Guggenheim-museo Helsinkiin? / Hanke on kuollut!

[Maisteri Vihannes]

Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo, että yrittäjyyden merkitys sekä Helsingin että koko maan keskeisenä kehitysvoimana ymmärretään nykyisin aiempaa paremmin.

...

- Suomessa perisyntinä on katsoa vain yhtä asiaa – tällä hetkellä Guggenheimia. Näin ei pidä kuitenkaan tehdä, vaan pitäisi nähdä kokonaisuus, jonka osana voisi olla Guggenheim, sillä tarvitsemme Suomeeen myös kansainvälisiä toimijoita.

Pajunen lienee määritelmänsä mukainen syntinen suomalainen. Katsoo vain yhtä asiaa, ehdotusta tuetusta Guggenheimista, ja unohtaa kokonaan hieman aiemmin mainitsemansa yrittäjyyden. Guggenheimkin voisi toimia yrittäjänä ilman julkisen sektorin tukia. Vai onko tässä olennaisinta tuo kansainvälisyys, ja joku "mitä pienet edellä, sitä isot perässä" systeemi? Kun ulkomaalaisperäiset henkilöt voivat tulla Suomeen elämään suomalaisten kustannuksella, on saman oikeuden koskettava myös ulkomaalaisia instituutioita?

En välttämättä ole samaa mieltä. Mitään vahinkoa ei tapahdu, jos parkkipaikka pidetään holdissa pari vuotta. Tässä joka tapauksessa tarvitaan aikaa saada rivit kuntoon siihen, kun tosi skaba alkaa.

Luin jostain (eli tämä ei ole varmaa tietoa nähnytkään), että sopimuksessa voi olla Helsingille isot sakot jos arkkitehtuurikilpailu pidetään mutta mitään ei rakenneta.


Ylläoleviin liittymättä (ja ehkä paremmin kaupunkisuunnitteluketjuun kuuluvana), mielestäni tuohon Eteläsatamaan ei pidä tehdä mitään wow-arkkitehtuuria vaan jotain ympäristöön sopivaa. Moderneja hirvityksiä voi rakentaa syrjemmälle.

[Roope]

Suomalaisille ei kelpaa mikään

Totta kai suomalaisten pitää olla kiinnostuneita siitä, mitä ulkomailla meistä ajatellaan. Miten muuten tajuaisimme, mitä meiltä halutaan ja odotetaan? Ja ennen kaikkea: miten muuten ymmärtäisimme, mitä voimme muilta saada ja heille myydä?

[...]

Moni pitää Guggenheimin hanketta vampyyrina, joka imee rahat niin suomalaiselta kulttuurilta kuin vanhuspalveluiltakin. Mitä ne tänne tun­kevat? Jos museo on pakko rakentaa, niin piilotettakoon se Itä-Helsingin perukoille liikennettä haittaamasta.

[...]

On myös hassua, jos ykkösluokan museohanke tyrmätään vain siksi, et­tä se ei miellytä tunne- tai idologisella tasolla. Suomalaisten pitäisi taju­ta, että emme voi vain muhia täällä omissa liemissämme.

Mitäköhän Armstrong ja Reding ajattelevat? Suomalaisille ei mikään kel­paa.

Annamari Sipilä
Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Helsingin Sanomat 26.9.2013

Niinpä niin, mitähän ne meistä ajattelevat. Onko kukaan Hesarissa edes yrittänyt purkaa sen vertaa ensimmäistä kuin tätä toistakaan Guggenheimin esitystä muulla kuin tunne- tai ideologisella tasolla?

[Johannes Nieminen]

Jos Guggenheim-museo kannattaisi, niin eihän sitä silloin tarvitsisi näin valtavasti lobata. Ihan talouden perusteita. Eipä taida venäläisiä kiinnostaa Guggenheim mikäli edes jonkin verran tiedän heidän taiteellisista mieltymyksistä.

[RP]

Löytyi tuolta toiselta foorumilta mielenkiintoinen linkki pdf:ään jossa oli maailman isojen museoiden kävijämääriä vuodelta 2010. Guggis sijaitsee NY:ssa, jossa asukkaita 8175133 v. 2010, turisteja varmaan monta kertaa tuo ja kävijämäärä Guggiksella vain 1,1 miljoonaa. Ja Suomen kaltaisen takahikiän pääkaupungissa pitäisi repiä puolet tuosta? Kyllä varmasti onnistuu. Juujuu.

http://www.theartnewspaper.com/attfig/attfig10.pdf

Tuokin tavoite voi tuntua korkealta, mutta itseasiassa "totuus" on vieläkin ihmeellisempi. Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että lipputuloskenaariot ovat ollet vielä vierailija-arvioitakin epärealistisemmat. Keskimääräinen sisäänpääsymaksu ei ole läheskään sama kuin aikuisten normaalihintainen lippu. Tyypillisesti ryhmissä tuleville, eläkeläisille ja opiskelijoille annetaan alennuksia ja jollei tarkoitus ole karkoittaa tavallisia lapsiperheitä ainakin jotakin rajaa nuoremmat lapset pääsevät ilmaiseksi (mutta heidät lasketaan silti vierailijoiksi).

