STX laina

[Kraken]

verottajan laariin tulee semmonen 150 milliä

Ottamatta kantaa verolaskelmasi oikeellisuuteen totean, että tuosta rahasta pitää vielä poistaa tuet ja mahdolliset tappiot. Paljonko jää jäljelle? Tuskin mitään.

Valtion talous hoituu parhaiten kun tulokertymä on hajautettu ja ulkoistettu eli verot kerätään yksityisen liiketoiminnan kautta. Kokonaisuuden kannalta on järkevintä tehdä talouspolitiikkaa missä mahdollistetaan yksityisen elinkeinon muodostuminen ja kasvaminen, sensijaan, että valtio pyrkii itse olemaan suuri aktiivien toimija ja omistaja markkinoilla. Valtion ei tarvitse tehdä työtä omistamalla ja pyörittämällä yrityksiä kun muut tekevät sen valtion puolesta hyvin pienellä riskillä valtiolle.

Valtion tuloista noin 1 miljardia euroa tulee valtion omistamien yritysten osinkotuotoista, 40 miljardia euroa tulee verotuksesta. Parhaimassakin tapauksessa valtiollinen telakkatoiminta tuottaa lähinnä murusia valtion kassaan vaikka liiketoimintariski on kovin suuri. Tämän perusteella on hyvin vaikea löytää taloudellisia perusteita mennä mukaan vahvasti tukiin perustuvaan telakkaliiketoimintaan valtion näkökulmasta.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

verottajan laariin tulee semmonen 150 milliä

Ottamatta kantaa verolaskelmasi oikeellisuuteen totean, että tuosta rahasta pitää vielä poistaa tuet ja mahdolliset tappiot. Paljonko jää jäljelle? Tuskin mitään.

Valtion talous hoituu parhaiten kun tulokertymä on hajautettu ja ulkoistettu eli verot kerätään yksityisen liiketoiminnan kautta. Kokonaisuuden kannalta on järkevintä tehdä talouspolitiikkaa missä mahdollistetaan yksityisen elinkeinon muodostuminen ja kasvaminen, sensijaan, että valtio pyrkii itse olemaan suuri aktiivien toimija ja omistaja markkinoilla. Valtion ei tarvitse tehdä työtä omistamalla ja pyörittämällä yrityksiä kun muut tekevät sen valtion puolesta hyvin pienellä riskillä valtiolle.

Valtion tuloista noin 1 miljardia euroa tulee valtion omistamien yritysten osinkotuotoista, 40 miljardia euroa tulee verotuksesta. Parhaimassakin tapauksessa valtiollinen telakkatoiminta tuottaa lähinnä murusia valtion kassaan vaikka liiketoimintariski on kovin suuri. Tämän perusteella on hyvin vaikea löytää taloudellisia perusteita mennä mukaan vahvasti tukiin perustuvaan telakkaliiketoimintaan valtion näkökulmasta.

Tuosta 40 miljardistakin iso osa tulee entisten tai nykyisten valtionyhtiöiden tuomista tuloista. Telakassa ei ole isot riskit jos homma hoidettaisiin järjellä.

[sivullinen.]

Tuosta 40 miljardistakin iso osa tulee entisten tai nykyisten valtionyhtiöiden tuomista tuloista. Telakassa ei ole isot riskit jos homma hoidettaisiin järjellä.

Telakoissa on suunnattomat riskit. Laivoista saadaan suuria kertatuloa, jos saadaan, ja niiden yhden valmistaminen vie vuosia.

Turun telakalla jaeltiin duunareille ja johtajille isoja bonuksia ja muutenkin kovaa palkkaa hyvinä vuosina. Samalla tietenkin myös STX yhtiö sai paljon rahaa. Nyt kun menee huonosti valtion sitten pitäisi tulla maksajaksi. Ei se niin saa mennä. Ei voida voittoja yksityistää ja tappioita kansallistaa. Siinä ei ole mitään järkeä. Se on tulonsiirtoa kaikilta pienelle joukolle. Kaikkien hyvinä aikoina tienanneiden pitää ensin antaa ylimääräiset rahat takaisin, ja sitten voidaan puhua valtion mukaan tulosta. STX omistajana on toistaiseksi ainoa, joka edes hieman on joutumassa maksamaan voittoja takaisin. Ennen valtion mukaantuloa pitäisi kerätä johtajilta vähintään 50000 euroa henkeä kohden ja duunareilta 20000 euroa; mieluummin kymmenen kertaa nuo summat. Edes sellaisilla summilla ei saataisi korvattua kaikkea tehtyä vahinkoa, ja perittyä aiheettomia ja kaiken lisäksi tuhoisia lisäetuja takaisin. Hyvä alku se olisi.

Tällaista reduktiota kaikkea kansaa koskevana olen jo useasti ehdottanut talouskriisin ratkaisuksi. Vain poistamalla väärydellä eli halvan lainan aikana saadut rahat, voidaan moraalisesti perustellusti jatkaa. Muuten talouskriisi vain syvenee syvenemistään - kunnes yksi kaunis päivä vaaka keikkaa. Voitte pitää näkemystäni liioiteltuna, mutta perustan sen pitkällisiin tutkimuksiin historiasta. Valitettavasti historian tuntemus on niin huonoja, ja ahneus ja kateus niin suurta, ettei mitään järkevää saada aikaan ennen kuin on ihan pakko; ennen kuin on tuhottu paljon ja pelko kaiken menettämisestä tulee käsin kosketeltavaksi. Eurokriisi tullaan menemään ihan pohjien kautta.

[CaptainNuiva]

Mikä näissä talousasioissa on Suomalaisille niin mahdottoman vaikeata.

Kun laiva myydään ulkomaille niin saamme siitä rahaa ulkomailta tänne noin 800 milliä. Kotimaisuusate on lienee jotakin 40-50 prossaa elikkä jotain 300-400 milliä. Kokonaisveroaste on jotain 45% joten kun tämä 300 milliä kietää aikansa taloudessa niin verottajan laariin tulee semmonen 150 milliä. Tämän laskun laskeminen ei mielestäni pitäisi olla mitenkään vaikea homma.

Ja teknistä osaamista joihin telakat ovat vaikuttaneet ovat esim. wärtsilän moottorit. Deltamarin abb azibot kempin hitsauslaitteet jne...

Kannattaa huomata telakoiden talousasiat ovat kaikille vaikeita kaikissa maissa, tässä kohden on turha suomalaisia syyllistää ja varsinkin kun telakat ovat ulkomaalaisessa omistuksessa.

Tuosta laskelmastasi sen verran että kotimaisuuden osuudesta on syytä vähentää ensin täällä myönnetyt tuet ennen kuin aletaan tuottoja sen enempää laskemaan...Vai meinaatko että tuet eivät ole mistään pois ja tulevat taikaseinästä?

Edelleen, jos tuo juttu toimisi niin kuin esität niin miksi ei tuettaisi vielä enemmän, laskelmasihan antaa tavallaan ymmärtää että laivan rakennukseen sijoitettava pääoma,työ ja raaka-aineet/osat/komponentit eivät vaadi sijoituksia kunhan niihin on yhden kerran sijoitettu vaan valtiolle tulee verotuottoa, taas kuin taikaseinästä konsanaan.

Laskemasi ei myöskään pidä sisällään monenlaisia ja usein toistuvia riskejä jotka vaikuttavat tuottoin ynnä kustannuksiin.
Yhtenä esimerkkinä annettakoon vaikka Hornet kaupat.
Kuka muistaa miten sovittu kauppahinta kallistui rajusti valuuttakurssien muutosten myötä?
Tämä tosin oli tänne ostamista mutta toimii se riski toisinkin päin...Ja siltä suojautuminen jättiristelijän kokoisessa kaupassa maksaa maltaita.

Summa summarum, nämä jättiristelijäkaupat eivät ole niitä juttuja joiden tuotot ja tappiot lasketaan Klubi-askin kanteen.

[Kraken]

Telakassa ei ole isot riskit jos homma hoidettaisiin järjellä.

Epäilen vahvasti, että valtiolla olisi enemmän kykyjä pyörittää telakkaa voitollisesti kun yksityisellä taholla.

Kaikissa yhtiöissä, joissa valtiolla on merkittävä, muttei välttämättä edes enemmistösuus, poliitikot ovat sekaantuneet yrityksen johtamiseen. Haluaahan jokainen politiikko tehdä talouspolitiikkaa valtioyhtiöiden kautta juuri omalla tavallaan. Lopputulos on aina valtaisa soppa, jota puidaan vuosikaupalla eduskunnassa, hallituksessa ja vaaleissa. Loulta poliitikkojen sotkut siivoaa aina veronmaksajat.

Valitettavasti politiikon ammatti ei vaan pätevöitä yrityksen johtamiseen. Tästä on lukuisia esimerkkejä alkaen Fortumin Liliuksen bonuksista, Soneran UMTS sotkuista ja Finnair kämppätrokaukseen aina nykyiseen STX  tukiaisbingoon, missä käydään huutokauppaa mikä puolue on valmis hukkaamaan eniten verovaroja ulkolaiseen konkurssifirmaan.

Yritysten omistaminen ei ole mikään itseisarvo valtiolle. Sen takia sen kannattaa lähinnä pitää sijoitusmielessä vähemmistöosuuksia kannattavissa yrityksissä ja pysyä visusti poissa niiden johtamisesta ja omistamisesta. Poliitikka ja kaupanteko ei vaan sovi yhteen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Mikä näissä talousasioissa on Suomalaisille niin mahdottoman vaikeata.

Kun laiva myydään ulkomaille niin saamme siitä rahaa ulkomailta tänne noin 800 milliä. Kotimaisuusate on lienee jotakin 40-50 prossaa elikkä jotain 300-400 milliä. Kokonaisveroaste on jotain 45% joten kun tämä 300 milliä kietää aikansa taloudessa niin verottajan laariin tulee semmonen 150 milliä. Tämän laskun laskeminen ei mielestäni pitäisi olla mitenkään vaikea homma.

