Monikulttuurinen koulunkäynti

[Java]

^ Tai sitten ihan vaan kartalla.

[simppali]

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801272200593692_u0.shtml..    Nuorimmainen on yläasteella eräässä pääkaupungin koulussa..

Uutisessa mainitaan luokassa mahdollisesti ongelmia aiheuttavien oppilaiden,jopa lääketieteellisen diagnoosin vaativia oletuksia.

Paitsi yksi.

"Minun luokkani oppilasmäärä on lähellä kolmeakymmentä. Luokasta kolmasosa tarvitsee paljon tukea (maahanmuuttajia, Asperger-lapsia, adhd, jne). Avuksi saan kouluttamattoman ohjaajan, koulupaikkaa vaille jääneen nuoren".

[simppali]

Miksi il-lehti on aloittanut tämmöisen?..

Tässä uusin;http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801272200685962_u0.shtml

"Linna kertoo, että syksyllä 2016 hänen luokalleen tuli oppilaita, jotka olivat vasta kesällä tulleet Suomeen vailla kielitaitoa tai esiopetusta. Helsingin kouluissa oli silloin käynnissä kokeilu, jossa kielitaidottomat alkuopetuksen oppilaat tulivat tavalliseen luokkaan ilman valmistavaa opetusta.

- Osalle jopa kynän kädessä pitäminen tai saksilla leikkaaminen voi olla uusi asia. Opettajalta vaaditaan paljon osaamista, johon hänellä ei välttämättä ole riittävää koulutusta, Linna kertoo.",,vai alkaako se totuus tulemaan liian lähelle?,,esim. minä en saa kertoa mitään todellisuudesta,,opettajat onneksi saa.

[Lahti-Saloranta]

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801272200593692_u0.shtml..    Nuorimmainen on yläasteella eräässä pääkaupungin koulussa..
"Minun luokkani oppilasmäärä on lähellä kolmeakymmentä. Luokasta kolmasosa tarvitsee paljon tukea (maahanmuuttajia, Asperger-lapsia, adhd, jne). Avuksi saan kouluttamattoman ohjaajan, koulupaikkaa vaille jääneen nuoren".

Tuli mieleen että poliisikoulun opetusohjelmaan tulisi sisällyttää vuosi kouluavustajana maahanmuuttajakoulussa. Saisivat tehdä tuttavuutta tulevien asiakkaidensa kanssa.

[Brandis]

Tässä uusin;http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201801272200685962_u0.shtml

Simppalin laittamasta linkistä myös tämä nosto:

.. esimerkiksi kielitaidottomalle lapselle yleisopetuksen ryhmä on parasta opetusta, mitä lapsi voi saada.

Jälleen otetaan huomioon vain kielitaidottoman maahanmuuttajalapsen näkökulma (ja sekin mielestäni tässä kohtaa aika ruusunpunaisin lasein nähtynä), entä koko muu luokka tilanteessa, jossa ymmärtämätön lapsi käytösoireilee todennäköisesti myös vaikeaa tilannettaan? Ei voi olla heijastumatta muihin, jos yksi luokasta ei ymmärrä, eikä näin ollen pysty seuraamaan opetusta ja omaa vakavia puutteita osaamistaidoissaan ihan jo saksilla leikkaamisesta ja kynäotteesta lähtien.

Tiedän, että monista pk-seudun kouluista ollaan pienryhmät sulautettu osaksi yleisopetusta - aika monisyistä kehitystä, mutta osaan kuvitella, että yksi syy siihen on ollut vanhempien nuiva suhtautuminen oman lapsensa laittamisesta (pien)luokkaan, jossa toisten oppilaiden taso on tällä tasolla.

[Titus]

HS: Helsinki aikoo muuttaa oppilasvalintaa – koulua ei voisi ennustaa nykytapaan kotiosoitteesta

Helsinki aikoo uudistaa syksyksi 2021 tavan, jolla lapsen koulu ja päiväkoti määrätään. Ideana on muuttaa nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä, kertoo Helsingin Sanomat. Koulua ei voisi enää nykyiseen tapaan ennustaa suoraan kotiosoitteesta.

Tulevaisuudessa oppilaat valittaisiin laajemmalta reviiriltä, joka olisi kolmen neljän koulun ja vielä useamman päiväkodin yhteinen. Päätösvalta kunkin lapsen paikasta olisi nykyistä vahvemmin rehtoreilla ja päiväkotien johtajilla. Ideana on nimenomaan sotkea nykyistä jakoa niin, että samaan kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä, kirjoittaa HS.