Guggenheimin sätiön sivuilla viimeisin vuosikertmous on vuodelta 2010 ("miksi?", voisi kai kysyä). Vierailumäärät ja lipputulot olivat jonkin verran alhaisemmat, kun vuotta aikaisemmin, ja ei liene syytä olettaa niiden ainakaan kovin merkittävästi kasvaneen sen jälkeenkään.

                                   
Maailmanlaajuinen vierailijamäärä  2.43 miljoonaa, josta New Yorkin osuus oli yksi miljoonaa (eli siis vähän vähemmän kuin vuonna 2012). Bilbaon vierailijamäärän mainittiin olleen noin miljoona myöskin, joten Venetsian ja sittemmin suljetun Berliinin osuudeksi jäi jotakin 400 000:n suuruusluokkaa olevaa.
http://www.guggenheim.org/images/content/pdf/foundation/ar2010.pdf (s112-113)
Lipputulot yhteensä olivat n 16,3 miljoonaa, mikä nykyisellä valuuttakurssilla olisi noin 12 miljoonaa euroa. Pikku G:n liput olivat kaiketi halvempia kuin kahden ison, mutta ei tuosta siltikään voi New Yorkin tai Bilbaon lipputuloiksi paljoa päälle viittä miljoonaa euroa voi jäädä kummallekaan.

Helsingissä tavoitteen on siis 4.7 miljoonaa. Tuntuuko realistiselta tällä väestöpohjalla?

Tuosta kun tekee yksinkertaisen laskutoimituksen Guggisten keskimääräiseksi lipunhinnaksi tulisi noin viisi euroa. En tiedä mikä on Gukkiksen oikea lipunhinta, mutta tuskin noin alhainen. Se taas tarkoittaisi että noissakin kävijäluvuissa on niitä ilmais- tai alennuslippulaisia aika lailla. Mikä taas tekee tuon 550k maksavan asiakkaan arvion entistä epäuskottavammaksi.

New Yorkissa näköjään 22 taalaa, Bilbaossa 8-11 € kokeileminani päivinä. Espanjassa lapset ilmaisia, NYKissä vain 12-vuotiaaksi saakka. Alennuksia ryhmille, opiskelijoille ja eläkeläisille. Mahdollisuus ostaa vuosikortti. New Yorkissa G on mukana muutaman paikallisen turistikortin kohteissa (ilman erillistä sisäänpääsymaksua, oletettavasti korttiyhtiön korvaus on mukna lipputuloissa).

Sen verran noissa on siis hintaeroa, että Helsingin lipputulojen oletettaneen jäävän jonkinmoisella marginaalilla New Yorkin alle, mutta toisaalta ylittävän Bilbaon luvut...

[Malla]

Niinpä niin, mitähän ne meistä ajattelevat. Onko kukaan Hesarissa edes yrittänyt purkaa sen vertaa ensimmäistä kuin tätä toistakaan Guggenheimin esitystä muulla kuin tunne- tai ideologisella tasolla?

Erittäin hyvä kysymys.
Jopa Hesarin pääkirjoitustoimittajan pitäisi tajuta, että tunnepuheella (tässä tapauksessa: syyllistämisellä) asiaa ei ratkaista. Realistisia laskelmia tiskiin.

Hassu väite "omissa liemissä muhimisesta". Ehkä dementia on iskenyt, mutta muistan nähneeni syrjäisessä Suomessamme myös "kansainvälistä" taidetta.

[RP]

Valtion taidemuseon viimeisimmästä vuosikertomuksesta vielä luvut

Ateneum
kävijöitä: 400 t
lipputulot: 3.13 milj
(7.8€/nuppi)
(Schjerfbeck-näyttely 231 t)

Kiasma
kävijöitä: 182 t
lipputulot: 793 t
(4.3 €/nuppi)

Sinebrychoff
kävijöitä: 25 t
lipputulot: 128 t
(5.1€ /nuppi)

http://www.e-julkaisu.fi/vtm/vuosikertomus-2012/

[B52]

http://www.hs.fi/kaupunki/Tilastotutkija+ihmettelee+Guggenheimin+laskelmia/a1380149695916

Tilastotutkija ihmettelee Guggenheimin laskelmia


Tilastokeskuksen Aku Alanen pitää Guggenheim-säätiön uusia odotuksia liian toiveikkaina.

Guggenheimin säätiön tiistaina esittelemä uusi idea korostaa museon talousvaikutuksia. Kulttuuritilastoihin perehtynyt Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen pitää säätiön uusia laskelmia kuitenkin epärealistisina.

"Uusi esitys ei vakuuta ainakaan minua. Ihmettelen, mihin laskelmat perustuvat", Alanen sanoo.