Ja teknistä osaamista joihin telakat ovat vaikuttaneet ovat esim. wärtsilän moottorit. Deltamarin abb azibot kempin hitsauslaitteet jne...

Kannattaa huomata telakoiden talousasiat ovat kaikille vaikeita kaikissa maissa, tässä kohden on turha suomalaisia syyllistää ja varsinkin kun telakat ovat ulkomaalaisessa omistuksessa.

Tuosta laskelmastasi sen verran että kotimaisuuden osuudesta on syytä vähentää ensin täällä myönnetyt tuet ennen kuin aletaan tuottoja sen enempää laskemaan...Vai meinaatko että tuet eivät ole mistään pois ja tulevat taikaseinästä?

Edelleen, jos tuo juttu toimisi niin kuin esität niin miksi ei tuettaisi vielä enemmän, laskelmasihan antaa tavallaan ymmärtää että laivan rakennukseen sijoitettava pääoma,työ ja raaka-aineet/osat/komponentit eivät vaadi sijoituksia kunhan niihin on yhden kerran sijoitettu vaan valtiolle tulee verotuottoa, taas kuin taikaseinästä konsanaan.

Laskemasi ei myöskään pidä sisällään monenlaisia ja usein toistuvia riskejä jotka vaikuttavat tuottoin ynnä kustannuksiin.
Yhtenä esimerkkinä annettakoon vaikka Hornet kaupat.
Kuka muistaa miten sovittu kauppahinta kallistui rajusti valuuttakurssien muutosten myötä?
Tämä tosin oli tänne ostamista mutta toimii se riski toisinkin päin...Ja siltä suojautuminen jättiristelijän kokoisessa kaupassa maksaa maltaita.

Summa summarum, nämä jättiristelijäkaupat eivät ole niitä juttuja joiden tuotot ja tappiot lasketaan Klubi-askin kanteen.

Suomessa on rakennettu kymmenittäin jättikokoisia paatteja monessako niistä on tullut tappiota??
Ja kaikki se teknologiaosaaminen mitä laivat ovat tuoneet paljonko on tullut rahaa valtion kassaan??
Väittäisin että tuottoihin suhteutettuna riski on olematon. Tai jos vertaa talvivaaraan niin mitätätön ja taas jos Saksan ja Ranskan pankeille maksettuun pankkitukeen niin hyttysen pissa valtameressä. olisi hullua tappaa näin hyvä bisnes lähellä nollaa olevan rahasumman takia.

[Kraken]

Suomessa on rakennettu kymmenittäin jättikokoisia paatteja monessako niistä on tullut tappiota??

En ole sitä selvitellyt, mutta STX:n Suomen telakoilla on varsin värikäs historia mitä tulee kannattavuuteen. Jotain kertoo myös se, että STX on  kriisissä.

Ja kaikki se teknologiaosaaminen mitä laivat ovat tuoneet paljonko on tullut rahaa valtion kassaan??

Voidaanhan me alkaa rakentamaan kuurakettejakin. Sekin toisi paljon uutta tietämystä. Mutta onko siinä järkeä?

Väittäisin että tuottoihin suhteutettuna riski on olematon.

Sinulla on sitten ihan eri käsitys telakka-alan liiketoimintariskeistä kun talousosaajilla. Jos asiat olisivat niin ruusuiset kun esität, yksityiset sijoittajat menisivä kirkuen mukaan telakkaliiketoimintaan. Aika hiljaista on ollut sillä saralla.

STX:n osakkeita saa ostaa pörssistä. Jos uskot telakkaliiketoimintaan, sinun kannattaa hankkia osakkeita. Ne ovat juuri nyt erityisen edullisia ja koska riski on pieni, niin et voi muuta kun voittaa, eikö? 

[CaptainNuiva]

Suomessa on rakennettu kymmenittäin jättikokoisia paatteja monessako niistä on tullut tappiota??
Ja kaikki se teknologiaosaaminen mitä laivat ovat tuoneet paljonko on tullut rahaa valtion kassaan??
Väittäisin että tuottoihin suhteutettuna riski on olematon. Tai jos vertaa talvivaaraan niin mitätätön ja taas jos Saksan ja Ranskan pankeille maksettuun pankkitukeen niin hyttysen pissa valtameressä. olisi hullua tappaa näin hyvä bisnes lähellä nollaa olevan rahasumman takia.

Ketjussa on aiemmin käsitelty STX:n tappiollisuutta kuin myös vaikkapa Wärtsilän/Valmet konkkaa, on annettu lukuja ja vinkattu toteutuneisiin riskeihin.

Toki telakkateollisuus on tuonut innovaatioita mutta jos puhutaan vaikapa azipodista (Aquamaster) niin itse asiassa sen juuret juontavat 1800-luvun eurooppaan ja sen jatkokehittely Suomessa ei ole koskaan perustunut suomalaiseen telakkateollisuuden varaan vaan globaaleihin markkinoihin, ensimmäiset Aquamasterit myytiin ulkomaille ilman alusta (Ruotsiin)

Myöskään Wärtsilän laivakoneiden pärjääminen ei ole riippuvainen Suomen telakkateollisuudesta, jos olisi niin pulju olisi jo aikoja sitten ollut konkassa.
Sama pätee moneen muuhun alihankkijaan, toki ei välttämättä kaikkiin ja varsinkaan pieniin sekä paikallisiin toimijoihin.

Noin yleensä ottaen jutun juju on siinä että varustamo voi olla valmis maksamaan hyvästä, taloudellisesta laivakoneesta kuin myös Azipodista ja monista muista komponenteistakin mutta ei ole välttämättä halukas maksamaan siitä että laiva kootaan kalliilla jos sen halvemmallakin voi tehdä....Ja tässä on ongelman ydin lähes kaikkien (Suomenkin) telakoiden suhteen: Aina löytyy se maa joka tekee halvimalla ja lisäksi tukee anteliaammin, tähän kisaan mukaan lähteminen tuottaa pitkässä juoksussa pelkkiä ongelmia ja tappiota.

[sivullinen.]

Epäilen vahvasti, että valtiolla olisi enemmän kykyjä pyörittää telakkaa voitollisesti kun yksityisellä taholla.

Kyvyn puutteen lisäksi valtiolla olisi asemastaan johtuvia ongelmia: Ei valtion yhtiö voi irtisanoa ihmisiä, vaikka töitä ei olisi; eikä ulkomaisten alihankkijoiden käyttö ole helppoa, joka taas antaa kotimaisille mahdollisuuden vedättää hinnassa; ja vaali kassaan pitäisi saada rahaa ja hallituspuolueen edustajille pitää löytyä poliittisen tarkkailijan - "operatiivi valtuutetun" - virkoja tai hallintoneuvostoja; ja niin edelleen. Aluepoliittiset asiat pitää myös huomioida: Jos Turku saa telakan, pitää Tampereen saada seuraava virastotalo.

Valtion oleminen omistajana on täysin erillaista kuin yrityksen toimiminen yksityisenä.

[EL SID]

muistaakseni mainitsin jotain siitä, kuinka Korelaisten käsitys "kapitalismista" on erilainen kuin lännessä. Siellä kaupankäynti ja teollisuus, vaikka tuettuna on työpaikkoja ja vaurastumista. Samalla kehotin täällä ovia rauhoittumaan, mutta mitä se auttoi, kun tuota ketjua lukee, niin aivan sama kuin lukisi vanhojen akkojen itkuvirsiä, samanlaista päätöntä besserwismiä yhdistettynä todellisuudesta vieraantuneeseen kirjaviisauteen. Itkupotkuraivareita periaatteen vuoksi.

MERITEOLLISUUSJanne Luotola, 7:37
STX:lle 400 miljoonan euron hätälaina – toiminta Suomessa säilyy
Telakkayhtiö STX saa pankeilta hätälainaa yli 400 miljoonaa euroa, kertoo The Korea Herald -lehti.

Yhtiön saamasta lainasta saattaa olla apua STX:n Turun- ja Rauman-telakoiden rahoitusahdinkoon. Suomen-telakoiden toiminnan on pelätty keskeytyvän rahoitusongelmien vuoksi. Yhtiö on ilmoittanut kuitenkin, että Turun- ja Rauman-telakat ovat turvassa.

Talousjohtaja Ho Nam Yi sanoi, että Suomen-telakoita rahoitetaan pian, muttei täsmentänyt, milloin ja kuinka paljon.

joskus pitää ihmetellä kunka lyhyt muisti ihmisillä on: vain rikkaalla lännellä on varaa elää haavemaailmassa, johon kuuluu fantasiat siitä, miten mitään työpaikkoja ja siten varallisuutta tuovaa teollisuutta ei saisi tukea, vaan antaa markkinoiden (siis suomeksi: niiden joiden tuotantoa tuetaan) määrätä, mikä kannattaa, mikä ei.
Ihmettelen miten tämänkaltainen päättömys on levinnyt jo suomeenkin: Suomi, kuten Etelä-korea ovat vaurastuneet vasta 1980-luvulla, vielä sitä ennen maaseudulla oli taloja ilman sisävessaa ja suihkua, lapsille tehtiin täitarkastuksia, sellaisilla maaseutupaikkakunnilla, kuten lempäälä, ei ollut toimivaa viemäriä, vaan jätteen päästettiin ojiin,  eli ihan kuin koreassa tuohon aikaan.
Korea kuitenkin tietää kuinka lähellä talouden romahdus on, jos valuuttaa ulkomailta kotimarkkinoita pyörittämään tuovan teollisuuden työpaikat katoavat, mutta miten suomi ja suomalaiset ovat unohtaneet sen?

Entäs STX-lainojen takuututukset?

jos vastaisin, niin monesko kerta se olisi samaan kysymykseen? etsi vastaus ketjusta

minä olen jo tottunut siihen, että sinä yrität väkisin pusertaa jotain, että saisit viimeisen sanan,  joten en pahemmin piittaa epämääräisistä höpinöistäsi siitä, kuka sanoi mitäkin, mutta kun tekstejä saattaa lukea joku sellainen, joka ei viitsi lukea koko ketjua.

