Pikavipeille tulee korkokatto

[ekto]

Jos parin sadan vipistä voi tulla lopulta tuhansia maksettavaa, niin miten käy tuhansien korttiluotolle?

Ja kun siitä parin sadan vipistä voi oikeasti tulla n. 600e maksettavaa maksimissaan. Tai siis tämä 600 on se summa minkä kokoinen lasku on sen mennessä oikeuden kautta ulosottoon.

Siis odotas. Se alunperin satasen laina, eli ~120 saatava ei nouse 600 euroa korkeammaksi oikeuden päätöksen jälkeen, eli oikeudenkäyntikulujen kera?

[Topi Junkkari]

Siis odotas. Se alunperin satasen laina, eli ~120 saatava ei nouse 600 euroa korkeammaksi oikeuden päätöksen jälkeen, eli oikeudenkäyntikulujen kera?

Oikeudenkäyntikuluille ns. summaarisessa velkomusasiassa, joita nämä yleensä ovat, on säädetty katto jossakin laissa tai asetuksessa. Lonkalta heitän max. 248 euroa, en nyt ehdi tarkistaa.

Samaten kuluttajasaatavan perintäkuluille on lakimääräinen katto.

Lyhyesti tiivistettynä pikavippaajan maksettavaksi tulevat enimmäiskulut muodostuvat pahimmassa tapauksessa näin:

Lainan pääoma + alun perin sovitut kulut ja korko
Pikavippifirman huomautuskulut
Perintätoimiston perintäkulut (ks. yllä)
Oikeudenkäyntikulut (ks. yllä)
Ulosottomaksu (lakisääteinen, tuon kokoisesta saatavasta kymppien luokkaa)
+ viivästyskorot kaikelle edellä mainitulle (korkoprosentti lakisääteinen).

[ekto]

Lyhyesti tiivistettynä pikavippaajan maksettavaksi tulevat enimmäiskulut muodostuvat pahimmassa tapauksessa......

Eli satasen luottoon tulee se noin 500 satkua lisää, toki tähän menee aika monta kuukautta ja vaatii myös sen ettei henkilö ole halukas sopimaan asiaa perintäyhtiön kanssa. Käytännössä tuohon tilanteeseen ei joudu ellei tosiaan ryssi tarkoituksella kaikkea.

Olisiko sitten noin parin tonnin luottokorttivelasta saatavat 2.500 euron luokkaa, vai kertautuuko se samalla tavalla?

[Topi Junkkari]

Olisiko sitten noin parin tonnin luottokorttivelasta saatavat 2.500 euron luokkaa, vai kertautuuko se samalla tavalla?

Tarkistan faktat, kun ehdin ja ellei joku muu sitä ennen postaa parempaa tietoa. Näppituntumalta sanoisin, että oikeudenkäyntikulut eivät ole ainakaan merkittävästi suuremmat, ulosottomaksu hieman nousee (koska se on sidonnainen saatavan määrään), mutta viivästyskorko tietenkin juoksee suhteellisesti paljon suuremmalle summalle.

Noita kaavamaisia oikeudenkäyntikuluja on näköjään asetuksella alennettu viime syksynä. Oikeusministeriön tiedote: http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=362070

[Semiretardi]

Lyhyesti tiivistettynä pikavippaajan maksettavaksi tulevat enimmäiskulut muodostuvat pahimmassa tapauksessa......

Eli satasen luottoon tulee se noin 500 satkua lisää

Siis mitä ihmettä tässä nyt ruikutetaan?! Eikö kellekään tule mieleen, että velan voisi myös maksaa pois ennen kun päädytään selvittämään sitä oikeuteen? Eihän perintä ole mikään pikavippien jatkolainasopimus!

Perintään ryhdytään ryhdytään kun velallinen ei pysy lainasopimuksessa. Se on siis velallisen oma valinta ja hän voi välttää kaikki nämä kustannukset ihan itse. Pikavipeistä pieni murto-osa päätyy oikeuden käsiteltäväksi, joten tämä on totally non-issue kuluttajasuojan kannalta.

Markkinatalous tukeutuu erinäisiin sanktioihin sopimusten rikkomisesta. Perintätoimi on välttämätön, jotta erityisesti laina- ja luototusmarkkinat ylipäätään olisi olemassa. Perintä taas tukeutuu siihen, että sillä pitää olla edes kohtalainen taloudellisen rangaistuksen luonne. Muussa tapauksessa se muodostu täysin tehottomaksi ja luottomarkkinat romahtavat sen myötä.

