Kuinka pienillä tuloilla yksineläjä tulee toimeen?

[Salvation]

Itse en oikein ymmärrä millä tavalla ne suuremmat tuet aktivoivat. Uudelle alalle kouluttautuminen ... ei maksa mitään.

Ai ei vai? Ensimmäiseen ammattiini kouluttautuminen maksoi 7240€. Miksi luulet että toinen ammatti ei maksaisi mitään? Opiskelu on suomessa suunniteltu rahoitettavaksi lainalla.

Juu. Opiskellessa osan elämisestä joutuu kustantamaan ihan itse; voi jopa joutua ottamaan ihan lainaakin. Papalta toki voi kysyä josko vaikka Pappa betalar

[EL SID]

itse asiassa, kysymys on väärin aseteltu. Pitäisi ensin keskustella, millaisen "peruspäivärahalla" elävän me haluamme? aktiivisen, joka etsii töitä, vaiko passiivisen, "Nukkujan".
Nykyisellä päivärahalla jää eloon, jos ei tee muuta. Mutta onko se itsetarkoitus?  eikö työttömän kuuluisi olla aktiivinen ja tarvittaessa työllistettävissä?

Itse en oikein ymmärrä millä tavalla ne suuremmat tuet aktivoivat. Uudelle alalle kouluttautuminen tai työpaikkojen kyseleminen ei maksa mitään. Se, että työkykyisenä pysyminen vaatisi suuret määrät rahaa on täysi myytti. Aivan samoin kai voisi väittää, että opiskelija jää passiiviseksi makaajaksi eikä jollain tapaa kykene käymään luennoilla, jos tuet eivät ole yli tonnia kuussa.

Jos itse olisin työtön ja sopivaa koulutusta vailla, kouluttautuisin lähihoitajaksi. Aloituspaikkoja on varsin runsaasti, töitä on paljon tarjolla nyt ja todennäköisesti jatkossakin ja keikkatöitä saa yleensä jo noin puolen vuoden opiskelun jälkeen. Työpaikkoja on ympäri Suomen ja vanhempia ihmisiä palkataan siinä missä nuorempiakin oli aikaisempaa kokemusta tai ei. Vähän kielitaitoa mukaan, niin voi lähteä töihin vaikka Norjaan, jossa palkat ovat paremmat.

Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty.

se on helppo fantasioida tyyliin "si" (menisin, pääsisin). Kyllähän työpaikkoja voi kysellä, mutta mitä jos sellaista ei saa? eikä peruspäivärahalla olevalla ole varaa jatkuvasti soitella työpaikkoja. Sossu kun ei maksa puhelinlaskua.

Mahdatko edes tietää kuinka vaikea on ylipäätänsä päästä edes kurssille?
Jokin aika sitten kaveri haki tutulta yrittäjältä paperin, että hänet palkattaisiin rekka-kuskiksi, mikäli hän suorittaa kuljettajantutkinnon. Niitä järjestää Vaasassa JAKK, ja mikäli muistan oikein, kurssille otettiin 12-16, mutta hakijoita oli lähes sata. Kaveri sai kirjeen, jossa todettiin että hyviä hakijoita oli paljon ja sinua ei valittu. Hän meni työkkäriin purkamaan kiukkuaan, ja sieltä sanottiin, ettei paikkoja vain ole tarpeeksi.
Hoitajiakin koulutetaan, mutta yhteen kurssipaikkaan on kymmeniä hakijoita. Lisäksi osa on räätälöity mamuille, ohitse suomaalisten.

Et ilmeisesti oikein käsittänyt sitä korttiviidakkoa, johon nykyinen työtön joutuu? Hitsauslukat vanhenevat puolessa vuodessa. Uusia  saat ne kurssikeskuksessa, jos pääset kurssille. Mikäli et, paikka menee sellaiselle, jolla on luokat voimassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos joudut irtisanotuksi väärään aikaa, sinulle on huonot masikset päästä takaisn työelämää. Varsinkin kun alalle on tulossa itäeuroopplalaista työvoimaa, jonka luokat o hitsattu ja tarvittaessa uusittu jossain puolassa....
alan vaihtokaan ei aina toimi: VAKK kouluttaa CNC-koneistajia, mutta kurssi on kahdessa osassa: ensin vuosi normaalia koneistusta, ja sen jälkeen alka uusi kurssi, jossa käydään läpi CNC-osuus. koska kyse on kahdesta eri kurssista, työtötntä kohden tarkoitetut rahat kuluvat umpeen jo ensimmäisen kurssin kohdalla, ja sitä seuraava oisota voi joutua odottamaan yli vuoden, jos työkkärillä on rahaa.
Kaikkihan tämä on isoa bisnestä, jossa pyöritetään valtion rahaa ja papereita ja itsetarkoitus on papereitten täyttäminen, ei työllistäminen. Siksi esimerkiksi lyhyet hitsauskurssit eivät pidä sisällään "tulityö" tai "työturvallisuuskorttien" uusimista tai edes pitemmät lähes vuoden kestävät, "trukkikurssia" vaikka sen kesto olisi vain yksi päivä, ja jokainen CNC-koneistaja tarvitsee trukkikortin.  Sinun pitää erikeseen hakeutua kurssille, jossa ne annetaan, jos saat vain maksajan.
Koska kouluttajat, kuten VAKK ja JAKK ovat erillisiä liikelaitoksia, tämä kannattaa niille, ja työkkärille riittää, että sinua "uudelleenkoulutetaan", sillä vastaako kurssi tarkoitustaan ei ole väliä. Se ei näy papereissa. Tämä on yksi syy siihen miksi aikuiskoulutuksen kautta on huonot työllistymismahdollisuudet.

hankkiudu työttömien työpajaan vaikkapa kahville (Vaasassa sellainen paikka on cafe Jupiter), niin saat kuulla, miten mahdotonta on nousta "pohjalta" eli peruspäivärahan varasta ylöspäin.

en minä sitä sano, että peruspäivärahan korotus auttaisi pitämään työtöntä työkunnossa, mutta puheet "nukkumisyhteiskunnassa" tilanteessa, tai kuvitelmat siitä, että "Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty" vaikka todellisuudessa he ovat vain köyhyyden takia toimettomana kotona, ovat aika raivostuttavia.

Sekin auttaisi, jos valtio alkaisi satsata työttömiin. Siksi en vastusta Terhon ehdotuksessa olevaa "työllistämistöiden" alkamista jo puolen vuoden jälkeen. Sehän olisi satsaamista työttömien työllistämiseen, ja hyvällä säkää, jos käy kolme kurssia parin vuoden sisällä, korttirumba on saatu kuntoon, ja olet  valmis työelämään. edellyttäen että olisi niitä työpaikkoja....

