuurisissa kouluissa kuluu monikulttuurin ylläpitoon. Tämä on todellisuutta suuressa osassa pk-seudun peruskouluja. 57:stä opettajasta 26 opettajaa keskittyy täysin monikulttuurin ylläpitämiseen. Samaan aikaan omat lapset saavat opiskella käytetyistä huonokuntoisista oppikirjoista, joissa on tehtävät valmiiksi tehty. Joissakin aineissa ei ole oppikirjaa lainkaan, vaan opettaja jakaa kirjan epämääräisinä kopioina, jotka sitten oppilaat liimaavat vihkoihin. Kaikki liikenevä tila on muutettu luokkatiloiksi kun lähiseudun kouluja on lakkautettu ja oppilaita tuplamäärä tiloihin nähden.

[Iloveallpeople]

Jokaista ylläolevaa riviä kohden on siis erillinen opettaja. Toki samat opet kiertänevät eri kouluissa opettamassa, mutta antaa tämä jotain kuvaa siitä miten paljon resursseja monikulttuurisissa kouluissa kuluu monikulttuurin ylläpitoon. Tämä on todellisuutta suuressa osassa pk-seudun peruskouluja. 57:stä opettajasta 26 opettajaa keskittyy täysin monikulttuurin ylläpitämiseen. Samaan aikaan omat lapset saavat opiskella käytetyistä huonokuntoisista oppikirjoista, joissa on tehtävät valmiiksi tehty. Joissakin aineissa ei ole oppikirjaa lainkaan, vaan opettaja jakaa kirjan epämääräisinä kopioina, jotka sitten oppilaat liimaavat vihkoihin. Kaikki liikenevä tila on muutettu luokkatiloiksi kun lähiseudun kouluja on lakkautettu ja oppilaita tuplamäärä tiloihin nähden.

Yhden opettajan palkalla saataisiin yli 2000 Pisara 6 Biologia ja maantieto tehtäväkirjaa. Noilla 26 opettajalla saataisiin yli 50000 tehtäväkirjaa. Jos otetaan työnantajan kulut mukaan, saataisiin varmaan lähes 100000 oppilaalle tehtäväkirjat. Jos olisi yksikin opettaja vähemmän, sillä säästöllä kustannettaisiin todennäköisesti lähes kaikki kyseisen koulun kirjamateriaalikustannukset.

[Sietäjä]

Jos annat Pisaran multikultioppilaalle, saat sen takasin lukukauden lopulla reikäisenä, revittynä ja tuhrittuna. Ei varmasti sovi enää yhdenkään oppilaan uusiokäyttöön. Tämä siitä huolimatta, että kirja luovutettiin palopuheen kera: EI SAA SOTKEA, EI SAA REPIÄ, SINUN TÄYTYY ANTAA KIRJA EHJÄNÄ TAKAISIN, KOSKA SITÄ KÄYTTÄÄ SINUN JÄLKEESI TOINEN OPPILAS ENSI VUONNA. Nim. Nähty on!

Tuohon ei tarvita multikultia. Samaan pystyy äidin ja iskän pikkukulti ja lähiö-yh:n laiminlyöty katupoikakokelas. Nähty on. Kaikki yhtä vaikeita saada uuden kirjan ostoon.

[Dharma]

Omat lapseni ovat koulussa, jossa on 68 eri kansallisuutta. Vaikuttaa laadukkaalta. Opetuskieli ja ohjelma englantilainen. Jotta kyllä sitä eri kulttuuritkin voivat hyvin koulua käydä yhdessä, kunhan tulevat samasta sosiaaliluokasta noin suurinpiirtein ja noudattavat samoja sääntöjä, joita ei tietystikään voida räätälöidä, vaan ovat ota tai jätä.

Omat lapseni ovat varsinaisessa monikulttuurisessa ala-asteen koulussa, nelisensataa oppilasta. Koulussa toimii 57 opettajaa. Heistä reilusti yli kolmasosa on syntyperältään ulkomaalaisia opettaen mm. seuraavia suomalaisessa yhteiskunnassa oleellisen tärkeitä oppiaineita:

Suomi toisena kielenä
Arabian kieli
Ortodoksinen uskonto
Islam uskonto
Arabian kieli, islam
Kantoninkiina
Mandariinikiina
Puolan kieli
Pilipino, tagalog
somalin kieli
Buddhismi
Kurdin kieli (sorani)
Thai omana äidinkielenä
Somalin kieli
Tamilin kieli
Vietnamin kieli
Albanian kieli
Krishna-uskonto
Venäjä, suomi toisena kielenä
Venäjän kieli
Katolinen uskonto
Espanjan kieli
Venäjän kieli
Viron kieli
Bengalin kieli
Turkin kieli

Jokaista ylläolevaa riviä kohden on siis erillinen opettaja. Toki samat opet kiertänevät eri kouluissa opettamassa, mutta antaa tämä jotain kuvaa siitä miten paljon resursseja monikulttuurisissa kouluissa kuluu monikulttuurin ylläpitoon. Tämä on todellisuutta suuressa osassa pk-seudun peruskouluja. 57:stä opettajasta 26 opettajaa keskittyy täysin monikulttuurin ylläpitämiseen. Samaan aikaan omat lapset saavat opiskella käytetyistä huonokuntoisista oppikirjoista, joissa on tehtävät valmiiksi tehty. Joissakin aineissa ei ole oppikirjaa lainkaan, vaan opettaja jakaa kirjan epämääräisinä kopioina, jotka sitten oppilaat liimaavat vihkoihin. Kaikki liikenevä tila on muutettu luokkatiloiksi kun lähiseudun kouluja on lakkautettu ja oppilaita tuplamäärä tiloihin nähden.

Aika uskomatonta! Meidän koulussa on vain kaksi kieltä: englanti ja saksa. Saksaa on joka päivä jokaiselle lapselle 3-18-vuotiaalle. Toki vanhemmilla lapsilla on valinnaiset kielensä, mutta tämä on pakollinen ohjelma. Kaikki opetus englanniksi (pl. saksa). Saksaa siksi, että maa on saksankielinen.

