Guggenheim-museo Helsinkiin? / Hanke on kuollut!

[Roope]

Luonnoksessa museon vierailijamäärää on tarkistettu ylöspäin ja kustan­nusarviota on kutistettu. Säätiö on myös valmis puolittamaan kahden miljoonan euron hallintomaksun ja sitomaan sen kävijämäärään. Arkki­tehtuurikilpailuun on saatavilla yksityinen rahoitus.

Viime vuonna Helsingistä käännytetty Guggenheimin säätiö on valmis tu­lemaan monessa ongelmakohdassa vastaan. Nyt Helsingin kaupungilla on tilaisuus osoittaa, että museohanketta pohditaan vilpittömästi ja pe­rusteellisesti.

Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Helsingin kannattaa antaa Guggenheimille tilaisuus 25.9.2013

Kun edellinen kelvottomiin laskelmiin perustunut esitys hylättiin, nyt Helsingin pitäisi vilpittömästi antaa tilaisuus uudelle esitykselle, jonka laskelmia sama Guggenheimia laskuttava konsulttitoimisto on viilannut vielä vinompaan.

Guggenheimin museon merkitystä pitää kuitenkin kyetä etsimään myös kustannusarvion ja kassavirran ohi. Kansainvälinen museohanke ei ver­taudu suoraan tehtaan tai edes kansallisen taidemuseon pystyttämiseen.

Guggenheimin museossa ei ole kysymys vain suomalaisen ja pohjoismai­sen taiteen, designin ja arkkitehtuurin edistämisestä, kulttuurituristien houkuttelemisesta tai Helsinki-brändin rakentamisesta. Onnistunut han­ke voi yhtä lailla ruokkia luovuutta, elämänlaatua, kaupunkilaisten viih­tyvyyttä ja uutta liiketoimintaa.

Päättäjien ja kaupunkilaisten pitää nyt kysyä itseltään, onko Helsingillä ja Suomella varaa torjua Guggenheimin säätiön tarjous.

Siinä tapauksessa nämä hankkeen edut on pystyttävä artikuloimaan ja esittämään sellaisessa muodossa, jossa niitä voidaan punnita objektiivisesti. Pelkkä visiointi Gutenbergin galaksien räjähtämisestä vaikuttaa enemmän hullujen houreilta, eikä myönteistä vaikutusta tee myöskään se ylimielisyys, jolla poliitikot ja virkamiehet ovat hanketta salassa ajaneet. Faktat pöytään, jos sellaisia on. Satojen miljoonien investointi ei voi perustua pelkkiin konsulttitoimiston laskelmiin ja vielä vähemmän epämääräisiin haaveisiin "luovuuden ja elämänlaadun ruokkimisesta".

[Lalli IsoTalo]

Mitään vahinkoa ei tapahdu, jos parkkipaikka pidetään holdissa pari vuotta. Tässä joka tapauksessa tarvitaan aikaa saada rivit kuntoon siihen, kun tosi skaba alkaa.

Ei tonttivarausta > ei arkkitehtuurikilpailua > ei museota tällä kierroksella. Siispä tonttivaraus estettävä nyt.

Mielestäni on parempi teurastaa peto nyt, ja olla sitten myöhemmin valmiina seuraavaan ylösnousemusyritykseen, kuin jättää luonnonoikku muurien sisään henkiin myrkyttämään ympäristöään.

[Roope]

Mitään vahinkoa ei tapahdu, jos parkkipaikka pidetään holdissa pari vuotta. Tässä joka tapauksessa tarvitaan aikaa saada rivit kuntoon siihen, kun tosi skaba alkaa.

Rivit ovat jo aivan tarpeeksi kunnossa, kuten Guggenheimin esityksen aiempi torppaaminen osoitti. Nyt Guggenheim yrittää voittaa aikaa edellisestä kielteisestä päätöksestä tontin varaamisen kautta arkkitehtuurikilpailun havainnekuviin saakka. Ei ole mitään kunnollista perustelua olla katsomatta tätä kerralla loppuun asti. Lopullinen ehdotus lopullisine rahoittajineen pöydälle, ja sitten jatkoon tai ei. Tähän eivät suostu, koska ehdotus ei mene millään läpi muuten kuin hivuttamalla ja luomalla vuoden parin päästä "tästähän on jo oikeastaan päätetty"-mielikuvia.

[junakohtaus]

Edellinenhän oli oikeastaan aika nafti.