[Salvation]

itse asiassa, kysymys on väärin aseteltu. Pitäisi ensin keskustella, millaisen "peruspäivärahalla" elävän me haluamme? aktiivisen, joka etsii töitä, vaiko passiivisen, "Nukkujan".
Nykyisellä päivärahalla jää eloon, jos ei tee muuta. Mutta onko se itsetarkoitus?  eikö työttömän kuuluisi olla aktiivinen ja tarvittaessa työllistettävissä?

Itse en oikein ymmärrä millä tavalla ne suuremmat tuet aktivoivat. Uudelle alalle kouluttautuminen tai työpaikkojen kyseleminen ei maksa mitään. Se, että työkykyisenä pysyminen vaatisi suuret määrät rahaa on täysi myytti. Aivan samoin kai voisi väittää, että opiskelija jää passiiviseksi makaajaksi eikä jollain tapaa kykene käymään luennoilla, jos tuet eivät ole yli tonnia kuussa.

Jos itse olisin työtön ja sopivaa koulutusta vailla, kouluttautuisin lähihoitajaksi. Aloituspaikkoja on varsin runsaasti, töitä on paljon tarjolla nyt ja todennäköisesti jatkossakin ja keikkatöitä saa yleensä jo noin puolen vuoden opiskelun jälkeen. Työpaikkoja on ympäri Suomen ja vanhempia ihmisiä palkataan siinä missä nuorempiakin oli aikaisempaa kokemusta tai ei. Vähän kielitaitoa mukaan, niin voi lähteä töihin vaikka Norjaan, jossa palkat ovat paremmat.

Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty.

se on helppo fantasioida tyyliin "si" (menisin, pääsisin). Kyllähän työpaikkoja voi kysellä, mutta mitä jos sellaista ei saa? eikä peruspäivärahalla olevalla ole varaa jatkuvasti soitella työpaikkoja. Sossu kun ei maksa puhelinlaskua.

Mahdatko edes tietää kuinka vaikea on ylipäätänsä päästä edes kurssille?
Jokin aika sitten kaveri haki tutulta yrittäjältä paperin, että hänet palkattasiiin rekka-kuskiksi, mi'käli hän suorittaa kuljettajantutykinnon. Niitä järjestää Vaasassa JAKK, ja mikä muistan oikein, kurssille otettiin 12-16, mutta hakijoita oli lähesw sata. Kaveri sai kirjeen, jossa todettiin että hyviä hakijoita oli paljon ja sinua ei valittu. Hän meni työkkäriin purkamaan kiukkuaan, ja sieltä sanottiin, etteei paikkoja vain ole tarpeeksi.
Hoitajiakin koulutetaan, mutta yhteen kurssipaikkaan on kymmeniä hakijoita.

Et ilmeisesti oikein käsittänyt sitä korttiviidakkoa, johon nykyinen työtön joutuu? Hitsauslukat vanhenevat puolessa vuodessa. Uusia  saat ne kurssikeskuksessa, jos pääset kurssille. Mikäli et, paikka menee sellaiselle, jolla on luokat voimassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos joudut irtisanotuksi väärään aikaa, sinulle on huonot masikset päästä takaisn työelämää. Varsinkin kun alalle on tulossa itäeuroopplalaista työvoimaa, jonka luokat o hitsattu ja tarvittaessa uusittu jossain puolassa....
alan vaihtokaan ei aina toimi: VAKK kouluttaa CNC-koneistajia, mutta kurssi on kahdessa osassa: ensin vuosi normaalia koneistusta, ja sen jälkeen alka uusi kurssi, jossa käydään läpi CNC-osuus. koska kyse on kahdesta eri kurssista, työtötntä kohden tarkoitetut rahat kuluvat umpeen jo ensimmäisen kurssin kohdalla, ja sitä seuraava oisota voi joutua odottamaan yli vuoden, jos työkkärillä on rahaa.
Kaikkihan tämä on isoa bisnestä, jossa pyöritetään valtion rahaa ja papereita ja itsetarkoitus on papereitten täyttäminen, ei työllistäminen. Siksi esimerkiksi lyhyet hitsauskurssit eivät pidä sisällään "tulityö" tai "työturvallisuuskorttien" uusimista tai edes pitemmät lähes vuoden kestävät, "trukkikurssia" vaikka sen kesto olisi vain yksi päivä, ja jokainen CNC-koneistaja tarvitsee trukkikortin.  Sinun pitää erikeseen hakeutua kurssille, jossa ne annetaan, jos saat vain maksajan.
Koska kouluttajat, kuten VAKK ja JAKK ovat erillisiä liikelaitoksia, tämä kannattaa niille, ja työkkärille riittää, että sinua "uudelleenkoulutetaan", sillä vastaako kurssi tarkoitustaan ei ole väliä. Se ei näy papereissa. Tämä on yksi syy siihen miksi aikuiskoulutuksen kautta on huonot työllistymismahdollisuudet.

hankkiudu työttömien työpajaan vaikkapa kahville, niin saat kuulla, miten mahdotonta on nousta "pohjalta" eli peruspäivärahan varasta ylöspäin.

en minä sitä sano, että peruspäivärahan korotus auttaisi pitämään työtöntä työkunnossa, mutta puheet "nukkumisyhteiskunnassa" tilanteessa, tai kuvitelmat siitä, että "Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty" vaikka todellisuudessa he eivät vain köyhyyden takiamuuta kuin olla toimettomana kotona, ovat aika raivostuttavia.

Sekin auttaisi, jos valtio alkaisi satsata työttömiin. Siksi en vastusta Terhon ehdotuksessa olevaa "työllistämistöiden" alkamista jo puolen vuoden jälkeen. Sehän olisi satsaamista työttömien työllistämiseen, ja hyvällä säkää, jos käy kolme kurssia parin vuoden sisällä, korttirumba on saatu kuntoon, ja olet  valmis työelämään. edellyttäen että olisi niitä työpaikkoja....

Nykyisin kylläkin suuri osa paikoista on haettavissa firman nettisivujen välityksellä. Ja jos siihen nettiinkään ei ole varaa, niin voi mennä kirjastoon. Tietty jos on iskenyt lorvi katarri ja haluttaa syleskellä kattoon, niin onhan se mahdoton vaatimus saada perse ylös sohvalta.

[EL SID]

itse asiassa, kysymys on väärin aseteltu. Pitäisi ensin keskustella, millaisen "peruspäivärahalla" elävän me haluamme? aktiivisen, joka etsii töitä, vaiko passiivisen, "Nukkujan".
Nykyisellä päivärahalla jää eloon, jos ei tee muuta. Mutta onko se itsetarkoitus?  eikö työttömän kuuluisi olla aktiivinen ja tarvittaessa työllistettävissä?