Lapset, jotka eivät osaa englantia, oppivat sen puolessa vuodessa. On pääosin kiellettyä puhua muita kieliä koulussa (pl. vapaa-ajat).

[Uuno Nuivanen]

Montako samankielistä pitää olla yhdessä kunnassa, että veronmaksaja maksaa tälle äidinkielen opetuksen?

Arvaan: 1   

[sivullinen.]

Tein kyselyn koulunkäynnin uudistamisesta. Käykää vastaamassa.

Pitäisikö opetuksen keskittyä nykyistä enemmän käytäntöön?

[mietinen]

Aito yhdenvertaisuus koulussa - Syrjinnän vastainen pedagogiikka
Tuija Itkonen & Mirja-Tytti Talib
Yhdenvertaisuus
Sisäasiainministeriön julkaisu 24/2013

Tiivistelmä

Aito yhdenvertaisuus koulussa –koulutusmateriaali on tarkoitettu opettajaksi opiskeleville, opettajien täydennyskoulutukseen sekä opettajan omaehtoisen pedagogisen kehittymisen tueksi. Materiaali tarjoaa vinkkejä siihen kuinka opettaja rakentaa ja ylläpitää luokkansa hyvää ilmapiiriä, jossa erilaisuus on voimavara, työkaluja kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen, oivalluksia identiteetistä ja mahdollisuuden omien asenteiden tutkiskeluun. Koulutusmateriaali sisältää neljä eri osaa: teoriaosa, powerpoint-esitys, tarinat ja ohjeet.

Materiaali avaa lyhyesti syrjinnän vastaista lainsäädäntöä, kriteereitä ja asiaan liittyviä käsitteitä. Opettajan ammattieettisyys ja oikeudenmukaisuus toiminnassa ilmenee siinä miten hän ratkaisee ongelmatilanteita.

Koulukiusaamista käsitellään yksilöön kohdistuvana häirintänä. Sitä tarkastellaan sekä ilmiönä ja prosessina avaamalla kiusaamisen taustamekanismeja, siihen johtavia syitä ja seurauksia lapsissa ja nuorissa. Tutkimusten mukaan suomalaisessa koulussa esiintyy kiusaamista, syrjintää ja rasismia. Kiusaamisen kohteeksi joutuvat useimmiten oppilaat, jotka edustavat kulttuurista monimuotoisuutta, mikä yleensä mielletään erilaisuudeksi tai normista poikkeavaksi. Syrjintää ovat kokeneet muun muassa romanit, saamelaiset, suomenruotsalaiset ja muut kielivähemmistöt, vammaiset ja pitkäaikaissairaat, maahanmuuttajataustaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, sateenkaariperheet ja niiden lapset sekä etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä edustavat.

Materiaalissa tarjotaan erilaisia malleja ja käytännön pedagogisia keinoja lisätä koulun ja opettajien mahdollisuuksia toteuttaa yhdenvertaisuutta kouluyhteisössä. Toteutumisen edellytyksenä on koko kouluyhteisön valveutuminen yhdenvertaisuudesta ja sen periaatteisiin sitoutuminen: yhteinen asia ja päämäärä, monipuolinen ja monitasoinen sitoutuminen ja toiminta. Syrjinnän vastaisessa työssä opettajan toiminnan ytimessä on opettajan tietoisuus omista asenteistaan ja arvoistaan, jotka ohjaavat hänen toimintaansa luokassa. Pedagogisena lähtökohtana on luoda ja ylläpitää olosuhteita, jotka mahdollistavat ja tukevat jokaisen lapsen ja nuoren myönteisen itsetunnon rakentumista. Siihen tarvitaan tunne turvallisuudesta, kuulumisesta ja osallisuudesta, tukea minäkuvan rakentumiselle, tavoitteellisuutta ja tunne osaamisesta.

Taitavalla pedagogisella ajattelulla ja oppilaslähtöisellä toiminnan suunnittelulla opettaja vaikuttaa oppilaiden tiedollisen oppimisen ohella myös heidän sosiaaliseen ja eettiseen ajatteluunsa. Opettajan eettinen tietoisuus ja interkulttuurinen osaaminen edistävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Ne myös tukevat hänen pedagogista ajatteluaan ja toimintaansa, rikastuttavat opettajan työtä ja edesauttavat työssä jaksamista.

Materiaalin sähköinen versio löytyy internetosoitteesta www.yhdenvertaisuus.fi. Materiaalista on olemassa suomen- ja ruotsinkieliset versiot.

[Tuomas3]

^ Parantelen tuota. Kiusaamista ovat kokeneet kaikki. Suomalaiseen mieskulttuuriin ei kuulu ruikuttaminen, joten valittajat tulevat useammin muista ryhmistä. Ulkomaalaistaustaisten kiusaaminen tosin kasvaa samaa tahtia kuin kiusattujen kansanryhmien rikollisuus lisääntyy. Tämä voi johtua siitä, että perheissä vanhemmilla on negatiivinen asenne rikollisia kohtaan. Myös hyysäys ja hyssyttely on varma tapa lisätä vihamielisyyttä.

[Roope]

Aito yhdenvertaisuus koulussa - Syrjinnän vastainen pedagogiikka
Tuija Itkonen & Mirja-Tytti Talib
Yhdenvertaisuus
Sisäasiainministeriön julkaisu 24/2013
...
Materiaalin sähköinen versio löytyy internetosoitteesta www.yhdenvertaisuus.fi. Materiaalista on olemassa suomen- ja ruotsinkieliset versiot.

Lasten- ja nuortenkirjallisuus

Kirjallisuuden avulla voidaan avartaa lasten ja nuorten maailmankuvaa ja ohjata heitä tu-
tustumaan erilaisiin elämänmuotoihin. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta käytetään pääsään-
töisesti äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla, mutta sen merkitystä oppilaiden eettisen ja
moraalisen kehityksen edistämisessä ei pidä aliarvioida muillakaan tunneilla. Seuraavassa
lista kriteereistä opettajille, jotka pohtivat valintoja monimuotoisuutta avartavasta lasten-
ja nuortenkirjallisuudesta Jennifer Johnson Higginsiä (2000) mukaillen.