Lähinnä mulla oli mielessä, että tähän täytyy koota selkeästi puoluekentän läpäisevä koalitio toimimaan poliittisena siipenä ja sitten vapaa kansalaistoiminta vielä erikseen. Ei synny hetkessä, mutta tiedän etten ole ainoa, joka näitä miettii.

Kyllä se alas ammutaan, se on varma. Viime kädessä vedetään kehiin kansanäänestys.

[Malla]

Päättäjien ja kaupunkilaisten pitää nyt kysyä itseltään, onko Helsingillä ja Suomella varaa torjua Guggenheimin säätiön tarjous.

Monet kaupunkilaiset ovat jo kysyneet sitä itseltään ja vastanneet: kyllä on.  Ihan yhtä kepeästi ja nopeasti kuin puhelinmyyjän sirkutus: "Kuule, nyt olisi tosi kivaa asiaa..."

[Roope]

Edellinenhän oli oikeastaan aika nafti.

Mielestäni se oli sitä juuri siksi, että puolueet eivät ehtineet saada rivejään ojennukseen, kun myönteinen päätös oli tarkoitus runnoa läpi vain muutaman viikon aikataululla. Jos aikaa olisi ollut enemmän, ei olisi syntynyt vastaavaa paniikkia, ja koneisto olisi voinut keskittää vaikuttamisen toisaalta puolueisiin ja toisaalta muutamaan avainpoliitikkoon. Tällä kertaa eivät varmaankaan tee samoja virheitä.

Vihreiden takinkääntö oli mielenkiintoinen ilmiö. Nyt he voivat taas lähteä julkisuuspeliin "vastustajina" tai vähintäänkin "neutraaleina", kuten valtuuston puheenjohtaja Mari Puoskari eilen tv-uutisten haastattelussa, vaikka johtoporukka valtuustoryhmän puheenjohtaja Ylikahreineen oli hehkutuksesta päätellen sitoutunut ensimmäisellä kierroksella hankkeen taakse jo ennen varsinaista esitystäkään.

[junakohtaus]

Mä myös luulen, että meillä on varaa se torjua.

Tosin basaarikaupaksihan tämä näkyy menevän. Katsotaan nyt mitä ne sanovat, kun annetaan niiden ensin käynnistää se arkkarikisansa, sitten kisan käynnissä ollessa ammutaan alas tehty ehdotus ja kysytään että oliko teillä jotain muuta mielessä.

[kuhlmey]

Osa kaupungin johdosta on matkustanut New Yorkiin tapaamaan Guggenheim-päättäjiä, mutta tapaamisten sisällöstä ei ole informoitu Wallgrenia. Wallgrenin johtama Helsingin taidemuseon johtokunta vastaa Helsingin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta.
...

- Kaupunginjohtaja raportoi asioista ensisijaisesti kaupunginhallitukselle, jonka kokouksissa Guggenheimia on useasti käsitelty. Kaupunginjohtaja ei osallistu Helsingin taidemuseon johtokunnan kokouksiin, eikä siten raportoi johtokunnalle, Pajunen sanoo.

Helsingin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta vastaavalle Helsingin taidemuseon johtokunnalle ei tarvitse raportoida Guggenheim -säätiön tapaamisista, nice. Pajunen noudattaa tismalleen ja täsmälleen sääntöjä ja tapoja, kuten eräät taannoiset asunnon ristiin myyjät/vuokraajatkin. Guggenheim ja Pajunen tietävät tasan tarkkaan pelin säännöt ja osaavat luontevasti liikkua harmaalla vyöhykkeellä.

Wallgrenin lausuntoon hienojen ihmisten tapaamisesta ja matkustelun hienoudesta Pajunen vastaa sanomalla, että kaupunginjohtajan tehtävä on olla kaikenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä.
...
Sauri kertoo, ettei koe syyllistyneensä moraaliseen korruptioon.

Johtava virkamies tapailee ja kahvittelee sellaisten intressitahojen kanssa, joiden intressit demokraattinen elin on juuri torjunut. Ei ristiriitaa?

Uskon kyllä toki, ettei Sauri koe syyllistyneensä moraaliseen korruptioon tai mihinkään muuhunkaan epäillyttävään toimintaan, ikinä.