Perintä ei siis saa olla liian halpa perittävälle, jotta se ylipäätään toimisi. Nykyisellään perintäkulut on kohtuullistettu laissa eikä niitä voi pitää mitenkään ylimitoitettuna.
Ilmaista tämä ei tietenkän ole ja kuten jo totesin, jokainen voi itse vaikuttaa siihen millaisiin rahasotkuihin päädytään. Maksamalla lainat ajoissa ei tule mitään yllätyskustannuksia. Ellei ymmärrä tätä yksinkertaista tosiasiaa, pitää toimia vain omilla rahoilla eikä ottaa lainaa. Se nyt vaan on niin, että tyhmyydestä harvemmin palkitaan.

Taisit jättää lukematta aikaisemmat viestit. Ymmärtääkseni ekto luuli, että satasen pikavipin kulut voivat nousta tuosta huomattavasti suuremmaksi ja hän jopa hieman ehkäpä hämmästyi sitä, että jättämällä kaiken hoitamatta, ei nuo kulut satasen pikavipistä nouse tuota kovemmaksi. Toki voin myös itse olla ymmärtänyt väärin.

[ikuturso]

Ilmaista tämä ei tietenkän ole ja kuten jo totesin, jokainen voi itse vaikuttaa siihen millaisiin rahasotkuihin päädytään. Maksamalla lainat ajoissa ei tule mitään yllätyskustannuksia. Ellei ymmärrä tätä yksinkertaista tosiasiaa, pitää toimia vain omilla rahoilla eikä ottaa lainaa. Se nyt vaan on niin, että tyhmyydestä harvemmin palkitaan.

Siksi juuri ne sinun vilpittömästi porvarilliset pikavippifirmat käyttävät tyhmiä hyväkseen.

Hkanime: Jos kaikki ihmiset voisivat maksaa pikavipit noin vaan pois, niin pikavippejä ei edes tarvittaisi. Hankinnan voisi siirtää seuraavan palkan yhteyteen.

Mitenkähän tämä maailma pyöri ennen pikavippifirmoja?

-i-

[ekto]

Joo, ihmettelin tuota että kulut raastuvan jälkeenkin on noin pienet. Ja kyllä sitä aina velkojan kanssa voi sopia, paitsi kunnan tai valtion.

Eiköhän ennen pikavippejä ollut enemmän velkoja kavereille ja sukulaisille. Aina pystyt itsesi ja joskus läheisesi saamaan kuseen jos oikein yrittää...

[Topi Junkkari]

Yritänpä nyt "paremmalla ajalla" hieman eritellä ja täsmentää aiemmin esittämääni luetelmaa.

Otetaan esimerkiksi 100 euron pikalaina, josta sopimuksen mukaan pitäisi maksaa takaisin 120 euroa.

Asiansa hoitamatta jättävälle pikavippaajalle voi koitua kuluja enintään:

• Lainan pääoma + alun perin sovitut kulut ja korko = 120,00
• Pikavippifirman huomautuskulut 5 euroa/huomautus, enintään 2 huomautusta = 10,00
• Perintätoimiston perintäkulut (katto säädetty perintälain 10 c §:ssä) = 190,00
• Oikeudenkäyntikulut (katto säädetty asetuksella, pieneni merkittävästi 1.9.2012) = 160,00
• + viivästyskorot kaikelle edellä mainitulle (korkoprosentti lakisääteinen, nyt 8 %).
• Ulosottomaksu (lakisääteinen) = 56,00

Näistä saan nopeasti laskien 536 euroa plus viivästyskorot, eli ollaan aika lähellä aiemman postaajan heittämää 600 euroa.

Pari lisätarkennusta:

• Kohta 2 saattaa sisältyä kohdan 3 enimmäismäärään, en ole varma, koska IANAL.
• Kohta 3 on ehdottomasti suurin "pahimman tapauksen" summa. Yleensä perintätoimistot tyytyvät vähempään, käytännössä kahteen maksuvaatimukseen, ennen asian viemistä oikeuteen.
• Kohtaan 4 sisältyy oikeudenkäyntikuluja "korkean taksan" mukaan 80 euroa ja haastehakemuskuluja kirjallisena toimitetusta haastehakemuksesta 80 euroa. Yleisempi ja todennäköisempi summa kohdassa 4 olisi yhteensä 110 euroa, joka muodostuu 50 euron oikeudenkäyntikuluista "perustaksan" mukaan ja 60 euron haastehakemuksesta sähköisesti toimitettuna. Käytännössä kaikki ammattimaiset perintätoimistot käyttävät nykyään sähköisiä haastehakemuksia eli ns. SANTRA-järjestelmää.
• Ulosottomaksu saattaa nousta, jos ulosottomies joutuu perimään saatavaa erityisen pienissä erissä kerrallaan. Se ei kuitenkaan nouse tuhansiin euroihin, kuten joku väitti.
• Viivästyskorkoa voi kertyä pitkäänkin, jos ulosottomies ei onnistu perintätoimissaan. Sen määrä on kuitenkin laissa säädetty, yleiseen korkotasoon sidottu, ja voi muuttua korkeintaan puolivuosittain. Kaikki velat vanhenevat joskus.