Valintakriteereitä monimuotoisuutta edistävälle lasten- ja nuortenkirjallisuudelle:
• Tarinoissa vähemmistönä olevat hahmot on kuvattava vahvoina ja itsenäisinä,
ei avuttomina suhteessa valtaväestöön. Vähemmistöhahmot eivät saa edustaa
ylivoimaisia ominaisuuksia tai joutua tekemään enemmän kuin valtaväestö
saavuttaakseen hyväksyntää.
• Erilaiset elämäntavat ja -muodot tulee kuvata aidosti ja monimuotoisesti,
ei yleistyksinä (tarina ja kuvitus).
• Dialogin tulee edustaa asianmukaista ryhmän suullista perinnettä.
• Vähemmistöä edustavien tulee itse olla ryhmiensä johtajia ja ratkaista omat
ongelmansa. Valtaväestön ja vähemmistöjen välillä on jaettua valtaa ja
vähemmistön edustajat eivät ole vain sivurooleissa.
• Tarina ei sisällä eikä toista negatiivisia tai vääriä stereotypioita (juoni, dialogi,
kuvitus).
• Sanaston tulee olla neutraalia: teoksessa ei saa olla sanoja, jotka kuvaavat
hahmoja, kulttuuria tai elämänmuotoa ennakkoluuloiseen sävyyn.
• Teokset eivät saa sisältää väärintulkintoja historiasta ja asiat on esitettävä
useammasta näkökulmasta.
• Tarinassa ei saa olla mitään, mikä hävettäisi tai loukkaisi lapsilukijaa, jonka
kulttuuria teos kuvaa (Huom. vaikutus lapsen minäkuvaan).

Suomessa on vielä hyvin vähän vähemmistöjen edustajia itse kirjailijoina tai kuvittajina, mi-
kä kuitenkin on yksi hyvä edellytys autenttisille vähemmistökuvauksille. Opettajan tulisi ol-
la herkkä sille, että osa Suomessa julkaistuista vähemmistöjä kuvaavista kirjoista saattavat
hyväntahtoisuudestaan huolimatta vahvistaa stereotypioita.

[Man in a Suit]

Omat lapseni ovat koulussa, jossa on 68 eri kansallisuutta. Vaikuttaa laadukkaalta. Opetuskieli ja ohjelma englantilainen. Jotta kyllä sitä eri kulttuuritkin voivat hyvin koulua käydä yhdessä, kunhan tulevat samasta sosiaaliluokasta noin suurinpiirtein ja noudattavat samoja sääntöjä, joita ei tietystikään voida räätälöidä, vaan ovat ota tai jätä.

Omat lapseni ovat varsinaisessa monikulttuurisessa ala-asteen koulussa, nelisensataa oppilasta. Koulussa toimii 57 opettajaa. Heistä reilusti yli kolmasosa on syntyperältään ulkomaalaisia opettaen mm. seuraavia suomalaisessa yhteiskunnassa oleellisen tärkeitä oppiaineita:

Suomi toisena kielenä
Arabian kieli
Ortodoksinen uskonto
Islam uskonto
Arabian kieli, islam
Kantoninkiina
Mandariinikiina
Puolan kieli
Pilipino, tagalog
somalin kieli
Buddhismi
Kurdin kieli (sorani)
Thai omana äidinkielenä
Somalin kieli
Tamilin kieli
Vietnamin kieli
Albanian kieli
Krishna-uskonto
Venäjä, suomi toisena kielenä
Venäjän kieli
Katolinen uskonto
Espanjan kieli
Venäjän kieli
Viron kieli
Bengalin kieli
Turkin kieli

Jokaista ylläolevaa riviä kohden on siis erillinen opettaja. Toki samat opet kiertänevät eri kouluissa opettamassa, mutta antaa tämä jotain kuvaa siitä miten paljon resursseja monikulttuurisissa kouluissa kuluu monikulttuurin ylläpitoon. Tämä on todellisuutta suuressa osassa pk-seudun peruskouluja. 57:stä opettajasta 26 opettajaa keskittyy täysin monikulttuurin ylläpitämiseen. Samaan aikaan omat lapset saavat opiskella käytetyistä huonokuntoisista oppikirjoista, joissa on tehtävät valmiiksi tehty. Joissakin aineissa ei ole oppikirjaa lainkaan, vaan opettaja jakaa kirjan epämääräisinä kopioina, jotka sitten oppilaat liimaavat vihkoihin. Kaikki liikenevä tila on muutettu luokkatiloiksi kun lähiseudun kouluja on lakkautettu ja oppilaita tuplamäärä tiloihin nähden.

Voi ihme sentään. Juuri tälläisiä asioita pitäisi olla iltalehtien ja hesarin uutiset pullollaan, varsinkin ennen eduskuntavaaleja. Alkaisivat ehkä ihmiset vähitellen tajuamaan. Jättäisivät äänestämättä k-alkuisia puolueita.

Eikös ala- ja yläasteen opetuskielet ole Suomi (tai Ruotsi, jos ei opetuskieli sitten pakollinen kieli), pakollinen englanti ja sitten valinnaisena esim saksa, venäjä taikka ranska.... aikanaan olisin halunnut ranskaa oppia mielummin kuin saksaa, mutta meitä ei ollut kuin 5 halukasta ja olisi pitänyt olla vähintään kaksikymmentä että oltaisiin saatu lukea valinnaista ranskaa. Saksaa siis luimme, enkä ole katunut.

Lienevät ajat hiukan muuttuneet, eh? Mon dieu...tai siis donnerwetter...

[Kni]

Vasemmisto keskustelee kahdessa tilaisuudesta koulujen eriarvoistumisesta (omat boldaukset):

http://takku.net/
Häiriöitä-luentosarja: Koulu eriarvoisuuksien tuottajana – vahinko vai tavoitteiden mukaista toimintaa?
Helsingissä 2. helmikuuta 2014, Uuden ylioppilastalon Kupolissa (Mannerheimintie 5 B 7. krs).  Ruokaa tarjolla 16:00, luennon alku 16:30. 