Peruskoulutuksen ja varhaiskasvatuksen alueiden yhdistämistä käsitellään tammikuussa Helsingin kaupungin kasvatus– ja koulutuslautakunnassa. Sitten alkaa tarkempi määrittely siitä, mitä katua pitkin rajat missäkin vedetään, kirjoittaa HS. Tarkoista alueiden rajoista päätetään keväällä 2020.   

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/824090-hs-helsinki-aikoo-muuttaa-oppilasvalintaa-koulua-ei-voisi-ennustaa-nykytapaan

Alkuperäinen pidempi juttu:
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006336197.html


Jos tiivistän, niin "kouluun tulee lapsia erilaisista perheistä" = "matuja joka ikiseen kouluun", mutta koska rehtorin valinta, niin ei "eliittikouluihin".

[Titus]

Toiveiden kaupunki on turvallinen, kaunis ja siisti – ysiluokkalaiset osallistuivat tulevaisuuden Malmin visioimiseen
18.12.2019 14:18
Millaisessa kaupungissa sinä haluaisit asua isona? Tämä ja muita kysymyksiä käytiin läpi Malmin peruskoulun 9D-luokassa, jossa arkkitehti ja vuorovaikutussuunnittelija kannustivat oppilaita asuinalueensa suunnitteluun.

Nuoret toivoivat kaupungin olevan muun muassa turvallinen, kaunis ja siisti. Nämä adjektiivit toistuivat useissa vastauksissa, joita oppilaat kiinnittivät keltaisilla ja oransseilla lapuilla seinälle.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/ysiluokkalaiset-osallistuivat-tulevaisuuden-malmin-visioimiseen?pd=v&fbclid=IwAR0FH8rJ00dw5dKxIY_LhtyYNiyzDPoMQsEOZrCt35GnmpH5sylA8dpytVs


Tarkastelkaapa hetken yhdeksäsluokkalaisten käsialanäytteitä ja kykyä hahmottaa tekstin/paperin kokoa...   

[Bellerofon]

Jep. Tätä se on nykyään, jopa aivan kantisluokissakin. Todella vähän lapset käyttävät kynää ja paperia. Omaa jälkikasvua tuli paimennettua vuosia paperin ja kynän käyttöön etenkin matematiikassa, kemiassa ja fysiikassa. Siinä ärräpäät lensi, kun yhtälöryhmiä ratkottiin, mutta jälkikäteen on kiitelty.

[Shemeikka]

Ja valde maksaa...

[Man in a Suit]

Ja valde maksaa...

Kun olin kolmevuotias, oli aika ottaa lasten fillarista apupyörät pois. Pelkäsin hieman että miten homma sujuu ja velipoikani (minua 15 vuotta vanhempi) yritti omalla tavallaan selittää minulle hyrräilmiötä: Niin kauan kun on edes jonkin verran vauhtia, pyörä hallinta on helppoa. Jarrut pitää muistaa. Ja sitten tyrkkäsi minut matkaan keskiloivan mäen päältä, pelkäsin hel---skutisti mutta selvisin mäen alle pystyssä. Kun pyörä pysähtyi, kaaduin.

Viesti mamuille: Opetelkaa uimaan. Eikun pyöräilemään.

Oikeasti, johan tämä on nyt kettu sentään maailman naurettavin asia. Maksetaanko me veroillamme se että aikuiset ihmiset oppii ajamaan polkupyörällä? Mitä mitä mitä IHMETTÄ? Kuka tahansa tämän on hyväksynyt, natsat pois ja linnaan. Tai maksakoon itse.

ps. suurin osa Suomalaisista muuten osaa myös uida. Ja jos lapsena piti käytä uimakoulussa, ne maksettiin ihan itse. Ja jottas tiedätte, altaaseen ei saa kusta. Vaikka valtio niin tekeekin.

[simppali]

Itkua ja tuhinaa koko rahalla..

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/perussuomalainen-kansanedustaja-pahoittelee-twitterissa-julkaisemaansa-kuvaa-se-oli-moka-politiikan-tutkija-pitaa-tapausta-ennenkuulumattoman-torkeana/d074dbf0-6f02-4e67-bc25-3225218bf132

Sunnuntai-iltana Vallin kertoi pahoittelevansa julkaisemaansa kuvaa. Hän sanoo silti pitävänsä kiinni mielipiteistään.

"Pahoittelen eilistä virhettäni, kun laitoin tänne kuvan, josta muutaman henkilön pystyi tunnistamaan. Se oli moka. En kuitenkaan muuta kriittistä mielipidettäni näistä mustista uskonnollisista kokovartalokaavuista työvaatteina julkisissa töissä kuten päiväkodeissa", Vallin kirjoitti sunnuntaina.