Itse en oikein ymmärrä millä tavalla ne suuremmat tuet aktivoivat. Uudelle alalle kouluttautuminen tai työpaikkojen kyseleminen ei maksa mitään. Se, että työkykyisenä pysyminen vaatisi suuret määrät rahaa on täysi myytti. Aivan samoin kai voisi väittää, että opiskelija jää passiiviseksi makaajaksi eikä jollain tapaa kykene käymään luennoilla, jos tuet eivät ole yli tonnia kuussa.

Jos itse olisin työtön ja sopivaa koulutusta vailla, kouluttautuisin lähihoitajaksi. Aloituspaikkoja on varsin runsaasti, töitä on paljon tarjolla nyt ja todennäköisesti jatkossakin ja keikkatöitä saa yleensä jo noin puolen vuoden opiskelun jälkeen. Työpaikkoja on ympäri Suomen ja vanhempia ihmisiä palkataan siinä missä nuorempiakin oli aikaisempaa kokemusta tai ei. Vähän kielitaitoa mukaan, niin voi lähteä töihin vaikka Norjaan, jossa palkat ovat paremmat.

Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty.

se on helppo fantasioida tyyliin "si" (menisin, pääsisin). Kyllähän työpaikkoja voi kysellä, mutta mitä jos sellaista ei saa? eikä peruspäivärahalla olevalla ole varaa jatkuvasti soitella työpaikkoja. Sossu kun ei maksa puhelinlaskua.

Mahdatko edes tietää kuinka vaikea on ylipäätänsä päästä edes kurssille?
Jokin aika sitten kaveri haki tutulta yrittäjältä paperin, että hänet palkattasiiin rekka-kuskiksi, mi'käli hän suorittaa kuljettajantutykinnon. Niitä järjestää Vaasassa JAKK, ja mikä muistan oikein, kurssille otettiin 12-16, mutta hakijoita oli lähesw sata. Kaveri sai kirjeen, jossa todettiin että hyviä hakijoita oli paljon ja sinua ei valittu. Hän meni työkkäriin purkamaan kiukkuaan, ja sieltä sanottiin, etteei paikkoja vain ole tarpeeksi.
Hoitajiakin koulutetaan, mutta yhteen kurssipaikkaan on kymmeniä hakijoita.

Et ilmeisesti oikein käsittänyt sitä korttiviidakkoa, johon nykyinen työtön joutuu? Hitsauslukat vanhenevat puolessa vuodessa. Uusia  saat ne kurssikeskuksessa, jos pääset kurssille. Mikäli et, paikka menee sellaiselle, jolla on luokat voimassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos joudut irtisanotuksi väärään aikaa, sinulle on huonot masikset päästä takaisn työelämää. Varsinkin kun alalle on tulossa itäeuroopplalaista työvoimaa, jonka luokat o hitsattu ja tarvittaessa uusittu jossain puolassa....
alan vaihtokaan ei aina toimi: VAKK kouluttaa CNC-koneistajia, mutta kurssi on kahdessa osassa: ensin vuosi normaalia koneistusta, ja sen jälkeen alka uusi kurssi, jossa käydään läpi CNC-osuus. koska kyse on kahdesta eri kurssista, työtötntä kohden tarkoitetut rahat kuluvat umpeen jo ensimmäisen kurssin kohdalla, ja sitä seuraava oisota voi joutua odottamaan yli vuoden, jos työkkärillä on rahaa.
Kaikkihan tämä on isoa bisnestä, jossa pyöritetään valtion rahaa ja papereita ja itsetarkoitus on papereitten täyttäminen, ei työllistäminen. Siksi esimerkiksi lyhyet hitsauskurssit eivät pidä sisällään "tulityö" tai "työturvallisuuskorttien" uusimista tai edes pitemmät lähes vuoden kestävät, "trukkikurssia" vaikka sen kesto olisi vain yksi päivä, ja jokainen CNC-koneistaja tarvitsee trukkikortin.  Sinun pitää erikeseen hakeutua kurssille, jossa ne annetaan, jos saat vain maksajan.
Koska kouluttajat, kuten VAKK ja JAKK ovat erillisiä liikelaitoksia, tämä kannattaa niille, ja työkkärille riittää, että sinua "uudelleenkoulutetaan", sillä vastaako kurssi tarkoitustaan ei ole väliä. Se ei näy papereissa. Tämä on yksi syy siihen miksi aikuiskoulutuksen kautta on huonot työllistymismahdollisuudet.

hankkiudu työttömien työpajaan vaikkapa kahville, niin saat kuulla, miten mahdotonta on nousta "pohjalta" eli peruspäivärahan varasta ylöspäin.

en minä sitä sano, että peruspäivärahan korotus auttaisi pitämään työtöntä työkunnossa, mutta puheet "nukkumisyhteiskunnassa" tilanteessa, tai kuvitelmat siitä, että "Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty" vaikka todellisuudessa he eivät vain köyhyyden takiamuuta kuin olla toimettomana kotona, ovat aika raivostuttavia.

Sekin auttaisi, jos valtio alkaisi satsata työttömiin. Siksi en vastusta Terhon ehdotuksessa olevaa "työllistämistöiden" alkamista jo puolen vuoden jälkeen. Sehän olisi satsaamista työttömien työllistämiseen, ja hyvällä säkää, jos käy kolme kurssia parin vuoden sisällä, korttirumba on saatu kuntoon, ja olet  valmis työelämään. edellyttäen että olisi niitä työpaikkoja....

Nykyisin kylläkin suuri osa paikoista on haettavissa firman nettisivujen välityksellä. Ja jos siihen nettiinkään ei ole varaa, niin voi mennä kirjastoon. Tietty jos on iskenyt lorvi katarri ja haluttaa syleskellä kattoon, niin onhan se mahdoton vaatimus saada perse ylös sohvalta.

muutaman rekryn tehneenä tiedän varsin hyvin, että nuo sivut ovat täynnä hakijoita. varsinkin sen jälkeen kun paikka on ilmoitettu MOLlissa. Pomoporras käyttää niitä estottomasti hyväksi: tietyt työt meilläkin on jo pari vuotta teetetetty työharjoittelijoilla, jotka vaihtuvat puolen vuoden välein. Säästöä, kun on niin työhaluista porukkaa, että on valmis tekemään töitä ilmaiseksi, ei tarvitse palkata ketään työntekijää lorvimaan. Sille kun joutuisi maksamaan vielä pekkasiakin...

[Salvation]

itse asiassa, kysymys on väärin aseteltu. Pitäisi ensin keskustella, millaisen "peruspäivärahalla" elävän me haluamme? aktiivisen, joka etsii töitä, vaiko passiivisen, "Nukkujan".
Nykyisellä päivärahalla jää eloon, jos ei tee muuta. Mutta onko se itsetarkoitus?  eikö työttömän kuuluisi olla aktiivinen ja tarvittaessa työllistettävissä?