Pahimmin pielessä ovat arviot museon talousvaikutuksista, Alanen sanoo. Esityksen mukaan museon taloudelliset vaikutukset olisivat 41 miljoonaa euroa vuodessa. Ne kattaisivat 130 miljoonaa euroa maksavan museon hinnan kolmessa vuodessa.

Verotuottoja museosta kertyisi Guggenheimin säätiön laskujen mukaan kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa. Kun siitä vähennetään viiden miljoonan toimintakulut, museo tuottaisi veronmaksajille kolme miljoonaa euroa vuodessa.

Guggenheim-johtaja Ari Wiseman sanoo HS:lle tutkimuksen olevan standardien mukainen. "Museo tuottaa veronmaksajille vuosittain voittoa."

Guggenheim-hanketta seurannut Alanen on laatinut omia laskelmiaan museon mahdollisista vaikutuksista.

HS:lle toimittamassaan raportissa Alanen soveltaa aluetaloustieteen menetelmiä ja päätyy laskelmissaan siihen, että museon talousvaikutus Helsingin kaupungin matkailuun olisi 3–4 miljoonaa euroa vuodessa.

Alanen pitää myös kävijämääräarvioita liian toiveikkaina.

"Ensimmäisenä vuonna yli puolen miljoonan kävijän tavoite voi täyttyä, mutta sen jälkeen luvut putoavat muiden museoiden tilastojen perusteella reippaasti", Alanen sanoo.

Hänen mielestään Helsingin kaupungin pitäisi tehdä perusteelliset laskelmat ja riskianalyysi, sillä vastaavien kulttuurihankkeiden, kuten Musiikkitalon tai Keskustakirjaston, kustannukset nousevat yleensä arvioitua korkeammiksi.

Luvuista kiistellään, mutta museon taiteellisesta sisällöstä on hieman konkretiaa.

Guggenheim tarjoaa museotarjonnan täydennykseksi paitsi vetovoimaista rakennusta myös noin kolmea suurta ja kahta keskikokoista näyttelyä vuodessa.

Museo ei esittelisi vain designia ja arkkitehtuuria. Linjana olisi esitellä 1900- ja 2000-lukujen merkkiteoksia eri puolilta maailmaa, pohjoismaisen designin ja arkkitehtuurin parhaimmistoa sekä suomalaisen taiteen saavutuksia eri aloilla.

Lasten taidekasvatusprojekteja olisi runsaasti ja päällekkäisyyksiä muuhun tarjontaan vähän.

Tiedossa ei ole Picasson töitä, vaan säätiön selvityksen mukaan suuret näyttelyt sisältäisivät Art in America -näyttelyn 130 merkkiteosta, japanilaisen Gutai-ryhmän esittelyn ja esimerkiksi Frank Lloyd Wright -näyttelyn.

Keskikokoisista näyttelyistä esimerkkeinä ovat Hugo Boss -taidepalkinnon viimeaikaisten voittajien näyttely sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasian taidetta esittelevä näyttely.

Guggenheim-verkostolle uutta olisi painotus myös suomalaisiin ja muihin pohjoiseurooppalaisiin taiteilijoihin. Lisäksi olisi museon ulkopuolelle siirtyviä performansseja ja teoksia, joita museovieraat itse muokkaavat yhteisöhankkeina.

Osa sisällöistä on sellaisia, joita saadaan Suomeen nykyisellään harvakseltaan ja joita ei voi esitellä yhtä laajasti ilman säätiön verkostoja ja kokoelmia.

Näyttelykierto olisi niin ripeää, että ulkomaisen modernin taiteen ja nykytaiteen kokonaistarjonta lisääntyisi selvästi.

Jos säätiötä on uskominen, valtio ja Helsingin kaupunki saisivat kaiken tämän ja paljon rahaa, kun investoinnit rakennukseen ja toimintaan korvautuisivat nopeasti ja moninkertaisesti.

Ja niin puhe kääntyy jälleen taiteesta numeroihin ja rahaan.

[Lalli IsoTalo]

Hassu väite "omissa liemissä muhimisesta". Ehkä dementia on iskenyt, mutta muistan nähneeni syrjäisessä Suomessamme myös "kansainvälistä" taidetta.

Omissa liemissä muhimisesta tuli jotenkin mieleen, että eikös Helsingissä ollut pari vuotta sitten kiertävä maailmanluokan modernin taiteen näyttely, jota katumainoksissa mainostettiin Kehä III:n K-Raudan varastohyllyltä löytyneen vessanpöntön kuvalla? Hetkinen, sorry, muistin väärin! Ei sen katumainoksen ja näyttelyn sisäänvetotuote ollutkaan WC-pönttö Vantaalta, vaan amerikkalainen randompisoaari, jolle taiteilija antoi nimen Fountain.

... Duchamp did not select just any ready-made object to display. In selecting the urinal, his message was clear: Art is something you piss on.