Mitä STX-telakkaan tulee, niin eiköhän ole parasta vain odotella mitä tapahtuu.

Mitäpä jos kokeilisit jättää pois nuo jatkuvat viittaukset siihen miten sinun lisäksesi "Muut" ja "Kaikki" ovat samaa mieltä kanssasi, jospa antaisit näiden muiden kirjoittaa omat mielipiteensä jos kerran heillä asiasta on sanottavaa ja jos kerran tiedät kaikien olevan kannallasi tässä asiassa?
Kai "he" osaavat itsekkin kirjoittaa tähän ihan kaikille avoimeen ketjuun?
Tässä alkaa kohta muutoin tulla sellainen olo että sun isä tulee ja hakkaa mun isän, paha takauma hiekkalaatikolta nääs

STX:n suhteen muutahan ei voidakkaan tehdä kuin odotella että mahtavatko paikkailla jotenkin jo rikkomaansa sopimusta...

en voi sinun takaumillesi mitään. oletko ajatellut psykiatrista hoitoa?

jos sopimus on rikottu, suomalaiset ovat siihen syyttömiä, mutta nythän ei ole vielä käynyt niin...

Juuripa näin, tosin nuo viivästyssakot eivät edes vielä ole se pahin kauhuskenaario.
Tälläisten kauppojen ehdot kilpailevat paksuudeltaan puhelinluettelon kanssa ja niistä löytynee pykälää joka lähtöön, esim. tilaaja voi perua neuvottelut jos neuvotteluosapuoleksi vaihtuu joku muu kuin orginaali rakentaja/myyjä eli konkkapesä.


BLAB BLAb BLAB

kylläpä sinulla on murheet. On liikuttavaa lukea tekstiä, jossa olet näin huolissasi siitä, mitä tapahtuu yhdelle laivalle, joka rakennetaan ranskassa.

kannattaisiko sinun huolestua myös ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen?

murheesi on aivan yhtä turha.

Korjaan tässä yhden aikaisemmin esitetyn tärkeän lauseen lisäämällä yhden tärkeän sanan mitä pitää painottaa:


STX:n tapaus ei ole normaalia teollisuuden tukemista vaan ylläpidetään KOREALAISEN konkurssikypsän yrityksen ja konsernin toiminta. STX:llä ei ole toimivaa liiketoimintaa, jota olisi taloudellisesti perusteltua tukea.


Miksi suomessa ei ole munakasta tahoa omistamaan ja johtamaan telakkaa ?

Saksassa on hyvä esimerkki, perheyritys:
http://www.meyerwerft.de/en/meyerwerft_de/

siksi koska STX ei ole haluaks myymään telakkaansa suomalaisille. johan alihankkijat ovat olleet jo kiinnostuneita siitä.

No, kuka pääasiassa voitollista, nythän on maailmanlaajuinen lama,  ydinliiketoimintaansa mielellään myisi? 

Suomessa on rakennettu kymmenittäin jättikokoisia paatteja monessako niistä on tullut tappiota??

En ole sitä selvitellyt, mutta STX:n Suomen telakoilla on varsin värikäs historia mitä tulee kannattavuuteen. Jotain kertoo myös se, että STX on  kriisissä.

kuten kaikki muutkin telakat maailmalla. Suomen ero on, että meillä on toistaiseksi tilauksia. se kertoo jotain kilpailukyvystä.

Ja kaikki se teknologiaosaaminen mitä laivat ovat tuoneet paljonko on tullut rahaa valtion kassaan??

Voidaanhan me alkaa rakentamaan kuurakettejakin. Sekin toisi paljon uutta tietämystä. Mutta onko siinä järkeä?

itseasiassa avaruusteknologia on tulevaisuuden ala. muutaman kymmenen vuoden kuluttua ihmiskunta tuo sen tavaran, mistä täällä on pulaa, avaruudesta. suunnitelmia laaditaan parasta aikaan, ja rahoituskin näillä yhtiöillä on kunnossa:

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/avaruus/totta+se+on+miljardoorit+perustavat+kaivosyhtion+avaruuteen/a802770

Väittäisin että tuottoihin suhteutettuna riski on olematon.

Sinulla on sitten ihan eri käsitys telakka-alan liiketoimintariskeistä kun talousosaajilla. Jos asiat olisivat niin ruusuiset kun esität, yksityiset sijoittajat menisivä kirkuen mukaan telakkaliiketoimintaan. Aika hiljaista on ollut sillä saralla.

STX:n osakkeita saa ostaa pörssistä. Jos uskot telakkaliiketoimintaan, sinun kannattaa hankkia osakkeita. Ne ovat juuri nyt erityisen edullisia ja koska riski on pieni, niin et voi muuta kun voittaa, eikö? 

telakkateollisuus kärsii maailmanlaajuisesta lamasta. valtiolle telakan omistaminen on huomattavasti hyödyllisempää kuin yksityiselle osakkenomistajalle: vaikka se ei tuottaisi senttiäkään voittoa, se työllistää seurannaisuusvaikutuksineen iso joukon ihmisiä, eli pitää osaltaan talouden pyöriä pyörimässä ja tuo maahan valuuttaa. Ilman lisävaluuttaa talousalueen suomen asukkaat ja yritykset  vain "pesisivät toistensapaitoja" ja se ei vaurastuta ketään.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Epäilen vahvasti, että valtiolla olisi enemmän kykyjä pyörittää telakkaa voitollisesti kun yksityisellä taholla.

Kyvyn puutteen lisäksi valtiolla olisi asemastaan johtuvia ongelmia: Ei valtion yhtiö voi irtisanoa ihmisiä, vaikka töitä ei olisi; eikä ulkomaisten alihankkijoiden käyttö ole helppoa, joka taas antaa kotimaisille mahdollisuuden vedättää hinnassa; ja vaali kassaan pitäisi saada rahaa ja hallituspuolueen edustajille pitää löytyä poliittisen tarkkailijan - "operatiivi valtuutetun" - virkoja tai hallintoneuvostoja; ja niin edelleen. Aluepoliittiset asiat pitää myös huomioida: Jos Turku saa telakan, pitää Tampereen saada seuraava virastotalo.

Valtion oleminen omistajana on täysin erillaista kuin yrityksen toimiminen yksityisenä.

Tuo nyt ei pidä paikkaansa Valmetti irtisanoi väkeä silloin kun se oli valtio-omisteinen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Suomessa on rakennettu kymmenittäin jättikokoisia paatteja monessako niistä on tullut tappiota??
Ja kaikki se teknologiaosaaminen mitä laivat ovat tuoneet paljonko on tullut rahaa valtion kassaan??
Väittäisin että tuottoihin suhteutettuna riski on olematon. Tai jos vertaa talvivaaraan niin mitätätön ja taas jos Saksan ja Ranskan pankeille maksettuun pankkitukeen niin hyttysen pissa valtameressä. olisi hullua tappaa näin hyvä bisnes lähellä nollaa olevan rahasumman takia.

Ketjussa on aiemmin käsitelty STX:n tappiollisuutta kuin myös vaikkapa Wärtsilän/Valmet konkkaa, on annettu lukuja ja vinkattu toteutuneisiin riskeihin.

Toki telakkateollisuus on tuonut innovaatioita mutta jos puhutaan vaikapa azipodista (Aquamaster) niin itse asiassa sen juuret juontavat 1800-luvun eurooppaan ja sen jatkokehittely Suomessa ei ole koskaan perustunut suomalaiseen telakkateollisuuden varaan vaan globaaleihin markkinoihin, ensimmäiset Aquamasterit myytiin ulkomaille ilman alusta (Ruotsiin)

Myöskään Wärtsilän laivakoneiden pärjääminen ei ole riippuvainen Suomen telakkateollisuudesta, jos olisi niin pulju olisi jo aikoja sitten ollut konkassa.
Sama pätee moneen muuhun alihankkijaan, toki ei välttämättä kaikkiin ja varsinkaan pieniin sekä paikallisiin toimijoihin.

Noin yleensä ottaen jutun juju on siinä että varustamo voi olla valmis maksamaan hyvästä, taloudellisesta laivakoneesta kuin myös Azipodista ja monista muista komponenteistakin mutta ei ole välttämättä halukas maksamaan siitä että laiva kootaan kalliilla jos sen halvemmallakin voi tehdä....Ja tässä on ongelman ydin lähes kaikkien (Suomenkin) telakoiden suhteen: Aina löytyy se maa joka tekee halvimalla ja lisäksi tukee anteliaammin, tähän kisaan mukaan lähteminen tuottaa pitkässä juoksussa pelkkiä ongelmia ja tappiota.

Olisiko koko wärtsilän laivakoneita edes olemassa ilman telakoita. Ei deltamarinin toiminta ole Suomesta riippuvainen, mutta koko puulaakia ei olisi edes olemassa ilman telakoita samoiten Marioffia ja kymmeniä muita firmoja.

[Possumi]

Valtio-omisteisuus ei ole mikään ongelma. Se on osa niitä keinoja joilla yhteiskunta voi tukea ja ohjata haluamiaan osa-alueita joita 'vapaa' markkinatalaus ei pysty toteuttamaan haluamallamme tavalla.

Tähän väliin on hyvä lyhyesti kerrata yhteiskunnan, valtion ja liike-elämän suhde: yhteiskunta antaa valtiolle verovarat ja mandaatin hoitaa tiettyjä sektoreita yhteiskunnan hyväksi: turvallisuutta, terveydenhoitoa, koulutusta ja sosiaalista turvaverkkoa. Näillä sektoreilla toki saa myös yksityinen ja kansainvälinen raha kilpailla - mutta yhteiskunnan niille antamin ehdon

(yhteiskunta on siis määritelty tässä yhteydessä: kaikki veronmaksajat, niin kansalaiset kuin yritykset - joita yhdistää nationalistinen yhteenkuuluvaisuus ja yhteiset intressit (kieli, kulttuuri, veljellisyys jne.)) [jos joku *flowerhat* ei tykkää tästä määritelmästä niin ei tartte kommentoida vaan voi ostaa lentoliput johonkin muualle maailmaan]

Sitten palataan reaalimaailmaan: maailmassa suurvallat ja itsenäiset taloudet (USA, Japani, Kiina, Intia...) ovat aina ja tulevat jatkossakin härskisti ohjaamaan ja tukemaan oman yhteiskuntansa etujen kannalta hyödyllisiä toimintoja ja sektoreita - sekä piilossa että täysin avoimesti - ja WTO:n vastaisesti (siksi WTO:ssä on pitkä jono keissejä odottamassa tuomiota - mutta toisaalta WTO:han on oikeastaan näiden isojen toimijoiden 'etujärjestö' eli sen 'säännöt' ovat vähintäänkin epäreilut kaikille muille...)