Oikeudenkäyntikuluja säätelevään asetukseen on tullut voimaan muutos 1.9.2012 ja perintälakiin on tulossa voimaan muutos 16.3.2013. Molempien muutosten tuloksena velallisen maksettavaksi tulevat enimmäismäärät pienenevät. Edellä esittämäni laskelma perustuu tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaisiin enimmäismääriin.

Linkkejä:
Perintälaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990513
Kuluttajaviraston sivu perintäkuluista ennen oikeudellisia toimia: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-oikeudet/maksuviivastykset-ja-perinta/perinta-ennen-oikeudellisia-toimia/perintakulut/
Kuluttajaviraston sivu oikeudellisesta perinnästä: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-oikeudet/maksuviivastykset-ja-perinta/perinta-oikeusteitse/
Ulosottomaksut: http://www.oikeus.fi/6553.htm

Toistan vielä, että IANAL eli en ole lakimies enkä muukaan perintäalan ammattilainen. Olen oman elämänkokemukseni, oikeusasioihin tuntemani kiinnostuksen sekä ammattini kautta tutustunut näihin asioihin ja oppinut lukemaan lakitekstejä.

KORJAUS: listan kaksi viimeistä kohtaa väärässä järjestyksessä, ulosottomaksulle ei tietenkään enää peritä viivästyskorkoa.

[Lucius Vorenius]

Eiköhän ennen pikavippejä ollut enemmän velkoja kavereille ja sukulaisille. Aina pystyt itsesi ja joskus läheisesi saamaan kuseen jos oikein yrittää...

Tämä voi sinänsä olla se pikavippien hyvä ja hyödyllinen yhteiskunnallinen tarkoitus. Niiden urpojen, jotka eivät osaa hallita omia raha-asioitaan, ei tarvitse kinuta vippejä kavereilta ja sukulaisilta ja näin pilata kenties muutoin toimivaa ystävyys- tai sukulaissuhdetta.

Pikavippifirmat opettavat sitten kovalla kädellä näille urpoille henkilökohtaisten raha-asioiden hallinnan alkeita ja kavereiden ja sukulaisten ei tarvitse vaivautua.

[hkanime]

Siksi juuri ne sinun vilpittömästi porvarilliset pikavippifirmat käyttävät tyhmiä hyväkseen.

Onko se kauppiaan tehtävä päättä mitä tuotetta asiakas saa hyllystä ostaa? Jos allergikko ostaa vääriä jauhoja kaupasta, pitääkö kassalla poimia ostokset pois asiakkaan kärrystä?

Kaupanteon lähtökohta on, että molemmat osapuolet ovat täysivaltaisia ja vilpittömin mielin liiklenteessä. Pikavippifirma tarkistaa tämän asian luottotarkistuksen yhteydessä ja toteaa samalla millaisessa perinnässä asiakas on, jos on.
Pitäisikö luottofirman vielä lisäksi selvittää jollain lailla kuinka tyhmä asiakas on ja ilmoittaa hänelle, että "anteeksi, olette niin tyhmä ettemme voi antaa teille lainaa"?

Miten sinä ratkaiset tämän tyhmyysongelman ja kuka määrää tyhmyyden asteen?

Hkanime: Jos kaikki ihmiset voisivat maksaa pikavipit noin vaan pois, niin pikavippejä ei edes tarvittaisi. Hankinnan voisi siirtää seuraavan palkan yhteyteen.

Pikavipit ovat syntyneet koska niille on kysyntää. Monien asiakkaiden äly ei kuitenkaan riitä pitämään talous kasassa pikavippien turvin. On kuitenkin aina olemassa raja kuinka paljon ihmisä voi suojaa omalta tyhmyydeltä. Emme voi pysäyttää koko yhteiskuntaa muutaman typeryksen takia.

Mitenkähän tämä maailma pyöri ennen pikavippifirmoja?

Pyörihän se ennen pesukonetta ja autoakin. Mikäs siinä.

[Topi Junkkari]

Mitenkähän tämä maailma pyöri ennen pikavippifirmoja?

Nuorimmat meistä eivät ole kuulleetkaan käsitteestä oma vekseli.

[Mursu]

Mitenkähän tämä maailma pyöri ennen pikavippifirmoja?

Nuorimmat meistä eivät ole kuulleetkaan käsitteestä oma vekseli.

Muistaakseni noissa oli tosikovat seuraamukset, jos ei maksanut. Yleinen käsitys lienee, että yhteiskunta on tullut köyhälle kovemmaksi. Totuus on toinen. Vielä 1990-luvulla ulosottajat tulivat kotiin ja veivät televisiot ym. mennessään. Jääkaappi ja sänky taisi olla suojattuja. Nykyään sen sijaan ulosottovelallinen voi elää suhteellisen normaalia elämää. Jos ulosotettavia tuloja ei ole, niin vain luottotietojen menettäminen vaikuttaa. Häädöt ennen tehtiin raijaamalla omaisuus kadulle tuhoutumaan.