Whether Mr Mutt made the fountain with his own hands or not has no importance. He CHOSE it. He took an article of life, placed it so that its useful significance disappeared under the new title and point of view – created a new thought for that object.

Nimi "Fountain" kaiken lisäksi indikoi, että varsinainen taideteos (uusi näkökulma) ei ollut urinaari (kuten wiki ehdottaa), vaan urinaattori (kuten itse ehdotan). Mies, kun käyt aamulla kusella, pidät kädessäsi nykytaiteen merkkipaalua!

Urinaali-insidentin viesti vuonna 1917 oli "taide on joko a) tavaraa jonka päälle kuseksitaan, tai b) elin jolla kuseksitaan".

Guggenheim -insidentin viesti vajaat sata vuotta myöhemmin on: "todellista taidetta on museorahoittajien duunaaminen Fountain -taiteella kakkoseen siten, että kipu alapäässä tuntuu nautinnolta yläpäässä."

Guggenheimin lobbaajat ovat tämän maailman todellisia taiteilijoita, joiden rinnalla koko nykytaideskene supistuu kärpäsen surinaksi kesämökin ulkohuussissa. Heille pitäisi pystyttää valtava patsas Rautatientorilla, joka kuvaa edellisen kappaleen toimintaa, pääosissa Guggenheimhemmot ja Pajunen.

Kun seuraava pummilähestystö tulee käymään, Sauri voi esitellä patsasta ja kertoa lobbaajille "sorry, mutta meidän kymmenvuotissuunnitelman mukainen taidebudjetti kului kokonaisuudessaan tähän ... ette muuten ikinä arvaa mitä tämä patsas kuvaa?"

[junakohtaus]

Siitä nyt ei ole mitään epäilystä etteikö G-säätiön kokoelma olisi upea ja etteikö saataisi upeita näyttelyitä Helsinkiin.

Tässä on ihan puhtaasti rahapuoli ongelmana.

[Lalli IsoTalo]

Siitä nyt ei ole mitään epäilystä etteikö G-säätiön kokoelma olisi upea ja etteikö saataisi upeita näyttelyitä Helsinkiin.

Minulla on epäilyksiä! Kävin toisinaan Nykin Guggenheimissa kun asuin parin korttelin päässä, ja aika harvoin siellä oli visuaalisesti esteettistä tavaraa tarjolla. Mutta oli siellä sitäkin, mm. moottoripyöränäyttely. MOMAssakin oli kerran Ferrarin formula-auto näytillä, joskin suurehko osa näyttelyistä ja taideteoksista oli sellaista, jossa taideteoksen muodosti esineen uusi tulkinta sen uudelleennimeämisen kautta.

Ts, taideteoksen nimi ja selitys oli teoksen pääsisältö. Itse en saa kiksejä sellaisesta nykytaiteesta, koska haluan visuaalisesteettisiä elämyksiä.

Lopetan sivupolkuni tähän, ja annan junikselle viimeisen sanan.

[junakohtaus]

Katsottuna näistä silmistä käsin on jokin hyvä 50-luvun Kandinsky kuvataiteen absoluuttinen huippu.

Minäkin lopetan sivupolun tähän.

[Lalli IsoTalo]

Katsottuna näistä silmistä käsin on jokin hyvä 50-luvun Kandinsky kuvataiteen absoluuttinen huippu.

Minäkin lopetan sivupolun tähän.

Sivupolku jatkuu uudessa ketjussa: Millaisesta nykytaiteesta nautit?
http://hommaforum.org/index.php/topic,87988.new.html#new

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Sekin on huono asia että guggenheim museorakennukselle ei ole helppoa keksiä tuottavaa käyttöä, jos guggenheim museo joskus häippäsee Helsingistä. Joku voisi kertoa että miksi kiasma ei kiinnosta ryssiä, mutta guggenheim kiinnostaisi?

[Roope]

Guggenheimin 41 miljoonan euron talousvaikutus perustuu siihen, että itse museo käyttäisi 12 miljoonaa euroa vuodessa palveluina. Kaikki tämä olisi uutta taloudellista toimintaa Suomessa.

Museon ostamien palveluiden ja hankintojen päälle tulee taloudelliset kerrannaisvaikutukset, jotka karkeasti ottaen kaksinkertaistavat summan, Vanne kertoo.

"Sen lisäksi tulee turistien lisäkulutus, joka on noin kymmenen miljoonaa euroa. Ja sille tulee samoin kerrannaisvaikutuksia. Näistä kaikista tulee yhteensä 41 miljoonaa", Vanne sanoo.

Talousluvut liittyvät olennaisesti kävijämäärään. Esityksen perusteella museo houkuttelisi 550 000 kävijää vuodessa. BCG on laatinut kävijäennusteen turistivirtojen mukaan. Ennuste koskee vuotta 2018.

Kävijämäärästä noin 200 000 tulisi siitä turistivirrasta, joka kävisi Helsingissä muutenkin. Suomalaisten osuus olisi kaikkiaan noin 300 000, josta 200 000 kertyisi helsinkiläisten käynneistä ja loput kotimaan turisteista.