Itse en oikein ymmärrä millä tavalla ne suuremmat tuet aktivoivat. Uudelle alalle kouluttautuminen tai työpaikkojen kyseleminen ei maksa mitään. Se, että työkykyisenä pysyminen vaatisi suuret määrät rahaa on täysi myytti. Aivan samoin kai voisi väittää, että opiskelija jää passiiviseksi makaajaksi eikä jollain tapaa kykene käymään luennoilla, jos tuet eivät ole yli tonnia kuussa.

Jos itse olisin työtön ja sopivaa koulutusta vailla, kouluttautuisin lähihoitajaksi. Aloituspaikkoja on varsin runsaasti, töitä on paljon tarjolla nyt ja todennäköisesti jatkossakin ja keikkatöitä saa yleensä jo noin puolen vuoden opiskelun jälkeen. Työpaikkoja on ympäri Suomen ja vanhempia ihmisiä palkataan siinä missä nuorempiakin oli aikaisempaa kokemusta tai ei. Vähän kielitaitoa mukaan, niin voi lähteä töihin vaikka Norjaan, jossa palkat ovat paremmat.

Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty.

se on helppo fantasioida tyyliin "si" (menisin, pääsisin). Kyllähän työpaikkoja voi kysellä, mutta mitä jos sellaista ei saa? eikä peruspäivärahalla olevalla ole varaa jatkuvasti soitella työpaikkoja. Sossu kun ei maksa puhelinlaskua.

Mahdatko edes tietää kuinka vaikea on ylipäätänsä päästä edes kurssille?
Jokin aika sitten kaveri haki tutulta yrittäjältä paperin, että hänet palkattasiiin rekka-kuskiksi, mi'käli hän suorittaa kuljettajantutykinnon. Niitä järjestää Vaasassa JAKK, ja mikä muistan oikein, kurssille otettiin 12-16, mutta hakijoita oli lähesw sata. Kaveri sai kirjeen, jossa todettiin että hyviä hakijoita oli paljon ja sinua ei valittu. Hän meni työkkäriin purkamaan kiukkuaan, ja sieltä sanottiin, etteei paikkoja vain ole tarpeeksi.
Hoitajiakin koulutetaan, mutta yhteen kurssipaikkaan on kymmeniä hakijoita.

Et ilmeisesti oikein käsittänyt sitä korttiviidakkoa, johon nykyinen työtön joutuu? Hitsauslukat vanhenevat puolessa vuodessa. Uusia  saat ne kurssikeskuksessa, jos pääset kurssille. Mikäli et, paikka menee sellaiselle, jolla on luokat voimassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos joudut irtisanotuksi väärään aikaa, sinulle on huonot masikset päästä takaisn työelämää. Varsinkin kun alalle on tulossa itäeuroopplalaista työvoimaa, jonka luokat o hitsattu ja tarvittaessa uusittu jossain puolassa....
alan vaihtokaan ei aina toimi: VAKK kouluttaa CNC-koneistajia, mutta kurssi on kahdessa osassa: ensin vuosi normaalia koneistusta, ja sen jälkeen alka uusi kurssi, jossa käydään läpi CNC-osuus. koska kyse on kahdesta eri kurssista, työtötntä kohden tarkoitetut rahat kuluvat umpeen jo ensimmäisen kurssin kohdalla, ja sitä seuraava oisota voi joutua odottamaan yli vuoden, jos työkkärillä on rahaa.
Kaikkihan tämä on isoa bisnestä, jossa pyöritetään valtion rahaa ja papereita ja itsetarkoitus on papereitten täyttäminen, ei työllistäminen. Siksi esimerkiksi lyhyet hitsauskurssit eivät pidä sisällään "tulityö" tai "työturvallisuuskorttien" uusimista tai edes pitemmät lähes vuoden kestävät, "trukkikurssia" vaikka sen kesto olisi vain yksi päivä, ja jokainen CNC-koneistaja tarvitsee trukkikortin.  Sinun pitää erikeseen hakeutua kurssille, jossa ne annetaan, jos saat vain maksajan.
Koska kouluttajat, kuten VAKK ja JAKK ovat erillisiä liikelaitoksia, tämä kannattaa niille, ja työkkärille riittää, että sinua "uudelleenkoulutetaan", sillä vastaako kurssi tarkoitustaan ei ole väliä. Se ei näy papereissa. Tämä on yksi syy siihen miksi aikuiskoulutuksen kautta on huonot työllistymismahdollisuudet.

hankkiudu työttömien työpajaan vaikkapa kahville, niin saat kuulla, miten mahdotonta on nousta "pohjalta" eli peruspäivärahan varasta ylöspäin.

en minä sitä sano, että peruspäivärahan korotus auttaisi pitämään työtöntä työkunnossa, mutta puheet "nukkumisyhteiskunnassa" tilanteessa, tai kuvitelmat siitä, että "Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty" vaikka todellisuudessa he eivät vain köyhyyden takiamuuta kuin olla toimettomana kotona, ovat aika raivostuttavia.

Sekin auttaisi, jos valtio alkaisi satsata työttömiin. Siksi en vastusta Terhon ehdotuksessa olevaa "työllistämistöiden" alkamista jo puolen vuoden jälkeen. Sehän olisi satsaamista työttömien työllistämiseen, ja hyvällä säkää, jos käy kolme kurssia parin vuoden sisällä, korttirumba on saatu kuntoon, ja olet  valmis työelämään. edellyttäen että olisi niitä työpaikkoja....

Nykyisin kylläkin suuri osa paikoista on haettavissa firman nettisivujen välityksellä. Ja jos siihen nettiinkään ei ole varaa, niin voi mennä kirjastoon. Tietty jos on iskenyt lorvi katarri ja haluttaa syleskellä kattoon, niin onhan se mahdoton vaatimus saada perse ylös sohvalta.

muutaman rekryn tehneenä tiedän varsin hyvin, että nuo sivut ovat täynnä hakijoita. varsinkin sen jälkeen kun paikka on ilmoitettu MOLlissa. Pomoporras käyttää niitä estottomasti hyväksi: tietyt työt meilläkin on jo pari vuotta teetetetty työharjoittelijoilla, jotka vaihtuvat puolen vuoden välein. Säästöä, kun on niin työhaluista porukkaa, että on valmis tekemään töitä ilmaiseksi, ei tarvitse palkata ketään työntekijää lorvimaan. Sille kun joutuisi maksamaan vielä pekkasiakin...

Tai siis fiksu yritys ei edes laita ilmoitusta MOL:in sivuille. Ja fiksu työnantaja maksaa kunnollisen korvauksen tehdystä työstä, jos haluaa tulosta tehdä.