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma kommentoi Vallinin toimintaa sanomalle, ettei muista aikaisemmin törmänneensä "näin törkeään" tapaukseen, jossa kansanedustaja jakaa herjaavassa tarkoituksessa yksittäisistä kansalaisista kuvan, josta heidät on tunnistettavissa.

"Niin monella tapaa demokratian ja avoimen yhteiskunnan vastaista", hän kommentoi Twitterissä.

Vallin on oikeassa, hänen ei tarvitse pyydellä anteeksi mitään, säkitetyt islamistit eivät kuulu päiväkoteihin, kouluihin eikä sairaaloihin.

Daami kertoi seuraavan kertomuksen; Sujuvasti suomea puhuva somalitaustainen nuori nainen tuli eräälle osastolle tekemään ns. lopputyötä?? perushoitajan tutkintoon osaston vastaava ilmoitti, että noissa vaatteissa ei ole tälle osastolle asiaa, menivät ylihoitajan pyynnöstä kolmistaan ratkomaan asiaa.

Työharjoitteluun tullut nuori kirosi suomeksi ja oli sanonut on  ..tun hyvä että pääsee edes hetkeksi pois näistä kaavuista..

[Skeptikko]

Jodel - The Hyperlocal App
https://shared.jodel.com/qv6eP1hx9fb?channel=other

Ajattelin tässä nyt viiden vuoden opettajan kokemuksella avautua anonyymisti siitä, että mm. ulkomaalaistaustaisten oppilaiden jatkuva lisääntyminen tulee lopulta romuttamaan koko meidän koulujärjestelmän

Korostan, että tämä ei vain johdu yksittäisistä asioista, vaan monen asian summista, joista osa nousee kuitenkin selvästi enemmän esille
...
Tampereen kaltaisessa paikassa monikulttuurisuus on alkanut näkymään entistä vahvemmin kouluissa. Tämä on näkynyt eri kulttuurien kohtaamisessa, mikä aiheuttaa jatkuvia konfliktitilanteita koulussa

Nämä ovat voineet liittyä koulun henkilökuntaan tai toisiin oppilaisiin. Naisopettajat ovat monessa tapauksessa joutuneet muslimioppilaiden riepoteltaviksi sen vuoksi, että ovat naisia. Heitä on huoriteltu ja ohjeita ei ole kuunneltu, koska

Siinä kulttuurissa ainoa nainen, jolta kuunnellaan ohjeita, on monesti vain oma äiti
...
Samat oppilaat luovat jatkuvasti rauhatonta opiskelupiiriä kouluihin. Arvioin itse tämän johtuvan suurelta osin siitä, että kulttuuristen syiden takia opiskelua ei pidetä suuressa arvossa. Tämä vaikuttaa kaikkiin muihin oppilaisiin

Ja heidän opiskelumotivaatioon. Ongelmia tuottaa myös se, että monesti monta vuotta vanhempia oppilaita voidaan laittaa samaan joukkoon noin samanikäisiä oppilaita. Tämä näkyy erityisesti siinä, että monta vuotta vanhemmat pojat voivat

Olla käytännössä jo miehiä teinityttöjen joukossa

Koulujen valitseminen on alkanut muuttumaan siihen suuntaan, että vanhemmat enimmissä määrin muuttavat alueelle, jossa jälkikasvu pääsee rauhalliseen kouluun. Tämä luo painetta siihen, että koulut muodostuvat hyvin suuresti

Tiettyjen kansallisuuksien mukaan. Se tuottaa ongelmia suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen. Kun koulut muodostuvat vain tietyistä oppilaista, niin pääsee syntymään enemmässä määrin radikalisoitumista ja omiin nurkkakuntiin jäämistä
...
Ongelmat todennäköisesti syvenevät ajan myötä. Monet taitavat opettajat vaihtavat alaa, koska eivät yksinkertaisesti jaksa mm. palkkauksen vuoksi. En halua olla pessimistinen, mutta uskon siihen, että Suomen parhaat päivät
...
En syytä opettajia, en syytä globalisaatiota, mutta syytän sitä, että ulkomaalaistaustaisilta ei vaadita enemmän meidän normiemme ja meidän kulttuurimme kunnioittamista. Se on tällä hetkellä rapistumassa vain sen vuoksi, että kukaan ei

Yksinkertaisesti uskalla tai halua puuttua siihen rasismin ja muiden leimaantumisten vuoksi. Me tarvitaan tähän yhteiskuntaan rohkeita keinoja parantaa koulujen mahdollisuuksia opetusrauhaan
...
Meidän pitää uskaltaa olla eri mieltä. Suomalaiseen kulttuuriin on monesti kuulunut vaan se, että kaikki niellään, koska ollaan ystävällisiä. Jos haluamme säilyttää yhden maailman parhaista koulujärjestelmistä