Loput 50 000 kävijää olisivat kokonaan uusia turisteja. Puolet heistä tulisi Helsinkiin vain Guggenheimin takia. Toinen puolikas olisi Helsinki-Vantaan lentoaseman transitmatkustajia. Siis esimerkiksi Aasiaan tai Aasiasta lentäviä, jotka poikkeavat Helsingissä välilaskulla ja viivyttäisivät jatkolentoaan käydäkseen Guggenheimissa.

Helsingin Sanomat: Guggenheimin konsultti: Näin talouslaskelmat syntyivät 26.9.2013

"Korostan perusteellisuutta, jolla kävijämääräennuste on tehty. Teimme verkkotutkimuksen, jossa 2 500 suomalaista kertoi, kävisivätkö he Guggenheimissa. Haastattelimme myös 570 turistia, lentokentällä, risteilyalusterminaalissa, juna-asemalla ja venäläisturistien bussiterminaalilla."

Itkeäkö vai nauraa?

[Late]

"Korostan perusteellisuutta, jolla kävijämääräennuste on tehty. Teimme verkkotutkimuksen, jossa 2 500 suomalaista kertoi, kävisivätkö he Guggenheimissa. Haastattelimme myös 570 turistia, lentokentällä, risteilyalusterminaalissa, juna-asemalla ja venäläisturistien bussiterminaalilla."

Itkeäkö vai nauraa?

Parodiahorisontti ylittyy näitä Guggenheim-juttuja lukiessa jatkuvasti.
Täytyy kyllä nostaa hattua tällaisillekin konsulteille jotka oletettavasti pokalla naamalla kertovat että 550 000 on realistinen luku koska on tehty oikein "verkkotutkimus" ja kysytty jopa 570 venäläiseltä että kävisitkös Guggenheimissa? Ja perusteellisuutta vielä oikein korostetaan. Itse en pystyisi tuollaiseen.

Jotain erityisominaisuuksia täytyy olla myös HS:n pääkirjoitustoimittajilla.
Rationaalinen ajattelu, faktat ja ylipäätään kaikki yritystoiminnan lainalaisuudet täytyy aivan aluksi heittää romukoppaan.
Kai kun agenda on selvä niin sitä sitten nuijitaan läpi ilman ensimmäistäkään kunnollista argumenttia. Ja lopuksi kun hävitään niin kiukutellaan ja olkiukkoillaan.

Veikkaan että HS:n toimituksessa on ohjenuorana seinällä toisesta asiayhteydestä tunnetuksi tullut lause (hieman muokattuna):

Logiikalla tai niin sanotuilla järkiperusteluilla ei ole todellista merkitystä Guggenheimista (/maahanmuutosta) käytävässä keskustelussa.

[Malla]

Guggenheimin 41 miljoonan euron talousvaikutus perustuu siihen, että itse museo käyttäisi 12 miljoonaa euroa vuodessa palveluina. Kaikki tämä olisi uutta taloudellista toimintaa Suomessa.

Museon ostamien palveluiden ja hankintojen päälle tulee taloudelliset kerrannaisvaikutukset, jotka karkeasti ottaen kaksinkertaistavat summan, Vanne kertoo.

"Sen lisäksi tulee turistien lisäkulutus, joka on noin kymmenen miljoonaa euroa. Ja sille tulee samoin kerrannaisvaikutuksia. Näistä kaikista tulee yhteensä 41 miljoonaa", Vanne sanoo.

Talousluvut liittyvät olennaisesti kävijämäärään. Esityksen perusteella museo houkuttelisi 550 000 kävijää vuodessa. BCG on laatinut kävijäennusteen turistivirtojen mukaan. Ennuste koskee vuotta 2018.

Kävijämäärästä noin 200 000 tulisi siitä turistivirrasta, joka kävisi Helsingissä muutenkin. Suomalaisten osuus olisi kaikkiaan noin 300 000, josta 200 000 kertyisi helsinkiläisten käynneistä ja loput kotimaan turisteista.

Loput 50 000 kävijää olisivat kokonaan uusia turisteja. Puolet heistä tulisi Helsinkiin vain Guggenheimin takia. Toinen puolikas olisi Helsinki-Vantaan lentoaseman transitmatkustajia. Siis esimerkiksi Aasiaan tai Aasiasta lentäviä, jotka poikkeavat Helsingissä välilaskulla ja viivyttäisivät jatkolentoaan käydäkseen Guggenheimissa.

Helsingin Sanomat: Guggenheimin konsultti: Näin talouslaskelmat syntyivät 26.9.2013

"Korostan perusteellisuutta, jolla kävijämääräennuste on tehty. Teimme verkkotutkimuksen, jossa 2 500 suomalaista kertoi, kävisivätkö he Guggenheimissa. Haastattelimme myös 570 turistia, lentokentällä, risteilyalusterminaalissa, juna-asemalla ja venäläisturistien bussiterminaalilla."