Millaisia eriarvoisuuksia ja toiseuksia koulussa on ja miten ne muodostuvat? Entä mitä tapahtuu niille, joista koulun rakenteissa ja arjen käytännöissä tulee toisia? Johtuvatko koulun eriarvoisuudet kenties opettajista, opetussuunnitelmista tai resurssien puutteesta – ja voidaanko eriarvoisuudet siten poistaa näitä parantamalla? Vai voisiko vastauksia koulun eriarvoisuuksiin löytää kouluinstituution ja valtion välisestä suhteesta sekä massakoulutusjärjestelmän ydintehtävistä? Tällöin voi kysyä, ovatko eriarvoisuudet valitettava vahinko tai seuraus koulutusjärjestelmän epätäydellisyydestä vai onko niin, että kouluinstituutio toimiikin eriarvoisuuksia tuottaessaan ydintehtäviensä mukaisesti.

(Allaolevaa lainausta lyhennetty)

http://www.aamuset.fi/naista-puhutaan/kaupunki/suuressa-koulukeskustelussa-pohditaan-koulun-eriarvoistumista-ja
Suuressa koulukeskustelussa pohditaan koulun eriarvoistumista ja koulutusmenojen supistamista
Turun Seudun Koulutuspoliittinen Vasemmisto (KOVA) järjestää tiistaina 4. helmikuuta kello 18.30 Ravintola Koulun Wecksell-salissa suuren koulukeskustelun.

Aiheina ovat muun muassa koulun eriarvoistuminen, koulutusmenojen supistaminen, palvelujen leikkaaminen ja ryhmäkokojen kasvu. Tilaisuudessa kysytään, suuntako kohden laajaa koulutuksellista syrjäytymistä? Miten lapsille, oppilaille, perheille ja opettajille nyt ja tulevaisuudessa käy?

Alustajina ovat professorit Heikki Silvennoinen ja Joel Kivirauma Turun yliopistosta, kommentoimassa sivistystoimenjohtaja Timo Jalonen ja erityisopettaja Maija Nieminen sekä kansanedustaja Annika Lapintie ja kaupunginvaltuutettu Li Andersson.

Erityispedagogiikan professori Joel Kivirauman otsikkona on "Erityisopetus ja peruskoulu - miksi erityisopetuksesta väitellään?" Kiistat erityisopetuksen tarpeellisuudesta, vaikutuksista ja tarkoituksenmukaisesta toteuttamistavasta ovat peräisin jo puolen vuosisadan takaa, 1960-luvulta, jolloin Yhdysvalloissa mustien kansalaisoikeusliikkeestä alkunsa saaneet vähemmistöjen oikeuksia painottavat ihmisoikeusliikkeet saivat runsaasti julkisuutta.

Suomessa alettiin kiinnittää tuolloin huomiota muun muassa romanilasten yliedustukseen apukouluissa ja työväestön lasten yliedustukseen apu- ja tarkkailukouluissa. Suomessa viimeistään peruskoulun myötä ajatus inkluusiosta, yhtenäisestä perusopetuksesta kaikille vahvistui. Samalla kuitenkin erityisopetus kasvoi nopeasti. Tänä päivänä etenkin kiristyvä taloustilanne ja maahanmuuttajaoppilaiden lisääntyminen synnyttävät uutta keskustelua yhtenäisestä perusopetuksesta ja eriytyvistä koulupoluista.

Takkulaisilla ei ole hajuakaan missä mennään, mutta turkulaisilla on. Jutusta ei tosin ilmene onko boldattu kohta toimittajan omaa pohdintaa vai suora lainaus professori Kivirauman esityksestä.

Omat lapseni saavat käydä hyvin impiwaaralaista koulua, mistä olen kiitollinen. Omat murheensa sielläkin on, mutta koulunkäynnissä on haastetta ihan riittävästi ilman että pitäisi vielä väistellä tämäntyyppisiä tilanteita: http://hommaforum.org/index.php/topic,1951.msg1544560.html#msg1544560

[OmaRaha]

 Ratkaisin jutun niin, että muutin niin kallille alueelle, että sosiaalista asumista ei ole. Lapset menevät ruotsinkieliseen linjaan, jossa ei tarvitse huolehtia kuin hyvästä käytöksestä. Jos tulee pulmia, voi vanhemmat kutsua golfaamaan tai cappuccinolle ja keskustella akateemisella tasolla pelisäännöistä ja luokan hengestä. Rasismia? Tuskin. Itsesuojelua? Todellakin. Pitäsiköhän vanhempien järjestäytyä ja pitää hiukka vahtia noilla tappelualueilla.


Sent from my iPad using Tapatalk

[Isäntä ja loinen]

Uupunut ope avautuu Hyysärin mielipideosastolla. "Helsinkiläiset koulut" ja "kaaos" mainittu, joten tutka värähti välittömästi. Kuinkahan matupitoisia tämän uupuneen opettajan työpaikat ovat keskimäärin olleet?

Uupunut opettaja purkautuu: kiusaaminen on oppilaille sirkushuvia, luokissa kaaos

Sijaisopettajan mukaan yläkoululaisten sijaistaminen on kuin suitsisi vauhkoontunutta sonnilaumaa.

Helsingin Sanomien mielipideosastolle kirjoittaneen nimimerkki Sijaisopen kirjoitus on julkaistu poikkeuksellisesti nimimerkillä. Sijaisopen mukaan opettajan kiusaaminen on oppilaille sirkushuvia.

– Olen uupunut. Olen tehnyt opettajansijaisuuksia Helsingin kouluissa elokuusta 2015 lähtien. Se, mitä olen tänä aikana nähnyt ja kokenut, ei anna kovin mairittelevaa kuvaa Suomen "tulevaisuuden toivoista", hän aloittaa.