Tietenkin myös pienemmät maat tekevät tätä siinä määrin kun kehtaavat: mm. Etelä-Korea on juurikin kuuluisa oman telakkateollisuuden suorasta tukemisesta. Se on sille 'strategista teollisuutta' koska se työllistää ja rahoittaa sen yhteiskuntaa niin suurelta osin.

Ja näin päästään näivertämään itse asian ytimeen: miksi Suomi ei voisi tehdä samoin? No tietenkin siksi että olemme muutenkin EU:n kiltti hymypoika oppilas ja kaikkien maailmantalouden-'sääntöjen' lammasmainen seuraaja.


Sivuksen paranoidiaan voi vain todeta että valtio ei ole sen ongelmallisempi toimija kuin puoluekirjoja pitävät tai niiden intressejä ajavat 'yksityiset' rahoittajat (vaikkapa eläkeyhtiöt tahi ulkomaiset rahastot). Siinä se toki eroaa niistä että valtion omistussuhteeseen on yhteiskunnalla sentään ainakin teoreettinen näkyvyys ja vaikutusmahdollisuus.

Yllä mainitsemani sektorit mitä valtio pyörittää toki pyörivät hyvin tehottomasti ja korruptoituneesti - tämän kaikki myöntävät - mutta se on osa siitä hinnasta minkä yhteiskunta on valmis maksamaan että se saa nuo palvelut juuri tuollaisina.

Eli summasummarum: en osaa arvioida olisiko telakkateollisuus Suomelle potentiaalisesti 'strategista' teollisuutta: eli yhteiskunnan tuen arvoista. Mutta jos laskelmat niin näyttäisivät niin mitään moraalista ongelmaa en sen epäsuoraan tai vaikka suoraan tukemiseen ainakaan ole. Siitä vaan.

Maailmassa ei ole 'vapaita-markkinoita'. Vain hyväuskoiset ja ideologioiden sokaisemat niin uskovat. On vain lampaita jotka eivät uskalla ajaa omaa etuaan - ja härskejä susia jotka tekevät niin kuin itselle parhaaksi katsovat.

Kumpia me olemme? No se on aika selvää...

[CaptainNuiva]

muistaakseni mainitsin jotain siitä, kuinka Korelaisten käsitys "kapitalismista" on erilainen kuin lännessä. Siellä kaupankäynti ja teollisuus, vaikka tuettuna on työpaikkoja ja vaurastumista.

Tämä onkin helpottava tieto, varsinkin niille alihankkijoille jotka edelleen odottavat rahojaan jotka on viety tukemaan Korealaista kaupankäyntiä Koreaan.
Helpottava tieto myös niille neuvotelijoille jotka tekivät sopimuksen telakan pääomittamisesta ja joka olisi pitänyt maksaa jo aikoja sitten, korealaisen kapitalismin nimissä käsitys sovitusta maksamisesta on vain erillainen.
Olisiko tuo mainitsemasi korealaisten käsitys kapitalismista verrattavissa vaikka tiedostavan mokuttajan käsitykseen siitä että suomalainen taikaseinä kuuluu kaikille maailman ihmisille?

[/quote]
Samalla kehotin täällä ovia rauhoittumaan, mutta mitä se auttoi, kun tuota ketjua lukee, niin aivan sama kuin lukisi vanhojen akkojen itkuvirsiä, samanlaista päätöntä besserwismiä yhdistettynä todellisuudesta vieraantuneeseen kirjaviisauteen. Itkupotkuraivareita periaatteen vuoksi.
[/quote]

Mellakoidaanko täälllä?
Mitä itkuvirsiin tulee niin kyllä täällä kokolailla muut paitsi sinä yrittävät asialinjalla pysyä...Ovat sitten asiasta mitä mieltä ovat.
Omalta osaltani olen esittänyt perusteltuja mielipiteitä faktoihin viitaten, sinulla tuntuu olevan suurin ansio tuo jatkuva henkilökohtaisuuksiin meno ja epämääräisiin luuloihin ynnä mutu-tuntumaan viittailu.

[/quote]
joskus pitää ihmetellä kunka lyhyt muisti ihmisillä on: vain rikkaalla lännellä on varaa elää haavemaailmassa, johon kuuluu fantasiat siitä, miten mitään työpaikkoja ja siten varallisuutta tuovaa teollisuutta ei saisi tukea, vaan antaa markkinoiden (siis suomeksi: niiden joiden tuotantoa tuetaan) määrätä, mikä kannattaa, mikä ei.
Ihmettelen miten tämänkaltainen päättömys on levinnyt jo suomeenkin: Suomi, kuten Etelä-korea ovat vaurastuneet vasta 1980-luvulla, vielä sitä ennen maaseudulla oli taloja ilman sisävessaa ja suihkua, lapsille tehtiin täitarkastuksia, sellaisilla maaseutupaikkakunnilla, kuten lempäälä, ei ollut toimivaa viemäriä, vaan jätteen päästettiin ojiin,  eli ihan kuin koreassa tuohon aikaan.
[/quote]

Sosialisteilla/kommunisteilla ei olut sitäkään varaa haavemaailmassa elää mitä kapitalismissa.
Jos työ tuottaa varallisuutta niin ihan oikeasti:Sitä ei tarvitse tukea.
Mikäli sitä tarvitsee tukea niin kyseessä on tuottavalta työltä tulon siirto tuottamattomaan ja tällä keinoin tehdään tuottavastakin työstä nopeasti tuottamatonta.
Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä eli saman verran kuin maailmalla suuremmassa kaupungissa, ei tämmöisellä määrällä mitään hyvinvointia rakennella tukitoimiin nojaten.

Ihan vaan tiedoksesi, ulkovessoja löytyy edelleen pilvin pimein, samoin erillisiä saunarakennuksia,täitarkastukset ovat lehtitietojen mukaan esim.päiväkodeissa arkipäivää ja mitä tulee Lempäälästä 80-luvulla puuttuvaan viemäriverkostoon niin älä nyt viitsi...Sulta taitaa nyt mennä ojat ja kiinteän jätteen kompostoinnit sekaisin.

[/quote]
Korea kuitenkin tietää kuinka lähellä talouden romahdus on, jos valuuttaa ulkomailta kotimarkkinoita pyörittämään tuovan teollisuuden työpaikat katoavat, mutta miten suomi ja suomalaiset ovat unohtaneet sen?
[/quote]

No mitä häh?
Eikö mainostamasi korealainen kapitalismi tuotakkaan tulosta?
Suomi ja suomalaiset eivät nimenomaan ole tätä unohtaneet, siitä kertoo se että STX:lle ei syötetä veronmaksajien rahaa Koreaan vietäväksi ja korealaisten kapitalismin ylläpitoon.


[/quote]
en voi sinun takaumillesi mitään. oletko ajatellut psykiatrista hoitoa?
[/quote]
Jos et lopeta tätä henkilökohtaisuuksiiin menemistä niin mun isä tulee taas hakkaamaan sun isän

[/quote]
jos sopimus on rikottu, suomalaiset ovat siihen syyttömiä, mutta nythän ei ole vielä käynyt niin...
[/quote]

Jos oli sovittu että STX pääomittaa välittömästi Suomen telakkaa ja kun näin ei ole tapahtunut niin et kutsu
tätä sopimuksen rikkomiseksi...Öööö...Vaan korealaiseksi kapitalismiksi?
Sun kannattaisi varmaan lähestyä telakan luottamusmiestä ja alihankkijoita ja kertoa heille että rauhoittukaa, kaikki on hyvin, korealainen kapitalismi nyt vain on tälläista.

[/quote]
kylläpä sinulla on murheet. On liikuttavaa lukea tekstiä, jossa olet näin huolissasi siitä, mitä tapahtuu yhdelle laivalle, joka rakennetaan ranskassa.
kannattaisiko sinun huolestua myös ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen?
murheesi on aivan yhtä turha.
[/quote]

Jos teikäläisestä olisi kiinni niin ei tarvitsi murehtia Ranskassa tapahtuvaa vaan täällä tapahtuvaa.

[/quote]
siksi koska STX ei ole haluaks myymään telakkaansa suomalaisille. johan alihankkijat ovat olleet jo kiinnostuneita siitä.
No, kuka pääasiassa voitollista, nythän on maailmanlaajuinen lama,  ydinliiketoimintaansa mielellään myisi? 
[/quote]

Tästä "voitollisesta" toiminnasta maailmalla on alan medioissa juttua vaikka kuinka, tässä yksi esimerkki:
http://worldmaritimenews.com/archives/70313/drewry-world-shipbuilding-annual-review-and-forecast-201213/
Itkuvirsi vaiko itkupotkuraivari?
Tienaisit hyvät rahat jos lanseeraisit kaikille maailman telakoille mallisi korealaisesta kapitalismista.

[CaptainNuiva]

Olisiko koko wärtsilän laivakoneita edes olemassa ilman telakoita. Ei deltamarinin toiminta ole Suomesta riippuvainen, mutta koko puulaakia ei olisi edes olemassa ilman telakoita samoiten Marioffia ja kymmeniä muita firmoja.