Itkeäkö vai nauraa?

Toistaiseksi naurattaa. Ihan pahkasikaa.
Kyllä minäkin vastaisin "joo", jos kysyttäisiin, kävisinkö Guggenheimissa. Olen jopa käynyt, joten en voisi vastata "en".

Ajatus siitä, että monet matkailijat tulisivat Helsinkiin vain Guggenheimin takia tai siirtäisivät jatkolentoaan käydäkseen siellä on... *etsiskelee sopivaa sanaa, ei löydä*... no, ehkä nätisti sanottuna suuruudenhullu?

Sitten itkettää, jos kuntapäättäjät töpeksivät.

[nollatoleranssi]

Guggenheimin 41 miljoonan euron talousvaikutus perustuu siihen, että itse museo käyttäisi 12 miljoonaa euroa vuodessa palveluina. Kaikki tämä olisi uutta taloudellista toimintaa Suomessa.

Museon ostamien palveluiden ja hankintojen päälle tulee taloudelliset kerrannaisvaikutukset, jotka karkeasti ottaen kaksinkertaistavat summan, Vanne kertoo.

"Sen lisäksi tulee turistien lisäkulutus, joka on noin kymmenen miljoonaa euroa. Ja sille tulee samoin kerrannaisvaikutuksia. Näistä kaikista tulee yhteensä 41 miljoonaa", Vanne sanoo.

Talousluvut liittyvät olennaisesti kävijämäärään. Esityksen perusteella museo houkuttelisi 550 000 kävijää vuodessa. BCG on laatinut kävijäennusteen turistivirtojen mukaan. Ennuste koskee vuotta 2018.

Kävijämäärästä noin 200 000 tulisi siitä turistivirrasta, joka kävisi Helsingissä muutenkin. Suomalaisten osuus olisi kaikkiaan noin 300 000, josta 200 000 kertyisi helsinkiläisten käynneistä ja loput kotimaan turisteista.

Loput 50 000 kävijää olisivat kokonaan uusia turisteja. Puolet heistä tulisi Helsinkiin vain Guggenheimin takia. Toinen puolikas olisi Helsinki-Vantaan lentoaseman transitmatkustajia. Siis esimerkiksi Aasiaan tai Aasiasta lentäviä, jotka poikkeavat Helsingissä välilaskulla ja viivyttäisivät jatkolentoaan käydäkseen Guggenheimissa.

Helsingin Sanomat: Guggenheimin konsultti: Näin talouslaskelmat syntyivät 26.9.2013

"Korostan perusteellisuutta, jolla kävijämääräennuste on tehty. Teimme verkkotutkimuksen, jossa 2 500 suomalaista kertoi, kävisivätkö he Guggenheimissa. Haastattelimme myös 570 turistia, lentokentällä, risteilyalusterminaalissa, juna-asemalla ja venäläisturistien bussiterminaalilla."

Itkeäkö vai nauraa?

Tosiaan ei tuosta tiedä voiko itkeä vai nauraa?

Omituisia lukemia myös heitetään täysin hatusta. Eli yhtäkkiä Guggenheim käyttäisi palveluihin (siis mihin?) 12 miljoonaa euroa. Tuon summanhan piti pelkästään mennä vuodessa Guggenheimin kuluihin ja lisenssi- sekä johtomaksuihin.

Puhutaan myös täysin käsittämättömistä "kerrannaisvaikutuksia" - korkoa korolle menetelmästä?

Ei kyse ole kovinkaan monimutkaisesta matematiikasta. Helsinki satsaa hankkeeseen 140 miljoonaa euroa rakennukseen + vuosittaiset 10-20 miljoonaa euroa n. 50 vuoden ajan. Siitä rahasta palautuu takaisin kaupungille 3-4 miljoonaa euroa vuodessa (huonommankin matematiikan mukaan Helsinki tekee tappiota joka vuosi rakennuskuluineen ja remontointikuluineen 7-10 miljoonaa euroa joka vuosi ainakin 50 vuoden ajan).

Matkustajamäärän pitäisi kasvaa todella merkittävästi Guggenheimin takia, että nämä kerrannaisvaikutkset olisivat jollakin tapaa järkevät, mutta tässäkin esityksessä valtaosa matkustajista tulee kotimaan sisältä. Vieläpä ylisuurilla kävijätavoitteilla mittattuna.

On niitä halvempiakin keinoja lisätä turismin määrää. Miten todennäköistä myös on että turistit tulisivat Suomeen juuri Guggenheimin takia? Taitaisivat muut syyt painaa enemmän vaakakupissa.

[Paju]

Siitä nyt ei ole mitään epäilystä etteikö G-säätiön kokoelma olisi upea ja etteikö saataisi upeita näyttelyitä Helsinkiin.

Tässä on ihan puhtaasti rahapuoli ongelmana.