Yleisesti olojen parantuessa odotukset nousevat nopeammin kuin olot. Tällöin syntyy mielikuva, että olaan menossa kokoajan huonompaan suuntaan.

[Luotsi]

Häädöt ennen tehtiin raijaamalla omaisuus kadulle tuhoutumaan.

Mites ne nykyisin tehdään?

[Alkuasukas]

Häädöt ennen tehtiin raijaamalla omaisuus kadulle tuhoutumaan.

Mites ne nykyisin tehdään?

Ei mitenkään jos häädettävä ei anna lupaa.

[Topi Junkkari]

Ei mitenkään jos häädettävä ei anna lupaa.

Kyllä häätö on edelleen olemassa, ja siitä voi lukea lisää lakikirjasta eli Finlexistä. Tai vaikka Kuluttajaviraston sivuilta, jotka ovat aika hyvin tavallisen tallaajan käsitettävissä, ei liikaa lakikieltä.

En ole koskaan ollut häädössä osapuolena ja tunnen vain pintapuolisesti joitakuita, jotka ovat, mutta käsittääkseni häädössä (joka on oikeuden määräämä ja ulosottomiehen toimeenpanema juttu) ollaan nykyään aiempaa "inhimillisempiä", eli häädettävälle annetaan tosiasiallinen mahdollisuus siirtää tavaransa turvaan. Olen kuullut, että sosiaalitoimi auttaa turvapaikan (pun intended) hankkimisessa, jos tarpeen.

[Topi Junkkari]

Niin muuten.

Lähiöbaarini tiskillä lukee muiden mietelauseiden joukossa suunnilleen näin:

Ennen kuin lainaat rahaa ystävältä, mieti, kumpaa tarvitset enemmän.

[Lupu(kulkuri)]

Ei mitenkään jos häädettävä ei anna lupaa.

Kyllä häätö on edelleen olemassa, ja siitä voi lukea lisää lakikirjasta eli Finlexistä. Tai vaikka Kuluttajaviraston sivuilta, jotka ovat aika hyvin tavallisen tallaajan käsitettävissä, ei liikaa lakikieltä.

En ole koskaan ollut häädössä osapuolena ja tunnen vain pintapuolisesti joitakuita, jotka ovat, mutta käsittääkseni häädössä (joka on oikeuden määräämä ja ulosottomiehen toimeenpanema juttu) ollaan nykyään aiempaa "inhimillisempiä", eli häädettävälle annetaan tosiasiallinen mahdollisuus siirtää tavaransa turvaan. Olen kuullut, että sosiaalitoimi auttaa turvapaikan (pun intended) hankkimisessa, jos tarpeen.

Juu, kyllä nykyään vuokrasopimuksen purku on yleensä se, minkä seurauksena asunto tyhjenee ja vaihtaa asukkaita. Varsinainen häätö on harvinainen jopa täällä Itä-Helsingissäkin.
Itse olin epämiellyttävässä tilanteessa n. kymmenisen v. sitten kun erään asunnon kamat kuskattiin kerrostalon pihaan. Silloinkin kotoaan häädetty oli jo häätänyt itsensä muihin maisemiin, mutta hyvät huonekalut ja muu roina kannettiin ulos. Vilkkaasti lähtivät siitä kyllä tuulen suojiin tarvitseville.

[Salvation]

Yritänpä nyt "paremmalla ajalla" hieman eritellä ja täsmentää aiemmin esittämääni luetelmaa.

Otetaan esimerkiksi 100 euron pikalaina, josta sopimuksen mukaan pitäisi maksaa takaisin 120 euroa.

Asiansa hoitamatta jättävälle pikavippaajalle voi koitua kuluja enintään:

• Lainan pääoma + alun perin sovitut kulut ja korko = 120,00
• Pikavippifirman huomautuskulut 5 euroa/huomautus, enintään 2 huomautusta = 10,00
• Perintätoimiston perintäkulut (katto säädetty perintälain 10 c §:ssä) = 190,00
• Oikeudenkäyntikulut (katto säädetty asetuksella, pieneni merkittävästi 1.9.2012) = 160,00
• + viivästyskorot kaikelle edellä mainitulle (korkoprosentti lakisääteinen, nyt 8 %).
• Ulosottomaksu (lakisääteinen) = 56,00

Näistä saan nopeasti laskien 536 euroa plus viivästyskorot, eli ollaan aika lähellä aiemman postaajan heittämää 600 euroa.