[EL SID]

itse asiassa, kysymys on väärin aseteltu. Pitäisi ensin keskustella, millaisen "peruspäivärahalla" elävän me haluamme? aktiivisen, joka etsii töitä, vaiko passiivisen, "Nukkujan".
Nykyisellä päivärahalla jää eloon, jos ei tee muuta. Mutta onko se itsetarkoitus?  eikö työttömän kuuluisi olla aktiivinen ja tarvittaessa työllistettävissä?

Itse en oikein ymmärrä millä tavalla ne suuremmat tuet aktivoivat. Uudelle alalle kouluttautuminen tai työpaikkojen kyseleminen ei maksa mitään. Se, että työkykyisenä pysyminen vaatisi suuret määrät rahaa on täysi myytti. Aivan samoin kai voisi väittää, että opiskelija jää passiiviseksi makaajaksi eikä jollain tapaa kykene käymään luennoilla, jos tuet eivät ole yli tonnia kuussa.

Jos itse olisin työtön ja sopivaa koulutusta vailla, kouluttautuisin lähihoitajaksi. Aloituspaikkoja on varsin runsaasti, töitä on paljon tarjolla nyt ja todennäköisesti jatkossakin ja keikkatöitä saa yleensä jo noin puolen vuoden opiskelun jälkeen. Työpaikkoja on ympäri Suomen ja vanhempia ihmisiä palkataan siinä missä nuorempiakin oli aikaisempaa kokemusta tai ei. Vähän kielitaitoa mukaan, niin voi lähteä töihin vaikka Norjaan, jossa palkat ovat paremmat.

Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty.

se on helppo fantasioida tyyliin "si" (menisin, pääsisin). Kyllähän työpaikkoja voi kysellä, mutta mitä jos sellaista ei saa? eikä peruspäivärahalla olevalla ole varaa jatkuvasti soitella työpaikkoja. Sossu kun ei maksa puhelinlaskua.

Mahdatko edes tietää kuinka vaikea on ylipäätänsä päästä edes kurssille?
Jokin aika sitten kaveri haki tutulta yrittäjältä paperin, että hänet palkattasiiin rekka-kuskiksi, mi'käli hän suorittaa kuljettajantutykinnon. Niitä järjestää Vaasassa JAKK, ja mikä muistan oikein, kurssille otettiin 12-16, mutta hakijoita oli lähesw sata. Kaveri sai kirjeen, jossa todettiin että hyviä hakijoita oli paljon ja sinua ei valittu. Hän meni työkkäriin purkamaan kiukkuaan, ja sieltä sanottiin, etteei paikkoja vain ole tarpeeksi.
Hoitajiakin koulutetaan, mutta yhteen kurssipaikkaan on kymmeniä hakijoita.

Et ilmeisesti oikein käsittänyt sitä korttiviidakkoa, johon nykyinen työtön joutuu? Hitsauslukat vanhenevat puolessa vuodessa. Uusia  saat ne kurssikeskuksessa, jos pääset kurssille. Mikäli et, paikka menee sellaiselle, jolla on luokat voimassa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos joudut irtisanotuksi väärään aikaa, sinulle on huonot masikset päästä takaisn työelämää. Varsinkin kun alalle on tulossa itäeuroopplalaista työvoimaa, jonka luokat o hitsattu ja tarvittaessa uusittu jossain puolassa....
alan vaihtokaan ei aina toimi: VAKK kouluttaa CNC-koneistajia, mutta kurssi on kahdessa osassa: ensin vuosi normaalia koneistusta, ja sen jälkeen alka uusi kurssi, jossa käydään läpi CNC-osuus. koska kyse on kahdesta eri kurssista, työtötntä kohden tarkoitetut rahat kuluvat umpeen jo ensimmäisen kurssin kohdalla, ja sitä seuraava oisota voi joutua odottamaan yli vuoden, jos työkkärillä on rahaa.
Kaikkihan tämä on isoa bisnestä, jossa pyöritetään valtion rahaa ja papereita ja itsetarkoitus on papereitten täyttäminen, ei työllistäminen. Siksi esimerkiksi lyhyet hitsauskurssit eivät pidä sisällään "tulityö" tai "työturvallisuuskorttien" uusimista tai edes pitemmät lähes vuoden kestävät, "trukkikurssia" vaikka sen kesto olisi vain yksi päivä, ja jokainen CNC-koneistaja tarvitsee trukkikortin.  Sinun pitää erikeseen hakeutua kurssille, jossa ne annetaan, jos saat vain maksajan.
Koska kouluttajat, kuten VAKK ja JAKK ovat erillisiä liikelaitoksia, tämä kannattaa niille, ja työkkärille riittää, että sinua "uudelleenkoulutetaan", sillä vastaako kurssi tarkoitustaan ei ole väliä. Se ei näy papereissa. Tämä on yksi syy siihen miksi aikuiskoulutuksen kautta on huonot työllistymismahdollisuudet.

hankkiudu työttömien työpajaan vaikkapa kahville, niin saat kuulla, miten mahdotonta on nousta "pohjalta" eli peruspäivärahan varasta ylöspäin.

en minä sitä sano, että peruspäivärahan korotus auttaisi pitämään työtöntä työkunnossa, mutta puheet "nukkumisyhteiskunnassa" tilanteessa, tai kuvitelmat siitä, että "Osa työttömistä luo kuitenkin myytin, että esimerkiksi tälle alalle hakeminen vaatii jotain aivan erikoisia aktiivisuusruiskeita, eli jos ei ole autoa ja 52 tuuman TV:tä, niin ei vaan pysty" vaikka todellisuudessa he eivät vain köyhyyden takiamuuta kuin olla toimettomana kotona, ovat aika raivostuttavia.

Sekin auttaisi, jos valtio alkaisi satsata työttömiin. Siksi en vastusta Terhon ehdotuksessa olevaa "työllistämistöiden" alkamista jo puolen vuoden jälkeen. Sehän olisi satsaamista työttömien työllistämiseen, ja hyvällä säkää, jos käy kolme kurssia parin vuoden sisällä, korttirumba on saatu kuntoon, ja olet  valmis työelämään. edellyttäen että olisi niitä työpaikkoja....

Nykyisin kylläkin suuri osa paikoista on haettavissa firman nettisivujen välityksellä. Ja jos siihen nettiinkään ei ole varaa, niin voi mennä kirjastoon. Tietty jos on iskenyt lorvi katarri ja haluttaa syleskellä kattoon, niin onhan se mahdoton vaatimus saada perse ylös sohvalta.

muutaman rekryn tehneenä tiedän varsin hyvin, että nuo sivut ovat täynnä hakijoita. varsinkin sen jälkeen kun paikka on ilmoitettu MOLlissa. Pomoporras käyttää niitä estottomasti hyväksi: tietyt työt meilläkin on jo pari vuotta teetetetty työharjoittelijoilla, jotka vaihtuvat puolen vuoden välein. Säästöä, kun on niin työhaluista porukkaa, että on valmis tekemään töitä ilmaiseksi, ei tarvitse palkata ketään työntekijää lorvimaan. Sille kun joutuisi maksamaan vielä pekkasiakin...