[elven archer]

Olin jostain lukevinani, että tästä pitäisi laskelmien aka päiväunien mukaan tulla kaupungille jotain 3 miltsiä vuodessa voittoa. Eli jos kaupunki satsaisi vaaditut 130 miljoonaa, niin vaatimattomasti 44 vuodessa tämä maksaisi itsensä takaisin. Tosin tuossa tuskin on huomioitu mitään tontin vaihtoehtoiskustannuksia yms. Profit!1! Ja jos tämä ei tuota yhtään mitään, niin riski on veronmaksajien. Profit1!!

Saanko minäkin yrittää veronmaksajien riskillä? Lupaan hyvin lennokkaita visioita. Lupaan myös heti kättelyssä tarkastaa tuloarvioita ylöspäin ja kustannuksia alaspäin. Please? Kaikki te idiootit ja roistot, joita poliitikasta löytyy, suostuisitteko kainoon pyyntööni?

[junakohtaus]

Mitäs jos tehtäisiin vaihtoehtoislaskelma. Samalle tontille rakennetaan halli, jossa tarjoillaan ilmaista kaljaa kaikille.

[kekkeruusi]

Mitäs jos tehtäisiin vaihtoehtoislaskelma. Samalle tontille rakennetaan halli, jossa tarjoillaan ilmaista kaljaa kaikille.

Sadallakolmellakymmenellä miljuunalla saa aika paljon kiljua. Eikä sen tarvitse kummoinenkaan tönö olla että siellä ihmiset jaksaa sitä ilmaista viinaa juoda.

Tai sitten ne rahat voisi laittaa vaikka siihen lastensairaalaan.

[junakohtaus]

Mielestäni on eeppistä, että samaan aikaan kun ollaan yksityisellä rahalla uusimassa julkista lastensairaalaa, ollaan myös julkisella rahalla rakentamassa yksityistä taidemuseota.

En yleensä ole erityisen suuri Ajatelkaa edes -argumentoinnin ystävä, mutta onhan tämä nyt jumalauta hienoa ja ihmeellistä miten muutamilla riittää pokka.

Eniveis olen tosiaan ajatellut, että antaa niiden saada se arkkarikisansa kunnolla käyntiin. Sitten kun se on peruuttamattomasti päällä, ammutaan projekti alas ja haudataan se niin syvälle, ettei enää nouse.

[kekkeruusi]

Guggenheimin huikea kävijätavoite epäilyttää taidepiirejä
Nykytaidemuseo Kiasman, Espoon modernin taiteen museon Emman ja nykytaideorganisaatio Checkpoint Helsingin johdon mukaan uusi arvio vaikuttaa hämmentävän suurelta. Emman johtaja Pilvi Kalhama kertoo odottaneensa uuteen esitykseen pikemminkin kävijämäärä-arvion pienentämistä.

-  Se on yksi kysymysmerkki: Kuinka paljon arvio oikeasti perustuu selvityksiin siitä, miten paljon matkailijat ovat kiinnostuneita museokäynneistä, vai onko kyseessä valistunut arvaus, Kalhama sanoo. -IL

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Eikös edellinen hanke kariutunut aika tiukasti, jospa tämä uusin viritys menisi sitten läpi.

[Luotsi]

Eniveis olen tosiaan ajatellut, että antaa niiden saada se arkkarikisansa kunnolla käyntiin. Sitten kun se on peruuttamattomasti päällä, ammutaan projekti alas ja haudataan se niin syvälle, ettei enää nouse.

Ehdotat siis, että HSn pääkirjoitustoimittajilta ratkeaa verisuoni päässä 

[kekkeruusi]

Löytyi tuolta toiselta foorumilta mielenkiintoinen linkki pdf:ään jossa oli maailman isojen museoiden kävijämääriä vuodelta 2010. Guggis sijaitsee NY:ssa, jossa asukkaita 8175133 v. 2010, turisteja varmaan monta kertaa tuo ja kävijämäärä Guggiksella vain 1,1 miljoonaa. Ja Suomen kaltaisen takahikiän pääkaupungissa pitäisi repiä puolet tuosta? Kyllä varmasti onnistuu. Juujuu.

http://www.theartnewspaper.com/attfig/attfig10.pdf

[nollatoleranssi]

Hanke herätti oman mielenkiintoni, kun alkoi kertymään tietoja, että tässä on ns. "Herratason Wincapita" menossa (Wincapitakin aikoinaan herätti mielenkiinnon, kun aloin huomaamaan että kyse on Suomen suurimmasta huijauksesta - media kiinnostui tapauksesta vasta pari vuotta myöhemmin).