Tuo herättää kysymyksen että miksi ei sitten samoin perustein tuettaisi kaikkea teollisuutta rankalla kädellä?
Maailma muuttuu ihan jokainen päivä, bisnekset muuttuvat ja toimintaympäristöt muuttuvat, miksi telakat olisivat toiminaltaan kiveen hakattuja?
Voidaan myös kysyä että miksi emme sitten tukisi Nokiaa jotta puhelimien valmistaminen Suomessa jatkuisi, ilman Nokiaahan ei olisi lukuisia firmoja...Toisaalta voidaan myös ajatella että Nokian pienentyessä se on kutenkin saattanut alkuun firmoja joista kasvaa eri konsepteihin perustuvia yrityksiä jotka taas luovat ympärilleen uusia kasvuyrityksiä ja innovaatioita.
Näin se kierokulku vaan menee, oli siten kyse luonnon evoluutiosta taikka firmoista.
En malta olla ottamatta esimerkiksi vielä uskontoa, islam perustuu siihen että näin on aina ollut ja näin on aina oleva...On nähty mihin tuollainen tie vie ja se ei ole kehityksen eikä hyvinvoinnin tie.

[EL SID]

muistaakseni mainitsin jotain siitä, kuinka Korelaisten käsitys "kapitalismista" on erilainen kuin lännessä. Siellä kaupankäynti ja teollisuus, vaikka tuettuna on työpaikkoja ja vaurastumista.

Tämä onkin helpottava tieto, varsinkin niille alihankkijoille jotka edelleen odottavat rahojaan jotka on viety tukemaan Korealaista kaupankäyntiä Koreaan.
Helpottava tieto myös niille neuvotelijoille jotka tekivät sopimuksen telakan pääomittamisesta ja joka olisi pitänyt maksaa jo aikoja sitten, korealaisen kapitalismin nimissä käsitys sovitusta maksamisesta on vain erillainen.
Olisiko tuo mainitsemasi korealaisten käsitys kapitalismista verrattavissa vaikka tiedostavan mokuttajan käsitykseen siitä että suomalainen taikaseinä kuuluu kaikille maailman ihmisille?

Samalla kehotin täällä ovia rauhoittumaan, mutta mitä se auttoi, kun tuota ketjua lukee, niin aivan sama kuin lukisi vanhojen akkojen itkuvirsiä, samanlaista päätöntä besserwismiä yhdistettynä todellisuudesta vieraantuneeseen kirjaviisauteen. Itkupotkuraivareita periaatteen vuoksi.
[/quote]

Mellakoidaanko täälllä?
Mitä itkuvirsiin tulee niin kyllä täällä kokolailla muut paitsi sinä yrittävät asialinjalla pysyä...Ovat sitten asiasta mitä mieltä ovat.
Omalta osaltani olen esittänyt perusteltuja mielipiteitä faktoihin viitaten, sinulla tuntuu olevan suurin ansio tuo jatkuva henkilökohtaisuuksiin meno ja epämääräisiin luuloihin ynnä mutu-tuntumaan viittailu.

[/quote]
joskus pitää ihmetellä kunka lyhyt muisti ihmisillä on: vain rikkaalla lännellä on varaa elää haavemaailmassa, johon kuuluu fantasiat siitä, miten mitään työpaikkoja ja siten varallisuutta tuovaa teollisuutta ei saisi tukea, vaan antaa markkinoiden (siis suomeksi: niiden joiden tuotantoa tuetaan) määrätä, mikä kannattaa, mikä ei.
Ihmettelen miten tämänkaltainen päättömys on levinnyt jo suomeenkin: Suomi, kuten Etelä-korea ovat vaurastuneet vasta 1980-luvulla, vielä sitä ennen maaseudulla oli taloja ilman sisävessaa ja suihkua, lapsille tehtiin täitarkastuksia, sellaisilla maaseutupaikkakunnilla, kuten lempäälä, ei ollut toimivaa viemäriä, vaan jätteen päästettiin ojiin,  eli ihan kuin koreassa tuohon aikaan.
[/quote]

Sosialisteilla/kommunisteilla ei olut sitäkään varaa haavemaailmassa elää mitä kapitalismissa.
Jos työ tuottaa varallisuutta niin ihan oikeasti:Sitä ei tarvitse tukea.
Mikäli sitä tarvitsee tukea niin kyseessä on tuottavalta työltä tulon siirto tuottamattomaan ja tällä keinoin tehdään tuottavastakin työstä nopeasti tuottamatonta.
Suomessa on 5,5 miljoonaa ihmistä eli saman verran kuin maailmalla suuremmassa kaupungissa, ei tämmöisellä määrällä mitään hyvinvointia rakennella tukitoimiin nojaten.

Ihan vaan tiedoksesi, ulkovessoja löytyy edelleen pilvin pimein, samoin erillisiä saunarakennuksia,täitarkastukset ovat lehtitietojen mukaan esim.päiväkodeissa arkipäivää ja mitä tulee Lempäälästä 80-luvulla puuttuvaan viemäriverkostoon niin älä nyt viitsi...Sulta taitaa nyt mennä ojat ja kiinteän jätteen kompostoinnit sekaisin.

[/quote]
Korea kuitenkin tietää kuinka lähellä talouden romahdus on, jos valuuttaa ulkomailta kotimarkkinoita pyörittämään tuovan teollisuuden työpaikat katoavat, mutta miten suomi ja suomalaiset ovat unohtaneet sen?
[/quote]

No mitä häh?
Eikö mainostamasi korealainen kapitalismi tuotakkaan tulosta?
Suomi ja suomalaiset eivät nimenomaan ole tätä unohtaneet, siitä kertoo se että STX:lle ei syötetä veronmaksajien rahaa Koreaan vietäväksi ja korealaisten kapitalismin ylläpitoon.


[/quote]
en voi sinun takaumillesi mitään. oletko ajatellut psykiatrista hoitoa?
[/quote]
Jos et lopeta tätä henkilökohtaisuuksiiin menemistä niin mun isä tulee taas hakkaamaan sun isän

[/quote]
jos sopimus on rikottu, suomalaiset ovat siihen syyttömiä, mutta nythän ei ole vielä käynyt niin...
[/quote]

Jos oli sovittu että STX pääomittaa välittömästi Suomen telakkaa ja kun näin ei ole tapahtunut niin et kutsu
tätä sopimuksen rikkomiseksi...Öööö...Vaan korealaiseksi kapitalismiksi?
Sun kannattaisi varmaan lähestyä telakan luottamusmiestä ja alihankkijoita ja kertoa heille että rauhoittukaa, kaikki on hyvin, korealainen kapitalismi nyt vain on tälläista.

[/quote]
kylläpä sinulla on murheet. On liikuttavaa lukea tekstiä, jossa olet näin huolissasi siitä, mitä tapahtuu yhdelle laivalle, joka rakennetaan ranskassa.
kannattaisiko sinun huolestua myös ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen?
murheesi on aivan yhtä turha.
[/quote]

Jos teikäläisestä olisi kiinni niin ei tarvitsi murehtia Ranskassa tapahtuvaa vaan täällä tapahtuvaa.

[/quote]
siksi koska STX ei ole haluaks myymään telakkaansa suomalaisille. johan alihankkijat ovat olleet jo kiinnostuneita siitä.
No, kuka pääasiassa voitollista, nythän on maailmanlaajuinen lama,  ydinliiketoimintaansa mielellään myisi? 
[/quote]

Tästä "voitollisesta" toiminnasta maailmalla on alan medioissa juttua vaikka kuinka, tässä yksi esimerkki:
http://worldmaritimenews.com/archives/70313/drewry-world-shipbuilding-annual-review-and-forecast-201213/
Itkuvirsi vaiko itkupotkuraivari?
Tienaisit hyvät rahat jos lanseeraisit kaikille maailman telakoille mallisi korealaisesta kapitalismista.
[/quote]

muun maailman murheet eivät ole edeleenkään meidän murheemme, vaan oma telakkamme ja oma työllisyytemme.

joo, lanseerataan vaan koreakapitalismia niille maille, jotka ovat jo siirtyneet "macjob"-yhteiskunnaksi, koska eivät tajuneet pitää kiinnin teollisuudestaan.

[EL SID]

Olisiko koko wärtsilän laivakoneita edes olemassa ilman telakoita. Ei deltamarinin toiminta ole Suomesta riippuvainen, mutta koko puulaakia ei olisi edes olemassa ilman telakoita samoiten Marioffia ja kymmeniä muita firmoja.

Tuo herättää kysymyksen että miksi ei sitten samoin perustein tuettaisi kaikkea teollisuutta rankalla kädellä?
Maailma muuttuu ihan jokainen päivä, bisnekset muuttuvat ja toimintaympäristöt muuttuvat, miksi telakat olisivat toiminaltaan kiveen hakattuja?
Voidaan myös kysyä että miksi emme sitten tukisi Nokiaa jotta puhelimien valmistaminen Suomessa jatkuisi, ilman Nokiaahan ei olisi lukuisia firmoja...Toisaalta voidaan myös ajatella että Nokian pienentyessä se on kutenkin saattanut alkuun firmoja joista kasvaa eri konsepteihin perustuvia yrityksiä jotka taas luovat ympärilleen uusia kasvuyrityksiä ja innovaatioita.
Näin se kierokulku vaan menee, oli siten kyse luonnon evoluutiosta taikka firmoista.
En malta olla ottamatta esimerkiksi vielä uskontoa, islam perustuu siihen että näin on aina ollut ja näin on aina oleva...On nähty mihin tuollainen tie vie ja se ei ole kehityksen eikä hyvinvoinnin tie.

italialla on hyviä kokemuksia valtion avusta: niin lähti wärtsilän moottoritehdas turusta Triesteen ja Italian telakoilla on töitä, kun tarjotut tuet olivat suomea parempia.

mikä yhdistää Ålantia, Jepuaa ja vaikkapa Malaxia?

Ruotsinkielisyyden lisäksi muuta maata paremmat tuet. Ålanti saa sitä enemmän kuin mantereen maakunnat, mutta osansa saavat myös Jepua ja malax.

Mitä tuella saa? jepualla valmistetaan sellaista bulkkituotetta kuin hiontapaperia ja Mirkan tehdas on muistaakseni euroopan toiseksi suurin alallaan, eli juuri sellainen, jonka kannattaa lähteä Kiinaan.