Niin meidän on mietittävä muutoksia. Jo kunta- ja valtiotasolta pitää uskaltaa sanoa, että me teemme näin, koska se on oikein. Koska se on mahdollistanut koko kansakunnan nousun kehitysmaasta teknologian huippumaaksi
...
Samaa mieltä. Kielellä ja sanoilla on merkitystä. Rasismia on olemassa. Mutta nykyinen loukkaantumis- sekä cancelkulttuuri on todella myrkyllistä. Sananvapautta pitää suojella kaikin keinoin. Ruotsissa ei uskalleta puhua maahanmuutosta mill

ään tavalla kriittisesti, koska sinut voidaan leimata rasistiksi.

Jokainen voi itse miettiä mitkä puolueet ajavat sananvapautta alas. Ketkä ihmiset lynkkaavat toiset somessa, ja ketkä riitelevät turhanpäiväisistä asioista.

Terveisin hyvin integroitunut maahanmuuttaja. Voin pistää vaikka todistetta kun pääsen kotiin töistä.

Menkää töihin.
...
Toinen kasvatustieteilijä täällä, ja komppaan täysin. Tää on jo joissain Helsingin kouluissa räjähtänyt käsiin kun tilanne kehittynyt 2000 luvun alusta saakka. Ite kävin kunnon lähiökoulun, ja entisenä opiskelijana jälkikäteen mietin et huh
Mikä meno siellä oli, ilman hyvää lukupäätä ja fiksuutta nuoruuden tyhmyyksistä ois voinut kärsiä pitkälle elämään peruskoulun tarjoamien valmiuksien puuttumisen takia.
...
Mua ahdisti aivan saatanasti koulussa koko yläasteen, kun en voinut sanoa mitään ilman että heitetään rasistikorttia. Todistin yhde ison tappelun missä 8-9 jätkää hakkas yhden suomalaisen joka kutsui häntä tönäissyttä poikaa mokkakikkeliksi
...
Tässä on syy, miksi muutin kaupungista pois. Luokanopettajana työn kuva ja työn määrä miltei puolittui. Kuormittavuudesta puhumattakaan. Ja voi luoja, saman palkan saan rauhallisessa maalaiskoulussa. Tsemppiä kaikille kollegoille ♥️
...
En olis ikinä halunnu sanoa näin, mutta äänestämällä perussuomalaisia voidaan saada kehitykseen muutos tai ainakin aluille se.

Kannattaa lukea koko pitkä ketju, eikä vain noita joitain poimintojani siitä. Lainaamani pätkät eivät kaikin osin ole alkuperäisessä järjestyksessä, koska olen selkeyden vuoksi yrittänyt laittaa saman kirjoittajan viestejä laittaa peräjälkeen, vaikka välissä olisi jonkun toisen viesti.

[Veikko]

Monikulttuurinen koulunkäynti on käytännössä mm. sitä, että ulkomaalaistaustaisten, nimittäin lähi-itäläisten ja afrikkalaisten, takia joudutaan vetämään opetusvaatimusten rima niin alas, että se on liki kehitysvammaisille tarkoitettua sovellettua opetusta.

Tämän vuoksi fiksuin ja muuten koulumyönteinen osa oppilaista turhautuu ja pitkästyy kuoliaaksi, tavalliset oppilaat taas eivät näe mitään järkeä koko koulunkäynnissä ja alkavat vihata sitä. Ja ne heikkotasoiset ulkomaalaistaustaiset eivät edelleenkään opi paljon mitään - eivätkä edes halua oppia.

Tämä jatkuvista järjestyshäiriöistä ja kotikasvatuksesta opittuun uskonnolliseen fanaattisuuteen ja ylimielisyyteen perustuvista naisopettajien huoritteluista ym. puhumattakaan. Koko peruskoulujärjestelmämme on lopullisesti menossa vessasta alas monikulttuurisen koulunkäynnin myötä.

[Aallokko]

Keskittymiskyky on rajallinen resurssi, joka kuormittuu helposti jatkuvista keskeytyksistä. Voi vain kuvitella kuinka vaikeaa on keskittyä monikulttuurisesti mölisevän paviaanilauman piinaamassa luokassa. Myös tietenkin opettajan keskittymiskyky ja näin ollen mahdollisuus antaa laadukasta opetusta vähenee.