Sempä takia tutustuin tähänkin hankkeeseen silloin kun tuo julkinen esitys englannin kielellä annettiin siitä käyttöön.

Hankkeen viemistä eteenpäin ei ole haluttu lopettaa, vaikka "sokea kanakin" on voinut sen tuovan vain tappioita. Hieman saivarrelenkin hankkeen puuhamiehet ja Guggenheim-säätiön edustajat ovat yrittäneet kertoa "hankkeesta kertyvän voittoa", vaikka mitkään laskelmat eivät tue näitä väitteitä.

Suomessa on kovin vähän annettu myös huomiota sille, että esim. Berliinistä lopetettiin Guggenheim-museo tai sitten muille vähemmän onnistuneille hankkeille. Eli jos 1/20 hankkeesta onnistuu ja muut lopetetaan rahoitusvaikeuksien ja ongelmien takia, niin miten ihmeessä koko kaupunki voi uhrata kaikki voimavaransa siihen, kun tätä yhtä hanketta mainostetaan jonakin "mahtavana tilaisuutena"?

http://yle.fi/uutiset/guggenheim_arveluttaa_taidemuseoita/6847818

"Tässä mennään seinät edellä"

Viime vuonna Guggenheim-hankkeen vastavoimana syntyneen Checkpoint Helsinki -taiteilijayhteisön mielestä säätiön esitys on yhä vanhanaikainen.

- Kyllä mä olen pettynyt. Olin oikeasti odottanut jotakin uutta ja kiinnostavaa, mutta kyllä tuntuu, että se on sama esitys vähän uudella kuorrutuksella, ryhmän tukiyhdistystä vetävä taiteilija Markus Kåhre sanoo."

-----

Mielenkiintoista onkin, ettei Guggenheim ole millään tavalla pyrkinyt uudistamaan hanketta. Vaan nyt on lähdetty vain kaikin tavoin saamaan tarvittavia euroja taskuun. Tuo kertookin siitä, että kyse on täysin samasta hankkeesta mikä jo kertaalleen tyrmättiin.

Helsingin kaupungin johtaja Jussi Pajunen (Kok) & Pekka Sauri (Vihr.) & Ritva Viljanen (SD) ovatkin menneet hankkeeseen täysillä mukaan, vaikka luulisi näiden taustatietojen olevan myös heidän tiedossaan.

Lisäksi lobbaamiskampanjaan on hankittu mukaan myös Helsingin Sanomat, joka on pyrkinyt puolustamaan hanketta "henkeen ja vereen". Ongelmia on vähätelty, vaikka tässä hankkeessa ei olekkaan muuta kuin ongelmia.

[junakohtaus]

Eniveis olen tosiaan ajatellut, että antaa niiden saada se arkkarikisansa kunnolla käyntiin. Sitten kun se on peruuttamattomasti päällä, ammutaan projekti alas ja haudataan se niin syvälle, ettei enää nouse.

Ehdotat siis, että HSn pääkirjoitustoimittajilta ratkeaa verisuoni päässä 

Se olisi hieno päivä. Tarkoitus on myös saada Guggiksen helppoheikit muistamaan, ja muistamaan kunnolla, käyneensä yrittämässä kusettaa Helsinkiä.

http://gloom.fi/sites/default/files/styles/large/public/finland-be-afraid-be-very-afraid.jpg

[nollatoleranssi]

Pitää vielä ottaa kantaa siihen, että miksi tätä hanketta ajetaan nyt niin voimakkaasti läpi.

Kyseinen hanke nivoutuu hyvin pitkälti nykyiseen Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajuseen.

Guggenheim-museo on iso ja laaja rakennushanke. Tälläisiä "pytinkejä" ei ihan joka päivä maahan rakenneta. Tässä onkin kyse vähän kuin sellaisesta "omasta muistomerkistä". Tietenkin lisättynä vielä tällä taide-aspektilla. Jussi Pajunenhan on laittanut koko arvovaltansa peliin, että tämä museo rakennettaisiin Suomeen.

Sillä ei sinänsä ole väliä, että miten isot rahan menetykset se tuo Suomeen. Ne ovatkin oikeastaan tyhjänpäivisiä tietoja hankkeen päävetäjille.