Tai siis fiksu yritys ei edes laita ilmoitusta MOL:in sivuille. Ja fiksu työnantaja maksaa kunnollisen korvauksen tehdystä työstä, jos haluaa tulosta tehdä.

kyllä sitä tulosta tuntuu näinkin tulevan. En tiedä millaisessa "pikku kakkonen"-maailmassa elät, mutta todellisessa maailma raha ja kustannukset ovat se, joka ratkaisee.

[Miniluv]

Olkaa riitelemättä ja poistakaa turhat sitaatit kommenttienne edestä.

[femacco]

Minä käyn tyttöystävän kanssa perjantaisin Citymarketissa ostamassa kerralla viikon ruoka-ainekset. Meiltä menee 20e kummaltakin. Lisäksi ostan viikossa topan pari sätkätupakkia ja paperia. Siinä se.

Mulla menee sama summa itseni ja kämppiksen parin päivän ruokiin. En edes osta mitään kalleinta ja hienointa vaan sitä mikä pitää pari viisikymmentäkiloista akkaa pari päivää kylläisinä. Yleensä käyn Lidlissä, koska kaikki muut seudun kaupat ovat törkyhintaisia.

Kaurahiutaleita, nuudeleita, tonnikalaa. Noillahan pysyy hengissä tarvittaessa vaikka monta vuotta. Ja maksaa varmasti alle 20 eur /viikko.

Syömme myös hernekeittoa, ruisleipää, raejuustoa, leikkeleitä, hedelmiä, jogurttia, makaronilaatikkoa, keittoja, pastaa yms. ja kananmunaa. En nyt jaksa luetella kaikkea, mutta ruokaan ei sisälly sisäfilettä tai lohta. Ehkä kaksi aktiivista ihmistä syö vain niin paljon enemmän. En todellakaan pärjää millään yhdellä lämpimällä aterialla ja parilla pikku välipalalla. Jotkuthan jopa puolittavat rahkapurkin ja toteavat, että "voi kun tuli täyteen, onpas kylläinen olo" 

[divka]

Kyllä noin 100 euroa kuukaudessa ruokaan riittää ainakin minulle ihan hyvin. Koen syöväni terveellisesti ja rahaa riittää vielä ylimääräiseenkin, kuten kahviloihin, karkkiin yms. aina silloin tällöin. Baareihin ja hienoihin ravintoloihin ei toki tuolla budjetilla ole varaa, mutta niissä käyminen nyt ei olekaan mikään perusoikeus, johon kaikilla tulisi aina olla mahdollisuus.

[Kaappihommailija]

Itse tulee kyllä välillä possun sisäfilettä vedettyä. Jos vertaa vaikka baarista ostettuun tuoppiin niin ei se niin kallista ole. Pitää vaan priorisoida kumpi on tärkeämpää. Viimeaikoina itselläni ruoka on vienyt voiton ja baarissa ei ole tullut käytyä. Niinkuin, joku muukin sanoi en sitä ihmisoikeutena edes pidä, että saa notkua diskossa valden piikkiin. Nuorempana tuli otettua ihan tarpeeksi.

Lohta tulee syötyä myös, vaikka pienellä budjetilla menen. Lidlistä saa todella usein alle 10 euroa kilo. Halvempaa, kuin tonnikala.

Mutta varmasti menee ruokaan rahaa paljon, jos ei ymmärrä kilohinnoista mitään ja ostaa niitä yhden annoksen nuudelipusseja.

[sivullinen.]

Uskon ihmisen tulevan toimeen todella pienillä kuluilla. Lähes kaiken ravinnon saa kerättyä metsästä ja asunnoksi kelpaa mikä tahansa mökki missä on takka. Kulut ovat siten nolla. Tuollaisia asuntoja ei kuitenkaan saa rakennusmääräysten mukaan rakentaa, maa on jaettu epämääräisin perustein osalle jengistä ja yksineläjän on työlästä yksin itselleen ruokaa hankkia. Linkolaksi ryhtymiseen vaaditaan paljon munaa ja kosolti seikkailumieltä.

Mutta ylipäätään "ramboilun" hinta ei ole minusta mitenkään merkittävä. Se ei ole vastaus mihinkään ongelmaan. On kaksi täysin eriävää näkökulmaa nykyisyyteen, jotka asiaa lähestyvät. Ensimmäisessä työttömiä tai sosialitoimiston asiakkaita pidetään "varkaina" ja heidän saamansa etuudet halutaan rajoittaa minimiin. Tämä on "televisiosta tuttu" eliitin antama näkökulma. Toinen näkökulma on rikkaiden pitäminen "varkaina" ja heidän palkkansa minimointi. Tämä on taas "viidakkorummun sanoma". Kysymyksen voisi siis esittää toisin: Kuinka pienillä tuloilla toimitusjohtaja tulee toimeen? Platonin mukaan tulo erot eivät saisi olla neljää kertaa suuremmat. Siten siis Pajusen (brutto)palkka jaettuna neljällä olisi sopiva summa työttömälle: 2500e/kk - vähintään. Sillä saisi ylläpitää elintasoa.

Tosin jos jo nykyisillä luvuilla valtiontalous on umpikujassa, ja koska rahaa on jaettu holtittomasti vuosia, ei umpikujasta päästäisi millään tukien tai palkkojen korjausliikkeellä.

[Haplotaxida]

Mielestäni kuukausituloa merkityksellisempää on tarkastella vuosituloa, koska kuukausittaisissa menoissa on aina vaihtelua. Jos tarkastelen omia käytännössä täysin pakollisia tai hyvin tarpeellisia menoeriä ja miten pienellä tulolla tulisin toimeen niiden suhteen, niin:

Itselläni vuokramenot tulevat olemaan tänä vuonna noin 9000 euroa, jossa ei ole oikeasti kohta mitään järkeä. Vuonna 2002 vuokramenot olivat samassa asunnossa vähän päälle 6000 euroa. Halvempi ja mahdollisesti pienempi on haussa, mutta sopivat ovat varsin tiukassa ja sellaiset, joissa tulisi selvästi säästöä. Sopimattomiakaan ei juuri ole.

Ilman autoa en oikeastaan voi olla erinäisistä syistä johtuen, vaikka kilometrit jäävät melko pieniksi, kun autoa en pääsääntöisesti tarvitse tällä hetkellä työmatkoihin (tämäkin voi tosin muuttua milloin vain, mistä yksi syy). Kulut ilman arvonalennusta lienevät noin 1600 euron paikkeille vuosittain, vaikka osan huolto- ja korjaustoimista tekisin itse. Eli jos ei tule suurempaa remppaa.