Kiltit kehitysmaalaisoppilaat, joita niitäkin varmasti on, puolestaan kuormittavat yksinkertaisesti sillä, että heidän tasonsa on todennäköisesti monta luokka-astetta alempi kuin millä luokalla he ikänsä puolesta ovat.

Se miten pärjäät koulussa, avaa tai sulkee monta ovea koko loppuelämän ajaksi. Sääli niitä lapsia ja nuoria, joiden pitää uhrata tulevaisuutensa vain siksi että eräillä "on unelma"!

[Kallan]

Nuorisotutkimusseura on aikanaan julkaissut (2. painos 2017; 1. painos vuodelta 2011) kirjan "Arkipäivän rasismi koulussa. Etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista".

Kirjan kuvaus on seuraava:

Miten rasismi ilmenee koulun arjessa? Millaisin ehdoin suomalaisnuoret hyväksyvät kulttuurisesti erilaisiksi mieltämiään nuoria joukkoonsa? Miten maahanmuuttajanuoret vastaavat näihin ehtoihin ja kohtaamaansa rasismiin? Miten koulu tunnistaa nuorten ryhmäsuhteita ja keskinäisiä jännitteitä? Entä miten koulu tunnistaa omia rasismia ylläpitäviä tai purkavia käytäntöjään?

Anne-Mari Souto on väitöstutkimuksessaan tutkinut joensuulaisen koulun monikulttuurisia luokkia. Tutkimus osoittaa, että rasismi jäsentää ja muokkaa monin tavoin nuorten tapoja nähdä ja kohdata toisiaan sekä muodostaa ryhmäsuhteita. Teoksessa käsitellään myös sitä, kuinka koulussa kysymykset rasismista ja sen seurauksista häivytetään näennäisesti neutraalin kulttuurieropuheen alle. "Maassa maan tavalla" -periaatteeseen vetoaminen on keskeisimpiä tapoja tukahduttaa keskustelua kulttuurisesti joustavista pelisäännöistä. Teos valottaa myös sitä, kuinka sosiaalisesti riskialtista on "tavallisen suomalaisuuden" normin kyseenalaistaminen nuorten keskuudessa. Hyvin dokumentoitu kuvaus nuorten kouluarjesta haastaa keskusteluun rasismin arkipäiväisyydestä ja moninaisuudesta koulussa.

Teos on tarkoitettu kaikille nuorisotutkimuksesta, nuorista, koulusta, monikulttuurisuudesta ja rasismin tutkimuksesta kiinnostuneille.

Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 110, Helsinki, 2. painos 2017. Ensimmäinen painos on vuodelta 2011.

Välillä kyllä miettii, että mihin kaikkeen akatemiarahoja oikein tässä maassa tuhlataan, kun tällaistakin julkaistaan. Monikulttuurisuus on rikkaus, mitä nyt "rasismin" määrä on lisääntynyt.
Mielenkiintoista tuossa väitöstutkimuksessa on, että siinä oletetaan kantasuomalaisten olevan rasisteja. Itse tutkimusta lukemalla selviäisi, onko siinä otettu huomioon millään tasolla mamujen omat perseilyt ja niiden vaikutus koulunkäyntiin.

En tiedä onko korona kotiopetuksineen parantanut vai pahentanut tilannetta kantasuomalaisten osalta, jos Ahmed 15v saa tyytyä ölisemään kaupungin vuokra-asunnossaan seinille ja muille abduleille.

Edit: kenties tässä vaikuttaa myös tieteellinen paradigma, mikä ohjaa väitöstutkielman tekijää tahattomasti tai tahallisesti?

Förklaring Thomas Kuhnin (1922-1996) käsite paradigma tuottaa annetuksi koetun näkökulman siitä, miltä maailma näyttää sekä määrittää ehdot sille, miten todellisuutta tutkitaan. Tälläisiä reunaehtoja voivat olla itsestään selvinä pidetyt käsitykset, aikakauden yleiset ennakkoluulot, tiedeyhteisön käytännöt ja ajattelutottumukset ja erilaiset sosiaalipsykologiset seikat. Paradigma on tutkijayhteisön tutkimustyötä ohjaava yleinen, lausumatta oletettu viitekehys, joka rajaa tieteellisen työn käytäntöä.---

Lähde: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:paradigma

[Lahti-Saloranta]

Tuolla rasismin tutkimisella on hyvin paljoin yhteistä Neuvostoliiton aikaiseen Leninin aivotutkimuksen hanssa. Lopputulos tiedettiin ennen tutkimuksen aloitusta koska vain yhdenlainen lopputulos oli hyväksytty.

[VeePee]

Miten rasismi ilmenee koulun arjessa? Millaisin ehdoin suomalaisnuoret hyväksyvät kulttuurisesti erilaisiksi mieltämiään nuoria joukkoonsa?