Guggenheimin ylläpitäjillekin kyse on tosin isosta tilaisuudesta. Kaikkialla muualla maailmassa hankkeet on lopetettu tai lopettamassa. Helsinki onkin ainoa paikka, johon kyseistä museota ollaan oikeastikin perustamassa.

Eli jos Guggenheimin säätiö ei saa Helsingistäkään paikkaa pytingilleen, niin todennäköisesti niitä museoita ei rakenneta minnekkään muuallekkaan. Raha on koko museon pyörittäjien taustamotiivina ollut ja se alkaakin kostautua, kun brändiarvo on jätetty sivummalle.

[Elemosina]

Muistutan että tähän samaan aikaan Helsinkiin on suunnitteilla uusi keskustakirjasto, joka ei taida olla ilmainen sekään.

Kiasma on menossa remonttiin, joo, mutta ei olisi millään aikataululla Guggista rakennettu sillä tavalla että Kiasman remontin ajan ihmiset menisivätkin Guggikseen.

Amos Anderson rakentaa Lasipalatsin yhteyteen uuden isomman taidemuseon, tosin yksityisillä lahjoitusvaroilla. Eli ruotsinkieliset säätiöt, Svenska Kulturfonden, pääasiallisena rahoittajana. Amos Anderson tulee sijainnin merkittävällä muutoksella vetämään mielestäni lisää kävijöitä.

Guggiksesta ei tule Suomelle eikä Helsingille rahallista hyötyä eikä mitään sellaista imagollista hyötyä että siihen kannattaisi laittaa rahaa, antaa ilmaiseksi (?) tontti keskeisestä sijainnista ja vielä maksaa joka vuosi Guggiksen brändimaksua. Jos Guggis tulee, se kuihduttaa auttamattomasti kotimaista museoelämää ja ennenkaikkea lohkaisee valtion rahoista osan. Joku tukea saavista museoista aika varmasti jää ilman jos Guggikselle pitää ohjata tukirahaa.

Tosin Guggis toisi tietenkin ihqua kansainvälisyyttä ja monikulttuurisuutta Helsinkiin, kun se ei ole kotimaisperäinen.

Koko juttu vaikuttaa kulissien takaiselta kähminnältä. Melkein epäilisin että jotain korruptiotakin on harjoitettu, mutta eihän se ole mahdollista kun olemme maailman vähiten korruptoitunut maa...

[Roope]

Helsingin kaupunginvaltuutettu Thomas Wallgren (sd.) syytti Ylen Ykkösaamussa Helsingin kaupunginjohtoa "moraalisesta korruptiosta" ja salailusta Guggenheim-hankkeen valmistelussa.

–Pitää juristien kanssa pohtia, täyttyykö tässä kunnianloukkauksen piirteet. Erittäin vastuutonta ja erikoista tekstiä kaupunginvaltuutetulta, Rauhamäki sanoo.

Uusi Suomi: Guggenheim-syytös oli liikaa: "Erittäin vastuutonta ja erikoista tekstiä" 25.9.2013

[Elemosina]

Kerrankin olen samaa mieltä Thomas Wallgrenin kanssa. Tosin vähän eri lähtökohdista kylläkin.

[Luotsi]

Kerrankin olen samaa mieltä Thomas Wallgrenin kanssa. Tosin vähän eri lähtökohdista kylläkin.

Et ole ainoa. Ja samantien on todettava olevansa suunnilleen yhtä mieltä Arhinmäen kanssa - kaikkea sitä saakin nähdä kun vanhaksi elää!

Arhinmäki toteaa yhteisöpalvelu Facebookissa, että  Guggenheimille suunniteltu paikka on uusi, mutta edelleen museon rakentaminen ja pyörittäminen tapahtuisi julkisin varoin.

– Olisin odottanut erityisesti sitä laajasti vaadittua yksityistä rahoitusta. Nyt yritetään hivuttaa vähän kerrallaan. Ensin arkkitehtuuri-kilpailu, rahoitusta voidaan pohtia myöhemmin. Ja sitten sanotaan, että kyllähän tämä pitää toteuttaa, kun arkkitehtuuri-kilpailukin on käyty, Arhinmäki kirjoitti myöhemmin keskustelussa.