Nettiyhteys on käytännössä pakollinen nykyaikana. Kuin myös kännykkä, mieluusti edes pienellä datapaketilla. Maltillisella puhelimen käytöllä näihin menisi vuodessa reilut 500 euroa yhteensä, perusnettiyhteydellä.

Sähköä menee tällä hetkellä noin 500 euroa vuodessa. Muihin tässä huomioitaviin vakuutuksiin noin sata euroa. Ruoka + muut kotitalouteen liittyvät, ilman suurempaa luksusta ehkä 20-25 euroa per viikko eli vuodessa 1040-1300. Käytännössä tähänkin menee enemmän.

Vaatekuluja on äkkiseltään vaikea arvioida, kun kaikkea ei tarvitse joka vuosi ostaa ja pihinä voisi käydä myös kirppiksellä, joka ei tosin ole isojalkaiselle ja -kokoiselle kovin antelias mesta. Nuukalla budjetilla keskimäärin 200 euroa vuodessa voisi hyvin riittää vaatteisiin ja kenkiin. Muihin pakollisiin sekalaisiin menoihin (mahdolliset lääkemenot, hammaslääkärissäkäynnit, elektroniikka maltillisesti jne) pitää varata keskimäärin se 200 euroa vuodessa.

Eli loppusummaksi tulisi 13400 euroa. Kuukaudelle jaettuna se olisi n. 1117 euroa.

Sillä summalla nippanappa pärjäisin, ilman mitään tukia. Tällä summalla ei sitten harrasteta juuri mitään, eikä käydä huvittelemassa ulkomailla, eikä tilata lehtiä kotiin. Mutta ainahan sitä voi käydä lenkkeilemässä ulkoilmassa ja käydä kirjastossa.

Pakkoraossa sitä voisi tietysti luopua autosta ja sekä syödä kylmässä vedessä haudutettua kauravelliä pimeässä kämpässä tai ryhtyä munkiksi luostariin, mutta sellaisestahan ei tainnut olla tässä jutussa kyse.

[Kaappihommailija]

Tosin jos jo nykyisillä luvuilla valtiontalous on umpikujassa, ja koska rahaa on jaettu holtittomasti vuosia, ei umpikujasta päästäisi millään tukien tai palkkojen korjausliikkeellä.

Kansalaispalkkasysteemissä, voitaisiin heittää työsopimukset v****n. Ihmiset pysyisivät elossa ja työtä kannattaisi tehdä vaikka euron tuntipalkalla, jos ei mitään rahakkaampaa työtä löydy.

[Salvation]

Tosin jos jo nykyisillä luvuilla valtiontalous on umpikujassa, ja koska rahaa on jaettu holtittomasti vuosia, ei umpikujasta päästäisi millään tukien tai palkkojen korjausliikkeellä.

Kansalaispalkkasysteemissä, voitaisiin heittää työsopimukset v****n. Ihmiset pysyisivät elossa ja työtä kannattaisi tehdä vaikka euron tuntipalkalla, jos ei mitään rahakkaampaa työtä löydy.

Taas se alkaa perustulouskovaisten vuodatus

[Kaappihommailija]

Taas se alkaa perustulouskovaisten vuodatus

Haha No en pidä itseäni sentään uskovaisena asian suhteen, mutta kannattaisi sitä varmaan tutkia. Nykyinen systeemi on niin kankea, ettei työtä usein kannata tehdä ellei sitä sitten ole joka päivä.

[KalleK]

Vaikka tämä nyt ei varsinaisesti vastaakaan ketjun aloitusviestiin, niin ketjua lukiessa nousee vahva tunne suomalaisen verotuksen (periaatteellisesta) hienoudesta.

Samahan se sinänsä on, vaikka näille vehviläisille maksettaisiin satatonnia kuussa, jos veroprosentti heillä on sitten jotain 90% ja 99% väliltä, mitä pidänkin täysin kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.

Toki verorahojen käyttöä voi ja täytyykin nykyisestään järkeistää, mutta missään nimessä minkäänlaisia uusia verohelpotuksia suurituloisille ei tule myöntää. Päinvastoin, entistä tiukemmaksi verotus vaan ja kaikenlainen kekkulointi entistä tarkempaan syyniin, jotta saadaan näistä yhteiskunnan todellisista syöpäläisistä ja loisista kaikki mahdollinen imettyä hyötykäyttöön.

Mutta jostain syystä Suomessa ei vaan kuitenkaan tunnuta saavan kunnolla kuriin näitä ökyrikkaiden puljailuja, eli mitä erinäisimpiä verokikkailuja ja kirjojen siirtelyjä ties minne Cayman saarille. Saatana, kansalaisuus pois jos ei kerran tee mieli maksaa tänne verojakaan!

Mitä järkeä on näännyttää lopullisesti kuiviin jo henkitoreissaan korisevat 69 centin jätemakkaranjärsijät kun kerran paljon kannattavampaa olisi kiristää ruuvia tiukemmalle sieltä yläpäästä, missä löysää rahaa liikkuu ihan eri malliin?

[Tykkimies Pönni]

Vaikka tämä nyt ei varsinaisesti vastaakaan ketjun aloitusviestiin, niin ketjua lukiessa nousee vahva tunne suomalaisen verotuksen (periaatteellisesta) hienoudesta.

Samahan se sinänsä on, vaikka näille vehviläisille maksettaisiin satatonnia kuussa, jos veroprosentti heillä on sitten jotain 90% ja 99% väliltä, mitä pidänkin täysin kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.

Toki verorahojen käyttöä voi ja täytyykin nykyisestään järkeistää, mutta missään nimessä minkäänlaisia uusia verohelpotuksia suurituloisille ei tule myöntää. Päinvastoin, entistä tiukemmaksi verotus vaan ja kaikenlainen kekkulointi entistä tarkempaan syyniin, jotta saadaan näistä yhteiskunnan todellisista syöpäläisistä ja loisista kaikki mahdollinen imettyä hyötykäyttöön.

Mutta jostain syystä Suomessa ei vaan kuitenkaan tunnuta saavan kunnolla kuriin näitä ökyrikkaiden puljailuja, eli mitä erinäisimpiä verokikkailuja ja kirjojen siirtelyjä ties minne Cayman saarille. Saatana, kansalaisuus pois jos ei kerran tee mieli maksaa tänne verojakaan!

Mitä järkeä on näännyttää lopullisesti kuiviin jo henkitoreissaan korisevat 69 centin jätemakkaranjärsijät kun kerran paljon kannattavampaa olisi kiristää ruuvia tiukemmalle sieltä yläpäästä, missä löysää rahaa liikkuu ihan eri malliin?