– Yläkoululaisten sijaistaminen on usein kuin yrittäisi suitsia vauhkoontunutta sonnilaumaa. Ei auta, vaikka pyydän toisen opettajan tai apulaisrehtorin luokkaan "kovistelemaan". Oppilaat ilmeisesti ajattelevat, että koska olen sijainen, minulla ei ole mitään merkitystä – enhän anna heille numeroita. Numerot tuntuvat, kumma kyllä, merkitsevän jotain. Millään muulla ei ole väliä.

Hänen mukaansa "oppilaat kieltäytyvät tekemästä heille annettuja tehtäviä, räpläävät puhelimiaan, mölisevät, kiljuvat, kirkuvat, ulvovat ja huutavat. Kun päivä on ohitse, tunnen vanhenneeni kymmenen vuotta. Kerran pyysin viereisestä luokasta toisen opettajan auttamaan, koska oppilaat eivät suostuneet kertomaan oikeita nimiään, kun tarkistin kotitehtäviä. Tämä toinen opettajakin joutui lähes huutamaan, jotta sai äänensä kuuluviin mölinän läpi".

– Kuinka nämä lapset joskus tulevaisuudessa soputuvat mihinkään työpaikkaan, jos heidän sallitaan koulussa käyttäytyä tällä tavalla? Ja kuinka opettajat kestävät ja jaksavat uskoa työhönsä, jollei heillä ole muita kurinpitokeinoja kuin ääni? Se, miten luokka käyttäytyy opettajaa kohtaan, on mielestäni pahinta mahdollista työpaikkakiusaamista, Sijaisope kirjoittaa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/sijaisopettaja-47942

[VeePee]

Voisi joskus sijaisope laittaa kännykän äänittämään tunnin ajaksi ja nauhoite nettiin kansan kummasteltavaksi. Niin kauan kun arkitodellisuus pysyy koulun seinien sisällä ei tilanteeseen tule mitään muutosta. Oma lapsi vaihtaa ensi syksynä alakoulusta matuhelvettiyläkouluun. Saa nähdä miten homma lähtee sujumaan.

[Chew Bacca]

Satun tietämään että jotkut opettajatkin kuvaavat tuntinsa joidenkin porukoiden kanssa, oman selustan turvaamiseksi. Vanhemmat nimittäin nielevät pilttien sadut ihan 1:1 ja joku kaunis kerta löytää opettaja itsensä liiton lakimiehen kanssa selvittelemässä kun meidän jannailmari ei VOI käyttäytyä huonosti.

Laillisuudesta en tiedä mutta niin tekisin itse.

[Jaska Pankkaaja]

En epäile yhtään noita tarinoita. Kyllä maaseutukoulussa on mukavaa. Pahinta mitä täällä tehdään on se että takapenkin pahikset räpläävät hiljaa puhelintaan ja kaikkein pahiksimmat käyvät röökillä kulman takana. Silloin mun aikanakin meno oli yläasteella paljon villimpää, tosin kaupungissa. Tiedä löytyisikö jostain noita valtakunnallisia koetuloksia? Luulisi että erot osaamisessa ovat valtavia häirikkökoulujen ja muiden välillä.

[Totuus EPT]

Tuossa esimerkkiä monikulttuurisesta koulunkäynnistä Ruotsissa nykyään.

Kristianstadin keskuskoulussa suuria väkivaltaisuuksia ruotsalaisia lapsia kohtaan



Kristianstadin keskuskoulussa ovat ongelmat turvapaikanhakijoiden ja paikallisten lasten välillä kärjistyneet siihen pisteeseen, että moni vanhempi ei enää päästä lastaan kouluun. Toisaalta moni lapsi pelkää kouluun menoa siinä määrin, että kieltäytyvät yksinkertaisesti menemästä enää kouluun. Muuan äiti kertoo:

– Lapseni on ollut kotona keskiviikosta asti, sillä hän ei koe oloaan enää turvalliseksi koulussa.

Ongelmat juontavat siitä, että kouluun on tullut syksyn invaasion aikana turvapaikanhakijoiden lapsia ja yksintulleita lapsia niin paljon, että kouluun on jouduttu avaamaan kaksi kokonaista uutta luokkaa. Eli 400 lapsen kouluun on tullut noin 60 uutta oppilasta. Ulkomaalaistaustaiset lapset rääkkäävät systemaattisesti vähemmistönä olevia ruotsalaisia lapsia. Lapsia lyödään, potkitaan, kuristetaan ja muutenkin kaikin mahdollisin tavoin rääkätään turvapaikanhakijalasten toimesta.

Vanhemmat kertovat, että koulu ei pysty enää takaamaan kenenkään turvallisuutta ja ruotsalaisia lapsia neuvotaan vain "poistumaan paikalta" jos riitatilanne syntyy. Mutta tämä ohje ei tunnu toimivan. Eräs nuori tyttö kertoo:

– Kun lähdemme pois paikalta niin he huutelevat peräämme rumia sanoja ja käyttävät todella loukkaavaa kieltä nuoremmille oppilaille.

– Kun eräs poika sanoi, ettei halua pelata pakolaisten kanssa jalkapalloa, koska nämä vain fuskaavat koko ajan, niin hänen päälleen käytiin. Koko homma päättyi siihen, että poika hakattiin verille ennenkuin aikuisia ehti puuttua asiaan.

Eräs äiti kertoo, että kun hänen lapsensa parasta kaveria kuristettiin torstaina niin kielsin lastani menemästä kouluun perjantaina.

Koulun rehtori on kuitenkin asiassa turvapaikanhakijoiden puolella ja ruotsalaiset lapset jätetään koulun toimesta oman onnensa nojaan. Kymmenkunta vanhempaa oli loppuviikosta palaverissa rehtorin kanssa väkivaltaisten turvapaikanhakijalasten toimista ja rehtorin ainoa sympatia oli turvapaikanhakijoita kohtaan. Eräs vanhempi kertoo:

– Rehtori sanoi meille, että meidän pitää ymmärtää, koska he tulevat sodasta ja ovat mahdollisesti syntyneet jopa pakolaisleireillä. Heillä on traumaattinen tausta.