Pari lisätarkennusta:

• Kohta 2 saattaa sisältyä kohdan 3 enimmäismäärään, en ole varma, koska IANAL.
• Kohta 3 on ehdottomasti suurin "pahimman tapauksen" summa. Yleensä perintätoimistot tyytyvät vähempään, käytännössä kahteen maksuvaatimukseen, ennen asian viemistä oikeuteen.
• Kohtaan 4 sisältyy oikeudenkäyntikuluja "korkean taksan" mukaan 80 euroa ja haastehakemuskuluja kirjallisena toimitetusta haastehakemuksesta 80 euroa. Yleisempi ja todennäköisempi summa kohdassa 4 olisi yhteensä 110 euroa, joka muodostuu 50 euron oikeudenkäyntikuluista "perustaksan" mukaan ja 60 euron haastehakemuksesta sähköisesti toimitettuna. Käytännössä kaikki ammattimaiset perintätoimistot käyttävät nykyään sähköisiä haastehakemuksia eli ns. SANTRA-järjestelmää.
• Ulosottomaksu saattaa nousta, jos ulosottomies joutuu perimään saatavaa erityisen pienissä erissä kerrallaan. Se ei kuitenkaan nouse tuhansiin euroihin, kuten joku väitti.
• Viivästyskorkoa voi kertyä pitkäänkin, jos ulosottomies ei onnistu perintätoimissaan. Sen määrä on kuitenkin laissa säädetty, yleiseen korkotasoon sidottu, ja voi muuttua korkeintaan puolivuosittain. Kaikki velat vanhenevat joskus.

Oikeudenkäyntikuluja säätelevään asetukseen on tullut voimaan muutos 1.9.2012 ja perintälakiin on tulossa voimaan muutos 16.3.2013. Molempien muutosten tuloksena velallisen maksettavaksi tulevat enimmäismäärät pienenevät. Edellä esittämäni laskelma perustuu tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaisiin enimmäismääriin.

Linkkejä:
Perintälaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990513
Kuluttajaviraston sivu perintäkuluista ennen oikeudellisia toimia: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-oikeudet/maksuviivastykset-ja-perinta/perinta-ennen-oikeudellisia-toimia/perintakulut/
Kuluttajaviraston sivu oikeudellisesta perinnästä: http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/kuluttajaneuvonta/kuluttajan-oikeudet/maksuviivastykset-ja-perinta/perinta-oikeusteitse/
Ulosottomaksut: http://www.oikeus.fi/6553.htm

Toistan vielä, että IANAL eli en ole lakimies enkä muukaan perintäalan ammattilainen. Olen oman elämänkokemukseni, oikeusasioihin tuntemani kiinnostuksen sekä ammattini kautta tutustunut näihin asioihin ja oppinut lukemaan lakitekstejä.

KORJAUS: listan kaksi viimeistä kohtaa väärässä järjestyksessä, ulosottomaksulle ei tietenkään enää peritä viivästyskorkoa.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa oikeudenkäyntikulu 160 euroa. Summa on naurettavan pieni todellisiin kuluihin verrattuna. Mutta toki kukkahattutäti-maassa tämäkin on liikaa.

[Topi Junkkari]

Otetaan esimerkiksi vaikkapa oikeudenkäyntikulu 160 euroa. Summa on naurettavan pieni todellisiin kuluihin verrattuna. Mutta toki kukkahattutäti-maassa tämäkin on liikaa.

Höpö höpö. Perintätoimiston atk-järjestelmä laatii automaattisen haastehakemuksen, joku merkonomi kuittaa sen OK-painikkeella edes lukematta sitä ja se lähtee sähköisesti oikeuslaitoksen järjestelmään.

Käräjäoikeudessa vastaanottava tietokone tulostaa valmiin paperin, jonka toimistosihteeri ehkä jopa jaksaa silmäillä läpi ennen allekirjoitusta.

Haastemies soittaa velalliselle ja ilmoittaa, että tällainen täällä olisi, ja alimman palkkaluokan lähetti postittaa seuraavana tai sitä seuraavana päivänä paperikirjeen perään.

Jos velallinen ei reagoi asiaan mitenkään, käräjäoikeuden tietokone tekee automaattisen päätöksen ja toimistosihteeri käy hakemassa siihen notaarilta allekirjoituksen. Taas napsautetaan OK-painiketta ja tietokone lähettää maksuhäiriömerkinnän rekisteriin. Alimman palkkaluokan lähetti postittaa tiedon velalliselle, jos muistaa tai ehtii.

Viimeaikaiset laki- ja asetusmuutokset ovat aivan oikeansuuntaisia ja kauan odotettuja. On absurdia väittää, että perintätoimistolle aiheutuisi useiden satojen eurojen kulut siitä, että tietokoneohjelma kommunikoi toisen tietokoneohjelman kanssa.