Omien lasten koulukokemusten perusteella tuohon "suomalaisnuoret" sanan kohdalle pitäisi vaihtaa "maahanmuuttajanuoret". Omien muksujen etnohelvettikoulussa mamujen osuus huitelee jossain 50% tietämillä ja ongelmana on lähinnä se, että maahanmuuttajanuoret (=muslimit) eivät hyväksy kulttuurisesti erilaisiksi mieltämiään nuoria edes lähelleen, saati sitten joukkoonsa. Vähän jos suominuori sattuu vilkaisemaan väärällä tavalla, niin äkkiä joutuu ison porukan uhkailemaksi. Mutta sehän ei ole rasismiongelma vaan toiseutetun uhrin hätähuuto valkoisen ylivallan alla.

[Kallan]

Miten rasismi ilmenee koulun arjessa? Millaisin ehdoin suomalaisnuoret hyväksyvät kulttuurisesti erilaisiksi mieltämiään nuoria joukkoonsa?

Omien lasten koulukokemusten perusteella tuohon "suomalaisnuoret" sanan kohdalle pitäisi vaihtaa "maahanmuuttajanuoret". Omien muksujen etnohelvettikoulussa mamujen osuus huitelee jossain 50% tietämillä ja ongelmana on lähinnä se, että maahanmuuttajanuoret (=muslimit) eivät hyväksy kulttuurisesti erilaisiksi mieltämiään nuoria edes lähelleen, saati sitten joukkoonsa. Vähän jos suominuori sattuu vilkaisemaan väärällä tavalla, niin äkkiä joutuu ison porukan uhkailemaksi. Mutta sehän ei ole rasismiongelma vaan toiseutetun uhrin hätähuuto valkoisen ylivallan alla.

Tältä pohjalta mietinkin, että onko tutkijalla ollut minkään sortin realistista käsitystä asioiden oikeasta laidasta ja jos on, onko hän tutkimusrahan saadakseen valehdellut tieten tahtoen jotta säilyttää/kohottaa asemaansa punavihreiden dominoimassa tutkimusyhteisössä. Vai onko tässä - kuten epäilen tehdyn - tulkittu asiaa omasta akateemisesta kuplasta käsin ja mahdolliset vastaukset on tulkittu oman punavihreän maailmankatsomuksen mukaan, vaikka raakadata (määrällinen) tai laadullinen tutkimus (haastattelut yms) muuta osoittaisivatkin?

Hyvän tutkijan pitäisi edes pyrkiä siihen, että hänen omat lähtökohtaiset olettamuksensa voivatkin olla mahdollisesti jopa täysin vääriä, mitä tulee siis tähän rasismitouhuun. Ehkä sen takia jokin joensuulaiskoulu valittiinkin, jotta ruma totuus ei tulisi turhan nopsaan ilmi. Itä-Helsinki olisi ollut paljon parempi tutkimusalue rasismin kannalta, mutta mites sen omaa punavihreää käsitystä tuhoavan tutkimusdatan spinnaa sitten parhan päin punavihreille kollegoille päivän päätteeksi Helsingin Ylioppilasaukion UniCafessa? 

[Augustus]

Tuosta jäsen totuuspuheasiamiehen lainauksesta yksi kohta:

– Minulla on monia oppilaita, joiden vanhemmat ovat paenneet eri puolilta maailmaa luokkaani. Luokallani on kaksi ukrainalaista. He eivät vuoden jälkeen puhu suomea.

No ei varmaan puhu. Vain idiootti uskoo johonkin hokkuspokkus-ihmeeseen. Valitettavasti idiootteja oli/on edelleen  paljon: muistan kun kohkattiin mediassa paljonkin ukrainalaisten tullessa, että lapset pitää HETI laittaa kouluun, jotta lapset pääsevät heti opintielle ym. ym.

Kukaan ei mediassa ollut tässä älyllisesti rehellinen itselleen ja kysynyt itseltään, että miten vtussa joku ummikkolapsi oppii mitään istuessaan jossain peruskoulun koulunpenkillä. Mikään suomen kielen tukiopetus 2h/viiko ei opeta lasta puhumaan tai ymmärtämään suomea, saati sitten suoriutumaan koulutyöstä.

[M13]

Tuosta jäsen totuuspuheasiamiehen lainauksesta yksi kohta:

– Minulla on monia oppilaita, joiden vanhemmat ovat paenneet eri puolilta maailmaa luokkaani. Luokallani on kaksi ukrainalaista. He eivät vuoden jälkeen puhu suomea.