– Sen jälkeen yritimme kysyä rehtorilta, että kerrommeko lapsillemme, että se on ihan okei, että heitä kuristetaan, hakataan ja joutuvat kuuntelemaan sellaisia huutoja kuin "nussi isäsi kullia", koska heitä pitää sääliä, koska he tulevat sodan keskeltä. En ymmärrä miten selitän asian lapselleni?

Koulu on kaikenkaikkiaan täysi katastrofikoulu ja reilu 90 % lapsista on ulkomaalaistaustaisia. Samainen äiti kertoo:

– Lapsemme ovat vähemmistönä koulussa ja rehtori kertoi, että se on syy miksi koulussa on niin levotonta. Hän tarkoitti, että ulkomaalaiset eivät varsinaisesti ole törkeäkäytöksisiä vaan kommunikaation puute lasten kesken on ongelma. Siellä on kulttuurieroja ja kielivaikeuksia ja he eivät ymmärrä toisiaan. He käyttävät nyrkkejä, jotta tulevat kuulluksi.

Äiti kertoo, että ei tiedä mitä tekisi kun viikko taas alkaa. Hän ei halua lähettää lastaan kouluun, jossa tietää tämän kärsivän. Rehtori kuitenkin uhkailee lailla, koska Ruotsissakin on oppivelvollisuus. Lapsen on tultava kouluun. Toisaalta uutta koulua on vaikea löytää, sillä kaikki koulut ovat tupaten täynnä.

http://paavotajukangas.com/2016/03/13/kristianstadin-keskuskoulussa-suuria-vakivaltaisuuksia-ruotsalaisia-lapsia-kohtaan/
http://www.friatider.se/centralskolan-kristianstad-hot-elever

[Yksinjuoksija]

Onnea pikku huopalahdelle!

Kohtaamisteoriaa luvassa

[yks vaan]

Missäs testit ja vertailut, eikös kouluissa ole valtakunnallisia kokeita joka vuosi. Mamukoulujen testattu osaaminen erityisesti kiinnostaa.

" Kansainvälinen,   saavutetun   ajattelun   abstraktiotasoa   mittaava   TIMSS-arviointitutkimus   osoittaa,   että   Suomen   8-‐luokkalaisten   osaaminen   on   pudonnut  viimeisten   12   vuoden   aikana   yhden   vuosiluokan   verran!"

" Noin vuosi sitten tutkijat Christian Bennet ja Madeleine Löwing kirjoittivat perusteellisen ja pitkän artikkelin Dagens Nyheterin yleisönosastolle. Tekstin otsikko oli Gymnasister har svårt klara matematik för mellanstadiet, eli lukiolaisilla on ongelmia 4.–6. luokan matematiikassa. Otsikosta onkin revitty paljon keskusteluja, varsinkin kun Expressen samoihin aikoihin julkaisi testitehtävien listan, eli ne tehtävät, joiden osaamista Bennet ja Löwing olivat mitanneet. Kyllähän se pahalta näytti: esimerkiksi 38 prosenttia oppilaista ei ollut osannut laskea 7 · 8 + 5."

[valkka]

Lapsi oppinut seuraavasti:

fuck you, you motherfucker
I hate you, you stupid bitch
oh my God.

Mustan Afrikan lapsilta.

[bencameron]

Tuossa esimerkkiä monikulttuurisesta koulunkäynnistä Ruotsissa nykyään.

Kristianstadin keskuskoulussa suuria väkivaltaisuuksia ruotsalaisia lapsia kohtaan



Kristianstadin keskuskoulussa ovat ongelmat turvapaikanhakijoiden ja paikallisten lasten välillä kärjistyneet siihen pisteeseen, että moni vanhempi ei enää päästä lastaan kouluun. Toisaalta moni lapsi pelkää kouluun menoa siinä määrin, että kieltäytyvät yksinkertaisesti menemästä enää kouluun. Muuan äiti kertoo:

– Lapseni on ollut kotona keskiviikosta asti, sillä hän ei koe oloaan enää turvalliseksi koulussa.

Ongelmat juontavat siitä, että kouluun on tullut syksyn invaasion aikana turvapaikanhakijoiden lapsia ja yksintulleita lapsia niin paljon, että kouluun on jouduttu avaamaan kaksi kokonaista uutta luokkaa. Eli 400 lapsen kouluun on tullut noin 60 uutta oppilasta. Ulkomaalaistaustaiset lapset rääkkäävät systemaattisesti vähemmistönä olevia ruotsalaisia lapsia. Lapsia lyödään, potkitaan, kuristetaan ja muutenkin kaikin mahdollisin tavoin rääkätään turvapaikanhakijalasten toimesta.

Vanhemmat kertovat, että koulu ei pysty enää takaamaan kenenkään turvallisuutta ja ruotsalaisia lapsia neuvotaan vain "poistumaan paikalta" jos riitatilanne syntyy. Mutta tämä ohje ei tunnu toimivan. Eräs nuori tyttö kertoo:

– Kun lähdemme pois paikalta niin he huutelevat peräämme rumia sanoja ja käyttävät todella loukkaavaa kieltä nuoremmille oppilaille.

– Kun eräs poika sanoi, ettei halua pelata pakolaisten kanssa jalkapalloa, koska nämä vain fuskaavat koko ajan, niin hänen päälleen käytiin. Koko homma päättyi siihen, että poika hakattiin verille ennenkuin aikuisia ehti puuttua asiaan.

Eräs äiti kertoo, että kun hänen lapsensa parasta kaveria kuristettiin torstaina niin kielsin lastani menemästä kouluun perjantaina.

Koulun rehtori on kuitenkin asiassa turvapaikanhakijoiden puolella ja ruotsalaiset lapset jätetään koulun toimesta oman onnensa nojaan. Kymmenkunta vanhempaa oli loppuviikosta palaverissa rehtorin kanssa väkivaltaisten turvapaikanhakijalasten toimista ja rehtorin ainoa sympatia oli turvapaikanhakijoita kohtaan. Eräs vanhempi kertoo:

– Rehtori sanoi meille, että meidän pitää ymmärtää, koska he tulevat sodasta ja ovat mahdollisesti syntyneet jopa pakolaisleireillä. Heillä on traumaattinen tausta.