Vielä rautalangasta vääntääkseni: näissä tapauksissa ei ole kyse todellisista oikeudenkäynneistä, jotka työllistäisivät tuomareita ym., vaan puhtaasti "paperihommista", jotka hoituvat tietokoneiden avulla muutamaa OK-painallusta ja paperin allekirjoittamista lukuun ottamatta.

[Salvation]

Otetaan esimerkiksi vaikkapa oikeudenkäyntikulu 160 euroa. Summa on naurettavan pieni todellisiin kuluihin verrattuna. Mutta toki kukkahattutäti-maassa tämäkin on liikaa.

Höpö höpö. Perintätoimiston atk-järjestelmä laatii automaattisen haastehakemuksen, joku merkonomi kuittaa sen OK-painikkeella edes lukematta sitä ja se lähtee sähköisesti oikeuslaitoksen järjestelmään.

Käräjäoikeudessa vastaanottava tietokone tulostaa valmiin paperin, jonka toimistosihteeri ehkä jopa jaksaa silmäillä läpi ennen allekirjoitusta.

Haastemies soittaa velalliselle ja ilmoittaa, että tällainen täällä olisi, ja alimman palkkaluokan lähetti postittaa seuraavana tai sitä seuraavana päivänä paperikirjeen perään.

Jos velallinen ei reagoi asiaan mitenkään, käräjäoikeuden tietokone tekee automaattisen päätöksen ja toimistosihteeri käy hakemassa siihen notaarilta allekirjoituksen. Taas napsautetaan OK-painiketta ja tietokone lähettää maksuhäiriömerkinnän rekisteriin. Alimman palkkaluokan lähetti postittaa tiedon velalliselle, jos muistaa tai ehtii.

Viimeaikaiset laki- ja asetusmuutokset ovat aivan oikeansuuntaisia ja kauan odotettuja. On absurdia väittää, että perintätoimistolle aiheutuisi useiden satojen eurojen kulut siitä, että tietokoneohjelma kommunikoi toisen tietokoneohjelman kanssa.

Vielä rautalangasta vääntääkseni: näissä tapauksissa ei ole kyse todellisista oikeudenkäynneistä, jotka työllistäisivät tuomareita ym., vaan puhtaasti "paperihommista", jotka hoituvat tietokoneiden avulla muutamaa OK-painallusta ja paperin allekirjoittamista lukuun ottamatta.

Mietipäs käytetyt työtunnit.

[Topi Junkkari]

Mietipäs käytetyt työtunnit.

Opettele olemaan lainaamatta koko edellistä viestiä, kun kommentoit kolmen sanan verran.

Mietipäs sitä, että oikeuslaitos on olemassa joka tapauksessa ja sen työntekijöille maksetaan kuukausipalkkaa, vaikkei olisi yhtään juttua hoidettavana. Valtionhallinnon palveluksessa olevien työpanosta ei voida yksioikoisesti jakaa itse kunkin "asiakkaan" maksettavaksi.

[Salvation]

Mietipäs käytetyt työtunnit.

Opettele olemaan lainaamatta koko edellistä viestiä, kun kommentoit kolmen sanan verran.

Mietipäs sitä, että oikeuslaitos on olemassa joka tapauksessa ja sen työntekijöille maksetaan kuukausipalkkaa, vaikkei olisi yhtään juttua hoidettavana. Valtionhallinnon palveluksessa olevien työpanosta ei voida yksioikoisesti jakaa itse kunkin "asiakkaan" maksettavaksi.

Oi kamalaa, kun pahoitin taas homman jäsenen mielen lainaamalla koko edellistä viestiä. Kyynel silmässä esitän syvimmät pahoitteluni..

Itse asiasta... Kuinka paljon ne tunnit voisi olla ja paljonko siitä on valtionhallinon osuus?

[Topi Junkkari]

Itse asiasta... Kuinka paljon ne tunnit voisi olla ja paljonko siitä on valtionhallinon osuus?

Tässä yhteiskunnassa on tiettyjä perusarvoja ja niihin liittyviä palveluita, kuten oikeusturva, joita on katsottu parhaaksi tarjota kansalaisille alle omakustannushinnan tai jopa ilmaiseksi. Kyllä velkomusjutuissakin velkojana esiintyvä voi olla väärässä.

Paljonko oli tuntiveloitus viimeksi, kun kävit terveyskeskuksessa tai opiskelit tai veit lapsesi päivähoitoon?

[Salvation]

Itse asiasta... Kuinka paljon ne tunnit voisi olla ja paljonko siitä on valtionhallinon osuus?

Tässä yhteiskunnassa on tiettyjä perusarvoja ja niihin liittyviä palveluita, kuten oikeusturva, joita on katsottu parhaaksi tarjota kansalaisille alle omakustannushinnan tai jopa ilmaiseksi. Kyllä velkomusjutuissakin velkojana esiintyvä voi olla väärässä.