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/62650-paavo-arhinmaki-hammastyi-guggenheim-esityksesta-yritetaan-hivuttaa

[Lalli IsoTalo]

Nyt yritetään hivuttaa vähän kerrallaan. Ensin arkkitehtuuri-kilpailu, rahoitusta voidaan pohtia myöhemmin. Ja sitten sanotaan, että kyllähän tämä pitää toteuttaa, kun arkkitehtuuri-kilpailukin on käyty, Arhinmäki kirjoitti myöhemmin keskustelussa.

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/62650-paavo-arhinmaki-hammastyi-guggenheim-esityksesta-yritetaan-hivuttaa

Juuri tätä yritän tässä jankuttaa: kun se suunnittelujuna lähtee asemalta, sitä on vaikea enää pysäyttää. Se juna pitää räjäyttää nyt!

[Lalli IsoTalo]

Kyseinen hanke nivoutuu hyvin pitkälti nykyiseen Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajuseen.

Guggenheim-museo on iso ja laaja rakennushanke. Tälläisiä "pytinkejä" ei ihan joka päivä maahan rakenneta. Tässä onkin kyse vähän kuin sellaisesta "omasta muistomerkistä".

Pajunen

• joko haluaa jättää nimensä Helsingin historiaan, maksoi mitä maksoi, tai
• on jonkinlaisen elististen vauhtisokeuden ja suuren maailman lumouksen vallassa, tai
• on korruptoition ja kiristyksen kohde, tai

useampi edellisestä pitää paikkansa.

[RP]

Löytyi tuolta toiselta foorumilta mielenkiintoinen linkki pdf:ään jossa oli maailman isojen museoiden kävijämääriä vuodelta 2010. Guggis sijaitsee NY:ssa, jossa asukkaita 8175133 v. 2010, turisteja varmaan monta kertaa tuo ja kävijämäärä Guggiksella vain 1,1 miljoonaa. Ja Suomen kaltaisen takahikiän pääkaupungissa pitäisi repiä puolet tuosta? Kyllä varmasti onnistuu. Juujuu.

http://www.theartnewspaper.com/attfig/attfig10.pdf

Tuokin tavoite voi tuntua korkealta, mutta itseasiassa "totuus" on vieläkin ihmeellisempi. Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että lipputuloskenaariot ovat ollet vielä vierailija-arvioitakin epärealistisemmat. Keskimääräinen sisäänpääsymaksu ei ole läheskään sama kuin aikuisten normaalihintainen lippu. Tyypillisesti ryhmissä tuleville, eläkeläisille ja opiskelijoille annetaan alennuksia ja jollei tarkoitus ole karkoittaa tavallisia lapsiperheitä ainakin jotakin rajaa nuoremmat lapset pääsevät ilmaiseksi (mutta heidät lasketaan silti vierailijoiksi).

Guggenheimin sätiön sivuilla viimeisin vuosikertmous on vuodelta 2010 ("miksi?", voisi kai kysyä). Vierailumäärät ja lipputulot olivat jonkin verran alhaisemmat, kun vuotta aikaisemmin, ja ei liene syytä olettaa niiden ainakaan kovin merkittävästi kasvaneen sen jälkeenkään.

                                   
Maailmanlaajuinen vierailijamäärä  2.43 miljoonaa, josta New Yorkin osuus oli yksi miljoonaa (eli siis vähän vähemmän kuin vuonna 2012). Bilbaon vierailijamäärän mainittiin olleen noin miljoona myöskin, joten Venetsian ja sittemmin suljetun Berliinin osuudeksi jäi jotakin 400 000:n suuruusluokkaa olevaa.
http://www.guggenheim.org/images/content/pdf/foundation/ar2010.pdf (s112-113)
Lipputulot yhteensä olivat n 16,3 miljoonaa, mikä nykyisellä valuuttakurssilla olisi noin 12 miljoonaa euroa. Pikku G:n liput olivat kaiketi halvempia kuin kahden ison, mutta ei tuosta siltikään voi New Yorkin tai Bilbaon lipputuloiksi paljoa päälle viittä miljoonaa euroa voi jäädä kummallekaan.

Helsingissä tavoitteen on siis 4.7 miljoonaa. Tuntuuko realistiselta tällä väestöpohjalla?