Eikä G:n kokoelman kierrättäminen Helsingissä ole ennenkään omaa rakennustaan tarvinnut. G-taidetta oli 90-luvulla ateneumissa näytillä.

[Elemosina]

Täytyy antaa kiitosta Höblälle Guggenheim-asian suhteellisen objektiivisesta uutisoinnista.

Tänään julkaisivat kyllä aikamoisen kannanoton kuvallisessa muodossa mielipidekirjoituksessa, mutta toisaalta taas julkaisivat kyllä puolesta ja vastaan mielipidekirjoituksia.

Kuvakaappauksia alla.

[junakohtaus]

En tiedä kenen projekti, mutta erittäin kannatettava: https://www.facebook.com/GuggenheimKouvolaan

Siellä voi käydä likettämässä jos on sitä mieltä, että tämä ansaitsee enemmän kannatusta kuin Guggen viralliset naamakirjasivut. Kaula on enää alle sata ja kapenee koko ajan.

[tuomaankukko]

Kyllä tää on nyt kaikkien lukujen valossa täysin pystyyn kussu idea. 550 000 kävijää vuodessa... jep jep.

[kekkeruusi]

Tossa olis jonkinlainen Guggiksen vuosijulkaisu vuodelta 2010:

http://www.guggenheim.org/images/content/pdf/foundation/ar2010.pdf

Tuskaista luettavaa, mutta ehkä sieltä jotain kiinnostavaakin voi löytyä. Itse kerkeä nyt käymään sitä läpi. Katsokaa jos kiinnostaa.

[kekkeruusi]

Arhinmäki: Museon rahoitus varmistettava ennen Guggenheimin arkkitehtikilpailua
- On peräänkuulutettu sitä, että pitää olla yksityistä rahoitusta, sitä ei juurikaan tässä ehdotuksessa näkynyt. Oikeastaan ainoa ero on arkkitehtikilpailu, joka ollaan yksityisellä rahoituksella toteuttamassa. Rakennuksessa ja ylläpidossa tukeudutaan edelleen hyvin vahvasti julkiseen rahoitukseen, sanoo ministeri Arhinmäki A-studio:Streamille.

Guggenheim-säätiö esitti tiistaina, että museon rakentamiseksi järjestetään arkkitehtikilpailu, joka rahoitetaan yksityisillä varoilla.

- Kyllähän moni näkee siinä sellaista hivutustaktiikkaa. Ensin tehdään arkkitehtikilpailu ja sitten sanotaan, että museo pitää rakentaa, koska arkkitehtikilpailu on järjestetty. Tärkeintä olisi, että rahoitusmallit käydään läpi, ennen kuin päätetään arkkitehtikilpailusta.

- Mun nähdäkseni siinä budjetissa ei ole huomioitu kiinteistökustannuksia tai sitten ne oli upotettu johonkin toiseen erään. Tuon tyyppisen rakennuksen vuotuiset kiinteistökustannukset ovat varmasti aika merkittävät, arvioi Arhinmäki.

Vuotuisen julkisen rahan tarve museohankkeella olisi noin 5 miljoonaa euroa.

- Meillä on nyt jo vaikeuksia siinä, minkä verran museoita voidaan tukea. Jos valtio maksaisi puolet tästä kustannuksesta, niin siitä tulisi Suomen tuetuin museo. Muut saavat huomattavasti paljon vähemmän, laskee ministeri.

Arhinmäen mielestä ei olisi alueellisesti tasapuolista, jos julkisin varoin rakennettaisiin Helsinkiin uusi museo.

- Tontin voisi antaa jollain nimellisellä vuokralla käyttöön. Se on jo erittäin merkittävä vastaantulo museolle, ministeri painottaa.

Yle.fi, Arhis on tänä iltana yhdeksältä A-Streamissa TV1:sellä käsittelemässä aihetta.

Piti tämäkin päivä nähdä, että Anarkiamäki puhuu ihan asiaakin. Enpä olisi uskonut. Pitänee soittaa Vatikaaniin ja ilmoittaa paaville, että helvetti on jäätynyt.

[ikuturso]

Jooo.
Pysyisi vaan anarkianmäki lestissään jalkapallohuligaanisateenvarjolippuministerinä.

Sanoi uutisissa valtionyrityksistä ja korporaatioista. Korporaatioiden pitää parantaa kustannustehokkuutta ja valtionyritysten tehtävä on työllistää. Jåå jåå. Yksi firma tuottaa ja toinen toimii suojatyöpaikkana. Ja reilu kilpailu?

----

Aamun jälkiviisaissa kaikki ilolla komppasivat guggiksen tuloa suomeen. Jan erola, sitten se plondi ja sitten se violettipää. Sääli, ettei Isokallio enää ole siellä mukana. Violettipää sanoi, että on iloinen, että hanke kaatui eka kierroksella vaikka hän oli sen puolesta. Nykyinen tarjous on niin paljon edullisempi, että nythän tästä vasta juhla syntyy ja kun eka kierroksellakin oli myönteinen niin nyt suorastaan kirkuvan myönteinen.