– Sen jälkeen yritimme kysyä rehtorilta, että kerrommeko lapsillemme, että se on ihan okei, että heitä kuristetaan, hakataan ja joutuvat kuuntelemaan sellaisia huutoja kuin "nussi isäsi kullia", koska heitä pitää sääliä, koska he tulevat sodan keskeltä. En ymmärrä miten selitän asian lapselleni?

Koulu on kaikenkaikkiaan täysi katastrofikoulu ja reilu 90 % lapsista on ulkomaalaistaustaisia. Samainen äiti kertoo:

– Lapsemme ovat vähemmistönä koulussa ja rehtori kertoi, että se on syy miksi koulussa on niin levotonta. Hän tarkoitti, että ulkomaalaiset eivät varsinaisesti ole törkeäkäytöksisiä vaan kommunikaation puute lasten kesken on ongelma. Siellä on kulttuurieroja ja kielivaikeuksia ja he eivät ymmärrä toisiaan. He käyttävät nyrkkejä, jotta tulevat kuulluksi.

Äiti kertoo, että ei tiedä mitä tekisi kun viikko taas alkaa. Hän ei halua lähettää lastaan kouluun, jossa tietää tämän kärsivän. Rehtori kuitenkin uhkailee lailla, koska Ruotsissakin on oppivelvollisuus. Lapsen on tultava kouluun. Toisaalta uutta koulua on vaikea löytää, sillä kaikki koulut ovat tupaten täynnä.

http://paavotajukangas.com/2016/03/13/kristianstadin-keskuskoulussa-suuria-vakivaltaisuuksia-ruotsalaisia-lapsia-kohtaan/
http://www.friatider.se/centralskolan-kristianstad-hot-elever

Valkoihoiset lapset yritetään aivopestä itsepuolustushaluttomiksi lampaiksi. Sama itsetuhomeemi on jo Suomessakin.

[Jorma M.]

otinpa tuosta vierestä aggressiivisessa teini- ja kapinavaiheessa olevalta teiniltä kommentin:

(koulu Hgissä ns. paremmalla alueella)

mamut ovat:

- metelöiviä
- ärsyttäviä
- eivät halua sopeutua, vaan ghettoutuvat aktiivisesti keskenään.


Ja tää oli siis "suvaitsevammalta" teiniltä kommentti. Nuivempi teini ei paikalla.

[Nanfung]

Lasten- ja nuortenkirjallisuus
Kirjallisuuden avulla voidaan avartaa lasten ja nuorten maailmankuvaa ja ohjata heitä tu-
tustumaan erilaisiin elämänmuotoihin. Lasten- ja nuortenkirjallisuutta käytetään pääsään-
töisesti äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla, mutta sen merkitystä oppilaiden eettisen ja
moraalisen kehityksen edistämisessä ei pidä aliarvioida muillakaan tunneilla. Seuraavassa
lista kriteereistä opettajille, jotka pohtivat valintoja monimuotoisuutta avartavasta lasten-
ja nuortenkirjallisuudesta Jennifer Johnson Higginsiä (2000) mukaillen.

Valintakriteereitä monimuotoisuutta edistävälle lasten- ja nuortenkirjallisuudelle:
• Tarinoissa vähemmistönä olevat hahmot on kuvattava vahvoina ja itsenäisinä,
ei avuttomina suhteessa valtaväestöön. Vähemmistöhahmot eivät saa edustaa
ylivoimaisia ominaisuuksia tai joutua tekemään enemmän kuin valtaväestö
saavuttaakseen hyväksyntää.
• Erilaiset elämäntavat ja -muodot tulee kuvata aidosti ja monimuotoisesti,
ei yleistyksinä (tarina ja kuvitus).
• Dialogin tulee edustaa asianmukaista ryhmän suullista perinnettä.
• Vähemmistöä edustavien tulee itse olla ryhmiensä johtajia ja ratkaista omat
ongelmansa. Valtaväestön ja vähemmistöjen välillä on jaettua valtaa ja
vähemmistön edustajat eivät ole vain sivurooleissa.
• Tarina ei sisällä eikä toista negatiivisia tai vääriä stereotypioita (juoni, dialogi,
kuvitus).
• Sanaston tulee olla neutraalia: teoksessa ei saa olla sanoja, jotka kuvaavat
hahmoja, kulttuuria tai elämänmuotoa ennakkoluuloiseen sävyyn.
• Teokset eivät saa sisältää väärintulkintoja historiasta ja asiat on esitettävä
useammasta näkökulmasta.
• Tarinassa ei saa olla mitään, mikä hävettäisi tai loukkaisi lapsilukijaa, jonka
kulttuuria teos kuvaa (Huom. vaikutus lapsen minäkuvaan).

Suomessa on vielä hyvin vähän vähemmistöjen edustajia itse kirjailijoina tai kuvittajina, mi-
kä kuitenkin on yksi hyvä edellytys autenttisille vähemmistökuvauksille. Opettajan tulisi ol-
la herkkä sille, että osa Suomessa julkaistuista vähemmistöjä kuvaavista kirjoista saattavat
hyväntahtoisuudestaan huolimatta vahvistaa stereotypioita.

Tämähän on selvä todistus siitä, että suomalaisten koulutus ja kasvatus on tapahtunut vähemmistön ehdoilla?

[Tappivanukas]

Oman lapsen kirjoissa on todella kömpelöä ja tätimäistä, päälleliimattua monikulttuurisuutta. Edellä esitetyn kaltaiset vaatimukset saavat kaikki julkaisijat todella varovaisiksi. Sitten meillä on kotisivut ja kirjat ja mainokset joissa joka neljäs on neekeri, Suomessa.