[kekkeruusi]

Löytyi tuolta toiselta foorumilta mielenkiintoinen linkki pdf:ään jossa oli maailman isojen museoiden kävijämääriä vuodelta 2010. Guggis sijaitsee NY:ssa, jossa asukkaita 8175133 v. 2010, turisteja varmaan monta kertaa tuo ja kävijämäärä Guggiksella vain 1,1 miljoonaa. Ja Suomen kaltaisen takahikiän pääkaupungissa pitäisi repiä puolet tuosta? Kyllä varmasti onnistuu. Juujuu.

http://www.theartnewspaper.com/attfig/attfig10.pdf

Tuokin tavoite voi tuntua korkealta, mutta itseasiassa "totuus" on vieläkin ihmeellisempi. Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että lipputuloskenaariot ovat ollet vielä vierailija-arvioitakin epärealistisemmat. Keskimääräinen sisäänpääsymaksu ei ole läheskään sama kuin aikuisten normaalihintainen lippu. Tyypillisesti ryhmissä tuleville, eläkeläisille ja opiskelijoille annetaan alennuksia ja jollei tarkoitus ole karkoittaa tavallisia lapsiperheitä ainakin jotakin rajaa nuoremmat lapset pääsevät ilmaiseksi (mutta heidät lasketaan silti vierailijoiksi).

Guggenheimin sätiön sivuilla viimeisin vuosikertmous on vuodelta 2010 ("miksi?", voisi kai kysyä). Vierailumäärät ja lipputulot olivat jonkin verran alhaisemmat, kun vuotta aikaisemmin, ja ei liene syytä olettaa niiden ainakaan kovin merkittävästi kasvaneen sen jälkeenkään.

                                   
Maailmanlaajuinen vierailijamäärä  2.43 miljoonaa, josta New Yorkin osuus oli yksi miljoonaa (eli siis vähän vähemmän kuin vuonna 2012). Bilbaon vierailijamäärän mainittiin olleen noin miljoona myöskin, joten Venetsian ja sittemmin suljetun Berliinin osuudeksi jäi jotakin 400 000:n suuruusluokkaa olevaa.
http://www.guggenheim.org/images/content/pdf/foundation/ar2010.pdf (s112-113)
Lipputulot yhteensä olivat n 16,3 miljoonaa, mikä nykyisellä valuuttakurssilla olisi noin 12 miljoonaa euroa. Pikku G:n liput olivat kaiketi halvempia kuin kahden ison, mutta ei tuosta siltikään voi New Yorkin tai Bilbaon lipputuloiksi paljoa päälle viittä miljoonaa euroa voi jäädä kummallekaan.

Helsingissä tavoitteen on siis 4.7 miljoonaa. Tuntuuko realistiselta tällä väestöpohjalla?

Tuosta kun tekee yksinkertaisen laskutoimituksen Guggisten keskimääräiseksi lipunhinnaksi tulisi noin viisi euroa. En tiedä mikä on Gukkiksen oikea lipunhinta, mutta tuskin noin alhainen. Se taas tarkoittaisi että noissakin kävijäluvuissa on niitä ilmais- tai alennuslippulaisia aika lailla. Mikä taas tekee tuon 550k maksavan asiakkaan arvion entistä epäuskottavammaksi.

[B52]

http://www.hs.fi/kulttuuri/Guggenheimin+havittelemia+venäläisturisteja+on+vielä+niukasti/a1380084420146

Museon kävijämäärätavoite perustuu osin venäläisten varaan

Guggenheimin havittelemia venäläisturisteja on vielä niukasti

Venäläisten museoturistien määrä Helsingissä on vielä vaatimaton. Silti Guggenheimin säätiö kertoi tiistaina museoideaansa esitellessään, että sen arvio 550 000 kävijästä vuodessa rakentuu osin venäläisten varaan.

Esimerkiksi nykytaiteen museossa Kiasmassa viime vuoden elokuussa 61 prosenttia kävijöistä oli ulkomaalaisia ja ulkomaalaisista 8,4 prosenttia Venäjältä. Elokuun kaikista kävijöistä venäläisten osuus oli siten 5,1 prosenttia.

Lokakuussa yhden viikon aikana tehty tutkimus kertoi venäläisturistien määräksi 3,4 prosenttia. Kiasmassa vieraili viime vuonna kaikkiaan 182 000 ihmistä.

Ateneumin taidemuseon kävijämäärä oli viime vuonna ennätyksellinen 400 000. Henkilökunnan mukaan venäjää kuulee museossa yhä useammin, etenkin venäläisten loma-aikoina.

Ateneum on viime vuosina lisännyt venäjänkielisiä palvelujaan muun muassa yleisökierroksilla ja työpajoilla.