Suomen ja suomalaisten suurin ongelma liittyen talouteen on ylisuuri julkinen sektori. Aivan sama oletko työtön vai sikarikas niin veroja maksat yli sietokyvyn. Julkinen sektori on 2-3 kolme kertaa liian iso. Se imee veroja niin paljon ettei täällä enää kenenkään selkäranka kestä. Keskimääräisen suomalaisen palkallisen työpanoksesta menee nopeasti laskettuna noin kolmasosa julkisen puolen turhien syöttösikojen elättämiseen. 
Cayman-saari-kikkailut on oma lukunsa. Ilmiö on Kataisen ajan vitsaus. Yksi niistä.

[vilach]

Aivan sama oletko työtön vai sikarikas niin veroja maksat yli sietokyvyn.

Missä päin Suomea työttömät maksavat veroja? Minusta päinvastoin, yhteiskunta maksaa heille, eikä he yhteiskunnalle, tukien nimet ovat työttömyystuki, toimeentulotuki, asumistuki jne.

Keskimääräisen suomalaisen palkallisen työpanoksesta menee nopeasti laskettuna noin kolmasosa julkisen puolen turhien syöttösikojen elättämiseen.

Keskimääräinen kokonaistulovero keskituloisella on noin 60%.
Sinun mielestä siis näistä 60%:stä 30% menee syöttösikojen elättämiseen ja loput hyödylliseen toimintaan, kuten koulutus ja terveydenhuolto? Eli puolet verokertymästä turhaan toimintaan, puolet hyödylliseen.

[Tabula Rasa]

Eihän ne verojen nimellä ole, mutta tukien menetys töihin mennessä on 50-100+% ja tietysti menetetty vapaa-aika. Innostaa siinä sitten tehdä 20-30h/kk kun lopputulos on että saat satasen vähemmän käteen kuin jos makaisit tuilla.

[no future]

Eihän ne verojen nimellä ole, mutta tukien menetys töihin mennessä on 50-100+% ja tietysti menetetty vapaa-aika. Innostaa siinä sitten tehdä 20-30h/kk kun lopputulos on että saat satasen vähemmän käteen kuin jos makaisit tuilla.

Tämähän se ongelma on. Vielä kun leijonanosa vapaista työpaikoista (Mol:in sivuilla) on näitä osa-aikaisia siivoushommia etc. Ymmärrän hyvin ettei motivoi senkään vertaa kuin työkkärin 9€ harjoittelut.

[Fiftari]

Eihän ne verojen nimellä ole, mutta tukien menetys töihin mennessä on 50-100+% ja tietysti menetetty vapaa-aika. Innostaa siinä sitten tehdä 20-30h/kk kun lopputulos on että saat satasen vähemmän käteen kuin jos makaisit tuilla.

Tädiltä meni asumistuet kun poika joka asuu samassa taloudessa meni kesätöihin. Lisäksi joutui tuohon 9e/päivä hommaan. Tienaa sen 800-850e/kk. Pula olisi työntekijöistä mutta kun on niitäkin jotka tekee ilmaiseksi niin turha maksaa palkkaa.

[vilach]

Eihän ne verojen nimellä ole, mutta tukien menetys töihin mennessä on 50-100+%

Kannustinloukut ja verot on eri asia. Nimimerkki samuliloov väitti, että työttömät maksavat Suomessa veroja, siinä väitteessä  ei ole mitään perää.

Kannustinloukut on huono asia, mutta mikään puolue ei puhu tästä. Kaikki puolueet ovat sosialistisia.

[Tabula Rasa]

Eihän ne verojen nimellä ole, mutta tukien menetys töihin mennessä on 50-100+%

Kannustinloukut ja verot on eri asia. Nimimerkki samuliloov väitti, että työttömät maksavat Suomessa veroja, siinä väitteessä  ei ole mitään perää.

Kannustinloukut on huono asia, mutta mikään puolue ei puhu tästä. Kaikki puolueet ovat sosialistisia.

Mitä hittoa sillä nimellä on väliä kun lopputulema on sama. Ei ole hitonkaan väliä vaikka köyhät saisivat miljardin naamaa päälle päivässä jos siitä verotetetaan ennen käteen antamista  999 999 999e pois.

[1NiitäKelanPoikia]

Ja kyllä työmarkkinatuesta juoksee verot. On muuten 20%. 518€ on netto.

[dothefake]

Kiva asenne vilachilla.

[vilach]

Mitä hittoa sillä nimellä on väliä kun lopputulema on sama. Ei ole hitonkaan väliä vaikka köyhät saisivat miljardin naamaa päälle päivässä jos siitä verotetetaan ennen käteen antamista  999 999 999e pois.

Millä nimillä?

Ja kyllä työmarkkinatuesta juoksee verot. On muuten 20%. 518€ on netto.

Käytännössä se ei ole vero, se on rahojen siirto työttömälle ja takaisin, eli samaa, kuin lahjoittaa itselleen omia rahoja. Työttömälle valtio maksaa 518 euroa + asumistuki. Eli nimimerkin samuliloov väite on väärä.

Osa-aikatyössä käyvä ei ole täysin työtön, vaan osittain työtön ja hän maksaa veroja, mutta pienipalkkainen osa-aikatyöntekijä on nettosaaja.

Se työttömän "vero" on keksitty sitä varten, että yhteiskunnassa työttömyyden "imago" ei olisi kovinkaan huono. Eli tyhmä kansa luulee "työtön kehitysmaalainen maksaa veroja".

[dothefake]

Vero ei ole vero, vaikka verottaja niin sanoo, kohtelee sitä kuin veroa ja antaa siitä veronpalatusta tai ottaa lisäveroa, mutta se ei ole silti vero, nerokasta.

[vilach]

Vero ei ole vero

Juuri näin. Työttömän "vero" ei ole vero, koska sitä maksaa valtio itselleen. Vero, eikä "vero" on silloin, kun maksaja ja maksun saaja on eri, esim työssäkäyvä maksaa omia rahoja valtiolle. Samoin on lahjoituksessa, jos äitini lahjoittaa minulle 100 euroa, niin se on lahjoitus, hänen rahamäärä pieneni 100 eurolla, minun kasvoi samalla määrällä. Mutta jos minä lahjoitan rahaa itselleen, niin käytännössä se on ei mitään.

Tämän työttömien "veron" keksivät sosialistit ja kukkahattutädit sitä varten, että työttömyyden "imago" ei olisi kovinkaan huono.

[Ari-Lee]

[...]Nimimerkki samuliloov väitti, että työttömät maksavat Suomessa veroja, siinä väitteessä  ei ole mitään perää.
[...]

Tykkäsit eli et mutta työmarkkinatuesta menee 20% veroa. Näin se on virallisesti.

[Marko Parkkola]

En tiedä nykypäivän työttömyydestä mitään, mutta pitää muistaa yhtälössä myös veronpalautukset/mätkyt.