Malaxissa tuet ovat mahdollistaneet mm. oman venetehtaan säilyttämisen tässä hyvin kilpaillussa sektorissa.

Tuloksena ovat suomen alhaisimmat työttömyysluvut ja tervin väestönpohja, koska ruåtsinkieliset nuoret jäävät kotiseudulleen ja rakentavat sinne omakotitalonsa, eivätkä muuta työn perässä helsingin lähiöihin.


Niin, miksei suomessa tueta enemmän Suomenkielistä työtä ja paikallista työvoimaa?

ehkäpä siksi, että ruotsinkieliset ovat oikeasti patriootteja, jotka pitävät omiensa puolta. RKPn menestys ei perustu vain kielipolitiikkaan vaan pelotteluun, että "jos me emme mene hallitukseen, teiltä lähtevät tuet pois".
Moni ruåtsinkielinen patruuna ajattelee kotiseutua ja työllistää paikallisia, pyrkien muutenkin tekemään töitä kotiseutunsa hyväksi.

Suomenkielinen kehtaa kutsuaan itseään patriootiksi, vaikka kuinka pääasiassa kumartelee kansainvälisiä pääomavirtoja.
Suomenkieliset patruunat, jotka ajavat kotiseutunsa asiaa ovat eteläpohjanmaan ulkopuolella harvinaisia.  Suomalainen pääoma ei uskalla olla kotiseuturakas. Se ehkä olisi, jos unohdettaisiin fantasiat kansainvälisestä "vapaasta kaupasta" ja sitä tuettaisiin, aivan kuten nyt tuetaan ruåtsinkielistä rahaa, mutta, niin, miksi ei suomalaista teollisuutta tueta, vaikka teollisuuden tukemisesta on hyviä kokemuksia jopa tässä maassa?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olisiko koko wärtsilän laivakoneita edes olemassa ilman telakoita. Ei deltamarinin toiminta ole Suomesta riippuvainen, mutta koko puulaakia ei olisi edes olemassa ilman telakoita samoiten Marioffia ja kymmeniä muita firmoja.

Tuo herättää kysymyksen että miksi ei sitten samoin perustein tuettaisi kaikkea teollisuutta rankalla kädellä?
Maailma muuttuu ihan jokainen päivä, bisnekset muuttuvat ja toimintaympäristöt muuttuvat, miksi telakat olisivat toiminaltaan kiveen hakattuja?
Voidaan myös kysyä että miksi emme sitten tukisi Nokiaa jotta puhelimien valmistaminen Suomessa jatkuisi, ilman Nokiaahan ei olisi lukuisia firmoja...Toisaalta voidaan myös ajatella että Nokian pienentyessä se on kutenkin saattanut alkuun firmoja joista kasvaa eri konsepteihin perustuvia yrityksiä jotka taas luovat ympärilleen uusia kasvuyrityksiä ja innovaatioita.
Näin se kierokulku vaan menee, oli siten kyse luonnon evoluutiosta taikka firmoista.
En malta olla ottamatta esimerkiksi vielä uskontoa, islam perustuu siihen että näin on aina ollut ja näin on aina oleva...On nähty mihin tuollainen tie vie ja se ei ole kehityksen eikä hyvinvoinnin tie.

Hassua nämä puheet tukemisesta kun tukitoimilla jää rahaa enemmän valtion kassaan kun tuetta jättämisellä. Kaikkea teollisuutta ei voi tukea sillä se vääristäisi kilpailua. Mutta telakoita tukee kaikki. Se että maksetaan 50 miljoonaa tukea jotta saadaan 100 milliä verotuloja on mielestäni sijoitus eikä tuki. Jos me ei pidetä huolta telakoista niin joku muu tekee ne laivat, ja nettoaa nistä miljoonat.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Olisiko koko wärtsilän laivakoneita edes olemassa ilman telakoita. Ei deltamarinin toiminta ole Suomesta riippuvainen, mutta koko puulaakia ei olisi edes olemassa ilman telakoita samoiten Marioffia ja kymmeniä muita firmoja.

Tuo herättää kysymyksen että miksi ei sitten samoin perustein tuettaisi kaikkea teollisuutta rankalla kädellä?
Maailma muuttuu ihan jokainen päivä, bisnekset muuttuvat ja toimintaympäristöt muuttuvat, miksi telakat olisivat toiminaltaan kiveen hakattuja?
Voidaan myös kysyä että miksi emme sitten tukisi Nokiaa jotta puhelimien valmistaminen Suomessa jatkuisi, ilman Nokiaahan ei olisi lukuisia firmoja...Toisaalta voidaan myös ajatella että Nokian pienentyessä se on kutenkin saattanut alkuun firmoja joista kasvaa eri konsepteihin perustuvia yrityksiä jotka taas luovat ympärilleen uusia kasvuyrityksiä ja innovaatioita.
Näin se kierokulku vaan menee, oli siten kyse luonnon evoluutiosta taikka firmoista.
En malta olla ottamatta esimerkiksi vielä uskontoa, islam perustuu siihen että näin on aina ollut ja näin on aina oleva...On nähty mihin tuollainen tie vie ja se ei ole kehityksen eikä hyvinvoinnin tie.

Nokiaa kannattaisi tukea ilman muuta jos voitaisiin osoittaa että tukitoimet toisivat enemmän rahaa valtion kassaan, kui menoja. Ja jos USA tukisi applea ja Korea samsungia niin olisi typerää ajaa mobiiliosaaminen alas jonkun periaatteen takia.

[Possumi]

Hassua nämä puheet tukemisesta kun tukitoimilla jää rahaa enemmän valtion kassaan kun tuetta jättämisellä. Kaikkea teollisuutta ei voi tukea sillä se vääristäisi kilpailua. Mutta telakoita tukee kaikki. Se että maksetaan 50 miljoonaa tukea jotta saadaan 100 milliä verotuloja on mielestäni sijoitus eikä tuki. Jos me ei pidetä huolta telakoista niin joku muu tekee ne laivat, ja nettoaa nistä miljoonat.

Niin ovatkin. Ja osittain myös itkeminen kilpailunvääristämisestä - silloin kun kilpaillaan jo maailman täysin ei-vapailla epäreilu-markkinoilla. Rohkein ja härskein voittaan.

Yhteiskunnalla - sen perustamalla itsenäisellä valtiolla - on täysin suvereniteetti päättä mitä yhteiskunnan sektoreita se tukee tai ohjaa. Telakka teollisuus on ehkä selkein tapaus siitä - koska sen tuottavuus ja kilpailukyky määräytyy hyvin pitkälle sen saaman rahoituksen mukaan. Se tuottaa selkeää taloudellista hyötyä ja sen tukemisesta on muutenkin hyvin pitkäaikainen ja laaja hyöty yhteiskunnalle.

Toisin on esim. teknologia teollisuus kuten vaikkapa Nokia - jotka ovat muotien ja pörssikeinottelujen mukana vuoristorataa tanssivia riskisijoituksia. Teknologia teollisuutta kokonaisuudessa voidaan toki tukea - näihän tekee Kiinat, Taiwanit, Japanit, Etelelä-koreat - ja USA:n piilaaksot - juurikin mm. koulutukseen ja huippututkimukseen satsaamalla. Mutta itse yhtiöiden osakkeisiin sijoittaminen ei ole sama asia - ne ovat riskisijoituksia ja niiden suora tukeminen ei tuota reaalitalouteen juuri suurta hyötyä.

Ja koska kukaan ei kuitenkaan ymmärtänyt edellistä niin tässä rautalanka versio:

1. annetaan telekalle sen verran rahoitusta (lainaa) että se saa tilauksen: valtava tilaus tuplaa tukirahat ja luo x-määrän työpaikkoja - riski on lähes nolla eikä pörssit vaikuta siihen. Lisäksi pidetään ja kehitetään kalustoa, koneita, miehiä ja ammattitaitoa Suomessa - tuen seurauksena sektori saa yhä enemmän orgaanisesti itse tilauksia ja tukea ei tarvitse enää niin paljon.

2. annataan Nokialle saman verran lainaa: ensinkin ne nauravat että mitä te noin vähän annoitte - mehän uidaan jo rahassa jolla me ei tiedetä mitä sillä tekis. Palkkaavat sillä kuitenkin marginaalisen määrän tuotekehitys inssejä jotka keksivät yhden uuden nappulan uusimpaan Nokian puhelin malliin - tämä nostaa liikevaihtoa 1% ja osakekurssia hetkellisesti kovastikkin - valtio luulee tehneensä kovastikkin voittoa mutta sijoituksen vaikutus on hetkellinen - puhelin mallit menevät ja tulevat - nappi on seuraavalla viikolla kaikkien kilpailujoiden puhelimissa - ja mallia varten Kiinaan rakennettu tehdas on jo vanhentunut tuontanto linjoineen: sen valmistamiseen laitettu tuotekehitys, prototyypit, mittalaitteet, softa-alustat ja tuotantolinjat laitetaan roskikseen ja aloitetaan alusta seuraavan mallin kanssa. Työpaikat menevät sinne missä seuraavaa mallia on halvinta kehittää ja valmistaa. Tuki on yhtä tyhjänkanssa - käytännössä vain mahdollinen riskiosaketuotto.

[CaptainNuiva]

Olisiko koko wärtsilän laivakoneita edes olemassa ilman telakoita. Ei deltamarinin toiminta ole Suomesta riippuvainen, mutta koko puulaakia ei olisi edes olemassa ilman telakoita samoiten Marioffia ja kymmeniä muita firmoja.