Paljonko oli tuntiveloitus viimeksi, kun kävit terveyskeskuksessa tai opiskelit tai veit lapsesi päivähoitoon?

Eli kaikkien olisi syytä tehdä ilmaista työtä, jotta velkansa maksamatta jätänyt ei pahoittaisi mieltään?

[Topi Junkkari]

Eli kaikkien olisi syytä tehdä ilmaista työtä, jotta velkansa maksamatta jätänyt ei pahoittaisi mieltään?

Tekeekö kirjastovirkailija ilmaista työtä, kun käyt palauttamassa myöhästyneet lainasi ja maksat niistä korkeintaan pari euroa maksuja? Ei, kyllä hänelle maksetaan jonkinlaista palkkaa.

Nykyisessä systeemissä (1.9.2012 alkaen) tuosta "oikeudenkäyntikulujen" 160 euron summasta menee puolet perintätoimiston tietokoneelle ja puolet oikeuslaitokselle. Mielestäni se on huomattava parannus verrattuna aiemman lain mukaiseen 298 euroon, josta 218 euroa meni sinne perintätoimiston tietokoneelle. Se perintätoimiston merkonomi ehtii napsutella OK-painiketta aika monta kertaa tunnissa ja tienaa aivan varmasti oman tuntipalkkansa.

Varsin harvat julkisen sektorin palvelut on hinnoiteltu todellisten kustannusten mukaan.

[hkanime]

Mietipäs käytetyt työtunnit.

Opettele olemaan lainaamatta koko edellistä viestiä, kun kommentoit kolmen sanan verran.

Mietipäs sitä, että oikeuslaitos on olemassa joka tapauksessa ja sen työntekijöille maksetaan kuukausipalkkaa, vaikkei olisi yhtään juttua hoidettavana. Valtionhallinnon palveluksessa olevien työpanosta ei voida yksioikoisesti jakaa itse kunkin "asiakkaan" maksettavaksi.

Vedät mutkat suoriksi.

Oikeusministeriön alainen maksuhäiriöiden, ulosoton ja konkurssivalvonnan momentti maksaa vuodessa 106 miljonaa euroa. Ulosottoja tehdään noin 2,5 miljoonaa vuodessa ja valtio keräsi ulosottomaksuja 68 miljoonaa 2012. Ulosottomaksut eivät siis kata kuluja eli toisin kun annat ymmärtää valtion perintä-/ulosottojärjestelmä ei suinkaan ole mikän puoli-ilmainen paina-nappia -systeemi.
Näin ollen mainittu 160 euron kulu vaikuttaa varsin maltilliselta perintä- / ulosmittauskustannukselta todellisiin kuluihin nähden.

On myös täysin selvä, että mitä enemmän keikkoja on sen enemmän joudutaan palkkaamaan virkamiehiä, juristeja ja tuomareita asioita hoitamaan. Näin ollen jokaisella ulosotolla on joku selvä kustannuksia lisäävä vaikutus.

[Topi Junkkari]

Näin ollen mainittu 160 euron kulu vaikuttaa varsin maltilliselta perintä- / ulosmittauskustannukselta todellisiin kuluihin nähden.

Ymmärrän, että kaikki eivät jaksa lukea muutamaa riviä pidempiä postauksia kunnolla, mutta ainakin yritin selittää ja eritellä asian perusteellisesti.

Tuo 160 euron kulu on vain yksi pieni osa kokonaiskustannuksista. Se kulkee nimikkeellä "oikeudenkäyntikulut", ja siitä puolet (80 euroa) menee käräjäoikeuden toimenpidemaksuun, puolet perintätoimistolle. Tämän lisäksi valtio saa ulosottomaksua vähintään 56 euroa ja perintätoimisto omia kulujaan enintään 190 euroa.

Koko "keissistä" valtio siis saa 136 euroa ja yksityinen taho 270 euroa, mikä aivan varmasti kattaa tietokonejärjestelmien ylläpidon ja napinpainajien palkan. Perintätoimistot ovat erittäin kannattavaa liiketoimintaa.

Valtiovalta ja lainsäätäjät ovat tarkoituksella päättäneet niin, että valtion palveluista ei peritä kustannuksia vastaavaa hintaa, ja ovat vieläpä kahdella eri lakimuutoksella viimeksi kuluneen vuoden aikana alentaneet velallisen maksettavaksi tulevia summia.

Koska tämä ketju käsittelee pikavippejä, otin esimerkkitapaukseksi 100 euron pikavipin. Pikavippaajia on helppo moralisoida, mutta sama kaava perinnän, velkomustuomion ja ulosoton osalta pätee mihin tahansa muuhunkin rahalliseen saatavaan. Olet ilmeisen onnellisessa asemassa, jos olet onnistunut elämään tähänastisen elämäsi ilman velkoja ja minkäänlaisia maksuvaikeuksia, mutta yritä kuitenkin ymmärtää, että ihminen voi velkaantua myös ilman omaa syytään. Haluatko edelleen lyödä lyötyjä? Haluatko valjastaa myös oikeusvaltion lyömään lyötyjä?