[maltti on valttia]

Oman lapsen kirjoissa on todella kömpelöä ja tätimäistä, päälleliimattua monikulttuurisuutta. Edellä esitetyn kaltaiset vaatimukset saavat kaikki julkaisijat todella varovaisiksi. Sitten meillä on kotisivut ja kirjat ja mainokset joissa joka neljäs on neekeri, Suomessa.

Sitten meillä on YLE, jossa tietämättämyys on niinkin täydellistä että heille romanit on Suomessa "tuntematon vähemmistö:.

[Iku-routa]

Tuossa esimerkkiä monikulttuurisesta koulunkäynnistä Ruotsissa nykyään.

Kristianstadin keskuskoulussa suuria väkivaltaisuuksia ruotsalaisia lapsia kohtaan

– Rehtori sanoi meille, että meidän pitää ymmärtää, koska he tulevat sodasta ja ovat mahdollisesti syntyneet jopa pakolaisleireillä. Heillä on traumaattinen tausta.

Tuollainen rehtori pitää vaan hakata sairaalaan ja muistaa painottaa hänelle, että hänen pitää ymmärtää se, sillä vanhempi on traumatisoitunut lapsensa kohtelusta.

[S.T.]

Tukholman parhaaseen alakouluun oppilaat ilmoitetaan jo synnytyslaitoksella – Jono täyttyy alkuvuoden lapsista, eikä koulussa ole yhtään maahanmuuttajaa

Fredrikshovs slotts skolan eliittikouluun Tukholmassa on lähes mahdoton päästä, jos lapsi ei ole syntynyt tammikuussa ja jos häntä ei ole ilmoitettu jonoon jo synnytyslaitoksella. Örebrossa lapsia taas siirretään pois huonosta koulusta. Suomessakin kiihtyvä koulujen eriarvoistuminen on Ruotsissa pitkällä.

Tukholma Vanhemmat saattavat itkeä. He saattavat odottaa koulun ovella rehtoria tai juosta hänet kiinni kaupungilla kesken ostosten. Niin kova hinku monilla vanhemmilla on saada lapsensa Fredrikshovs slotts skolan peruskouluun Tukholmassa. Pettymys on suuri, jos ovi ei aukea.

Lopputeksti on maksumuurin takana.

HS

[siviilitarkkailija]

Ruotsalainen monikulttuuriparatiisi sosialistien ja moderaattien luoman monikulttuurihelvetin, vastapainona. Koulu jossa ruotsalaisia lapsia ei uhkailla eikä kohdella väkivallanlla ja välinpitämättömyydellä.

Tämä on totta myös Helsingissä. Mutta siitä ei yleensä keskustella.

[Luka Mokonesi]

Alla muutama kohta tuosta Hesarin jutusta:

Esimerkiksi maahanmuuttajana Ruotsiin tulevilla lapsilla tai paluumuuttajilla ei ole samoja mahdollisuuksia päästä suosituimpiin kouluihin, sillä ilmoittautuminen on pitänyt hoitaa jo vauvaiässä

Kehityksen taustalla on sekä Vlachosin että Fahlénin mukaan ensisijaisesti asuinalueiden vahva eriytyminen: suurituloiset, koulutetut kantaruotsalaiset ovat keskittyneet tiettyihin kaupunginosiin ja pienituloiset, heikommin koulutetut ja usein maahanmuuttajataustaiset toisiin.

Koulujen eroja uudet jonojärjestelmät eivät silti ratkaise. Rehtorin mielestä tarvitaan hyvin konkreettisia keinoja, jotka auttavat ylittämään sosiaalisesti eriytyneiden asuinalueiden rajoja, esimerkiksi julkisesti rahoitettuja koulubusseja. Nyt matka vaikkapa Rinkebystä keskustaan on useimmille liian vaikea.

Borgin mukaan Vivallan koulun tulokset ovat viime aikoina olleet huomattavasti heikompia kuin kaupungin kouluissa keskimäärin.

Nyt niihin odotetaan parannusta.

Vastaavaa kokemusta on jo Malmöstä, missä verraten köyhän ja maahanmuuttajavaltaisen Rosengårdin koulu päätettiin lopettaa samankaltaisista syistä vuonna 2013.

Oppilaita siirrettiin esimerkiksi Linnéskolaniin, joka sijaitsee Malmön hyväosaisella alueella.

Tänään samassa läpyskässä myös mielipidekirjoitus, jonka otsikon mukaan:

Punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005418872.html

Mystiset turvallisuussyyt...

Jo paljon ennen sulkeutumis­aikaa lapset siirretään ulkoa päiväkodin eteiseen "alueesta johtuvista turvallisuussyistä". Minulle ei ole kerrottu, mitkä riskit lastani ulkona uhkaavat. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että lapsi viettää pahimmillaan viisi tuntia viikossa eteisessä hakijaa odotta­massa. Kotiinlähtökin viivästyy, kun pukeminen aloitetaan vasta hakijan tultua paikalle.

Eriarvoisuudesta kertoo lisäksi se, että kun muut helsinki­läiset esikoululaiset opiskelevat vieraita kieliä, vierailevat Korkeasaaressa, käyvät uimakoulun tai lähtevät lähiöstä käve­lylle Kaivopuistoon, itäkeskuslaiset eskarilaiset tekevät retken 50 metrin päässä sijaitsevalle hiekkakentälle.

Kunnallisveroprosentti ja varhaiskasvatusmaksut ovat samat koko kaupungissa, mutta puotinharjulaisen on vietävä lapsensa hoitoon läävään, jonne punavuorelainen ei jalallaan ­astuisi.

[beetleking22]

otinpa tuosta vierestä aggressiivisessa teini- ja kapinavaiheessa olevalta teiniltä kommentin:

(koulu Hgissä ns. paremmalla alueella)

mamut ovat:

- metelöiviä
- ärsyttäviä
- eivät halua sopeutua, vaan ghettoutuvat aktiivisesti keskenään.


Ja tää oli siis "suvaitsevammalta" teiniltä kommentti. Nuivempi teini ei paikalla.

Eli yksinkertaisesti. Teinit on teinejä.