Guggenheim-säätiön pääjohtajan Richard Armstrongin mukaan venäläiset ovat tottuneita museokävijöitä.

Hiljaisena keskiviikkoiltana Ateneumista tavoitettu venäläisturisti Nadezda Levina on täysin valmis tutustumaan uuteen museoon, jos sellainen Helsinkiin rakennetaan.

"Vaikka moderni taide ei välttämättä puhuttele minua samalla tavalla kuin perinteinen maalaustaide, haluan kuitenkin nähdä sitä. Taide kaikissa muodoissaan kiinnostaa", pianistiksi opiskeleva Nadezdna Levina sanoo.

Kiasman johtaja Pirkko Siitari muistutti keskiviikkona julkaistussa blogikirjoituksessaan, että vaikka turismin määrä on viime vuosina kasvanut, museokävijöiden määrä on pysynyt samana kymmenen viime vuotta.

Turismin kasvaminen ei johda yksiselitteisesti museokävijöiden määrän kasvuun. Museoilla on paljon opittavaa matkailijoiden houkuttelemisessa, Siitari pohti.

Venäläisten matkailijoiden määrä Helsingissä on ollut viime vuosina tasaisessa kasvussa. Viime vuonna venäläisten visiitit ylittivät ensimmäistä kertaa miljoonan rajan.

Vain päivän Helsigissä viipyvien kävijöiden osuus oli hieman yli puolet.
Itäturistien määrän kasvusta kertoo se, että toissa vuonna venäläisiä kävi Helsingissä 715 000.

"Venäläiset ovat perinteisesti suosineet ostosmatkailua. Uudet ja vetovoimaiset kohteet ovat merkityksellisiä myös venäläisturisteille", uskoo viestintäkoordinaattori Laura Itävaara Helsingin kaupungin elinkeinopalvelusta.

Näin uskoo myös Helsingin Matkailun toimitusjohtaja Tuulikki Becker, jonka mukaan kiinnostavat kohteet säteilevät hyötyä lähialueille.

Risteilymatkustajat saattaisivat olla Etelärantaan hamuavan Guggenheimin varma ja suuri kävijäryhmä.

"Risteilymatkustajat ovat maissa tavallisesti 5–8 tuntia, joten harva lähtee edes Kallioon asti. Matkustajat liikkuvat pääsääntöisesti keskustan alueella ja haluavat nähdä kaupunkia sekä sen nähtävyyksiä", Itävaara sanoo.

Risteilyturistit kokevat Helsingin kiinnostavana vierailukohteena, kertoo Helsingin Sataman vuonna 2011 toteuttamana kansainvälinen risteilytutkimus.
Peräti 96 prosenttia matkustajista astuu maihin.

Noin puolet maihin nousseista lähtee kaupungille omatoimisesti ja puolet osallistuu räätälöityihin retkiin.

Risteilytutkimuksen mukaan tyypillinen risteilymatkailija on ensimmäistä kertaa Helsingissä käyvä, iältään 45–64-vuotias.

Kuluvaa vuotta povataan risteilymatkustajien ennätysvuodeksi yli 400 000 vieraalla. Suurin osa risteilymatkustajista tulee Yhdysvalloista, Britanniasta, Saksasta, Espanjasta ja Italiasta.

[nollatoleranssi]

Tullaanko Suomeen myös ensisijaisesti museoiden takia vai muiden syiden takia?

Veikkaampa että jos oikeasti turisteja haluttaisiin lisää, niin siihen löytyisi halvempia ja tuottavampiakin keinoja. Mutta tästähän koko hankkeessa ei ole millään tavalla kyse.

[l'uomo normale]

Museon kävijämäärätavoite perustuu osin venäläisten varaan

Helsingin museoissa kuulee nykyisin venäjää lähes joka kerta niissä käydessään. En guggenheimeleita venäläisten varaan kuitenkaan rakentaisi. Tuskin venäläisturistien määrän lisääntyessä sen kultivoituneen porukan määrä enää lisääntyisi. Kävijämäärään nähden suhteellisesti suurin osa kävijöistä lienee venäläisiä lentokentän kupeessa sijaitsevassa Ilmailumuseossa. Indikoi vähän ehkä heikäläisten kiinnostuksen kohteista. (Joo, hengailen siinä paikassa omituisen paljon siihen nähden, etten ymmärrä tai välitä mitään mistään teknologisesta).