No ei varmaan puhu. Vain idiootti uskoo johonkin hokkuspokkus-ihmeeseen. Valitettavasti idiootteja oli/on edelleen  paljon: muistan kun kohkattiin mediassa paljonkin ukrainalaisten tullessa, että lapset pitää HETI laittaa kouluun, jotta lapset pääsevät heti opintielle ym. ym.

Kukaan ei mediassa ollut tässä älyllisesti rehellinen itselleen ja kysynyt itseltään, että miten vtussa joku ummikkolapsi oppii mitään istuessaan jossain peruskoulun koulunpenkillä. Mikään suomen kielen tukiopetus 2h/viiko ei opeta lasta puhumaan tai ymmärtämään suomea, saati sitten suoriutumaan koulutyöstä.

Olen varmaan tästä jo aiemin kirjoittanut mutta: ollessani kuudennella luokalla ysärin loppupuoliskolla, luokallemme tuli turkkilainen poika, joka ei osannut sanaakaan suomea. Mukava tyyppi ja hymyili aina, muttei tietenkään tajunnut opetuksesta yhtään mitään. Oltuaan meidän luokalla joitain viikkoja, huomattiin ettei kundi edisty samaa tahtia muiden kanssa. Ratkaisuksi keksittiin siirtää heppu viidennelle luokalle. Kuinka ollakaan, kielitaidoton mukula ei oppinut mitään viidennelläkään luokalla, vaan parin kuukauden jälkeen katosi vähin äänin jonnekin. Ilmeisesti meno ei ole juurikaan muuttunut tässä maassa.

[PolleaPoeka]

Itse aloitin kouluni ulkomailla, kun olin 5-vuotias. Kieltä en osannut sanaakaan. Kuulemma ensimmäiset 3kk olin täysin mykkä. Sitten kuin taikaiskusta alkoi tulemaan puhetta ja ensimmäisen lukuvuoden jälkeen puhuin täysin sujuvasti uutta kieltä, jopa paremmin kuin vanhempani.

[Outo olio]

^Lasten aivoissa on kehitysjakso, aikaikkuna jolloin oppii (ja myös unohtaa) uusia kieliä helposti. Kun se ajanjakso on ohitettu, on kielten oppiminen vaikeampaa ja vaikeampaa.

[AJIH]

No ei varmaan puhu. Vain idiootti uskoo johonkin hokkuspokkus-ihmeeseen. Valitettavasti idiootteja oli/on edelleen  paljon: muistan kun kohkattiin mediassa paljonkin ukrainalaisten tullessa, että lapset pitää HETI laittaa kouluun, jotta lapset pääsevät heti opintielle ym. ym.

Kukaan ei mediassa ollut tässä älyllisesti rehellinen itselleen ja kysynyt itseltään, että miten vtussa joku ummikkolapsi oppii mitään istuessaan jossain peruskoulun koulunpenkillä. Mikään suomen kielen tukiopetus 2h/viiko ei opeta lasta puhumaan tai ymmärtämään suomea, saati sitten suoriutumaan koulutyöstä.

Nuori lapsi (ehkä alle 10-vuotias?) käsittääkseni kyllä oppii vieraan kielen, jos joutuu tai pääsee ympäristöön, jossa sitä puhutaan ja opetetaan. Lapsi ei ehkä opi sitä ensisijassa koulunpenkillä, mutta välitunneilla ja leikeissä. Kielikylpy on sana sille. Ongelma lienee se, että kouluympäristöt eivät enää ole suomenkielisiä niin kuin ennen vanhaan. Niinpä tämä oppimisperiaate ei voi toimia. Tietenkin eroja on myös oppijassa.

[Augustus]

No ei varmaan puhu. Vain idiootti uskoo johonkin hokkuspokkus-ihmeeseen. Valitettavasti idiootteja oli/on edelleen  paljon: muistan kun kohkattiin mediassa paljonkin ukrainalaisten tullessa, että lapset pitää HETI laittaa kouluun, jotta lapset pääsevät heti opintielle ym. ym.

Kukaan ei mediassa ollut tässä älyllisesti rehellinen itselleen ja kysynyt itseltään, että miten vtussa joku ummikkolapsi oppii mitään istuessaan jossain peruskoulun koulunpenkillä. Mikään suomen kielen tukiopetus 2h/viiko ei opeta lasta puhumaan tai ymmärtämään suomea, saati sitten suoriutumaan koulutyöstä.