Tuo herättää kysymyksen että miksi ei sitten samoin perustein tuettaisi kaikkea teollisuutta rankalla kädellä?
Maailma muuttuu ihan jokainen päivä, bisnekset muuttuvat ja toimintaympäristöt muuttuvat, miksi telakat olisivat toiminaltaan kiveen hakattuja?
Voidaan myös kysyä että miksi emme sitten tukisi Nokiaa jotta puhelimien valmistaminen Suomessa jatkuisi, ilman Nokiaahan ei olisi lukuisia firmoja...Toisaalta voidaan myös ajatella että Nokian pienentyessä se on kutenkin saattanut alkuun firmoja joista kasvaa eri konsepteihin perustuvia yrityksiä jotka taas luovat ympärilleen uusia kasvuyrityksiä ja innovaatioita.
Näin se kierokulku vaan menee, oli siten kyse luonnon evoluutiosta taikka firmoista.
En malta olla ottamatta esimerkiksi vielä uskontoa, islam perustuu siihen että näin on aina ollut ja näin on aina oleva...On nähty mihin tuollainen tie vie ja se ei ole kehityksen eikä hyvinvoinnin tie.

Hassua nämä puheet tukemisesta kun tukitoimilla jää rahaa enemmän valtion kassaan kun tuetta jättämisellä. Kaikkea teollisuutta ei voi tukea sillä se vääristäisi kilpailua. Mutta telakoita tukee kaikki. Se että maksetaan 50 miljoonaa tukea jotta saadaan 100 milliä verotuloja on mielestäni sijoitus eikä tuki. Jos me ei pidetä huolta telakoista niin joku muu tekee ne laivat, ja nettoaa nistä miljoonat.

Tuossapa sitten tullaankin perimmäisen kyssärin äärelle, miksi jonkun työpaikkaa pitää tukea mutta toisen työ ei ole niin arvokas etteikö joutaisi kortistoon?
Peruslakia saisi sitten sitten ensimmäisenä muutta niin että kaikki eivät ole tasa-arvoisa ja joidenkien on luovutettava varallisuuttaan (Maksettava veroja) jotta toiset voisivat porskuttaa paremmin.
Tukirahat on jostain otettava ja 5,5 miljoonainen kansa tässä maailmanlaajuisessa tukirallissa on tasan tarkkaan häviäjä, kysymys on vain että kuinka paljon rahaa (Kansan varallisuutta) jaetaan sitä ulkomailla kärkkyville.

Jatkuvasti tuettava yksityinen firma ei myöskään anna mitään takuita siitä etteikö tuista huolimatta olisi joku päivä konkassa, se kun toimii markkinoiden eikä jatkuvien tukiostojen varassa.

En millään pysty sisäistämään ajatusta että jos laivaa ei saada ilman tukia myytyä voitollisesti (edes yhden euron profiitilla) niin se saataisiin voitolliseksi massiivisella valtiollisella tukemisella ikään kuin mutkan kautta.
Jos näin olisi niin koko Suomi saataisiin nousuun jos kaikki kansalaiset rakentaisivat tappiolla tukea nauttivia laivoja...
Ihan kuin lukisin perusteluja siitä miten ketjukirjeeseen tai pyramidipeliin osallistuminen kannataa ja takuuvarmasti tuottaa kaikille voittoa.

Tosiasia on että jokainen tuettu ja sitä kautta tappiolla myyty laiva on suonenisku kansantalouteen.
Minä jos kukaan näkisin mielelläni että Suomessa kiivaasti rakennettaisiin hienoja laivoja mutta en halua niitä tehtävän kansantalouden kustannuksella ja niitä pieniäkin satunnaisia voittoja ulkomaille valutettavan, tämän tien päässä odottaa vain ja ainoastaan Musta-Pekka kortti, ei sateenkaarenpään kultakulho.

[CaptainNuiva]

1. annetaan telekalle sen verran rahoitusta (lainaa) että se saa tilauksen: valtava tilaus tuplaa tukirahat ja luo x-määrän työpaikkoja - riski on lähes nolla eikä pörssit vaikuta siihen. Lisäksi pidetään ja kehitetään kalustoa, koneita, miehiä ja ammattitaitoa Suomessa - tuen seurauksena sektori saa yhä enemmän orgaanisesti itse tilauksia ja tukea ei tarvitse enää niin paljon.

Ihanko tosissasi olet että merenkulun laivatilaukset ovat täysin irrallaan pörssien toimista sekä kaikesta kaupankäynnistä ja mitään riskiä ei koskaan telakoilla ole?
Laivoja menee kaupaksi vaikka ostajia ja markkinoita ei olisi?
Vau.
William Shatner sanoisi tähän: Weird or What?

[Roope Luhtala]

Hassua nämä puheet tukemisesta kun tukitoimilla jää rahaa enemmän valtion kassaan kun tuetta jättämisellä. Kaikkea teollisuutta ei voi tukea sillä se vääristäisi kilpailua. Mutta telakoita tukee kaikki. Se että maksetaan 50 miljoonaa tukea jotta saadaan 100 milliä verotuloja on mielestäni sijoitus eikä tuki. Jos me ei pidetä huolta telakoista niin joku muu tekee ne laivat, ja nettoaa nistä miljoonat.

Mitäs jos rakennetaan sellainen tukiputki jokaiselle yritykselle, että kun ensin yritys maksaa veroa, niin veroina kerätty raha kiertää putkessa samalla yritykselle tukena? Koska tukeminen kasvattaa verotuloja, kasvaa putkessa kiertävän rahan määrä jatkuvasti kohti äärettömyyttä. Koska putket ovat yrityskohtaisia, niin ne eivät vääristä kilpailua lainkaan.

Näin saataisiin yritykset huimaan kasvuun.

[msm]

Jos telakoiden tukemista perustellaan sillä, että tuesta huolimatta valtio jää voitolle eli käytännössä vaikutus on se, että telakka vain maksaa vähemmän veroa, niin silloin tämä sama verotaso pitää saada muillekin bisneksille. Eli käytännössä globaali veroale yrityksille, tasan saman kokoinen riippumatta toimialasta.

[sivullinen.]

Toisin on esim. teknologia teollisuus kuten vaikkapa Nokia - jotka ovat muotien ja pörssikeinottelujen mukana vuoristorataa tanssivia riskisijoituksia.

Raskaan teollisuuden tukeminen oli myös Neuvostoliiton vahvuuden merkki. Vanha vitsi kertoo miten siellä oli maailman raskain raskasteollisuus. Samaa sinä ehkä kaipailet tännekkin. Minä en. Minusta ei ole mitään syytä tehdä laivoja, jos niille ei ole tarvetta. Mitään suoraan romutettavaksi tehtävää ei kannata tehdä. Ei edes sinkkiämpäreitä armas kanssakeskustelijani. Olet syytellyt minun ammattiliittojen vastaisesta asenteesta, ja vielä sen johtuvan lukeneisuudesta. Kiitän syytöksistäsi. Niin se nimenomaan on. Olen lukenut historiankirjoista mistä toimista seuraa mitkin tulokset. Sen vuoksi minusta on kovin tyhmää toistaa samoja virheitä; sinulle se voisi olla hauska ja opettavainen temppu. Saman opetuksen saat kirjoja lukemalla huomattavasti pienemmin tuhoin.

Teknologista tuotantoa tukeva tarinasikin on vain mielikuviesi luoma kuvitelma. Sinulla ei ole mitään muuta sen tueksi kuin teoria; oma oivalluksesi, miten asioiden pitää mennä. Minäpä annan sinulle ihan oikean vastaesimerkin. Annan sen hieman omaa työtä ja lukemista vaativassa muodossa. Saat itse päättää näetkö vaivan korjataksesi vääristyineitä käsityksiäsi vai et. Kyseessä on amerikkalaisen yrityksen nimeltä Harley-Davidson tukitoimet. Kyseessä on oppikirja esimerkiksi noussut tapaus, joten tietoa löytyy - ja selitystä ja tehtävää. En anna sinulle edes johtopäätöksiä valmiiksi. Opi ja ymmärrä - tai jatka jankkaamista puhtaasti mutu-tuntumalta.

[sivullinen.]

Jos telakoiden tukemista perustellaan sillä, että tuesta huolimatta valtio jää voitolle eli käytännössä vaikutus on se, että telakka vain maksaa vähemmän veroa, niin silloin tämä sama verotaso pitää saada muillekin bisneksille. Eli käytännössä globaali veroale yrityksille, tasan saman kokoinen riippumatta toimialasta.

Juuri niin.

Mutta vaikeaa se tuntuu olevan toisille käsittää. Samat henkilöt, jotka puolustavat kiivaasti telakalle annettavia tukia, ovat ensimmäisenä haukkumassa yritysverokannan alentamista. Ehdottavatpa jopa niidenkin rahojen olleen tarpeen telakoiden tukemiseksi. Suomeksi tämä tarkoittaa, että valtion olisi syytä unohtaa markkinatalous ja siirtyä kommunismiin, jossa valtio päättää mitä tehdään ja miten paljon. Näille henkilöille ei myöskään valtion omistajuus eroa mitenkään yksityisestä - taloudellisilla perusteilla toimivasta - omistuksesta. But alas! Mitä syvemmälle olen näiden ihmisten sieluun tunkeutunut, sitä selvemmäksi on tullut oman sieluni ero heihin verrattuna. He näkevät maailman velvollisuuksina - tehtävinä, joiden kautta keskusjohtoinen järjestelmä rakentaa maailmaa: Miehen velvollisuus on puolustaa maata ja naisen tiskata astioita. Minä taas näen maailman tapahtumaketjuna - siinä asiat eivät ole olemassa itsestään vaan kaikki on yhtä, jota taas pääosin ohjataan taloudellisen rahajärjestelmän kautta: Miehen tehtäväksi silloin jää hankkia rahaa ja käyttää sitä; naiselle jää siinäkin mallissa astioiden tiskaus.

Tehkää valintanne: Suunnitelmatalous vai markkinatalous. Sen jälkeen telakkatukipäätös on itsestään selvä.

[EL SID]

Jos telakoiden tukemista perustellaan sillä, että tuesta huolimatta valtio jää voitolle eli käytännössä vaikutus on se, että telakka vain maksaa vähemmän veroa, niin silloin tämä sama verotaso pitää saada muillekin bisneksille. Eli käytännössä globaali veroale yrityksille, tasan saman kokoinen riippumatta toimialasta.