-i-

[RP]

Omituisia lukemia myös heitetään täysin hatusta. Eli yhtäkkiä Guggenheim käyttäisi palveluihin (siis mihin?) 12 miljoonaa euroa.

Näköjään noita "palveluja" ovat siis kaikki menot paitsi säätiön provikka. Eli museon vuotuisiksi kuluiksi on arvioitu 13.1 miljoonaa, josta miljoona maksettaisiin säätiölle.

Palkka + sivukulut: 4.4 miljoonaa
Näyttelykulut (näitä ei maksettaisi ulkomaille?): 5 miljoonaa
Käyttökulut (huolto, lämmitys, vartiointi....): 1.3 miljoonaa
Markkinointi: 0.9 miljoonaa
"Muut": 0.5 miljoonaa.

http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/2013/08/gHelsinki_web_ENG1.pdf

[junakohtaus]

Ja se 12 miltsiä on kaupungin rahaa.

[nollatoleranssi]

Omituisia lukemia myös heitetään täysin hatusta. Eli yhtäkkiä Guggenheim käyttäisi palveluihin (siis mihin?) 12 miljoonaa euroa.

Näköjään noita "palveluja" ovat siis kaikki menot paitsi säätiön provikka. Eli museon vuotuisiksi kuluiksi on arvioitu 13.1 miljoonaa, josta miljoona maksettaisiin säätiölle.

Palkka + sivukulut: 4.4 miljoonaa
Näyttelykulut (näitä ei maksettaisi ulkomaille?): 5 miljoonaa
Käyttökulut (huolto, lämmitys, vartiointi....): 1.3 miljoonaa
Markkinointi: 0.9 miljoonaa
"Muut": 0.5 miljoonaa.

http://www.guggenheimhki.fi/wp-content/uploads/2013/08/gHelsinki_web_ENG1.pdf

Jos siis Helsinki laittaa vaikkapa 20 miljoonaa euroa terveydenhuoltoon, niin se summa palautuu "palveluina" takaisin Helsingin kaupungille? (jotkut sanoisivat varmaan tässä vaiheessa OLETKO IDIOOTTI?).

Edit: Tarkoitin tässä tapauksessa: "palveluina = rahallisena korvauksena" (toki osa rahoista palautuu mm. verotuloina, mutta kyllä se raha on suora vuosittainen menetys kaupungille).

[nollatoleranssi]

HS on puolensa valinnut jo aikapäiviä sitten. Tosin tämä "ruotsin kirjeenvaihtaja" kirjoittaa yleensäkin suomea dissaavia kirjoituksia.

HS: Suomalaisille ei kelpaa mikään

"Pohjimmiltaan Suomen EU-jäsenyydessä ja Guggenheimin Helsingin-hankkeessa on pajon yhteistä. Onnistuessaan ja hyvin hyödynnettyinä ne avaavat ovia ja kytkevät aivan tavallisetkin suomalaiset osaksi suurempaa kokonaisuutta.

On myös hassua, jos ykkösluokan museohanke tyrmätään vain siksi, että se ei miellytä tunne- tai idologisella tasolla. Suomalaisten pitäisi tajuta, että emme voi vain muhia täällä omissa liemissämme."

---

Sipilä tekee myös karmaisevan virheen kun yrittää yhdistää EU:n ja Guggenheimin toisiinsa. Koska se tarkoittaisi sitä, että EU on samalla tavalla iso huijaus, josta ei ole mitään hyötyä kenellekkään (paitsi EU:n johdolle itselleen).

[kekkeruusi]

Tossa olis jonkinlainen Guggiksen vuosijulkaisu vuodelta 2010:

http://www.guggenheim.org/images/content/pdf/foundation/ar2010.pdf

Tuskaista luettavaa, mutta ehkä sieltä jotain kiinnostavaakin voi löytyä. Itse kerkeä nyt käymään sitä läpi. Katsokaa jos kiinnostaa.

Joku Muron keskustelija oli tuosta löytänyt mielenkiintoista tietoa:

Enivei, tuossa Berliinin G-artikkelissa mainitaan jotta "More than 2 million visitors have enjoyed the artworks shown by the Deutsche Guggenheim during its 15 years in Berlin".

15 vuoden aikana reilu 2 miljoonaa kävijää, Berliinissä. Suomeen taas tulisi 15 vuoden aikana tuolla 550 000 tahdilla 15 x 550k = 8 250 000 eli noin nelinkertainen määrä Berliiniin verrattuna.

Kun vertaa Berliinin ja Helsingin sijaintia, lähialueiden väestömääriä ja liikenneyhteyksiä niin kovat on pojilla tavoitteet.

[B52]

Jos minä yrittäjänä menisin pankinjohtajan juttusille samoilla fiktioilla kuin Guggemheimin porukka Helsingin päättäjille, saisin syytteen murhasta, johtaja kuolisi nauruun.