Nuori lapsi (ehkä alle 10-vuotias?) käsittääkseni kyllä oppii vieraan kielen, jos joutuu tai pääsee ympäristöön, jossa sitä puhutaan ja opetetaan. Lapsi ei ehkä opi sitä ensisijassa koulunpenkillä, mutta välitunneilla ja leikeissä. Kielikylpy on sana sille. Ongelma lienee se, että kouluympäristöt eivät enää ole suomenkielisiä niin kuin ennen vanhaan. Niinpä tämä oppimisperiaate ei voi toimia. Tietenkin eroja on myös oppijassa.

Kyllä näin varmasti on, tuo lapsen luontainen kyky oppia kieliä sulkeutuu lopullisesti jossain mainitsemassasi kymmenen vuoden (?) iässä ja muuttuu vähitellen sellaiseksi aikuisen kieltenopiskeluksi.

Vaikka ulkomaalainen lapsi olisi vasta seitsemän vuotta vanha (ekaluokkalainen), niin jo silloin ollaan jo käsittääkseni vähän heikoilla jäillä ja kielen omaksuminen edes auttavasti vie varmasti monia vuosia, luultavasti vasta murrosikäisenä lapsi puhuu jotain murteellista suomea. Kotona puhutaan omaa kotikieltä ja lapsikin on kouluajastaan valtaosan luokassa, se vapaa-ajan leikkiaika voi jäädä vähäiseksi, koska lapsi ei halua vapaa-aikanaan ulos leikkimään, koska kavereita ei ole samalla tavalla, kuin kantisperheiden lapsilla. Joku 12-vuotias ulkomaalainen lapsi alottaessaan koulussa alkaa olla jo aika menetetty tapaus, mutta opettajat kyllä huolehtivat siitä, että tämäkin suoriutuu peruskoulusta ja saa todistuksen, jossa arvosanat ovat ainakin alempaa keskitasoa.

Mun mielestä tässä tehdään vääryyttä niille lapsille, joiden uskotaan omaksuvan uuden kielen tuosta vaan. Kyseessä on enemmänkin ideologinen valinta, jossa vähätellään jatkuvasti tuota kielen omaksumisen vaikeutta ja uskotaan, että kyllä se siitä. Sama näkyy tässä ulkomaalaisen työvoiman roudaamisessakin, uskotaan jotenkin, että kyllä ihmiset tulee juttuun, vaikka vähän kielimuuria onkin.

Yksi syy tälle voi olla jonkinlainen perspektiiviharha, koulutettu ihminen ajattelee helposti, että, kun minä olen oppinut kieliä, niin muutkin ihmiset oppii ihan samalla tavalla. Tämä pätee keskiluokkaisissa ympyröissä melko hyvin, naapurinkin lapset olivat juuri kielikurssilla Englannissa jne, omat lapset saivat juuri kumpikin kympin peruskoulun ranskasta jne. Miten sitten joku Nepalista raahattu sopankeittäjä on koskaan mitään kielioppeja juuri koskaan tutkinut millään kielellä tai joku siivoja jostain Ugandasta. Kielioppien tuntemus on joku paikallisen koulun englannin alkeet. Sama on noiden ulkomaalaisten lasten kanssa, lasten kuvitellaan olevan suvakkien unelmissa jotain ihan kuin keskiluokkaisten vanhempien lapsia.

[Firtu Fakkari]

Koulut: Kurin puute, tasoryhmät ja eriytyminen Helsingissä (Matias Nieminen) | Puheenaihe 536
https://www.youtube.com/watch?v=GG_SJQ2nV_g

0:00 Arki kouluissa
6:20 Kuri ja auktoriteetti
12:50 Opettajien koulutus
16:20 Opettajien toimivaltuudet
18:28 Kännykät tunneilla
21:28 Palaute oppilailta
29:06 Opettajien väliinpitämättömyys
32:36 Tasoryhmät
38:59 Koulujen eriytyminen
41:57 Opettajien hyvinvointi

🎙️ VIERAS
Matias Nieminen: https://x.com/matias_mikael99

🐵 JUONTAJA
Leevi Leivo: https://x.com/leivoks

Kuunnelkaapa tämä!!!
TÄYTTÄ ASIAA koko kolme varttia!

Lisätty videon otsikko ja kohtia kuvauksesta. Laittakaa ulkopuoliseen materiaaliin linkittäessä tietoa siitä mistä suunnilleen on kyse ja mielellään jokin lainaus, jottei linkkiä tarvitse klikata auki saadakseen jotain käsitystä sisällöstä.

[Lalli IsoTalo]

JOku on saanut varsinaisen neronleimauksen: opettajan pitäisi opettaa myös lasten vanhempia! @Bona

[F1nka]

^Miksi opettajat kakistelevat ajatukselle? Yhteisöllisyys ja perheen läheisyyshän paransivat kotouttamistuloksia.