Nyt ei rivikohtelusta ole apua. Kun osaa yrityksistä tuetaan joka tapauksessa aluetuin (lue: kielipolittisin perustein) ja koska tuki monessakin tapauksessa on vastoin kokonaisetua ja vääristää kilpailua ( tuettu malaxilainen targa-vene vastaan markkinoiden ehdoilla toimiva Kuopiolainen Bella-vene), niin eikö ole vain hyvä, että nyt tuetaan isoa suomalaista työpaikkaa, jonka tukeminen ei ole keneltäkään Suomalaiselta pois?

Toisin on esim. teknologia teollisuus kuten vaikkapa Nokia - jotka ovat muotien ja pörssikeinottelujen mukana vuoristorataa tanssivia riskisijoituksia.

Raskaan teollisuuden tukeminen oli myös Neuvostoliiton vahvuuden merkki. Vanha vitsi kertoo miten siellä oli maailman raskain raskasteollisuus. Samaa sinä ehkä kaipailet tännekkin. Minä en. Minusta ei ole mitään syytä tehdä laivoja, jos niille ei ole tarvetta. Mitään suoraan romutettavaksi tehtävää ei kannata tehdä. Ei edes sinkkiämpäreitä armas kanssakeskustelijani. Olet syytellyt minun ammattiliittojen vastaisesta asenteesta, ja vielä sen johtuvan lukeneisuudesta. Kiitän syytöksistäsi. Niin se nimenomaan on. Olen lukenut historiankirjoista mistä toimista seuraa mitkin tulokset. Sen vuoksi minusta on kovin tyhmää toistaa samoja virheitä; sinulle se voisi olla hauska ja opettavainen temppu. Saman opetuksen saat kirjoja lukemalla huomattavasti pienemmin tuhoin.

Teknologista tuotantoa tukeva tarinasikin on vain mielikuviesi luoma kuvitelma. Sinulla ei ole mitään muuta sen tueksi kuin teoria; oma oivalluksesi, miten asioiden pitää mennä. Minäpä annan sinulle ihan oikean vastaesimerkin. Annan sen hieman omaa työtä ja lukemista vaativassa muodossa. Saat itse päättää näetkö vaivan korjataksesi vääristyineitä käsityksiäsi vai et. Kyseessä on amerikkalaisen yrityksen nimeltä Harley-Davidson tukitoimet. Kyseessä on oppikirja esimerkiksi noussut tapaus, joten tietoa löytyy - ja selitystä ja tehtävää. En anna sinulle edes johtopäätöksiä valmiiksi. Opi ja ymmärrä - tai jatka jankkaamista puhtaasti mutu-tuntumalta.

joskus olet maininnut siitä, että liimailen sinulle samoja vastauksia. se johtuu siitä että sinun kirjoituksesi kiertävät samaa kehää. Kuten nytkin. Liimaan vanhan vastauksen:

    olet hupaisi jätkä: kuka tilaisi laivoja jollei niille olisi käyttöä?

Työllisyyden lisäksi telakalle myönnetyt rahat kattavat vain osan kuluista, joten kyllä laivan ostajan maksamat dollarit tuovat mukavasti lisävaluuttaa tähän maahan.

Jos telakoiden tukemista perustellaan sillä, että tuesta huolimatta valtio jää voitolle eli käytännössä vaikutus on se, että telakka vain maksaa vähemmän veroa, niin silloin tämä sama verotaso pitää saada muillekin bisneksille. Eli käytännössä globaali veroale yrityksille, tasan saman kokoinen riippumatta toimialasta.

Juuri niin.

Mutta vaikeaa se tuntuu olevan toisille käsittää. Samat henkilöt, jotka puolustavat kiivaasti telakalle annettavia tukia, ovat ensimmäisenä haukkumassa yritysverokannan alentamista. Ehdottavatpa jopa niidenkin rahojen olleen tarpeen telakoiden tukemiseksi. Suomeksi tämä tarkoittaa, että valtion olisi syytä unohtaa markkinatalous ja siirtyä kommunismiin, jossa valtio päättää mitä tehdään ja miten paljon. Näille henkilöille ei myöskään valtion omistajuus eroa mitenkään yksityisestä - taloudellisilla perusteilla toimivasta - omistuksesta. But alas! Mitä syvemmälle olen näiden ihmisten sieluun tunkeutunut, sitä selvemmäksi on tullut oman sieluni ero heihin verrattuna. He näkevät maailman velvollisuuksina - tehtävinä, joiden kautta keskusjohtoinen järjestelmä rakentaa maailmaa: Miehen velvollisuus on puolustaa maata ja naisen tiskata astioita. Minä taas näen maailman tapahtumaketjuna - siinä asiat eivät ole olemassa itsestään vaan kaikki on yhtä, jota taas pääosin ohjataan taloudellisen rahajärjestelmän kautta: Miehen tehtäväksi silloin jää hankkia rahaa ja käyttää sitä; naiselle jää siinäkin mallissa astioiden tiskaus.

Tehkää valintanne: Suunnitelmatalous vai markkinatalous. Sen jälkeen telakkatukipäätös on itsestään selvä.

taas jälleen kerran tyypillinen esimerkki siitä fantasiamaailmassa elämisestä, josta olen jo maininnut.

koska on vain yksi täysin markkinoiden ehdoilla toimiva maa, somalia ja toinen täysin suunnitelmatalous, pohjoiskorea, niin Sivullinen on hyvä ja valitsee jommankumman.

Minä asun mieluiten maassa, joka on noiden kahden välimaastossa, eli jossa markkoiden kolhuja korjataan ja paikkaillaan valtion toimesta.

[sivullinen.]

koska on vain yksi täysin markkinoiden ehdoilla toimiva maa, somalia ja toinen täysin suunnitelmatalous, pohjoiskorea, niin Sivullinen on hyvä ja valitsee jommankumman.

Minulle valitetaan, etten vastaa kysymyksiin. Tällaisiin paskakysymyksiin on vaan niin äärettömän vaikea vastata. Olkoon menneeksi. Vastaan Pohjois-Korea. En perustele.

Sallin pyytää vastineeksi sinulta vastausta yhtä järjettömään kysymykseen. Saat kiemurrella vastauksessa, kuten poliittinen selkärangaton lisko tekee, mutta vastaa silti. Kumpaa toimintaa Suomessa pitäisi harjoittaa, maataloutta vai telekkateollisuutta?

[sivullinen.]

EL SID, unohdit vastata.

-- -- --

Kuka laivat oikeasti maksaa?

"Laivatilausten maksuehdot ovat aivan hulluja", sanoo Finnvera.

Finnvera kantaa Suomen virallisena vientitakuulaitoksena päävastuun tilausten rahoittamisesta. Se rahoittaa rakentajatelakkaa enimmillään 292 miljoonan euron takauksilla ennakkomaksuille ja rakennusaikaisille luotoille.Alukset tilannutta TUI Cruises -yhtiötä Finnvera rahoittaa enimmillään 692 miljoonalla eurolla. Ostajaluotto on alan käytännön mukaan maksimissaan 80 prosenttia kauppahinnasta.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/finnvera+stx+finlandin+rahoitus+on+nyt+turvattu/201304411345

Suomeksi sanottuna Finnvera eli Suomen valtio maksaa laivat. 292+692 miljoonaa euroa on lähes miljardi euroa. Siihen tulee päälle vielä 30 miljoonaa euroa investointitukia, joten ihan Kreikan tukipakettien kokoluokassa pyöritään.

Edelleen väitän, että olisi ollut taloudellisesti paljon järkevämpää siirtää jokainen telakan työntekijä - ja alihankkija - kortistoon kuin tehdä jotain mitä kukaan ei halua tai tarvitse. Olisi jopa voitu maksaa hieman suurempaa työttömyyskorvausta kuin nykyinen palkka on. Sen verran paljon olisi säästetty, kun ei olisi tarvinnut rautaa ja raaka-aineita ostaa, toimistoja lämmittää ja telakkarakennuksia ylläpitää. Kortistoon siirto täydellä palkalla - tai suuremmalla - olisi kuitenkin ollut poliittisesti vaikeampi ratkaisu. Silloin yhteiskunnan epätasa-arvoinen kohtelu olisi tullut selvemmin esiin.

[Sour-One]

EL SID, unohdit vastata.

-- -- --

Kuka laivat oikeasti maksaa?

"Laivatilausten maksuehdot ovat aivan hulluja", sanoo Finnvera.

Finnvera kantaa Suomen virallisena vientitakuulaitoksena päävastuun tilausten rahoittamisesta. Se rahoittaa rakentajatelakkaa enimmillään 292 miljoonan euron takauksilla ennakkomaksuille ja rakennusaikaisille luotoille.Alukset tilannutta TUI Cruises -yhtiötä Finnvera rahoittaa enimmillään 692 miljoonalla eurolla. Ostajaluotto on alan käytännön mukaan maksimissaan 80 prosenttia kauppahinnasta.

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/finnvera+stx+finlandin+rahoitus+on+nyt+turvattu/201304411345

Suomeksi sanottuna Finnvera eli Suomen valtio maksaa laivat. 292+692 miljoonaa euroa on lähes miljardi euroa. Siihen tulee päälle vielä 30 miljoonaa euroa investointitukia, joten ihan Kreikan tukipakettien kokoluokassa pyöritään.

Edelleen väitän, että olisi ollut taloudellisesti paljon järkevämpää siirtää jokainen telakan työntekijä - ja alihankkija - kortistoon kuin tehdä jotain mitä kukaan ei halua tai tarvitse. Olisi jopa voitu maksaa hieman suurempaa työttömyyskorvausta kuin nykyinen palkka on. Sen verran paljon olisi säästetty, kun ei olisi tarvinnut rautaa ja raaka-aineita ostaa, toimistoja lämmittää ja telakkarakennuksia ylläpitää. Kortistoon siirto täydellä palkalla - tai suuremmalla - olisi kuitenkin ollut poliittisesti vaikeampi ratkaisu. Silloin yhteiskunnan epätasa-arvoinen kohtelu olisi tullut selvemmin esiin.

Tai siis takaa lainat?