[ekto]

Eikö kokonaiskuvan kannalta olisi järkevintä, jopa velkojien suunnalta, että velallinen saisi kohtuullisen rangaistuksen ja pystyisi järkevästi maksamaan velkansa pois. Jos ihmisiä rangaistaisiin kovalla kädellä taloudellisista virheistä ja vahingoista, kulutus varmasti laskisi. Ei se välttämättä huonoa tekisikään paitsi nykyisen kaltaisessa tilanteessa, jossa kulutusta tarvittaisiin enemmän...

[Sputnik]

Valtiovalta ja lainsäätäjät ovat tarkoituksella päättäneet niin, että valtion palveluista ei peritä kustannuksia vastaavaa hintaa, ja ovat vieläpä kahdella eri lakimuutoksella viimeksi kuluneen vuoden aikana alentaneet velallisen maksettavaksi tulevia summia.

Koska tämä ketju käsittelee pikavippejä, otin esimerkkitapaukseksi 100 euron pikavipin. Pikavippaajia on helppo moralisoida, mutta sama kaava perinnän, velkomustuomion ja ulosoton osalta pätee mihin tahansa muuhunkin rahalliseen saatavaan. Olet ilmeisen onnellisessa asemassa, jos olet onnistunut elämään tähänastisen elämäsi ilman velkoja ja minkäänlaisia maksuvaikeuksia, mutta yritä kuitenkin ymmärtää, että ihminen voi velkaantua myös ilman omaa syytään. Haluatko edelleen lyödä lyötyjä? Haluatko valjastaa myös oikeusvaltion lyömään lyötyjä?

Kannattaa myös muistaa että ulosottotoimien keskimääräinen kulu ei oikeastaan kerro mitään, eli on varmasti niin että joissain tapauksissa valtion perimä summa jopa kattaa ulosotosta aiheutuvat kustannukset, toisessa taas ei sitten alkuunkaan. Minusta on ihan oikein että kaikkia (laskennallisia) kustannuksia ei jyvitetä yksittäisen "asiakkaan" maksettavaksi vaan mennään taulukon mukaan. Kyseessä nyt vaan on yksi valtion palvelu muiden joukossa.

Jälkimmäisestä kappaleesta ajattelen aivan samoin. Syitä ihmisen velkaantumiseen on yhtä monta kuin on ihmisiäkin. Monet meistä on siinä onnekkaassa asemassa että ei ole taloudellisia huolia, usein ilman omaa ansiota (peritty kämppä jne). Terveys on mahdollistanut jatkuvan työnteon eikä ole tullut yllättäviä kustannuksia. Toiset taas ei.   

[hkanime]

Näin ollen mainittu 160 euron kulu vaikuttaa varsin maltilliselta perintä- / ulosmittauskustannukselta todellisiin kuluihin nähden.

Ymmärrän, että kaikki eivät jaksa lukea muutamaa riviä pidempiä postauksia kunnolla, mutta ainakin yritin selittää ja eritellä asian perusteellisesti.

Luin kyllä koko jutun, mutta halusin vain nostaa esiin sen, että maksuhäiriöihin/ulosottoihin (oikeudenkäynteihin, haasteisiin jne.) liittyvät kulut ovat varsin suuret ja jäsen Salvationin toteamus käytetyistä työtunneista on siten relevantti. Kulujen (160 euron) pilkkominen ulos tästä yhtälöstä on vaikeaa koska saatavilla ei ole tarkkaa erittelyä, mutta tiedämme ainakin että tämä bisnes on (tahallisesti) tappiollista valtiolle.

Omassa esimerkissäsi sinulla oli jo 5 henkilöä sekaantununeena asiaan (ja se tuskin riittää jos katsotaan kokonaiskäsittelyä). ATK-järjestelmien rakentaminen ja ylläpito maksaa myös jotain. Kovin monta tuntia ei voi hukata asian käsittelyyn ennenkun 160 euroa on palanut.

Sinänsä näillä kuluilla ei nyt ole juurikaan merkitystä keskustelun kannalta eikä niihin tarvitse jäädä jumittamaan. Velkojen laiminlyöminen maksaa aina ja valtio on mielestäni pedannut varsin pehmeän patjan velalliselle mitä tulee kuluihin ja saatavissa oleviin oikeuspalveluihin. Tämän halvemmaksi tai helpommaksi asia ei juurikaan enää voi tulla ilman, että koko perintäjärjestelmä lakkautetaan.